1/2013 - Senaatti-kiinteistöt

kontrahtiSenaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2013VäestörekisterikeskuksenHannu Luntiala:Näin selätimmemuutosvastarinnan s. 10> Oulussa sähkönkulutus supistui kolmanneksella s. 6> Uusi palvelu muutosjohtamisen tueksi s. 15> VM muutti monitilaympäristöön s. 18

Musiikkitalonkeskeinen toiminta-ajatuson avoimuus. TaideyliopistonSibelius-Akatemian Ossi Peura valitsilempipaikakseen mielenkiintoisenaulan, josta näkee joka paikkaan.Portaikon yläpäästä voi katsoa Stadionintornia, kahvilaa sekä konsertti salinlasi seinien läpi puistoa rautatielle päin.Töölönlahden sisääntulosta näkyy Kansalaistorija Kiasma, ja portaikostaalas on näkymä viiden pienensalin aulaan ja henkilöstönruokalaan.2 kontrahti 1/2013

lempipaikkaTeksti Tuija Holttinen · Kuva Jari HärkönenNäkymä joka suuntaan»Olen ollut Musiikkitalo-projektissamukana alusta asti. Ihan ensimmäisestärasahduksesta viimeiseen. Nyttalo on valmis. Hurja, monivaiheinen,ennennäkemätön, pitkä ja mielenkiintoinenprojekti on hoidettu.Virallinen alku oli vuonna 2002.Monien vaiheiden ja loputtomienpalaverien ja kokousten jälkeensuunnitelmat alkoivat hahmottuakonkretiaksi.Yhtäkkiä meidän pieni musiikkiyliopistooli yhteiskunnallisen arvokeskustelunkeskiössä. Taloon tulevienkahden muun päätoimijan – Radionsinfoniaorkesterin ja Helsinginkaupunginorkesterin – kanssa tehtiintöitä tauotta ja väsymättä. Tiukissatilanteissa yhteistyöstä sai voimaa.Yhteinen maali oli niin iso. Tekijöistäsyntyi hyvä sakki, joka ymmärsitoisiaan aidosti. Oli tärkeää huomata,että tässä ei olla yksin isojen asioidenkeskellä.Kun talo valmistui, olin tosi surullinen.Tietenkin tunsin onnen tunnetta,että iso prosessi saatiin päätökseen,mutta samalla oli todella haikea olo.Outoa oli myös pelko mahdollisestahäpeän tunteesta; ajattelin, että josrupeaakin hävettämään, että missäsitä on tullut oltua mukana. Muttasellaista tunnetta ei tullut.» Helsingin MusiikkitaloHelsingin Musiikkitalo pyrkii olemaan kulttuurin alueella edelläkävijä,luomaan pääkaupungin aktiivista ja modernia kaupunkikuvaa ja kasvattamaansen vetovoimaa sekä kotimaassa että ulkomailla.Musiikkitalon päätoimijoita ovat Helsingin kaupunginorkesteri, YleisradionRadion sinfoniaorkesteri sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.Konserttisalissa on 1 704 istumapaikkaa. Ison salin lisäksi talossa onkuusi pienempää salia noin 140 – 400 kuulijalle. kontrahti 1/2013 3

pääkirjoitusVAKIOPALSTATLempipaikka · ···············2Avaimet toimiviin ratkaisuihin · 15Työhyvinvointi ·············26Kurkistus ulos · ·············28Uusi elämä · ···············30Uutiset · ···················31Resumé · ··················34kontrahtiKontrahti on Senaatti-kiinteistöjensidosryhmälehti, joka ilmestyy neljäkertaa vuodessa. Seuraava lehtiilmestyy toukokuussa 2013.Tilaukset ja osoitteenmuutokset:katri.tulander@senaatti.fiPäätoimittaja: Outi TarkkaPuhelin 0205 811 356Toimituskunta: Jari Auer, KarlGädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall,Kati Jokelainen, Sonja Nybonn jaSuvi Vanto.Toimitus: Legendium Oy,puhelin 010 229 1630Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Markku JokinenRepro: Faktor Oy Paino: Libris OyPaperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2Kannessa: Hannu LuntialaKuva: Jari Härkönen.Senaatti-kiinteistöt, Lintulahden katu5 A, PL 237, 00531 HelsinkiValtakunnallinenvaihde 0205 8111fax 0205 811 360www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemme:etunimi.sukunimi@senaatti.fiSenaatti-kiinteistöt on työympä ristöjatoimitila-asiantuntija, joka tarjoaatiloja ja niihin liittyviä pal velujavaltionhallinnolle. Toiminta perustuuyhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan,hyvään palveluun,pitkäaikaisiin asiakkuuksiin jakumppanuuteen. Toimitilojenvuokraus, investoinnit sekä palvelujenja kiinteistöjen kehittäminenmuodostavat liiketoiminnan perustan.Tarvitsemme toimitilojenrakennemuutosskenaarionEnsimmäisinä kuukausina valtion palveluksessa olen tavannutpaljon asiakkaitamme, ja kokemusteni perusteellakaikkia yhdistää tiukan taloudellisen tilanteen lisäksi jokomeneillään tai suunnitteilla oleva rakennemuutos. Suurimmatmuutokset liittyvät puolustus voimiin, poliisihallintoonja tutkimuslaitossektoriin.Samanaikaisesti asiakkaamme keskittyvät yhä selkeämminydintoimintoihinsa, vastaavat yhteiskunnan muuttuviintarpeisiin, tehostavat tilankäyttöään ja ottavat käyttöönuusia työskentely tapoja. Voisi sanoa, että juuri niin kuinpitääkin.Nämä muutokset näkyvät meillä Senaatti-kiinteistöissämonella tavalla: asiantuntijapalvelujemme kysyntä onvahvaa, asiakkaamme luopuvat ylimääräisistä tiloistaan,muokkaavat vanhoja ja samaan aikaan tarvitsevat täysinuusia tiloja uusilla paikkakunnilla.Meillä on kohtuullisen hyvä kuva yksittäisten asiakkaidemmetarpeista, mutta olemme nähneet tarpeelliseksilaatia erityisen koko valtionhallintoa koskevan toimitiloihinliittyvän rakennemuutos skenaarion. Sen avulla pyrimmeluomaan kokonaiskuvan, jonka avulla voimme optimoidavaltion kokonaisedun tällaisessa monimuuttujatilanteessa.Toimitilojen muutostyöt ovat varsin hitaita prosesseja.Siksi on tärkeää nähdä mahdollisimman kauas, jotta virheinvestoinneiltavältyttäisiin. Toiselta vapautuvat toimitilatovat aina potentiaalisesti toisen toimijan uudet tilat. Pysyvästivaltiokäytöstä pois jäävät kiinteistöt myydään, eikäniihin ole syytä investoida ellei se ole aivan välttämätöntä.Laatiessamme toimitilojen rakennemuutosskenaariotatarvitsemme mahdollisimman paljon tietoja asiakkailtamme.Toiveemme on, että edustajamme otetaan mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa mukaan suunnittelemaanja auttamaan muutoksessa. Olemme jo mukana monessatyöryhmässä, mutta vielä on tässäsuhteessa vara parantaa. Kannustankinteitä – asiakkaamme – olemaanyhteydessä asiakasvastaaviin taiminuun suoraan silloin kun työympäristö-ja toimitila-asiantuntijaatarvitaan auttamaan muutostenläpiviennissä.PalveluterveisinJari Sarjotoimitusjohtajakontrahti 1/2013 5

energiansäästöSähkönkulutussupistui kolmanneksellaOulussa sijaitsevan Kastellin tutkimuskeskuksensähkönkulutus kasvoi vuosikausia – kunneskäyttäjäsähköprojekti leikkasi kulutuksesta kolmasosan.Arkisilla toimintatavoilla ja valinnoilla on siis väliä. ä.Teksti Vesa Ville Mattila · Kuvat Juha Sarkkinensekä säästää kustannuksiaettä vähentää hiilijalanjälkeä», taustoittaaKastellin kiinteistössä toimivan»HalusimmeTyöterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteenaluejohtaja Tiina Rajala.Projektin potkaisemiseksi alkuun Senaattikiinteistötjärjesti käyttäjäkyselyn ja infotilaisuudetkaikille kiinteistössä työskenteleville. Esilletuli hyvin konkreettisia toimenpiteitä säästöjensaamiseksi.»Meitä muistutettiin muun muassa tietokoneiden,valojen ja kopiokoneiden sammuttamisestakäytön jälkeen. Sellaiseen porukka pystyyhelposti lähtemään mukaan – silti ne eivät olekaikille itsestäänselvyyksiä.»Työterveyslaitoksen väki läpikävi omatoimisestimyös toimistolaitteensa. Esimerkiksi kaikkiylimääräiset tulostimet poistettiin ja paperisilppureistaluovuttiin.Säästö henkilöstön hyvinvointiinKastellin tutkimuskeskus rakennettiin 20 vuottasitten lääke- ja terveystieteellisen huippututkimuksentarpeita varten. Kuudessa kerroksessatilaa on yhteensä 8 700 brm 2 .Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen– jossa työskentelee noin 60 henkilöä – lisäksikiinteistössä toimivat Oulun yliopisto, Terveydenja hyvinvoinnin laitos sekä henkilöstöravintola.Käyttäjäsähköprojektin myötä Kastellinkiinteistön sähkönkulutus väheni viime vuonnakolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna.Kiinteistön koko sähkönkulutus näkyy päämittarissa,laskutusta varten kulutus jaetaan käyttäjienKun huonetyhjenee,valot kan nattaasammuttaa,vinkkaaTiina RajalaTyöterveyslaitokselta.6 kontrahti 1/2013

Sähkönkulutuksesta reaaliaikaisestikertova Jäämies on Tiina Rajalan suosikki.neliöiden perusteella. Kulutuksen pienentymisestäkertyneitä säästöjä Senaattikiinteistöton jo palauttanut asiakkailleen.»Työterveyslaitoksen osuus säästöistäoli useita tuhansia euroja. Päätimmesatsata ne henkilöstön hyvinvointiin,hankimme taljalaitteen ja stepperin»,Rajala kertoo.Jäämies aamuin ja illoinKäyttäjäsähköprojektin viestintä saa toimenpiteistäja tuloksista asiakkaan kehut.»Suosikkini on ala-aulaan sijoitettuJäämies-näyttö, joka reaaliaikaisesti paljastaasähkönkulutuksen tilanteen. Vilkaisensitä aina aamulla töihin tullessani ja taaskotiin lähtiessäni.»Rajala muistuttaa vastuun viestinnästäkuuluvan käyttäjillekin.»Sähkönkulutusasiat sisältyvät jokaviikkoisiinmaanantai-infoihimme jakerran kuukaudessa pidettäviin työmaakokouksiin.Muiden kiinteistön käyttäjienkanssa jaamme kokemuksia ja tietojakäyttäjätoimikunnassa.»Tulevaan työmaakokoukseen Rajala onkutsunut Senaatti-kiinteistöjen edustajanesittelemään tuoreimmat sähkönkulutustiedottaustoineen. Hän on myös vienytkäyttäjäsähköprojektin ilosanomaa eteenpäinTyöterveyslaitoksen organisaatiossa.Viisi muuta aluetoimipistettä ja pääkonttoriHelsingissä liittynevät aikanaanprojektiin mahdollisuuksiensa mukaan.Mukana pian 66 kohdettaJopa puolet kiinteistön sähkönkulutuksestamuodostuu käyttäjäsähköstä, johonjokainen kiinteistössä työskentelevä voivaikuttaa arkisilla toimintatavoillaan javalinnoillaan.»Haluamme, että ihmiset kiinnittäväthuomion käyttäytymiseensä ja motivoituvatenergiansäästöön. Vain henkilökohtaistenrutiinien muuttaminen voi pysyvästi vähentääsähkönkulutusta», sanoo käyttäjäprojektiavetänyt Senaatti-kiinteistöjenkehityspäällikkö Esa Halmetoja.Äskettäin alkoi käyttäjäsähköprojektinneljäs toimintavuosi. Tähän mennessä siinäon ollut 35 kohdetta, tänä vuonna mukaantulee 31 uutta kohdetta. Viime syksynäprojekti starttasi muun muassa VTT:nkiinteistöissä Tampereella, Jyväskylässä jaOulussa.Virtuaalinen kiinteistö kokeilussaTietoverkkoon perustuva Virtuaalinen kiinteistö -hanke vie käyttäjäsähköprojektiaaskeleen eteenpäin.Tavoitteena on koota ja jalostaa kaikki kiinteistön suunnittelun,rakentamisen ja käytön aikana tuotettu ja hankittu tieto helpottamaanolosuhteiden ja energiankäytön hallitsemista sekä kiinteistön ylläpitoa.Kiinteistön ohjaamiseksi on suunniteltu oma käyttöliittymä.Senaatti-kiinteistöt pilotoi Virtuaalinen kiinteistö -hanketta Oulussa.kontrahti 1/2013 7

