13.07.2015 Views

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

asetti2 |2010 Gasum-konsernin sidosryhmälehtiBetonointi suo<strong>ja</strong>amerenalaisia putkiaMaakaasunmyynti vauhdittuialkuvuodestaLNG vie kohtipuhtaampaalaivaliikennettäPuutarhuri Hannu VarpioMaakaasu on helppoenergialähde


PÄÄKIRJOITUSKeppiä <strong>ja</strong> porkkanaaVastaus energiakeskustelun vuoden kuumimpiin kysymyksiin,uusiutuvan energian edistämiseen <strong>ja</strong> ydinvoimanlisärakentamiseen, saatiin hallitukselta huhtikuussa.Lopullisen päätöksen ydinvoimasta eduskunta tekeesuunnitelmien mukaan 1.7. Samassa yhteydessä kuullaan varmastivielä monta puheenvuoroa myös ydinvoimapäätökseen liitetystä,uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen tähtäävästä tukipaketista.Päätös tästä tehdään eduskunnassa alkusyksystä.Tukipaketti on porkkana, jolla energian tuotta<strong>ja</strong>t yritetäänsaada innostumaan investoinneista uusiutuvaan"energiaan. Biokaasun osalta näkökulma energiaanon jäänyt turhan kapeaksi: biokaasulle on luvassa tukiavain sähkön <strong>ja</strong> siihen yhdistettyyn lämmön tuotantoon.Mahdollisuudet lisätä uusiutuvien osuuttaliikenteen polttoaineissa biokaasun avulla on jätettyliian vähälle huomiolle.Vielä alkuvaiheessaan oleva kaasuautoilu ei pärjääkilpailussa biokaasuinvestoinneista <strong>ja</strong> raaka-ainevirroista,jos valtiovalta suuntaa tukensa yksipuolisestisähkön <strong>ja</strong> lämmön tuotantoon. Tässä segmentissä biokaasullasaavutettavat hyödyt jäävät kuitenkin marginaalisiksi niihin tavoitteisiinnähden, joita Suomella kaiken kaikkiaan on uusiutuvienlisäämiseksi. Liikennekäytössä biokaasulla voidaan selkeästiedistää Suomen tavoitteita <strong>ja</strong> sitoumuksia. Tasapuolisuuden nimissäliikennekäytölle tulisi taata vähintään samansuuruiset tuetkuin biokaasun muillekin käyttömuodoille.Oh<strong>ja</strong>uksessa käytetään myös monenlaista keppiä. Luvassaon muutoksia niin energiantuotannossa <strong>ja</strong> liikenteessä käytettävienpolttoaineiden kuin ajoneuvojenkin verotukseen. Erityisestiesillä ollut ehdotus maakaasun polttoaineverotuksen kiristämisestäon aiheuttanut huolta kaikissa alamme toimijoissa <strong>ja</strong>viivästyttänyt päätöksiä maakaasuinvestoinneista muun muassaTurun talousalueella.Mikäli tavoitteena todellakin on energiantuotannon tehostaminen<strong>ja</strong> hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, maakaasun kilpai-Biokaasun osaltanäkökulma on jäänytturhan kapeaksi.lukykyä ei veroratkaisuilla pidä heikentää. Uusiutuviin raaka-aineisiinpoh<strong>ja</strong>utuvia polttoaineita on tulevaisuudessa mahdollistatuottaa myös kaasumaisessa muodossa, jolloin ylivoimaiset logistisetedut säilyvät.Gasum on kevään mittaan tavannut aktiivisesti niin poliittisiapäättäjiä kuin johtavia virkamiehiäkin. Tapaamisten tarkoituksenaon ollut lisätä tietoa energiakaasujen mahdollisuuksista<strong>ja</strong> niistä reunaehdoista, joilla nuo mahdollisuudet voivat toteutua.Ilokseni voin todeta, että viestimme ovat pääasiassa saaneetmyönteisen vastaanoton.Kiireisen kevään jälkeen leppoisia<strong>ja</strong> rentouttavia kesäpäiviä kaikille!Christer PaltschikJohta<strong>ja</strong>, liiketoiminnan suunnitteluGasettiGasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.iPäätoimitta<strong>ja</strong>: Minna O<strong>ja</strong>la, minna.o<strong>ja</strong>la@gasum.i, p. 020 447 8622Toimitusneuvosto: Minna O<strong>ja</strong>la, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tui<strong>ja</strong> Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila <strong>ja</strong> Jukka IsokoskiToimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.iToimitus <strong>ja</strong> taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802Kannen kuva: Tarmo ValmelaPainos: 4 300 kplPaino: FinepressOsoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- <strong>ja</strong> sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.GasettiJulkaisi<strong>ja</strong>:Ympäristömerkitty painotuote, 441 678


"Useat yrityksetovat kiinnostuneitasynteesikaasuntuotannosta, sillä sen<strong>ja</strong>lostusmahdollisuudetovat moninaiset.22KEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESA KURKELAVTTTässä lehdessä46781213161718KUVASTINJouko Lundén kuvaa Itämerta.MEDIA JA MAAILMALTAAJANKOHTAISTA GASUMILLAEUPECIN BETONIPINNOITE SUOJAAMERENALAISIA PUTKIAVIERASKYNÄTapani Kaakkuriniemi kertoo venäläisten kesästä.GASETTI TEEMA:Puhdas polttoaine – puhtaampi meri.GASUM TUKEE TUTKIMUSTOIMINTAAMaakaasurahastosta 9 apurahaa.IDEANautitaan kesästä <strong>ja</strong> piknikistä.VIIDAKKOTUNNELMAA VARPION PUUTARHASSAPuutarha käyttää vuodessa noin 220 000 m 3 maakaasua.20 MARKKINATMaakaasun myynti vauhdittui alkuvuonna.2224ESA KURKELA KERTOO KAIKEN OLEVANVALMIINA SYNTEETTISELLE MAAKAASULLEGASSI JA ARTOKesäherkku<strong>ja</strong> maakaasugrillillä.25 SINUNKAUPATTero Kinnusen kanssa.26ASIAKASSUHDETUTKIMUS 2010Asiakaslähtöisyys kehittyy.27 LYHYESTIMITÄ KUULUU HARRI HAGMAN?"Tässä työssäpitää koko a<strong>ja</strong>nopiskella uutta.TERO KINNUNENGASUM25" Kotimaistakasvihuonekurkkuasyödään vuodessa noinkuusi kiloa henkeäkohden.18


KUVASTIN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERIJOUKO LUNDÉN, 50,on maskulainen luontokuvaa<strong>ja</strong>, joka kuvaapääasiassa ulkosaariston lintu<strong>ja</strong>,mutta myös muuta luontoa sen moninaisissamuodoissa. Lundén kertoo Itämerenolevan hänelle läheinen, koska hänon liikkunut siellä koko ikänsä <strong>ja</strong> on vuosikymmenienaikana nähnyt merialueensurullisen muutoksen.– Hyvä luontokuva on kertova eli siinäon jokin tarina, jonka katso<strong>ja</strong> mielessäänmuodostaa. Lisäksi valo <strong>ja</strong> sommitteluovat kohdillaan, Lundén tiivistää.5


"Rohkaisevaa"Vilkkaana"AutokaupassaMEDIAon myös, että hyvin monilla tundran asukkailla onmaanläheisiä <strong>ja</strong> toteutuskelpoisia ehdotuksia siitä, kuinka rinnakkaiseloöljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuuden sekä poronhoidon <strong>ja</strong> kalastuksen kanssajärjestetään.Erikoistutki<strong>ja</strong> Florian Stammler <strong>ja</strong> tutkimusprofessori Bruce Forbes,Lapin yliopiston Arktinen keskus, Helsingin Sanomat 22.4.2010vellovassa energiakeskustelussa ei puhuta paljoakaanmaakaasusta. Ydinvoima-, tuuli- <strong>ja</strong> bioenergia ovat hallinneetkeskustelua, vaikka Suomella on jo kaasuputkiyhteys Venäjälle.Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johta<strong>ja</strong> A.-P. Pietilä,Länsiväylä/Blogit 19.5.2010tarjotut vaihtoehdot eivät miellyttäneet päästö- <strong>ja</strong>ympäristömielessä, sillä halusin aidosti vaihtoehtoista polttoainettakäyttävän ajopelin. Maakaasu-bensa-yhdistelmässä tämä toteutuu.Kansanedusta<strong>ja</strong> Leena HarkimoAutoToday 21.5.2010.KUVA MARTIN OLSSONREPLIIKKI"Tuulivoiman teknologia vanhenee noin viidessävuodessa. Biokaasuvoimaloiden teknologia pitääkutinsa jopa 15 vuotta eteenpäin. Investoinnitbiokaasuun onnistuvat ilman valtion tukeakin.Ruotsalaispoliitikko <strong>ja</strong> Scandinavian Biogasinhallituksen puheenjohta<strong>ja</strong> GÖRAN PERSSONKauppalehdessä 21.5.2010 biokaasun eduista.MAAILMALTAKOONNUT KAISA RIIKILÄ KUVAT DREAMSTIME, PETROCHINABolivian presidentti vaatii tiukennustailmastonmuutossopimukseenBolivian presidentti Evo Morales a<strong>ja</strong>a maailman ehkä radikaaleinta kantaa ilmastonmuutoksen torjumisessa.Bolivia yhdessä muiden Latinalaisen Amerikan sosialistimaiden kanssa irtautui viime joulukuussa Kööpenhaminanilmastonmuutoskokouksessa tehdystä kansainvälisestä sopimuksesta. Evo Morales haluaa sitä tiukemmattavoitteet. Hän vaatii, että maapallon ilmaston lämpeneminen on ra<strong>ja</strong>ttava yhteen asteeseen, ei teollisuusmaidenehdottamaan kahteen asteeseen. Presidentti Morales on omassa maassaan muun muassa kansallistanutkeskeisimmät tuotantosektorit kuten kaasu- <strong>ja</strong> öljyvarat. Bolivia on Etelä-Amerikan neljänneksi suurin maakaasuntuotta<strong>ja</strong>. Pääosa tuotannosta viedään Brasiliaan.Merkel haluaa kaasuvaro<strong>ja</strong> arabimaistaSaksan liittovaltion kansleri Angela Merkel teki monipäiväisen vierailun Persianlahden arabivaltioihin toukokuunlopussa. Matkan aikana Merkel korosti arabimaiden kaasuvarojen merkitystä maalleen. Saksa ei Merkelinmukaan halua olla riippuvainen pelkästään Venäjältä tuodusta kaasusta.Liuskekaasun merkitys kasvaa KiinassaKiinalainen PetroChina Co. aikoo panostaa ensi vuosikymmenellä liuskekaasun tuotantoon vastatakseen vaatimuksiin,jotka edellyttävät aikaisempaa puhtaampaa energiaa. Yrityksen liuskekaasun vuosittainen tuotantosaattaa kasvaa jopa 10 mil<strong>ja</strong>rdia kuutiota vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2020 ennuste on PetroChinan johta<strong>ja</strong>nJie Mingxunin mukaan noin neljä kertaa suurempi kuin koko maan viimevuotinen tuotanto.6


