Numero 2 pdf - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

VALmiSTunuTTähän juTun nimiKYLLÄ KANNATTI!Aikuisopiskelusta uusiin haasteisiinteksti AnniinA MeuROnen kuva tARu HiRVOnenAnne Matiskainen sai vakituisen työpaikan MtV3:lta jo opiskeluaikanaan.- Ammattikorkeakouluopiskelu oli käytännönläheistä. Luokallammeoli eri-ikäisiä ihmisiä, joista jokainen toi käsiteltäviin aihepiireihinomia näkökulmia ja näkökantoja. Sekä opettajat että muut opiskelijatkertoivat konkreettisia mielipiteitä ja esimerkkejä, mikä oli ainakinitselleni erinomainen oppimiskeino. Luokassa oli hyvä yhteishenki japidämme yhteyttä edelleen. Parhaat muistot ovat opiskelukaverit jaopintomatka Brysseliin, kuvailee opiskelu-aikaansa liiketalouden aikuiskoulutuslinjaltavalmistunut Anne Matiskainen, 32.Matiskainen valmistui tradenomiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulustavuoden 2007 joulukuussa.Matiskainen on syntynyt Kotkassa ja käynyt aikoinaan Kotkankauppaoppilaitoksen. Valmistuttuaan merkonomiksi vuonna 1996 häntyöskenteli kotkalaisessa kaapelitelevisioyhtiössä. Muutaman vuodenhän työskenteli samalla alalla myös Helsingissä, mutta palasi Kotkaantakaisin.- Pääsin jo vuonna 1995 maksu-tv-bisnekseen mukaan saatuani kesätyöpaikankotkalaisessa kaapelitelevisioyhtiössä. Valmistuttuani merkonomiksityöskentelin äitiyslomansijaisena samassa paikassa vuodenverran. Sijaisuuden jälkeen työtilanne ei Kotkassa ollut kovin hyvä,joten muutin Helsinkiin työn perässä vuoden 1997 lopussa. Helsingistäpalasin parin vuoden päästä takaisin Kotkaan, jossa työskentelinentisen työnantajani palveluksessa kuutisen vuotta. Kotkan vuosinaminulle heräsi kiinnostus kehittyä ammatillisesti lisää, Matiskainenmuistelee.06.

Tähän VALmiSTunuTjuTun nimiTakaisin koulun penkille- Noin kymmenen vuotta tein samantyyppistä työtä kaapeli-tv-alalla.Reilu nelisen vuotta sitten kiinnostuin aikuisopiskelusta. Pääsin Kymenlaaksonammattikorkeakoulun liiketalouden aikuiskoulutuksen iltalinjalleopiskelemaan.- Päivät olin töissä vanhassa työpaikassani, illat olin tunneilla Kouvolassa.Opiskelujen loppuvaiheessa muutamia kursseja pystyin suorittamaanKotkassakin. Olihan se suuri muutos, kun kahdeksan tunnintyöpäivän jälkeen lähdin junalla Kotkasta Kouvolaan kouluun, muttahetkeäkään en katunut ja valmistuminen oli päämääränä koko ajan.Monimuoto-opiskelu antoi paljon. Toki kun jotakin haluaa edistää,niin jostakin muusta on luovuttava. Piti laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.Elin siis yli kolmen vuoden ajanjakson, jonka aikana vuorokausitäyttyi työpäivästä ja kouluillasta, Matiskainen kertoo.Monimuoto-opiskelijoilla oli toki usein etätehtäviä, joten ihan jokaikinen ilta hänen ei tarvinnut matkustaa Kouvolaan, mutta ne illat menivätkinsitten tehtävien parissa.- Oli siitä hyötyä. Nykyinen esimieheni Maikkarilla sanoi yhdeksivalintakriteeriksi minut töihin ottaessaan, että kertoo jotakin ihmisenmotivaatiosta, kun on ryhtynyt aikuisena opiskelemaan työn ohella.Samoin tein opinnäytetyöni täällä Maikkarilla varsinaisen työn ohella.Opinnäytetyöni käsitteli MTV3 Kanavapaketin myynninedistämistäja suhdemarkkinointia. Työkaverit tsemppasivat koko ajan, mikä tuntuimukavalle, Matiskainen kiittelee.Eväät opiskelusta, varmuus työstäMatiskaisen opinnot kestivät kolme ja puoli vuotta. Hän valitsisuuntautumisvaihtoehdokseen markkinoinnin, joka vaikuttimielenkiintoisimmalta.