»Aikoinaan laskeskelimme, että projektikannattaa viedä noin 100 kiinteistöön,joissa sähkön ominaiskulutus neliötäkohden nousee riittävän suureksi. Niissäsäästötkin tuntuvat.»Jopa puolet kiinteistönsähkönkulutuksestamuodostuu käyttäjäsähköstä.Tuloksekasta toimintaaKäyttäjäsähköprojektissa koko viimevuoden mukana olleiden kiinteistöjen sähkönkulutusaleni liki kahdeksan prosenttiaaiempaan vuoteen verrattuna. Rahassa semerkitsi 80 000 euroa. Jos valtion kokosähkönkäyttö – ilman liikennettä – vähenisisaman verran, säästöä kertyisi vuosittainseitsemän miljoonaa euroa.»Suurimpien sähkönkuluttajien onaika helppo ottaa löysät pois. Vuositasollaparhaimmat kiinteistökohtaiset sähkönkulutuksenvähennykset nousevat 20 –30prosenttiin», Halmetoja huomauttaa.Kiinteistökohtainen käyttäjäsähköprojektisuunniteltiin alun perin kahdenvuoden mittaiseksi. Näyttää kuitenkinsiltä, etteivät monet toimintaan tottuneetkäyttäjät halua sitä lopettaa.»Jotkut kiinteistöt ovat olleet mukanajo vuodesta 2009 lähtien. Silti myösKäyttäjäsähköäsäästettiin ennenkinKun öljykriisi iski 1970-luvun alkupuolella, valtioneuvosto asetti määräyksiäerityisesti sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Niiden mukaan: ja työhuoneiden 18 astetta, varastojen ja teollisuustilojen 16 astetta. ottamatta. 8 kontrahti 1/2013

10 kontrahti 1/2013Väestörekisterikeskus muutti uusiin tiloihin Lintulahdenkujalle,huonetoimistoista monitoimitiloihin. »Ilmassa on myönteistäodotusta», kertoo Hannu Luntiala.

Muutosvastarinnastamyönteiseen yllätykseenHelsingissä sijaitseva Väestörekisterikeskus muutti 500 metriä. Muutto omistahuoneista monitilaympäristöön tuntui paljon pidemmältä matkalta.Teksti Minna Saano · Kuvat Jari HärkönenTapaaminen VäestörekisterikeskuksenylijohtajaHannu Luntialan kanssajärjestyy Pariisissa. Ei tosinRiemukaaren alla, vaanuuden uutukaisessa neuvotteluhuonePariisissa. Vieressä ovat Lontoo, NewYork ja Berliini. Tyylikkäitä, valoisia jatilavia kokoushuoneita. Aivan kutenkoko alakerta, jossa ovat asiakkaidenvastaanotto ja tapaamistilat.Väestörekisterikeskus on juurimuuttanut uusiin tiloihin Lintulahdenkujalle,samaan kortteliin, jossaSenaatti-kiinteistötkin on.Uudet tilat on remontoitu entisistähuonetoimistoista avoimeksi monitilaympäristöksi.Tiukkojen tietoturvavaatimustentakia Väestörekisterikeskuksentyöntekijöiden tiloihin eivätulkopuoliset pääse ilman erityislupaa,joten Hannu Luntiala kertoo:»Työskentelemme nyt kaikkiavoimessa tilassa. Ainoastaan tietoturvasyistäjoillakin henkilöstöasianhoitajillaja tietoturvapäälliköllä on oma huone,mutta muuten pääasiassa istummenelipisteratkaisuissa. Värityksessä onkäytetty vaaleita sävyjä, joita on piristettykirkkaammilla väreillä.»»Tilat ovat viittä vaille valmiit, muttaolen jo nyt hirveän innostunut näistä. Jamoni on ehtinyt käydä kertomassa, ettänämä ovat tosi kivat», kertoo Luntiala.Muutosta vastarintaVäestörekisterikeskuksen edellisen toimitilanvuokrasopimus Kalasatamassaloppui vuonna 2012, ja jo hyvissä ajoinsyksyllä 2010 Väestörekisterikeskusalkoi yhdessä Senaatti-kiinteistöjenkanssa etsiä virastolle uusia tiloja.»Silloinen tila oli jäänyt meille aivanliian suureksi. Vuokrasopimus oli tehty10 vuotta aikaisemmin, eikä silloinpuhuttu valtion tuottavuusohjelmastatai alueellistamisesta, jotka matkan varrellamuuttivat tilatarpeitamme. Meiltämuun muassa siirtyi 20 työntekijääKokkolaan. Viimeiset vuodet työskentelimmekinhyvin väljissä tiloissa.»Uuden tilan löydyttyä kävi pianselväksi, että huonetoimistoista siirryttäisiinavoimeen tilaan, jotta valtiontilatavoite 25 m² /henkilö toteutuisi.»Kun tämä totuus valkeni, ajattelin,että ainoa oikea tapa on kertoa ihmisillekontrahti 1/2013 11

Valoisissa ja viihtyisissä aulatiloissa voidaan järjestääpienimuotoisia tilaisuuksia ja tapaamisia.»Tila onyllättävänviihtyisä jarauhallinen.»Seija Nurmikoski.se heti, eikä jättää tietoa epämääräisiksi´katsotaan nyt´ -toteamisiksi», Luntialakertoo.Muutosvastarintahan tiedosta nousi.Se meni kuin Gaussin käyrä: osa ajatteli,että hieno juttu, suuri osa ei pitänyt muutostahyvänä asiana ja pieni osa vastustiselkeästi.Laskevat arvosanatSyksyllä 2011, puoli vuotta sen jälkeen,kun monitilaympäristöön siirtymisestä olityöntekijöille kerrottu, tehtiin virastossavuosittainen työilmapiirimittaus. Väestörekisterikeskuksessalopputulos on ainaPalvelutSenaatti-kiinteistöjen tuottamatpalvelut Väestörekisterikeskukselle: ollut hieman parempi kuin valtiollakeskimäärin, mutta nyt kaikki – niinjohtaminen kuin tiedonkulkukin – olipudonnut kaksi kymmenystä.»Ainoa, mikä nousi kaksi pykälää,oli silloisen työympäristön viihtyisyys.Päättelin, ettei kaikki toiminta ole voinutmennä vuodessa totaalisesti alaspäin,vaan suuri osa tyytymättömyydestä johtuisiitä huolesta, että työympäristö tuleemuuttumaan.»Luntiala kertoo hyvin ymmärtäneensähuolen. Väestörekisterikeskuksentyöntekijät, kuten hän itsekin 33 vuottavirastossa työskennelleenä, on aina istunutomassa huoneessa.»On valtava muutos siirtyä omasta,vieläpä isosta huoneesta, yhteiseentilaan.»Muutosvalmennus avuksiSenaatti-kiinteistöt antoi prosessinalkuvaiheessa virastolle työyhteisövalmennusta,jossa käytiin läpi tila- jatyöpisteratkaisuja sekä jonkin verranmuuton psykologista puolta.12 kontrahti 1/2013

Viimeisiä viedään. Seija Nurmikoski ja Anita Holkkomuuttavat loputkin tavaransa uusiin työtiloihin.Tilanteen mukaan asiakastapaamiset voidaan pitäärennosti Pariisissa tai virallisemmin Berliinissä.Ilmapiirimittauksen tulosten jälkeenVäestörekisterikeskus päätti järjestää vieläoman Kohti uutta -tilaisuuden, jonkayhtenä osana käsiteltiin tulevaa työympäristönmuutosta ja siitä seuraavaa mahdollistatyönteon muuttumista.»Tämän tilaisuuden jälkeen ihmisetalkoivat hieman toipua ahdistuksesta japikkuhiljaa, kun tilojen suunnitteluunja toteutukseen pääsi jonkin verran itsevaikuttamaan, oli pahin ohitettu», toteaaLuntiala.Siitä kertoo myös viimesyksyinentyöilmapiirimittaus, jonka arvosanoissapalattiin entiselle tasolle.Uudet tilat – uudet tavatMuutosvalmennusauttoi sopeutumaan.Uudet työtilat vaativat vielä uudenlaistenkanssakäymisen tapojen harjoittelua.Pitääkö kaikkia tervehtiä, kun käveleetyöpisteiden ohi? Voiko puhua ääneen vaipitääkö kuiskata? Saako työpisteen nurkallejäädä juttelemaan työkaverin kanssa?»On mielenkiintoista tarkkailla sosiaalisestanäkökulmasta, miten asiat lähtevätmenemään. Itsekään en vielä tiedä, milloinuskallan sanoa hei, vai pelästytänkösillä kaikki», naurahtaa Luntiala.Myös se, muuttuvatko työskentelytavatuusissa tiloissa tulee nähtäväksi.Orastavia viitteitä siitä on ilmassa. Nyttyöntekijöillä on yhteinen taukotila eronaentiseen, jossa yksiköt olivat enemmänomissa oloissaan.»Pieni arvailu on siihen suuntaan, ettäyhteisessä tilassa alkaa rakentua uudenlaistayhteisöllisyyttä. Ja kun työtiloissakävelee, niin kyllä nämä uutta luovat spontaanitkohtaamiset voivat jopa toimia.»Yli odotustenTiedottaja Seija Nurmikoski sanoo suoraan,että kamalalta tuntui, kun hän saitietää siirryttävän vanhoista tiloista monitilaympäristöön.»Koko työurani olen tehnyt töitäomassa huoneessa. Arvelutti, että mitenköhänvoin uudenlaisissa tiloissa keskittyä.Mutta tämä uusi työtilani onkin yllättävänviihtyisä ja rauhallinen.»Viikko muuton jälkeen on kulkureiteissävielä oppimista, samoin siinä, ettäoville täytyy näyttää korttia useamminkuin ennen. Myös lasiset seinät porraskäytäväänja talon yhteisiin käytäviin vaativattottumista, mutta Nurmikoski uskooakvaario-olon ajan mittaan vähenevän.»Etukäteen kyllä luulin, että asettuminentänne olisi paljon vaikeampaa, kuinmitä se on ollut. Ihan on levollinen olotulevaisuuden suhteen.»Hyvät värit, jännittävät materiaalitPalvelukoordinaattori Anita Holkolla eiollut tarkkaa käsitystä Väestörekisterikeskuksenuusien tilojen visuaalisuudesta,kun hän kannettavansa kanssa saapui paikalle.Yllätys oli iloinen.»Tilat ovat visuaalisesti miellyttävät.Kaikki värit on superhyvin valittu jasovitettu erilaisiin materiaaleihin, kutenbetoniin, lasiovellisiin kaapistoihin ja tiiliseinään.Ja muutenkin kaikki on etevästisuunniteltu.»Sen Holkko on jo huomannut, ettäuusissa tiloissa tulee päivän mittaanliikuttua enemmän kuin vanhoissa huonetoimistoissa.»Pikkuhiljaa liikkuminen saattaa näkyäfyysisenä hyvinvointina.»Holkko jää myös kiinnostuneenaseuraamaan, miten viraston toimintatavat,yleinen dynamiikka ja työn tekeminentulevat tilojen myötä tulevaisuudessamuuttumaan. kontrahti 1/2013 13

