Kompostoreiden seosaineiden vertailu Comparative test of ... - TTS

KompostoreidenseosaineidenvertailuComparative test ofregulating materialsfor compostersANNE KORHONENRAILI ALKULATYÖTEHOSEURATyötehoseuran raportteja ja oppaita 21HELSINKI 2005KOTITALOUS

Kompostoreiden seosaineidenvertailuComparative test ofregulating materials forcompostersAnne KorhonenRaili AlkulaTyötehoseuran raportteja ja oppaita 21ISBN 951-788-378-1ISSN 1458-7858HELSINKI 2005

TYÖTEHOSEURAPL 28 (Melkonkatu 16 A)00211 HELSINKITekijä(t) / AuthorsAnne Korhonen ja Raili AlkulaJulkaisusarja ja numeroTyötehoseuran raportteja ja oppaita 21Julkaisuaika (kk ja vuosi)Marras 2005Toimeksiantaja / CommissionerMarjatta ja Eino Kollin säätiöJulkaisun nimi / TitleKOMPOSTOREIDEN SEOSAINEIDEN VERTAILU /COMPARATIVE TEST OF REGULATING MATERIALSFOR COMPOSTERSTutkimuksen nimi / Name of researchKOTIKOMPOSTORIT TOIMIVIKSI1. OSA: SEOSAINEIDEN VERTAILUTiivistelmäTutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa erilaisista kompostoreissa käytettävistä seosaineista kuluttaja- ja jäteneuvonnalle.Tutkimuksessa kokeiltiin seitsemän seosaineen toimivuutta kahdessa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetussakompostorissa soveltaen "Pohjoismaisen ympäristömerkinnän toimivuuden testimenetelmää kompostoreille". Kokeilussamitattiin kompostimassojen lämpötiloja, kuiva-ainepitoisuuksia ja happipitoisuuksia sekä seurattiin hajunmuodostumista. Kompostimassojen kypsyyttä arvioitiin aistinvaraisesti, laboratorioanalyysillä ja taimettumiskokeilla.Koejakso oli noin 6,5 kuukautta.Jätteen lisäyksen aikana kompostimassojen lämpötilat olivat lähes kaikissa Biolan-kompostoreissa hajotustoiminnankannalta tehokkaimmassa lämpötilassa suurimman osan ajasta. Milko-kompostoreiden kompostimassojen lämpötilatjäivät huomattavasti alhaisemmaksi kuin Biolan-kompostorin.Suositusarvoihin verrattuna kompostit olivat kosteuspitoisuuden ylärajoilla. Niissä ei kuitenkaan havaittu hapenpuutteestajohtuvia hajuhaittoja, ja ne myös lämpenivät. Tosin kokeen lopussa, kompostoreita tyhjennettäessä olimuutamissa kompostimassoissa havaittavissa massan tiivistymistä ja hapen puutteesta johtuvaa hajua.Arvioitaessa kompostimassojen kypsyyttä aistinvaraisesti, laboratorio-analyysillä ja taimettumiskokeilla erilaisetarviointitavat tukivat toisiaan. Kompostit eivät olleet kypsiä. Taimettumiskokeiden perusteella nopeimmin olivatkompostoituneet kompostit, joissa oli käytetty turvepitoisia kaupallisia seosaineita. Vertailu osoitti, että seosaineen oikea,riittävä annostus on tärkeää. Kekkilän kompostikuivikkeen annostelu oli aluksi huomattavasti pienempi kuin muillaseosaineilla. Sen vuoksi kompostoitumisprosessi ei toiminut kunnolla.AbstractThe aim of the comparative test of the regulating materials for composters was to get information for consume advice.We tested the performance of seven regulating materials in two insulated composters. The Nordic environmentallabelling scheme for the functional testing of the composting containers was applied to the test. The test includedmeasuring the temperatures, moisture content and oxygen of the composting mass and monitoring e.g. smell. Thematurity of the compost mass was evaluated by visual assessment, taimettumiskokeilla and laboratory analyses. The testperiod was about 6,5 months.The temperatures of the compost mass in most Biolan-composters were +30–45 ºC when the biowaste was added tocomposters once a week. The temperatures of the compost mass in Milko-composters were much lower.The moisture levels of the composts were quite high. In spite of that there was no disturbing smell and the temperaturesof the composts rose quickly. At the end of the test, when the composters were emptied we noticed that some of thecomposts had become tighter and there was a rotten smell.The different methods to evaluate the maturity of the composts gave the same results, the compost were not mature. Thecomposts where regulating materials containing peat were used, were more mature than those in which materialscontaining wood (chaffed / cuttied branch )or dead leaves were used. The test showed that it is important to use enoughregulating material. If compost is too wet the composting process does not work well. The amounts of the regulatingmaterials were 10–50% of the amount of waste which was enough except for the lowest one.Avainsanat / keywordsseosaine, kompostori, komposti / regulating material, composter, compostISBN951-788-378-1ISSN1458-7858YksikköTyötehoseura, KotitalousosastoPL 13, 05201 RAJAMÄKIpuh (09) 2904 1200Kieli / LanguageSuomi / FinnishSivuja / Pages45MyyntiTyötehoseuraPL 28, 00211 HELSINKIpuh (09) 2904 1200http://www.tts.fiHinta / Pricevain verkkoversio

SISÄLLYSSISÄLLYS ..................................................................................................... 3ALKUSANAT .............................................................................................. 4TIIVISTELMÄ .............................................................................................. 5SUMMARY ................................................................................................... 61 JOHDANTO........................................................................................ 71.1 Tausta..................................................................................................................71.2 Tavoitteet...........................................................................................................72 SUORITUS .......................................................................................... 82.1 Tutkitut seosaineet ..........................................................................................82.2 Kompostoreiden täyttö ..................................................................................82.3 Kompostoreiden lämpötilan mittaus .........................................................112.4 Kuiva-ainepitoisuuden määritykset.............................................................112.5 O2 -pitoisuuden mittaukset.........................................................................112.6 Ravinneanalyysi ...............................................................................................122.7 Taimettumiskokeet........................................................................................122.8 Muut havainnot ...............................................................................................143 TULOKSET ....................................................................................... 153.1 Kompostimassojen lämpötilat .....................................................................153.2 Kuiva-ainepitoisuudet....................................................................................163.3 O2-pitoisuudet................................................................................................173.4 Kompostin kypsyys ........................................................................................183.5 Taimettumiskokeet........................................................................................203.6 Muut havainnot ...............................................................................................223.7 Käyttökustannukset .......................................................................................234 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET................ 24KIRJALLISUUS .......................................................................................... 28LIITE 1. Kuvia seosaineista…..………………………………………………29LIITE 2. Lämpötilamittaukset.………………………………………………30LIITE 3 Yhteenvedot lämpötilamittauksista.……………………………..41LIITE 4 Kompostianalyysin tulokset………….…………………………….43Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 3

ALKUSANATTyötehoseura on vertaillut kompostoreiden seosaineita. Tutkimuksen päärahoittajaoli Marjatta ja Eino Kollin säätiö.Kotitalousosaston tutkijaryhmän muodostivat tutkimusteknikko Raili Alkula,tutkimusapulainen Sirpa Ilkka sekä tutkijat Anne Korhonen ja Irene Roos. RailiAlkula, Sirpa Ilkka ja Anne Korhonen vastasivat tutkimuksen käytännön toteutuksesta.Tutkimusryhmä sai arvokasta apua Kaj Paavolalta ja tuotekehitysinsinööriHanna Vienoselta ja hyödyllisiä kommentteja tutkija Kari Vuoriolta Työtehoseuranmetsäosastolta. Tutkijaryhmä kiittää tutkimuksen rahoittajaa sekä muita tutkimuksessaavustaneita tahoja ja henkilöitä.4 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

TIIVISTELMÄSeosaineen tarkoituksena kompostissa on parantaa sen ilmavuutta, sitoa kosteuttaja hajua sekä tuoda hiiltä hajottajien energianlähteeksi. Tutkimuksen tavoitteenaoli tuottaa tietoa erilaisista kompostoreissa käytettävistä seosaineista kuluttaja- jajäteneuvonnalle.Tutkimuksessa kokeiltiin seitsemän seosaineen toimivuutta kahdessa erilaisessaympärivuotiseen käyttöön tarkoitetussa kompostorissa soveltaen ”Pohjoismaisenympäristömerkinnän toimivuuden testimenetelmää kompostoreille”. Kokeilussamitattiin kompostimassojen lämpötiloja, kuiva-ainepitoisuuksia ja happipitoisuuksiasekä seurattiin muun muassa hajun muodostumista. Kompostimassojenkypsyyttä arvioitiin aistinvaraisesti, laboratorioanalyysillä ja taimettumiskokeilla.Toimivuuskokeet aloitettiin ensimmäisellä täytöllä 29.9.2004 ja kokeetpäättyivät tyhjennykseen 13.4.2005 eli koejakso oli noin 6,5 kuukautta.Jätteen lisäyksen aikana kompostimassojen lämpötilat olivat lähes kaikissaBiolan-kompostoreissa hajotustoiminnan kannalta tehokkaimmassa lämpötilassa,30–45 astetta suurimman osan ajasta. Milko-kompostoreiden kompostimassojenlämpötilat jäivät huomattavasti alhaisemmaksi kuin Biolan-kompostoreidenkompostimassojen lämpötilat. Samaan aikaan täytön loppumisen kanssa ulkolämpötilalaski ja kompostimassojen lämpötilat laskivat nopeasti. Täytön loputtuakompostimassojen keskilämpötilat olivat 12–45 astetta alhaisemmat kuin täytönaikana.Suositusarvoihin verrattuna kompostit olivat kosteuspitoisuuden ylärajoilla.Niissä ei kuitenkaan havaittu hapenpuutteesta johtuvia hajuhaittoja ja ne myöslämpenivät. Tosin kokeen lopussa, kompostoreita tyhjennettäessä oli havaittavissamassan tiivistymistä ja hapen puutteesta johtuvaa hajua kompostimassoissa,joissa seosaineena olivat haravointijäte ja Kekkilän kompostikuivike.Suotovettä muodostui kaikissa Biolan Pikakompostoreissa, kun hajotustoimintaoli kiivaimmillaan ja kompostimassat kuumia. Sen sijaan Milko-kompostoreidenkompostimassoissa suotovettä ei erottunut.Arvioitaessa kompostimassojen kypsyyttä aistinvaraisesti, laboratorioanalyysilläja taimettumiskokeilla erilaiset arviointitavat tukivat toisiaan. Kompostit eivätolleet kypsiä. Biolan-kompostoreiden kompostimassat soveltuivat kahtapoikkeusta lukuun ottamatta maanparannukseen, pintamaahan sekoitettuna tai istutustenkatteeksi viimeistään kuuden ja puolen kuukauden kompostoinnin jälkeen.Vastaavasti Milko-kompostoreiden kompostimassoista neljä ei olisi soveltunutedellä mainittuun käyttötarkoitukseen vielä 6,5 kuukauden kompostoinninjälkeen. Kompostimassat, joissa oli käytetty turvepitoisia, kaupallisia seosaineita,olivat kompostoituneet pidemmälle kuin kompostimassat, joissa oli seosaineenapuuperäistä oksasilppua tai haravointijätettä.Kokeilussa käytetyt seosainemäärät olivat 10–50 prosenttia jätteen määrästä.Käytetyt seosainemäärät olivat Kekkilän kompostikuiviketta lukuun ottamattayleisten suositusten mukaiset ja kompostien toimivuuden kannalta riittävät.Kompostien kosteuspitoisuuksien perusteella seosainetta olisi voinut käyttäähieman enemmän kaikissa komposteissa.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 5

