Suunnittelualueen luonto

Suunnittelualueen luontoViispiikki (MH)Näkymä Lepinjärven lintutorniltaKarjaa kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Alueelletyypilliset lehtomaat on kauan sitten muutettu pelloiksi, muttapieniä lehtolaikkuja on säilynyt kallioiden kupeissa. Alueenmetsät ovat melko nuoria, koska lähes kaikki metsät ovat olleetpitkään talouskäytössä. Lohjanharjun alueella kasvaa mäntyvaltaisiakangasmetsiä, mutta myös mustikkatyypin ja lehtomaisetkankaat ovat tavallisia. Kallioylänköjä täplittävät pienet järvet jasuopainanteet.Luonto kaupungissaKeskustan lähellä on metsää vielä Maasillan alueella Pumppulahdenpohjoispuolella, vesitornin mäen virkistysalueella ja Kullbergetinympäristössä lähellä valtatie 25:tä. Rakentamattomillatonteilla on pieninä ruutuina melko luonnontilaisiksi villiintyneitäpuutarhoja. Myös omakotipihojen ketjut ja kaupungin puistotovat monille lajeille kelvollisia elinympäristöjä.VesistötAlueen vesistöt jakautuvat karkeasti ylänköjen kirkasvetisiinpikkujärviin ja peltolaaksojen savisiin vesiin. Mustionjoki kuuluukokonaisuudessaan Natura-suojeluverkostoon. MustionjoenKarjaan kaupungin läpi virtaava osuus on yksi tärkeistä luonnontilaisenkaltaisista virtaosuuksista. Joessa elää tällä osuudellarunsaana vuollejokisimpukka ja vähälukuisempana jokihelmisimpukkaeli raakku. Joen suojelun tarkoituksena on näiden lajiensäilyttäminen.Metsäiset jokirannat ovat liito-oravalle ja lepakoille tärkeitä joenylityspaikkoja. Myös saukkoja elää alueella. (Vuorinen 2008)Rantalehdot ovat monien lajien elinympäristöjä ja kaupunkilaistenkäyttämiä virkistyspaikkoja. Luonnontilaisia puro-osuuksia janoroja on säilynyt jonkin verran. nekin voivat olla arvokkaita elinympäristöjä.Suunnittelualueen eteläpuolinen Lepinjärvi (Läppträsket), jonkavaluma-alueeseen osa taajamasta kuuluu, on Natura-alueenasuojeltu rehevä peltojen ympäröivä lintujärvi ja kansainvälisestimerkittävä kosteikko. Leninjärvellä kasvaa mm. hentonäkinruoho(Najas tenuissima), joka on yksi maailman harvinaisimmistavesikasveista. (Natura-alueet 2002) Taajama-alueen reunoilla onmyös liito-oravan ja muiden eläinten käyttämiä tärkeitä reittejä.Vedenlaatu Karjaan järvissä ja joissaMustionjoen vedenlaatu Mustiolta Billnäsiin on yleisen käyttökelpoisuusluokituksenmukaan hyvää. Pintavedet jaetaan luontaisenvedenlaadun ja ihmistoiminnan vaikutusten perusteella viiteenluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.Hyvä vesi tarkoittaa, että joessa voi mainiosti uida. Luokkaan”erinomainen” pääsevät vain luonnontilaiset, karujen alueidenkuten Kirkkojärven länsipuolisen metsäylängön kirkasvetiset järvet.Mustionjoki virtaa savialueiden halki, mutta sen kerrotaan olleenennen kirkkaampi. Lepinjärvi, joka on sekä luonnostaan ettäympäröivien viljelyksien vuoksi runsasravinteinen ja kasvillisuudeltaanrehevä, on luokiteltu vedenlaadultaan välttäväksi. KokoEU:n alueella pyritään saavuttamaan vesien hyvä tila vuoteen2015 mennessä. Luokitus tulee samalla muuttumaan luonnontilaisuuteenperustuvaksi, jolloin vesistön tila arvioidaan ihmisenaiheuttamien muutosten voimakkuuden mukaan. (www.ymparisto.fi)29