Lintulahdenkuja 4THLStakes jaKansan terveyslaitosfuusioituvat 2009.Uusi Terveydenja hyvinvoinninlaitos THL muuttaaTilkanmäelle.TilkanmäkiValviraEnergiamarkkinavirastoRikosseuraamuslaitosVäestörekisterikeskusLintulahti täyttyy uusista vuokralaisistaLintulahdenkujan toimitalo koki moninaisia muutoksia, kun THL muutti TilkanmäelleHelsingissä. Vuokralaiset vaihtuivat ja tilat remontoitiin uuteen uskoon.Kun Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-ja kehittämiskeskus (Stakes)ja Kansanterveyslaitos fuusioituivatvuonna 2009, syntyi uusi Terveyden jahyvinvoinnin laitos (THL). Uuden laitoksensynnyttyä tehtiin strateginen päätöskeskittää kaikki sen toiminta HelsingissäTilkanmäelle, jossa Kansanterveyslaitoksenpäätoimipiste oli ollut jo vuodesta1957 lähtien.Entisellä Stakesilla oli tiloja Lintulahdenkujalla,ja niiden vuokra sopimuksetvuoteen 2017 siirtyivät fuusiossa THL:lle.Koska päätös oli siirtää koko uusi laitossamalle kampusalueelle Tilkanmäelle,alkoi Senaatti-kiinteistöt etsiä THL:nLintulahden henkilökunnalle uusiatyötiloja sekä samalla hakea vuokralaisiavapautuviin tiloihin. Kuvioon liittyy se,että Tilkan mäelle aletaan rakentaa uuttatoimitaloa ensi syksynä, mutta sitä ennenosalle muuttavasta henkilöstöstä pitilöytää väliaikaiset työtilat.»Senaatti-kiinteistöjen rooli on tässähankkeessa ollut kolmenlainen: hakea toimitilaratkaisujaTilkanmäellä, etsiä uusiavuokralaisia meiltä vapautuviin tiloihinLintulahteen ja suunnitella Tilkanmäenkampusaluetta», kertaaTHL:n palvelujohtajaMikko Nissinen.Palapelistä toimivakokonaisuusVuoden 2010 lopulla Lintulahdenkujallevapautuviintiloihin muutti Energiamarkkinavirasto,jolle vielävuonna 2012 vuokrattiinlisätilaa viraston henkilöstömääränkasvettua.Suurin muuttajaTHL:ltä vapautuneisiintiloihin on ollut Väestörekisterikeskustämän vuodenalussa. Väestörekiste ri -keskusta varten tehtiinperusteellinen remontti, jossa entisethuonetoimistot muutettiin avoimeksimonitoimitilaksi.Väestörekisterikeskusta seurasiAlbertinkadulta muuttanut Rikosseuraamuslaitos,jolla oli tarvetta kehittäätyöympäristöään sekä saada tehokkuuttaja kustannussäästöjä toimitiloja uudistamalla.THL:n rinnallaLintulahdessa oli jovuodesta 2009 toiminutSosiaali- ja terveys alanlupa- ja valvontavirasto(Valvira). Sen henkilöstömäärätovat jonkin verrankasvaneet ja lisääntyneeseentarpeeseen pystyttiinantamaan lisätilaa samastarakennuksesta.Viime vuoteen astiedettiin synkronissa,eli entiset vuokralaisetlähtivät sitä mukaa, kuntilalle saatiin uusia, kunnestodettiin, että THL:nloputkin työntekijätsiirretään Lintulahden tiloistaTilkanmäen lähiympäristöön. Jonkinverran jäi vielä tyhjillään olevaa vuokratilaa,mutta niihinkin Senaatti-kiinteistötetsii jatkuvasti uusia vuokralaisia.»Palapeli on ollut aikamoinen ja senratkaisuissa Senaatti-kiinteistöt on tehnytkovasti töitä. Tämä on ollut kova vääntö,mutta se on sujunut aika hyvin», antaaNissinen tunnustusta. 14 kontrahti 1/2013

avaimet toimiviin ratkaisuihinUusi palvelutuotemuutoksen johtamiseenSenaatti-kiinteistöt on kehittänyt työkalunorganisaation muutoksen hallittuun läpiviemiseen.Uusi palvelu lanseerataan maaliskuussa.Teksti Minna Saano · Kuva Jari HärkönenSenaatti-kiinteistöt onkehittänyt muutosjohtamisenpalvelutuotteentueksi ylimmälle johdolle. Työkaluon ajankohtainen silloin,kun organisaation toimitilat jatyöympäristö sekä niiden myötäusein myös työn tekemisentavat ja organisaatiokulttuurimuuttuvat. Tällainen tilannekohtaa esimerkiksi muutettaessaperinteisistä huonekonttoreistamoderniin monitilaympäristöön.»Meillä on ollut jo pitkääntyöympäristön kehittämisenasiantuntijapalveluita, joihinon sisäänrakennettu muutoksenhallintaosuus,mutta tämäuusi tuote tähtää kokonaisvaltaisempaanja ajallisestikattavampaan muutoksenhaltuunottoon», kertooSenaatti-kiinteistöjen johtavaasiantuntija Reetta Ripatti.Muutosjohtamisen työkalu-palvelun tavoite on, ettäuusi työympäristö pystytäänottamaan ilman viiveitä jakitkaa mahdollisimman saumattomastija täysipainoisestikäyttöön ja että henkilöstö onsiihen tyytyväinen.»Silloin ei tule toiminnallistatyhjäkäyntiä, jokaon melko tyypillistä suurenkokoluokan muutoksissa, josmuutosprosessia ei ole ennakoitutai millään tavalla otettuhaltuun. Pahimmillaan uudentilan käyttöönoton harjoitteleminenja toiminnan käynnistäminenvoivat aiheuttaaorganisaation tuottavuudessanotkahduksen.»Ryhdikäs hallintaPalvelu koostuu sarjastaerilaisia työvaiheita lähtienviestintätoimenpiteistä työpajoihin,seminaareihin jajohdon seurantakokouksiin.Näillä toimenpiteillä muutokseenpyritään saamaan ryhtiäja raameja ja samanaikaisestiviemään muutosviestiä organisaationsisällä.Henkilöstö pyritäänosallistamaan heti alussa sekävoittamaan ennakkoluulojaläpinäkyvän ja suoran informaationavulla.»Siihen, minkälaiseksitoimenpiteet kulloinkinmuodostuvat, meillä on tarjotaasiantuntijanäkemyksemme,mutta asiakkaan organisaatiokulttuuri,tavat, toiveet jatahtotila kuunnellaan tokiherkällä korvalla.»Muutosprojekti saattaakestää jopa useamman vuoden,ja sinä aikana on syytä ajoittaintarkastella prosessin suuntaa jaitse maalia.»Yhtenä osana tuotettaon navigointityöpajoja, joissamuutetaan prosessia tai uudelleenohjelmoidaan muutoksensuunta, jos se näyttää tarpeelli-Muutosjohtamispalvelu kokouksia, navigointityöpajoja, ekskursioita verrokkikohteisiin. uusien työtapojen perehdytys- ja valmennuspaketti.Lisätietoja:Reetta Ripatti, johtava asiantuntija,puh. 0205 811 718,reetta.ripatti@senaatti.fiKasper Fabritius, toimitilaratkaisut-ryhmänpäällikkö,puh. 0205 811 756,kasper.fabritius@senaatti.fiselta», selittää Ripatti ja kertoomuutosjohtamisen työkalunetuna olevan juuri ketteryydenja nopean muunneltavuuden.Räätälöitävä palveluProsessin loppuvaiheessavoidaan tehdä ekskursioitaverrokkikohteisiin tai rakentaatestialustoja, joissa voidaan kokeillauutta työympäristöä jauusia työnteon tapoja. Viimeisenävaiheena on käyttöönotto,jossa paitsi organisoidaan fyysinenmuutto ja uusi rakennusotetaan teknisesti käyttöön,myös ajetaan uudet työtavatsisään perehdytys- ja valmennuspaketinavulla. Jälkiarvioinnissaseurataan, kuinkamuutoksen läpiviennissä onReettaRipattiKasperFabritiusonnistuttu ja jos tarvetta on,tehdään korjausliikkeitä.Muutosjohtamisen tilanteetja haasteet vaihtelevateri asiakkailla, eikä kaikkiamuutosprosesseja ole tarkoitusviedä läpi samalla formaatilla,vaan palvelua räätälöidäänorganisaation tarpeiden mukaisesti.»Palvelusta tehdään myöskompakti versio akuutteihin janopeita toimenpiteitä vaativiintilanteisiin, mutta ehdottomastiparhaimman lopputuloksenpalvelu tuottaa, kun lähdetäänhyvissä ajoin liikkeelle ja saatetaanprosessi johdonmukaisestija suunnitellusti loppuun asti»,toteaa Ripatti. kontrahti 1/2013 15