- Jo ennen valmistumistani sain vakituisen työpaikan täältä Maikkarilta.Varsinaista työharjoittelua en ammattikorkeakouluaikanani suorittanut,sillä sain harjoittelut korvattua. Olisihan se ollut outoa lähteätyöharjoitteluun, kun oli ollut jo kymmenen vuotta alalla töissä, kertoonykyisin MTV3:n maksukanavien tuotekoordinaattorina työskenteleväMatiskainen.Matiskainen uskoo, että opiskelu antaa monelle hyvät valmiudettoimia erilaisissa tehtävissä, mutta vasta työelämä opettaa lopullisenammattitaidon.- Työ opettaa tekijäänsä, Matiskainen hymyilee.MTV3:lle hän päätyi töihin osittain sattuman kautta.- Olin laittanut hakupapereita menemään moneen paikkaan. Huomasintelevisiosta, että MTV3 haki maksu-tv-tiimiin myyntineuvottelijaaja hain paikkaa. Soitin kysyäkseni paikasta lisätietoja ja minut kutsuttiinhaastatteluun ja sain paikan. Luulen, että paikan saantia edesauttoiaiempi kokemukseni alalta.- Ikään kuin hyppäsin liikkuvaan junaan, sillä ala oli minulle ennestääntuttu. Siirryin palveluntarjoajan palveluksesta sisällöntarjoajanpalvelukseen. Jos täytyy jotakin mainita, mitä entisessä työssäni kaipaan,niin asiakkaita. Tosin pääseehän tässäkin työssä ihmisiä tapaamaan.Kuluttajia kohtaan usein erilaisten tapahtumien kuten messujenyhteydessä. Ja päivittäin tapaan työkavereita ja melkein viikoittainyhteistyökumppaneitamme.Entinen kotkalainen on nyt muuttanut pysyvästipääkaupunkiseudulle.- Kotkassa on mukava käydä, mutta täällä on nyt kotini, Matiskainensanoo.Monipuolinen työTuotekoordinaattorin työ on monipuolista. Matiskaisen päävastuualueenaon tuotehallinta.- Tuotesuunnittelu, taloushallinnon prosessit, erilaiset tapahtumamarkkinointiinliittyvät asiat, kumppanituki, esimerkiksi yhteistyökumppaneidentukeminen erilaisten myynninedistämistoimenpiteidenavulla, yhteistyökumppanitiedotus sekä tekninen yhteistyömaksu-tv-kanavien osalta kuuluvat muun muassa työnkuvaani, hänlistaa.Matiskainen on viihtynyt MTV3:lla hyvin.- Tiimimme kuuluu MTV3:n internet- ja kuluttajaliiketoimintayksikköön,jossa on töissä paljon tradenomeja. Työni on hyvin monipuolistaja jokainen päivä on erilainen. Tämä on luovien ihmisten paikkaolla töissä. Työn puolesta olen muutaman kerran päässyt esimerkiksiF1-kilpailuihin, kun olen järjestänyt myyntikilpailun yhteistyökumppaneidemmeasiakaspalvelu- ja myyntihenkilöille. Erään konsertinyhteydessä pääsin myös tapaamaan Eppu Normaalia, Matiskainenkertoo.MTV3 Kanavapaketti näki päivänvalon vuoden 2006 marraskuussa.Pääpiirteissään maksu-tv-tiimin tehtävä on tarjota yhteistyökumppaneillejakeluun MTV3 Kanavapaketti tai MTV3:n maksukanavia.Yhteistyökumppaneita ovat kaapeliyhtiöt kaapeliverkoissa, PlusTVantenniverkossa ja Viasat satelliitissa. Yhteistyökumppanit solmivatsuorat asiakassopimukset kuluttajien kanssa, joten suoraa asiakassuhdettakanavapakettien tilaajiin kanavalla ei ole.- Meidän on tehtävä koko ajan myynti- ja markkinointitoimenpiteitä,jotta tilaajamäärämme kasvavat. Ei todellakaan voi tuudittautuasiihen, että nyt meillä on paljon tilaajia, vaan meidän pitää jatkuvastitehdä töitä palvelumme kehittämiseksi. Pyrimme pitämäänhuolta nykyisistä ja tulevista tilaajista tarjoamalla heille hyvää viihdettä.Kilpailu on kovaa, joten meidän täytyy jatkuvasti ponnistellasaadaksemme lisää tilaajia ja pitääksemme tilaajat tyytyväisinä, Matiskainenvalottaa.07.