Suojellut ja suojeltavat alueetKartalle on merkitty luonnonsuojelualueiksi Natura-alueet ja muidenluonnonsuojeluohjelmien suojelemat kohteet, luonnonsuojelulainnojalla suojellut arvokkaat luontotyypit, suojellut perinnebiotoopit,vesilakikohteet ja kaavoissa suojeltaviksi määrätytalueet.Natura-alueet ovat EU:n yhteiseen Natura 2000-suojeluverkostoonkuuluvia luonnonsuojelualueita. Natura 2000-suojeluverkostontarkoituksena on säilyttää luonnon monimuotoisuuttasuojelemalla tärkeitä luontotyyppejä. (www.ymparisto.fi) Suunnittelualueellaolevia luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja luontotyyppejäovat esimerkiksi pähkinälehdot ja jalopuumetsiköt.(Luonnonsuojelulaki 29 §) Kartalle on merkitty myös vesilain (17a §) suojelemia luonnontilaisia noroja, joita ei saa muuttaa niinettä niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuisi. Suojeltuihinperinnebiotooppeihin kuuluu maakunnallisesti arvokkaita ketojaja laitumia. Muiksi arvokkaiksi luontokohteiksi on merkitty luontoselvityksissäsuojeltaviksi ehdotetut alueet.Oletettavasti Karjaan metsistä löytyy vielä monia suojelemisenarvoisia kohteita, joita tähän työhön ei ole saatu tietoa. Metsälaki(10 §) velvoittaa suojelemaan luonnon monimuotoisuudensäilyttämisen kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tällaisiakohteita, joita ovat esimerkiksi kalliot, kivikot, jyrkänteiden alusmetsät,rehevät lehtolaikut ja rantaluhdat, ei ole tähän merkitty.Suunnittelualueeseen kuuluu yksi Uudenmaan ns. laajoista yhtenäisistämetsäalueista, jotka ovat valtakunnallisen ja yleiseurooppalaisenekologisen verkoston ydinalueita. Näiden alueiden luonnonmonimuotoisuus on säilytettävä ja niiden pirstoutuminen onestettävä. (Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkostonosana Uudellamaalla, Uudenmaan liiton julkaisuja E 87:2007.)Mustionjoen rannalta löytyi simpukankuoria.Käärme, joka on paikallaan ja siinä on täpliä. (JH)30

Leikki-, urheilu- ja virkistysympäristötTekonurmi hellepäivänä Salapaikka? Näkymättömät mopoilijat laavullaSvedja-lammen hiekkarantaKarjaan taajama-alueella on noin tusina leikkipuistoa kun mukaanlasketaan myös koulujen ja päiväkotien pihat, joilla on leikkivälineitä.Urheilukenttiä on koulujen ja kaupungin leikkipuistojenyhteydessä. Keskustan länsilaidalla on suuri urheilukeskus,jossa on laajat nurmikentät, hiekkakenttä, yleisurheilukenttä katsomoineen,lämmitettävä tekonurmi ja palloiluhalli. Maasillassa,Pumppulahden ”vastarannalla” ns. Lystilandin, entisen huvipuistonalueella on laaja nurmikenttä ja sinne on hiljattain perustettufresbeegolf-rata.Leikkimiseen ja liikuntaan käytetään lisäksi puistomaisia ja metsäisiärakentamattomia tontteja, rauhallisia seinustoja, pysäköintipaikkojajne. Koriste- ja hyötykasvien kasvattaminenkin voi ollavirkistystä ja leikkiä. Omakotitonteilla yleensä mahtuu viljelemään,mutta tiiviimmillä asuinalueilla tarvitaan vuokraviljelypalstoja.Vuokrakasvimaita on Lövkullassa ja Billnäsissä.Metsät ulkoilu- ja leikkipaikkoinaTaajaman lähimetsät ovat tehokkaassa käytössä. Niissä ulkoillaan,ulkoilutetaan koiria, keräillään marjoja ja sieniä ja leikitään.Virkistyskäytön kannalta parasta metsää ovat nykyään kalliomännikötja Lohjanharjun karut kankaat. Muutoin metsät ovat suureltaosin vaikeakulkuisia harvennusten yhteydessä maahan jätetynpuun vuoksi. Viime aikoina taajama-alueen ja sen lähiympäristönmetsiä on harvennettu ja puustoa kaadettu uusien asuinalueidenja tielinjojen alta. Junaradat ja autotiet jakavat lähimetsiä ja estävätretkeilyä pitemmälle.Karjaan metsistä olen löytänyt muutaman majan, majatyömaanja tähystyslavan. Ne sijaitsevat pienissä metsissä lähellä taloja jateitä. Rakennelmia yhdistää se, ettei yhteenkään ole haettu rakennusmateriaalialuonnosta, vaan paikalle on kannettu valmiitalaudanpätkiä ja ponttipaneelia, nauloja ja työkaluja. Luonnonaineksistatehtyjä majojakin on, mutta ne ovat pienempien lastenlähes valmiina löytämiä leikkipaikkoja, joita ei voi ulkopuolinenhuomata.UimapaikatKarjaan keskustaa lähinnä olevat uimarannat nykyään ovat Kaskimaalla(Svedjaträsket) ja Skogängsgölenillä, joihin kumpaankinon noin viiden kilometrin matka keskustasta. Mustionjoen varrellaKarjaan keskustassa sijainneet Pumppulahden, Rantapuiston jaMaasillan rannat ovat vuosikymmeniä olleet suosittuja uimapaikkoja.Uimarantojen ylläpito on lopetettu ilmeisesti järvisyyhyhavainnonvuoksi. Järvisyyhyä aiheuttaa kaislikkoisilla rannoillayleisesti esiintyvä imumato (Trichobilhartsia parocellata), jonkaväli-isäntinä ovat vesilinnut ja kotilot. Joillekin ihmisille mato aiheuttaavaarattoman ihottuman. (www.vesiensuojelu.fi) Kolijärven(Gålisjö) uimaranta on poistettu käytöstä sinilevän esiintymisenvuoksi.32