SUMMARYThe purpose of the compost regulating material is to keep the compost airy, tobind the moisture and smell of the compost and to provide carbon for microorganismsas a source of energy. The aim of the comparative test of theregulating materials for composters was to get information for consume advice.We was tested the performance of seven regulating material in two insulatedcomposters, Biolan Pikakompostori 220 and Milko-composter. The Nordicenvironmental labelling scheme for the functional testing of the compostingcontainers was applied to the test. The test included measuring the temperatures,moisture content and oxygen of composting mass and monitoring e.g. smell. Thematurity of the compost mass was evaluated by visual assessment, laboratoryanalyses and with a test how well the water cress (Nasturtium officinale) sprouts.The test period was about 6,5 months.The temperatures of the compost mass in most Biolan-composters were +30–45 ºC when the biowaste was added to composters once a week. Thetemperatures of the compost mass in Milko-composters were much lower. Thetemperatures of the compost masses dropped 12–45 ºC when the filling of thecomposters was stopped. At the same time also the ambient temperature dropped.The moisture levels of the composts were quite high. In spite of that therewas no disturbing smell and the temperatures of the compost rose quickly. At theend of the test, when the composters were emptied it was noticed that some ofthe compost had become tighter and there was a rotten smell.Seepage was produced in all Biolan-composters when the compostingprocess was active and compost masses were hot. In Milko-composters seepagewas not produced.The different methods to evaluate the maturity of the composts were givensame result, the composts were not mature. The composts where regulatingmaterials containing peat were used, were more mature than those composts inwhich regulating materials containing wood (chaffed / cuttied branch ) or deadleaves were used.The test showed that it is important to use enough regulating material. Ifcompost is too wet the composting process does not work well. The amounts ofthe regulating materials were 10–50% of the amount of waste, which was enoughexcept the lowest one.6 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

1 JOHDANTO1.1 TaustaTyötehoseuran kotitalousosaston kompostorivertailun (Korhonen ym. 2003) jasen pohjalta järjestetyn workshopin tuloksena ehdotettiin lisätutkimuksia, joillakompostoreiden toimintaa voidaan parantaa. Tutkimuksen ja workshopin perusteellatarvitaan jatkotutkimusta esimerkiksi erilaisista seosaineista.Kompostoituminen on hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Kompostoinnissasekoitetaan hiili- ja typpirikkaita aineksia keskenään ja luodaan hajottajaeliöillesopivat olosuhteet ja tehostetaan eloperäisen aineen lahoamista. Seosaineentarkoituksena kompostissa on parantaa sen ilmavuutta, sitoa kosteutta jahajua sekä tuoda hiiltä hajottajien energianlähteeksi.1.2 TavoitteetTutkimuksen tavoitteena oli tuottaa vertailutietoa erilaisista seosaineista kuluttaja-ja jäteneuvonnalle.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 7

2 SUORITUS2.1 Tutkitut seosaineetVertailussa oli mukana seitsemän seosainetta, joista neljä oli kaupallisia ja kolmeomatoimisesti tuotettua. Kaupallisista seosaineista Vapon kompostikaveri koostuiturpeesta ja turvepuristeesta. Muissa kaupallisissa seosaineissa oli turpeen lisäksihavupuun kuorta ja/tai kutterinlastuja. Kuvat seosaineista ovat liitteessä 1. Kaikkiakaupallisia seosaineita suositeltiin talousjätteen kompostoinnin lisäksi kuivakäymäläjätteenkompostointiin (Taulukko 1).Omatoimiset seosaineet otettiin mukaan, siksi että vuonna 2003 tehdyn käyttäjäkyselynmukaan oksasilppu oli yleisimmin käytetty seosaine (Korhonen ym.2003). Mukaan otettiin sekä leikkaavateräisillä (Wolf Garten SD 200 E) ettämurskaavateräisillä (Wolf Garten SSD 2400 E) oksasilppureilla tehdyt oksasilput.Oksasilpun pääraaka-aineena olivat kuivat lehtipuiden ja pensaiden oksat.Lisäksi oksasilpuissa oli tuoretta pajua ja pajun lehtiä. Myös haravointijätettäkäytettiin kyselyn mukaan yleisesti. Haravointijäte koostui pääasiassa kuivistalehdistä. Se sisälsi myös neulasia ja pieniä oksia.Taulukko 1.Tutkitut kaupalliset seosaineet.Seosaine Biolan komposti- jahuussikuivikeBio-Life -kuivikeaine Kekkilän Komposti-kuivikeValmistaja Biolan Oy Lassila-Tikanoja Kekkilä Oyj Vapo OyKoostumus Havupuun kuori, Rahkaturve, kutterinlastuturveRahkaturve, kutterinlastu,murskattuhavupuukuorike(karkea)Vapon Komposti-kaveriSararahkaturve ja turvepuriste(karkea)Pakkauskoko 40 litraa 50 litraa 65 litraa Puristepakattuna. n. 60litraa, irtotilavuus n. 90litraaHinta n. 8,50 € n. 9,90 € n. 6,5 € n. 9,40 €KäyttökohteetSeos- ja kuivikeainetalousjätekompostiinja kuivakäymälään.Tarkoitettu kompostoreidenja kuivakäymälöidenkompostointiprosessintehostamiseen jahajunpoistoon.Kompostointivalmistetalous-, puutarha- jakäymäläjätteidenbiologiseen kompostointiin.Koti- ja mökkikompostintukiaine sekä kuivakäymälöidenkuivikeseos.2.2 Kompostoreiden täyttöKutakin seosainetta kokeiltiin kahdessa erilaisessa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetussakompostorissa, jotka olivat Biolanin Pikakompostori 220 ja Milkokompostori.Biolanin tilavuus on 220 litraa (Kuva 1) ja hinta noin 400 euroa. Senpohja on umpinainen ja suotovesi poistuu pohjan suotovesiaukon kautta. Biolanissaon säädettävä venttiili, ilmanjakoputkisto ja poistoventtiili kannessa ilmanvaihtoavarten.8 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

Kuva 1. Biolan Pikakompostori 220. Kuva: TyötehoseuraMilko-kompostorin tilavuus on 250 litraa (Kuva 2) ja hinta noin 155 euroa.Sen pohja on rei’itettyä muovia ja suotovesi poistuu pohjan kautta. Ilma virtaa sisäänkompostorin alaosasta ja alaosassa on rei’itetty keskiakseli. Kannessa onsäädettävä venttiili (säätöasennot: kiinni ja auki).Kuva 2. Milko-kompostori. Kuva: TyötehoseuraKompostorit sijoitettiin kokeen ajaksi ulos muovisiin autokatoksiin. Toimivuuskokeetaloitettiin ensimmäisellä täytöllä 29.9.2004 ja kokeet päättyivät tyhjennykseen13.4.2005 eli koejakso oli noin 6,5 kuukautta.Ennen ensimmäistä täyttöä Biolan-kompostoreiden pohjalle laitettiin noin10cm:n kerros haketta (20 litraa) ja Milko-kompostoreiden pohjalle noin 15 cm:nkerros risuja käyttöohjeiden mukaisesti.Ensimmäisellä täyttökerralla kompostoreihin laitettiin 40 litraa standaridijätettä+ seosainetta. Täyttö tehtiin siten, että aina kymmenen litran standardijätekerroksenpäälle levitettiin kerros seosainetta. Lopuilla täyttökerroilla kompostoreitatäytettiin kerran viikossa neljän kuukauden ajan, yhteensä 16 kertaa.Tavoitteena oli saada kompostorit täyteen. Jätemäärä oli 10 litraa täyttökertaakohti ja se lisättiin kahdessa erässä ja päälle levitettiin aina kerros seosainetta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 9

Seosainemäärät olivat käyttöohjeiden annostuksen mukaisia 3–5 litraa (Taulukko2).Taulukko 2.Seosaineiden määrät.Seosaine10 litralle jätettäAnnostusohje KäyttömääräBiolan huussi- ja kompostikuivike 3 litraa 3 litraaBio-Life kuivikeaine 5–10 litraa 5 litraaKekkilän kompostikuivike 1–1,5 litraa 1 litra → 2 litraa → 3litraa (3.11. alkaen,23.11. alkaen)Vapon kompostikaveri 5–6 litraa 5 litraaHaravointijäte5 litraaOksasilppu (leikkuuteräinen)3 litraaOksasilppu (murskaavateräinen)3 litraaPeruna oli valmiiksi suikaloitua tyhjiöpakattua perunaa. Leipä hienonnettiinmonitoimikoneella. Rehutiiviste oli Pikku punaheltta -kanantäysrehua 0–6 viikonikäisille kananpoikasille.Standardijätteen kuiva-ainepitoisuus määriteltiin jokaisesta valmistuserästä.Kustakin valmistuserästä otettiin 2–7 kuiva-ainenäytettä. Jätteen kuiva-ainepitoisuudeton esitetty taulukossa 3. Jätteen kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin29 %, mikä oli runsaat 5 % menetelmässä määriteltyä kuivempaa.Taulukko 3.Jätteen valmistuserien kuiva-ainepitoisuudet.Päivämäärä %28.9.2004 27,85.10.2004 35,312.10.2004 25,019.10.2004 30,526.10.2004 26,72.11.2004 21,99.11.2004 31,516.11.2004 23,123.11.2004 29,830.11.2004 28,47.12.2004 28,414.12.2004 29,421.12.2004 31,628.12.2004 28,55.1.2005 30,611.1.2005 33,5Keskiarvo 28,910 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