Tähän KASARMINMÄEN jutun nimi KUULUMISETSuurkampus valmistuuVAIHEITTAINAikataulullisista ja lakisääteisistä haasteistahuolimatta Kasarminmäen suurkampuksenrakentaminen etenee hyvää vauhtia. Viimeisetkinopiskelijat pääsevät muuttamaankampukselle vuonna 2010. Kymenlaaksonammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnanja kulttuurin toimiala keskittyytulevaisuudessa kokonaan Kasarminmäellerakennettavalle suurkampukselle.teksti ESSI LONKA kuva ARKKITEHDIT NRTKampukselle kohoava uudisrakennus on nimeltään Paja.Alkuperäisen aikataulun mukaan suurkampuksen pitiolla valmis vuoden 2009 kesällä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulustariippumattomista syistä aikataulustaon jääty, ja näillä näkymin kampus valmistuukesäksi 2010. Aikataulua on venyttänyt Helsinginyliopiston yllättävä ilmoitus käännöstieteen laitoksensiirtämisestä Kouvolasta Helsinkiin.Käännöstieteen laitoksen siirtymisestä tehtiin oikaisuvaatimus.- Se on nyt käsitelty ja voimme ostaa Paraatikenttä 7 –rakennuksensekä kirjastorakennuksen ja alkaa rakentaa Paja-rakennusta. Pyrimmealoittamaan Pajan rakentamisen joulukuun 2008 alussa ja se on valmishuhtikuussa 2010, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtoriRagnar Lundqvist sanoo.Alun perin tarkoituksena oli rakentaa Kasarminmäelle 8 000 neliömetrinuudisrakennus, johon olisi tullut Kymenlaakson ammattikorkeakouluntoimintaa. Käännöstieteen laitoksen muuton takia ammattikorkeakoulunsuunnitelmat muuttuivat. Nyt osa toiminnasta siirtyylaitoksen tiloihin, ja alueelle rakennetaan noin 4 000 neliömetrin kokoinenPaja-rakennus.Paja on ainoa uudisrakennus, joka Kasarminmäelle rakennetaan. Sekäsittää muotoilun ja restauroinnin koulutusohjelmien työpajatilatsekä kahvilan.Jo olemassa olevia rakennuksia aiotaan peruskorjata. Tällä hetkelläremontissa ovat rykmenttisali sekä taidetalo eli entinen toimiupseerikerho.Näiden rakennusten remontit valmistuvat tämän vuoden loppuunmennessä.- Kasarminmäen päärakennuksen eli Paraatikenttä 7:n ja kirjastorakennuksenremontit pääsemme toivon mukaan aloittamaan toukokuussa2009, jolloin remontin ensimmäinen vaihe olisi valmis samanvuoden elokuussa. Liiketalous pääsee silloin muuttamaan päärakennukseen,rehtori Lundqvist sanoo.Remontit ovat kokonaisuudessaan valmiit huhtikuussa 2010. Muotoiluja restaurointi pääsevät muuttamaan tiloihin kesällä samanavuonna.Kasarminmäen päärakennukseen tulevat liiketalouden tilat sekämuotoilun suunnittelutilat. Kirjastorakennuksessa toimii jatkossaKymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto. Rykmenttisali tuleeolemaan jatkossakin viestinnän koulutusohjelman käytössä, samoinmediakasarmi, jonka vuokrausta Kouvolan kaupungilta jatketaan. Taidetaloontulee piirustuksen, maalauksen ja plastisen sommittelun tiloja.Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toiminta It-talolla loppuukokonaan ja tiloista luovutaan, kun se on mahdollista.- Opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailutiloista ovat neuvottelutkäynnissä. Ajatuksena on, että ruokailu jatkuisi samaan tapaan Kasarminmäenravintolassa, Lundqvist valottaa.Suurkampukselle tullaan sijoittamaan opetushenkilöstön ja T&Khenkilöstönlisäksi vielä muun muassa opiskelijakunta Klaani, opintojahakutoimistot, kansainvälisten asioiden toimisto ja atk-tuki. Rehtorinmukaan alustavia suunnitelmia näiden toimintojen sijoittamiseksion tehty.Kasarminmäen suurkampuksen valmistuttua alueella opiskelee noin1500 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Henkilökuntaatulee olemaan pitkälti yli toistasataa.0.