AJANKOHTAISTA GASUMILLAKOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT JUKKA ISOKOSKI, MINNA TERVOMäntsälä–Siuntio-siirtoputken työtvähitellen alkuunRakennustyöt alkavat lin<strong>ja</strong>n raivauksella, kun maa-alueet on saatu käyttöön.Valtioneuvosto myönsi toukokuussa Gasumin Mäntsälästä Siuntioonsuunnittelemalle maakaasuputkihankkeelle ennakkohaltuunotto-<strong>ja</strong> lunastusluvan. Luvan perusteella Gasum voi ottaahaltuun maakaasuputken rakentamista varten tarvittavat maa-alueet.– Aloitamme hankkeen maanomistajien kanssa ennakkohaltuunotonkokouksella. Gasumin tavoitteena on saada maa-alueet käyttöönheinäkuun loppuun mennessä. Rakennustyöt voidaan aloittaa pikaisellaaikataululla, sillä hankkeen pääurakoitsi<strong>ja</strong>t on valittu <strong>ja</strong> putkimateriaalittoimitettu työmaavarastoomme, kertoo projektipäällikkö PekkaHytinkoski Gasumilta.Hanke työllistää parhaimmillaan noin 400 henkilöä. Pääurakoitsijoinamaanrakennustöissä toimivat Destia <strong>ja</strong> E.M. Pekkinen. Uusi maakaasunsiirtoyhteys on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2011. Putkilin<strong>ja</strong>npituus on 90 kilometriä <strong>ja</strong> hankkeen kokonaiskustannukset noin 60miljoonaa euroa.Putkilin<strong>ja</strong> lisää maakaasun siirtokapasiteettia <strong>ja</strong> toimitusvarmuuttapääkaupunkiseudulle. Lisäksi se tuo maakaasun uudeksi energiavaihtoehdoksiläntisen Uudenmaan kuntiin, kuten Nurmijärvelle <strong>ja</strong> Vihtiin.Nastolan laitoksen biokaasuliikennekäyttöönBiovakka Suomi Oy <strong>ja</strong> Gasum Oy ovat aloittaneet Nastolaan rakennettavanbiokaasulaitoksen suunnittelutyön. Laitos on Suomen ensimmäinenbiokaasun tuotantoyksikkö, jonka tuottama biokaasu voidaansyöttää maakaasuverkkoon. Tavoitteena on, että Suomessa ainutlaatuinenbiokaasulaitos aloittaa täysin kotimaisen <strong>ja</strong> uusiutuvan liikennepolttoaineentuotannon vuonna 2011.Nastolassa tuotettu biokaasu hyödynnetään liikenteen polttoaineena.Maakaasuverkkoon syötettyä biokaasua myydään <strong>ja</strong>tkossa kaikilla Gasumintankkausasemilla.Nastolan laitoksen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa. Pääsuunnitteli<strong>ja</strong>ksion valittu suunnittelutoimisto Elomatic Oy. Laitoksen biomassankäsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa <strong>ja</strong> se tuottaa biokaasustaenergiaa noin 50 GWh vuodessa. Tuotannon sivuprosessina syntyypeltoviljelyyn soveltuvia kierrätysravinteita.HenkilövaihdoksiaGasumin hallintoneuvostossaGasumin yhtiökokous pidettiin 25. toukokuuta. Gasum <strong>ja</strong>kaa vuodelta2009 osinkoa 1,133 euroa per osake. Valtio saa osinkoa Gasumilta20,4 miljoonaa euroa.Yhtiökokous vahvisti Gasumin hallintoneuvoston uuden kokonpanon.Varapuheenjohta<strong>ja</strong> Taisto Turunen luopui hallintoneuvostonjäsenyydestä. Uudeksi jäseneksi valittiin inanssineuvos Jarmo VäisänenValtioneuvoston kanslian omista<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>usosastolta. Eroa pyytäneidenAchim Saulin <strong>ja</strong> Lukas Spechtin tilalle valittiin toimikaudenjäljellä olevaksi a<strong>ja</strong>ksi E.ON Ruhrgas Internationalin toimitusjohta<strong>ja</strong>Peter Frankenberg <strong>ja</strong> Latvi<strong>ja</strong>s Gazen hallituksen varapuheenjohta<strong>ja</strong>Jörg Tumat. Eroamisvuorossa ollut Seppo Aho valittiin uudelleenseuraavaksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto jäseninä <strong>ja</strong>tkavat TimoKarttinen, Sergei Emelianov <strong>ja</strong> Stanislav Tsygankov. Puheenjohta<strong>ja</strong>na<strong>ja</strong>tkaa Jorma Eloranta.Lempäälä–Kangasala-lin<strong>ja</strong>llaarkeologisia koekaivauksiaGasumin Lempäälästä Kangasalan Sahalahteen suunnittelemanmaakaasuputken lin<strong>ja</strong>lla tehdään kesän aikana arkeologisia <strong>ja</strong>tkotutkimuksia.Pirkanmaan maakuntamuseon johdolla tehtävienkoekaivausten tavoitteena on selvittää putkilin<strong>ja</strong>n varrella mahdollisestisi<strong>ja</strong>itsevien kiinteiden muinaisjäännösten sisältö <strong>ja</strong> laajuus.Gasumin maakaasuputkihanke on edennyt suunnitellussa aikataulussa.Maaliskuun lopussa Gasum jätti valtioneuvoston käsiteltäväksilupahakemuksen putkilin<strong>ja</strong>n rakentamista varten tarvittavien maa- <strong>ja</strong>vesialueiden lunastamisesta. Gasumin tavoitteena on saada uusi maakaasunsiirtoyhteys käyttöön syksyllä 2011.Malmin asemalla onnettomuushuoltotöiden yhteydessäPirkanmaan maakuntamuseoselvittääkoekaivauksissaan,millaisia muinaisjäännöksiäputkilin<strong>ja</strong>llamahdollisesti on.Malmin tankkausasemalla 14. huhtikuuta tapahtunut vakava onnettomuusliittyi huoltorakennuksessa tehtyihin huoltotöihin. Turvallisuuson otettu tarkkaan huomioon tankkausasemilla, <strong>ja</strong> maakaasuavoi tankata turvallisesti kaikilla asemilla.Huhtikuisessa onnettomuudessa loukkaantui vakavasti kaksi laitehuollostavastaavan Sarlin-yhtiön työntekijää.7


EUPECin betonipinnoite suo<strong>ja</strong>amerenalaisia putkiaTEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT EUPEC PIPECOATINGS FINLAND JA NORD STREAMEUPECin Kotkan tehtaalla pinnoitetaan betonilla 2/5 Nord Streaminmeriputkista. Kotkassa maakaasulla lämmitetään pinnoitettavienputkien pesuvesi, tuotetaan höyryä kuivausprosessiin <strong>ja</strong> lämmitetääntehdastilo<strong>ja</strong>. Maakaasu alkaa virrata ensimmäisessä merenalaisessaputkessa loppuvuodesta 2011.8


Tuotanto alkoi EUPECin Kotkan tehtaalla syyskuussa 2009. Tehdas si<strong>ja</strong>itsee logistisesti hyvällä paikalla.EUPECin Kotkan betonipinnoitustehtaan alueelle onvarastoituna antikorroosiopinnoitettu<strong>ja</strong> teräsputkia sekä jobetonoitu<strong>ja</strong> putkia. Kotkassa pinnoitetut putket lasketaankorkeintaan 185 kilometrin etäisyydelle Kotkasta sekä 185kilometrin eli 100 merimailin etäisyydelle Hangosta.9


EUPECin Kotkan betonipinnoitustehtaassa aloitettiinmeriputkien betonointi syksyllä 2009. Keväällä Kotkaanoli jo toimitettu noin 39 000 putkea kaikkiaan76 000:sta sinne toimitettavasta Nord Stream -lin<strong>ja</strong>nbetonipinnoitettavasta putkesta. Yhden teräsputkenpituus on 12,2 metriä <strong>ja</strong> halkaisi<strong>ja</strong> 1,22 metriä.EUPECin Kotkan yksikkö on keskeinen osa Nord Streaminlogistiikkakonseptia. Kotkan si<strong>ja</strong>inti on strategisesti hyvä, koska seon lähellä merenalaisen kaasuputkilin<strong>ja</strong>n pohjoista päätä eli Pietarintuntumassa olevaa Portova<strong>ja</strong>n lahtea. Pinnoitustehtaalle löytyisopiva paikka satama-alueelta, jonne on myös junayhteys.– Tehtaan si<strong>ja</strong>inti on ihanteellinen, koska nyt voimme minimoidaputkien kuljetusetäisyydet. Se säästää niin ympäristöäkuin kustannuksiakin. Nyt meille voidaan tuoda putket suoraanVenäjältä OMK:lta junalla <strong>ja</strong> laivalla Saksasta Europipelta, kertooSite Manager Tom Tonnessen EUPEC PipeCoatings FinlandOy:stä."Tehtaan si<strong>ja</strong>inti onihanteellinen, koska nytvoimme minimoida putkienkuljetusetäisyydet.Betonointilisää massaaKotkaan tuodaanantikorroosiopinnoitettu<strong>ja</strong>teräsputkia.Niiden kol mikerroksinenpinnoiteon poly etyleeniä.Sisäpinta onepoksia, joka edistää kaasun virtaamista putkessa.– Meillä putket pinnoitetaan betonilla. Pinnoituksen tarkoituksenaon lisätä putken massaa, jotta se pysyy vakaana merenpoh<strong>ja</strong>ssa.Betonipinnoite antaa myös mekaanista suo<strong>ja</strong>a käsittelyä,kuljetusta <strong>ja</strong> putkenlaskua varten. Betoniseoksessa on rautamalmia,hiekkaa, sementtiä <strong>ja</strong> vettä. Seos ruiskutetaan putken pintaannoin 190 kilometrin tuntivauhdilla, toteaa Tom Tonnessen.Kotkan EUPECin tehtaalla on töissä 200 henkilöä. Mukanaon rakentamisa<strong>ja</strong>sta lähtien ollut myös EUPECin ulkomaalaisiaasiantuntijoita. Erikoisosaamista tarvitaan, koska betonipinnoitetehdasta<strong>ja</strong> alan osaamista ei Suomessa ole aiemmin ollut.Tonnessen kertoo, että paikalliset työntekijät on perehdytetty erituotantovaiheisiin.EUPECin varastointialueella on näyttävät putkipinot. Pinoistaputket kuljetetaan tehtaaseen, jossa ne ensin pestään <strong>ja</strong> tarkistetaan.Tämän jälkeen putken ympärille tehdään teräsverkko tukemaanbetonipinnoitetta. Betonointia kuivataan höyrytunnelissa24 tunnin a<strong>ja</strong>n. Lopuksi putket vielä tarkistetaan, merkitään <strong>ja</strong>pinotaan odottamaan <strong>ja</strong>tkokuljetusta välivarastoon.EUPECin rooliin Nord Stream -hankkeessa kuului myös viidenvälivarastointialueen valinta, valmistelu <strong>ja</strong> operointi. Yksivälivarastoista si<strong>ja</strong>itsee Kotkassa <strong>ja</strong> yksi Hangossa. Välivarastossaputket odottavat lopullista laivausta merelle. Kaikki Hankoonvarastoitavat putket on pinnoitettu Kotkassa.– Merenalaisten kaasuputkien pinnoituksen tarkoituksena on lisätä putken massaa,jotta putket pysyvät varmasti paikoillaan. Se antaa myös mekaanista suo<strong>ja</strong>a käsittelyä,kuljetusta <strong>ja</strong> putkenlaskua varten, Tom Tonnessen kertoo.Jatkuvaa laadun tarkkailuaEnnen pinnoitusta teräsputki painaa noin 11 tonnia <strong>ja</strong> betonoinninjälkeen noin 25 tonnia. Betonipinnoite on 60–90 millimetriäpaksu.– Kotkassa valmistuu jokaisena tuotantopäivänä noin 200 putkea.Kaikkiaan putkia tullaan pinnoittamaan meillä noin 76 000eli 930 kilometrin verran. Nord Stream -putkilin<strong>ja</strong> koostuu kaikkiaan202 000 putkesta. Loput pinnoitetaan EUPECin Saksan sisartehtaallaMukranissa.10


Merenalaiset putketlasketaan erikoisaluksistasyviin <strong>ja</strong> mataliin vesiin.NORD STREAM● Kaasuputkilin<strong>ja</strong>, joka yhdistää Venäjän Euroopan unioniin Itämerenkautta.● Kahdesta vierekkäisestä putkesta rakentuvan putkilin<strong>ja</strong>n pituus on1 224 kilometriä.● Vuonna 2011 valmistuvan ensimmäisen putken siirtokapasiteettion 27,5 mil<strong>ja</strong>rdia kuutiometriä vuodessa. Rinnakkaisputki, jokavalmistuu 2012, tulee kaksinkertaistamaan kapasiteetin noin55 mil<strong>ja</strong>rdiin kuutiometriin.● Putkilin<strong>ja</strong>n kokonaisbudjetti on 7,4 mil<strong>ja</strong>rdia euroa.● Pääomistajia ovat: OAO Gazprom, E.ON Ruhrgas AG, BASF/Wintershall Holding GmbH <strong>ja</strong> N.V. Nederlandse Gasunie."Tehdas on alueen ainoa öljy- <strong>ja</strong> kaasuputkienbetonointiin erikoistunut laitos.Nord Stream -putket eivät eroa muista meriputkista. Ne valmistetaanDNV Ofshore Standard OS-F 101 -standardin mukaisestaerikoislu<strong>ja</strong>sta teräksestä. Putken toimitta<strong>ja</strong>t, riippumattomatasiantunti<strong>ja</strong>t sekä Nord Streamin omat asiantunti<strong>ja</strong>t tekevät<strong>ja</strong>tkuvaa laadun tarkkailua varmistaakseen putkien paineensietokyvyn.Saman kokoisia putkia on käytetty muun muassa Poh<strong>ja</strong>nmerellä1 200 kilometriä pitkässä Langeled-meriputkessa sekäPersianlahdella Dolphin-meriputkessa.Maakaasu lämmittääEUPECin tuotantolaitoksella käytetään myös maakaasua. Viimevuonna laitos käytti noin 74 000 m 3 maakaasua kuukaudessa.– Putkien pesuaseman vesi lämmitetään maakaasupolttimellaöljykattilassa. Kuuma öljy kierrätetään vesisäiliöiden lämmönvaihtimissaveden lämmittämiseksi 60 asteiseksi. Maakaasuatarvitaan myös putkien höyrykuivausprosessissa. Kuivaustunnelienhöyry tuotetaan kahdella 1 200 kW:n maakaasukäyttöisellähöyrygeneraattorilla. Lisäksi maakaasua käytetään vielä24 kohdelämmittimessä, joilla lämmitetään tehdastilo<strong>ja</strong>, luetteleeTonnessen.Toiminta voi <strong>ja</strong>tkuaNord Streamin ensimmäisen putkilin<strong>ja</strong>n rakentaminen alkoi huhtikuussa2010 <strong>ja</strong> sen on määrä valmistua ensi keväänä. Kaasunkuljetus on tarkoitus aloittaa vuoden 2011 loppupuolella. Toisenputkilin<strong>ja</strong>n rakennustyöt aloitetaan keväällä 2011, <strong>ja</strong> sen on määrävalmistua vuonna 2012.EUPEC toivoo, että Kotkassa <strong>ja</strong>tketaan putkien pinnoitustatai vastaavanlaisia töitä Nord Streamin valmistuttuakin.– Tehdas on suunniteltu niin, että se voidaan ottaa myös esimerkiksilogistiikka-alan käyttöön, jos putkien pinnoitus ei <strong>ja</strong>tku.Kotkan tehtaan logistinen si<strong>ja</strong>inti on erittäin hyvä. Voimmetoimittaa putkia Itämeren alueelle, Venäjälle, jonne yhteydet ovatjo olemassa tai muualle. Tehdas on lisäksi alueen ainoa kaasuputkienbetonointiin erikoistunut laitos <strong>ja</strong> edustaa Mukranin tehtaankanssa teknologialtaan maailman huippua.Meriputketsoveltuvat hyvinkaasun kuljetukseenNord Stream on iso hankemaailmanlaajuisestikina<strong>ja</strong>teltuna.Kaasun siirtäminen merenalaisissa putkissa on turvallista <strong>ja</strong>teknisesti varmaa. Meriputkia käytetään kaikkialla maailmassa,eniten Poh<strong>ja</strong>nmerellä <strong>ja</strong> Meksikonlahdella. NordStream on iso hanke maailmanlaajuisestikin a<strong>ja</strong>teltuna.– Erityisesti merenalaisia putkia käytetään öljyn <strong>ja</strong> kaasunofshore-tuotannossa, mutta myös kaasun siirrossa esimerkiksiItämerellä Nord Stream -hankkeessa <strong>ja</strong> Mustanmeren BlueStream issa. Usein ei yksikertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuinlaskea putki mereen. Meriputkien avulla kuljetusmatka on yleensälyhyin, kertoo projektipäällikkö <strong>ja</strong> Baltian maiden aluejohta<strong>ja</strong>Seppo Nurminen Gasumilta.Meriputki on pitkäikäinen <strong>ja</strong> varma kaasunsiirtoväylä. Kunveden syvyys on alle 500 metriä, se on kustannuksiltaan kilpai-"lukykyisin. Putkia voidaan laskea esimerkiksi yli 1 000 metrin syvyyteen.Suuret siirtovolyymit saavutetaan, kun käytetään nykyaikaisiajopa 1 400 millimetrin <strong>ja</strong> yli 200 barin teräsputkia.Meriputket voidaan usein reitittää puolueettomalle kansainvälisellealueelle pois niin sanottujen transitiomaiden eli kauttakulkumaidenaluevesiltä tai territoriosta. Näin vältytään myöstransitiokustannuksilta <strong>ja</strong> veroilta.– Meriputket soveltuvat hyvin kaasunkuljetukseen. Putkenlaskutekniikkaon kehittynyttä <strong>ja</strong> nopeaa. Rakennustapa on kustannustehokas.Merenalaisten putkien haasteena on putken yhtä<strong>ja</strong>ksoinenpituus, koska maalta tuttu<strong>ja</strong> kompressoriasemia onongelmallista rakentaa syviin vesiin.Seppo Nurmisen mielestä meren poh<strong>ja</strong>an laskettu putki onturvallinen, koska ulkopuolisten on vaikea päästä siihen käsiksi <strong>ja</strong>se vaatii erikoislaitteistoa. Putki voidaan merenpoh<strong>ja</strong>ssa myös esimerkiksipeittää. Meren poh<strong>ja</strong>ssa ei myöskään tehdä rakennustaimuuta toimintaa, jonka haittana putki voisi olla.– Merenalaisista putkista ei aiheudu maisemahaitto<strong>ja</strong>. Ympäristöäa<strong>ja</strong>tellen rakentamisen vaikutukset ovat tilapäisiä <strong>ja</strong>suhteellisen vähäisiä. Käytännössä merenalaisen putken haittavaikutuksetovat luonnolle maaputkia vähäisempiä, jos merenpoh<strong>ja</strong>ei jostain syytä ole poikkeuksellisen arvokas, miettii SeppoNurminen.11