2.3 Kompostoreiden lämpötilan mittausLämpötilat mitattiin 1–3 pisteestä kolme kertaa viikossa (maanantai, keskiviikkoja perjantai). Mittapisteiden määrä kasvoi kokeen edetessä. Mittauksessa käytettiintermoelementtejä, jotka oli kiinnitetty puukeppiin, ja Greisinger GTH 1160 -pikalämpömittaria. Termoelementtien sijoitus kompostoreissa on esitetty kuvassa3.Lisäksi jokaisessa kompostorissa oli lämpötilantallennin, dataloggeri, jokamittasi kompostimassan lämpötilan kolmen tunnin välein. Aluksi lämpötilantallentimetolivat ensimmäisellä täyttökerralla lisätyssä jätekerroksessa. Kompostejasekoitettiin neljän viikon välein ja samalla lämpötilatallentimet siirrettiinylimpään jätekerrokseen. Kun jätettä lisättiin viimeisen kerran, tallentimet nostettiinjälleen ylimpään kerrokseen. Kompostimassan lämpötiloista laskettiinkeskilämpötilat 24 tunnin jaksoille.Ylhäältä päinMittapiste 3Mittapiste 220 cm20 cmMittapiste 1Kuva 3. Termoelementtien sijoitus kompostorissa.Haketta tai risujaSuunnilleenpuolivälissäilmanjakoputkenja seinänvälissä.2.4 Kuiva-ainepitoisuuden määrityksetKomposteista otettiin kuiva-ainenäytteet joka toinen viikko aina ennen täyttöäsekä vielä yhdet näytteet toimivuuskokeiden päätyttyä.Kuiva-ainenäytteet kuivattiin Memmert ULM 800 -lämpökaapissa 105 asteessayön yli, 17–20 tuntia. Punnituksessa käytettiin Mettlet K5 -analyysivaakaa.2.5 O2 -pitoisuuden mittauksetKompostimassojen happipitoisuudet mitattiin kahden viikon välein IMR 3000-P-kaasuanalysaattorilla. Happipitoisuuksia ei mitattu sen jälkeen, kun ulkoilmanlämpötila laski alle ±0 asteen.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 11

2.6 RavinneanalyysiNoin kaksi, neljä ja kuusi kuukautta kompostoinnin aloittamisen jälkeen kompostimassoistaotettiin näytteet ravinneanalyysiin kompostoitumisasteen määrittämistävarten. Näytteet analysoitiin Novalab Oy:ssä. Näytteiden tilavuuspainotmääritettiin mittalasia ja vaakaa käyttäen. Kuiva-ainepitoisuudet määritettiinlämpökaappimenetelmällä ja tuhkapitoisuudet hehkuttamalla näyte 600 asteessa.Liukoinen typpi, pH ja johtokyky mitattiin vesiuutteesta. Johtokyky ja pH mitattiinelektroditekniikalla. Liukoinen typpi analysoitiin Kjeldahl-menetelmällä Devardanlejeerinkiä käyttäen ja kokonaistyppi Kjeldahl-menetelmällä.Hiili/typpi-suhde (C/N) määritettiin laskennallisesti seuraavasti:Hehkutushäviö % = 100 % - Tuhka %Hiilipitoisuus % = Hehkutushäviö % / 2C/N -suhde = Hiilipitoisuus % / Kokonaistyppipitoisuus %2.7 TaimettumiskokeetNoin kaksi, neljä ja kuusi kuukautta kompostoinnin aloittamisen jälkeen kompostimassoistaotettiin näytteet taimettumiskokeisiin. Taimettumiskokeissa testattiinkompostinäytteiden fytotoksisia, kasveille haitallisten yhdisteiden, vaikutuksia.Koekasvina oli vihanneskrassi. Taimettumiskokeet tehtiin Biolan Oy:nkoekasvihuoneissa (Kuva 4).Kuva 4. Taimettumiskokeet tehtiin vihanneskrassilla Biolan Oy:n koekasvihuoneissa. Kuva:Kati HaukiojaNäytteet seulottiin (seulakoko

Kasvualustaan lisättävän kompostin määrän laskeminenPerusseoksen johtokyky ennen lannoitelisäystäTuotteen johtokykytavoiteLannoitukseen käytetyn kompostin johtokykyPerusseokseen lisättävä kompostimäärä (dl litraa/1 litra)Kompostin litrapainoPerusseokseen lisättävä kompostimäärä (g/litra seosta)ABCXDYX=(B-A)/(C-B)*10Y=(B-A)/(C-B)*DKoetta varten seulottiin hyvälaatuista vaaleaa turvetta (

Kuva 5. Vihanneskrassin versot, etualalla kompostinäytteen versot ja takana verranteenversot. Kuva: Kati HaukiojaKuva 6. Vihanneskrassin juuret, etualalla kompostinäytteen juuret ja takana verranteenjuuret. Kuva: Kati Haukioja2.8 Muut havainnotKompostoreiden hajua ja suotoveden erittymistä seurattiin toimivuuskokeidenajan. Lisäksi havainnointiin sienien, sienirihmaston, homeen, hyönteisten, ym.esiintymistä.Toimivuuskokeiden lopuksi, tyhjennyksen yhteydessä mitattiin kompostimassantilavuus. Samalla havainnointiin kompostimassaa: väri, kosteus, tasalaatuisuusjne.14 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

3 TULOKSET3.1 Kompostimassojen lämpötilatLämpötilamittauksien tulokset on esitetty taulukossa 4 sekä liitteissä 2 ja 3.Kompostimassojen lämpötilojen perusteella parhaiten toimivat kompostit,joissa oli käytetty seosaineena Vapon kompostikaveria, Bio-Life -kuivikeainettaja Biolanin komposti- ja huussikuiviketta. Jätteen lisäyksen aikana kompostimassojenkeskilämpötilat olivat Biolan-kompostoreissa hajotustoiminnan kannaltatehokkaimmassa lämpötilassa, +30…+45 astetta, lukuun ottamatta kompostimassaa,jossa oli seosaineena Kekkilän kompostikuivike. Sen annostelu olialuksi huomattavasti pienempi kuin muilla seosaineilla. Sen vuoksi kompostoitumisprosessiei toiminut kunnolla ja kompostimassan lämpötila jäi muita alhaisemmaksi.Kaikkien Milko-kompostoreiden kompostimassojen keskilämpötilatjäivät täytön aikana (ensimmäiset 4 kk) alle +25 asteen.Jätteen lisäyksen päätyttyä (viimeiset n. 2,5 kk) ja helpoimmin hajoavan ravinnonloputtua kompostimassat jäähtyivät nopeasti ja jäätyivät tammi–helmikuussa.Biolan-kompostoreissa kompostimassojen keskilämpötilat olivat jätteenlisäyksen loputtua +5…+15 astetta ja vastaavasti Milko-kompostoreissa nollanpaikkeilla. Alhaisen lämpötilan vuoksi kompostoituminen ei sanottavasti edistynytviimeisten noin 2,5 kuukauden aikana.Ilman jäähtyessä Milko-kompostoreiden kompostimassat jäähtyivät nopeamminkuin Biolan-kompostoreiden kompostimassat. Toisaalta ne myös lämpenivätnopeammin sään lämmittyä.Koko mittausjakson keskilämpötilat olivat Biolan-kompostoreiden kompostimassoissa+13…+32 astetta ja Milko-kompostoreiden kompostimassoissa+6...+13 astetta. Korkeimmat keskilämpötilat olivat kompostimassoilla, joidenseosaineena olivat Vapon kompostikaveri ja Bio-Life -kuivikeaine. Keskilämpötilatkompostimassoissa, joissa käytettiin seosaineena Kekkilän kompostikuiviketta,jäivät alhaisimmiksi. (Taulukko 4)Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 15

Taulukko 4.mitattuna.Kompostimassan keskilämpötilat lämpötilantallentimella (dataloggerilla)Seosaine Kompostori Minimi, °C Maksimi, °C Keskiarvo, °CBiolan komposti- ja huussikuivikeBiolan -7,2 66,3 27,5Milko -12,3 49,4 11,7Bio-Life -kuivikeaine Biolan -6,3 63,4 30,2Milko -10,7 65,5 13,0Kekkilän kompostikuivike Biolan -6,7 40,2 13,0Milko -11,2 34,5 6,1Vapo-kompostikaveri Biolan -6,3 69,4 32,0Milko -13,4 65,5 12,8HaravointijäteBiolan -6,7 68,6 24,5Milko -10,7 45,1 8,5Oksasilppu, leikkuuteräinen Biolan 1 +5,8 65,5 45,3Milko -11,8 37,3 5,5Oksasilppu, murskaava- Biolan -7,7 61,4 27,2teräinen Milko -118,8 46,9 6,83.2 Kuiva-ainepitoisuudetHyvin toimivan kompostin sopivana kosteuspitoisuutena pidetään 50–60 %, mikävastaa 40–50 %:n kuiva-ainepitoisuutta (Hyötykasvisyhdistys ry 1993). Toisaaltakirjallisuuden mukaan kompostori on liian kuiva vasta, kun sen kosteuspitoisuuson alle 30 % (Paatero ym. 1984). Liian kosteassa kompostissa hapensaanti vaikeutuuja komposti alkaa haista. Kosteuspitoisuuden yläraja riippuu kompostinkuohkeudesta. Se on kirjallisuuden mukaan 60–75 %, mikä vastaa 25–40 %:nkuiva-ainepitoisuutta (Paatero ym. 1984).Kompostimassojen kuiva-ainepitoisuuksien keskiarvot täyttövaiheen päätyttyä(näytteet 13.10.2004–05.1.2005) olivat Biolan-kompostoreissa 21–36 % eliniiden kosteuspitoisuudet olivat 64–79 %. Kosteinta oli kompostimassa, jossa oliseosaineena Bio-Life ja kuivinta oli kompostimassa, jonka seosaineena oli murskaavallasilppurilla tehty oksasilppu. Milko-kompostoreissa kompostimassojenkuiva-ainepitoisuuksien keskiarvot olivat täyttövaiheen päätyttyä 25–32 %. eliniiden kosteuspitoisuudet olivat 68–75 %. Näytteiden kuiva-ainepitoisuudet vaihtelivatpaljon, 9–60 %. Tämä johtui osittain siitä, että edustavan näytteen ottaminenoli hankalaa, kun jäte ja seosaine laitettiin kompostoriin kerroksittain.(Taulukko 5). Kirjallisuudessa mainittuihin arvoihin verrattuna kompostit olivatkosteuspitoisuuden ylärajoilla. Niissä ei kuitenkaan havaittu hapenpuutteesta johtuviahajuhaittoja ja ne myös lämpenivät.1 Mittausaika 29.9.2004–20.2.200516 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