DÖNSBYKyrksjönKirkkojärviVIRKISTYS-, URHEILU- JA LEIKKIYMPÄRISTÖTBILLNÄSPINJAINENLÖVKULLASvartånPRÄSTGÅRDENPAPPILALeikkipuistot ja päiväkotien ja alakoulujenpihat, joilla on leikkivälineitäMustionjokiNurmikentätPENTBYLANDSBROMAASILTAHiekka-, asvaltti- ja muut keinomateriaalipäällysteisetkentätRantapuistoPumpvikenPumppulahtiKunto- ja luontoliikuntareititMALMKULLAUimarannat (ei kartan alueella)KARJAANKESKUSTATALLMOMÄNTYNUMMIGålisjönKolijärviPäiväkotiAlakouluRautatieasemaYläkouluLukio tai muu oppilaitosKROGGÅRDJulkinen tai kaupallinen rakennus, jota lapsetkäyttävätOy sisu Auto AbKILAKIILABÄLJARSLÄPPLäppträsketLepinjärvi1 : 20 00033

Kulttuurimaisema ja kiinteät muinaisjäännöksetKarjaalla on merkkejä ihmisten liikkumisesta täällä jo ainakin 5000vuotta sitten. Kampakeraamisella kaudella n. 2700 eaa. Lohjanharjuoli niemi, jonka lounaiskärki oli nykyisen Karjaan keskustanlähellä Kroggårdissa. Sieltä on löydetty merkkejä kivikautisestaasutuksesta ja myöhempiä, pronssi- ja rautakautisia hautapaikkoja.Kirkkojärven länsipuolella sijaitseva Dönsby oli varhaisimmanasutuksen aikana toisen niemen kärkeä, nykyinen Kirkkojärvioli osa pitkää merenlahtea ja Karjaan keskustasta eteläänoli saaristoa. Pronssikaudella n. 3000 vuotta sitten maan nousunmyötä vesiyhteys Karjaanjoelta Lepinjärvelle katkesi. (Karjaa ennenja nyt s. 15) Rautakaudella Kiilassa ja koko Lepinjärven ympärilläon ollut runsaasti asutusta. Järven ympäristössä on neljälinnavuorta, useita kalmistoja ja muita jäännöksiä, jotka kertovatmuinaisesta asutuksesta. (http://www.nba.fi/fi/mjhkohteetuusimaa)Karjaan seurakunnan kirkko on 1300-luvulla mahdollisestisijainnut Lepinjärven lounaispuolella ennen kuin se rakennettiinnykyiselle paikalleen 1470-luvulla. (Härö s.250)Lövkullan kalliolta näkee Kirkkojärvelle, kirkon ja pappilan maisemiin.Niin sanottu Grabben kanava, josta vielä on pätkä nähtävissäKarjaan keskustan lähellä Kroggårdin alueella, on halkonut Lohjanharjunsen matalimmasta kohdasta. Kanavan kaivaminen onajoitettu 1200-luvulle ja se on yhdistänyt Karjaanjoen Lepinjärveen,josta on ollut yhteys merelle. Kanava on ollut 2 – 3 metriäsyvä ja sen pohjalla on ollut ainakin jonkin verran vettä. Kanavastalöydetyn kalkin perusteella oletetaan sitä pitkin kuljetetunkalkkia Lohjanjärveltä merelle. (Härö s. 235)Raaseporinjokilaakson reunalla jyrkänteellä on Grabbackanlinnanrauniot. Grabbackan kivinen aatelislinna rakennettiin1400-luvun loppupuolella ja se tuhoutui tulipalossa kaksisataavuotta myöhemmin. Syvä jokilaakso, joka jatkuu Grabbackan ohilounaaseen Finbyn kylään ja yhtyy etelämpänä Snappertunanjokilaaksoon,on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinenympäristö. Laakso on ollut osa vesireittiä Suomenlahdelta Hämeeseen.(Härö s.230)Näkymä Grabbackan raunioilta yli muinaisen Hämeen-vesireitin34

