M20 M20 - Sininauhaliitto

3/2004Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittoKUVA: AAKE HUURRESALOM20-hankeUusiasisältöjäpäihdetyönraameihin!Lue lisää aiheesta sivu 2-3

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○Sitoutuneita vierellä kulkijoita syrjäytymiseenYhteiskunnan yhdeksi pelottavaksiuhkatekijäksi on nimetty syrjäytyminen.Käytännön elämän arjessapunnitaan, onko tämän päivän ihmisestätodellisuudessa syrjäytymisenehkäisijäksi. Nyt on suuri kysyntäniille, joilla on aito sisäinen kutsutalkoisiin. Tarvitaan ihmisiä, jotka ovatvalmiit uhraamaan omastaan, ja joillaon kyky viestiä aitoa toivoa pyyteettömänrakkauden avulla lähimmäiselle.Vierellä kulkijaa tarvitaan kovenevassakilpailuyhteiskunnassa, jossahauraat potkitaan kehityksen tukkeinasivuun. Kuilu menestyvien ja syrjäytyneidenvälillä uhkaa kasvaa yhäsuuremmaksi.Kun tartutaan töihin lähimmäisenauttamiseksi, on kaikki turha puuhasteluja näpertely jätettävä pois. Nytollaan isolla asialla. Kristillisen päihdehuollontoimijat kutsuvat omallaesimerkillään koko yhteiskuntaa suurensydämen asennemuutokseen.Tämä on kutsu mennä kaduille ja elämänmutaisille ojille. Kuulemaan japalvelemaan sitä, joka aluksi kulmantakana näyttää uhkaavalta ja pelottavalta.Meidän kaikkien parasta on se,että syrjäytymiseen on tartuttu. Nytvain tarvitaan vielä laajempi kansanliikeasian puolesta. Voimavaroja yhdistämälläpäästään parempaan tulokseen.Seuraavassa esimerkkejä Sininauhaliitontoimeen tarttumisesta kentällä.Liiton organisoiman Kipinä-hankkeentoteuttajat kohtaavat työssäänhuono-osaisten ja vakavan syrjäytymisuhanalla elävien ihmistenraadollisen ja puhuttelevan todellisuuden.Pitkä työttömyys. Heikko terveydentila.Sosiaalisen toimintakyvynpuute. Ne eivät merkitse nauloja arkkuun.Jokainen päivä pitää sisälläänuuden huomenen. Vaihtoehtoja on.Asiantuntijat valottavat mahdollisuuksiatoivosta. Ja aina kipinän syttyessäon projekti täyttänyt tehtävänsä.M20-hankkeessa tartutaan yhteiskunnassammevallitsevanuuden alkoholipolitiikan tuomiin uhkaaviinongelmiin eri puolilla maatamme.Samalla M20 viestii omalla toiminnallaankuinka vastuutonta olisi jäädävain seuraamaan, miten vaaravyöhykkeessäolevien ihmisryhmien ongelmatmoninkertaistuisivat alkoholinkulutuksen lisääntyessä. Koko maankattavassa hankkeessa asuinalueilla,joissa ongelmien voidaan ajatellalisääntyvän, kehitetään vaihtoehtoistatukea ja toimintaa. Uudet toimipisteetantavat ihmiselle uutta näkökulmaaelämään. Todellinen sisältö jamielekkyys sekä varsinkin lohtu elämäänsaadaan toisaalta kuin pullosta.Lähialuehanke Sillakaar on ollutmonella tapaa uraauurtava lähialuehanke,jossa Sininauhaliitto on onnistunutverkottumaan ja luomaan tukiverkkoaViroon. Koulutuksen, leiritoiminnansekä monenlaisen tuen kauttaon Suomenlahden eteläpuolelle annettutukea vaikeaan tilanteeseen, jossamoniongelmaisuus tuo suurenhaasteen toipumisprosesseihin ja kokopäihdehuollon kentälle.Rikoskierteet ja HIV-positiivisuudenkasvu yhdistettynä huumeongelmaanovat nuoren kansan vallitseva ongelma.On syntynyt tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta.Siihenkin on kristilliselläpäihdehuollolla oma kokonaisvaltainennäkökulmansa. Toipuminen ei ole helppoa,mutta pienestä sinapinsiemenestäkasvaa puu, joka voi tuottaa uudenaamun hedelmää.Kristillinen päihdehuollon toimijaojentaa monella tapaa auttavan kätensäpimeällä kujalla kulkevalle toivottamalle,jolle syrjäytyminen ei ole enäävain sana. Se on tullut todeksi. gAarne Kiviniemiaarne.kiviniemi@sininauhaliitto.fiKUVA: ILKKA PARTANENJATKOA ETUSIVULTAM20M20 tarkoittaa 20 maakuntaa, jossakunkin maakunnan yhdelle paikkakunnallekehitetään päihdeongelmaisilleja syrjäytymisuhan allaeläville päihteetöntä toimintaa yhteistyössäpaikallisen jäsenjärjestön,kunnan ja muiden toimijoidenkanssa.Hankkeella pyritään vastaamaan päihteidenkäytönlisääntymisen ehkäisemiseenkansalaistoiminnalla. Sen kohderyhmänäovat nykyisestä palvelujärjestelmästäsyrjäytetyt, pääosin yksinasuvat,joiden elämää leimaa sivuun jääminen jaehkäisee ja vähentää päihdehaittoja valtakunnallisestipäihdeongelmat. Toiminnan tuloksena ns.märille asuinalueille syntyy toimintakeskuksia.Näistä käsin työ organisoituulähiyhteisöihin.Toiminta käynnistyy tänä vuonna10:lla paikkakunnallaToiminta on käynnistynyt Äänekoskella,Leppävirroilla ja Nykarlebyssä. Neuvottelujatoiminnan käynnistämiseksi käydäänForssan, Virtojen, Hangon, Joensuun,Haminan, Mikkelin ja Kauhajoen kanssa.Tunnusteluja vuonna 2005 mukaantulevista kymmenestä uudesta paikkakunnistakäydään vielä tämän kevään aikana.Hankkeeseen voi päästä mukaan, jospaikkakunnalla on Sininauhaliiton jäsenjärjestötai sellainen on perusteilla. Tämänlisäksi edellytetään, että paikkakunnalla onvalmiuksia yhteistyöhön sekä järjestö- ettäkuntatasolla.Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys,jonka tuella paikallinen jäsenjärjestövoi palkata projektityöntekijän organisoimaantoimintaa Sininauhaliitonkoordinoimana.gLisätietoja:Hannu Rutanen, projektipäällikköPadasjoentie 960, 16960 Iso-Evopuh. (03) 6337360 ja 040 5640032hannu.rutanen@sininauhaliitto.fiKUVA: OLLI KARINIEMI2

TEKSTI JA KUVA: ILKKA PARTANENM20-hankeLeppävirralla ehkäistään alkoholin kulutuksen kasvuaPäiväkeskus kehittää uusiapäihdetyön muotojaToiminnanjohtaja Yrjöjä on ollut pitkäänseurakunnan palveluksessa ja hän kuuluumyös kunnan luottamushenkilöihin, jotenkunnan päihdetilanne ja auttamistarve ovathänellä hyvin hanskassa. Pelkästään se, ettäkunnasta on hiljan lakkautettu raittiussihteerinvirka, lisää tarvetta Leppälinnun kaltaisenyhdistyksen työn tehostamiseen.Arvo Yrjölä pursuaa uusia ideoita Leppälinnun toiminnan kehittämisessä.Toimintayhdistys Leppälintu saikunnian olla ensimmäinen paikka,joka on mukana uudessaRAY:n rahoittamassa M20-hankkeessa.Tällä hankkeella on tarkoitusvähentää niitä väistämättömiähaittoja, joita seuraa kasvavastaalkoholin kulutuksesta. Alkoholinkulutuksen ennustetaannousevan huomattavasti johtuenhintojen laskusta ja vapautuneestatuonnista. Hanke on tarkoituskäynnistää tämän ja ensi vuodenaikana kahdellakymmenelläpaikkakunnalla.Huhtikuun alusta on Leppävirrallepalkattu projektirahoilla kokoaikainentyöntekijä vetämään ja edelleenkehittämään päivätoimintakeskus Veikkolantoimintaa. Tarkoitus on kehittää uudenlaisia,ulospäin suuntautuvia päihdetyön muotoja.Seurakunnasta virkavapaalla oleva diakoniArvo Yrjölä aloitti työnsä itse asiassa joparia kuukautta aiemmin kunnan palkkaamana.Hän on yhdistyksen toiminnanjohtaja jaainoa kokopäiväisesti palkattu työntekijä.Kunta tukee toimintaa jatkossakin maksamallatoimintakeskuksen vuokran. Muutenkinyhdistys tekee läheistä yhteistyötä niin kunnankuin seurakunnan kanssa monilla erialueilla.Siivouspalvelu siivoa hankaliakohteitaTalven aikana Veikkolassa on pyörinyt aktiivisestikymmenkunta henkilöä.– Sen verran on väkeä riittänyt, että lähitalojenpihatöitä on tehty ja tehdään edelleenniin kauan kuin niitä riittää, Arvo Yrjölä kertoo.Uutena työmuotona on käynnistynyt siivouspalvelu.Yhdistelmätuella on palkattusiivooja, joka yhdessä työkokeilussa olevienhenkilöiden kanssa siivoaa päihdeongelmaistenasuntoja.Kunnassa on myös muita siivouspalveluatarjoavia tahoja ja tässäkin tapauksessa onpäihdetyötä tekevälle yhdistykselle langennutsiivottavaksi kaikkein hankalimmat ja likaisimmatasunnot.Arvo Yrjölä kertoo, että aika monissatapauksissa asunnot ovat olleet sellaisessakunnossa, että ilman suursiivousta olisi asukkaillaollut edessä häätö.Alkukevään aikana Leppälinnussa rakennettiinlinnunpönttöjä, jotka menivät hyvinkaupaksi. Nyt ideaa on hiukan laajennettu.Markkinoille on osin jo ilmestynyt jääkaapinoveen kiinnitettäviä magneettipönttöjä viidelleeri lintulajille, muun muassa Viskisiepolle jaÄimänkäelle.– Tällaisia pönttöjä myymme vitosellakappale ja saaduilla rahoilla olisi tarkoitusostaa yhdistykselle pakettiauto. Sillä voitaisiintehdä erilaisia muuttohommia ja saada muutenkinmiehiä töihin pitkin laajaa pitäjää, kiteyttäätoiminnanjohtaja Yrjölä. gSininauhaliiton tiedotuslehtiToimituksen osoite: Krämertintie 2, 00620 HELSINKI, puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531email: uusi.toivo@sininauhaliitto.fiPäätoimittaja: Tuula Huurresalo. Toimittaja: Ilkka Partanen. Taitto: Terttu Hauhia.Painopaikka: Kainuun Sanomat Oy, 20043

yhteyttäyli merenKUVA: CREDO IMAGEBANK / GÖRAN LINDBERGRajat avautuivatyhteistyöhönVappuna 2004 EuroopanUnioniin liittyi kymmenenuutta jäsenmaata. Suomellemuutos on läheinen, silläSuomen ja Viron välisestärajasta tuli EU:n sisäraja jaEU:n ulkoraja liikkui yhäidemmäs.Viron EU-jäsenyyden Suomelle mukanaantuomia vaikutuksia on nostettu julkisuudessaesille, mutta otsikoihin onnoussut myös EU:n ulkoraja, jolla Suomella on jousean vuoden kokemus yhteistyöstä Venäjänkanssa.Euroopan Unioni tukee rajan ylittävää yhteistyötäInterreg-yhteistöaloitteessa. Perusajatuson, että kansalliset rajat eivät saa olla esteEuroopan tasapainoiselle ja sopusointuiselle4

kehitykselle. Kehitykseen liittyy niin taloudellinen,sosiaalinen kuin ekologinenkin näkökulma.Konkreettisimmillaan tällaisen yhteistyönmahdollisuudet näyttäytyvät ihmisten kohdatessaarkipäivässä, liittyivätpä kohtaamisetsitten matkusteluun ja kulttuuririentoihin taiepämiellyttävämpiin kohtaamisiin esimerkiksirikollisuuden tai tarttuvien tautien kanssa.Etelä-Suomen ja Viron Interreg-yhteistyöalkoi Suomen liittyessä EU:n jäseneksiv.1995. Sen lisäksi Suomi on tukenut lähialueita,siis myös Viroa, omalla lähialuerahoituksellaan.Nyt toiminta muuttuu kahden EUjäsenmaanväliseksi yhteistyöksi, jota rahoitetaanEU:n yhteisistä varoista, rakennerahastoista.Yhteistyöohjelmassa v. 2000-2006 onkorostettu valmiuksien parantamista toimimaanuudella EU:n sisärajalla, jossa ihmisten,palveluiden ja tavaroiden liikkuminenvapautuu. Sosiaali- ja terveyssektorillaohjelmassa tuetaan hankkeita mm. päihdevalistuksenja päihdetyön alalla, syrjäytymisenkysymyksissä, nuorisotyössä, lapsi- japerhetyössä, vanhustenhuollon kehittämisessä,kriisiryhmille kohdennetussa toiminnassaja tarttuvien tautien ehkäisyssä.Raja sulkee ja avaamahdollisuuksia ja uhkakuviaSamoja teemoja on lähestytty myös Venäjäyhteistyönhankkeissa Kaakkois-SuomenInterreg IIIA, Karjalan Interreg IIIA ja PohjoisenInterreg IIIA -ohjelmissa. LähtökohtaInterreg IIIA -yhteistyössä on paikallis- jaaluetason aloitteissa ja ajankohtaisissakysymyksissä. Raja toisaalta sulkee, muttamyös avaa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisiamahdollisuuksia - ja uhkakuvia.Näihin ruohonjuuritason yhteistyöllä pyritääntarttumaan.Interreg-ohjelmassa painotetaan rahoitettavantoiminnan innovatiivisuutta sekä kokemustenja hyvien esimerkkien levittämistä –perustoimintaan ohjelmasta ei saa rahoitusta.Etelä-Suomen ja Viron yhteistyössäkehitetään yhteisiä osaamisaloja ja yhteyksiäniin hallinnon kuin esimerkiksi koulutus-,tutkimus- ja järjestösektorin välillä.Hankkeet antaneetuutta varmuuttaIlahduttavaa on ollut järjestösektorin aktiivinenosallistuminen, mutta myös toimijoidenverkottuminen paisti Etelä-Suomen ja Vironvälillä myös Etelä-Suomen sisällä. Virossajärjestösektori on kehittymässä ja yhteistyösuomalaispartnereiden kanssa antaa tukeatärkeässä vaiheessa. Hankkeet ovat antaneetosallistujien omaan toimintaan uuttavarmuutta ja näkökulmaa: Viro-yhteistyö eiole ollut vain antamista, vaan myös itsellesaamista ja uuden oppimista eteläsuomalaisilletoimijoille.Tämä lehti tutustuttaa SininauhaliitonSillakaar-hankkeen Viro-yhteistyöhön, jotaon tukenut rahoituksellaan myös sosiaali- jaterveysministeriö. Interreg-hankkeissa onmukana laaja joukko toimijoita, ja sosiaali- jaterveysalan hankkeisiin on saatu paitsiSTM:n myös mm. maakunnan liittojen, lääninhallitustenja kuntien osarahoitusta.Rajanylittäviä hankkeita tuetaan Euroopanaluekehitysrahastosta (EAKR). InterregIIIA -ohjelmista myönnetään rahoitusta uusillehankkeille aina vuoden 2006 loppuun saakka.Etelä-Suomen ja Viron ohjelmassa suurinmuutos on se, että samalla Interreg-hakemuksellahaetaan rahoitus hankkeen toimillesekä Suomessa että Virossa. EU-rahoitustavastaan on tultava osarahoitusta molemmistamaista, ja hankkeisiin edellytetään myöstoimijoiden omaa rahoitusta. Suomessatoteutettavat Interreg III -ohjelmat on esiteltysisäasiainministeriön internet-sivullawww.intermin.fi (alueellinen kehittäminen >EU-ohjelmatyö > Interreg). gPÄIVI PELLIPääsihteeriEtelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelma– Virossajärjestösektori onkehittymässä jayhteistyösuomalaisten kanssaantaa tukeatärkeässä vaiheessa,sanoo pääsihteeriPäivi Pelli Etelä-Suomen InterregIIIA-ohjelmasta.– Hankkeet ovatantaneet osallistujienomaan toimintaanuutta varmuutta janäkökulmaa.5