tulevaisuusTyö ja työympäristöt muuttuvat. Tulevaisuudentutkija IlkkaHalavan mielestä suomalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuusolla kehityksen kärjessä luomassa aivan uudenlaisiatyötilainnovaatioita. Tietotaidosta voisi olla vientiartikkeliksi asti.Teksti Matti Välimäki · Kuva Matti ImmonenTilaa innovaatiolleTietotyön määrä kasvaa kokoajan. Etsimme, käsittelemme,analysoimme, yhdistelemme,luomme ja hyödynnämmetietoa. TulevaisuudentutkijaIlkka Halava huomauttaa, että tietointensiivisyyslisääntyy myös aloilla, joita emmetule heti edes ajatelleeksi.»Päiväkodin henkilökunnan on täytettävävarhaiskasvatuksen tavoiteohjelmanraportteja. Kaivinkoneen kuljettajantärkeimpiin työkaluihin kuuluu iPadinjohtotietokartta, josta hän näkee maanuumenissa risteilevät kaapelit», Halavaluettelee.Halava korostaa, että moderni tietotyöon luonteeltaan yhteisöllistä, jakavaa ja eimuodollista.Keskustelut, käytännössä pienetspontaanit heitot ja huomiotkin voivatherättää uusia ideoita, jotka tuottavat taasuusia ideoita, näkökulmia ja ratkaisuja.»Tietotyö ei sovi perinteisiin koppikonttoreihin.Se vaatii uudenlaisia tiloja,joissa kommunikaatio on paljon vapaampaa.»Uusi rytmi, liikkuvuus ja kilpailuasetelmaIlkka Halava korostaa, että uusi työ tarkoittaamyös uudenlaista rytmiä ja uudenlaistaliikkuvuutta. Mobiilin tietotekniikanansiosta osan työtehtävistä voi tehdäperiaatteessa missä ja milloin vain.»Uutta rytmitystä voi vaatia esimerkiksise, että työtä tehdään globaalisti. Samoinmatkustus- ja siirtymäajat voidaantäyttää työllä, jolloin työn pilkkominenvoi olla työntekijän etu.»Työtä ei myöskään koeta enää velvollisuudeksi,välttämättömyydeksi ja elämäntärkeimmäksi sisällöksi.»Työpaikat ja alat joutuvat kilpailemaanuudella tavalla työntekijöistä.Työvoimapula saattaa yllättää yhtä hyvintilitoimistoissa kuin vaikkapa siivousfirmoissa.»Halavan mukaan ihmiset odottavattyöltä mahdollisuutta toteuttaa itseään,hyödyntää kykyjään, ja he arvostavat työyhteisönsosiaalisuutta. Organisaatioidenon mietittävä entistä tarkemmin, mitä nevoivat henkilöstölleen tarjota – ja myösminkälainen on fyysinen tila, jossa työtätehdään.»Organisaatio, joka ajattelee, ettätilalla ei ole väliä, on kuin mies, joka haluaanaimisiin ja pohtii, että nainen kuinnainen käy.»Mistä työn tuottavuus syntyy?Vaan minkälainen sitten olisi tulevaisuudentyötila?Halavan mukaan vastaus ei siis olekoppikonttori, mutta ei myöskään tehdashalliamuistuttava avokonttori. Hänkavahtaa lontoolaisten huippuarkkitehtienratkaisuja, joissa tarjoillaan paljonvaaleata sileätä pintaa, kielletään verhot,viherkasvit ja henkilökohtaiset tavarat jahalutaan tehdä työntekijöistä koneen osia.Persoonattomien toimistohotellien aikaon niin ikään jo ohi.Asiaa kannattaa lähestyä pohtimalla,mistä tehtävän työn tuottavuus syntyy.»Vastaus löytyy monimuotoisuudesta,hyvästä tasapainosta tiloja sekä yhteisölliseenettä syventymistä vaativaan työskentelyyn.Hyvä työtila luo kohtaamistendynamiikkaa.»Kun työ on muuttunut entistä epämuodollisemmaksi,niin samaa vaadittaisiinehkä työtiloilta.»Jos neuvotteluhuoneen ideana on pitkäpöytä ja tuoleja, se viestii ennen kaikkeakurin ja järjestyksen ylivallasta. Silloinse tavallinen tarina on, että kun halutaanpäästä keskusteluissa vähän syvemmälle,ideoida ja luoda, on lähdettävä muualle.Vaan ehkäpä neuvottelutilaan voisi ottaaenemmän mallia vaikkapa kodin olohuoneesta.»Halavan mielestä julkisen ja yksityisensektorien työtilojen välillä ei ole merkittävääeroa.»Julkisella työllä on ehkä se ominaispiirre,että virheiden pois sulkemisenmerkitys on suurempi ja työhön kuuluupaljon tarkistuksia. Tämä voi tarkoittaa,että tarkkuutta mahdollistavien tilojensuhde muuhun tilaan saattaa olla hiemansuurempi.»Suomalaisesta työtilasta vientituote?Ilkka Halavan mielestä juuri suomalaisillaolisi nyt hyvä mahdollisuus luoda aivanuudenlaisia työtilainnovaatioita.»Suomalainen työ on hyvin tietointensiivistä.Kulttuurissamme arvostetaanpaitsi yhteisöllisyyttä myös ratkaisukeskeisyyttä.Pitkät välimatkat, tuottavuusajatteluja työn uudistamisen tarvesaattaa poikia mielenkiintoisia kokeiluja japilottihankkeita.»Tältä pohjalta voisi syntyä ratkaisuja,jotka kiinnostavat myös maailmalla», IlkkaHalava korostaa. Tulevaisuudentyö ja työpaikka: 16 kontrahti 1/2013

Hyvä työtila luokohtaamistendynamiikkaa.Tulevaisuudentutkijat Ilkka Halava (kuvassa)ja Mika Pantzar ovat vastikään kirjoittaneetraportin Rytmitalous, jossa he käsittelevättyöelämän uutta rytmitystä ja mobiiliutta.Miesten edellinen raportti Elinkeinoelämänvaltuuskunnalle Kuluttajakansalaiset tulevatkertoi työn muuttumisesta välttämättömyydestävalinnaksi.kontrahti 1/2013 17

18 kontrahti 1/2013

Valtiovarainministeriön käytössä olevasta Mariankatu 9:n kiinteistöstä kuoriutui lähes kaksi vuottakestäneen perusteellisen remontin jälkeen valoisa monitilaympäristö, joka mahdollistaa erilaisettyöskentelytavat. Ensivaikutelma on lyönyt paatuneimmatkin tilaratkaisun epäilijät iloisesti ällikällä.Teksti Maarit Seeling · Kuvat Jari HärkönenSuunnitelma ministeriöidentoimitilojen keskittämisestäHelsingin Senaatintorin ympäristöönnytkähti askeleeneteenpäin, kun valtiovarainministeriönMariankadun henkilöstövuoden vaihteessa palasi uusittuihintiloihinsa.»Väistötilamme olivat osin avotiloja.Niitä ei ollut kuitenkaan suunniteltu siihentarkoitukseen, ja se haittasi työntekoa.Täällä tilat ovat tarkoituksenmukaisetja oikein suunnitellut. Käytössämme onerilaisia vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin.Korkealla olleet odotukset ovat tähänmennessä myös täyttyneet. Jotain hienosäätöätoki vielä tarvitaan. Täytyy muistaa,että uusien työskentelytapojen opetteluon vielä kesken», VM:n tietojohtaja IrjaPeltonen pohtii.Senaatti-kiinteistöjen peruskorjaamakuusikerroksinen toimitalo on nyt modernisoitumonitilaympäristöksi. Kenelläkäänei ole enää omaa työhuonetta, muttajokaiselle on osoitettu avotilasta henkilökohtainentyöpiste. Ratkaisuun päädyttiinpitkien keskustelujen kompromissina.Aika ei ollut vielä kypsä pidemmälle vietyihinratkaisuihin.»Työhuoneista luopuminen herättimuutosvastarintaa. Tehokkaalla viestinnällä,koulutuksella, esimiesvalmennuksellaja muilla toimenpiteillä olemme kuitenkinsaaneet sitä hälvennettyä», hankkeen projektipäällikkönätoiminut Tiina Keväjärvikertoo.Monille ratkaisevaa oli päästä tutustumaanrakennukseen remontin aikana.Puheet kääntyivät myönteisemmiksi, kunmuutoksen hyvät puolet alkoivat konkretisoitua.»Tämä on kallis investointi. Muutoksentuomia etuja ei saada irti, jos mahdollisuuksiaei osata käyttää. Käyttämääntaas ei opetella, jos muutosta pidetäänlähtökohtaisesti huonona», Keväjärvi jaPeltonen perustelevat.Ekotekojen kiinteistöMariankadun sisääntuloaula on keskeneräisenäkinvaikuttava. Tila henkii muo-dikkaasti 60–70-lukujen retroa. Tuon ajandesign-klassikot on kunnostettu houkuttelevaksiistuinryhmäksi.Kerroksissa on työpistealueiden lisäksivetäytymistiloja, neuvotteluhuoneita janiin sanottuja luovia tiloja, joissa on leikiteltyväreillä. Yhden luovan tilan kuriositeettinakomeilee tasavallan presidenttiUrho Kekkosen käytössä ollut, nykytietämyksenvalossa ergonomialtaan hiemanepäilyttävä puinen työtuoli.Jokaisessa kerroksessa on yhteinenkahvio-oleskeluhuone. Tilojen rakenteissaTilat ovat vastanneet hienosti odotuksia, joskin uusien työtapojen opettelu vaatii vielävähän aikaa, kertovat VM:n Tiina Keväjärvi, Irja Peltonen ja Markku Tynkkynen.kontrahti 1/2013 19

Jokaisella työntekijälläon henkilökohtainentyöpiste. Näiden lisäksion vetäytymis- ja neuvotteluhuoneitasekä tiloja tiimityöskentelylle.kaammin neliöt käyttöön. Viime vuonnavalmistuneen selvityksen mukaan ministeriöidenkeskimääräinen tilatehokkuus(vuokrattu pinta-ala/henkilömäärä) ministeriöidentoimitiloissa on 38 m 2 /henkilö,kun valtion toimitilastrategian mukainentavoite on 25 m 2 / henkilö. Mariankadullatyöskentelee noin 170 työntekijää.»Ennen tätä hanketta VM oli hajaantunutviiteen eri kiinteistöön. Nyttoimimme enää kahdessa eri toimipisteessäeli Mariankadulla ja valtioneuvostonlinnassa. Suunta on oikea», Keväjärvihuomauttaa.Sähköisesti ajan hermollaMonitilat on suunniteltu sähköistä työntekoatukeviksi. Keväjärvi ja Peltonenmuistuttavat, että vasta näiden summastavoi syntyä todellinen toimintakulttuurinmuutos.»VM:n koko henkilöstöllä on nytkannettavat tietokoneet ja matkapuhelionkiinnitetty erityistä huomiota akustiikkasuunnitteluun.Samoin ikkunoidenvalinnassa panostettiin energiatehokkuudenlisäksi äänieristykseen.Uutta kiinteistössä on kellarikerrokseenautotallin tilalle rakennettu entistälaajempi kokouskeskus, jossa on käytössä13 erikokoista neuvottelutilaa. Keskuksenkulmaan on sijoitettu 140-paikkainenauditorio, jonka tasalattia lisää sen käytettävyyttä.»Olemme luopuneet autopaikoista.Sen sijaan pyöräilijöille ovat valmistumassahyvät pukeutumistilat. Halusimmepitää muutoksessa rinnalla myös GreenOffice -teemaa. Uusien ratkaisujenansiosta pystymme ottamaan paremminhuomioon kestävän kehityksen haasteet.Ylipäänsä jo se on ekoteko, että nyt onkorjattu vanha rakennus eikä rakennettuuutta», Peltonen toteaa.Ministeriön tavoitteena on saadaremontoimalla tiloistaan nykyistä tehokmet.Kiinteistä puhelimista on luovuttu,äly puhelimet ja kalenterit synkronoitu.Meillä on käytössämme langaton verkko.Näin voimme siirtyä joustavasti työpisteestätoiseen. Valtion yhteinen viestintäratkaisutarjoaa kaikille yhtenäiset viestintävälineetja asiakirjat valmistellaan, jaetaanja arkistoidaan asianhallintajärjestelmässä»,Peltonen listaa.Tiina Keväjärvi tähdentää, että voiviedä vielä vuosia, ennen kuin toimintakulttuurinmuutos on kunnolla sisäistetty.Kyse on pitkälti siitä, miten tieto tallennetaanja jaetaan yhteisesti hyödynnettäväksi.»Olemme siirtyneet hankkeessammeuuteen vaiheeseen. Avotilassa työskentelyei sinänsä luo muutosta, se tarjoaaainoastaan edellytykset. Yksilökohtaisissavalmiuksissa voi olla isojakin eroja. Nyt onmietittävä, mikä on ministeriön toimintatapaja sitten sovitettava oman yksikön jaerikseen jokaisen henkilökohtainen panossen mukaan», Keväjärvi toteaa. 20 kontrahti 1/2013

Valtiovarainministeriön aula henkii60 –70-lukujen retroa. Tila onsisustettu ajan hengen mukaisilladesign-klassikoilla.Vanha tuoli (oikealla)on ollut tasavallanpresidentin UrhoKekkosen käytössä.Senaatti-kiinteistötsparraajanaVM:n Mariankatu 9:n monitilaympäristönkonsepti perustuu Senaattikiinteistöjenyhdessä Respace Oy:n jaPöyry Architect Oy:n kanssa tuottamaantyöympäristön kehittämisenasiantuntijapalveluun.»Palveluun sisältyi työympäristökonseptinlisäksi toimintakulttuurinkehittämistä. Esimerkkeinä tarkasteltiinassistentin ja lainsäädäntötyöntoiminta tapoja ja etsittiin keinoja,miten niitä voidaan tehostaa»,Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikköMika Kankainen kertoo.Yksi iso tavoite valtioneuvostonkampushankkeessa on myöspalveluhankintojen keskittäminen.Toimitilojen ja tilankäyttöön liittyvienpalveluiden johtamisen tavoitteena ontuottaa taloudellisesti, ekologisesti jatoiminnallisesti tarkoituksenmukaisettilaratkaisut.Senaatti-kiinteistöt tuottaaMariankadulle johdetut puhtaus- javartiointi palvelut osana valtioneuvostokampuksenkäyttäjäpalveluita.Aiemmin VM hankki palvelut suoraanpalvelun tuottajalta ja johti niitä itse. VM:n perus korjatut tilat,Mariankatu 9Alkutilanne: Valtiovarainministeriöllä toimintaahajautetusti viidessä toimipisteessä.Lopputilanne: Nyt toimintaa kahdessa tilassa,Valtioneuvoston linnassa ja osoitteessa Mariankatu 9.Monitilaympäristö, jossa jokaisella oma työpiste sekäerilaisia tiloja tiimityöskentelyyn. Tilatehokkuus parani.Palvelut Senaatti-kiinteistöiltä: Asiantuntijapalvelut:Työympäristön kehittäminen. Käyttäjäpalvelut: Siivousjavartiointipalvelut.Työympäristön kehittäminen: Senaatti-kiinteistötyhdessä Respace Oy:n ja Pöyry Architect Oy:n kanssa.Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.kontrahti 1/2013 21