VIERASKYNÄTapaniKaakkuriniemion koulutuspäällikköHelsingin yliopistonalaisessa Aleksanteriinstituutissa.Hän johtaa valtakunnallistaVenäjän<strong>ja</strong> Itä-Euroopantutkimuksenmaisterikoulua.Venäläinen kesäTEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN"VenäjälläKesänvieton suhteen venäläiset eivät kovin paljoaeroa suomalaisista – ilmeisesti pohjoinen mielenlaatuyhdistää. Ellei kesänvietto huvilalla, datšalla,ole mahdollista, perinteiset vaihtoehdot ovat sanatorioloma,lomamatka Mustanmeren rannalletai matka ulkomaille. Vaihtoehdot voivat myös ollarantaloma, vuoristoloma, autoloma tai vaikkapa viikon jokiristeilyVolgalla.Mutta kaikki ei ole näin yksinkertaista. Venäjällä työelämä onmuuttumassa kiivasrytmisemmäksi, <strong>ja</strong> ihmiset eivät välttämättäpysty lomailemaan, vaikka haluaisivatkin. Mielipidetutkimuksiatekevän VTsIOM-keskuksen mukaan vuonna 2008 viidesosavenäläisistä ei aikonut lomailla lainkaan, <strong>ja</strong> 22 prosenttia ilmoittiviettävänsä loman datšalla <strong>ja</strong> toiset 22 prosenttia kotimaan lomakohteissa.Tästä joukosta muutama prosentti oli menossa Mustanmerenrannalle <strong>ja</strong> toinen mokoma sanatorioihin. Ulkomaillemieliviä oli vain 4 prosenttia. Huono taloussuhdanne näkyi valinnoissa,vaikka huonot a<strong>ja</strong>t olivat vasta alkamassa.Tämän vuoden toukokuussa VTsIOMinkyselyn tulokset ovat vielä yksiselitteisempiä:peräti 53 prosenttiavastaajista aikoi pysyä kesälomansa kotonaan,20 prosenttia viettää lomandatšalla – omalla tai vuokratulla, 10prosenttia matkustaa Mustallemerelle<strong>ja</strong> vain 3 prosenttia suunnittelee lomailevansaulkomailla.Sanatoriot näyttävät menettäneensuosionsa lähes kokonaan, vaikka ne olivat neuvostovallan aikanamatkailuteollisuuden tukipylväitä, <strong>ja</strong> niitä perustettiin sinne tänneympäri maata. Sanatorioon mentiin hoidattamaan vaivo<strong>ja</strong> luonnonlääkinnänavulla, <strong>ja</strong> virallinen informaatio perustui vankkaanuskoon laitoksessa käytettävän mineraaliveden lääkinnällisiin kykyihin.Nykyvuosina Mustanmeren rannikon sanatoriot ovat jokseenkinpitäneet suosionsa, mihin vaikuttaa tietysti myös si<strong>ja</strong>intikauniiden maisemien äärellä lämpimässä ilmastossa.Moitteita kuuluu myös palvelujen hintatasosta. Nova<strong>ja</strong> gazetankyselyssä pienyrittäjänainen valitti, ettei hänellä ole varaakotipuolen kylpylöihin; ulkomailla olisi halvempaa, <strong>ja</strong> palvelutovat parempia. Jos samalla rahalla saa viikon–pari kotimaan kylpylöissätai viikon matkan Turkkiin tai Egyptiin, voi olla vaikeaavalita kylpyläloma vaikkapa Moskovan oblastissa. Tosin Krimillälomaileminen on jopa kaksin verroin kalliimpaa kuin sisämaansanatorioissa.Neuvostoaikana ammattiliitot kustansivat jäsenilleen puolellahinnalla matko<strong>ja</strong> kotimaisiin lomakohteisiin, <strong>ja</strong> nämä olivat suosittu<strong>ja</strong>,koska valinnanvaraa oli vähän. Vuonna 2006 Neuvostoliittopalasi eräässä mielessä takaisin, kun työsuhdelakiin (trudovoikodeks) lisättiin oikeus lomaan, oikeus maksettuun lomamatkaankuuden kuukauden työsuhteen jälkeen. Tämä tosin koskeevain budjettirahoitteisia työpaikko<strong>ja</strong>. Muilla aloilla työehtosopimuksessaon yleensä sovittu vastaavanlaisista eduista, joiden ehdotkuitenkin vaihtelevat. Perheenjäsenet pääsevät mukaan jokoilmaiseksi tai pienestä lisämaksusta.Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Ani harvoilla yrityksilläon nykyisin varaa <strong>ja</strong> kiinnostusta huolehtia työntekijöidensäterveydestä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamisesta. Niinpä kohteen valinnassa yhäenemmän ratkaisee se, mitä talven uurastuksesta työpaikalla onjäänyt taskun poh<strong>ja</strong>lle, samoinse, millä rahalla seuraava talviaiotaan selättää.Venäläisiä <strong>ja</strong> suomalaisia yhdistäämyös halu liikkua luonnossa.Kun isorikkaat etsivät extreme-kokemuksia,tavallinenkansa pakkaa lomavarusteet autoonsatai junaan <strong>ja</strong> lähtee seuduille,joilla voi itse viettää aktiivilomaakuka kalastellen, kuka kuljeskellen pitkin patikkareittejä.Venäjällä retkeilyvarusteiden design on vielä paljolti peruasiltä a<strong>ja</strong>lta, jolloin tavoitteena oli suuri <strong>ja</strong> mahtava. Kun sillä ideallavalmistettua telttaa kantaa päivän selässä, matkan mitta saattaalyhentyä.Kesän loppupuolella luonto muuttuu yltäkylläiseksi aarreaitaksi,kun sienet kasvavat <strong>ja</strong> mar<strong>ja</strong>t kypsyvät. Silloin venäläisetmenevät joukolla metsään korit <strong>ja</strong> sangot mukanaan, <strong>ja</strong> retkensaalis säilötään talven varalle.Maissa, joissa talven <strong>ja</strong> kesän kontrasti on suuri, kesä antaapaljon ihmisen mielelle <strong>ja</strong> ruumiille. Kulttuurista <strong>ja</strong> kielestä riippumatta.työelämä on muuttumassakiivasrytmisemmäksi, <strong>ja</strong>ihmiset eivät välttämättä pystylomailemaan, vaikka haluaisivatkin.12


TEEMA Puhdas polttoaine – puhtaampi meriKUVA DREAMSTIMEGasettiTeemaLNG vähentääpäästöjäTEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI GRAFIIKKA GASUMPerinteisten polttoaineiden rinnalletarvitaan uudenlaisia ratkaisu<strong>ja</strong> päästöjenvähentämiseen. LNG:llä eli nesteytetyllämaakaasulla voidaan korvata muunmuassa öljy polttoaineena <strong>ja</strong> saadapienennettyä typpioksidi-, rikkioksidi- <strong>ja</strong>hiilidioksidipäästöjä.Puhtaasti palava LNG ei sisällä lainkaan rikkiä,eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä.LNG on metaania, jonka oktaanilukuon 130 <strong>ja</strong> lämpöarvo 13,7 MWh/tn.Esimerkiksi raskaalla polttoöljyllä lämpöarvoon 11,5 MWh/tn.Suomessa LNG on polttoaineena muun muassa kaasumoottoreidentestaus- <strong>ja</strong> koekäytössä. Sitä käytetään myösmaakaasun varapolttoaineena maakaasuputkistojen liitäntä-<strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ustöissä. Uudet, tiukentuneet meriliikenteenpäästövaatimukset ovat nostaneet sen tärkeäksi vaihtoehdoksimeri- <strong>ja</strong> sisävesiliikenteen polttoaineena.LNG:tä käytetään vuosittain kaikkiaan noin 180 miljoonaatonnia. Esimerkiksi Ruotsissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa LNG:nkäyttö on lisääntynyt viime aikoina. On arvioitu, ettäLNG:n käyttö voi kaksinkertaistua kymmenen vuodenaikana maailmalla.Gasum on varautunut LNG:n kysynnän kasvuun. PorvoonSköldvikiin valmistuneen uuden tuotantolaitoksenvalmistuskyky on 20 000 tonnia vuodessa.Mitä on LNG?● Nesteytetty maakaasu eli liqueied natural gas onnestettä, jota voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisillaLNG-säiliöaluksilla <strong>ja</strong> LNG-säiliöautoilla pitkiäkinmatko<strong>ja</strong>. Näin maakaasua voidaan toimittaaalueille, joilla ei ole maakaasuputkia. Siirtoominaisuustekee LNG:stä esimerkiksi öljyynverrattavan polttoaineen.● Valmistusprosessissa maakaasu tiivistyykuusisataakertaisesti <strong>ja</strong> muuttuu nesteeksi. Näinsitä voidaan kuljettaa säiliöissä eikä tavallisenmaakaasun tapaan siirtoputkia pitkin.● Maakaasu pysyy nesteenä, jos sen lämpötilaon normaalissa ilmanpaineessa –160 °C.Kuljettamiseen tarvitaan lämpöeristetty säiliöalustai -auto.● LNG:n käyttö on turvallista. Mahdollisen vuodonsattuessa se höyrystyy <strong>ja</strong> haihtuu, koska se on ilmaakevyempää. Nestemäisenä LNG ei voi räjähtää.Lisäksi sen syttymislämpötila on korkeampi kuinöljypoh<strong>ja</strong>isilla polttoaineilla.LNG:N PÄÄSTÖT VERRATTUNARASKAASEEN POLTTOÖLJYYN (MDO)Päästöarvot (%)100806040200NO xSO xCO 2HiukkasetNO x SO x CO 2 HiukkasetMeridieselillä toimiva dieselmoottori, rikkipitoisuus 1 %Kaasulla toimiva monipolttoainemoottori89 % vähemmän typenokside<strong>ja</strong>100 % vähemmän rikkiä25 % vähemmän hiilidioksidia100 % vähemmän pienhiukkasia13