yhteyttäyli merenKUVA: AAKE HUURRESALOPähkinänkuori nimeltäSillakaarTavoiteohjelmaa suunniteltaessa ajatuksia ohjasi yhteistyövuosienkuluessa vakiintunut käytäntö, jonka mukaanSuomi toimii yhteistyöhankkeissa tavaran toimittajana,taloudellisen tuen antajana ja sopiviksi koettujen valmiidentoimintamallien välittäjänä.Tämän ajatuksen innoittamina suunniteltiinperustaa Tallinnaan projektilletoimisto, joka hankkeen päätyttyä jäisivirolaisten kristillisten päihdetyöjärjestöjenkäyttöön. Visioinnissa oli ajatus, että projektistavoidaan maksaa virolaisille palkkoja.Perusidea suomalais-virolaisesta hankkeestakiinnosti projektirahoittajia.Useissa kahden maan viranomaisyhteistoiminnoissaoli koettu hankaluuksia. Aivanvastaavaa virastoa tai työmuotoa oli vaikealöytää ja nuoressa virolaisessa yhteiskunnassamonet nuoret viranhaltijat vaihtoivatnopeassa tahdissa työpaikkojaan.Rahoittajia viehätti ajatus, voisiko kansalaisjärjestötoiminnastalöytyä viranomaisiajoustavampia yhteistyömuotoja. Helsinginkaupungin ehkäisevän päihdetyön osastollaoli muutamia toimimattomiksi osoittautuneitayhteistoimintakokeiluja tallinnalaisten kanssa.Sininauhaliiton jo pitkään harjoittama järjestöyhteistyövirolaisten kanssa avasi Helsingilleväylää tulla projektin taloudelliseksi tukijaksiehkäisevän työn osalta.Hankesisältöjä jouduttiin tarkistamaanloppuvuodesta 2002. Euroopan aluekehitysrahastonja Interreg-ohjelman painotuksetliikkuivatkin tasavertaiskumppanuuden akselilla,vuorovaikutusjärjestelmän vahvistamisessaja verkostojen rakentamisessa.Hankkeessa jouduttiin luopumaan Tallinnantoimistoajatuksesta ja tekemään käytettävissäoleviin varoihin mitoitettu ja toimintoihintarkemmin kohdennettu uusi projektisuunnitelma.Virolaisilta edellytettiin omaa vastinhanketta,sillä Sillakaar-projektista ei voitu suorittaavirolaispalkkoja.Nyt pyrittiin keskittymään päihdeongelmaistenpäiväkeskustoiminnan kehittämiseen,katulapsitoimintaan ja ehkäisevään päihdetyöhön.Sillakaar-projektin aktiivit (vas.)Ari Inkinen, Reijo Kurkela ja JuhaniHaveri. Kuva: Päivi Veikkolainen.Arvioivana yhteenvetona voidaan mainita,että Sillakaar-projekti on ollut täynnä haasteita.Olemme saaneet arvokasta kokemustakansainvälisestä projektista. Olemme kompastelleetsyvällä talousvaikeuksiemme keskellä.Yksityiskohtaisen projektiohjeistuksentunteminen ja sisäistäminen on ollut jatkuvanavirtalähteenä.Sininauhaliittoon on koottu mittava suomalais-virolainenkristillisessä päihdetyössätoimivien henkilöiden luettelo yhteystietoineen.Olemme onnistuneet vakuuttamaanrahoittajatahot hanketoteutuksellamme. Projektijättää haasteita jatkotyöskentelylle. Mitenjärjestöt voidaan sitouttaa yli rajan kantavaanyhteistyöhön? Kuinka ehkäisevän päihdetyönopetusmalli saadaan virolaiskoulujen opetusohjelmaan?Löytyykö päihdetyön ammatilliseenkoulutukseen voimavaroja? Kuinkalaajentunut EU soveltaa rahoitustaan kahdenjäsenmaan yhteishankkeille?Projektista ollaan koostamassa vielä loppuraporttia.Siinä näihin ja moniin muihinkysymyksiin sekä arviointiin paneudutaanyksityiskohtaisesti. Raportti on valmiina elokuussa.gJUHANI HAVERIprojektipäällikkö6

Sillakaarkehittikristillistä päihdetyötäVirolais-suomalainen elokuussa2001 käynnistynyt ja kevääseen2004 jatkunut yhteistyöprojektinaikakausi on tältäerältä lopussa. Tärkein kysymyskaikille osallistuneille onkin,miten projektin toimintakonseption onnistunut.Projekti jakaantui kolmeen alaprojektiin,jotka olivat aikuisten päiväkeskustoiminta,katulapsityö ja ehkäisevä työ.Viimemainittuun liittyivät nuorten elämyksellisenpäihdekasvatuslabyrintti Camera obscurantoiminnot viron- ja venäjänkielisen sovelluksentoteutuksina Viron kouluissa.Alaprojekteissa toteutettiin virolais-suomalaisinvoimin sekä päihdetyön koulutus ettävirolais-suomalaiset lastenleirit.Kaikki kolme alaprojektia ovat kehittyneetomissa toiminnoissaan. Jokainen projekteihinosallistunut työtekijä ilmeisesti tunnistaa, ettälaajemmin ajatellen tällä työllä on otettu askelsiihen suuntaan, jota voidaan nimittää kristillistenjärjestöjen imagoa ja keskinäistä työnjakoaedistäväksi prosessiksi.PäiväkeskustoimintaOtan tässä yhteydessä esille SininauhaliitonViroon suuntaaman päiväkeskustoiminnanlaajennusprojektin, joka on mahdollistunutUlkoasiainministeriön lähialuetuen turvin.Tämä hanke on kulkenut rinnatusten Sillakaar-projektinkanssa. Siinä uutena toimipisteenäon aloittanut ensinnäkin Eestin SiniristinPärnun päiväkeskus, joka suuntaa työnsäaikuisille alkoholisteille ja sen johtajana onPeeter Randmäe.Työ on kehittynyt ja motivaatio työntekijöidenkohdalla on merkittävästi missiohenkinen.Murheita on tulossa, sillä toiminnanvaatima rahoituksen jatkuvuus on epäselvä.Toiseksi haluan mainita hyvän uutisensiitä, että edellä mainitun ja Sininauhaliitonrahoittaman päiväkeskustoiminnan lähialueprojektinpäättyessä vuoden 2004 lopussaalueviranomaiset tulevat jatkamaan SosiaalisenKuntoutumiskeskuksen ylläpitämänKuressaaren päiväkeskuksen toiminnanrahoittamista. Sen sijaan jo 1990-luvullaKUVA: AAKE HUURRESALOkäynnistyneen Eestin Siniristin TallinnanNõmmella toimivan päiväkeskuksen tulevaisuusei ole rahoituksen kannalta kunnossa.Virossa virallisen järjestelmän ja kolmannensektorin välillä ei ole pysyvää toimintaa,joka koetaan suurena puutteena. Jokaisessakunnassa on hyvin erilaisia suhtautumismallejapäihdetyöhön ja eritoten kristilliseentyömuotoon. Tärkeänä pidetään toimivanverkoston kehittämistä tälle akselille.Kolmannelle sektorille suunnattu taloudel-Kuvassa Narva-joenViron puoleisella rannallaHelsingin kaupunginsosiaaliviraston lähialuetyöryhmänjäsenet(vas.) Timo Ylönen,Seppo Saine, PerttiKorteniemi, Marja Heinänenja Riitta Hokkanen.Kuvassa oikealla ryhmäntulkki Tiina Kasema.Kuva: Juhani Haveri.Rengossa pidettiinkesällä suomalaisvirolainenlastenleiri.Lapset tulivat VironJärvakandista. Monetolivat ensimmäistäkertaa Suomessa.linen rahoitusmenettely on käytännössähyvin usein vääristynyt. Se ei nykyisenmuotoisena tue organisaatioiden välistäkeskinäistä yhteistyötä, koska jokainenrahoitusta hakeva projekti joutuu keskinäiseenkilpailutilanteeseen; toinen projekti saaja toinen ei. Yhteistyöhön perustuva toimijaverkostohelpottaisi mielekkäiden projektientaloudellista tukemista, sillä silloin (toimivallaSeuraavalle sivulle7

○ ○ ○ ○ ○Jatkoa sivulta 7yhteistyöllä) vältyttäisiin samansuuntaistenprojektien päällekkäisyyksiltä. Viron näkökulmastakatsottuna toiminnan erityisen käyttökelpoisiapuolia ovat ilmaiseen asumiseenliittyvät toiminnot sekä ruuan, vaatteiden jaohjauksen tarjoaminen.Voinkin todeta, että Sillakaar-projektintoiminnoissa päiväkeskustyön alaprojekti onedennyt heikoimmin. Odotukset projektiakohtaan olivat painottuneet toteutunuttaenemmän taloudelliselle osuudelle.Tarve yhteiskunnan tiedottamiseen kristillisistätyömuodoista päihdehuollossa oli yksisyy, miksi Pärnussa järjestettiin lokakuussa2003 eestiläis-suomalainen päiväkeskustoiminnankehittämisseminaari.Siinä keskityttiin erityisesti syrjäytymisuhanalla olevien lasten ja alkoholisoituneidenaikuisten keskuudessa tapahtuvaan päiväkeskustoimintaan.Suomen Sosiaali- ja terveysministeriönneuvotteleva virkamies Markus Seppelinpiti esitelmän Interreg-ohjelmasta.KatulapsityöProjektin toiminnoista katulapsityö on olluthedelmällistä. Siinä on keskitytty lastenleiritoimintaan ja sen raportointiin sekä yhteistyöhöneri partnereiden välillä. Leiritoimintatulee jatkumaan.Camera obscuraEhkäisevän päihdetyön painopiste on ollutlasten ja nuorten kanssa tehdyssä työssä,josta hyvänä esimerkkinä on Camera obscurankoulutusmateriaali. Camera obscuranToiminnanjohtaja Juta Piirlaidtoivoo, että tulevaisuudessavoitaisiin kehittäätyöntekijöiden valmiuksiapäihdetyössä, koulutustehtävissäja kansainvälisissäprojekteissa.taustalla on ajankohtainen tarve kehittääpäihteiden käyttöä ehkäisevää työtä arvokasvatuksenpuitteissa. Toimintamalli onkinnyt siirretty Viroon.Ongelmia kyllä on ollut tiedottamisessa,käytännön työssä ja implementaatioon liittyvissäasioissa. Toimintamallin tekninen kehityson onnistunut. Toiminnan yhteydessäolisi ollut hyvät mahdollisuudet verkostonrakentamiseen ja tähän olisikin tullut panostaavielä vahvemmin.Camera obscuran osalta tavoitteena ontoiminnan juurruttaminen paikallisille alueille.Toimintamallin käyttöoikeudesta on olemassasopimus 2004 jälkeiselle ajalle, muttatoiminnan jatkon ja toimintamallin kehittämisenrahoitus on vielä avoin.KUVA: AAKE HUURRESALOKUVA: VEKA HELINPäihdetyön koulutusProjektin aikana on saatu luotua opetusmodulija -materiaalia kristilliseen päihdetyöhön,sekä vahvistettu asiantuntijaverkostoateeman ympärillä. Koulutussuunnitelmaavalmisteltiin yhteistyössä Tyynelän Kehittämiskeskuksenja Tallinnan PedagogisenYliopiston kanssa kesäkuusta 2002 alkaen.16 opintoviikon ns. pilottikoulutus käynnistyimaaliskuussa 2003. Virolaisia järjestöissätoimivia henkilöitä oli ilmoittautunutnoin kymmenen. Luennoitsijoina olivat SeppoSulkko ja Leena Paasikannas TyynelänKehittämiskeskuksesta, Jorma NiemeläSininauhaliitosta, Tapio Pajunen, AnjaManninen ja Heikki Puukko DiakoniaAmmattikorkeakoulusta, Ene Lausvee jaTiia Tamm Tallinnan Pedgoogisesta Yliopistosta,Milvi Igalaan Tallinnan Psühhoneuroloogisestasairaalasta ja Mari JärvelaidEestin Sosiaaliministeriöstä.Koulutuksen johdosta osallistujien itsetuntoja rohkeus/itsevarmuus työssä ovatkehittyneet ja tämä on hyvä tulos. Niinikääneestiläisten väliset kurssilla vahvistuneet jakurssin jälkeen jatkuneet keskinäiset yhteydetovat olleet koulutuksen erinomaista antia.Jatkossa virolaisten koulutukseen ontavoitteena liittää päihdetyön ammatillinentutkinto. Edessä on työ yhteisten näytönarvioinnin kohteiden ja arviointikriteereidenvalmistelussa.Merkittävän kannustuksen on antanutSuomen Opetushallitus, joka antoi omanohjeistuksensa päihdetyön ammattitutkinnostanyt valmisteilla olevan koulutussuunnittelunvapaaseen käyttöön. Lisäksi Opetushallitusomasta aloitteestaan on kääntänyt mainitunopetussuunnitelman omalla kustannuksellaanvironkieliseksi.PäätteeksiYhteistyö on projektin keskeinen työvälineniin kansallisella kuin kansainväliselläkintasolla. Mutta täytyy sanoa, että tältä osintoiminta ei ole onnistunut aivan odotetusti.Toimivien ja tarkoituksenmukaisten verkostojenluominen on ollut osittain ongelmallista.Lähialueyhteistyön osalta kyllä lähtökohtaon hedelmällinen ja Viron osalta verkostoitumisessaon tehty olosuhteisiin nähdenhyvää työtä, vaikka parantamista vieläonkin. Viron toiminnan osalta kansallisenrahoituksen vähäisyys on luonut rajoitteitatoiminnalle.Yhtenä toiminnan esteenä Viron puolellaon ollut myös kokonaiskuvan luomisen hankaluusViron toiminnan tavoitteista ja tarvittavistatoimijatahoista. Ilman selkeää kuvaasiitä, mitä pitäisi tehdä, ei verkostoja pystytäluomaan tai laajentamaan. Sektorin olennaisillatoimijoilla ei välttämättä myöskään oleaikaa, motivaatiota tai kykyä työskennelläprojektin hyväksi. Vuorovaikutteisuudenlisääminen ja kumppaneiden roolien tarkempimääritteleminen loisi pohjan entistä hedelmällisemmälleyhteistyölle.Toivomuksena on, että tulevaisuudessayhteistyön avulla voitaisiin kehittää työntekijöidenammatillisia valmiuksia päihdetyössä,koulutustehtävissä ja vaativissa kansainvälisissäprojekteissa. gJUTA PIIRLAIDEestin Siniristin toiminnanjohtaja,ESRL projektin koordinaattori8