Taulukko 5. Kompostimassan kuiva-ainepitoisuudet, %.Kompostori 13.10.04 27.10.04 11.11.04 24.11.04 8.12.04 22.12.04 5.1.05 keskiarvo 14.4.05Biolan komposti- ja Biolan 35,8 28,9 38,0 33,5 32,3 26,7 31,6 32,4 37,6huussikuivike Milko 35,0 27,4 34,1 34,0 28,7 23,3 30,8 30,5 31,2Bio-LifeBiolan 24,3 22,8 23,3 14,0 21,8 15,4 22,5 20,6 24,7-kuivikeaine Milko 26,1 28,4 23,6 26,7 20,8 18,8 29,9 24,9 23,6Kekkilän kompostikuivike Biolan 28,4 9,4 23,3 28,6 24,8 28,8 24,2 23,9 29,9Milko 34,8 24,8 26,8 29,5 24,7 28,9 26,6 28,0 31,1Vapon kompostikaveri Biolan 31,1 60,4 26,5 19,3 37,5 16,0 17,8 29,8 20,9Milko 33,5 32,4 44,0 35,8 31,9 23,9 39,1 34,4 27,2Haravointijäte Biolan 35,7 25,6 45,3 26,0 30,8 19,8 30,3 30,5 31,6Milko 38,4 32,4 31,7 33,5 34,3 26,4 29,1 32,3 35,3Oksasilppu leikkuuuteräinenBiolan 39,2 25,3 33,0 35,3 32,8 27,5 33,6 32,4 50,1Milko 34,3 33,2 31,1 32,2 27,8 30,8 28,8 31,2 28,8Oksasilppu murskaavateräinenBiolan 30,4 43,8 32,6 40,7 30,8 37,8 32,1 35,5 34,9Milko 36,2 28,8 35,2 30,2 28,2 33,7 28,0 31,534,4Kokeen lopussa tyhjentämisen yhteydessä otettujen näytteiden kuiva-ainepitoisuudetolivat Biolan-kompostoreissa 21–50 % ja Milko-kompostoreissa 24–35 %. Kompostimassa oli kuivunut lähes kaikissa kompostoreissa. Kompostinkuivuminen johtuu siitä, että hajotustoiminnan hidastuessa kosteutta syntyy vähemmän.Tässä tutkimuksessa kompostoreihin ei lisätty uutta jätettä viimeisenkahden kuukauden aikana ennen tyhjennystä.3.3 O2-pitoisuudetAerobiset mikrobit pysyvät hengissä vielä 5 %:n happipitoisuuksissa, muttakompostoitumisen kannalta riittävä happipitoisuus on yli 10 %. Ulkolämpötilanlaskettua nollan tienoille ja pakkasen puolella happipitoisuuksia ei voitu mitata.Lähes kaikkien Milko-kompostorien happipitoisuudet säilyivät koejakson alkuajanhuoneilman happipitoisuuden tasolla (20,9 %) tai lähellä sitä, joten ne eivätkärsineet hapenpuutteesta. Useimmissa Biolan-kompostoreiden kompostimassojenhappipitoisuudet olivat huomattavasti alhaisemmat kuin vastaavilla seosaineillaMilko-kompostoreissa. Niidenkin happipitoisuudet (8,1–20,7 %) olivatkompostoitumisen kannalta riittävät paria poikkeusta lukuun ottamatta (Taulukko6).Kompostimassojen happipitoisuuksien mittaustuloksia tukivat myös aistinvaraisetarviot. Kompostoreissa ei ollut havaittavissa hapenpuutteesta johtuviahajuhaittoja.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 17

Taulukko 6. Kompostimassan happipitoisuudet, %.Seosaine Kompostori 15.10.2004 29.10.2004 12.11.2004Biolan komposti- ja huussikuivike Biolan 11,8 14,7 9,0Milko 20,9 20,9 20,9Bio-Life kuivikeaine Biolan 17,3 15,6 11,6Milko 20,9 20,9 20,9Kekkilän kompostikuivike Biolan 14,9 18,8 20,9Milko 20,9 20,9 20,9Vapon kompostikaveri Biolan 17,5 20,7 13,0Milko 20,9 20,9 19,7HaravointijäteBiolan 20,3 20,0 8,1Milko 20,9 20,9 20,9Oksasilppu, leikkuuteräinen Biolan 18,0 20,2 14,7Milko 20,9 20,9 20,7Oksasilppu, murskaavateräinen Biolan 12,4 18,5 17,5Milko 20,9 20,9 20,93.4 Kompostin kypsyysKypsä komposti näyttää ja tuoksuu mullalta. Tämän aistinvaraisen arvion perusteellamikään kompostorin komposti ei ollut vielä kypsää kuuden kuukauden kuluttuakompostoinnin aloittamisesta. Muutaman Biolan pikakompostorin kompostimassaoli osittain multamaista. Niissä oli käytetty seosaineena Biolaninkomposti- ja huussikuiviketta, Bio-Life kuivikeainetta ja Vapon kompostikaveria.Kompostimassoista, joissa oli seosaineena Kekkilän kompostikuivike näkiselvästi, että alussa käytetty seosainemäärä oli liian pieni. Kompostoreiden pohjallaoleva kompostimassa oli limamaista, vaaleaa ja peruna erottui. Pinnalta jayläosasta kompostimassa oli tummaa ja möyheää, hieman multamaista. Kompostimassat,joissa oli käytetty seosaineena haravointijätettä, olivat limamaisia,peruna ja lehdet erottuivat osittain ja pohjalla oli mädäntynyttä jätettä. Milkonkompostimassassa, jossa oli käytetty murskaavalla oksasilppurilla tehtyä oksasilppuapuupalat erottuivat.Komposti on puolikypsää, kun se ei enää kääntämisen jälkeenkään kuumene.Hyvin toimiva komposti on puolikypsää nopeimmillaan 4–8 viikossa. Kompostimassateivät mainittavasti lämmenneet, kun ne sekoittuvat kokeen lopussa tyhjennyksenyhteydessä ja laitettiin takaisin kompostoreihin.Tilavuuden pieneneminen kertoo hajotustoiminnan tehokkuudesta. Hyvintoimivassa kompostissa jopa puolet jätteen painosta häviää parissa viikossa. Tutkituissakompostoreissa kompostoituminen oli pienentänyt jätteen tilavuutta kuudenkuukauden aikana 48–86 %. Eniten jätteen tilavuus oli pienentynyt kompostoreissa,joissa oli seosaineena haravointijäte ja vähiten kompostoreissa, joissa oliseosaineena Vapon kompostikaveri. Kompostimassan tilavuuden pieneneminenei kerro vain hajotustoiminnan tehokkuudesta, vaan tilavuuden pienenemistä selittäämyös kompostimassan tiivistyminen, esim. kompostimassat, joissa seosaineenaon käytetty haravointijätettä (Taulukko 7).18 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

Taulukko 7. Kompostoreihin lisätyt jäte- ja seosainemäärät sekä tilavuuden pieneneminenkokeen lopussa.Seosaine Kompostori Kompostoriin lisätty standardijäte+seosaine, lKompostimääräkokeen lopussa, lTilavuuden väheneminen,%Biolan komposti- ja huussikuivikeBiolan 250 n. 80 n. 68Milko 250 n. 80 n. 68Bio-Life kuivikeaine Biolan 290 n. 85 n. 71Milko 290 n. 75 n. 74Kekkilän kompostikuivike Biolan 229 n. 70 n. 69Milko 227 n. 75 n. 67Vapon kompostikaveri Biolan 285 n. 110 n. 61Milko 280 n. 145 n. 48HaravointijäteBiolan 290 n. 40 n. 86Milko 290 n. 75 n. 74Oksasilppu, leikkuuteräinen Biolan 250 n. 55 n. 78Milko 250 n. 75 n. 70Oksasilppu, murskaavateräinen Biolan 247 n. 60 n. 76Milko 250 90 n. 64Laboratorioanalyysin keskeiset tulokset kokeen lopussa otetuista näytteistäon esitetty taulukoissa 8 ja 9. Osasta komposteja analysoitiin näytteet myös kahdenja neljän kuukauden kuluttua kokeilun aloittamisesta otetuista näytteistä.Näiden näytteiden tulokset on esitetty liitteessä 4.Kompostin kypsyyden mittareita ovat mm. pH, C/N-suhde, liukoisen typenmäärä ja eloperäisen aineksen määrä (Mäkelä-Kurtto 2001). Nämä mittarit vahvistivataistinvaraisia arvioita kompostien kypsyydestä.Komposti on aluksi yleensä hapanta (pH alle 7). Kompostoinnin aikana pHmuuttuu emäksiseksi (Pohjola 2003). Kypsän kompostin pH on 7–8 (Mäkelä-Kurtto 2001). Tutkittujen kompostien pH:t olivat 4,9–8,6. Selvästi happamia jasiten kompostoitumisprosessiltaan keskeneräisiä olivat kompostimassat, joissa oliseosaineena Kekkilän kompostikuivike molemmissa kompostoreissa sekä kompostimassatMilko-kompostoreissa, kun seosaineena oli käytetty haravointijätettäja oksasilppua.Kompostien C/N-suhteet olivat 41–70, kun se on kypsässä kompostissa 10–20 (Mäkelä-Kurtto 2001). C/N-suhde oli useimmissa kompostimassoissa niinkorkea, että se hidasti kompostoitumista.Näytteiden typpipitoisuudet olivat alhaiset, kokonaistyppeä oli 7,0–11,9 g/kgja liukoista typpeä 1,1–3,0 g/kg kuiva-aineesta. Liukoisen typen osuus kokonaistypestäoli 14–36 prosenttia. Kypsien kompostien typpi on tavallisesti sitoutunutorgaaniseen ainekseen (Mäkelä-Kurtto 2001). Tämän perusteella muutamakomposti oli kypsää, mutta koska C/N-suhteet olivat korkeita, oli kyseessä typpivaje.Johtoluku kuvaa kasvualustan väkevyyttä. Mitä korkeampi johtoluku on sitäsuurempi on vesiliukoisten suolojen pitoisuus (Viljavuuspalvelu 2003). Kom-Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 19