Porvoon uusi laitos nelinkertaistaa LNG:ntuotantokapasiteetinTEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKIGasum on rakennuttanut Porvoon Kilpilahteen maakaasunnesteytyslaitoksen. Aikataulussa valmistuneessa laitoksessaaloitettiin LNG:n tuotanto kesäkuun toisella viikolla.Vihreää valoa LNG:lle. Gasumin projektipäällikkö Stanislav Lysak ontyytyväinen, että maakaasun nesteytys uudella laitoksella voidaanaloittaa alkuperäisen tavoitteen mukaisesti kesäkuun aikana.Uusi laitos pystyy tuottamaan 20 000 tonnia nesteytettyämaakaasua vuodessa. Noin 28 miljoonaaeuroa maksanut laitosinvestointi päätettiintehdä, sillä naapuritontilla si<strong>ja</strong>itsevan vanhantuotantolaitoksenkapasiteetti <strong>ja</strong> tekniikkaeivät enää riittäneet vastaamaankasvavien LNG-markkinoi-"Varastojenden kysyntään.Tuotantolaitoksen suunnittelu<strong>ja</strong> rakennustyöt toteutettiin tiiviissäaikataulussa.– Maanrakennustyöt aloitettiinviime kesänä. Siitä on kulunut va<strong>ja</strong>a vuosi <strong>ja</strong> nyt laitos on valmisotettavaksi käyttöön, tiivistää hankkeen projektipäällikkö StanislavLysak Gasumilta.ollessa täynnä LNG:täriittää lähes neljänkymmenenkuljetusrekan tankkaamiseen.Tehokkaampaa tuotantoaUusi tuotantoyksikkö toimii edeltäjäänsä tehokkaammin. Maakaasumuutetaan nestemäiseen olomuotoon pudottamalla kaasunlämpötila nestemäisen typen avulla vähintään -147 C-asteeseen.– Uusi laitos käyttää kaksi kiloa typpeä yhden maakaasukilonnesteyttämiseen. Aiempi laitos tarvitsi vastaavaan määrääntuottamiseen kolme kiloa typpeä, Stanislav Lysak kuvailee.Tuotantolaitoksen hyötysuhdetta nostaa myös se, että kaasunpuhdistuksessa, nesteytetyn maakaasun varastoinnissa sekä tankkauksenyhteydessä höyrystyvä hukkakaasu otetaan talteen.– Aiemmin tämä ylimääräinen kaasu poltettiin soihdussa.Nyt otamme sen talteen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amme putkea pitkin öljyn<strong>ja</strong>lostamolle,jossa kaasu voidaan hyödyntää energianlähteenä tuotantoprosesseissa.Tuotevarasto lisäätoimitusvarmuuttaTuotantolaitoksen yhteyteen rakennettiinmittava LNG:n tuotevarasto. Kolme sikarinmuotoistasäiliötä vetää yhteensä noin2 000 kuutiometriä nesteytettyä maakaasua.Varastojen ollessa täynnä LNG:tä riittää lähes neljänkymmenenkuljetusrekan tankkaamiseen. Tämä tuo joustavuutta laitoksentoimintaan. LNG:n toimitukset eivät häiriinny, vaikka tuotantoatäytyisi rajoittaa huoltoseisokin a<strong>ja</strong>ksi.Suurella varastokapasiteetilla on merkitystä myös maakaasuntoimitusvarmuuden näkökulmasta. LNG:n avulla maakaasun toimittaminenvoidaan turvata, vaikka kaasun siirtäminen putkeapitkin käyttökohteeseen estyisi väliaikaisesti esimerkiksi putkistoontehtävien huolto- tai liitostöiden vuoksi.Tällöin maakaasu kuljetetaan alueelle nesteytettynä <strong>ja</strong> syötetäänhöyrystimen avulla käyttökohteen kaasuverkkoon. Porvoonvarastoista kaasua riittää viikon a<strong>ja</strong>ksi, kun verkkoon syöttö tapahtuu75 MW:n teholla.14


YK:n alainen merenkulkutoimisto International Maritime Organisation(IMO) on julkaissut sitovat määräykset meriliikenteen polttoaineidenpäästöjen vähentämiseksi. Itämeri on nimetty erityiseksiECA-alueeksi, jota koskevat tiukennetut normit. Itämeren alueellaliikennöiviltä aluksilta tullaankin esimerkiksi vaatimaan, että niidenkäyttämä polttoaine sisältää rikkiä enintään 0,1 prosenttia 2015 alkaen.Myös typpipäästöjä pitää vähentää reilusti.Gasum tarjoaa ratkaisuksi nesteytetyn maakaasun käyttämistä laivojenpolttoaineena. LNG ei sisällä rikkiä, eikä sen käyttö aiheuta haitallisiapienhiukkaspäästöjä.– LNG palaa laivojen moottoreissa puhtaasti <strong>ja</strong> vähäiset päästötpuoltavat sen käytön lisäämistä suojelua vaativilla merialueilla, toteaajohta<strong>ja</strong> Björn Ahlnäs Gasumilta.– LNG:tä käyttäviä aluksia on jo esimerkiksi Nor<strong>ja</strong>ssa, joten tekniikkaon tutkittua <strong>ja</strong> turvallista. LNG-moottoriteknikkaa kehitetäänkuitenkin <strong>ja</strong>tkuvasti <strong>ja</strong> esimerkiksi Wärtsilä on julkistanut LNG-tekniikkaanliittyviä hankkeita.Ensin SaaristomerelleGasumin ensimmäisenä tavoitteena on saada LNG Saaristomeren uusienyhteyslauttojen polttoaineeksi. Gasum oli keväällä SeaTech-messuillaesittelemässä LNG:n erilaisia käyttömahdollisuuksia. Uusia aluksiaon hankinnassa, koska esimerkiksi työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön asettamatelakkateollisuustyöryhmä on esittänyt neljän yhteys- <strong>ja</strong> öljyntorjunta-aluksentilaamista.LNG Itämeren avuksiTEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA DREAMSTIMEKasvava laivaliikenne on lisännyt herkän Itämerenhaavoittuvuutta. Nyt vaaditaan niin matkusta<strong>ja</strong>- kuinrahtilaivoiltakin lähes rikitöntä liikennöintiä.– Porvoon nesteytyslaitos otetaan käyttöön kesäkuussa <strong>ja</strong> sen tuotantokapasiteettiriittää Saaristomeren yhteyslauttojen tarpeisiin, kertooBjörn Ahlnäs.LNG voisi palvella Itämeren liikennettä myös laajemmin. Gasumillaon valmius laajentaa LNG-logistiikkaansa kasvavan kysynnän mukaisesti.Suunnitelmat tankkaus paikkojen rakentamisesta rannikolle asiakastarpeidenmukaisesti ovat jo valmiina.Gasum mukanaItämeri-sitoumuksissaGasum on antanut Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kauttasitoumuksensa Itämeren tilan parantamiseen. Gasum sitoutuunäin esimerkiksi kehittämään mahdollisuuksia käyttäänesteytettyä maakaasua (LNG) meriliikenteen polttoaineena.BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksijulkisinstituutioilta, erikokoisilta yrityksiltä <strong>ja</strong> kansalaisyhteiskunnantoimijoilta.GasettiTeemaPorvooseen suunnitellaan meriliikennettäpalvelevaa LNG-terminaaliaTEKSTI JUKKA ISOKOSKI KUVA DREAMSTIME"LNG-markkinat kasvavatItämeren alueellavoimakkaasti lähivuosina.Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun tuonti- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluterminaalinrakentamista Porvooseen. Ensimmäiset askeleet hankkeessaotettiin, kun Gasum hankki laitoksen rakentamiseen soveltuvanmaa- <strong>ja</strong> vesialueen Porvoon Tolkkisista.– Porvoon Tolkkisten alue soveltuu erinomaisesti meriliikennettäpalvelevan LNG-terminaalin sijoituspaikaksi. Tontti si<strong>ja</strong>itsee Kilpilahdenteollisuusalueen ulkoisen suo<strong>ja</strong>vyöhykkeen sisällä <strong>ja</strong> sopii siten hyvinteolliseen toimintaan. Lisäksi alueelle on jo olemassa seitsemän metrinmeriliikenneväylä, kertoo johta<strong>ja</strong> Björn Ahlnäs Gasumilta.Gasum kaavailee Tolkkisiin etenkin meriliikenteen LNG-tarpeita palvelevaa,maailman mittakaavassa pienehköä tuonti- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluterminaalia.Nesteytetty maakaasu tuotaisiin Porvooseen todennäköisesti Keski-Euroopan markkinoilta noin 10 000 kuutiometriä vetävillä LNG-tankkereilla.Terminaalin yhteyteen suunnitellaan 10 000–20 000 m 3 varastosäiliötä,josta LNG pääsääntöisesti toimitettaisiin erillisellä bunkrausproomullasuoraan satamassa olevaan laivaan. Tolkkisten terminaalipalvelisi lähinnä Helsingin, Kotkan <strong>ja</strong> Haminan sekä Kilpilahden satamissakäyviä laivo<strong>ja</strong>.Myös suora tankkausterminaalista tai <strong>ja</strong>kelusäiliöautojen avullaovat mahdollisia LNG:nbunkraustapo<strong>ja</strong>.– Uskomme, että LNG-markkinat kasvavat Itämeren alueella voimakkaastilähivuosina. Tuontiterminaali täydentäisi oman maakaasunnesteytyslaitoksemme toimintaa. Vaikka uuden tuotantolaitoksen kapasiteettion huomattavasti aiempaa suurempi, on se silti ra<strong>ja</strong>llinen.Mikäli Itämeren meriliikenteessä aletaan laajemmin hyödyntää polttoaineenapuhdasta maakaasua, tarvitsemme oman tuotannon ohellemyös LNG:n tuontia, Björn Ahlnäs kuvailee.Gasumin terminaalihanke on vielä alkuvaiheissa. Neuvottelut kaavoitta<strong>ja</strong>nkanssa on aloitettu. Seuraavaksi ovat vuorossa erilaisten lupahakemustenvalmistelu <strong>ja</strong> laitoksen perussuunnittelun käynnistäminen.Terminaali valmistuisi aikaisintaan 3–4 vuoden päästä.15


Gasum tukee tutkimustoimintaaTEKSTI SARI SIITONEN GRAFIIKKA JA KUVA GASUMGasum Oy:n maakaasurahastosta myönnettiintänä vuonna yhdeksän apurahaa, arvoltaanyhteensä 67 000 euroa. Apurahojen saa<strong>ja</strong>tjulkistettiin Tekniikan edistämissäätiön juhlassaFinlandia-talolla 24. toukokuuta.Gasumin tavoitteena on tulla Suomen merkittävimmäksibiopoh<strong>ja</strong>isten kaasujen tuotta<strong>ja</strong>ksi panostamallavoimakkaasti biokaasuun <strong>ja</strong> puutakaasuttamalla saatavan bio-SNG:n tuotantoon.Asiantunti<strong>ja</strong>-arvioiden mukaan biopoh<strong>ja</strong>istenkaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessaon ainakin 14 TWh, mikä on kolmannes tämänhetkisestä maakaasunkäytöstä.LNG eli nesteytetty maakaasu soveltuu muiden kaasumaistenpolttoaineiden varapolttoaineeksi. Se tarjoaa myös mahdollisuudenvastata laivaliikenteen kiristyviin päästörajoituksiin.Olemassa oleva maakaasuverkosto on ylivertaisen tehokas <strong>ja</strong>ympäristöystävällinen energiansiirtojärjestelmä, <strong>ja</strong> se luo poh<strong>ja</strong>nmyös uusiutuvien kotimaisten kaasujen laa<strong>ja</strong>mittaiselle käytölle.Maakaasuverkon avulla bioenergia voidaan siirtää Etelä-Suomentiheästi asutuille alueille ilman liikenteen haittavaikutuksia.Maakaasuverkkoon syötettävät biopoh<strong>ja</strong>iset kaasut vastaavatkoostumukseltaan maakaasua <strong>ja</strong> soveltuvat käytettäviksi kaikissasamoissa kohteissa kuin maakaasukin. Erityisen hyvin biopoh<strong>ja</strong>isetkaasut sopivat <strong>ja</strong>eltavaksi liikenteen polttoaineeksi maakaasuntankkausasemaverkoston kautta.MAA-KAASUBIO-SNGBIOKAASUSiirtologistiikan tehokkuusEnergiatehokkuusLNGLähipäästöjen minimointiVETYCO 2-TALTEENOTTO(CCS, Carbon Captureand Storage)Poltto- <strong>ja</strong> jäähdytystekniikoiden kehityksessä tärkeimmät tavoitteet ovatpäästöjen vähentäminen <strong>ja</strong> energiatehokkuus.Nykyisin käytössä olevissa maakaasukäyttöisissä kombivoimalaitoksissa<strong>ja</strong> kondenssikattiloissa energiatehokkuus on huippuluokkaa.Energiatehokkuus <strong>ja</strong> päästöjen vähentäminen ovatkeskeisiä tavoitteita myös uusia poltto- <strong>ja</strong> jäähdytystekniikoitakehitettäessä. Vety- <strong>ja</strong> polttokennoteknologiat sekä hiilidioksidintalteenotto <strong>ja</strong> varastointi (CCS) tulevat pitkällä tähtäimellä tarjoamaanmerkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen.Gasum panostaa kestävien energiaratkaisujen tutkimukseen.Maakaasurahaston apurahat:Juho-Matti Uuksulainen Metropolia-ammattikorkeakoulusta onselvittänyt opinnäytetyössään absorptiokylmäkoneiden käyttöäkiinteistöjen jäähdytyksessä <strong>ja</strong> havainnut kaasukäyttöisten absorptiolaitteistojenkilpailukyvyn parantuneen viime vuosina.Juha Vettenniemi Itä-Suomen yliopistosta tutkii väitöskir<strong>ja</strong>ssaan,kohtaako liikennepolitiikka arjen liikkumiskäytännötpääkaupunkiseudulla. Työssä selvitetään muun muassa, johtavatkoliikenteen oh<strong>ja</strong>uskeinot henkilöautojen ympäristövaikutustenvähentymiseen esimerkiksi oh<strong>ja</strong>amalla maakaasun <strong>ja</strong> biokaasunkäyttöön liikenteen polttoaineina.Kalevi Kankkunen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta(LUT) tekee diplomityötä maakaasun liekittömän polton (engl.High Temperature Air Combustion, HiTAC) numeerisesta mallintamisesta.Polttotapaa pidetään lupaavana mahdollisuutena pienentäämaakaasun <strong>ja</strong> biokaasun polton typenoksidipäästöjä.Kirsi Kokkonen (LUT) tekee väitöskir<strong>ja</strong>a osaamisten yhdistämisestä<strong>ja</strong> verkostoitumisen tukemisesta bioenergialiiketoiminnassa.Verkostoitumisella on ratkaiseva merkitys myös biokaasuliiketoiminnankehittämisessä.Ville Uusitalo (LUT) arvioi väitöskir<strong>ja</strong>työssään biomassan erilaistenenergiahyödyntämismuotojen soveltuvuutta. Tutkimuksentavoitteena on selvittää, miten biokaasu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> biopolttoaineitatulisi oh<strong>ja</strong>ta energiakäyttöön sekä arvioida biopotentiaalienhyödyntämiseksi tarvittavia tukitoimia.Jan Hummelstedt Åbo Akademista tekee diplomityötä ylikriittisessävedessä tapahtuvan kaasutuksen (SCWG, SupercriticalWater Gasiication) kaasutuslaitteen tehostuksesta. Kaasutusteknologianavulla voidaan kaasuttaa märkää biomassaa lähestäydellisesti. Teknologian tekee bio-SNG:n tuotannon näkökulmastaerittäin kiinnostavaksi kaasutuksen tuotekaasun korkeametaanipitoisuus.Ilkka Hannula tekee Aalto-yliopistolle väitöskir<strong>ja</strong>a uusiutuvanvedyn <strong>ja</strong> synteettisen maakaasun (bio-SNG) valmistamisestabiomassaa kaasuttamalla. Työssä tarkastellaan muun muassabio-SNG:n tuotannon teknistaloudellista kannattavuutta erilaisillasynteesireittien yhdistelmillä.Anne Penttilän (Aalto-yliopisto) väitöskir<strong>ja</strong>työn tavoitteenaon hapankaasu (CO2, H2S)-alkanoliamiini-vesi-systeemin mallintaminen.Työ liittyy läheisesti sekä biokaasun tuotantoon että hiilidioksidintalteenottoon.Sanni Eloneva Aalto-yliopistosta tutkii väitöskir<strong>ja</strong>ssaan hiilidioksidinvähentämistä mineraalien karbonoinnin avulla. Tutkimuksentavoitteena on kehittää hiilidioksidin mineralisoimismenetelmä,joka tuottaa puhdasta kalsiumkarbonaattia terästeollisuudenkuonista. Kalsiumkarbonaattia käytetään esimerkiksimetsäteollisuudessa paperin pinnoitteena.16