PäihdetyökoulutukseenosallistunutMati Sinisaari:Sain uusiaeväitä työhöniVuonna 2003 muutamat kristillistä sosiaalityötäVirossa tekevät henkilöt ja heidän joukossaanmyös allekirjoittanut osallistuivat Suomen Sininauhaliitonpuolelta järjestettyyn Sillakaar-koulutusprojektiin.Päihdetyökoulutus toteutettiin kolmipäiväisinämoduleina Tallinnassa. Kaikki kurssin suorittaneetsaivat siitä todistuksen.Projektin taholta oli kouluttajiksi valittuoman alansa erityisasiantuntijat niinSuomesta kuin Virostakin. He olivatvalmiita antamaan oman tietämyksensä ja kokemuksensakristillisen, kuntouttavan ja ehkäiseväntyön edistämisestä Virossa. Samoin erittäinmerkittäväksi muodostui mahdollisuus saadatutustua ja vaihtaa keskinäisiä kokemuksiasamalla alalla työskentelevien henkilöiden kanssa.Opiskelupäivämme alkoivat aina yhteisellärukouksella ja Raamatun luvulla. Rukous yhdistiosanottajat niin toinen toiseemme kuin Jumalaankin.Itse olen tehnyt kirkossa lähes seitsemänvuotta hoivatyötä ja minulla oli nyt ensimmäistäkertaa mahdollisuus täydentää omaatietämystäni.KUVA: CREDO IMAGEBANK / PAUL WILLIAMSHarjoittelujakso HelsingissäTallinnan koulutusjakson jälkeen kurssin loppuunkäyneillä oli mahdollisuus tehdä viidenpäivän opintomatka Suomeen tammikuussa2004. Matkalla tutustuttiin erilaisiin päihdetyönehkäiseviin, hoitaviin ja kuntouttaviin työmuotoihinja taustaorganisaatioihin.Jokainen sai valita koulutuksen käytännöllisenjakson oman mielenkiintonsa mukaisesti.Tallinnan katutyömuodot tuntien toivoin saavanitutustumismahdollisuuden helsinkiläisiin organisaatioihinja niiden työtapoihin. Itselläni oliviiden päivän jaksolla majoituspaikkana Sininauhasäätiönasuntola, jossa sain mahdollisuudenkeskustella niin asukkaiden kuin rakkaudenhengessä työtä tekevän henkilökunnankanssa.Kohtasin useita ihmisiä, jotka Jumalan jahyvien työntekijöiden auttamina olivat löytäneetelämänsä ja oman paikkansa uudelleen. Erittäinlämmin tunnelma oli talon asukkaiden jahenkilökunnan välisissä keskusteluissa, joissapuhuttiin asiakkaiden menneistä elämäntilanteistaja nyt uudesta, päihteistä vapaasta elämäntavastaJumalan turvautuen.Viime marraskuussa päättyi päihdetyökoulutus Tallinnan pedagogisella yliopistolla.Kurssitodistusta on saamassa vas. Ingrid Purge. Päätösseremoniaa toteuttivat JutaPiirlaid, Juhani Haveri ja Seppo Sulkko. Loput kurssin suorittaneista odottelevatvielä vuoroaan. Kuva Jaanika Kullerkupp.Tämä antoi minullekin mahdollisuuden tunnistaaitsessäni sellaista, miten Jeesuksen kohtaaminenmuutti omaa elämääni loppuvuodesta1996. Uskon Jumalan pelastavaan ja läsnä olevaanvoimaan ja tiedän, että elämänmuutoksenkokeminen estää jokaista vaipumasta toivottomuuteen.Me kaikki olemme tien kulkijoita. Mieleenitulee seurakuntamme kirkkoherra AvoÜprusen sanat, että merkittävimmät asiat elämässämmeovat anteeksipyytäminen, anteeksiantaminenja anteeksisaaminen. Hän on ollutsiinä oikeassa.Sain varsin hyvän yleiskatsauksen Helsinginja lähiympäristön päihdetyöorganisaatioistaviiden päivän aikana. Olimme viikon kuluessayhtenä päivänä koolla koko ryhmänä. Silloinsaimme mahdollisuuden vierailla Järvenpäänsosiaalisairaalassa ja Keravan Suojakotiyhdistyksessä.Kotiin palatessamme jaoimme yhteisiä vaikutelmiaja kokemuksia. Meistä jokainen oli saanutjotakin uutta. Olimme saaneet suomalaistentyötavoista näkemyksiä jokapäiväiseen työhömme.Välillä on tarpeellista tutkia asioitaetäämmältä, jotta näkisi omat työtapansa selkeämmin.Luotamme siihen, että monella tavallatarpeellinen oppiminen voisi saada jatkuvuuttatulevinakin vuosina. Kiitän jokaista koulutuksenjärjestäjää, kouluttajaa ja meidän ryhmäläistenvastaanottajia suomalaisiin kohteisiintammikuussa. Odotamme teitä vastavuoroisestikyläilemään Viroon.Terveisiä ja Jumalan siunausta teille! gMATI SINISAARPeetelin kirkon sosiaalikeskuksen toiminnanjohtaja(Vapaa käännös: Juhani Haveri)9

TEKSTI: TUULA HUURRESALO, KUVAT: AAKE HUURRESALOPäiväkeskusyhteyttäyli merentoimintaakehitetään yhteistyössärajan molemmin puolin– Pärnussa kolmannen sektorin japaikallishallinnon yhteinen huolion, se, miten ihmiset jaksavatarjessa, sanoo Pärnun päiväkeskustajohtava, monitoimimiesPeeter Randmäe.Hän puhui Pärnussa järjestetyssäpäiväkeskustoiminnan kehittämisseminaarissa,johon osallistuiSininauhaliiton jäsenjärjestöjenpäiväkeskusten väkeä sekävirolaisia päihdealan työntekijöitäja kehittäjiä.– Seminaari saattoi yhteen Etelä-Suomenalueella ja Virossa toimivat päiväkeskustoimijat.Tavoitteena on verkostoitua ja sitouttaapäiväkeskustoimijat sellaiseen yhteistyöhön,jonka avulla kehitetään puolin ja toisin kristillistäpäihdetyötä. Tarkoituksena on etsiäuusia toimintamuotoja ja vaihtaa toimintamalleja,kehittää menetelmiä ja yhteistä koulutusta,sanoo Sillakaar –lähialuehankkeen työntekijäPaula Heinämäki.– Keskusteleva seminaari oli myönteinenkatsaus kristilliseen päiväkeskustoimintaan,toteaa projektipäällikkö Juhani Haveri.Kahden maan työmuotojen välille toivottiinkehitettäväksi hyvien käytäntöjen vientiä jatuontia.– Toki ongelmaksi todettiin kahden maanjärjestelmien erot. Virossa työtä tehdäänlaajalla rintamalla niin lasten, perheiden kuinaikuistenkin kanssa ja kuntataho haluaakehittää yhteistyötään kolmannen sektorinkanssa. Kristillisen kirkon sisältä on noussutnykyaikainen sosiaalityö, ja siinä autetaanheitä, joilla hätä on suurinta ja joita ei autetamuulla tavalla, Juhani Haveri sanoo.Kaupunki kehittääsosiaalista työtä45 000 asukkaan Pärnussa on neljä alueellistasosiaalitoimistoa ja neljä toimintakeskusta:Perheapukeskus, jossa on muun muassaensisuoja lapsille ja perheille, vanhustenhuoltokeskus, jossa on ilmainen ruoanjako,vammaisten huoltokeskus, jossa tarjotaankuntoutusta ja kuljetuspalveluja sekä vanhainkoti.Lakimies, diakoni Peeter Randmäe johtaa aikuisillesuunnattua päiväkeskusta Pärnussa. Toiminnankonsulttina on projektipäällikkö Juhani HaveriSininauhaliitosta.Lisäksi Pärnussa on kuusi aatteellistayhdistystä, joiden kanssa kaupungin sosiaalitoimitekee yhteistyötä.Päihdeongelmaisten omiapalveluja ei kaupungilla olePärnun kaupungissa aloitti erillinen sosiaalihuolto-osastovasta 1991. Osasto aloittitukien maksatuksen neljälle riskiryhmälle:Lapsille, ikäihmisille, vammaisille ja kodittomille.Pärnussa on työttömiä vähemmän kuinmuualla Virossa. Työttömyysprosentti onkahden kolmen välissä. Työttömänä olevat10

saavat toimeentulotukea. Kaupunki voi tarjotatyöttömälle työharjoittelupaikkaa ja jos tämäkieltäytyy toistuvasti, tuki voidaan evätä.Päihdeongelmaisia kaupungin sosiaalivirastoei hoida, vaan asia kuuluu terveydenhuollolle. Huumeongelmaa on ryhdytty kartoittamaanja kartoituksen tekijä on sosiaalivirastonpalkkaama. Päihdeongelmana pidetäänvain huumeiden käyttöä. Kaupungissa on 40-50 rekisteröityä koditonta ja kymmenen kaatopaikallaasuvaa.Pärnun päiväkeskus tarjoaakeskustelua ja sielunhoitoaPärnun aikuisten päiväkeskuksella on viidenvuoden vuokrasopimus. Huoneen käsittävättilat sijaitsevat vanhassa, matalassa puurakennuksessa.Talon toisessa siivessä onkeittiö ja ruokailutilat, jossa käyvät syömässämyös läheisen lasten päiväkeskuksen lapset.SuomenSosiaali- jaterveysministeriönneuvottelevavirkamiesMarkusSeppelin jaSamariantoiminnanjohtajaKristerLindbergneuvottelivatPärnussa.SeppelinesitelmöiseminaarissaInterregohjelmasta.Toimintaa johtaa lakimies, diakoni ja entinenalkoholisti Peeter Randmäe. Hänen palkkarahansatulevat Sininauhaliitolta, joka Ulkoasianministeriönlähialueyhteistyötuen turvintukee Eestin Siniristiä Pärnun päiväkeskushankkeessa.Sininauhaliitolla on aikuisten päiväkeskustoiminnassatoinenkin samoilla periaatteillatoimiva virolainen yhteistyökumppani, Sosiaalinenkuntoutuskeskus. Se ylläpitää päiväkeskuksentyöpistettään Saarenmaan Kuresaaressa.Molempien järjestöjen suomalainentukirahoitus päättyy vuoden lopussajohtuen Viron liittymisestä EU:n jäsenyyteen.Kaupunki ei ole tähän mennessä ollutkiinnostunut keskuksen tukemisesta johtuenilmeisesti ulkomaisesta rahoitustuesta.– Päiväkeskukseen on tultava selvänä,Peeter sanoo painokkaasti. – Yöpymistävarten kaupungissa on ensisuoja. IhmisetShalompäiväkeskuksessakäy päivittäinviidestäkolmeenkymmeneenlasta. Ohjaajatovatkasvatusalanammattilaisia.Osa lapsistatulee vaikeistasosiaalisistaoloista.tulevat tänne keskustelemaan, saamaanneuvoja ja sielunhoitoa.Samaaria-koti kuntouttaaruumista ja sieluaSamaaria-koti kuuluu Samaaria Eesti Misjonorganisaatioon, joka on Porvoon Samarianvirolainen sisarjärjestö. Koti toimii Pärnussaentisessä lämmityskeskusrakennuksessa,jossa aikaisemmin oli vain seinät ja savupiippu,joka yhteistuumin purettiin. Tilat kunnostettiinja rakennettiin lisärakennus. Talossa onnyt kolmetoista majoituspaikkaa, korjaustilat,työpaja, pannuhuone ja uusi iso maakellari.Miehet ovat itse remontoineet talon.Toimintaa avustetaan Suomesta, Ruotsistaja Norjasta. Asiakas saa vaatteita, ruokaa,asiapaperit ja neuvontaa lääkäripalveluissa.Miehille etsitään kaiken aikaa töitä ja vuonna2003 jo kymmenen heistä on saanut työpaikan.Käytettyä tavaraa myydään ja annetaanniille, jotka ovat saaneet asunnon. Vuosibudjettion 3,5 miljoonaa kruunua. Valtio avustaatoimintaa 500 000 kruunulla ja perii verojamiljoona kruunua vuodessa.Pärnun kodin lisäksi Samarialla on turvakoditHiidenmaalla ja Haapsalussa. Viljannissaon avattu Samaaria-myymälä ja sinne onsuunnitteilla myös hoitokoti.Shalom – yhdistyksen lastenpäiväkeskusShalom –päiväkeskuksella on kiire löytääuudet toimitilat ja uusi rahoitus toiminnalleen,kertoo Peeter Randmäe. Rahaa toimintaantoki tulee Pärnun kaupungilta, Ruotsista saadaanavustuksia ja omaakin varainhankintaaon olemassa.Talossa käy päivittäin viidestä kolmeenkymmeneen6-13-vuotiasta lasta. Lastenperheissä on joko taloudellisia vaikeuksia taisitten vanhemmat tekevät töitä niin paljon,etteivät ole kotona juuri lainkaan. Joillakinlapsista on ahtaat asumisolot ja toisten lastenisä käy lastensa kanssa etsimässä tavaroitaja ruokaa roskiksista. Päiväkeskus on aukikello 13-18.Vanhemmat hyväksyvät keskuksen antamankristillisen kasvatuksen. Opettajia onneljä. Ohjaajat ovat kasvatusalan ammattilaisiatai täydennyskoulutettuja. Vapaaehtoisiatalossa työskentelee kolme. Johtaja on koulutukseltaansosiaalityöntekijä. Talon alakerrassaon laaja ja hyvin hoidettu kirpputori. Tavaratsaadaan Ruotsista lahjoituksina. Alakerraneräässä pikkuhuoneessa on ilmainenlääkärin vastaanotto. Pienikokoinen nainentekee työnsä vapaaehtoisesti ja syvästälähimmäisen rakkaudesta. Lääkkeet tulevatmyös Ruotsista ja ne ovat pääasiassa särkylääkkeitäja vitamiineja. Rauhoittavia lääkkeitäei käytetä. Märkiviin haavoihin saa antibiootteja.Parhain hoitomuoto lääkärin mukaan onkuitenkin rukous. – Rauha saadaan Jumalalta,hän sanoo hiljaa. g11