MILLÄ MIELIN Tähän KASARMINMÄELLE?jutun nimiMitä mieltäsuurkampuksesta?Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilunja liiketalouden toimipisteet aiotaan keskittääKasarminmäen kampukselle. Tällä hetkellä muotoilu toimiiUtinkadulla ja liiketalous Salpausselänkadulla Kouvolassa.teksti HENNA VALKONEN kuvat SALLA OILINKI, HENNA VALKONENInnoste kysyi tänä vuonna opiskelunsa aloittaneiltafukseilta, miltä tuntuu siirtyä Kasarminmäelleopiskelupaikan mukana.Leevi Markkula, muotoilu- Juuri kun on sisäistänyt nykyisen toimipisteentilat, täytyy siirtyä täysin uusiin tiloihinjoiden toimintoihin oppiminen vie taasaikansa.- Nyt Tornionmäellä on erinomaiset tilatesimerkiksi metallityöskentelyyn, joten suhtaudunskeptisesti saadaanko Kasarminmäelleyhtä suuret ja kattavat tilat. Tarvitaan ihme,jotta uusissa tiloissa työskentelymahdollisuudetolisivat paremmat kuin nykyisissä.- Positiivista on se, että tutustuminen muidenlinjojen ihmisiin helpottuu, ja kurssejaon helpompi ottaa muualtakin kuinmuotoilusta.Nea Finne, muotoilu- Kasarminmäen kampus sijaitsee onneksilähempänä keskustaa kuin Tornionmäki.Anjalankoskelta kulkiessa ei tarvitsemennä monella eri bussilla, mikä helpottaamatkustamista.- On mukavaa päästä uusiin tiloihin lähelleesimerkiksi viestinnässä olevia kavereita.Kampuksella näkee varmasti muita paljonnykyistä enemmän. Eniten mietityttää,mistä kasarmialueelta saadaan tarpeeksi tilaatyöpajoille, ja löytyykö niille yhtä hyvättilat, mitä nykyiset ovat.Taru Kaunonen, muotoilu- Minulle ei oikeastaan ole väliä pääsenköuusiin tiloihin vai pitäisikö jäädä näihinvanhoihin. Kummassakin vaihtoehdossa onomat hyvät ja huonot puolensa.Karoliina Syrjänen, liiketalous- Kävimme tutustumassa Kasarminmäentiloihin, ja ne näyttivät ylelliseltä. Kultaa jamarmoria, kyllä meidän kelpaa. Nykyiset liiketaloudentilathan ovat ulkonäöltään kamalat,vaikkakin väljyys miellyttää.- Miten ihmeessä mahdumme kaikki alueelle?Ruokala näytti tilavalta, mutta ruuhkiatulee varmasti. Myös vessoja ja parkkipaikkojanäytti olevan aika vähän.- Väkimäärä näkyy myös negatiivisina ilmiöinäaina liikenneruuhkista lähtien. Yhteisessäkampuksessa plussaa saa kuitenkinse, että valinnaisia kursseja voi ottaa helpostiniin viestinnästä kuin muotoilustakin, eikätunteja varten tarvitse ravata toiselle puolellekaupunkia.Jenna Väre, liiketalous- Ensimmäinen ajatukseni oli, etten haluamuuttaa yhtään mihinkään. Tieto yksikönvaihtumisesta Kasarminmäelle tuli todellanopeasti ja yllättäen. Tuntuu tyhmältä vaihtaatiloja heti kun on oppinut koulun tavoilleja käytännöille.- Kasarmialue on mielestäni sekava, ja rakennuksestatoiseen kulkeminen vaikuttaastressaavalta. Toisaalta siellä olevat tilat ovatpaljon hienommat kuin nykyinen yksinkertainenja masentava kaikukoppa.- Täytyy ilmeisesti ottaa lankakerä mukaan,että selviää ulos Kasarminmäen labyrintista.Leevi Markkula Karoliina Syrjänen ja Jenna Väre Nea Finne ja Taru Kaunonen09. 0.