Nautitaan kesästä!IDEATEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT, DREAMSTIME JA TURKU ENERGIA/ESKO KESKI-OJAKesään kuuluvat niin rennot piknikit kuinkulttuuririennotkin. Aurinko antaa energiaa,mutta on kaasukin monessa mukana. a.Piknikille <strong>ja</strong> grilliinKun piknik-korin sisältö kootaan maakaasua käyttävienvalmistajien tuotteista, mukaan mahtuvat esimerkiksi:• Vuoden tähtituote 2010, Vaasan Saaristolaispalat. Tee leipien teeksi tahna savusilakoista <strong>ja</strong> smetanasta, mausta a tillillä <strong>ja</strong> ruohosipu-täytlilla.www.vaasan.i• Makeaksi palaksi sopii Primulan Kotoinen Suklaaruutu juuri sellaisena kuinse aina kotona tehtiin. www.primula.i• Juomaksi Sinebrychoin Bonaqua-uutuus, Mansikka-Raparperi.www.sinebrychof.i• Sormien <strong>ja</strong> suiden pyyhkimiseen Havin raikkaita Koivunlehti-lautasliino<strong>ja</strong>.www.suomenkerta.i• Kun päätät virittää kesäkeittiön kaasugrillin, hyvät vinkit löytyvät HK Ruokatalonosoitteesta www.tiesydameen.i. Kesän uutuus on pekoninen KabanossiKarski -grillimakkara, jonka kanssa maistuu kaali-porkkanasalaatti.KAUPUNKI TUTUKSI!Turun kaasukello avaaovensa musiikille <strong>ja</strong> yleisölle.© Mikko RikalaKaasukellolla kohdataan!Turun satavuotias kaasukello avaa ensi kertaa ovensa yleisöllekonserttitilana elokuussa. Turun musiikkijuhlien Alussa olihenkäys -konsertti tuo paikalle kolme taitavaa muusikkoa:tenori Topi Lehtipuun, klarinetisti Karin Dornbuschin <strong>ja</strong> hanuristiMikko Luoman, sekä ilmavan ohjelmiston.Helsingin Suvilahden kaasukellojen ympäristössä on meneilläänmaaperän puhdistus <strong>ja</strong> kunnallisteknisen verkoston uusiminen.Flow Festival valtaa Energiakentän 13.–15.8.www.tmj.iwww.lowfestival.comPRIZE 2010Kymmenentapaa kuvataPysäyttäviä valokuvia kymmeneltä nuorelta kuvaa<strong>ja</strong>lta onesillä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. Kyseessäovat ensimmäisen EMMA Prize -kuvataidekilpailuninalistit.Emma Prize -inalistit, 18.6.–29.8.2010.www.emma.museumKaupunkijunankyytiinLappeenrannassa huristellaan jälleenkatujunalla 13.6. alkaen. Kaksivaunuinen,maakaasukäyttöinen juna liikennöiHiekkalinnan <strong>ja</strong> Linnoituksen väliselläreitillä maanantaisin kello 12–17 <strong>ja</strong> tiistaistasunnuntaihin kello 10–17. Lähdöt Hiekkalinnastatasatunnein. Uutta ovat kuulokkeet,joiden kautta voi kuunnella reittiselostusta<strong>ja</strong> kaupungin historiaa kuudellaeri kielellä.http://hiekkalinna.lappeenranta.i17


Varpion Puutarha työllistääOrimattilassa ympärivuoden 13 työntekijää.Työn touhussa ChalitaLaurila (vas.), Sa-Ngima-Ii <strong>ja</strong>Jarmo Paappanen.ViidakkotunnelmaaVarpion puutarhassaTEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELAKurkut kypsyvät maakaasun lämmössätasaisen vihreiksi <strong>ja</strong> hyvänmakuisiksi.Kotimaista kasvihuonekurkkua syödäänvuodessa noin kuusi kiloa henkeä kohden.Kesällä kurkun kulutus kasvaa.Hannu Varpio on kasvihuonekurkkujen kasvatta<strong>ja</strong> jo toisessa polvessa. Alan kova kilpailu <strong>ja</strong>energian hinnan nousu tuovat uusia haasteita kannattavuudelle. – Onneksi suomalaiset haluavatsyödä kotimaista kurkkua.Yrittäjä Hannu Varpion työpaikka Varpion Puutarhallamuistuttaa viidakkoa. Kasvihuoneessa on tasaisenkosteaa, lämmintä <strong>ja</strong> valoisaa. Toukokuisenakevätpäivänä aurinkokin tulee esiin pilvien takaa.Nyt kasvuolosuhteet ovat ihanteelliset, kesälläon jo liian kuuma.– Istutamme uudet taimet neljä kertaa vuodessa. Kolmen viikonpäästä istutuksesta aletaan saada satoa, <strong>ja</strong> sitten satoa kerätäänkinjoka päivä. Hyvänä viikkona kerätään kurkku<strong>ja</strong> 25 000kiloa.9 000 neliön kasvihuoneessa <strong>ja</strong> pakkaamossa on 13 työntekijää.– Varpion Puutarha Oy:llä on myös Loh<strong>ja</strong>lla kasvihuone, jossaveljeni on nyt vetäjänä. Kasvihuoneviljely aloitettiin siellä, muttavuonna 1987 päätimme isän kanssa rakentaa toisen kasvihuoneentänne Orimattilaan. Tontti hankittiin kaupungilta <strong>ja</strong> maakaasulin<strong>ja</strong>oli juuri vedetty. Silloin maakaasu oli paras vaihtoehtokasvihuoneen lämmitykseen. Edelleenkin maakaasu on käte-18


Orimattila onmaakaasukaupunkiKasvihuonekurkku vaatii menestyäkseen tasaisen ilmankosteuden, vähintään 23 astettalämpöä <strong>ja</strong> runsaasti hiilidioksidia."Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää myöspuhtaasti palavan maakaasun hiilidioksidi.vä, helppohoitoinen <strong>ja</strong> turvallinen energialähde. Hinta ei nyt oleniin kilpailukykyinen, Hannu Varpio kertoo.Lämpöä <strong>ja</strong> hiilidioksidiaVarpion Puutarhan kolme kasvihuonetta lämpiävät putkissa kiertävänkuuman veden avulla. Vesi kuumennetaan kahdella maakaasukäyttöiselläkattilalla. Toinen kattiloista on 2 megawattia <strong>ja</strong>toinen 1,2 megawattia.Puutarha käyttää vuodessa noin 220 000 kuutiota maakaasua,joka tulee Orimattilan Lämpö Oy:n kautta. Myös Loh<strong>ja</strong>n kasvihuoneessakäytetään lämmityksessä maakaasua.– Maakaasukattiloita ei tarvitse huoltaa, eikä niiden käyttövaadi henkilökuntaa. Toinen vaihtoehto voisi olla joku kiinteäpolttoaine, ehkä lähinnä hake, mutta se sitoisi henkilökuntaa,Hannu Varpio miettii.Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää palamisprosessissa syntyvähiilidioksidi, koska maakaasu palaa puhtaasti. Lisäksi tarvitaanpuhdasta hiilidioksidia. Hiilidioksidi edesauttaa yhteyttämistä,mikä lisää sadon määrää.– Kesällä, kun lämpö nousee kasvihuoneessa yli 27 asteen,joudutaan kattoluukku<strong>ja</strong> avaamaan <strong>ja</strong> tällöin hiilidioksidin määrälaskee. Viljelyn kehitykselle olisikin tärkeää keksiä taloudellinentapa jäähdyttää kasvihuoneita kesällä.Vaativa <strong>ja</strong> herkkäKasvihuonevihannesten viljely vaatii erikoisosaamista <strong>ja</strong> paljontyötä. Kurkun kasvatuksessa pitää koko a<strong>ja</strong>n olla tarkkana, koskase on erityisen herkkä kasvitaudeille <strong>ja</strong> tuholaisille.– Kilpailu alalla on kovaa <strong>ja</strong> keskusliikkeet painavat hinto<strong>ja</strong>alas. Viljelijää harmittaa se, että markkinoiden vaatimuksissamäärä alkaa mennä laadun edelle. Meillä on kuitenkin periaatteena,että loppukäyttäjä saisi mahdollisimman hyvää <strong>ja</strong> tasalaatuistakurkkua. Koko ketjussa on tärkeää se, ettei kurkku<strong>ja</strong>saa varastoida liian pitkään. Siksi käytämme <strong>ja</strong>kelussa tehokkaitapieniä tukku<strong>ja</strong>.Varpion Puutarhan kurkku<strong>ja</strong> on tarjolla Lahden alueella <strong>ja</strong>Kymenlaaksossa sekä pääkaupunkiseudulla <strong>ja</strong> Savossa.Uudellamaalla juuri meillä otettiin maakaasu ensimmäisenäkäyttöön vuonna 1986, kertoo Orimattilan LämpöOy:n toimitusjohta<strong>ja</strong> Reijo Hutri <strong>ja</strong> esittelee Orimattilan<strong>ja</strong> Lahden välissä si<strong>ja</strong>itsevaa Pennalan teollisuusaluetta.Hänen mielestään maakaasu on yksi Pennalan kasvunosatekijä.– Alueelle on viimevuosina syntynyt monipuolinenlogistiikkayritystenkeskus. Lama pistijäihin uusia hankkeita,mutta uskon, että nekinviriävät nopeasti, Hutrikertoo.Orimattilassa on kaukolämpötuotettu lähes" Orimattilassaon kaukolämpötuotettu lähes100-prosenttisestimaakaasulla.100-prosenttisesti maakaasulla. Tänä vuonna aloitetaan bioenergiavoimalanrakentaminen, joka tuottaa <strong>ja</strong>tkossa maakaasulaitoksenrinnalla kaukolämpöä. Orimattilan Lämpö Oy:npääomista<strong>ja</strong> on kaupunki <strong>ja</strong> loput omistaa Kymenlaakson SähköOy.– Meillä on Pennalan alueella muovinen 8 barin maakaasuputki,jonka kapasiteetti riittää 20 megawattiin saakka, elimeillä on vielä varaa lisätä maakaasun käyttöä.– Maakaasustamme 42 prosenttia käytetään lämmön tuotantoon<strong>ja</strong> loput suoramyyntiin. Suoramyynnistä 58 prosenttiasuuntautuu teollisuuden käyttöön. Kasvihuoneasiakkaitaon lähinnä vain Varpion Puutarha, jonne menee 15 prosenttia.Loppu on pientalojen sekä liike- <strong>ja</strong> julkisten rakennustenkäytössä.Reijo Hutri toteaa Orimattilan si<strong>ja</strong>itsevan pääkaupunkiseutuunulottuvalla kasvukäytävällä <strong>ja</strong> paikkakunnan asukasmääränkasvavan tasaisesti. Maakaasu on yksi alueen menestystekijöistä.19