○ ○ ○ ○ ○ ○Kristillisen päihdetyönopettajan opasvalmistumassaTekeillä oleva kristillisen päihdetyönopettajan opas on alansauranuurtaja. Kristillisestäpäihdetyöstä on olemassa hajanaistatietoa ja yksi väitöskirja,mutta perusteos on puuttunut.Kirjaa työstävät Sininauhaliitontoimeksiannosta toimittaja,teologi Annika Treuthardt jatutkija Reijo Kurkela.Lähtökohtana PäihdetyönammattitutkintoOpetushallituksen antamassa määräyksessäPäihdetyön ammattitutkinnon perusteista,yhtenä valinnaisena osanaon kristillinen päihdetyö.Kristillisen päihdetyön osion valinneenpäihdetyöntekijän on tunnettavakristillisen päihdetyön toimintatavat japeriaatteet. Siihen kuluu muun muassapäihdeongelman synnyn, olemuksen jaratkaisumallien tunteminen. Lisäksi ontunnettava keskeiset, teologiset selitysmallitsekä kristillisen päihdehoidon keskeisettoteutusmallit, joita ovat elämänkatsomusmalli,ammatillinen malli, yhdistelmämallija palvelumalli.Päihdetyöntekijällä on myös oltavavalmius osallistua asiakkaan sielunhoitokeskusteluun.Hänen on siis kyettäväerottamaan terapia tai hoitotyö varsinaisestasielunhoitotyöstä.Tietopohja TallinnankoulutuksestaPerusoppaan tarve on näkynyt erilaisissakristillisen päihdetyön koulutuksissa.Sillakaar-projekti järjesti Tallinnassavirolaisille, käytännön kristillistä päihdetyötätekeville työntekijöille, pilottikoulutuksenpäihdetyön keskeisistä ammatillistaperiaatteista ja kristillisen päihdetyönperusteista.Koulutusta suunniteltaessa törmättiinsiihen tosiasiaan, että kristillisen päihdetyönkouluttajia ja koulutukseen liittyvääkirjallista materiaalia oli hankala löytää.Englanninkielistä materiaalia on tokiolemassa, on olemassa dosentti JormaNiemelän väitöskirja, ja erilaisialuentojen kalvopaketteja, mutta juuri kristillisenpäihdetyön periaatteisiin ja lähtökohtiinliittyvä perusopas puuttuu.Opas syntyi keskustelun avullaKristillisen päihdetyön oppaan tuotantomallion hyvin mielenkiintoinen. Oppaantoimittajina ovat olleet AnnikaTreuthardt ja Reijo Kurkela. Treuthardton toimittaja ja teologi, Kurkela onuskonnollisesti sitoutumaton tutkija, jokatyöskenteli Niemelän väitöskirjan haastatteluosuudessahaastattelijana, konsulttinaja ‘opponenttina’.Annika Treuthardt kuunteli Tallinnassapidetyt koulutusluennot, luki JormaNiemelän väitöskirjan ja muuta materiaaliaja kirjoitti toistasataa sivua erilaistatekstiä. Reijo Kurkela luki ja kommentoitekstiä.Ajatuksena on, että keskustelu jatkuu.Keskustelun, kysymysten, vastaustenja käytön kautta kouluttajan opassaa käytännöllisen, toimivan muodonja sisällön. Tarkoitus on, että noin vuodenkuluttua Sininauhaliitolla on netissäjaettava ‘Kristillisen päihdetyön opettajanopas’, jossa on tekstiosa sekäkalvopaketti. Ajatuksena on myös, ettätämän oppaan avulla esitelmän pitäjän,luennoitsijan tai kouluttajan on aiempaahelpompi koota kutakin käyttötarkoitustavarten oma esityskokonaisuutensa. gLisätietoja:Reijo Kurkela,puh. (019) 730 372,reijo.kurkela@suomi24.fiKehitysvammaisten päihdehoidossa tarve ja palvelut eivät kohtaaTyöntekijät kaipaavatkoulutusta ja materiaaliaYli puolet kehitysvammapalveluidenhenkilöstöstä kokee tarvitsevansalisäkoulutusta päihdeongelmienpuheeksi ottamisessa,toipumisen tukemisessa jaehkäisevässä työssä. Lisäksi hekokevat tarvitsevansa tietoapäihdeperheiden kehitysvammaistenlasten asemasta.Tämä käy ilmi Vammaisten päihdepalvelujenkehittämisprojektin eliVapan osaprojektissa tehdystä selvityksestä.Integraatiota vai syrjäytymistä–selvityksen mukaan kehitysvammapalveluidentyöntekijöistä lähes puoleton kohdannut kehitysvammaisia päihdeongelmaisia.Kuusi prosenttia on koh-dannut kehitysvammaisia huumeidenkäyttäjiä.Sininauhaliitossa valmistuneen selvityksenperusteella erityisammattikouluissaalkoholia käyttävistä opiskelijoistalähes viidennes on henkilökunnankokemuksen mukaan suurkuluttajia.Asumispalveluissa päihdeongelmienesiintyvyys kasvaa asumismuodonmuuttuessa avustetusta asumisesta itsenäisempäänsuuntaan. Lisäksi on olemassapäihdeongelmaisia, jotka elävätkaikkien palvelujen ulkopuolella. Heidäntavoittamisensa on erittäin haasteellista.– Kehitysvammapalvelut on paraskontaktipinta tavoittaa kehitysvammaisetpäihdeongelmaiset, sanoo Vapa –projektinprojektityöntekijä Tero Hintsa.– Puheeksi ottaminen on kuitenkin vaikeaa,ellei henkilökunta osaa puuttuapäihdeongelmiin.Sininauhaliiton koordinoima Vapaprojektion järjestänyt useita koulutuksiavammais- ja päihdepalvelujen henkilöstölle.Vammaispalvelujen tuottajilleon projektin puitteissa valmisteilla mallipäihdestrategian tekemisen tueksi. Lisäksion kehitetty kehitysvammaisillesoveltuva leirimalli päihdehaittojen ehkäisyynja korjaamiseen. Sekä leiri- ettäpäihdestrategiamalli julkistetaan syksyllä2004 ilmestyvässä kehitysvammaistenriippuvuuksia käsittelevässä kirjassa.g12

Sininauhaliiton uusi toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi:Järjestöjen tekemällä työlläsuuri merkitys– Tämä on koko järjestödiakoniatyönkehittämistä, sanoopastori, teologian maisteri AarneKiviniemi, 30, uudesta tehtävästäänSininauhaliiton toiminnanjohtajana.Nuoren toiminnanjohtajanperheeseen kuuluvat vaimosekä kaksi lasta, 3-vuotias Kristianja kohta vuoden ikäinenSofia.Kauhajoen evankelisen opistonrehtorin tuolilta siirto pääkaupunkiseudulleei ollut iso harppaus.Pohjanmaalla sijaitsevalle opistolle Kiviniemituli nimittäin runsas vuosi sitten Saksasta,Frakfurt am Mainin suurkaupunginmelskeestä.Kauhajoen opisto oli lyhyt jakso AarneKiviniemen elämässä.– Sain kuitenkin sinä aikana tuntumaaopetushallintoon ja kasvatuspuoleen sekäjohtamiseen. Ne ovat hyvä lisämaustediakoniapainotteiseen osaamiseeni.Kansanopistotyötä edelsi neljä ja puolivuotta kestänyt työ Saksassa siirtosuomalaistenparissa. Se aika antoi AarneKiviniemelle hyvän ja laaja-alaisen käytännönkokemuksen diakonisesta seurakuntatyöstä.Aarne Kiviniemi on siis telogi, hänenedeltäjänsä Sininauhaliiton johdossaoli yhteiskuntatietelijä. Tuleekotämä jatkossa näkymään liitontoiminnassa?– Edeltäjäni Jorma Niemelä on tehnytvaltavasti hienoa työtä kristillisen päihdehuollonja Sininauhaliiton puolesta. Yhteiskunnassaon sen seurauksena ymmärrettykansalaistoiminnan merkitys ja nähty seosaaminen ja taito, jota Sininauhaliiton jasen jäsenjärjestöjen tekemä työ pitääsisällään.– Itse lähestyn kristillisen päihdehuollonasioita mielelläni teologisten kysymystenasettelujenkautta. Minua kiinnostaa uskonja hengellisyyden merkitys tässä työssä,tässä päivässä ja yleensäkin yhteiskunnassa.Ihmisen hengellisen osa-alueen kysymyksientyöstämisellä on Aarne Kiviniemenmukaan suuri paikka tässä ajassa.– Jos uskallamme pysähtyä kärsivän,KUVA: ILKKA PARTANAN– Tavoitteenani on, että Sininauhaliittovoisi tulevaisuudessa toimialaajasti diakonisen järjestötoiminnankokoavana ja yhdistävänä voimavarana,sanoo toiminnanjohtajaAarne Kiviniemi.heikko-osaisen ja tuskissa sekä ahdistuksissaelävän ihmisen vierellä, joudummeelämän syvimpien peruskysymystenäärelle: Mihin ihminen nojaa kriisissä, mitkäasiat kantavat elämässä? Ne ovat juuriniitä kysymyksiä ja pohdintoja, joihin kristillisessäpäihdetyössä meidän tulee tarjotaasiantuntijaosaamistamme ja lähimmäisenpalvelua.– Kristillisyys tarjoaa yhteisöllisyyttä,se luo elämäntarkoitusta, antaa näkökulmia.Se on myös perusta, joka kantaa,ettei kriiseissä ja haavoittuneena elämästälähde koko matto alta, hän perusteleekristillisyyden tuomia turvarakenteita.Sininauhaliitto on 89:n kristillisenpäihdejärjestön yhteistoimintaliitto.Millaisena näet sen tulevaisuuden jatehtävän?– Sininauhaliitto kokoaa ennen muutayhteen tällä kentällä toimivia järjestöjä japalvelee niitä. Se on yhteistoimintafoorumi.Tavoitteenani on, että Sininauhaliitto voisitulevaisuudessa toimia laajasti diakonisenjärjestötoiminnan kokoavana ja yhdistävänävoimavarana. Katson, että meillä onjärjestökentällä tehtävään diakoniatyöhönpaljon annettavaa, Aarne Kiviniemi visioi.– Meillä tehdään jo nyt paljon jäsenjärjestöissäja liittotasolla sellaista työtä, jota eiaina nimetä diakoniatyöksi, vaikka se sitäitse asiassa onkin. Emme halua puhuaenää yksinomaan päihdetyöstä, vaanriippuvuuksista, kriiseistä, ja haavoittavistaongelmatilanteista. Puhumme kriiseissäolevien sekä hädänalaisten kokonaisvaltaisestaauttamisesta, jossa kristillistä ihmiskäsitystäkorostaen ihmisessä nähdäänmyös hengellinen osa-alue.Syrjäytyminen on kirjattu yhdeksisuurimmista turvallisuusriskeistämaassamme. Mitä annettavaakristillisyydellä on tässä tilanteessa?Aarne Kiviniemi on varma siitä, että syrjäytymisenehkäisyyn ja lieventämiseen Sininauhaliitollaja sen jäsenjärjestöjen tekemällätyöllä on paljon annettavaa.Kun toiminta tukee yhteiskunnassatärkeiksi nimettyjen arvojen esillä oloa, onsille annettava kaikki mahdollinen yhteiskunnallinentuki.– Haluamme olla rakentamassa järjestelmääja yhteiskunnallisia arvoja siten, ettäjokainen näkee paremmin ympärilleen.Voimme olla luomassa tukihenkilöverkostoa,jolla saadaan kansalaiset toimimaansyrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi.Haluamme olla myös herättämässä keskustelualähimmäisen vastuusta, olla heikoimpienpuolestapuhujia.– Meidän on vain uskallettava kysyä,mistä syrjäytyminen kertoo, millaiset yhteiskunnanarvot se paljastaa.Kiviniemi listaa yhteiskuntaa peilaaviakysymyksiä: Onko täällä tilaa elää yhteisöllisyyttätodeksi yhteisöllisyyden perusyksikössä,perheessä? Onko ihmisellä ylipäätääntarjolla yhteisöä, joka ehkäisee syrjäytymistä?Miten yhteiskunta tukee kansalaistaansyrjäytymistä ehkäisevän arvomaailmanrakentamisessa?– Kristillisen päihdehuollon kentällätiedetään, kuinka osaavat ja aktiivisestitoimivat järjestöt lisäävät merkitystäänyhteiskunnan kehityksessä. Kunnissa jamyös laajemmalti valtiovaltaa myöten pidetäänjärjestöjen merkitystä suurena. Emmetodellakaan ole enää yhteiskunnassa aukkojenpaikkaajia ja tukitoimijoita. Sininauhaliitonjäsenjärjestöillä on tarjota vahvuutenaanlujaa asiantuntijuutta, arvomaailmaanperustuvaa syvää sitoumusta sekä vankkaakäytännön kokemusta. gTUULA HUURRESALO13