LätkässäarvorakennuksiinArvo- ja erityiskiinteistöjenomistajatehtävissä onsopivasti särmää ja luonnettaSenaatti-kiinteistöjen uudelletoimialajohtajalle OlaviHiekalle.Teksti Pirjo Kupila · Kuva Matti ImmonenKansallisista arvorakennuksistatulevat monelle ensimmäisenämieleen hallinnon,tieteen ja taiteen asuttamatHelsingin keskustan empire-,uusrenessanssi- ja jugendtalot.»Rakennussuojelullinen ja historiallinennäkökulma ovat keskeisiä arvonkiinteistöjenmäärittelyssä, mutta muitakinkriteereitä on. Mielestäni Musiikkitalo onhyvä esimerkki vain pari vuotta vanhastaarvorakennuksesta», sanoo toimialajohtajaOlavi Hiekka Senaatti-kiinteistöistä.Hän aloitti Ministeriöt ja erityiskiinteistöt-toimialan johtajana heinäkuussa.Sitä ennen Hiekka vastasi kahdeksanvuotta Senaatti-kiinteistöjen operatiivisestatoiminnasta Länsi-Suomen alueella.Viimeiset viisi vuotta hän on ollut myösSenaatti-kiinteistöjen johtoryhmän jäsen.Hiekalle arvo- ja erityiskiinteistöjenomistajatehtävät on unelmaduuni. Työssäänhän pääsee aitiopaikalta huolehtimaankansallisista ikoneista ja sovittamaanniitä nykyajan vaatimuksiin.»Tämä on kunniatehtävä ikänsä kiinteistöalallatoimineelle», hän vakuuttaa.Energisenä kuusikymppisenä Hiekkahalusi myös vielä kerran tarttua johonkinuuteen asiaan urallaan.»Samalla tämä on minun henkilökohtainenHelsinki-projektini. Aion vihdoinkintutustua kunnolla pääkaupunkiseutuun»,sanoo Töölöstä pienen Helsingin-kodinhankkinut vankkumaton turkulainen.Tutkimuslaitoksillakovat muutospaineetKaksi kolmasosaa Hiekan toimialalle kuuluvistakiinteistöistä on erityiskiinteistöjä.Niihin lukeutuvat niin tutkimuslaitostenlaboratoriot ja kalanviljelyslaitokset kuinAteneumin taidemuseon ja Kansallisoopperankaltaiset arvokiinteistöiksi luokiteltavatkulttuurirakennukset.»Yhteistä näille rakennuksille on se,että ne on tehty tiettyä tarkoitusta vartenja niiden muuttaminen muuhun käyttöönon vaikeaa», Hiekka selittää.Senaatti-kiinteistötkin myy siltitarpeettomaksi käyneitä arvo- ja erityiskiinteistöjäharva se vuosi, kuten viimeksialkuvuodesta Marmoripalatsia HelsinginKaivopuistossa.Hiekka sanoo, että lähitulevaisuudessakovimmat muutostarpeet ovat sektoritutkimuslaitoksilla.Maa- ja metsätalousministeriöon jo päättänyt kolmen uusiutuvienluonnonvarojen tutkimukseen erikoistuneentutkimuslaitoksen yhdistämisestäLuonnonvara keskukseksi vuoden2015 alusta. Näihin kuuluvat Maa- jaelintarvike talouden tutkimuskeskusMTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosRKTL ja MetsäntutkimuslaitosMetla. Tutkimus- ja innovaationeuvostonasettama asiantuntijatyöryhmä on esittänytmyös muita merkittäviä muutoksiasektoritutkimuslaitosten rakenteeseen.»Varaudumme tukemaan tutkimuslaitosasiakkaitammemuutoksen hallinnassa.Joitakin tiloja varmasti poistuu käytöstä,kun toimintoja sijoitetaan uudelleen,mutta samalla syntyy myös uusia tilatarpeita»,Hiekka tähdentää.»Tätä varten palkkasimme juuri uudenasiakaspäällikön, joka palvelee kahdenkollegansa ohella pelkästään tutkimuslaitoksia»,hän jatkaa.Käyttö säilyttääarvorakennuksetYksi Hiekan tärkeimmistä tehtävistä onpitää Helsingin Kruununhaassa, Katajanokallaja Etelä-Esplanadilla sijaitseva mi-22 kontrahti 1/2013

Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Olavi Hiekka haluaapitää valtion arvo- ja erityiskiinteistöt aktiivikäytössä.nisteriökampus toimivana kokonaisuutena,jonka tilat vastaavat valtion ylimmänjohdon tarpeita.Hän sanoo, että tappiin saakka suojeltujenarvokiinteistöjen sovittaminennykyaikaisiin tila- ja energiatehokkuusvaatimuksiinei ole helppo tehtävä.»Ministeriökampuksellakin tilatehokkuuttavoidaan silti parantaa alle30 neliöön hengeltä, mikä on niissäolosuhteissa hyvä saavutus.»Tästä Hiekka jakaa kiitosta Museovirastolle,joka on mahdollistanut tilojenmuuttamisen niiden luonnetta siltikunnioittaen.»Vanhoista arvokiinteistöistä eitietenkään saada suuria yhtenäisiäavotoimistoja. Niissäkin tilojen toiminnallisuuttavoidaan kuitenkin parantaarakentamalla suurista työhuoneistaerilaisia tiimitiloja», hän sanoo.Suojeltujen rakennusten energiatehokkuudessatavoitellaan C-energialuokkaa,joka sekin on Hiekan mielestäkova vaatimus vanhimmassa rakennuskannassa.Arvorakennuksia hoidetaan samoillaliiketaloudellisilla periaatteilla kuinmuitakin rakennuksiamme.Arvorakennusten ylläpito ja korjaaminenon tavanomaisia toimistotilojakalliimpaa.Hiekka vakuuttaa, että arvorakennuksiahoidetaan silti samoilla liiketaloudellisillaperiaatteilla kuin muitakin Senaattikiinteistöjenrakennuksia.»Se tarkoittaa sitä, että Senaattikiinteistötperii markkinavuokraa kaikissakohteissaan eikä kompensoi minkään kiinteistöjenkustannuksia muiden kiinteistöjenvuokratuloilla», hän lisää.Parhaillaan valmistellaan Museovirastonhallitsemien kiinteistöjen siirtoaSenaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle.»Tämä toisi meidän hallinnoitavaksiparikymmentä uutta arvokiinteistöä,joista suurimmat ovat linnat Turussa jaHämeenlinnassa. Päätöstä asiasta ei olevielä tehty», Hiekka kertoo. kontrahti 1/2013 23

senaatti-kiinteistöjen erikoisetNäköalojen taloHanasaari on nimenä tuttu, käyntikohteena tuntematon. Saarellaon syytä pistäytyä, talon tunnelma on samanaikaisesti aktiivinen jarauhoittava – ja maisema henkeäsalpaavan kaunis.Teksti Tuija Holttinen · Kuvat Hanasaaren kulttuurikeskusHanasaarelaisilla onupea työympäristö.Helsingin ja Espoonrajalla sijaitsevan saaren ympäristöon kaunis joka säällä,ympäri vuoden. Hanasaarenkulttuurikeskuksen johtajaGunvor Kronman huomauttaa,että persoonallisen ja uniikinrakennuksen joka ikisestäikkunasta on merinäköala.»Äskettäin täällä vierailiRuotsin kokkimaajoukkue,joka ihasteli Suomen kollegoidentyötilan näyttävää panoraamaikkunaamerelle.»Talo täynnä tapahtumiaYmpäristö onkin se seikka,josta Hanasaaren vierailijatantavat spontaanisti palautetta.Huomioitavaa on myös talontoiminnan uskomaton aktiivisuus.Hanasaaren kulttuurikeskusjärjestää satakunta omaa tapahtumaavuosittain. Sen lisäksisaarella on lukuisia muiden jär-jestämiä kokouksia, näyttelyitäja tapahtumia. Unohtamattahotellia, joka toimii aivan tavallisenahotellina. Sinne voi kukatahansa tulla nauttimaan mielenkiintoisentalon annista jaympäröivän luonnon rauhasta– kymmenen minuutin matkanpäästä Helsingin keskustasta.»Hanasaaressa tapahtuuihan koko ajan», Kronmankertoo.»Järjestämiemme tapahtumienkirjo on hyvin laaja:ministerien välisestä muutamantunnin keskustelusta kymmenenpäivän mittaiseen akateemiseenkurssiin tai satojen ihmistenseminaariin. Kalenterissaon aina merkintöjä jo montavuotta eteenpäin.»Vuoropuhelua javerkostoitumistaHanasaaren kulttuurikeskuksentehtävänä on edistää ja ylläpitääSuomen ja Ruotsin välistä yhteistyötäkaikilla yhteiskunnan24 kontrahti 1/2013

alueilla. Talon sisällä valitaantoiminnalle oikeat painopisteetja strategiset kohteet.»Olen aina ollut sitä mieltä,että minulla on maailmanhauskin työ», Gunvor Kronmannauraa.»Tämä on äärettömän monipuolistaja tapahtumarikasta.Tapaan jatkuvasti uusia ihmisiä,ja mielenkiintoista vuoropuheluakäydään niin talonsisällä kuin kansainvälisestikin.Tietyllä tapaa talomme on pienija tiivis, mutta ne toiminnot,joita täällä tapahtuu, liittyvätmonen eri yhteiskuntasektoreidenyhteistyön rakentamiseen.Tulevaisuuskysymyksiähyvinvoinnin, talouden jayhteiskuntakehityksen aloilla,kontakteja ja vuoropuheluakulttuurialalla sekä tiedonvaihtoakoulutuksen, tutkimuksenja opetuksen aloilla.»Kaikki toiminta ei tapahduHanasaaren tiloissa,vaan kulttuurikeskus toimiimyös asiantuntijana erilaisissahankkeissa. Tänä päivänäasioita ei tarkastella pelkästäänSuomen tai PohjoismaidenHanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskusnäkökulmasta, vaan haasteet jamahdollisuudet löytyvät useinsuuremmasta maailmasta.Työn tekeminen muuttuu nuorten hyvinvointi, talous- ja elinkeinoelämän aiheet, taide ja kulttuuri, ajankohtaiset yhteiskunnallisetkysymykset.Hanasaaren kulttuurikeskuksessatyöskentelee 35 henkilöä.Kaikkiaan koko talossa onlähes 60 työntekijää.Työtä tehdään tiiviistilähekkäin melko pienissä huoneissa,mutta se mikä työhuoneenkoossa hävitään, kompensoituuikkunasta näkyvällänäköalalla. Totuus kuitenkinon, että vuonna 1975 valmistunutmonimuotoinen rakennuskaipaa peruskorjausta, vaikkase ulkoisilta puitteiltaan onkinvarsin vetreä nelikymppinen.Arkkitehti Veikko Malmionsuunnittelemassa ja sisustusarkkitehtiYrjö Sotamaan toteuttamassatalossa haluttiin aikoinaanyhdistää sisä- ja ulkotilasaumattomasti toisiinsa. Vuosienvarrella tehdyissä remonteissaon kunnioitettu alkuperäistäsuunnittelua ja historiaa, jasamaa otetta Kronman toivoomyös jossain vaiheessa eteentulevaan peruskorjaukseen.»Rakennuksen seinät ja muotoasettavat omat rajoituksensa,ja haluamme ehdottomasti jatkossakinsäilyttää alkuperäisen70-luvun hengen. Työn tekeminenon kuitenkin muuttunut,tilankäyttöä ja tilojen tehokkuuttatäytyy täälläkin miettiä.»Äskettäin yhteistyössäSenaatti-kiinteistöjen kanssatehty työympäristökehittämisprojektioli Kronmanin mielestäyllättävän suuri, mutta monellatapaa hyödyllinen prosessi.»Esimerkiksi se yksisuuntaisuus,joka hallitsi työn tekoa70-luvulla on muuttunut täysin.Tapa, jolla ihmiset verkostoituvatja oppivat tänä päivänä onjotain ihan muuta.»»Katsotaan mitä keksitään.Me näemme rakkaan rakennuksemmeperusparannuksen myösoman toiminnan tarkastelunmahdollisuutena», GunvorKronman toteaa. kontrahti 1/2013 25