MARKKINATKOONNUT SONJA HELLÉN-NIEMINEN, MINNA OJALA, OSSI SAVOLAINEN JA ARI SEPPÄNEN GRAAFI GASUM KUVAT DREAMSTIMEPlussa- <strong>ja</strong> jälkimarkkinakaupassavilkas alkuvuosi"Kylmä talvi <strong>ja</strong> pörssisähkönkohonnut hintataso vauhdittivatmaakaasun myyntiä.MWh Gasum Plussan myynti 2008–2010600 000500 000400 000300 000200 000200820092010100 0000Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu JoulukuuOdotettua kylmempi talvi <strong>ja</strong> pörssisähkön kohonnut hintataso vauhdittivatmaakaasun myyntiä alkuvuodesta.Nord Poolin Suomen aluehinta oli tammikuussa 65,8 €/MWh<strong>ja</strong> pörssisähkö maksoi yksittäisinä tunteina jopa 1100 €/MWh. Tämä näkyimyös lyhyen kaupan puolella. Tammikuussa tehtiin Plussa-kaupanhistorian suurin kuukausimyynti 519 GWh. Kauppojen lukumäärä oli yli11 000 kappaletta.Maakaasun myynti <strong>ja</strong>tkui vielä helmi- <strong>ja</strong> maaliskuussakin korkealla tasolla.Tosin maaliskuussa myyntiä pienensivät jonkin verran ahtaajien lakostajohtuneet metsäteollisuuden tuotannonrajoitukset.Lyhyen kaupan tuotteiden osuus koko maakaasun myynnistä nousitavallista suuremmaksi alkuvuoden aikana. Gasum Plussan osuus oli 9–10prosenttia kokonaismyynnistä tammi–helmikuussa, kun se normaalisti onnoin 3 prosentin tasolla. Lisäkaasun osuus vastaavana aikana oli 9–11 prosenttia<strong>ja</strong> jälkimarkkinakaupan 1,2–1,4 prosenttia.Lämpötilaltaan hyvin erilaiset talvet tuovat haasteita maakaasutilauksiatekeville. Kaasupörssissä tapahtuvan kaupankäynnin avulla voidaankor<strong>ja</strong>ta yli- tai alitilauksia <strong>ja</strong> ennakoimattomia muutoksia kaasun tarpeessa.Aktiivinen <strong>ja</strong> oikea-aikainen toimiminen jälkimarkkinoilla palkitaan kustannussäästöilläsekä lisäenergian hinnassa että siirtomaksuissa.Mittava huoltoseisokkiNeste Oilin Porvoon <strong>ja</strong>lostamollaGasumin oma huoltoryhmä osallistui Neste Oilin mittavaanhuoltoseisokkiin keväällä. Enimmillään Porvoon on <strong>ja</strong>lostamonalueella laitteita huolsi 2 500 kijää. Gasumlaiset ahersivat paineenvähennysase-semienkimpussa.työnte-Jalostamon seisokki tarjosi Gasumillemahdollisuuden tavallista perusteellisempiinhuoltotoimenpiteisiin, joita ei voida toteuttaa<strong>ja</strong>lostamon käynnin aikana. Huolto- <strong>ja</strong>kunnossapitotoimenpiteiden tarkoituksena olivarmistaa häiriöttömät maakaasun toimitukset yhdessäSuomen suurimmista maakaasun käyttökohteista.Seisokin <strong>ja</strong> huoltotöidenkin aikana maakaasutoimitusten tuli<strong>ja</strong>tkua: Gasumin oma LNG-tuotanto toimi lähes normaalisti<strong>ja</strong> myös Nesteellä oli omaa, tosin normaalitilanteeseenverrattuna hyvin pienimuotoista maakaasun käyttöä.Ratkaisuna poikkeustilanteessa oli siirrettävä pvasema,”Sinikka”, joka kytkettiin huoltotöiden a<strong>ja</strong>ksi varsinaisenpv-aseman rinnalle. Laite on varsin hyvin varus -teltu <strong>ja</strong> siinä on esimerkiksi paineensäädön, määrämittauksen,kaasun suodatuksen <strong>ja</strong> lämmityksen laitteis-tot sekä sekä tarvittavat turvalaitteet. Laite kytketään kaukovalvontaankäytön a<strong>ja</strong>ksi. Sinikan maksimikapasiteetti on 20–30 MW:atarvittavasta painetasosta riippuen.20


Gasumin alkuvuositaloudellisesti vahvaHyvin kaupaksi käynyt maakaasu <strong>ja</strong> lyhyen kaupan tuotteidensuosio siivittivät Gasumin taloudellisesti hyvään tulokseenensimmäisellä vuosineljänneksellä. Gasumin tammi–maaliskuunliikevaihto oli 402,5 miljoonaa euroa eli yli 50 miljoonaa euroasuurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös tulos kehittyihyvin. Liikevoitto oli 54,3 miljoonaan euroa eli 13,5 prosenttia liikevaihdosta,kun se edellisvuoden vastaavana a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksona oli 14,6 miljoonaaeuroa eli 4,2 prosenttia liikevaihdosta. Voitto ennen tilinpäätössiirto<strong>ja</strong><strong>ja</strong> vero<strong>ja</strong> oli 52,7 miljoonaa euroa (14,4 milj. euroa).Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana maakaasun myyntihintanousi viime vuoden vastaavaan verrattuna noin 6 prosenttia.Talvikaudellaoh<strong>ja</strong>ustoimiaTaakse jäänyt talvi oli vaiheikas <strong>ja</strong> haasteellinen myösGasumin siirtopalvelujen näkökulmasta. Kaikki ennakkoontilatut kaasumäärät, eli niin sanotut kiinteät toimituksettoimitettiin asiakkaille vaikeuksitta. Lisäksi kaasuatoimitettiin tehtyjen tilausten yli, enimmillään esimerkiksi28.1.2010 huipputuntien aikana reilut 50 prosenttia niin sanottunaavoimena toimituksena eli lisäkaasuna. Oh<strong>ja</strong>ustoimialisäkaasun hinnoittelulla jouduttiin kuitenkin viime talvenatekemään useampia kerto<strong>ja</strong> kuin keskimäärin viimevuosien aikana on tehty.Oh<strong>ja</strong>uksella varmistetaan koko siirtojärjestelmän toimitus-<strong>ja</strong> toimintakyky. Tavoitteena on pysäyttää nopeasta kaasunkysyntätason muutoksesta johtuva trendin omainen ra<strong>ja</strong>paineenlasku. Oh<strong>ja</strong>ustilanteet voitiin lopettaa, kun kaasuntoimitusmäärät Suomeen vastasivat jälleen kaasun käyttöä<strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>paine palautui normaalille tasolle.Olosuhteet vaikuttivat kaasun käyttöön pitkin talvea.Marraskuussa odotettiin talven pakkasia. Sähkön hinta olivarsin alhainen <strong>ja</strong> teollisuuden tuotannonrajoitukset <strong>ja</strong>tkuivatedelleen. Tästä syystä kaasun kulutuskin oli sangenmaltillista.Joulukuussa sähkön hinta oli selvästi marraskuuta korkeampi.Ulkoilman lämpötila, sähkön hintapiikit sekä teollisuudenloppuvuotta kohden parantuneet käyttöasteet nostivatkaasun kulutuksen lähes normaalille tasolle. Kaasun kulutustajouduttiin rajoittamaan lisäkaasun hintaoh<strong>ja</strong>uksellakolmena perättäisenä vuorokautena eli 15.–18.12.2009.Tammikuu oli kylmä <strong>ja</strong> esimerkiksi kaukolämpöä myytiin25 prosenttia yli normaalin <strong>ja</strong> myös sähkön hinta nousireippaasti. Nämä johtivat kaasun kulutuksen kasvuun.Myös maakaasua käyttävän teollisuuden käyntiasteet, erityisestimetsäpuolella, olivat varsin hyvät. Kaasun kulutustajouduttiin rajoittamaan lisäkaasun hinnanoh<strong>ja</strong>uksella 20.<strong>ja</strong> 28.1. <strong>ja</strong> samoista syistä kahteen otteeseen myös helmikuussa,10. <strong>ja</strong> 19.2.Maaliskuussa keskilämpötila Etelä-Suomessa oli hiemantavanomaista kylmempi. Laskenut sähkön hinta <strong>ja</strong> tuotannonrajoituksettietyillä teollisuudenaloilla painoivat kaasunkulutuksensuurin piirtein ennakoidulle tasolle.PUHDAS LIIKENNETankkausasemaEspoon FriisiläänTEKSTI EVELIINA PENNANEN KUVA JUKKA ISOKOSKIGasumin uusi maakaasutankkausasema avattiin toukokuussa EspoonFriisilässä osoitteessa Kuitinmäentie 26. Asema parantaa työmatkalaistenkaasuautoilumahdollisuuksia Länsiväylällä, jossa kulkee päivittäinjopa 70 000 ajoneuvoa.Friisilän asema on Gasumin 14. <strong>ja</strong> Suomen 16. maakaasuautojen tankkausasema.Gasumin tavoitteena on nostaa tankkausasemien määrä lähivuosina30:een <strong>ja</strong> tarjota myös biokaasua liikenteen käyttöön Suomessa.Tarkoituksena on lisäksi luoda GasHighWay-hankkeen myötä yhtenäinentankkausverkosto Pohjoismaista Välimerelle. Näin kaasuautoilumahdollisuudetlaajenevat. Jo nyt lomamatka kaasuautoillen Eurooppaan onnistuu edullisesti<strong>ja</strong> pienipäästöisesti.Lähi-ilmapuhtaaksi– Biokaasun tankkaamisellavoidaan merkittävästiedistää Suomentavoitteita lisätäuusiutuvien polttoaineidenkäyttöäliikenteessä. Tehdas-"Kaasuautoilusta a<strong>ja</strong>nkohtaistatietoa <strong>ja</strong> keskustelua nytmyös Facebookissa GasuminPuhtaampi liikenne -ryhmässä.valmisteisia kaasuautomalle<strong>ja</strong>on melkohyvin saatavilla <strong>ja</strong>myös vanha bensiiniautovoidaan muuttaakaasukäyttöiseksi,toteaa liiketoimintayksikönpäällikkö Jussi Vainikka Gasumilta.Vainikka muistuttaa, että maa- <strong>ja</strong> biokaasua käyttävien kaasuautojen yleistyminenesimerkiksi työmatkaliikenteessä sekä joukko- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluliikenteessäparantaa lähi-ilman laatua, koska niiden käytöstä aiheutuvat typenoksidipäästötovat vähäiset <strong>ja</strong> hiukkaspäästöt käytännössä olemattomat.Maakaasun litrahinta on noin puolet bensiinin hinnasta eli noin 70 senttiä.Bensiinin <strong>ja</strong> maakaasun kulutuksessa ei ole eroa.Maakaasun tankkausasemien verkosto tihenee koko a<strong>ja</strong>n. Friisilän asema si<strong>ja</strong>itseeyhteisellä tontilla Teboilin kanssa.21


VTT:n kehityspäällikkö Esa Kurkela arvioi, ettäsynteettisen maakaasun tuottaminen olisiteknisesti mahdollista muutaman vuodensisällä. Eri asia onkin sitten se, onko synteettisenmaakaasun tuottaminen vielä tuolloinkannattavaa <strong>ja</strong> mikä on kilpailukyky muihinbiomassan käyttötapoihin verrattuna.22


Esa Kurkela kertoo kaiken olevan valmiinasynteettiselle maakaasulleTEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MARKKU OJALASynteettinen maakaasu on uusiutuvana energialähteenä varteenotettava tulevaisuudenvaihtoehto. Voi olla, että jo muutamassa vuodessa vihreä kaasu virtaa Gasuminkin putkissa.Kiinnostus uusiutuvia energialähteitä kohtaan on kasvanutselkeästi energian hintojen noustessa. Myöshiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on johtanut siihen,että uusiutuvista energiamuodoista ollaan entistäkiinnostuneempia, toteaa VTT:n kehityspäällikköEsa Kurkela.Suomessa voimakkaan kehitystyön kohteena on ollut synteesikaasunvalmistus biomassasta. Synteesikaasua voidaan tehdäesimerkiksi metsätähteistä, puun kuoresta, oljista, energiakasveista<strong>ja</strong> jopa talousjätteistä. Yksi synteesikaasun käyttömahdollisuuksistaon synteettisen maakaasun eli SNG:n (synthetic naturalgas) valmistus.Synteettisen maakaasun tuotantoprosessi on kolmivaiheinen.Ensin biomassa kaasutetaan leijukerroskaasuttimessa 900 asteenlämpötilassa. Toisen vaiheen tuloksena on synteesikaasun(H 2+CO) <strong>ja</strong> metaanin (CH 4) seos. Kolmannessa vaiheessa eli synteesissävedystä <strong>ja</strong> hiilimonoksidista tuotetaan metanointiprosessinavulla metaania eli synteettisesti tuotettua maakaasua.Synteesikaasun sovelluksetSynteesikaasun tuotantoprosessi mahdollistaa myös monien muidentuotteiden valmistamisen. Toisen vaiheen jälkeisestä synteesikaasustavoidaan nimittäin tehdä synteettisen maakaasun lisäksidieselöljyä, vetyä <strong>ja</strong> erilaisia kemikaale<strong>ja</strong>.– Useat yritykset ovat kiinnostuneita synteesikaasun tuotannosta,sillä sen <strong>ja</strong>lostusmahdollisuudet ovat moninaiset. EsimerkiksiNeste Oil, StoraEnso <strong>ja</strong> Foster Wheeler ovat yhteistyössä rakentaneetVarkauteen 12 MW:n koelaitoksen. UPM <strong>ja</strong> Andritz/Carbona ovat myös kehittämässä teknologiaa kohti kaupallistabiopolttonesteiden tuotantoa. Samaa kaasutusteknologiaa voidaankäyttää myös synteettisen maakaasun valmistukseen. Kaasunpuhdistusvaihetta täytyy hieman optimoida <strong>ja</strong> itse synteesivaiheon erilainen.– On arvioitu, että vuonna 2020 voisi 10–20 prosenttia Suomenliikenteen polttoaineista olla synteesikaasusta <strong>ja</strong>lostettu<strong>ja</strong>.Hyödynnettävissä muutamassa vuodessaSynteettisen maakaasun tuotantoprosessi on niin raskas, ettei sesovellu pienen kokoluokan laitoksiin. Pieneen kokoluokkaan soveltuukinparemmin biokaasu, jota voidaan tuottaa esimerkiksimaatilojen lannasta <strong>ja</strong> kaatopaikkakaasuista. Vielä Suomessa eiolekaan tuotantolaitoksia, joissa synteettistä maakaasua voitaisiinvalmistaa, mutta Kurkela arvioi, että muutaman vuoden sisälläSuomikin voi saada oman laitoksensa.– Synteettisen kaasun tuottaminen olisi teknisesti mahdollistavuosikymmenen puolivälin tienoilla. Eri asia sitten on, onkose siinä vaiheessa vielä kannattavaa <strong>ja</strong> millaiseksi synteettisestituotetun kaasun hinta tulisi muodostumaan. Suuressa mittakaavassavalmistettu synteettinen maakaasu on edullisempaa kuinbiokaasu, mutta sen lopullista hintaa on tässä vaiheessa mahdotontaarvioida.Tuotantoprosessin idea on jo vanha. Yhdysvalloissa on ollut1980-luvulta asti toiminnassa synteettistä maakaasua kivihiilestätuottava kaupallisen mittakaavan laitos.SNG:n kehitystyötä on jo pitkää tehty myös muualla Euroopassa.Itävallassa on pieni laitos, jonka avulla tutkitaan erilaistenuusiutuvien polttoaineiden valmistusta. Myös Hollannissaollaan erittäin kiinnostuneita synteettisen kaasun sovelluksista<strong>ja</strong> Ruotsin Göteborgissa ollaan kilpailuttamassa 20 MW:n tuotantolaitosta.– Tuntuisi hyvinkin järkevältä tuottaa vihreää SNG-kaasuamyös Suomessa, koska raaka-aine on meillä kaasuputkiston varrellametsissä. Toki synteettistä maakaasua voidaan tuoda SuomeenVenäjältäkin, mutta täältäkin löytyisi raaka-ainetta ihanriittämiin. Lisäksi kotimainen kaasuntuotanto parantaisi huoltovarmuuttaSuomessa. Metsäbiomassaa voidaan kuitenkin käyttäämyös nestemäisten polttoaineiden, sähkön <strong>ja</strong> lämmön tuotantoon.Biomassavaramme tulevat oh<strong>ja</strong>utumaan niihin kohteisiin,joissa kilpailukyky on pitkällä aikajänteellä paras.Gasum valmiinaSynteettinen maakaasu voidaan syöttää maakaasuverkkoon <strong>ja</strong> sitävoidaan käyttää esimerkiksi maakaasulla käyvissä autoissa <strong>ja</strong> sitäpolttavissa voimalaitoksissa. Yksi merkittävä näkökohta prosessissaonkin sen kyky hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria.Gasumin siirtoverkossa myös synteettinen maakaasu voidaansiirtää tehokkaasti <strong>ja</strong> ympäristöystävällisesti.Gasum käynnisti viime vuonna selvityksen siitä, millä edellytyksilläse voisi lähteä suurimittaiseen kaasun tuotantoon biomassaakaasuttamalla. Gasum on mukana myös VTT:n koordinoimassaUCGFunda-projektissa, jossa tutkitaan erilaisten biomassapoh<strong>ja</strong>istenpolttoaineiden kaasutusta <strong>ja</strong> kaasun puhdistustasekä arvioidaan eri lopputuotteisiin tähtääviä prosesse<strong>ja</strong>. Yhtenäselvittelyn kohteena on synteettinen maakaasu.Tavoitteena on, että Gasumilla olisi valmius puhdistetun bio -kaasun vastaanottamiseen verkkoonsa ensi vuoden aikana. Bio-SNG:n koostumus ei poikkea merkittävästi biokaasusta, jotenmyös sitä voidaan ottaa vastaan heti tuotannon käynnistyttyä.23