TEKSTI JA KUVAT: ILKKA PARTANENKan-ketju avasi kontakitkodin naisilleNaisten vaikea hakeutua hoitoonKiristillillistä alkoholisti- ja narkomaanityötätekevä Kan ry haluaapanostaa yhä enemmän naistenhoitoon. Muutenkin hoitopaikkojentarve lisääntyy jatkuvasti.Salossa on vuoden alusta lähtientoiminut naisille tarkoitettu vastaanottokoti.Koti oli aiemminsuunnattu miehille.Vaikka tarve olisi kuinka suuri, näyttää edelleenvahvasti siltä, että naisten hakeutuminenja sitoutuminen hoitoon, on vaikeampaakuin miehillä. Kaikkien tutkimusten mukaan naisetkuitenkin alkoholisoituvat miehiä nopeamminja monissa tapauksissa välilliset vaikutuksetovat suurempia.Myös Salossa on huomattu, miten vaikeaanaisten on hakeutua hoitoon. Vaikka naisia olisiotettu vastaan jo vuoden alusta, ei tähän mennessäole yhtään asiakasta ilmaantunut perilleasti.Aila Nyman, joka miehensä Jukan kanssayhdessä huolehtii Salon kontaktikodista, kertooettä kyselyjä on kyllä ollut aika paljon ja oliyksi henkilö jo lähettykin sinne, mutta matkallatämä oli tullut katumapäälle.Ensimmäinen kontaktikoti naisilleRaimo Leppälä Kanin hallituksesta kertoo, ettäheillä on kiinnitetty huomiota naisten kasvavaanaineiden käyttöön ja siihen, kuinka naisten alkoholisoituminenlisää välillisiä haittoja yhä kasvavassamäärin. Tälläkin hetkellä Kanin naistenhoitokotien paikat ovat aika täynnä.– Meillä ei tähän mennessä ole ollut varsi-Raimo Leppälä onollut mukanaKanissa alustalähtien ja onhuomannut, ettähoito pitääsopeuttaayhteiskuntaan japelata samoillasäännöillä senkanssa.naisesti naisille suunnattuja kontaktikoteja, vaikkahoitokoteja heille on. Näimme nyt tarpeelliseksiavata yhden kontaktikodin ja vaikka hommaon lähtenyt käyntiin hiukan hitaalla tempolla,ei ole syytä epäillä etteikö Jumala tälläkinkertaa ohjaisi hommaa eteenpäin juuri sillä oikeallaaikataululla, vakuuttaa Leppälä.Hoitoon ketjun kauttaJo 70-luvulta Suomessa toiminut Kan ry toimiiuseilla paikkakunnilla ja sillä on erilaisia kontaktipisteitä,kontaktikoteja ja hoitokoteja jo parikymmentä.Palkattua väkeäkin on reilusti päällepuolensataa ja kun tähän lisätään vapaaehtoistyöntekijätja työn tukijat, voidaan jo puhuasadoista, jopa tuhansista ihmisistä.Kanin hoitokoteihin hakeudutaan hoitoonkontaktipisteiden tai kontaktihenkilöiden kautta.Hyvin paljon yhteistyötä tehdään myös paikallistenseurakuntien kanssa. Esimerkiksi Salossahoitokotitoimikuntaa johtaa paikallisen seurakunnanvanhemmistoon kuuluva Jari Mustonen.Hänen mukaansa kotitoimikuntien tarkoituksenaon toimia kontaktikodissa tapahtuvantyön tukena ja pitää yhteyttä seurakunnanja kodin välillä. Heiltä käydään myös säännöllisestipitämässä hartaustilaisuuksia kodissa. gHeidät saatatSalossatavata AilaNyman,JukkaNyman,ReinoLipponen,JariMustonen.Keravalla avattu uusipäihteetön asumisyksikköKeravan Suojakotiyhdistys ry on avannutpäihdeongelmista eroon pyrkiville uudenasumisyksikön Vuorela III:n. Helmikuussavalmistuneessa talossa on yhdeksän yksiötäja yksi kaksio.Asukkaat ovat keravalaisia asunnottomia,jotka ovat valmiita sitoutumaan päihteettömäänelämäntapaan. Asiakkaiden käytössäon täysipäiväinen työntekijä, jolta saa tarvittaessatukea. Talon vastaavana ohjaajanatoimii Jari Savola.Asuntoihin on jatkuva haku. Hakulomakkeitaon saatavilla Keravan suojakotiyhdistyksentoimintakeskuksesta tai vastaavaltaohjaajalta. gKeravan Suojakotiyhdistys ryVuorela IIIPäihdeongelmaisten päihteetöntä asumistaVuorelanmäki 1 A, 04260 KeravaPuh. (09) 274 1061Vastaava ohjaaja Jari Savolapuh. 0400 87400114

○ ○ ○ ○ ○ ○LapsidiakonianteemapäiväRIIRROS: VILLE SAINIORaumalla1.9.2004 klo 9.30 – 16.00Toivonpiha, Lyseokatu 7 (Rauman seudun katulähetys)Teemapäivän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien henkilöiden ymmärrystä riippuvuusperheessäolevan haavoittuneisuuden vaikutuksista lapseen sekä opastaa näkemään, mitä lapsi tarvitsee tuekseenja vahvistuksekseen ja osoittaa suuntaviivoja, miten lapsen tarpeisiin voidaan käytännön työssä vastata.Kouluttajana toimii TT Kati-Pupita MattilaPäivän sisältön Mitä on riippuvuus? Ja mitä vanhemman riippuvuus merkitsee lapsen kannalta?n Sukupolvien ketjun Miten vanhempaa voi vahvistaa, ja miten ohjata?n Mitä lapsi tarvitsisi?n Miten voi vahvistaa ja tukea heikkoa lasta, jos vanhemmuus ei muutu?n Lapsen tukeminen käytännössä - lapsidiakoniaan Lapsidiakonian tavoite ja tehtävän Lapsidiakonian periaatteetn Ideologia arjen ratkaisuissaIlmoittautumiset 16.8.2004 mennessä Sininauhaliittoon, puhelin (09) 7206 150 tai sähköpostitse.Osanottomaksu on 60 euroa, joka sisältää aamu- ja päiväkahvin sekä lounaan Toivon talossa.Lisätietoja antaa projektityöntekijä Helena Haavisto puh. (02) 821 0577 tai kehittämispäällikköAri Inkinen puh. (09) 7206 150.Pietarilaiset kuurot tutustuivatHeijastus-seikkailurataanJoukko pietarilaisia paikallisesta kuurojen liitostatutustui huhtikuun alussa Selkikeskuksessa sijaitsevaanHeijastus -seikkailurataan. Tutustuminenkuului osana delegaation matkaan, jossa kartoitettiinmahdollisuuksia jatkaa ja samalla laajentaayhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa.Pietarilaiset ovat nyt jo kolmattavuotta tehneet yhteistyötäSuomen kuurojen liiton ja A-klinikkasäätiön kanssa. Yhteistyöalkoi järjestökoulutushankkeena,jossa on eri tavoin yritetty vahvistaaPietarin kuurojen järjestöä.Jatkossa olisi tarkoitus ulkoministeriönrahoittamana tutkiamahdollisuuksia käynnistää Suomenmallin mukaan erilaisia päihdepalveluja.Sininauhaliitto onkutsuttu mukaan kehittämääntoimintaa.Pietarilaiset haluavat apua eritavalla vammaisten henkilöidenpäihdepalveluprojektien vetämiseen.Sininauhaliitto osallistuutulevaisuudessa toimintaanlaatimalla erilaisia koulutusmallejayhdessä A-klinikkasäätiön kanssa./IlkkaPartanen gKaksikielisessä tapaamisessa jouduttiin tulkkaamaanpaisti sanallisesti, myös kahdella kielellä viittoen.15

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○TEKSTI JA KUVAT ILKKA PARTANENJoensuun Kipinäauttaa neljävitosiatyöelämäänTämän vuoden lopussa päättyvä Kipinä-hanke on jo nytosoittanut tarpeellisuutensa. Joensuussa on suurin osakurssin käyneistä joko sijoittunut ainakin osin takaisintyöelämään tai sitten päässyt eläkkeelle.Kurssilaiset ja vetäjät kokoontuvat kerran viikossa palaveeraamaan ja keskustelemaanmenneen viikon kokemuksista koko kolme kuukautta kestävän työharjoittelun ajan.Kelan ja Sininauhaliiton yhteishankkeeseenosallistuvat ovat iältään vähintään45-vuotiaita ja he ovat olleet erilaisistasyistä pitkään poissa työelämästä. Vaikkasyyt ovat moninaisia, on suurella osalla eriasteinenpäihderiippuvuus ainakin yhtenä syynätyöelämästä poisjääntiin ja syrjäytymiseen.Projektivastaava Saara Hiltunen on jovuoden verran puskenut ympäripyöreitä päiviäprojektinsa parissa, ja vaikka yksi puolivuotinenkurssi on vielä pitämättä, alkaa hommanluonne jo pikku hiljaa hahmottua.Mitään helppoa työtä ei yli neljävitosen ihmisenpalauttaminen työelämään ole. Tämänikäiset ihmiset alkavat olla yli- ikäisiä työmarkkinoilla,vaikka he olisivat kuinka ammattilaisiaomalla alallaan eikä heillä olisi painolastinaanoikeastaan muuta kuin ikänsä.16Monisyistä paneutumistaAika monet tähän mennessä kursseille osallistuneetovat olleet jo pelkästään fyysiseltä kunnoltaanenemmän ja vähemmän rapakunnossaja siksi fysiikkaa onkin paranneltu erilaisintavoin. On pelattu erilaisia pelejä, käyty kuntosalilla,kävelty sauvat kourassa, hiihdetty, lumikenkäiltyja uitu, ihan vaan muutamia mainiten.Erilaisia luentoja kaikilta mahdollisilta ja mahdottomiltakinelämän alueilta on käyty kuuntelemassaja taiteita seurattu. Tätä kaikkea on siistehty kurssin kolmen ensimmäisen kuukaudenaikana.Yksi tärkeimpiä kurssin tehtäviä on myösyhdessäolo ja kokemusten jakaminen. Ainakinryhmäläisten itsensä mielestä juuri tällaiset kokemuksetovat olleet kaikkein arvokkaimpia jaeniten antavia. Kun ihminen on ollut paljon yksinja tuijotellut ainoastaan omaan napaansa,alkaa kanssaihmisen kohtaaminen olla yhä vaikeampaa,ainakin selvin päin. Tällaista kohtaamistaon kurssin aikana harjoiteltu.Työhön, edes kokeilemaanKolmen kuukauden perusjakson jälkeen on kaikillakurssilaisilla edessä ollut työkokeiluvaihe,jossa osallistujat ovat saaneet kokeilla heillemieluisaa työtä. Joillekin se on ollut paluu vanhaantyöhön, mutta hyvin monille kurkistus johonkinkokonaan uuteen ja tuntemattomaan.Työkokeilun aikana on testattu omat voimavaratja jaksaminen yleensä. Työkokeilua on

TEKSTI JA KUVAT: ILKKA PARTANENKiihtelysvaaran tytötpääsivät kiinnileivän syrjäänKiihtelysvaaralta kotoisin olevat Tuulaja Pirjo ovat kaksi ensimmäiselle kurssilleosallistunutta naista, joille kummallekinon käynyt hyvin kurssin jälkeen.Molemmilla on takanaan aika rankattaustat, mutta ainakin nyt näyttää elämäkohtuullisen valoisalta.Riitta Turpeinen ontehnyt hedelmällistäyhteistyötä Kipinänkanssa alusta lähtien.Pirjolla oli alussa vaikeaa sopeutuasäännölliseen päivärytmiin.Se tuntui aluksi melkoiseltapakkopullalta, mutta kunsitä ajattelee tällä hetkellä, se tuntuuoikeastaan hyvältä. Myös ihmistenkohtaaminen ryhmässä olialuksi ahdistavaa, koska itsetuntooli maailman kolhuissa kadonnutkokonaan. Sen jälkeen kunitsetunto pikku hiljaa palasi, alkoiihmisten seurassa olokin tuntuaparemmalta.Pirjo on ollut tammikuun alustalähtien työkokeilussa pesulassa,mutta huhtikuussa työ olimäärä muuttaa yhdistelmätuellatapahtuvaksi.Pirjo ja Tuula viihtyivät pesulahommissa kohtalaisesti.Molemmista työssä olo voittaa aina joutenolon.Tuula oli kyyhöttänyt vuosiaomassa mökissään ennen Kipinäänmenoaan. Hänelle neljänseinän sisältä pääsy oli alustalähtien yhtä juhlaa, suorastaanseikkailua. Hän piti kurssissasuurin piirtein kaikesta. Huhtikuunalussa Tuula oli ollut pesulassakolme kuukautta töissä jatöitä on luvassa jatkossakin.Kiihtelysvaarassa hyvätkokemuksetRiitta Turpeinen toimii sosiaalityöntekijänäKiihtelysvaarankunnassa ja hän on tyytyväinenniihin tuloksiin, jotka projekti ontähän mennessä tuottanut. Kiihtelysvaarastaon tähän mennessäKipinään osallistunut kolmehenkilöä, joista kaksi on sen jälkeenpäässyt töihin ja kolmas onparhaillaan kursseilla.– Meillä on ollut heti alustasaakka tosi hyvä yhteistyö kipinäläistenkanssa. Jo silloin hetialussa, kun tästä tiedotettiin, todettiin,että meillä on muutamiasellaisia ihmisiä, joille tämä on juurise, mitä on kaivattu. Tähänmennessä on tavoitteet saavutettuja oikeastaan vähän enemmänkin,kehaisee Turpeinen. gneljänä päivänä viikossa ja kerran viikossa kokoonnutaanyhdessä pohtimaan, missä kulloinkinmennään. Yhteisinä päivinä tehdään myöstutustumiskäyntejä eri työpaikkoihin ja oppilaitoksiin.Harri innostuikurssinaikanaATK:sta jasurffailunetissä sujuujo juohevasti.Monenlaista mieltäMielipiteet kurssista sen annista ja kurssin jälkeisestäelämästä riippuvat näköjään aika tavallasiitä, minkälaisista lähtökohdista niille ontultu. Henkilöt, joille päihteet olivat suuri ongelmaja niiden myötä niin sanottu normaali päivärytmioli kadonnut, kokivat joka aamuisen heräämisenja mahdolliset pitkätkin matkat kurssipaikalleaika tavalla rasittaviksi. Myöhemmin tosinpäivärytmistä kiinni saaminen koettiin positiiviseksi.Sellaiset ihmiset, jotka olivat muista syistäjoutuneet eroon työelämästä ja niin sanotustanormaalista elämästä yleensäkin, kokivat kurssinenemmänkin suureksi seikkailuksi kuin rasitukseksi.Ainakaan kukaan kurssin jo läpikäynyt taisitä parhaillaan tarpova, ei kokenut kurssia tarpeettomaksi.Kaikki eivät luonnollisesti kurssinjälkeenkään pysty sijoittumaan työelämään. Joistainpäihteet ovat vuosien kuluessa ottaneet joniin kovan otteen, ettei edes työkokeilu tai opetteleminenitsenäiseen elämään omassa asunnossatahdo onnistua, mutta jos ei vielä tälläkerralla tärppää, ei ole syytä luovuttaa. Ainavoi koittaa uudestaan. g17

Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö:Peliongelmaisten auttavaa puhelintaon odotettu pitkäänKUVA: ILKKA PARTANENOngelmapelaajat ja heidän läheisensäsaavat syksyllävaltavakunnallisen auttavanpuhelimen. Sopimus asiastaallekirjoitettiin maanantaina 3.toukokuuta Sosiaali- ja terveysministeriössä.Käytännössäpalvelun tuottaa kaksi päihdealanjärjestöä Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö. Palveleva puhelintoimii aluksi kokeilujakson elikuusi kuukautta.Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiöovat tutkineet peliongelmaajo vuodesta 1989 lähtien. Neovat myös tuottaneet liikaa pelaavilleja heidän läheisilleenoma-apuoppaita ja järjestäneethoitoa.Kolmisentuhatta suomalaistatekee kuukausittain A-klinikkasäätiönPäihdelinkin(www.paihdelinkki.fi) peliriippuvuustestin.Päihdelinkin neuvontapalveluonkin ollut monellepeliongelmaiselle ensimmäinenkosketus hoito- ja auttamisjärjestelmään.– Peliongelmaisia on maassammetutkimusten mukaan noin65 000 eli suurin piirtein samamäärä kuin huumeongelmaisia.Ihmiset eivät kuitenkaan tiedämihin pitäisi ottaa yhteyttä näissäasioissa. Auttavaa puhelintatarvitaan, koska peliongelmaisillaja heidän läheisillään on tarvepuhua asiasta ja saada siitätietoa, konsultti Tapio Jaakkolasanoo.Auttava puhelin on matalankynnyksen palvelu, jonka kauttavoidaan myös ohjata hoidonpiiriin.Jaakkola on tutkinut maailmanlaajuisestipeliongelmaistenpalveluita ja on Sininauhaliitonpalkkaamana kehittämässä peliongelmaistenpalvelevaa puhelinta.Auttavan puhelimen toimintakäynnistyy 1.9.2004. Palveluunsisältyy myös päivystys, jonneohjataan ne soittajat, jotka tarvitsevatvaativampaa apua. Seuraavaksion tarkoitus luoda liikaapelaaville palvelua myös internetiin.Pelipuhelimen toiminnan rahoittavatkolme rahapeliyhtiötäRaha-automaattiyhdistys, Veikkausja Fintoto. Sosiaali- ja terveysministeriövastaa toiminnanarvioinnista ja seurannasta.Peliongelmaisten palvelevapuhelin on jo olemassa kaikissamuissa pohjoismaissa. gLisätietoja:Konsultti Tapio Jaakkola,puh. 044 264 6955.TEKSTI JA KUVA: PÄIVI STRANDÉNPohjoisen kunnat eivät ole vielälöytäneet tuettua asumistaTornionlaakson Suojapirttitarjoaa portaittaiseen malliinperustuvia päihdehoidon jatuetun asumisen palvelujaPohjanlahden pohjoisimmassaperukassa. Tornionkaupungin lisäksi palvelujaostavat muun muassa Kemija Keminmaa. Myös Oulu jaHaukipudas ovat ryhtyneetostamaan jossain määrinkuntoutuspalveluja.– Tuettua asumista kunnat eivätole vielä oikein löytäneet, TornionlaaksonSuojapirtin toiminnanjohtajaMarkku Alatalo kertoo.Tuetussa asumisessa asumisenminimikesto on Suojapirtilläyksi kuukausi. Asumiseen liittyy tiettyjäsääntöjä muun muassa paikallaolostaöisin. Tavoitteena on,että asukas oppisi asumaan yksin,mutta on kuitenkin samalla osakoko yhteisöä. Tuetun asumisenaikana hänellä on esimerkiksi käytettävissäänoma hoitaja.Vaikka asuminen voi olla hyvinkinlyhytaikaista, Tornion mallissasiihen on mahdollista saada Kelanasumistuki.Portaittaiseen malliin kuuluenasiakas tulee ensin katkolle, jokakestää pari viikkoa. Katkaisun jälkeenon mahdollista jatkaa kuntoutusjaksolla,jonka luontevana jatkonaon tuettu asuminen. Jatkumonloppupäässä on kolme Suojapirtinpihapiirissä sijaitsevaa rivitaloasuntoa,joissa asuminen onpäihteetöntä. Asukkaan kanssatehdään muuten normaali vuokrasopimus.Suojapirtin asunnoissa asumisessaei missään vaiheessa olekyse pelkästä asumisesta. Asuminenon aina myös hoitoa.Asunnottomuusei ole ongelmaTornion seudulla riittää Alatalonmukaan vapaita asuntoja. Vuodenkestävän rivitaloasumisen jälkeenei ole vaikeuksia löytää uutta kotia.Mutta ennen kuin siihen vaiheeseenpäästään, Alatalo pitäätärkeänä itsenäiseen asumiseenoppimista.– Monella on synkkä yksinäisyys,kun yrittää aloittaa päihteetöntäelämää, Alatalo painottaa.Tornionlaakson Suojapirtin tulevaisuudennäkymiin kuuluu palvelujentarjoaminen yhä laajemmalle.Kuntien lisäksi asiakkaita ohjataanhoitoon myös alueen isoiltatehtailta, Outokummulta ja Veitsiluodosta.– Työtahti on kiristynyt ja vastaavastiongelmiin puututaan nytTornionlaakson Suojapirtintoiminnanjohtaja MarkkuAlatalo kertoo, että portaittaisestahoito- ja asumisenmallista on saatu hyviä kokemuksia.jo varhaisemmassa vaiheessa,Markku Alatalo kertoo.Päihdehoidon ja tukiasumisenlisäksi Suojapirtti aikoo keskittyämyös työkokeiluihin. Työvoimahallinnonkanssa on jo käyty keskustelujatyökokeilupaikkojen tarjoamisesta.Yhteisössä on paljon tekemisenmahdollisuuksia, joita mielellääntarjottaisiin niille ihmisille,joiden on vaikea päästä edes kokeilemaantyökykyään yksityisillämarkkinoilla. g18

Sinisiin hetkiinSijoitettujen lastenperheiden tukeminenKoulutuspäivä 5.10.2004 KeskusseurakuntatalollaYliopistonkatu 12, JyväskyläKoulutuspäivä on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstölle,sekä muille aiheesta kiinnostuneille.H a n n a - M a r i aV a h a l asininenrukouskirjaOn tilanteita, joihin kauniit, runollisetrukoukset eivät tunnu sopivan.Joskus taas kaipaisi juuri sellaisia,mutta sanat ovat hukassa. Sininenrukouskirja on avuksi silloin, kuntuntuu, ettei osaa rukoilla. Hanna-Maria Vahala haluaa jakaa tavallisiaarjen rukouksiaan niille, jotka etsivätsanoja rukoukseen.Rukouskirjassa on kolme osaa.Ensimmäisessä osassa on tuttujaRaamatun rukouksia, joiden merkitystärukoilija pohtii oman elämänsäkannalta. Toinen osa koostuu sanattomistamielikuvarukouksista. Neovat syntyneet hetkinä, jolloin rukoilijaon vain levännyt ja ollut hiljaa.Kolmannessa osassa on rukouksia,joita on rukoiltu kerta kerran jälkeenerilaisissa elämäntilanteissa.Rukouksiin johdattelevat Hanna-Maria Vahalan isän, näyttelijä VeikkoIkosen, runot. Kuvituksena on käytettykirjoittajan omia maalauksia.Julkaistu yhteistyössäPäivä Osakeyhtiön kanssaHinta 15 euroaKoulutuspäivän tavoitteet ovatn Esitellä sijoitettujen lasten perheiden tukemiseksi kehitettyjätoimintamallejan Kehittää ammattihenkilöstön valmiuksia työskennelläsijoitettujen lasten perheiden kanssa.n Herättää keskustelua ja yhteistä pohdintaa asiastaOhjelma9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi9.30 Koulutuspäivän avausToiminnanjohtaja Olavi Hartikainen, Kuopion Huostaan Otettujen LastenVanhempain yhdistys ry9.45 Biologisten perheiden tukeminen lastensuojelutyössäJohtava sosiaalityöntekijä Paula Pollari-Urrio,Jyväskylän kaupunki, sijaishuoltoyksikkö10.00 Lapsen näkökulmaKehittämispäällikkö Christine Välivaara, Pesäpuu ry11.00 Toivo ja Ilona –projektin Ilona toimintamallin esittelyToiminnanjohtaja Jari Ketola, Perhehoitoliitto ry12.00 Lounastauko13.00 Ilona –projektin kommenttipuheenvuoro jaoman leiritoimintamallin esittelyMarjo Minkkinen, sosiaalityöntekijä; Anne Herzig, sosiaalityöntekijäHelsingin kaupungin sosiaalitoimi13.30 Kuopion ja Keski-Suomen Huostaan Otettujen LastenVanhempain yhdistysten toimintamallien esittelyToiminnanjohtaja Olavi Hartikainen14.15 Iltapäiväkahvi14.30 Vertaisryhmätoiminta sijoitettujen lasten vanhempien tukenaProjektikoordinaattori Virpi Kujala, Sininauhaliitto15.15 Päivän yhteenveto ja keskustelu toiminnan kehittämisestäTilaukset:Sininauhaliittopuh. (09) 720 6150,faksi (09) 720 61531 taiakvaario@sininauhaliitto.fisekä hyvin varustetuistakirjakaupoista.Ilmoittautuminen pe 24.9.2004 mennessä Raili Haaki, Keski-Suomen SosiaalialanOsaamiskeskus, puh. (050) 304 6245 tai email raili.haaki@koske.jyu.fi.Osallistumismaksu 50 euroa, sisältää aamu- ja iltapäiväkahvin, maksetaan Keski-Suomen Sijoitettujen Lasten Vanhempain yhdistyksen tilille NORDEA 104530-151216ilmoittautumispäivään mennessä. HUOM: Erillistä laskua ei lähetetä.Koulutuspäivän järjestäjät: Jyväskylän kaupungin sijaishuoltoyksikkö, Jyväskylänkaupunkiseurakunta, Keski-Suomen Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistysry, Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus, Kuopion Huostaan Otettujen LastenVanhempain yhdistys ry, Perhehoitoliitto ry, Pesäpuu ry ja Sininauhaliitto ry.19

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt● valtakunnallinen palveluntuottaja1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ryPäiväkeskusRengastie 29, 62900 ALAJÄRVI, puh. (06) 5577 73152. Alavuden päiväkeskusyhdistys ryPäiväkeskusJärviluomantie 16, 63300 ALAVUS, puh. (06) 511 21813. Alkoholisti- ja evankelioimistyö ryKirkkokatu 10, 38700 KANKAANPÄÄ, puh. (02) 572 15484. Auttavaiset ryPäiväkeskusMarttilantie 9, 54500 TAAVETTI, puh. (05) 457 23 72,040 7371 7015. ETRA-liitto ryToimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, 00120 HELSINKI,puh. (09) 374 3595, faksi (09) 643 778Sähköposti: etra@sdafin.orgJäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2004Helsingin ETRA ryEeva Partonen, puh. (09) 3743 039Hopeaniemen ETRA ryHilkka Korhonen, puh. (09) 2242 4445, 050-3555 467Hyvinkään ETRA ryTapani Saarinen, puh. (019) 419 365,Mirva Kärkkäinen, puh. (09) 2508 528Hämeenlinnan ETRA ryHeikki Kannisto, puh. (03) 6170 302, 040-5697 668Iisalmen ETRA ryKari Kauhanen, puh. (017) 816 045Isonkyrön ETRA rySanelma Suokko, Kellosepäntie 4, 66440 TERVAJOKI,puh. (06) 478 5312Joensuu: Elämäntavat raittiiksi -Pohjois-Karjalan osasto r.y.Elsa Poikonen, puh. (013) 843 186Jyväskylän ETRA ryMaija Jokinen, puh. (014) 674 919Kuopion ETRA ryTaneli Pirskanen, puh. 040-5677 995Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y.Joel Häkkinen, puh. (03) 735 2056Lieksan ETRAInkeri Immonen, puh. (013) 521 837, 0040-8396 499Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y.Reijo Karhiniemi, puh. (02) 472 7869, 0400-326 126Pohjois-Suomen ETRA ryRauno Heikkinen, puh. (08) 339 267Porin ETRA ry.Karhunkatu 13, 28100 PORI,puh. (02) 6326 199Tampereen ETRA ryVuokko Viljanen, puh. (03) 223 3741Sirkka Hillberg, puh. (03) 3681 332Turun ETRA ryErkki Rouhe, puh. (02) 2692 680Risto Räty, puh. (02) 2443 249Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y.Ritva EronenKotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y.Harri Lehtonen, puh. (05) 3557 022Friskt Folk r.f.Annegatan 7 C 19, 00120 HELSINGFORS, tel (09) 602 799Harriet Fagerholm, tel. (06) 7292 0696. Evankeliointi ja vankilalähetys ryVankilatyötä, ryhmätoimintaaVaulokuja 2 A 36, 20210 TURKU,Puh. (02) 2402 739, 040 5115 1747. Ev. lut. Lähimmäislähetys ryLehtomäen hoitokoti ●Lehtomäentie 211, 73300 NILSIÄ, puh. (017) 464 7160lahimmaisl@lehtomaenkoti.net, www.lehtomaenkoti.net8. For lifePolttolinja 19 b, 40520 JYVÄSKYLÄ, Jarmo Visuri,puh. 0400 773 151, Heikki Yli-Hietanen, puh. 050 345 75869. Forssan katukirkkoKatulähetystoimintaaHämeentie 15, 30100 Forssa10. Haapamäen katulähetys ryPäiväkeskusLääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593Haapamäen katulähetyksen kirpputoriLääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 59311. Hangon katulähetys ryPäiväkeskus ja työllistämistoimintaKorsmanninkatu 40, 10900 HANKO, puh. (019) 248 318512. Hartolan päiväkeskusyhdistys ryPäiväkeskus ja puutyöverstasVuorenkyläntie 35 A, 19600 HARTOLA, puh. (03) 8432 35013. Helsingin Diakonissalaitoksen SäätiöAlppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01AlppitupaAlppikatu 2, 00530 Helsinki, puh. (09) 7750 4657AlppimyyräMyyrmäentie 4 A, 01600 Vantaa, puh. (09) 5303 0360Villa NovaKaristimentie 4, 00920 Helsinkipuh. (09) 7750 5722Pikku VillaKaristimentie 4, 00920 Helsinki, puh. (09) 7750 5721Naisten asumisyksikköMunkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4694Asunnottomien naisten tukipiste SalliHylkeenpyytäjänkatu 5, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4692LehmustupaAlppikatu 2, 00530 Helsinki, puh. (09) 7750 4070Kurvin huumepoliklinikka ●Munkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki.Ympärivuorokautinen päivystysnumero: (09) 7750 500Ilmainen huumeasioiden neuvontapalvelu 0800 900 45Pellaksen huumehoitoyksikkö ●Pellaksenmäki 12, 02940 Espoo, puh. (09) 7750 4930Munkkisaaren toimintakeskusMunkkisaarenkatu 16, 00150 Helsinki, puh. (09) 7750 4056Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö PYYIngaksentie 7, 02740 Espoo, puh. (09) 7750 4938Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö BreikkiSylvesterintie 10, 00370 Helsinki, puh. (040) 773 2935Lasten ja nuorten huumehoitoyksikkö Pikku-PellasSylvesterintie 10, 00370 Helsinki, puh. (09) 7750 5820KohtaamispaikkaAlppikatu 2, 00530 HelsinkiVilla FamiliarisItäreimarintie 19, 00980 Helsinki, puh. (09) 7750 5700Herne & NaurisMunkkisaaren toimintakeskusMunkkisaarenkatu 16, 00150 HelsinkiKulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus00900 Helsinki, puh. (09) 7750 5726Cafe NovaKaristimentie 4, 00920 Helsinki14. Helsingin Vieraskoti ryMiesten ja naisten asuntola, perheasunnotPursimiehenkatu 10, 00150 HELSINKI, puh. (09) 6803 741015. Hyvinkään päivätoimintakeskus ryPäiväkeskus, ensisuoja, asuntola ja tukiasunnotKoulukatu 13, 05800 HYVINKÄÄ, puh. (019) 417 33816. Hämeenlinnan Sininauha ryAake Huurresalo, puh. 0400 474097aake.huurresalo@sininauha.comPäiväkeskus, soluasunnot, avustusruuanjako, kirpputoriKauratie 2, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311Perheasunnot, soluasunnotKorventorpantie 8, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311PerhetukiasuntoValimopolku 3, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 653 7311Miesten puutyöpajaHaitintie 169, 13330 Harviala, puh. 0400 474097Naistentyöpaja, Sinitori kirpputori, kahvio,EU-ruuanjakopisteKatumantie 25, 13250 Hämeenlinna, puh. 044 33354217. Joensuun Siniristi ryPäiväkeskusJääkärinkatu 1, 80220 JOENSUU, puh. (013) 314 98018. Joutsan päiväkeskus ryPäiväkeskus ja työpajaJousitie 68, 19650 JOUTSA, puh. (014) 883 266,Kirpputori, Savontie 919. JSK-kellariPäiväkeskusMaariankatu 10, 49400 HAMINA, puh. (05) 3446 77520. Juvan p.o. päiväkeskus ryPäiväkeskus, kierrätyskeskus-kirpputori,ekologista diakoniaaYhteyshenkilö Pia Atri-Väisänen, p. 040 517 7091Huttulan pappila, Huttulantie 81, 51900 JUVApuh. (015) 453 039, 040 727 9047email: reijo.paunonen@juwanet.orghttp://www.juva.fi/yhdist/Huttula/Huttulan_pappila.htm21. Jyväskylän Katulähetys ryKankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 645,0400 642 442, email:erkki.arvaja@jyvaskylankatulahetys.fiEcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ,puh. (014) 3101 609Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnotKankitie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ,puh. (014) 3101 604 / 3101 624Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78,40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 611Itsenäistymiskeskus Tessio Backa ●Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, 41370 KUUSA,puh. (014) 8195 690Kalliomäki PuolimatkankotiKoluntie 105, 41120 PUUPPOLA, puh. 040 593 4954Melting Pot, KotouttamiskahvilaVäinönkatu 13, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 050 3043 499Myllyjärvi PuolimatkankotiRoninmäentie 2, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1602Nurmela Puolimatkankoti ●Nurmelankuja 92, 41940 VESANKA, puh. (014) 310 1603Päättymätön Tarina NuorisotaloAsemakatu 2, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1615Takalaiton Päiväkeskus ja tukiasunnotKolmospesänkatu 6, 40520 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 60722. Karhukoti ryKauppakatu 12, 30100 ForssaPuh. 040 770 9669Postios. Rautatienkatu 21 B 15, 30420 Forssa23. Karismakoti ryHoitokoti ●Karskogintie 418 A, 02580 SIUNTIO,puh. (09) 2563 644 tai (09) 2563 85224. Kauhavan Sininauha ryRoihankuja 5, 62200 KAUHAVA, puh. (06) 434 2522Selvis- ja päiväkeskusRoihankuja 5, 62200 KAUHAVA25. Keravan Suojakotiyhdistys ryPäiväkeskusKisapolku 5, 04200 KERAVA, puh. (09) 242 8095Työttömien PäivätupaTuusulantie 40, 04200 KERAVA, puh. (09) 2742 189Vuorelan tukikotiKisapolku 5, 04200 KERAVA26. Kirkkopalvelut ry/Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskusKoulutusta ja kuntoutusta ●Vilhulantie 251 D, 76580 NAARAJÄRVI, puh. (015) 415 2800,faksi 015 415 284020

27. Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ryEeva-Maria kotiTinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 781028. Kohtaamispaikka Majakka ryPäiväkeskusLaivurinkatu 11, 92100 RAAHE, puh. (08) 2238 36229. Korpikoti ryKeskustoimistoPikonmäentie 2, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 236,faksi (017) 857 237, matka 0400 615 660,e-mail: korpikoti@co.inet.fi, www.http://www.korpikoti.fi/Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille ●Korpikoti (I-vaihe)Vesannontie 790 A, 72600 KEITELE,puh. (017) 857 221Kotipesä (II-vaihe)Kulvemäentie 101, 72630 TOSSAVANLAHTI,puh. (017) 857 23130. Kouvolan kristillinen jengityö ryNuorisotoiminta ja vankilatyöSakaristontie 1, 45100 KOUVOLA, puh. (05) 3711 12131. Kovaosaisten ystävät ryAsuntolaKalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680,faksi (09) 646 188TukiasunnotKalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI,puh. (09) 601 680, 041 524 559732. Kran rf ●Ruotsinkielistä päihdetyötäKrämertsvägen 2, 00620 HELSINGFORS,tel. (09) 7206 1532Kran rf Södermalmsgatan 12, 68600 PIETARSAARI33. Kriisipalvelu ry ●RyhmätoimintaaPL 23, 01651 VANTAA, puh. (09) 7260 100RyhmätoimitilaPL 37, 00551 HELSINKI, puh. (09) 7260 100, 040 5251 57034. Kristillinen alkoholisti- janarkomaanityö ry (KAN)KeskustoimistoPL 10, 62421 KORTESJÄRVI, puh. (06) 488 6118Kuopion KAN-kontaktipisteNiiralankatu 7-9, 70600 KUOPIO, puh. (017) 262 7357Lahden kontaktikotiMiekantie 33, 15540 VILLÄHDE, puh. (03) 781 3636Myllymäen hoitokoti ●Palkkikankaantie 1, 63900 MYLLYMÄKI, puh. (06) 533 6194Helsingin kontaktikotiHämeentie 122, 00560 HELSINKI, puh. (09) 728 1800Kainuun kontaktikotiSyväyksenkatu 6, 89600 SUOMUSSALMI, puh. (08) 712 225Kirjaskylän hoitokoti ●Kivijärventie 14, 39620 KOVESJOKI, puh. (03) 4423 718Kortesjärven perhekoti62430 PELTOTUPA, puh. (06) 488 6127Pellon kontaktikoti ●Ahjotie 4-6, 95700 PELLO, puh. (016) 352 033Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti ●12 Voima, 91500 MUHOS, puh. (08) 533 3470 / 533 3415Raision kontaktikotiKuninkojantie 149, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3768Raision tukiasunto nuorilleKuninkojantie 147, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3091Salon kontaktikotiTupurinpuisto, 24100 SALO, puh. (02) 733 4941Savonrannan hoitokoti ●Kurrinmäki, 58300 SAVONRANTA, puh. (015) 445 515Solhem hoitokoti (naisille) ●Vexglavägen 166, 66950 MUNSALA, puh. (06) 764 1200Tornion kontaktikoti ToivontupaPirkkiönkatu 3 H 15, 95420 TORNIO,puh. (016) 445 232 /432 599Tuohikotin hoitokoti ●Naarantie 123, 46110 TUOHIKOTTI, puh. (05) 369 1196Uuden Elämän Keskus ●(Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299,71200 TUUSNIEMI, puh. (017) 661 66035. Kristillinen Raittiusliitto ryToimintakeskus KatutasoHämeenkatu 7, 15110 LAHTI, puh. (03) 783 293936. Kristillinen Terveys- jaRaittiusjärjestö r.y. - KTREhkäisevää päihdetyötäPL 6, 00781 HELSINKI tai Aapiskuja 2, 62800 VIMPELI,puh. (06) 565 1206 tai 0500 860 08837. Lahden Sininauha ryPäiväkeskusSvinhufvudinkatu 10, 15110 LAHTI, puh. (03) 782 7911Nousurinteen PalvelukeskusApilakatu 8, 15610 LAHTI, puh. (03) 751 333538. Lappeenrannan katulähetys ryPäiväkeskusRatakatu 13, 53100 LAPPEENRANTA, puh. (05) 415 305639. Lapuan Sininauha ryPäiväkeskusHissanpolku 2, 62100 LAPUA, puh. (06) 437 475540. Meijerin Toimintakeskus ryPäiväkeskusJuhani Ahon tie 5, 73100 LAPINLAHTI, puh. (017) 731 27241. Mikkelin Katutyö ryLappeteläinen, Vuorelantie 18, 50100 MIKKELI,puh. (015) 174 21042. Naisten Suojakoti ryTerhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400Naisten suojakodin tukiasunnotTerhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400YdintupaNaisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, 33840 TAMPEREpuh. (03) 213 352943. Nousevan Auringon Talonhuumekuntoutus ryNäsilinnankatu 22 A 36, 33210 TAMPERE, puh. (03) 2129 486Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo ●Huumehoitoa 17-25 -vuotiaillePajakantie 61, 89400 HYRYNSALMI, puh. (08) 744 61944. Nuorten Keskus ●Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestöEhkäisevää päihdetyötäLiisankatu 27 A 5, 00170 HELSINKI, puh. (09) 1351 123Pöyhölän leiri- ja kurssikeskusNuorten Keskus, PL 124, 42701 KEURUU, puh. (014) 720 12045. Nurmon SininauhaPäiväkeskusSissalan toiminta, Pappilantie 1, 60550 NURMO,puh. (06) 414 670546. One Way MissionPerjantai-koti, PL 21, 02361 Espoo,puh. (09) 802 5291 (miehille)Elviira-koti, Sakkolantie 1, 02140 Espoo,puh. 041 526 1645 (naisille)Elsa-koti, Masalantie 8, 02140 Espoo,puh. 041 526 1645 (naisille)Hellevi-koti, Pappilantie 4, 42800 Haapamäki,puh. 041 526 1645 (äideille ja lapsille)47. Pajatien toimintakeskusPäiväkeskus ja työpajatPajatie 2, 72400 PIELAVESI, puh. (017) 861 31248. Palvelukotiyhdistys Viisi LeipääHoitokoti ●Piippumäentie 26, 81350 TOKRAJÄRVI, puh. (013) 835 198,sirpa.johansen@viisileipää.inet.fi49. Pirkanmaan SininauhaPäiväkeskus, Sininauhakoti ja tukiasunnotRiipuksenkatu 9-13, 33710 TAMPEREpuh. (03) 3143 8000, faksi (03) 3143 8040Lempäälän päiväkeskusHimminpolku 5, 37500 LEMPÄÄLÄ, puh. 040 720 1044Längelmäen Sininen päiväVeikkolanpolku 8, 35400 LÄNGELMÄKI, puh. 040 753 0409Mäntän päiväkeskus MiinisMiinanpellonkatu 5, 35800 MÄNTTÄ, puh. (03) 4888 474Päiväkeskus VitonenOpiskelijankatu 5, 33740 TAMPERE,puh. (03) 318 6507Parkanon Sininen päiväKirkkopolku 3, 39700 PARKANO, puh. 040 753 0409Ruoveden Sininen päiväHonkalantie 8, 34600 RUOVESI, puh. 040 753 0409SinivainioSinivainiontie 2, 33470 YLÖJÄRVI, (03) 348 6644Ylöjärven Sininen päiväSinivainionkatu 2, 33470 YLÖJÄRVI, puh. (03) 348 664450. Porin Sininauha ryAsuntola ja ensisuojaVapaudenkatu 9, 28100 PORI, puh. (02) 6412 78951. Pulsan hoitokoti ryPulsan hoitokoti ●Pulsan asematie 13, 54390 PULSA, puh. (05) 418 31 2352. Päiväkeskus Pysäkki ryKeskustan PysäkkiPäiviönkatu 42, 74100 IISALMI, puh. (017) 812 043Kangaslammin pysäkkiPajukatu 5 C 33, 74130 IISALMI, puh. (017) 812 350Kiuruveden päiväkeskus PysäkkiNivankatu 32, 74700 KIURUVESISonkajärven päiväkeskusRutakontie 24, 74300 SONKAJÄRVISukevan toimipisteAnnakatu 9, 74340 SUKEVA, 050 5728 98653. Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskusRauhala-koti ●Rauhalantie 108, 35280 RISTAKALLIO, puh. (03) 533 33 0354. Rauman seudun katulähetys ry.Lyseokatu 7, 26100 RAUMA,puh. (02) 822 3876, 8377 5272, toivontalo@co.inet.fiToivontalon päiväkeskus ja tukiasunnotLyseokatu 7, 26100 RAUMAPerhetyön yksikkö, naisten- ja lasten päiväkeskus MAMALyseokatu 7, 26100 RAUMATyö- ja koulutusyksikkö, Pakki-projekti, opinnollinenkuntoutusRautatienkatu 31, 26100 RAUMAMinipäiväkeskus Sininen PäiväTohkantie 23, 27100 EURAJOKI55. Rovaniemen päiväkeskus ryPäiväkeskusKairatie 23, 96100 ROVANIEMI, puh. (016) 3423 677Väärtilän päiväkeskusRiekontie 2 b 7, 99400 ENONTEKIÖ, puh. 040 838 5356Karesuvannon päiväkeskuspalveluKäsivarrentie 3628, 99470 KARESUVANTO, puh. 040 828 515156. Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa)Kirkkotori 9 A 1, 06100 PORVOO,puh. (019) 523 0318, faksi (019) 5230 308krister.lindberg@samaria.fi, www.samaria.fiBetlehem-koti ●Vanha Veckjärventie 176, 06100 PORVOO, puh. (019) 667 267Ilolan puusepänliike ●Sanismäentie 2, 07280 ILOLA, puh. (019) 656 830Tukiasukkaiden toimintakeskus/Leipäkirkko ●Kangasalantie 2, 00550 HELSINKI, puh. (09) 680 2972Loviisan päiväkeskus ja kirpputoriDegerbynkatu 10, 07900 LOVIISA, puh. (019) 533 269Samaria-center, tukiasunnot ●Kirkkotori 9, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318Samaria-Helsinki, tukiasunnot,Kangasalantie 2, 00550 HELSINKI, puh.(09) 726 81070Samaria-hemmet ●Porintie 2625, 66260 SVARVAR, puh. (06) 366 4204Samaria-kotiSkarpensintie 92, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0178SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä)Sturenkatu 37-41, 00550 HELSINKI, puh. (09) 753 3916,Castréninkatu 7, 00530 HELSINKI, puh. (09) 694 6478Seuraavalle sivulle21