TregölenAbborgölenKULTTUURIYMPÄRISTÖFlatunSöudonSkogängsgölenArvokas kulttuurimaisemaMaakuntakaavassa kulttuuriympäristön taimaiseman vaalimisen kannalta merkittäväalue tai Mustionjoen osayleiskaavan mukaanmaisemallisesti arvokas peltoalueHögbensjönKiinteä muinaisjäännösBILLNÄSPINJAINENSvartån MustionjokiDÖNSBYLÖVKULLAKyrksjönKirkkojärviPRÄSTGÅRDENPAPPILASTARKOMKulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisenkannalta merkittävä kohde ja tieValtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö(Rakennettu kulttuuriympäristö 1993)Maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö(Härö 1993)KÖPSKOGPENTBYKARJAANKESKUSTAPumpvikenPumppulahtiLANDSBROMAASILTATALLMOMÄNTYNUMMIMALMKULLAGålisjönKolijärviKROGGÅRDKILAKIILAVALLARSVEDJABÄLJARSLÄPPLäppträsketLepinjärviSvedjaträsketBrukträsketFINBY1 : 40 0000 1 2 km 35

Karjaan suunnitteluhistoria ja tulevaisuusNykyinen Karjaan keskusta sai alkunsa 1870-luvulla, jolloin Karjaan– Hyvinkään rautatie valmistui. Karjaasta tuli tärkeä rautateidenristeyspaikka 1900-luvun alussa Rantaradan eli Turku-Helsinki-rautatien valmistuttua. (Karjaa ennen ja nyt) Tuolloinradan eteläpuolella Kiilassa ja nykyisessä keskustassa asemaltaPumppulahdelle päin oli nauhamaista pientaloasutusta. (Härös.141)Maanmittausinsinööri Volmar Svaetichin matkusti 1900-luvunalussa tilallisten tukemana Ruotsiin ja Englantiin, joissa hän tutustuipuutarhakaupunkiaatteeseen. Svaetichin suunnitteli Karjaanasemayhdyskunnalle ensimmäisen ruutukaavan vuonna1915 yhdessä Emil Sonkin kanssa. (Härö s.241) Suunnitelmaankuuluu vierekkäiset asemalta Billnäsin suuntaan johtavat pääkadutNils Grabbenkatu ja Kauppiaankatu, puutalokortteleita, torija puisto. Kaavan mukainen rakentaminen toteutui nopeasti jasen kattama alue edelleenkin määritellään Karjaan keskustaksi.Swaetichin laajensi suunnitelmaa 1920-luvulla asemayhteiskunnankasvaessa nopeasti. Karjaan kaupunkirakenne on muotoutunutja kasvanut Swaetichinin suunnitelmien pohjalta ja siinäpitkälti toteutuu puutarhakaupunkiaate.Asemakaavalaki, joka tuli voimaan vuonna 1931, mahdollisti yksityistenmaiden kaavoittamisen ja siten myös kokonaisvaltaisenkaupunkisuunnittelun. Arkkitehti Carolus Lindberg laati laajan asemakaavanKarjaan kauppalalle 1934. Siihen kuuluu pitkiä, maastonmuotoa seurailevia katuja, joita reunustavat umpikorttelit, näkymänpäätteinäjulkisia rakennuksia, jotka on sijoitettu maastoaluonnollisesti korostaen, puistoja ja aukioita. Istutussuunnitelmathankittiin Turun puutarhakoulun johtajalta Axel Blendeltä. (Björklund2007) Puistoja suunnittelivat myös Bengt Schalin ja Maj-LisRosenbröjer. Vasta nyt kun pihojen ja puistojen puut ovat kasvaneet,puutarhakaupungin idea toteutuu parhaimmillaan.Hilding Ekelund ja Birger Brunila täydensivät ja muuttivat asemakaavaa1940- ja -50-luvuilla. Ekelund kohtuullisti liian suureksiarvosteltua kaavaa ja muutti keskustan ulkopuoliset umpikorttelitpientaloalueiksi. Näiden suunnitelmien synteesinä Karjaasai kasvaessaan säilyttää puutarhakaupunkiluonteensa. Härön(1993 s.241) mukaan ”Kaupungin keskustan 1930-1950-lukujenasemakaavojen on arvioitu kuuluvan maamme itsenäisyydenajan kaupunkirakentamisen valiokohteisiin.” Myöhemmin kaavaaluettaon pidennetty Lohjanharjun suuntaisesti, mutta taajamaon säilynyt selvärajaisena.Karjaalla on tyylillisesti yhtenäisiä kaupunginosia: ns. Puu-Karjaanja rautatieaseman ympäristön puutalot, keskuskadun 1940-luvunfunkistalot, rintamamiestaloalueet, mm. Karjaantien yhtenäinenilme, 1960-luvun omakotialueet kuten Lövkulla. Ekelundia, jokaon suunnitellut Karjaan keskeiset julkiset rakennukset, pidetäänKarjaan omana arkkitehtina. Rakentaminen on Karjaalla uusimpiapoikkeuksia lukuun ottamatta yhtenäisen matalaa. Kerrostaloryhmiäon keskustan lisäksi vain Lövkullassa, Mäntynummellaja Bäljarsissa.Laakso jossa rautatieasema ja ratapiha rakennuksineen ovat, onvaltakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Karjaankeskusta ja Puu-Karjaa ovat maakunnallisesti arvokkaita rakennettujaympäristöjä. Joillakin vanhoilla rakennuksilla on kulttuurihistoriantai paikallisidentiteetin kannalta erityinen arvo.Nykyään kaupunkikuvaa muuttaa keskustan kerrostalorakentaminen,suuret liikerakennukset ja vanhojen, kaupunkikuvalle tunnusomaistenpuutalojen purkaminen. Kaupunki on kasvaa sekätiivistymällä että laajenemalla. Asuinalueita kasvatetaan Pappilastaitään ja lähitulevaisuudessa keskustasta Billnäsiin päin,myöhemmin mahdollisesti Kolijärven suunnalle.Karjaan keskustaa ratapihan yli kuvattuna 1910-luvulla.Oikealla näkyy Villa Haga. (Aresti, glasneg_565)36

DÖNSBYKyrksjönKirkkojärviBILLNÄSPINJAINENLÖVKULLASUUNNITTELUHISTORIA JA TULEVAISUUSSvartånPRÄSTGÅRDENPAPPILAKaavoitettu alue vuonna 1919PENTBYMustionjokiRantapuistoLANDSBROMAASILTAKauppalan kaava-alue v. 1934Asemakaava-alue v.2009PumpvikenPumppulahtiMALMKULLALaajenemisalueet nyt ja lähitulevaisuudessaKESKUSTATALLMOMÄNTYNUMMIGålisjönKolijärviRautatieasemaKROGGÅRDOy sisu Auto AbKILAKIILABÄLJARSLÄPPLäppträsketLepinjärvi1 : 40 0000 1 2 km37

Bengt Schalinin puistosuunnitelma Pumppulahdelle vuodelta 1967 (Aresti)Ilmakuvassa etualalla Maasillan peltoa ja metsää, toisella puolella jokea Rantapuisto ja Puu-Karjaata, vasemmalla Pumppulahti.Taaempana rautatieaseman silta, ratapihan takana Kiilan taloja v.1934 (Aresti 489_1978)38Kauppalantalo ja suurtori, osa Pumppulahtea, Puu-karjaata ja pitkää Keskuskatua vuonna 1965 (Aresti 39_1978)Puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröjerin vuonna 1973 keskuskadulle piirtämä leikkipuistosuunnitelma ei toteutunut sellaisenaan. (Aresti)