postien johtoluvut olivat moninkertaiset kasvualustalle suositeltuun johtolukuun(< 1).Taulukko 8. Kompostianalyysin tulokset kokeen lopuksi otetuista näytteistä, Biolan Pikakompostori220. Tulokset on ilmoitettu pitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.Biolan komposti- Bio-Life -kuivikeainkuivikkaverjäteKekkilän Komposti-Vapo Komposti-Haravointi-Oksasilppu, Oksasilppu,ja huussikuivikeleikkuuteräinen murskaavateräinenTilavuuspaino, kg/m3 934 898 954 941 1085 568 796Kuiva-aine, % 39,4 24,7 34,7 21,5 35,1 42,4 35,9pH 7,9 8,3 4,9 7,5 8,5 8,1 7,6Johtokyky, mS/cm 4,8 4,5 4,1 3,0 4,0 5,4 4,7Liukoinen typpi (N),kg/tn ja kg/m31,9 ja 1,8 2,3 ja 2,1 1,1 ja 1,1 1,2 ja 1,1 1,5 ja 1,6 1,6 ja 0,88 2,0 ja 1,6Kokonaistyppi (N), kg/tnja kg/m3Liukoisen typen %-osuuskokonaistypestä10,0 ja 9,3 7,4 ja 6,6 7,3 ja 7,0 7,6 ja 7,1 10,0 ja10,89,4 ja 5,4 11,9 ja 9,519 31 15 16 15 17 17Kokonaistyppi, % 1,0 0,74 0,73 0,76 1,0 0,94 1,19C/N-suhde 49 66 68 65 48 51 41Taulukko 9. Kompostianalyysin tulokset kokeen lopuksi otetuista näytteistä, Milko. Tulokseton ilmoitettu pitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.Biolan komposti- jahuussikuivikeBio-Life-kuivikeaineKekkilänKompostikuivikeVapoKompostikaveriHaravointijäteOksasilppu,leikkuuteräinenOksasilppu, murskaavateräinenTilavuuspaino, kg/m 3 1040 877 1134 699 1035 946 1058Kuiva-aine, % 32,8 22,9 35,5 27,8 35,0 37,4 36,9pH 7,4 8,6 4,9 7,9 6,7 5,5 5,4Johtokyky, mS/cm 4,3 4,8 3,9 4,1 4,0 4,1 3,6Liukoinen typpi (N), kg/tn ja 1,6 ja 1,6 3,0 ja 2,6 1,1 ja 1,3 1,8 ja 1,3 1,5 ja 1,6 1,3 ja 1,2 1,3 ja 1,2kg/m 3Kokonaistyppi (N), kg/tn ja 10,0 ja 10,4 8,3 ja 7,3 8,0 ja 9,0 9,8 ja 6,9 7,0 ja 7,3 8,4 ja 7,9 8,5 ja 9,0kg/m 3Liukoisen typen %-osuus16 36 14 18 21 15 15kokonaistypestäKokonaistyppi, % 1,0 0,83 0,8 0,98 0,70 0,84 0,85C/N-suhde 49 59 62 50 70 59 583.5 TaimettumiskokeetKaikki kompostinäytteet kasvoivat huonommin kuin verranne. Näytteistä kolmellatoistaoli erittäin suuria fytotoksisia (kasveille haitallisia yhdisteitä) vaikutuksiakrassin taimettumiseen. Kaikki alenemat verranteeseen nähden katsotaanjohtuvan kompostin fytotoksisista vaikutuksista, koska ravinne-epätasapainostajohtuvat kasvupoikkeamat pyrittiin eliminoimaan kasvualustan peruslannoituksellaja kasvatuksen aikaisella hoitolannoituksella.Nitraattityppeä ei kompostinäytteissä ollut. Ilman lisälannoitusta liukoisentypen niukkuus olisi vielä huomattavasti rajoittanut näytteiden kasvua. Näytteetseostettiin siten, ettei lopullisen seoksen suolapitoisuus rajoittanut kasvua. Mi-20 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

kään näytteistä ei täyttänyt hyvälaatuisen kasvualustan ainesosille asetettavaakypsyysvaatimusta.Kahden kuukauden kuluttua kompostoinnin aloittamisesta neljä kuudestakompostista olisi soveltunut maanparannukseen, pintamaahan sekoitettuna tai istutustenkatteeksi. Lopuista komposteista yksi olisi soveltunut em. käyttötarkoitukseenneljän kuukauden kompostoinnin jälkeen ja kolme kuuden ja puolenkuukauden kompostoinnin jälkeen.Biolan-kompostoreiden kompostimassat soveltuivat kahta poikkeusta lukuunottamatta maanparannukseen, pintamaahan sekoitettuna tai istutusten katteeksiviimeistään 6,5 kuukauden kompostoinnin jälkeen. Vastaavasti Milko-kompostoreidenkompostimassoista neljä ei olisi soveltunut em. käyttötarkoitukseen vielä6,5 kuukauden kompostoinnin jälkeen. Taimettumiskokeiden perusteella nopeimminolivat kompostoituneet kompostit, joissa oli seosaineena Vapon Kompostikaveri,Biolanin komposti- ja huussikuivike (Taulukko 10).Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 21

Taulukko 10.Yhteenveto taimettumiskokeiden tuloksista.Kompostori KompostointiaikaTuorepaino,kolmen näytteenkeskiarvo, gHyväksytty HuomioitaBiolan komposti- ja Biolan 2 kk 13,0 OKhuussikuivike4 kk 16,0 OK6,5 kk 12,4 OK Kaikissa ruukuissa eläviä kärpäsen toukkia (!),C-ruukussa erittäin huonot juuret.Biolan komposti- ja Milko 2 kk 0,7 EI Juuret kuolleet jo ruukun pinnassahuussikuivike4 kk 12,0 OK6,5 kk 10,3 OK Kaikissa ruukuissa eläviä kärpäsen toukkia. (!)Bio-Life -kuivikeaine Biolan 2 kk 8,7 EI Juuret kuolleet, ruskeat.4 kk 10,6 EI Juuret ruskettuneet ja lähes kuolleet6,5 kk 12,9 OKBio-Life -kuivikeaine Milko 2 kk 12,8 OK4 kk 11,4 OK6,5 kk 14,4 OKKekkilän kompostikuivikeBiolan 6,5 kk 2,7 EI A-ruukussa juuret kuolemassa, B- ja C-ruukuissakuolleet.Kekkilän kompostikuivikeMilko 6,5 kk 3,7 EI Juuret kuolleetVapon kompostikaveri Biolan 2 kk 14,9 OK4 kk 18,0 OK Juurissa lievästi ruskettumia6,5 kk 14,1 OKVapon kompostikaveri Milko 2 kk 14,6 OK4 kk 14,8 OK6,5 kk 14,2 OKHaravointijäte Biolan 6,5 kk 10,6 OKHaravointijäte Milko 6,5 kk 5,7 EI Kaikissa ruukuissa eläviä kärpäsen toukkia (!),kaikissa erittäin huonot juuret.Oksasilppu, leikkuuteräinenBiolan 6,5 kk 13,2 OKOksasilppu, leikkuuteräinenMilko 6,5 kk 0,6 EI Juuret kuolleet jo ruukun pinnassa, x) C-ruukussapilkisti muutama kuivettunut sirkkalehti.Oksasilppu, murskaavateräinenBiolan 6,5 kk 10,8 EI Juuret olemattoman heikotOksasilppu, murskaavateräinenMilko 6,5 kk 4,2 EI Juuret olemattoman heikotVerranne, vaalea turve 6,5 kk 19,7 OK3.6 Muut havainnotSuotovettä muodostui kaikissa Biolan-kompostoreissa, mutta ei yhdessäkäänMilko-kompostorissa suotovettä ei havaittu. Ero johtui kompostimassojen lämpötilaeroista.Kompstimassojen lämpötilat olivat Biolan-kompostoreissa korkeammatkuin Milko-kompostoreissa. Siten kompostoitumisprosessi oli tehokkaampija tuotti enemmän kosteutta Biolan-kompostoreissa kuin Milko-kompostoreissa.Lisäksi kompostoreiden rakenteessa ja ilmanvaidossa oli eroa. Biolan-kompostoreissaon umpinainen pohja. Siinä on säädettävä venttiili, ilmanjakoputkistoja poistoventtiili kannessa ilmanvaihtoa varten. Milko-komposto-22 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

eissa on rei’itetty muovipohja. Ilma virtaa sisään kompostorin alaosasta ja alaosassaon rei’itetty keskiakseli.Kaikissa kompostimassoissa oli jossain vaiheessa valkoista, pumpulimaistasädesientä kompostimassan pinnalla. Sitä ilmestyy kompostin pinnalle hajoamisprosessinalkuvaiheessa, kun lämpötila ei ole noussut vielä riittävän korkeaksi.Kompostien hajuhaitat olivat vähäisiä. Milko-kompostoreiden kompostimassathaisivat vain satunnaisesti vähän ammoniakille tai happamelle. Biolankompostoreissakompostimassat, joissa oli seosaineena oksasilppua, haisivatkompostoinnin täyttövaiheen aikana usein ammoniakille. Muissa kompostimassoissaammoniakin haju oli heikompaa ja satunnaisempaa. Milko-kompostoreidenkompostimassojen alhaisemmat lämpötilat ovat selitys vähäisemmälle hajulle.Ammoniakin haihtuminen on voimakkainta korkeissa lämpötiloissa ja kunpH on korkea.3.7 KäyttökustannuksetSeosaineiden käyttökustannuksia kuukautta kohti laskettaessa ei otettu huomioontyökustannuksia. Laskentaperusteena oli 10 litran jätemäärä viikossa ja seosaineenmäärä oli kokeen mukainen.Käyttökustannukset vaihtelevat 0,2 eurosta 4 euroon kuukaudessa. Halvintaon haravointijätteen ja kalleinta Bio-Life -kuivikeaineen käyttö. Oksasilpun käyttökustannuksiinvaikuttaa oleellisesti laitteen hankintahinta tai vuokran suuruus,jotka vaihtelevat paljon. Murskaavateräiset oksasilppurit ovat kalliimpia kuinleikkuuteräiset. Oksasilppurin saa vuokrattua halvimmillaan esimerkiksi omakotitaloyhdistykseltä3 euron vuorokausihinnalla. Toisaalta vuokra voi olla jopa 40euroa vuorokaudelta (Taulukko 11).Taulukko 11.Seosaineiden käyttökustannukset.Seosaine Hinta, euroina Hinta, euroina Käyttömäärä 10 Kustannukset1 litra litralle jätettä kuukaudessaBiolan huussi- ja kompostikuivike n. 8,5 € / 40 l 0,19 3 litraa 2,25 €Bio-Life kuivikeaine n. 9,9 € / 50 l 0,198 5 litraa 3,96 €Kekkilän kompostikuivike n. 6,5 € / 65 l 0,1 3 litraa 1,20 €Vapon kompostikaveri n. 9,4 € / 90 l 0,104 5 litraa 2,09 €Haravointijäte Lehtiharava 15 €, käyttöikä 10 vuotta. 0,01 5 litraa 0,2 €Oksasilppu vuokratulla silppurilla Oksasilppurin vuokra 3–40 €/vrk, käyttöaika0,04–0,53 3 litraa 0,5–6,4 €2 vrk/a.Oksasilppu, leikkuuvateräinen Silppurin hinta 200–350 €, käyttöikä 10 0,13–0,23 3 litraa 1,56–2,76 €vuotta.Oksasilppu, murskaavateräinen Silppurin hinta 370–500 €, käyttöikä 10vuotta.0,25–0,33 3 litraa 3–4 €Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 23