GASSIMaakaasu on grillaa<strong>ja</strong>llekin edullinen vaihtoehtoTEKSTI KAISA RIIKILÄ KUVAT DREAMSTIME, WEBERGenesis® E-310on erinomainenruostumatonkaasugrilli.Maakaasugrillissä valmistuu nopeasti perheen kesäinen lounas.Maakaasu on oivallinen energialähdemyös grillikokeille. Maakaasuverkkoonliitetystä grillistäei kaasu lopu koskaan kesken. Maakaasuon sitä paitsi noin 50 prosenttiahalvempaa kuin nestekaasu eikä pullo<strong>ja</strong>tarvitse kanniskella vaihtoon.Gasum on Weber-maakaasugrillienjälleenmyyjä Suomessa. Jos kiinteistössäon olemassa maakaasuliittymä, grillinliittäminen <strong>ja</strong>keluverkkoon on helppoa. On kuitenkin tärkeää muistaa,että liitoksen saa tehdä ainoastaan valtuutettu kaasuasenta<strong>ja</strong>.Vuonna 1952 Chicagossa perustettu perheyritys Weber valmistaagrillejä, jotka ovat toiminnoiltaan <strong>ja</strong> laadultaan alansa edelläkävijöitä.Weber on alansa markkinajohta<strong>ja</strong> koko maailmassa.Weberin grilleissä on rajoitettu 25 vuoden takuu. Polttimoidenkintakuuaika on 10 vuotta. Jokainen grilli on id-numeroitu yksilö. Huippugrillitovat säänkestäviä, joten grillikautta voi <strong>ja</strong>tkaa ympäri vuoden.Markkinoilla on kaksi maakaasulla toimivaa mallia : Genesis E-310<strong>ja</strong> Genesis E-320. Niiden hinnat <strong>ja</strong> ominaisuudet ovat samat kuin vastaavillanestekaasugrilleillä. Grilleissä on crossover®-sytytysjärjestelmä,ruostumattomat Flavorizer®-tangot, kaksi työtasoa, kansi, lämpömittari,6 työvälinekoukkua <strong>ja</strong> 4 pyörää, joista 2 voidaan lukita.Genesis® S-320 on Weberin kaasugrillituotannon ruostumaton lippulaiva.Siinä on iso grillausalue <strong>ja</strong> kolme poltinta. Grillissä voidaan valmistaalähes mitä tahansa ruokia, esimerkiksi, lihaa, kalaa, kasviksia, pizzo<strong>ja</strong>,leipää <strong>ja</strong> jälkiruokia. Sivupolttimella voi keittää perunoita tai valmistaakastikkeen sillä välin, kun grilliruoat kypsyvät.Genesis® E-310 on erinomainen ruostumaton kaasugrilli talouteen.Myös se soveltuu lähes kaikenlaisten ruokien valmistamiseen. Grillissäon musta emaloitu pinta, iso grillausalue <strong>ja</strong> erittäin runsas varustelu.ARTOArtoRiikonentyöskenteleeGasumillaasiakaspalvelupäällikkönä.Kesäriskeihin varautuminen"LaiturilleKyllä elämä olisi vaarallista, ellei joku aina antaisi ohjeita <strong>ja</strong> varoituksia,miten pitäisi kussakin hetkessä menetellä <strong>ja</strong> käyttäytyä.Päivittäin on varoituksia tuulista, sateista, ukkosista, liukastumisista.Ja monesti niiden hallinta <strong>ja</strong> tiedottaminen on alueen halti<strong>ja</strong>n taiomista<strong>ja</strong>n vastuulla.Niin paljon on viime aikoina tämän kirjoitta<strong>ja</strong>lla huonoa tuuria ollut,että on pakko varautua erityisen huolella kesän tapahtumiin. Kun <strong>ja</strong> joskotitilalleni <strong>ja</strong> loma-asunnolleni Joensuun koillispuolelleKontiolahteen tulisi vieraita, niin varmaan minunpitää kouluttaa heidät kaikkiin mahdollisiin turvallisuusriskeihin.Meillä voi nousta ukonilma, meillä voihukkua jokeen, jos on pinnan alla pidempään kuinhengityksen pidätys sallii. Meillä voi kohdata kyykäärmeen.Karhu<strong>ja</strong>kin on tavattu monet kerrat. Meillä voipolttaa takapuolensa saunankiukaaseen. Meillä voisaada tikku<strong>ja</strong> kämmeneen, jos halko<strong>ja</strong> huolimattomasti hipelöi. Meillävoi kompastua metsän juurakoihin <strong>ja</strong> saada vaikka roska silmään, jos eimetsäretkellä kumarru riittävästi puiden oksia kohdatessa.A<strong>ja</strong>ttelin, että pitäisin vieraillemme tunnin puolentoista esitelmänmetsäisen rantakaistaleen vaaroista. Kypärä olisi tarpeen muun muassasiksi, että puista voi pudota käpyjä päähän. Kypärä on tarpeen myössavusaunassa. Niissä oven yläkamana on aina niin matala, että siihenlyö otsansa, ellei lähes konttaamalla sitä ohita.Suo<strong>ja</strong>lasien tarve on itsestään selvyys. Ilman niitä voi vaikka itikkalentää silmään. Itikoita, niitä on kuusimetsän reunustamalla rantatontillaainakin riittävästi. Riski on siis mitä ilmeisin. Paksut rukkaset onsyytä varata saunaan, puita lisätessä uunin luukku <strong>ja</strong> sen kahva voi ollakuuma. Vesihanan kahvakin voi olla kuuma, joten rukkaset ovat sitäkinkäsitellessä tarpeen.Uimahousut ovat näkösuo<strong>ja</strong>, muitta uusin tuoteidea olisi kehittääsemmoinen lannevyö, jossa olisi paksut eristeet takapuolen kohdalla,ettei vaan vahingossakaan koskettaisi saunan kuumaa kiuasta. Vene- <strong>ja</strong>uimalaiturille meno ilman kelluntaliivejä on ankarasti kielletty.Jos nyt sauna keksittäisiin, sen varmaan joku direktiivi kieltäisi kovinvaarallisena kodinkoneena. Suomen monen miljoonan kiuasta <strong>ja</strong> takkaaodottaakin pian käyttökielto, koska ne eivät täytä päästödirektiiviä. Neolisi pitänyt aikoinaan, vanhimmat yli sata vuottasitten, tyyppihyväksyttää <strong>ja</strong> päästömittauttaa.Odotettavissa on, että nuotiotulta eräretkillä eiole lupa sytyttää, ennen kuin se tapahtuma onEU:n tyyppihyväksymä <strong>ja</strong> päästömittauksin sallittu.Parfyymeitä pitää valikoida harkiten, etenkinjos niillä on tarkoitus hätistellä itikoita. Itikkaöljyilläkintiedetään olevan haitallisia vaikutuksiakasvihuoneilmiöön. Pitkävartiset kumisaappaat tai mieluummin metsurikengätpitää jokaisella olla. Pihalla voi kohdata kyykäärmeen.Ruohonleikkuria ei pidä käynnistää noin vain. Direktiivin mukaan sinunpitää varmistuman, että se voi tapahtua täysin turvallisesti. Jos lapsetovat valvonnan alaisina <strong>ja</strong> koti- sekä harraste-eläimet ovat kytkettynä,voit harkita ruhonleikkurin käynnistämistä, kertoi Partnerin ohjekir<strong>ja</strong>.Husgvarnan moottorisahan oppaassa kerrotaan ylen neuvo<strong>ja</strong> antavasti,että pyörivää teräketjua ei pidä pyrkiä pysäyttämään käsin.Kaasugrillin kanssa pitää olla varovainen. Melkein satavuotias anoppinioli loma-asunnollani kylässä. Siinä kaslereita grillaillessani hän, siisanoppini, kulki terassilla takaa ohitse <strong>ja</strong> kas hän neuvoi minua sanoin:”Olehan varovainen sen kaasun kanssa”. Ikään kuin en tällä yli 40 vuodenkaasualan kokemuksella osaisi yhtä nestekaasupulloa käsitellä. Onneksion anoppi, joka huolehtii.meno ilmankelluntaliivejä onankarasti kielletty.24


SINUNKAUPATViidestä edellisestä vuoden gasumlaisesta koostuva raati perustelivalintaansa muun muassa sillä, että Tero on aivan erityisen aikaansaapa,avulias <strong>ja</strong> luotettava. Hän on todella oman alansa asiantunti<strong>ja</strong>,nuori <strong>ja</strong> arvostettu ammattilainen. Tero sai palkinnoksi Anneli Hillingraiikanlehden nimeltään Tähtitaivas sekä diplomin.Teron maakaasu-ura alkoi vuonna 1991, jolloin hän oli ensimmäistäkertaa kesätöissä Kouvolan instrumenttikor<strong>ja</strong>amolla. Sittemmin häntänähtiin useampanakin kesänä Kouvolassa erilaisissa tehtävissä opiskelunlomassa. Tero valmistui tietotekniikkateknikoksi vuonna 1992 Kotkanteknisestä koulusta, sen jälkeen vuosi vierähti armei<strong>ja</strong>n leivissä ilmavoimienviestikoulussa. Opiskelut <strong>ja</strong>tkuivat Kotkan ammattikorkeakoulussa<strong>ja</strong> hän valmistui tietoliikenneinsinööriksi vuonna 1996. Tero teki molempienopiskelujensa lopputyöt Gasumille.Valmistumisen jälkeen hän työskenteli pari vuotta ilmavoimien teknisessäkoulussa, kunnes palasi jälleen Gasumille. Työ järjestelmäasiantunti<strong>ja</strong>naKouvolassa alkoi vuonna 1998 valvontajärjestelmän parissa <strong>ja</strong><strong>ja</strong>tkuu edelleen.Tero Kinnunen valittiinVuodengasumlaiseksiTEKSTI ANNE POIKOLAINEN KUVA TARMO VALMELAJärjestelmäasiantunti<strong>ja</strong> Tero KinnunenKouvolasta on vuoden 2010 gasumlainen.Tero sai kuulla uutisen yhtiön koulutuspäivilläHuollon Paikassa Majvikissä toukokuussa.Näkymättömän työn taita<strong>ja</strong>Teron töiden painopiste on valvonta- <strong>ja</strong> toimistojärjestelmien toimintakunnossapitäminen sekä tietokoneyhteyksien ylläpito eri toimipaikkojenvälillä.– Tämä työ ei näy käyttäjille, jos näkyy, niin silloin se tietää ongelmia,summasi Tero tehtäviään.Teron vastuulla on myös Kouvolan konesali, jossa on noin 100 eri palvelinta,osa fyysisiä, osa virtuaalisia, osa testi- <strong>ja</strong> osa tuotantopalvelimia.Tero tekee paljon yhteistyötä Kouvolan instrumenttikor<strong>ja</strong>amon kanssa,kor<strong>ja</strong>amolaiset rakentavat ala-asemia <strong>ja</strong> Tero niihin valvontajärjestelmäosuuden.Myös tankkausasemat työllistävät, niillekin tehdään ala-asemia<strong>ja</strong> jälleen Tero rakentaa tietoliikenneyhteydet. Parasta aikaa työn allaovat LNG -laitoksen uudet tietoliikenneyhteydet.– Tässä työssä täytyy koko a<strong>ja</strong>n opiskella uutta, sillä tekniikkakehittyy huimaa vauhtia <strong>ja</strong> nopeutta pitää saada koko a<strong>ja</strong>nlisää. Gasum on hyvä työpaikka, koska täällä satsataan koulutukseen<strong>ja</strong> käytössä on viimeisin tekniikka. Se antaa paljon,mutta luo myös haasteita, toteaa Tero.Tero on tyytyväinen töihinsä <strong>ja</strong> erityisen tyytyväinensiihen, että yhtiöön hankittiin etäneuvotteluyhteydet. Eritoimipaikkojen välinen ajo on vähentynyt radikaalisti.Tekniikka kiinnostaa myös vapaallaTero asuu maakaasulla lämpiävässä entisessä kotitalossaanUtissa. Perheeseen kuuluvat vaimo Mervi<strong>ja</strong> kolme poikaa, Topi (11), Artturi (13) <strong>ja</strong> Jesse (14),joiden kanssa Tero touhuaa mielellään kaikenlaistakivaa. Uusi yhteinen harrastus on kalastus.– Se on hyvää vastapainoa työlle, iloitseeTero.Uutena perheenjäsenenä joukossa hyöriiseitsemän kuukautta vanha Chihuahua, metsästyskoiranimeltään Jöpö.Teroa kiinnostaa tekniikka niin työssäkuin vapaallakin <strong>ja</strong> hänellä onkin aina työnalla jokin projekti tai härveli; auto, moottoripyörätai perämoottori, jota voi rassata. Teronharrastuksiin kuuluu talvisin laskettelu. Hän onmyös Gasumin Metaanimotoristien jäsen.25