Sininauhaliiton jäsenjärjestötJATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA57. Savo-Karjalan virkistyskeskus ryTukiasunnot ja päiväkeskusUukuniementie 1197, 59730 UUKUNIEMI,puh. (05) 484 55758. Seetri ryPäihdekuntoutusyksikkö. Tukiasuntoja japäiväkeskusUrheilukatu 30, 67100 KOKKOLA, puh. (06) 8311 116Lisäksi Avopalvelu Terra, puh. 040 825 8116,terra@seetri.inet.fi59. Seinäjoen Katulähetys ryTaipaleentie 221, 61410 YLISTARO,puh. (06) 423 828260. Sininauhasäätiö ●www.sininauhaliitto.fiHämeentie 62 C 39, 00500 HELSINKI,puh. 040 5818 105, fax 040 6818 105sininauhasaatio@sininauhaliitto.fiToimintakeskus-Karvinen, puh. 040 5444 105Tukiasumisyksikkö Topi-Katti, puh. 040 8497 105Oikeus Omaan Oveen, puh. 040 5264 105Jatko-Katit, puh. 040 5447 105Lokitie, puh. 040 8284 105Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus,puh. 040 7786 105Tuusulan kulkurit ja kulkurittaret,puh. 040 5474 10561. Sininen Pysäkki ry ●Amandantie 10, 37830 VIIALA,puh. (03) 5435 15062. SLEY:n KatulähetysAsumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria KotiKuusiniemi 5, 02710 ESPOO,puh. (09) 599 224 / 509 2094SLEY:n Katulähetys ryKatulähetysiltoja, Annankatu 14 D,00120 HELSINKI63. Sosiaalilähetys ryToivola koti ●Korventaustantie 32,14700 HAUHO,puh. (03) 654 899164. Suolahden Ystävän Tupa ryEhkäisevää lapsi-, nuoriso- ja aikuistyötäHoitoonohjausta ja tukea hoidon aikanaKoulukatu 5 A 30, 44200 SuolahtiPuh. 0400 7497231jyrki.muttonen1@luukku.com65. Suomen Poikienja Tyttöjen Keskus- PTK ry ●Valtakunnallinen kristillinen varhaisnuorisojärjestöPartaharjun toimintakeskusPartaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU(015) 7820 200, ptk@ptk.fi, www.ptk.fiPartaharjun OpistoPartaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU, (015) 7820 210www.ptk.fi66. Suupohjan Sininauha ryc/o Satu Haveri, Kauhajoen kaupunki, Pl 500, 61801KAUHAJOKI73.67. Syty ryKivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki,00940 HELSINKI, puh. 050 320 904768. Takaisin Elämään ryRasinkatu 10, 01360 VANTAA,puh. (09) 823 2433,info@takaisinelamaan.fi www.takaisinelamaan.fi69. Tampereen HuumeklinikkayhdistysryTampereen Huumeklinikka ●Kauppakatu 12 C, 33210 TAMPERE,puh. (03) 213 2022, fax. (03) 213 2023,huumeklinikka@huumeklinikka.netHuumekuntoutuskoti Villa Hockey ●Kuntoutusta 17 – 25 –vuotiaille.Kuntoutusta 17 – 25 –vuotiaille.Aureentie 10 , Kuru, 34530 Länsi-Aurepuh. (03) 448 2141, fax. (03) 448 5141villa.hockey@huumeklinikka.net70. Tampereen Katulähetyksen TukiTampereen evl.srk.Diakoniakeskus / Katulähetys/Outi Niemi, Diakonian päihdekeskusKyttälänkatu 1 G, 33100 TAMPERE,puh. (03) 2190 322outi.niemi@tampere-evlsrk.fi71. TeriskotisäätiöTeriskoti ●Tyriseväntie 139, 37800 TOIJALA,puh. (03) 543 628272. Toimintayhdistys Leppälintu ryPäiväkeskusLinnuntie 1 B, 79100 LEPPÄVIRTA,puh. (017) 5533 65573. Tornionlaaksonsuojapirtti ryKuntoutumisyhteisö, päiväkeskus ●PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446Suojapirtin tukiasunnotPL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 44674. Turun Katulähetys ryRuissalontie 19, 20200 TURKU,puh. (02) 2518 866 vaihde,(02) 2535 891 keittiö, (02) 2512 265 toimistoNuutinkotiRuissalontie 19, 20200 TURKU,puh. (02) 251 226575. Turun Sininauha ryc/o Teppo Tavio, Sepänkatu 5 C,20700 TURKU76. Työttömienpaluumuuttajalääkäreidenja -sairaanhoitajienyhdistys ryKäenkuja 4 a 4, 00500 HELSINKI,(09) 773 159077. Uusi Mahdollisuus ryPäiväkeskusLeppäkorventie 33 A 6, 19700 SYSMÄ,puh. 040 5434 761,040 8470 852 Ritva Heinonen78. UudenkaupunginKatulähetys ryPuheenjohtaja Vesa Riikkilä,Koulukatu 5 as 26,23500 Uusikaupunkipuh. (02) 842 3058 tai gsm 050 435 9853email vesariikki@uusikaupunki.fi79. UudenkaupunginDiakoniasäätiöKihukuja 2, 23500 Uusikaupunkipuh. (02) 840 4126 klo 10-14Sinapinsiemen, päiväkeskus,matalan kynnyksen kohtauspaikka,yhteystiedot samat kuin yllä.80. Vaajakosken Suvanto ryPäiväkeskusVaajakoskentie 123 E 2, 40800 VAAJAKOSKI,puh. (014) 611 18081. Vapautuvien Tuki ry ●Vankilatyötä, perheleirejäRatamestarinkatu 11B 8. krs, 00520 HELSINKI,puh. (09) 753 4128 toimisto,050 564 1753faksi (09) 386 97 800email: vaptuki2@saunalahti.fiwww.vapautuvientuki.fi82. Vastuunkantajat ryAnnankatu 14 C 14, 00120 HELSINKI,puh. (09) 7092 260Tarpoilan hoitokoti ●Tarpoilantie, Gesterby, 04130 SIPOO,(09) 2344 35083. Vihreä Keidas ryPäiväkeskusVilhonvuorenkatu 7-9, 00500 HELSINKI,puh. (09) 739 678 tai 739 45484. Virtain KristillinenRaittiustuki ryPL 74, 34801 VIRRAT, puh. (03) 475 373185. Väentupa ●Seukkalan hoitokotiVitkalantie 125, 41360 LAUKAA,puh. (014) 837 682faksi (014) 837 684,e-mail: vaentupa@co.inet.fiKotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/vaentupa/Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskusRinteeläntie 8, 41340 LAUKAA,puh. 040 5414 600Rokkakankaan työpisteRokkakankaantie 8, 41350 LAUKAA AS,puh. (014) 833 22286. Vänstugan i EkenäsPäiväkeskusKustaa Vaasan katu 8, 10600 EKENÄS,tel. (019) 241 475187. Ystäväntupa ryPäiväkeskusKangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,puh. (014) 720 610Asumisen tukemisprojektiKangasmannilantie 13, 42700 KEURUU,puh. (014) 720 61088. Ähtärin Toimela ryPäiväkeskusKoulutie 12, 63700 ÄHTÄRI,puh. (06) 533 02 5889. Äänekosken katulähetys ryRautatienkatu 11, 44100 ÄÄNEKOSKI,puh. (014) 523 602Seinäjoen kontaktikotialoitti vauhdillaToukokuun alussa vasta vajaan kuukauden toiminnassaollut Kanin kontaktikoti Seinäjoella on ollut täynnäalusta saakka. Neljäpaikkainen koti on siis tullut todelliseentarpeeseen. Kontaktikodin vastaava ohjaaja TimoNärhi kertoo, että he tekevät läheistä yhteistyötä kaikkienpäihdetyötä tekevien tahojen kanssa Seinäjoella.Suuri osa asiakkaista tulee suoraan katkolta, muttamyös muut tahot lähettävät miehiä kotiin. Hoitojaksokontaktikodissa on yleensä viikosta kolmeen viikkoon.Tänä aikana pystytään arvioimaan henkilön jatkohoitotarveja omat hoitohalut. Osa miehistä siirtyy jatkohoitoonKanin hoitokoteihin ja osa palaa takaisin siviilielämäänlyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa.Toukokuun alussa vallinnut lämmin jakso ei Närhenmukaan ainakaan välittömästi vaikuttanut Seinäjoellapäihteiden käyttäjien haluun hakeutua hoitoon. Yleisestiottaen motivaatio hoitoon hakeutumiseen on heikoimmillaanalkukesästä ja kasvaa uudelleen vasta rospuutontullessa./Ilkka Partanen g22

SininauhaliittoKristillisten päihdejärjestöjen keskusliittoKrämertintie 2, 00620 HELSINKIpuh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531etu.suku@sininauhaliitto.fiwww.sininauhaliitto.fiJohtoAarne Kiviniemi, (09) 7206 1519ToiminnanjohtajaElena Rokala, (09) 7206 1511, 050 377 7571KehitysjohtajaNina K. Hyttinen (09) 7206 150,TutkijaSillakaar-lähialuehankeJuhani Haveri, 0400 813 403ProjektipäällikköReijo Kurkela, (019) 730 372AsiantuntijaUusia henkilöitäSininauhaliitossaViestinnän palveluyksikköTuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 501 9605TiedottajaIlkka Partanen, 0400 566 411ToimittajaOlli Kariniemi, 044 283 3308VerkkotoimittajaTalouden palveluyksikköIsmo Valkoniemi, (09) 7206 1510, 0400 728 840TalouspäällikköLapsi- nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikköAri Inkinen, (09) 7206 1529, 0400 411 690KehittämispäällikköEevan perhe -perhetyön kehittämishankeVirpi Kujala, 040 760 0663- Jyväskylän osaprojektiTarja Hiltunen, 0400 422 090- Rauman osaprojektiHelena Haavisto, 050 361 8251- Tampereen osaprojektiRiitta Puisto, 040 535 6182Elämyskeskus osana kasvua -projektiOuti Lehikoinen, (09) 72061533, 040 580 6718ProjektivastaavaTimo Sjöblom, 050 309 7235Vastaava ohjaajaNähdyksi tulemisen toivo -kehittämishankeAsta Juntunen, (09) 7206 1533, 040 778 8773ProjektikoordinaatoriArja Myöhänen, 040 778 8377Verkostotyöntekijä, kouluttajaPäihdetyön kehittämisyksikköTuomo Salovuori, (09) 7206 1522, 040 581 8244JärjestösihteeriSiniDuuni-välittäjäorganisaatioPaula Heinämäki, 040 500 1764HankekoordinaattoriKipinä KuntoutusprojektiSaara Hiltunen, 050 545 3056Ongelmapelaaja-projektiJyrki Koskela, (015) 415 2800Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti- koordinaatioEija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070- Sininauhaliiton osaprojektiTero Hintsa, (09) 7206 1525, 040 865 1555Tukiasumisen kehittäminenSininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105Liiton uudellatutkijalla on laajakoulutuspohjaNina K. Hyttinen on nimitetty Sininauhaliittoonuudeksi tutkijaksi. Hän aloitti työt toukokuunalussa. Ennen Sininauhaliittoon siirtymistäänNina K. toimi aikuiskouluttajana Akron ConsultingOy:ssä. Melkein puolet tähänastisestatyöurastaan Nina on pyöritellyt rahaa liikeelämässä.Jossain vaiheessa alkoi kurssienlaskeminen neljän desimaalin tarkkuudellariittää ja mielenkiinto kohdistui enemmän ihmisiin.Nina on juuri jättänyt gradun sosiaalipsykologiastaja saanee maisterin paperit tältä alaltatämän vuoden aikana. Kauppatieteen maisterihän on ollut jo pitkään. Tutkiminen, opettaminenja kirjoittaminen ovat hänen pääintressinsä janiiden painotus vaihtelee tarpeen mukaan.Tulevan työn Sininauhaliitossa hän kokeehaasteelliseksi. Pähkinänkuoressa tulevaisuuskoostunee ainakin seuraavista osasista: Arvioinninkehittäminen, koulutus, tutkimus ja erilaisenmateriaalin tuottaminen.Työuransa aikana Nina on kouluttanut jaopettanut ihmisiä muun muassa itsetuntemuksessa,itsetunnossa, viestinnässä, markkinoinnissaja ryhmädynamiikassa. Näitä taitoja hänon luvannut hyödyntää laajasti myös Sininauhaliitossa.Nina on naimisissa ja vietti juuri vappunakymmenvuotiskihlajaisjuhlia. Hänet tavoittaatulevaisuudessa pääsääntöisesti Sininauhatalosta.Tarkemmat yhteystiedot löytyvät liitonnettisivuilta www.sininauhaliitto.fi.Teksti ja kuva Ilkka Partanen23

Sininen aalto -lehtiKrämertintie 200620 HELSINKIKohti uudenlaista yhteisöä…Eväitä tukiasumisen, päiväkeskustoiminnan jatyöllistämisen kehittämiseenOpaskirjaRiku Salo (toim.)Guy ChevreauNid. 93 s. B5 koko,normaalihinta 20 euroaPidä minustakiinniOpaskirja yhteisön kehittämisestä.Kirjanen kannustaa yhteisöjäkehittämään, laajentamaan tai muutentarkastelemaan omaa toimintaansa.Sen tarkoituksena on myös rohkaistapois tutusta ja turvallisesta kohti uutta jatuntematonta. Näkökulma ontukiasumisen, päiväkeskustoiminnan jatyöllistämisen kehittämisessä.Esimerkkinä on Rauman SeudunKatulähetyksen toimintamalli.Sid. 272 s.norm. hinta 28 euroaPilvetön tanssiRakkauden valo loistaa syvälle pimeäänKymmeniä vuosia huumekoukussa, useitaitsemurhayrityksiä, väkivaltarikoksia, vankeutta,prostituutiota, kodittomuutta.Espanjasta alkunsa saanut kristillinen Betelkuntoutusohjelmaon täydellisesti muuttanutnäiden toivottomina pidettyjen miesten ja naistenelämän.Nykyään Betel toimii eri puolilla Eurooppaa jaYhdysvaltoja. Tuhannet hylätyt ja kodittomatnarkomaanit ovat löytäneet Betel-yhteisöstäperheen ja kodin. Heidät on kirjaimellisestirakastettu uuteen elämään.Asiaa yhteisön parhaaksi! Nämä kaksi kirjaa saatyhteishintaan 25 euroa + lähetyskulut. Tilaa! Etusi 23 euroa.Kyllä kiitos!Tilaan kirjasetPidä minusta kiinni jaPilvetön tanssiyhteishintaan25 euroa + lähetyskulutNimiLähiosoiteYhteisöPostitoimipaikkaSininauhaliittomaksaapostimaksunSininauhaliittoVastauslähetysSopimus 500782400003 HELSINKIPuhelinHintoihin lisätään toimituskulut.Tilaukset tällä kupongilla (postimaksu maksettu), email: keskustoimisto@sininauhaliitto.fi,puh. vaihde (09) 720 6150, faksi (09) 720 61531, os. Krämertintie 2, 00620 HELSINKI24