Tähän juTun nimiOSAnA EuROOPPALAiSTA SuuRTAPAhTumAAInnorail Kouvola vei opiskelijat BerliiniinLokakuussa kuusi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijaa osallistuiEuroopan johtavaan logistiikan alan esittelytapahtumaan Berliinissä.Ryhmän maailmalle vei yritysyhteistyönä toteutettu messuprojekti.teksti ja kuvat SAtu täHKäProjektin tilaaja oli Innorail Kouvola, joka on Kouvolan kaupunginkäynnistämä kehityshanke. Tavoitteena on luoda Kouvolasta johtavakansainvälisen rautatieliiketoiminnan ja -osaamisen keskus EU:n jaVenäjän raja-alueelle. Hankkeessa yhdistyvät käytännön liiketoimintasekä tutkimus- ja koulutustoimet. Saksalaiseen Inno Trans -tapahtumaanInnorail osallistui kasvattaakseen kansainvälistä tunnettuuttaansekä houkutellakseen uusia yrityksiä Kouvolan alueelle. Yhteistyössäammattikorkeakoulun kanssa toteutettu, lähes vuoden käynnissä ollutmessuhanke päätettiin onnistuneesti.Tutkimusmatka messutyöhönHankkeessa oli mukana koko kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurintoimiala. Tiimin toimeksiantona oli messuhankkeen suunnitteluja toteutus kokonaisuudessaan. Tiimi osallistui messuosastontoimintaan myös paikan päällä Berliinissä. Viikon mittaisen matkanaikana ryhmän tehtäviin kuuluivat osaston pystyttäminen, osastollatyöskentely sekä tilan purkaminen messujen päätyttyä.Käsityönä valmistettu esittelytila sai osakseen runsaasti huomiota, jatiimin toiminta osastolla poiki Innorailille lukuisia kontakteja. Saatupalaute oli palkitsevaa.- Osasto oli todella tyylikäs. Lähtökohtana oli aihetta hyvin kuvaava,persoonallinen tila. Tila täyttää nämä kriteerit yli odotusten, Innorailinkehitysjohtaja Jani Tikkanen kuvailee.Osaston suunnitteluun ja rakentamiseen osallistunut muotoilunopiskelija Kaisa Puumala kehuu projektia kokonaisuutena.- Antoisin hetki oli oman työn näkeminen paikan päällä valmiina, juurisellaisena kun sen oli kuvitellut näyttävän. Innorail on tyytyväinentyöhön, ja meidän tiimi aivan loistava. Mahtavaa, Puumala tiivistää.Projektin vetovastuussa ollut liiketalouden lehtori Sinikka Pekkalintoteaa pitkäjänteisen työn olleen antoisa kaikille osapuolille.- Yhteistyö on täyttänyt kaikki opetukselliset edellytykset sekä työelämäyhteysvaatimukset,jotka tämänkaltaisille hankkeille asetetaan,hän iloitsee.Laaja katsaus palvelutarjontaanInnorailin osastolla oli liiketoimintaedellytysten sekä rautatiepalvelukeskuksenlisäksi mahdollisuus tutustua Innorail Forumin kehittämiinkoulutus- sekä tutkimuspalveluihin. Tilassa kirjattiin päivittäin yli satavierailua, ja käydyt keskustelut olivat tuottoisia: kävijät olivat kiinnostuneitaerityisesti liiketoiminnan sijoittamisesta Kouvolaan. Paikalli-010.