työhyvinvointiIlman tunteitaei muutosMikä tahansa muutos takertelee, jos sitäperustelee vain järkisyin. Tunteet ratkaisevat.Teksti Marjo Tiirikka · Kuvitus Juha HelastoonnistuVanhan vertauksen mukaantunteen ja järjen suhde onkuin ratsastaja elefantinselässä. Ratsastaja symboloijärkeä, elefantti tunteita. Ratsastaja yrittäähallita jotain itseään paljon voimakkaampaa.Mikäli tunteet ottavat vallan,järki on niiden vietävissä. Jos elefantti jaratsastaja sen sijaan tekevät yhteistyötä,eläimen voimista on paljon hyötyä.Tämän oivaltamisesta on apua myöstyöelämässä. Perustelemme asioita japäätöksiä usein vain järkisyillä tunteetunohtaen. Tunteet ovat kuitenkin kaikentoimintamme taustalla, ja niiden kauttasuoristuskykymme joko kasvaa tai laskee.Vain tavoitteet, jotka herättävät tunteita,saavat aikaan energiaa ja sitoutumista.Psykologi Jarkko Rantanen Tunneakatemiastaon perehtynyt tunteidenvoimaan. Hänen mukaansa tunteetvaikuttavat niin liikevaihtoon, innovatiivisuuteen,asiakaskohtaamisiin kuinNäin valmistaudut muutokseenMuutos on yleisin tunteiden herättäjäniin kotona kuin työelämässäkin. Muutoksiaperustellaan järkisyillä, vaikkaniiden tiedetään aiheuttavan juuri tunihmistenjohtamisen onnistumiseen. Tätäpuoltavat myös tutkitut faktat.Eräässä tutkimuksessa päädyttiinsiihen, että huippujohtajien ja keskinkertaistenjohtajien eroista jopa 86 prosenttiaselittyi tunneälyllä. Toisessa tutkimuksessasydäntautiosastojen potilaiden kuolleisuusoli nelinkertainen niillä osastoilla, joillahoitajien tunnelma oli depressiivinen.»Kun tunteita osataan tunnistaa jaeritellä, niitä voidaan hyödyntää tehokkaammintyöpaikoilla suorituskyvynlisäämiseen, toiminnan kehittämiseen jaonnistuneiden muutosten läpiviemiseen»,Rantanen luettelee.Innostus ja ylpeyslisäävät suorituskykyäOn tunteita, joista kannattaa pyrkiä poispäinkuten inho, häpeä, pelko ja ahdistus.On myös niitä, joita kohti kannattaamennä. Näitä ovat uteliaisuus, inspiraatioja myötätunto. huonoista puolista, vaikka se vaikeaa voi ollakin. herättää ikäviä tunteita. Lähde: Jarkko Rantanen, 2013»Suorituskykyä lisäävät esimerkiksiinnostus, ylpeys, ihailu, kohottuminen javau-tunne».Jokainen tunne syntyy erilaisissaolosuhteissa. Innostus syntyy yksilön havaitessauusia mahdollisuuksia ja ylpeysjonkin hienon saavuttamisesta. Ihailusuuntautuu taitaviin ihmisiin, kohottuminentaas poikkeuksellisen hyviin tekoihin.Vau-tunne syntyy kohdatessa jotainitseään suurempaa ja voimakkaampaa.Myös vihan tunne voi Rantasenmukaan olla hyväksi – toisin kuin ensiksiehkä luulisi.Viha vie kohti asiaa toisin kuin muutnegatiiviset tunteet. Se lisää suorituskykyäantamalla lisää energiaa, voimanja hallinnan tunnetta. Suuttuessaan ihminenei kyseenalaista taitojaan, vaan häntaistelee vaikka koko maailmaa vastaan.Viha pistää asioita liikkeelle.»Jos johtaja ilmaisee vihaa oikealla jarakentavalla tavalla, hänen statuksensavoi nousta. Näin tapahtuu esimerkiksitilanteessa, jossa pomo suuttuu jonkunrikkoessa yhteisiä pelisääntöjä. Viha syntyykinusein epäoikeudenmukaisuudennäkemisestä, ja se rohkaisee taistelemaanvääryyttä vastaan.»Muutoksiin tunteet mukaan26 kontrahti 1/2013

Kumpi hallitsee:elefantti (tunteet) vairatsastaja (järki)?nepohjaisia reaktioita.Rantasen mukaan suuttumustaja vihaa aiheuttaviinreaktioihin voi varautuapohtimalla ennakkoon, mitkä ovat sopiviaväyliä tunteiden purkamiseen.»Työyhteisölle voi kertoa suoraan, ettänyt toteutettavat muutokset aiheuttavattodennäköisesti suuttumusta, turhautumistaja pelkoa. Johdon pitääkin miettiävalmiiksi ohjeet siihen, miten toimia kunnäin käy. Ihmisiä ei saa missään tapauksessajättää vellomaan negatiivisiin tunteisiin»,Rantanen opastaa.Suuttumusta aiheuttavia asioita voilistata yksin tai yhdessä muiden kanssa.Ne voi sitten jaotella perinteisesti neljäänryhmään: niihin, joihin kukaan ei voivaikuttaa ja niihin, joihin joku toinen voivaikuttaa. Erikseen ovat vielä ne, joihinvoi vaikuttaa yksin tai yhdessä.Muutoksen onnistuminen on ainahelpompaa, mikäli ihmiset saadaaninnostumaan siitä. Tällöin arjessa nähdäänpoikkeavia mahdollisuuksia, tunne antaaenergiaa ja ihmisestä tulee spontaanimpi.»Innostus on tarttuva tunne ja siksikannattaakin miettiä, miten saisi innostuneetihmiset sellaisiin rooleihin, ettätunne tarttuisi mahdollisimman moneen.»Kohtaa tunnetasollaToisinaan vaikeista kriiseistä syntyy jotainuutta, kun ihmiset löytävät itsestäänyllättäviäkin piirteitä. Rantanen kertooesimerkin taloudelliseen ahdinkoonjoutuneesta yhdysvaltalaisesta sairaalasta:Johto alkoi järjestelmällisesti nostaa esiinmenestystarinoita hoitohenkilökunnastaja siitä, miten potilaat olivat saaneet apuaja toipuneet. Tämä loi uskoa työhön, jalopulta sairaalan toiminta saatiin jälleenkannattavaksi.Mikäli innostusta ja välittämistä halutaanlisätä, perusasiat pitää saada ensinkuntoon. Happamassa tai negatiivisessamielentilassa on vaikea innostua mistään.»Hyvä johtaja tuntee itsensä ja onsinut tunteidensa kanssa. Hän tietää, etteivätjärkisyyt riitä vaan yksilö pitää kohdataensin tunnetasolla ennen kuin häneenvoi vaikuttaa. Vaikka asia olisi miten hyvä,mutta se ei puhuttele, työ jää vajaaksi»,Jarkko Rantanen tiivistää. Lisää aiheesta: Rantanen, Jarkko: Tunteella.Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011.Tulossa 4/2013: Rantanen, Jarkko: Vaikutatunteisiin. Talentum. www.tunneakatemia.fikontrahti 1/2013 27

kurkistus ulosInnovaatioita ilmassaKun tavoitteena on tutkijoiden, opiskelijoiden ja yritysväen satunnaisetkohtaamiset, tiloilta vaaditaan houkuttelevuutta ja muuntojoustavuutta. Tämäajatus toimii hyvin EIT ICT Labsin toimipisteessä Otaniemessä.Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Jari HärkönenEurooppa ei halua jäädämuiden jalkoihin innovaatioidensyntymisessäja niiden kaupallistamisessa.Tätä varten perustettiinEuroopan unionin alainenEIT ICT Labs, jonka Suomentoimipiste sijaitsee teknologiankeskittymässä Espoon Otaniemessä.Muut ovat Alankomaissa,Italiassa, Ruotsissa,Ranskassa ja Saksassa.Tilat houkuttelevatajatusten vaihtoon.»Pidämme joka tiistai kello14.00 virtuaalikahvitilaisuudenmuiden maiden työntekijöidenkanssa vaihtaaksemmekuulumisia», kertoo kehityspäällikköKai Huotari.Suomessa EIT ICT Labsinydinpartnereita ovat tutkimuslaitoksistaVTT, korkeakouluistaAalto-yliopisto ja yrityksistäNokia.»Uskomme, että kaikenlaisetkohtaamiset edistävätluovuutta ja innovointia. Sekorostuu myös tiloissamme,jotka houkuttelevat ajatustenvaihtoon», Huotari kertoo.Kerroksen toisessa päässätyöskentelee Tietotekniikantutkimuslaitos HIIT ja ylimpiinkerroksiin on muuttanutNokian tutkimusorganisaatioRuoholahdesta sekä Nokianja Microsoftin rahoittama jaAalto-yliopiston vetämä sovellusprojektiAppCampus.Tiloissa toimii myös nuoriaICT-alan startup-yrityksiä.Pulpettimaiset työpöydät saasuljettua näppärästi kahvitauollelähdettäessä ja pyörienansiosta niiden paikkaa voivapaasti vaihdella.Muutenkin huonekalutovat kevyitä ja helposti siirrettävissätilanteen mukaan.Yhteinen palaveriaula muuntautuunopeasti erikokoisiintilaisuuksiin – miksei tarvittaessavaikka juhliinkin.Opiskelijoiden nimeämässäja heille varatussa Ajatushuoneessaon mukavaa köllötellälepotuoleilla, ja tiloistakuuluukin usein maisteri- jatohtoriopiskelijoiden vilkaspuheensorina.Tilat toimivat myös laboratoriona,jossa testaillaan uuttateknologiaa ja edistyksellisiäratkaisuja. Esimerkiksi aulanmonikosketusnäytöt on kehitettyHIITissä.»Tämä on hyvä paikkakoekäyttää uutuuksia ennenniiden kaupallistamista.» Mikä on EIT ICT Labs?Liike pistää aivoihinkin vipinää.Kai Huotari Eero Aarnion Ring-tuolissa. (Euroopan unioni perusti vuonna 2008). keskuksista, joissa huipputason koulutuslaitokset,tutkimuskeskukset ja yritykset toimivat toistensaläheisyydessä. maailman johtava innovaatioiden kehittäjä tietojaviestintätekniikan alalla. Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa.28 kontrahti 1/2013