4 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSETIlmavuus ja kuohkeusPieneliöt tarvitsevat happea toimiakseen. Kun komposti on ilmava, se ei haise.Kompostin kuohkeuteen ja ilmavuuteen vaikuttavat käytetyn seosaineen karkeusja määrä. Kokeen alkupuolella tehdyissä happipitoisuusmittauksissa lähes kaikkienMilko-kompostien happipitoisuudet olivat huoneilman happipitoisuuden tasolla(20,9 %) tai lähellä sitä. Useimmissa Biolan-kompostoreiden kompostimassojenhappipitoisuudet olivat huomattavasti alhaisemmat kuin vastaavillaseosaineilla Milko-kompostoreissa. Niidenkin happipitoisuudet (8,1–20,7 %) olivatkompostumisen kannalta riittävät lukuun ottamatta komposteja, joissa olikäytetty seosaineena haravointijätettä ja Biolanin komposti- ja huussikuiviketta.Niiden happipitoisuudet olivat alle 10 % yhdellä mittauskerralla.Kokeen lopussa kompostoreita tyhjennettäessä oli havaittavissa massan tiivistymistäja hapen puutteesta johtuvaa hajua kompostimassoissa, joissa seosaineenaoli haravointijätettä ja Kekkilän kompostikuiviketta. Haravointijäte, jokaoli suurimmaksi osaksi kuivia lehtiä, tiivistyi kompostoinnin aikana. Sen sekaanolisi pitänyt sekoittaa karkeampaa seosainetta, esimerkiksi oksasilppua, tai kompostiaolisi pitänyt sekoittaa tai pöyhiä. Kekkilän kompostikuivikkeen annostelumääräoli liian pieni. Kaupallisten seosaineiden ja oksasilppujen karkeudet olivatriittäviä, kun niitä käytettiin riittävästi ja komposteja ilmastettiin kuukaudenvälein.Hajun sitomiskykyHajun arviointi on subjektiivista. Hajun voimakkuuden arviointi ja sen kokeminenepämiellyttäväksi on yksilöllistä. Kompostien hajut olivat lähinnä kompostoitumisprosessilletyypillistä ammoniakin hajua, jota esiintyi aika ajoin hajotustoiminnanollessa vilkkaimmillaan. Turvepitoiset, kaupalliset seosaineet sitoivatammoniakin hajua paremmin kuin haravointijäte ja oksasilput.Milko-kompostoreiden kompostimassat haisivat vähemmän kuin Biolankompostoreidenkompostimassat. Biolan-kompostoreiden kompostimassojenkorkeat lämpötilat olivat syynä hajuille. Ammoniakin haihtuminen on voimakkaintakorkeissa lämpötiloissa.Kosteus ja kosteuden sitomiskykyKompostimassojen kosteuspitoisuuksien keskiarvot täyttövaiheen aikana olivatBiolan-kompostoreissa 64–79 % ja Milko-kompostoreissa 68–75 %. Kosteintaoli kompostimassa, jossa oli seosaineena Bio-Life ja kuivinta oli kompostimassa,jonka seosaineena oli murskaavalla silppurilla tehty oksasilppu. Kirjallisuudessamainittuihin suositusarvoihin verrattuna kompostit olivat kosteuspitoisuuden ylärajoilla.Näytteiden kuiva-ainepitoisuudet vaihtelivat paljon. Tämä johtui osittain siitä,että edustavan näytteen ottaminen oli hankalaa, kun jäte ja seosaine laitettiinkompostoriin kerroksittain.24 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

Suotovettä syntyi kaikissa Biolan-kompostoreissa, kun hajotustoiminta olikiivaimmillaan ja kompostimassat kuumia. Sen sijaan Milko-kompostoreidenkompostimassoissa kosteutta ei syntynyt yhtä paljon ja suotovettä ei havaittu.Suotoveden syntymiseen ja kosteuden haihtumiseen muutoin saattoi vaikuttaamyös kompostoreiden erilaiset rakenteet.Erilaisten seosaineiden kosteudensitomiskyvyn eroja ei kokeen perusteellavoida arvioida. Tässä vertailussa ei suotoveden määrää mitattu, vaan ainoastaanhavainnointiin syntyykö sitä vai ei. Kirjallisuuden mukaan turvepohjaisten kaupallistenseosaineiden kosteudensitomiskyky on parempi kuin haravointijätteentai oksasilpun.Seosaineen määräVeden ja hapen saanti riippuvat toisistaan. Jos komposti on liian märkä, siitä loppuuhappi. Liika kosteus saadaan poistettua lisäämällä seosainetta. Yleisestiseosaineen määräksi suositellaan 20–50 % jätteen määrästä riippuen jätteen kosteudesta.Kaupallisten seosaineiden annostusohjeet olivat 10–100 % jätteen määrästä.Kokeilussa käytetyt seosainemäärät olivat 10–50 % jätteen määrästä.Kirjallisuudessa mainittuihin suositusarvoihin verrattuna kompostit olivatkosteuspitoisuuden ylärajoilla. Sen perusteella seosainemäärät olivat hieman liianpienet. Niissä ei kuitenkaan havaittu hapenpuutteesta johtuvia hajuhaittoja ja nemyös lämpenivät. Käytetyt seosainemäärät olivat Kekkilän kompostikuivikettalukuun ottamatta yleisten suositusten mukaiset ja kompostien toimivuuden kannaltariittävät.LämpöKompostimassojen lämpötilojen perusteella parhaiten toimivat kompostit, joissaoli käytetty seosaineena Vapon kompostikaveria, Bio-Life kuivikeainetta ja Biolaninkomposti- ja huussikuiviketta. Jätteen lisäyksen aikana kompostimassojenkeskilämpötilat olivat Biolan-kompostoreissa hajotustoiminnan kannalta tehokkaimmassalämpötilassa, 30–45 astetta, lukuun ottamatta kompostimassaa, jossaoli seosaineen Kekkilän kompostikuivike. Sen annostelu oli aluksi huomattavastipienempi kuin muilla seosaineilla. Sen vuoksi kompostoitumisprosessi ei toiminutkunnolla ja kompostimassan lämpötila jäi alhaisimmaksi. Kaikkien Milkokompostoreidenkompostimassojen keskilämpötilat jäivät täytön aikana alle 25asteen.Jätteen lisäyksen loputtua ja helpoimmin hajoavan ravinnon loputtua kompostimassatjäähtyivät nopeasti ja kaikki kompostimassat jäätyivät. Biolan-kompostoreissakompostimassojen keskilämpötilat olivat jätteen lisäyksen loputtua5–15 astetta ja vastaavasti Milko-kompostoreissa nollan paikkeilla.Sään jäähtyessä Milko-kompostoreiden kompostimassat jäähtyivät nopeamminkuin Biolan-kompostoreiden kompostimassat. Toisaalta ne myös lämpenivätnopeammin sään lämmittyä.Kompostimassojen lämpötilaeroihin vaikuttivat kompostorien erot, kutenkompostorien eristeen paksuus, rakenne ja muoto. Biolan-kompostoreissa onpaksumpi eriste Milko-kompostorissa. Biolan-kompostorissa on umpinainen pohjaja Milko-kompostorissa rei’itetty. Biolan-kompostori on muodoltaan kulmikasja yläosaltaan hieman levenevä. Milko-kompostori on pyöreä ja alaspäin levenevä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 25