Tähän jutun nimisille yrityksille esitettiin myös konkreettisia yhteistyökyselyjä.Tikkanen on tyytyväinen messuilta saatuihin tuloksiin.- Pääsimme jälleen lähemmäksi sitä päätavoitetta, että Kouvola ja Innorailtunnetaan Euroopassa, mies tuumasi.Nelipäiväiset logistiikkamessut keräsivät tänä vuonna reilut 1 900näytteilleasettajaa ympäri maailmaa. Suomalaisia näytteilleasettajiaoli Innorailin lisäksi 18, ja ensimmäistä kertaa osallistujia oli mukanamyös Australiasta ja Lähi-idästä. Messuvieraita tapahtuma houkutteliyli 88 000.Näyttelytilat oli jaettu 26 messuhalliin. Lisäksi alueella oli erillisetulkonäyttelytilat, joissa vieraat pääsivät tutustumaan uusiin vaunu- javeturi-innovaatioihin.Jatkoa luvassaVuoden mittainen projekti on saatettu hyvillä mielin päätökseen. Pekkalininmukaan hankkeen pitkäjänteinen toteuttaminen on eduksiprojektityöskentelylle.- Tämänkaltaisten hankkeiden tuleekin olla pitkäjänteisiä, ja vuosi onsopiva toteutusaika. Lyhyemmässä ajassa ei näin suurta projektia pystyisikäänsuorittamaan. Työryhmällä oli tiimityötaidot hanskassa, jahankkeen myötä ryhmä kasvoi yhteen, lehtori iloitsee.Kulunut messuprojekti tarjosi pohjan myös opinnäytetyölle. Liiketaloudestaryhmään liittynyt Heli Jurkkola iloitsi käytännönläheisestäpäättötyöaiheesta.- On mukava, kun voi ”osallistua opinnäytetyöhön”, eikä tarvitse vainkirjastossa nuutua. En ole aiemmin ollut tämänkaltaisissa projekteissa,joten on jännä nähdä, miten esimerkiksi messuosasto rakentuu. Yhteistyöeri toimipisteiden kanssa on avartavaa, Jurkkola ennusti projektintiimellyksessä.Tapahtuman aikana Jurkkola sai työlleen runsaasti uuttamateriaalia.- Projektille asetetut odotukset eivät vain täyttyneet vaan ylittyivät.Sain matkan aikana todella monta uutta näkökulmaa opinnäytetyöhön.Ideoita putkahti kuin liukuhihnalta. Nyt vain täytyy käydä tuumastatoimeen.Myös yhteistyöhön tilaajaorganisaation kanssa oltiin tyytyväisiä.- Innorail on ollut koko ajan tukena ja innokkaasti mukana tässä prosessissa.Sillä on suuri merkitys, kiittelee Pekkalin.Osapuolet ovat jo alustavasti keskustelleet kumppanuuden jatkamisesta,ja osallistumisesta seuraavaan, vuonna 2010 järjestettäväänInnoTrans-tapahtumaan.011.

Tähän jutun nimiGallup:1) Mitä tiedät Suomesta?2) Lyhyt kuvaus InnoTrans 2008 –tapahtumasta3) Pari sanaa BerliinistäElke Schwarzw, Bärbel Kvahev, Saksa (Berliini)1) Helsinki, Rovaniemi, Lappi, Inari-järvi.2) Kiinnostava tapahtuma, paljon uutta tietoa.Suunnittelemme työksemme rautateitä.3) Iso ja kiinnostava, täynnä kulttuuria ja erilaisia tapahtumia.Stephan Besier, Sveitsi:1) Suomi on kaukana. Pääkaupunki on Helsinki.2) Suuri kohtauspaikka, jossa luodaan kontakteja.Suomalaiset yllättävät haastatteluillaan.3) Liian iso paikka asua, mutta kiinnostava kaupunki.InnoTransNutty Zhang, Chin Li, Kiina:1) Mitä se tarkoittaa? Ei aavistustakaan.2) Ei paljoakaan tarjottavaa meille.3) Emme ole ehtineet kierrellä kaupunkia.• Euroopan johtava logistiikan alan messutapahtuma• 23.-26.9.2008 Berliinissä• 1912 näytteilleasettajaa ympäri maailmaa• yli 88 000 messuvierasta• Näyttelytilojen pinta-ala yli 150 000 m2• 26 messuhallia, ulkonäyttelytilat• Seuraavan kerran 2010012.