Asiakassuhdetutkimus 2010:Asiakaslähtöisyys kehittyyTEKSTI SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA DREAMSTIME GRAFIIKKA GASUMGasum on onnistunut kehittämään asiakastyytyväisyytensä tasoa<strong>ja</strong> se saa kiitosta etenkin hyvästä <strong>ja</strong> aktivoituneesta palvelustaan.Asiakassuhdetutkimuksessa asiakkaat toivovat Gasumilta aktiivisempaasidosryhmätyötä päätöksentekijöiden suuntaan sekä näkyvyyden lisäämistämaakaasun yleisen tunnettuuden <strong>ja</strong> imagon kehittämiseksi muidenenergiamuotojen kanssa käytävässä kilpailussa.Toimitusvarmuus9,5Henkilöstön ammattitaito8,9Lupausten pitäminen8,8Valvomon toiminta8,8Henkilöstön palveluhalukkuusKunnossapidon toiminta8,78,720102008Laskutuksen toimivuus8,6Laskutuksen selkeysGasum Online -järjestelmäJoustavuus ongelmatilanteissaToiminnan asiakaslähtöisyysTiedottamisen avoimuusMarkk/esittelymateriaaliYhteydenpidon aktiivisuusHintakilpailukyky6,88,58,48,48,38,28,28,2TyytyväisyysGasumintoimintaanHaastateltavilta kysyttiin,miten tyytyväisiä he ovatGasumin toimintaan 16 eriominaisuuden osalta.Arvioita pyydettiinkouluarvosanoilla 4–10.Gasum teetti maalis–huhtikuussa Corporate ImageOy:llä asiakassuhdetutkimuksen. Tutkimus tehtiinpuhelinhaastatteluna <strong>ja</strong> siihen osallistui 109Gasum Oy:n tukkukaupan asiakasta. Sen avullaselvitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä Gasumintoimintaan, tuotteisiin, viestintään <strong>ja</strong> maakaasunhinnoittelujärjestelmään.Kokonaisuutena Gasumin saamat arviot olivat kehittyneetmyönteisesti kahden viime vuoden aikana. Erityisesti asiakaslähtöisyyden,palveluhalukkuuden, yhteydenpidon aktiivisuuden sekätiedottamisen avoimuuden koettiin selvästi kehittyneet vuodesta2008, jolloin vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran.Useimmissa muissakin tekijöissä oli myönteistä kehitystä lukuunottamatta maakaasun kilpailukyvylle annettu<strong>ja</strong> arvioita.Gasumin www-sivut <strong>ja</strong> Online-palvelu olivat tuttu<strong>ja</strong> valtaosallehaastatelluista. Tiedon löydettävyyttä sivuilta pidettiin varsinhyvänä. Online-palvelujen osalta vastaa<strong>ja</strong>t kiittelivät omankaasun käytön seurannan toimivuutta, mutta toivoivat sivuille lisääselkeyttä. Verkkosivuille toivottiin lisää tietoutta liikennekäytöstä,kulutta<strong>ja</strong>laitteista <strong>ja</strong> maakaasun hintaennusteista.Lyhyen kaupan tuotteiden <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>ustuotteiden tunnettuus <strong>ja</strong>tyytyväisyys olivat hyvällä tasolla. Uudet energiamarkkinaraportitsaivat erityistä kiitosta. M2010-hinnoittelujärjestelmän kehittämiseenotettiin mukaan asiakkaita, joka näkyi myös tuloksissa. ArvosanatM2010-järjestelmälle olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa.Vuositilaukseen liittyvä asiakaspalvelu, kuten uuden toimitussopimuksensolmiminen, tekninen tuki sekä vuositilauksen tekeminenOnline-järjestelmässä, saivat korkeat arvosanat.Tutkimuksen antama palaute tukee Gasumin pitkäjänteistäpyrkimystä avoimempaan tiedottamiseen <strong>ja</strong> aktiiviseen vuorovaikukseenasiakkaiden kanssa. Huoli maakaasun kilpailukyvystä<strong>ja</strong> asemasta tulevaisuudessa muun muassa valtiovallan tekemienveroratkaisujen osalta on yhteinen asiakkaidemme kanssa.Uusien tuotteiden osalta <strong>ja</strong>tkamme panostusta maakaasunliikennekäyttöön sekä biokaasun tuotteistamiseen <strong>ja</strong> tuomiseenmarkkinoille.26


LYHYESTILehtonen Kouvojenuudeksi päävalmenta<strong>ja</strong>ksiKouvolan Kouvot on valinnut uudeksi päävalmenta<strong>ja</strong>ksi Jyri Lehtosen(36). Lehtonen on toiminut aiemmin Korihaiden päävalmenta<strong>ja</strong>na.Ennen valmenta<strong>ja</strong>uraansa hän pelasi ammattilaisenaSuomessa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa <strong>ja</strong> Espan<strong>ja</strong>ssa.Kouvot pokkasivat prossia kaudenSM-otteluista. Gasum tukee Kouvojentoimintaa.Millennium-palkinto<strong>ja</strong>etaan kesäkuussaSuomalainen Tekniikan Akatemian <strong>ja</strong>kama Millennium-palkinto onyksi maailman suurimmista teknologiapalkinnoista. Ehdokkaattämän vuoden palkinnon saajiksi ovat professorit Sir RichardFriend, Stephen Furber <strong>ja</strong> Michael Grätzel.Voitta<strong>ja</strong> julkistettiin 9. kesäkuuta. Gasum on Tekniikan Akatemia-säätiön yritysyhteistyökumppani.Gasum osallistuu CLEEN-hankkeisiinEnergia- <strong>ja</strong> ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymäCLEEN Oy:n mittaus-, monitorointi- <strong>ja</strong> ympäristötehokkuus-tutkimusohjelman (MMEA) tavoitteina on kehittää uusia mittaus-<strong>ja</strong> seurantajärjestelmiä ympäristötehokkuuden arviointiin. Gasuminmielenkiinnon kohteena ohjelmassa on, kuinka biokaasun ympäristötehokkuuttavoidaan mitata koko polttoaineketjun aikana. Tavoitteenaon luoda dynaaminen malli, joka pystyy hallitsemaan suuren määräntuote- <strong>ja</strong> ympäristötietoa <strong>ja</strong> auttaa siten seuraamaan <strong>ja</strong> arvioimaan eriraaka-ainelähteistä peräisin olevan biokaasun ympäristötehokkuutta.NIMITYKSETKOONNUT MINNA OJALAInsinööri (AMK) KRISTOFER PÖYSTI on nimitetty huoltoteknikoksi Imatranvastaanottoasemalle 3.5.2010 alkaen.Insinööri (AMK) TERO TIKKA on nimitetty projekti-insinööriksiinvestointiosastolle 10.3.2010 alkaen. Tero työskentelee Kouvolanmaakaasukeskuksessa.HENNAMARI HAVERINEN on nimitetty sihteeriksi Espoon pääkonttoriintalousosastolle 22.3.2010 alkaen.OLLI MÄKI-TUURI on nimitetty Helsingin aluepäälliköksi 1.4.2010 alkaen.Olli toimi aiemmin huoltomestarina Hyvinkään huoltokeskuksessa.Putkiasenta<strong>ja</strong> ANTTI KESSELI on nimitetty huoltoasenta<strong>ja</strong>-hitsaa<strong>ja</strong>ksiHyvinkään huoltokeskukseen 19.4.2010 alkaen.Mekaanikko KIMMO VIITANEN on nimitetty huoltoasenta<strong>ja</strong>-hitsaa<strong>ja</strong>ksiTampereen huoltokeskukseen 1.6.2010 alkaen.Gasum työllistää kesän 2010 aikana yli 60 kesätyöntekijää. Mukana onmonia aikaisimpinakin kesinä Gasumilla kesätöitä tai opiskeluun liittyvääharjoittelua tekeviä nuoria <strong>ja</strong> alan opiskelijoita.Biokaasu onuusiutuva energialähdeTEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA BIOVAKKAHarri Hagman on toiminut kahdeksan kuukauttaBiovakka Suomi Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong>na. Biovakka<strong>ja</strong> Gasum suunnittelevat noin kymmenen biokaasulaitoksenrakentamista Suomeen lähivuosina.Ehdottomasti tärkein asia on se, että biokaasuon uusiutuva, kotimainen energialähde.Mitkä ovat kolmeSen valmistuksessa käytetään raaka-aineenasellaisia biohajoavia <strong>ja</strong>keita, joi-tärkeintä asiaa biokaasussa?ta ei muulla tavoin voida hyödyntää.Toiseksi biokaasua voi hyödyntää energianasellaisenaan. Kolmanneksi Biovakka voi Gasuminkanssa yhteistyössä rakentaa biokaasulaitoksia, joissa tuotetaanpuhdasta, tehokasta <strong>ja</strong> ympäristölle ystävällistä liikennepolttoainetta.Yksinkertaisesti sanottuna: <strong>ja</strong>lostettunaMiten biokaasu sopii loistavasti. Toiveena on, että valtiovaltatarife<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> polttoaineverotuspäätök-liikennekäyttöön?siä miettiessään oh<strong>ja</strong>isi polttoaineenkäyttöä biokaasun suuntaan. Ainakaanpäätöksillä ei saa estää kotimaisen <strong>ja</strong> puhtaan liikennepolttoaineenkäytön laajentamista.Se näyttää hyvältä, koska molemmatMillaisena näetovat puhtaita <strong>ja</strong> ympäristölle edullisiamaakaasun <strong>ja</strong> biokaasunpolttoaineita. Biokaasu on täysin kotimainentuote, joten se täydentää hyvinyhteisen tulevaisuuden?maakaasun käyttöä. Pyrimme Gasuminkanssa rakentamaan lähivuosina kymmenkuntabiokaasulaitosta Suomeen. Näin biokaasun volyymi saadaanisommaksi <strong>ja</strong> sen painoarvo energialähteenä kasvaa.Biokaasun tuottamisessa käytettäväMiten biokaasulaitosten prosessi on suoraviivainen <strong>ja</strong> sen tekniikkaon toimivaa. Biokaasu sisältäätekniikka on edistynyt?tyypillisesti 65 prosenttia metaania <strong>ja</strong>35 prosenttia hiilidioksidia. Eniten kehitystyötätarvitaan kuitenkin <strong>ja</strong>tkossakin siinä, miten voidaanälykkäällä tavalla yhdistää kaasuntuotanto <strong>ja</strong> prosessissa syntyvänmädätteen <strong>ja</strong>lostaminen turvallisiksi kierrätysravinteiksi. On iso haaste ottaaprosessista talteen typpi <strong>ja</strong> fosfori <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ta ne uudelleen kiertoon. Tämä onBiovakan yksi kilpailuetu muihin alan toimijoihin verrattuna.Olen vannoutunut kaasuautoili<strong>ja</strong>. SainMillainen kaasumies itse olet? käyttööni Biovakan ensimmäisen kaasuauton<strong>ja</strong> ihastuin siihen täysin. Se onhil<strong>ja</strong>inen <strong>ja</strong> helppo ajettava. Kun Gasumavasi Loh<strong>ja</strong>n Mui<strong>ja</strong>laan tankkausaseman, on tankkaaminen tullutkäteväksi. Nyt a<strong>ja</strong>n noin 95 prosenttia maakaasulla <strong>ja</strong> vain 5 prosenttiabensiinillä. Bensiini on auttamatta jäänyt varapolttoaineeksi. Yhdellä tankkauksellamaakaasua a<strong>ja</strong>a noin 300 kilometriä. Maakaasuputki vedettiin kotinilähelle, <strong>ja</strong> nyt otankin selville, millaisia palvelu<strong>ja</strong> Gasumilla on tarjota omakotitaloasukkaalle.27


RATKAISU: www.gasum.fi/julkaisu<strong>ja</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!