Kevyet huonekalut on helppo siirtää tarvittaessasivuun ja tilalle voi laittaa vaikka buffetpöydän.Kuvassa johtaja Marko Turpeinen.Tiloissa on paikkoja myös startup-yrityksille. Share Triben Antti Virolainen(vas.) ja Juho Makkonen työskentelevät pulpeteissa, joiden kannen saakiinni vaikka kahvitauolle lähdettäessä.Raikkaat värit piristävät sisustusta ja akustiset huonekalut rauhoittavat työskentelyä monitilaympäristössä.Rullalauta on käteväkulkuväline pitkillä käytävillä.Mallia näyttää Chao An.Yläkerrasta avautuvat tilatalakertaan valtavista ikkunoista,jotka tuovat tiloihinrunsaasti avaruutta ja valoa.kontrahti 1/2013 29

uusi elämä Virastotalo palvelee nyt matkailijoitaHelsingin Albertinkadulla sijaitsee jyhkeä toimistotalo, jossa on aiemmin ollut Veikkauksenpääkonttori ja myöhemmin sitä isännöi oikeusministeriö. Nyt paikalla toimii hotelli.Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Sokos HotelSokos Hotel Albert aukaisiovensa elokuussa 2007osoitteessa Albertin katu30. Arkkitehti Kaj Saleniuksensuunnittelema rakennus valmistuiHelsingin Punavuoreenvuonna 1959.Veikkaus lahjoitti kiinteistönsilloiselle Rakennushallitukselle1970-luvun puolivälissä.2000-luvulla kiinteistössäsijaitsivat muun muassaoikeusministeriön Kriminaalipoliittinenosasto ja Oikeuspoliittinentutkimuslaitos.Hotelliksi muuntautuminenvaati suuria korjaustöitä,mutta julkisivu pysyi lähesennallaan.»Italialaishenkinen modernicityhotelli houkutteleeyksittäisiä niin työ- kuinvapaa-ajankin urbaaneja matkailijoita»,kertoo hotellipäällikköKati Jousimies.Hotellissa on 95 huonettaja kaksi kokoustilaa vieraille.Ristorante Papa Albertissatarjoillaan italialaista ruokaa.Hotellihuoneet ja käytäväton suunnitellut sisustusarkkitehtiKaisa Blomstedt. 30 kontrahti 1/2013

uutisetSenaatti-kiinteistöihinollaan tyytyväisiäSenaatti-kiinteistöjen vuotuisenasiakastyytyväisyystutkimuksenmukaan 78 prosenttia vastaajistakertoo olevansa melko tai erittäintyytyväinen Senaatti-kiinteistöihin.Tyytyväisten osuus nousi hiemanvuodesta 2011 (74 %).Parhaimmat arviot annetaanammattitaidolle ja asiantuntemuksellesekä yhteyshenkilöiden tavoitettavuudelle.Kehitettävää asiakkaat löytävätmuun muassa tilojen ja palveluidenhinta–laatusuhteesta. Varuskunta-alueitamyynnissäSenaatti-kiinteistöt on laittanutmyyntiin puolustusvoimiltavapautuvia varuskunta-alueitaeri puolilla Suomea.Senaatti-kiinteistöt hakee ostajiatai vaihtoehtoisesti myös yhteistyökumppaneita,jotka ovat kiinnostuneitakehittämään varuskunta-alueidenuudel leen käyttöä Senaatti-kiinteistöjenkanssa.»Puolustusvoimilta vapautuvatvaruskunta-alueet ovat kooltaan isoja,minkä vuoksi niiden kehittäminen jamyyminen on haasteellista», kertoomyyntipäällikkö Jyrki MaikolaSenaatti-kiinteistöistä.»Tämän vuoksi haemme erityisestisellaisia kumppaneita, jotka olisivatvalmiita ottamaan myös kehittämisriskejäja panostamaan ideointiin.Myytäviä ja kehitettäviä varuskuntaalueitaovat Kontionlahti ja Keuruusekä Jämsän Hallin IlmavoimienTeknillinen koulu, Kauhavan lentosotakoulu,Kotkan rannikkopataljoonanKirkonmaa ja Rankki maa-alueineen jarakennuksineen.Tarkemmat tiedot: www.senaattimyy.fiAlipalkkausepäilyjä selvitetäänMariankatu 9:ssä sijaitsevan valtiovarainministeriönvirastotalon peruskorjaustyömaallaepäillään, että urakoitsijaon maksanut työntekijälleen Suomentyölainsäädännön vastaisesti liian pientäpalkkaa.Senaatti-kiinteistöjen operatiivisen johtajanJuha Lemströmin mukaan Senaattikiinteistöton aloittanut tapauksen selvittämisen.»Jos näin on käynyt, urakoitsija onrikkonut sopimuksemme», toteaaLemström.Nykykäytännön mukaantyömaa toteutettiinaliurakoimalla ja pilkkomallatyöt pieniin osiin.Pääurakoitsija oli kuitenkinorganisoinut työmaan selkeästi,ja kaikista urakoitsijoista pidettiinasianmukaisesti luettelot ja varmistettiin,että kaikki työmaan urakoitsijat ja aliurakoitsijattäyttivät yhteiskuntavelvoitteensa.Aliurakointi on dokumentoitu.Jokaisesta työmaalla olevasta työntekijästäon tiedot. Lisäksi jokainen työntekijäValtiovarainministeriJutta Urpilaisen vierailuSenaatti-kiinteistössä oliosa ministerin tutustumiskierrostaVM:n vastuualueen virastoihinja laitoksiin. Mukanaolivat myös valtiosihteeri TuireSantamäki-Vuori, budjettineuvosHannu Mäkinen sekäerityisavustaja Ville Kopra.Vierailun isäntinä toimivattoimitusjohtaja Jari Sarjo jaoperatiivinen johtaja JuhaLemström. »Pyrimme antamaan kokonaiskuvanSenaatti-kiinteistöistä, nykyisestäroolistamme sekä tämän hetken haasteista.Vierailun ilmapiiri oli hyvin välitön. Oli erittäinhienoa, että ministeri osoitti kiinnostustaja arvostusta työtämme kohtaan», toteaaJari Sarjo.© Thinkstockon ennen työluvan saantia perehdytettymuun muassa työmaan perustietoihin,työturvallisuusasioihin, työmaan sääntöihinja olosuhteisiin, työmenetelmiin, työaikaanja lomaoikeuksiin.Työmaalla on tehty kaikista urakoitsijoitatilaajavastuulain mukaiset selvitykset. Kyseinentyöntekijä on omalla allekirjoituksellaanvahvistanut saaneensa perehdytyksen jailmoittanut omat veronumerotietonsa jatyönantajansa. Rakennuttaja (Senaatti-kiinteistötja rakennuttajakonsultti) onvalvonut asioiden toteutumista.Senaatti-kiinteistöilläja urakoitsijoilla on tiukatsopimukset työehtojen jaSuomen lainsäädännönnoudattamisesta.»Vuoden 2012 alussaotimme käyttöön uudet ohjeet jasopimukset talousrikollisuuden torjunnassa,ja mikäli tällaisia rikkomuksia tehdään,määräämme urakoitsijalle sopimussakot.Senaatti-kiinteistöt kehittää toimitusketjunhallintaa edelleen, jotta tämän kaltaisiltatapauksilta vältytään», kertoo Lemström. Valtiovarainministeri vieraili Senaatti-kiinteistöissäValtiovarainministeri sanoi tilaisuudessapitävänsä erittäin tärkeänä, ettäSenaatti-kiinteistöt on ottanut työympäristöasiantuntijanroolin. Vierailulla käsiteltiinmyös ajankohtaisia asioita kutenvaltion rakennemuutosta, talousrikollisuudentorjuntaa sekä sisäilma-asioita. kontrahti 1/2013 31

Runsaasti rekrytointeja – henkilöstömäärä pysynyt samanaSenaatti-kiinteistöt on rekrytoinut uuttahenkilöstöä vuodenvaihteen jälkeenmuun muassa asiantuntijatehtäviin ja rakennuttamistehtäviin.Senaatti-kiinteistöjenasiantuntijapalveluiden kysyntä kasvoi voimakkaastivuoden 2012 aikana, ja asiakaskunnassatapahtuvien muutosten myötäpalveluiden kysyntä kasvaa entisestään.Rakennuttamisessa tavoitteena onjämäköittää rakennushankkeiden johtamistaottamalla suurien ja vaatien hankkeidenprojektinjohto rakennuttajakonsulteiltaSenaatti-kiinteistöjen omalle henkilökunnalle.Senaatti-kiinteistöjen henkilöstönvaihtuvuus on ollut vuonna 2012 vilkasta,ja varsinkin eläkkeelle siirtyneiden määräoli aikaisempia vuosia suurempi ja jatkuuvielä parina tulevanakin vuotena sellaisena.Henkilökunnan määrä ei rekrytoinneistahuolimatta ole kasvanut vuodesta 2011,vaan on edelleen 251. Yhteiskuntavastuuraporttiilmestyy viikolla 12Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraporttiilmestyy maaliskuussaviikolla 12. Raportissa kerrommevuoden 2012 tekemiset ja mitentavoitteemme ovat toteutuneet.Yhteiskuntavastuuraportti ilmestyyverkkoversiona, ja se on luettavissakotisivuillamme www.senaatti.fi nimitysuutisetUntoHartikainenLauraHillbergJukkaHuotariLenaIskalaNinniJavanainenLauriJoensuuKatriKallio-KoskiNinaKarlssonSiniKössiJonniLaittoMirkkaLaukkanenMirjaLuomaPetteriNiukkoMaritaRovamoMarianneSeppäläKajSojakkaDI Unto Hartikainen aloittirakennuttajapäällikkönä 1.1.investointi- ja rakennuttamisyksikössä.Puolustus ja turvallisuus -toimialallakiinteistöasiantuntijanamääräaikaisena toimineenLaura Hillbergin työsuhdeon vakinaistettu 31.12.2012alkaen.Etelä-Suomen alueella kiinteistöpäällikkönätoiminut JukkaHuotari on nimitetty rakennuttajapäälliköksi1.1. alkaen.Teknikko Lena Iskala aloitti28.1. Etelä-Suomen alueellarakennuttajapäällikkönä.Etelä-Suomen alueella kiinteistöassistenttinamääräaikaisenatoimineen Ninni Javanaisentyösuhde on vakinaistettu17.12.2012 alkaen.Tradenomi Lauri Joensuualoitti 7.1. Etelä-Suomenalueella toimitilaratkaisut-ryhmässätoimitila-asiantuntijana.DI Katri Kallio-Koski aloittiyhteiskuntavastuuasiantuntijana2.1. alue- ja prosessiyksikössäHelsingissä.Kehityskiinteistöt-toimialalla kiinteistöanalyytikkonatoiminut NinaKarlsson on nimitetty 7.1. alkaenEtelä-Suomen alueen ylläpitoryhmäänkiinteistö päälliköksi.Juristipalveluissa määräaikaisenalakimiehenä toimineenOTM Sini Kössin työsuhde onvakinaistettu 1.1. alkaen.Arkkitehti Jonni Laitto aloitti1.1. investointi- ja rakennuttamisyksikössärakennuttajapäällikönä.VTM, MBA Mirkka Laukkanenaloitti 7.1. toimitila-asiantuntijanatoimitilaratkaisut-ryhmässä.Talousyksikössä ostoreskontranhoitajanamääräaikaisena toimineenMirja Luoman työsuhdeon vakinaistettu 1.1. alkaen.Petteri Niukko aloittirakennuttajapäällikkönä21.1. Länsi-Suomen alueellaTurussa.MSC Marita Rovamoaloitti rakennuttajapäällikkönäPohjois-Suomen alueellaOulussa.Insinööri AMK MarianneSeppälä aloitti kiinteistöpäällikkönäItä-Suomen alueellaMikkelissä.Kaj Sojakka aloitti 14.1.sisäisenä tarkastajana sisäisentarkastuksen yksikössä.32 kontrahti 1/2013