RavinteetPieneliötoiminnan kannalta tärkeitä ravinteita on hiili ja typpi. Typpi on rakennusaineja hiili energianlähde. Typpeä on ruoka- ja käymäläjätteessä ja hiiltä kuivissakasvisjätteissä, esimerkiksi turpeessa, purussa, oksasilpussa ja puun lehdissä,joita käytetään seosaineena. Hiilen ja typen sopiva suhde on 25–30. Hiilenpuutteesta kärsivästä kompostista ylimääräinen typpi haihtuu pois ammoniakkinatai valuu suotoveden mukana. Lisäksi komposti saattaa haista pahalta. Seosaineenpartikkelikoko vaikuttaa hiilen saatavuuteen. Mitä pienempi partikkelikokoon sitä paremmin hiili on mikrobien saatavissa ja sitä nopeammin kompostoituminentapahtuu (Mäkelä-Kurtto 2001). Leikkuuteräisellä oksasilppurilla tehtyoksasilppu on hienojakoisempaa kuin murskaavalla tehty. Siksi seosaineen hiilion paremmin mikrobien saatavissa ja kompostoituminen on nopeampaa.Kokeen lopussa otettujen kompostinäytteiden typpipitoisuudet olivat alhaiset,kokonaistyppeä oli 7,0–11,9 g/kg ja liukoista typpeä 1,1–3,0 g/kg kuivaaineesta.Liukoisen typen osuus kokonaistypestä oli 14–36 prosenttia. Kypsienkompostien typpi on tavallisesti sitoutunut orgaaniseen ainekseen (Mäkelä-Kurtto 2001). Tämän perusteella muutama komposti oli kypsää, mutta koskaC/N-suhteet olivat korkeita, oli kyseessä typpivaje.Kompostin kypsyysKompostin tilaavuuden pieneneminen kertoo hajotustoiminnan tehokkuudesta.Kompostoituminen oli pienentänyt jätteen tilavuutta kuuden kuukauden aikana48–86 %. Eniten jätteen tilavuus oli pienentynyt kompostoreissa, joissa oli seosaineenaharavointijäte ja vähiten kompostoreissa, joissa oli seosaineena Vaponkompostikaveri. Haravointijätteen osalta kompostimassan tilavuuden pienenemistäselittää osaksi kompostimassan tiivistyminen.Arvioitaessa kompostimassojen kypsyyttä aistivaraisesti, laboratorioanalyysilläja taimettumiskokeilla erilaiset arviointitavat tukivat toisiaan. Kompostit eivätolleet kypsiä. Taimettumiskokeiden perusteella Biolan-kompostoreiden kompostimassatsoveltuivat kahta poikkeusta lukuun ottamatta maanparannukseen,pintamaahan sekoitettuna tai istutusten katteeksi viimeistään kuuden ja puolenkuukauden kompostoinnin jälkeen. Vastaavasti Milko-kompostoreiden kompostimassoistaneljä ei olisi soveltunut em. käyttötarkoitukseen vielä 6,5 kuukaudenkompostoinnin jälkeen. Turvepitoiset, kaupalliset seosaineet olivat kompostoituneetpidemmälle kuin puuperäiset oksasilput ja haravointijäte.Erot kaupallisten seosaineiden koostumuksessa ovat pieniä. Poikkeuksena oliVapon kompostikaveri, joka oli kokonaan turvetta. Kokeessa niiden toimivuudenerot johtuivat lähinnä erilaisista annostuksista. Kekkilän kompostikuivikkeenkäyttömäärä oli kokeen aluksi liian pieni. Sen vuoksi sen kompostimassojenlämpötilat jäivät muita alhaisemmaksi ja kompostoitumisprosessi keskeneräiseksi.Kompostimassat, joissa oli seosaineena haravointijäte, tiivistyivät kompostintäyttyessä ja kärsivät hapen puutteesta, minkä vuoksi kompostoituminen jäi keskeneräiseksi.Kompostoituminen ei juurikaan edistynyt viimeisten noin 2,5 kuukaudenaikana.Kompostimassa, jossa oli leikkaavalla oksasilppurilla tehtyä oksasilppua, olitaimettumiskokeen perusteella maatunut paremmin kuin kompostimassa, jossaseosaineena oli käytetty murskaavalla oksasilppurilla tehtyä oksasilppua.26 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

Taimettumiskokeiden perusteella Biolan-kompostoreiden kompostimassojenkorkeammat lämpötilat olivat nopeuttaneet kompostoitumista. Poikkeuksena olivatkompostit, joissa oli seosaineena Bio-Life kuivikeainetta.Kompostien C/N-suhteet olivat kokeen lopussa 41–70, kun se on kypsässäkompostissa 10–20 (Mäkelä-Kurtto 2001). C/N-suhde oli useimmissa kompostimassoissaniin korkea, että se hidasti kompostoitumista.Johtoluku kuvaa kasvualustan väkevyyttä. Mitä korkeampi johtoluku on, sitäsuurempi on vesiliukoisten suolojen pitoisuus (Viljavuuspalvelu 2003). Kompostienjohtoluvut olivat moninkertaiset kasvualustalle suositeltuun johtolukuun(< 1).Komposti on aluksi yleensä hapanta (pH alle 7). Kompostoinnin aikana pHmuuttuu emäksiseksi (Pohjola 2003). Kypsän kompostin pH on 7–8 (Mäkelä-Kurtto 2001). Tutkittujen kompostien pH:t olivat 4,9–8,6. Selvästi happamia jasiten kompostoitumisprosessiltaan keskeneräisiä olivat kompostimassat, joissa oliseosaineena Kekkilän kompostikuivike molemmissa kompostoreissa sekä kompostimassatMilko-kompostoreissa, kun seosaineena oli käytetty haravointijätettäja oksasilppua.KäyttökustannuksetJos pihalla on lehtipuita ja –pensaita haravointijäte on käyttökustannuksiltaanedullisin seosaine. Oksasilpun käyttökustannuksissa on ratkaisevaa oksasilppurinvuokraus- ja hankintahinnat, jotka vaihtelevat paljon. Kokeilluista kaupallisistaseosaineista edullisinta on Kekkilän kompostikuivike.Koejärjestelyt ja tutkimusmenetelmäTässä vertailussa käytettiin seosaineiden annostelussa valmistajien ohjeiden mukaisiaseosainemääriä. Kokeen aikana huomattiin, että Kekkilän kompostikuivikkeelleannettu annosteluohje oli liian pieni ja tämän vuoksi kompostointiprosessiei toiminut kunnolla. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että kaikkia seosaineita olisikäytetty sama määrä.Koeaika, noin 6,5 kk, osoittautui liian lyhyeksi kompostin kypsymiseen.Kompostit olivat puolikypsiä. Tutkimuksen ajoituskaan ei ollut paras mahdollinen,sillä kompostien täytön loppuminen ajoittui vuoden kylmimpään aikaan.Seosaineen käyttö ja valintaSeosaineen oikea riittävä annostus on tärkeää kompostoinnin onnistumisen kannalta.Jos seosainetta käytetään liian vähän, kompostista tulee liian kostea ja se eisaa happea. Kompostoitumisprosessi ei käynnisty kunnolla ja komposti ei lämpiä.Seosaineen tarve vaihtelee riippuen jätteen kosteudesta eikä täsmällisiä ohjeitavoida antaa. Tämä vaatii kompostoijalta kompostin tarkkailua. Aluksi kompostiinon syytä laittaa enemmän seosainetta, jotta kompostimassaa kertyy jakomposti lämpiää nopeammin.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005) 27

KIRJALLISUUSKorhonen, A., Alkula, R., Lyra, T., Roos, I. & Sillanpää, L. 2003. Ympärivuotiseenkäyttöön tarkoitettujen pienkompostoreiden toimivuus jakäyttöominaisuudet. Työtehoseuran julkaisuja 391. 93 s. Helsinki.Mäkelä-Kurtto, R. 2001. Jätevesilietteiden tuotteistaminen maatalouskäyttöön.[verkkodokumentti] (päivitetty 02.08.2001). Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus. Ympäristötutkimus/Ympäristöhallinta. 39 s. Saatavissa:http://www.mtt.fi/lva/luo/nr0594.pdfPaatero, J., Lehtokari, M. & Kemppainen, E. 1984. Kompostointi.Pohjola, P. 2003. Biodeg kompostointi. Kompostointikurssin moniste. 11s.Rintala, J., Hänninen, K. & Veijalainen, A. 2001. YMP 110 Ympäristöteknologianperusteet. Luentomoniste, syyslukukausi 2001. [verkkodokumentti][viitattu 15.6.2003]. Ympäristötieteet, Bio- ja ympäristötieteidenlaitos, Jyväskylän yliopisto. Saatavissa:http://www.jyu.fi/bio/ymp/alisivut/ymp110moniste.pdf28 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 21 (2005)

Liite 1 (1/1)Liite 1. Kuvia seosaineistaBiolan komposti- ja huussikuivikeBio-Life kuivikeaineKekkilän kompostikuivikeVapon kompostikaveriOksasilppu, leikkuuteräinenKuvat: TyötehoseuraOksasilppu, murskaavateräinen

Liite 2 (1/11)Liite 2. Lämpötilamittaukset80706050403020mp 1mp2omaulkolt100lokakuu-10-20-30Kuva 7. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, Biolan komposti- ja huussikuivike,Biolan.80706050403020mp1ulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 8. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, Biolan komposti- ja huussikuivike,Milko.

Liite 2 (2/11)80706050403020BiolanMilko100-10Syyskuu Lokakuu-20-30Kuva 9. Kompostimassan lämpötilat 29.09.2004–06.04.2005 lämpötilantallentimella mitattuna,Biolan komposti- ja huussikuivike.80706050403020mp 1mp2omaulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 10. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, Bio-Life kompostikuivike,Biolan.

Liite 2 (3/11)80706050403020mp1ulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 11. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, Bio-Life kompostikuivike,Milko.80706050403020BiolanMilko100-10syyskuu lokakuu-20-30Kuva 12. Kompostimassan lämpötilat 29.09.2004–06.04.2005 lämpötilantallentimella mitattuna,Bio-Life kompostikuivike.

Liite 2 (4/11)80706050403020mp 1mp2Omaulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 13. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, Kekkilän kompostikuivike,Biolan.80706050403020mp1ulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 14. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, Kekkilän kompostikuivike,Milko.

Liite 2 (5/11)80706050403020BiolanMilko100-10syyskuu lokakuu-20-30Kuva 15. Kompostimassan lämpötilat 29.09.2004–06.04.2005 lämpötilantallentimella mitattuna,Kekkilän kompostikuivike.8070605040302010mp1mp2mp3omaulkolt0-10lokakuu-20-30Kuva 16. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004 – 06.04.2005, Vapon kompostikaveri, Biolan.

Liite 2 (6/11)80706050403020mp1mp2ulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 17. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, Vapon kompostikaveri, Milko.80706050403020BiolanMilko100-10syyskuu lokakuu-20-30Kuva 18. Kompostimassan lämpötilat 29.09.2004–06.04.2005 lämpötilantallentimella mitattuna,Vapon kompostikaveri.

Liite 2 (7/11)80706050403020mp 1mp2omaulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 19. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, haravointijäte, Biolan.80706050403020mp1ulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 20. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, haravointijäte, Milko.

Liite 2 (8/11)80706050403020BiolanMilko100-10syyskuu lokakuu-20-30Kuva 21. Kompostimassan lämpötilat 29.09.2004–06.04.2005 lämpötilantallentimella mitattuna,Haravointijäte.80706050403020mp 1mp2Omaulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 22. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, oksasilppu leikkuuteräinen,Biolan.

Liite 2 (9/11)80706050403020mp1ulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 23. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, oksasilppu leikkuuteräinen,Milko.80706050403020BiolanMilko100-10syyskuu lokakuu-20-30Kuva 24. Kompostimassan lämpötilat 29.09.2004–06.04.2005 lämpötilantallentimella mitattuna,oksasilppu leikkuuteräinen.

Liite 2 (10/11)Kuva 25.80706050403020mp 1mp2omaulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 26. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, oksasilppu murskaava, Biolan.80706050403020mp1ulkolt100-10lokakuu-20-30Kuva 27. Kompostimassan lämpötilat 01.10.2004–06.04.2005, oksasilppu murskaava, Milko.

Liite 2 (11/11)80706050403020BiolanMilko100-10syyskuu lokakuu-20-30Kuva 28. Kompostimassan lämpötilat 29.09.2004–06.04.2005 lämpötilantallentimella mitattuna,oksasilppu murskaava.

Liite 3 (1/2)Liite 3. Yhteenvedot lämpötilamittauksistaTaulukko 12.Kompostimassan keskilämpötilat termoelementeillä mitattuna.SeosaineKompos-29.9.2004–12.1.200tori 13.1.–06.4.2005MP 1 MP 2 MP 3 Kompos-UlkotorinMP 1 MP 2 MP 3 KompostorinUlko-mittarilämpö-tilamittarilämpö-tilaBiolan komposti- ja Biolan 38,0 32,3 31,4 0,6 16,8 11,7 8,7 -7,4huussikuivikeBiolan komposti ja Milko 12,8 0,6 -0,9 -7,4huussikuivikeBio-Life -kuivikeaine Biolan 43,0 39,3 34,6 0,6 9,5 8,6 7,0 -7,4Bio-Life -kuivikeaine Milko 16,6 0,6 1,0 -7,4Kekkilän KompostikuivikeBiolan 20,0 14,3 16,6 0,6 2,9 2,0 3,2 -7,4Kekkilän KompostikuivikeMilko 9,1 0,6 0,3 -7,4Vapo Kompostikaveri Biolan 47,1 46,8 41,7 39,2 0,6 8,2 9,1 8,6 9,3 -7,4Vapo Kompostikaveri Milko 19,3 0,6 0,9 -7,4Haravointijäte Biolan 34,0 26,4 28,7 0,6 5,9 3,3 3,6 -7,4Haravointijäte Milko 13,4 0,6 2,2 -7,4Oksasilppu, leikkuuteräinenBiolan 42,9 37,3 37,4 0,6 4,3 2,5 4,9 -7,4Oksasilppu, leikkuuteräinenMilko 8,8 0,6 -0,1 -7,4Oksasilppu, murskaavateräinenBiolan 40,5 34,3 32,3 0,6 7,1 5,3 -7,4Oksasilppu, murskaavateräinenMilko 10,4 0,6 0,9 -7,4MP = mittapiste

Liite 3 (2/2)Taulukko 13.Kompostimassan keskilämpötilat lämpötilan tallentimilla mitattuna.Seosaine Kompostori 29.9.2004– 13.1.– Keskiarvo12.1.2005 06.4.2005Biolan komposti- ja huussikuivike Biolan 42,7 8,0 27,5Biolan komposti- ja huussikuivike Milko 21,1 -0,3 11,7Bio-Life -kuivikeaine Biolan 49,0 6,5 30,2Bio-Life -kuivikeaine Milko 22,6 0,6 13,0Kekkilän Kompostikuivike Biolan 21,9 1,3 13,0Kekkilän Kompostikuivike Milko 11,8 -1,4 6,1Vapo Kompostikaveri Biolan 51,7 7,1 32,0Vapo Kompostikaveri Milko 23,5 -0,9 12,8Haravointijäte Biolan 41,7 2,8 24,5Haravointijäte Milko 15,0 0,3 8,5Oksasilppu, leikkuuteräinen Biolan 50,0 32,0* 45,3Oksasilppu, leikkuuteräinen Milko 10,7 -1,5 5,5Oksasilppu, murskaavateräinen Biolan 45,2 4,4 27,2Oksasilppu, murskaavateräinen Milko 12,8 -1,1 6,8*Mittausaika 13.1.–20.2.2005

Liite 4 (1/3)Liite 4. Kompostianalyysin tuloksetTaulukko 14. Biolan komposti- ja huussikuivike. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset onilmoitettu pitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.SeosaineBiolan komposti- ja huussikuivike, Biolan komposti- ja huussikuivike,BiolanMilkoNäytteenoton päivämäärä 1.12.2004 2.2.2005 13.4.2005 1.12.2004 2.2.3005 13.4.2005Tilavuuspaino, kg/m 3 960 1102 934 1093 884 1040Kuiva-aine, % 29,4 29,9 39,4 30,7 31,8 32,8Tuhka, % 2,5 2,1 2,3 1,7 2,8 2,8Hiili (C) 2 , % 48,8 49 48,9 49 48,6 48,6pH 8,2 7,7 7,9 5,2 8,1 7,4Johtokyky, mS/cm 3,4 4,0 4,8 5,2 5,7 4,3Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,7 ja 1,7 1,3 ja 1,5 1,6 ja 1,8 1,2 ja 1,3 2,1 ja 1,9 1,4 ja 1,4Kalium kg/tn ja kg/m 3 5,5 ja 5,2 5,0 ja 5,5 5,9 ja 5,5 3,8 ja 4,2 6,8 ja 6,0 4,6 ja 4,7Kalsium kg/tn ja kg/m 3 2,6 ja 2,5 1,9 ja 2,1 1,9 ja 1,8 1,8 ja 2,0 2,6 ja 2,3 2,3 ja 2,4Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,68 ja 0,48 ja 0,61 ja 0,47 ja 0,85 ja 0,53 jaLiukoinen typpi (N), kg/tn ja 0,90 ja 4,0 ja 4,4 1,9 ja 1,8 1,9 ja 2,1 6,9 ja 6,1 1,6 ja 1,6kg/m 30,87Kokonaistyppi (N), kg/tn jakg/m 3 9,3 ja 9,0 6,8 ja 7,5 10,0 ja 9,3 8,3 ja 9,0 11,4 ja10,110,0 ja10,4Liukoisen typen %-osuus 10 59 19 23 61 16kokonaistypestäKokonaistyppi, % 0,93 0,68 1,0 0,83 1,14 1,0C/N -suhde 53 72 49 59 43 492 Laskennallinen.

Liite 4 (2/3)Taulukko 15. Bio-Life kuivikeaine. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettu pitoisuuksinatulokosteassa näytteessä.Seosaine Bio-Life kuivikeaine, Biolan Bio-Life kuivikeaine, MilkoNäytten oton päivämäärä 01.12.2004 02.02.2005 13.04.2005 01.12.2004 02.02.3005 13.04.2005Tilavuuspaino, kg/m 3 963 939 898 942 917 877Kuiva-aine, % 20,0 236 24,7 19,0 20,9 22,9Tuhka, % 2,2 2,1 1,6 1,7 2,2 2,2Hiili (C) 3 , % 48,9 49 49,2 49,2 48,9 48,9pH 8,4 7,9 8,3 8,5 8,6 8,6Johtokyky, mS/cm 4,2 3,0 4,5 3,7 4,9 4,8Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,3 ja 1,3 1,4 ja 1,3 0,96 ja 0,86 0,97 ja 0,92 1,4 ja 1,3 1,5 ja 1,3Kalium kg/tn ja kg/m 3 4,8 ja 4,7 4,9 ja 4,6 3,7 ja 3,4 3,4 ja 3,2 5,1 ja 4,7 5,2 ja 4,5Kalsium kg/tn ja kg/m 3 1,3 ja 1,3 1,7 ja 1,6 1,0 ja 0,90 0,99 ja 0,94 1,3 ja 1,2 1,3 ja 1,1Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,49 ja 0,47 0,54 ja 0,50 0,38 ja 0,34 0,40 ja 0,38 0,55 ja 0,51 0,62 ja 0,54Liukoinen typpi (N), kg/tnja kg/m 3 2,4 ja 2,3 0,25 ja 0,24 2,3 ja 2,1 3,8 ja 3,6 1,9 ja 1,7 3,0 ja 2,6Kokonaistyppi (N), kg/tn jakg/m 3 5,6 ja 5,4 5,5 ja 5,1 7,4 ja 6,6 6,1 ja 5,8 8,4 ja 7,7 8,3 ja 7,3Liukoisen typen %-osuuskokonaistypestä 43 4,5 31 62 23 36Kokonaistyppi, % 0,56 0,55 0,74 0,61 0,84 0,83C/N -suhde 87 89 66 81 58 593 Laskennallinen.

Liite 4 (3/3)Taulukko 16. Vapon kompostikaveri. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettupitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.Seosaine Vapon kompostikaveri, Biolan Vapon kompostikaveri, MilkoNäytteen oton päivämäärä 1.12.2004 2.2.2005 13.4.2005 1.12.2004 2.2.3005 13.4.2005Tilavuuspaino, kg/m 3 981 951 941 506 531 699Kuiva-aine, % 20,4 22,8 21,5 38,3 26,5 27,8Tuhka, % 2,0 2,1 1,9 1,8 1,9 2,1Hiili (C) 4 , % 49 49 49,1 49,1 49,1 49Ph 8,0 6,3 7,5 5,0 8,0 7,9Johtokyky, mS/cm 3,5 3,4 3,0 4,8 3,7 4,1Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,1 ja 1,0 5,1 ja 4,8 1,1 ja 1,0 1,3 ja 0,65 1,2 ja 0,62 1,3 ja 0,92Kalium kg/tn ja kg/m 3 4,2 ja 4,1 6,8 ja 6,0 4,2 ja 3,9 4,1 ja 2,1 4,5 ja 2,4 4,5 ja 3,2Kalsium kg/tn ja kg/m 3 0,97 ja 1,2 ja 1,2 1,2 ja 1,1 1,0 ja 0,51 0,95 ja 1,2 ja 0,830,95Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,44 ja 0,52 ja0,43 0,49Liukoinen typpi (N), kg/tn 1,4 ja 1,4 0,98 jaja kg/m 3 0,930,510,45 ja 0,52 ja 0,46 ja 0,52 ja0,42 0,26 0,25 0,361,2 ja 1,1 2,6 ja 1,3 1,6 ja 0,87 1,8 ja 1,3Kokonaistyppi (N), kg/tn ja 7,6 ja 7,4 7,0 ja 6,7 7,6 ja 7,1 9,1 ja 4,6 8,8 ja 4,7 9,8 ja 6,9kg/m 3Liukoisen typen %-osuus 18 14 16 29 18 18kokonaistypestäKokonaistyppi, % 0,76 0,70 0,76 0,91 0,88 0,98C/N –suhde 64 70 65 54 56 504 Laskennallinen.