uutiset© ThinkstockYmpäristöasioitaedistetään tehokkaastiSenaatti-kiinteistöillä on käytössäänISO 14001-ympäristöjärjestelmä, jokaarvioidaan säännöllisin väliajoin. Tämänvuoden auditoinnin painopistealueenaoli vuokralaisten merkitys ja aktivointiympäristöasioissa.Auditoijan mukaan Senaatti-kiinteistöilläon monia, hyvin edistyksellisiäinnovaatioita liiketoiminnan ja ympäristöasioidenhallintaan. Toiminta vuokralaistensuuntaan on proaktiivista muunmuassa sisäilman laadun sekä energiatehokkuudenparantamisen suhteen.Senaatti-kiinteistöt on myös kehittänyterilaisia sopimusmalleja, kuten GreenLease -vuokrasopimusmallin, ja tarjoaaasiakkaille erilaisia projekteja ja asiantuntijapalveluja,joilla voidaan edistääympäristöasioita.Suurempana kehittämiskokonaisuutenaauditoinnissa nousi esille toimittajakentänympäristötietoisuuden hallintaja kehittäminen entisestään. Sitä kauttaolisi mahdollista vaikuttaa myönteisestisuomalaisen rakentamisen, korjaamisenja kiinteistönhallinnan ympäristönsuojeluasioihinkokonaisuutena. Sisäilma-asiatkiinnostivat enitenKontrahdin 4/2012 -numeron luetuimmassajutussa käsiteltiin sisäilmamittauksentulevaisuutta. Jutun kirjoittiTeppo Malm.Toiseksi eniten lukijoita kiinnosti se,miten jokaisesta työpaikasta voi tehdäparhaan ja kolmanneksi Senaatti-kiinteistöjenkäynnistämät työmaatarkastukset.Artikkelien lukemista selvitettiinJuttumittari-kyselyllä, jonka toteuttiIRO Research Oy. toimitilaa valtionhallinnolleHELSINKIHELSINKIHELSINKIHELSINKILaippatie 4, Roihupelto· hyväkuntoista 3. kerroksenavotoimistoa, 1 838 m²· yhteyshenkilö Aimo Saarinen,puh. 0400 609 422Viljatie 2, Malmi· n. 1 000 m 2 huonetoimistoa· vapautuu 05/2013.· yhteyshenkilö Sonja Nybonn,puh. 040 745 9025TAMPEREAlbertinkatu 25, Helsinki· vuokrattavaa tilaa 3 449 m 2 neljässä eri kerroksessa· sijainti arvokkaalla alueella Bulevardin jaAlbertinkadun kulmauksessa.· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Antinkatu 1, Helsinki· toimistotilaa 8. kerroksessa yhteensä n. 740 m²· avotilaa ja huoneita 2. kerroksessa n. 996 m²· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Lintulahdenkuja 4, Helsinki· vuokrattavaa tilaa n. 1 500 m 2 , kolmessaeri kerroksessa.· hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä· talossa monipuoliset, edulliset palvelut· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565Vuorikatu 24, Helsinki· jäähdytettyä huonetoimistoakahdessa kerroksessa yhteensä 1 600 m 2· kaksi arkistotilaa, yhteensänoin 1 500 hyllymetriä· 1.6.2013 alkaen· hieno sijainti Kaisaniemenpuiston laidassa· yhteyshenkilö Virve Vuotinen,puh. 040 353 3565Hippostalo, Uimalankatu 1, Tampere· vuokrattavaa tilaa 2 421 m²· tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys· pihassa ilmaista pysäköintitilaa ja autohallissaautopaikkoja· talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali jasaunaosasto henkilöstön käytettävissä· yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh. 040 713 9575kontrahti 1/2013 33

esuméSå övervanns förändringsmotståndetHannu LuntialaBefolkningsregistercentralenshyresavtal löpteut och de började sesig om efter nya lokaler medbenägen hjälp av Senatfastigheter.Enlokal hittades vidFågelviksgränden strax intillhyresvärdens kontorsbyggnad.Staten har satt som mål att enanställd ska ha 25 kvadratmetertill sitt förfogande. Dettauppnåddes då man avstod fråncellkontor och i stället skapadeen öppen och flexibel kontorsmiljö.Hannu Luntiala som äröverdirektör på Befolkningsregistercentralenbestämde sigför att berätta om flyttningenså snart saken var klar. Somväntat stötte han på patrull.Senatfastigheter coachadepersonalen på Befolkningsregistercentraleni börjanav förändringsprocessen. Vigick igenom olika lösningartill kontorsytor och arbetsstationer.Dessutom berördevi den psykologiska biten i enflyttning.Befolkningsregistercentralenbeslutade också att ordnaett eget informationsmöte därman bland annat behandladeden förändrade kontorsmiljönoch hur det eventuellt skullepåverka arbetet.»Efter det började medarbetarnaåterhämta sig från denegativa känslorna och när defått säga sitt om planering ochutformning av arbetsmiljönkunde vi så småningom andasut», säger Luntiala. Förändringstjänst som stöd för ledningenI mars kommer Senatfastigheter att lansera en tjänst föratt hantera förändringar. Tjänsten ska fungera som ett stödför högsta ledningen.Den är ett verktyg som behövs när en organisation skaomforma sina kontorslokaler och sin arbetsmiljö. I sammaveva brukar också arbetssättet och organisationskulturenförändras. Det blir aktuellt till exempel när en organisationtänker överge de traditionella kontorsrummen och istället satsa på öppna ytor.Tjänsten består av flera olika arbetsskeden frånkommunikationsåtgärder till workshopar, seminarier ochuppföljande möten med ledningen. Man strävar efter attfå med de anställda från allra första början och undanröjaeventuella fördomar med direkt och transparentinformation.»Vi erbjuder vår expertsynnär det gäller attgenomföra olika åtgärder,men vi är självfallet lyhördaför kundens organisationskultur,rutiner, önskemål,vision och vilja», förklararReetta Ripatti som ärledande expert vid Senatfastigheter.Finansministeriet tillbaka på MariegatanVid årsskiftet var detdags för de anställdavid Finansministerietatt återflytta till sina lokalerpå Mariegatan. Planen på attsamla alla ministerier kringSenatstorget i Helsingfors togdärmed ett stort kliv framåt.Ministeriets kontorshussom består av sex våningarhar totalrenoverats av Senatfastigheteroch har nu enöppen planlösning. Det finnsinte längre några enskildaarbetsrum, men alla har enegen arbetsstation i det öppnakontorslandskapet. Lösningenär en kompromiss som nåddesefter långa diskussioner. Tidenvar inte ännu mogen för meravancerade lösningar.»Några satte sig på tvärennär de skulle ge upp sinaarbetsrum. Men vi lyckadesgenomföra förändringen medeffektiv kommunikation,utbildning, chefsträning ochandra åtgärder», rapporterarTiina Keväjärvi som var ansvarigför projektet.För många var det väldigtviktigt att kunna besöka husetunder renoveringen. När depositiva sidorna av omställningenblev uppenbara blevdet annat ljud i skällan.Tiina Keväjärvi poängteraratt det kan räcka flera år innanpersonalen har tagit till sig dennya arbetskulturen. Det berori hög grad på hur informationenlagras och delas så att denkan utnyttjas gemensamt. 34 kontrahti 1/2013

Elförbrukningen minskade med en tredjedelForskningscentret Kastellii Uleåborg lyckadessänka sin elförbrukningmed hjälp av ett projekt kringanvändarel.»Vi ville både spara kostnaderoch minska kolavtrycket»,berättar Tiina Rajala som ärdirektör för Arbetshälsoinstitutetsregionkontor i Uleåborg.Kontoret finns i samma fastighetsom forskningscentret.Innan projektet drogsigång gjorde Senatfastigheteren användarenkät och höll ettinformationsmöte för alla somarbetar i fastigheten. Man fickfram förslag på en rad konkretaåtgärder för att uppnåbesparingar.»Vi blev påminda om attman bör stänga av datorer ochkopiatorer och släcka lamporefter arbetsdagens slut. Detär ingen konst att få folk attengagera sig, men trots det ärdet inte självklart för alla attman ska göra så här.Personalen på Arbetshälsoinstitutettog självmant ochinventerade alla kontorsapparater.Man gjorde av sig medöverflödiga skrivare och kasseradedokumentförstörarna.Senatfastigheter har redanåterbetalat kunderna de beloppsom sparats in tack varesänkt elförbrukning. Arbetshälsoinstitutethar investerati de anställdas välbefinnandeoch köpt motionsutrustningför pengarna.Tiina Rajala följer elförbrukningenvarje dag på enskärm i entréhallen. Honunderstryker vikten av att mankommunicerar.»Vi har ett infomöte varjemåndag och arbetsplatsmöteen gång i månaden. Då har vialltid elförbrukningen på agendan.Vi har tillsatt en användarkommittéför fastighetendär vi delar erfarenheter ochinformation med varandra.»»Vi vill att alla medarbetareska bli uppmärksamma påsina vanor och motiverade attspara energi.»»Det finns bara ett sätt attminska elförbrukningen pålång sikt – att förändra sinaegna rutiner», säger utvecklingschefEsa Halmetoja vidSenatfastigheter. Han har hålliti trådarna för användarprojektet.Projektet gick nyligen inpå sitt fjärde år. Det har hittillsomfattat 35 objekt. Ytterligare31 objekt kommer att tas medunder detta år. Tiina RajalaPALAUTETTA Kontrahti-lehden tekijöillekontrahti 1/2013Haluaisin Kontrahdin kertovanjatkossa enemmän____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Palauta tämä kuponki osoitteeseenSenaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki tailähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossaNimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________Osoitteeni on muuttunutNimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Vanha osoite: _________________________________________________________________Uusi osoite: ___________________________________________________________________Poistakaa nimeni postituslistalta:Nimi: ________________________________________________________________________Organisaatio: __________________________________________________________________Osoite: _______________________________________________________________________kontrahti 1/2013 35

© Matti ImmonenTulevaisuudentutkijapohtii työympäristöjä s. 16Senaatti-kiinteistötLintulahdenkatu 5 APL 23700531 HelsinkiValtakunnallinen vaihde 0205 8111Fax 0205 811 360Kotisivut www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemmeovat muotoaetunimi.sukunimi@senaatti.fiToimitusjohtajaJari SarjoToimialat:Kehityskiinteistöt, johtaja Heikki LaitakariMinisteriöt ja erityiskiinteistöt, johtaja Olavi HiekkaPuolustus ja turvallisuus, johtaja Jari PanhelainenToimistot, johtaja Jorma HeinonenETELÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Petri TurkuHelsinkiLintulahdenkatu 5 A, PL 23600531 HELSINKILÄNSI-SUOMEN ALUEJohtaja Esko KangaskoskiTurkuJoukahaisenkatu 2, PL 5520521 TURKUHämeenlinnaSibeliuksenkatu 1913100 HÄMEENLINNAJyväskyläSepänkatu 14 C, PL 55 VaasaWolffintie 35, PL 14665101 VAASATampereUimalankatu 1, PL 47033101 TAMPEREITÄ-SUOMEN ALUEJohtaja Jyrki ReinikainenKuopioSepänkatu 1, PL 105470101 KUOPIOKouvolaKauppamiehenkatu 445100 KOUVOLAMikkeliRaatihuoneenkatu 5, PL 7150101 MIKKELIJoensuuTorikatu 36 C, PL 6780101 JOENSUUPOHJOIS-SUOMEN ALUEJohtaja Risto RautiolaOuluIsokatu 4, PL 7490101 OULURovaniemiValtakatu 2, PL 800196101 ROVANIEMI