Tähän juTun KOLumni nimi(Lohi)käärmeitä Kouvolassa» Kalligrafisti Chen Mo Binghua näki luonnonvaraisen lemmikkikäärmeen kouvolalaisentaiteilijan kesäpaikassa.Kolmena kesänä Kouvolan taidemuseoon on tuotu elinkeinoelämän Kiinaviikkojenkylkiäisinä myhäilyttävää kiinalaista maalaustaidetta. Avaimenakansainväliseen yhteistyöhön on ollut kulttuuri- ja taidevaihto. Jotta ymmärtäisimmetoisiamme paremmin, on meidän syytä tutustua toistemme kulttuuriinja historiaan. Kulttuuri ja taide kertovat kansojen arvoista, elintavoistaja suhteesta ympäröivään maailmaan. Mistä muusta kuin kulttuurista nouseesekin tieto, että lohikäärme on Kiinan symboli?Viime keväänä olin Hubein maakunnassa tapaamassa huanggangilaisia taiteilijoita.Kiinan kulttuurille omaleimaista on taiteen liittyminen korkeaanvirkaan. Jos on hyvä virka ja on taiteellisesti lahjakas, on enemmän mahdollisuuksiakehittyä ja menestyä taiteessa. Tämä juontaa juurensa keisariajalta:oli ehdottoman tärkeää, että keisari oli pätevä kalligrafiassa. EsimerkiksiWenzhoussa elää legenda hallitsija Wang Xizhistä, joka oli erittäin taitava kalligrafisti.Hän kirjoitti joka päivä kostuttaen kynäänsä uima-altaassa. Vähitellenvesi muuttui musteeksi. Kouvolan taidemuseossa oli siten epätyypillinenkiinalaisen taiteen näyttely.Yhtä lailla suomalainen ja länsimainen kulttuuri ansaitsee tulla esitellyksiKiinassa. On tärkeää, että vastavuoroisuus toimii kansainvälisissä suhteissahyvin.Kiina-viikkojen taidenäyttelyyn valitut taiteilijat ovat vierailleet Kouvolassanäyttelyidensä aikana. Olemme saaneet taiteilijoilta korvaamatonta tietoakiinalaisista maalaustekniikoista, qi-aatteesta maalausten taustalla ja maalauskoulutuksentavoitteista. He puolestaan ovat saaneet tutustua suomalaiseenja samalla länsimaiseen taidemuseoinstituutioon, -taiteeseen ja kouvolalaisiintaiteilijoihin.Olimme kahden kiinalaisen taiteilijan kanssa taiteilijoiden välisellä tutustumisretkellä,kun tapasimme kouvolalaisen taiteilijan Irmeli Tarmon käärmeystävän.Kuvanveistäjä Marjo Lahtisen tiluksilla luonto on kiinteässä yhteydessäihmisten kanssa, ja käärmekin sai oleskella saunamökin ikkunalla.JOHAnnA VuOlAStOKouvolan kaupungin museoiden museonjohtaja013. 13.

Tähän OIKEUSTRADENOMIjutun nimiOikeustradenomiksiensimmäisten joukossaEnsimmäiset oikeustradenomiopiskelijat valmistuvat Kymenlaakson ammattikorkeakoulustalokakuussa 2008. Oikeustradenomin opinnot ovat olleet yksi suosituimmistasuuntaumisvaihtoehdoista liiketalouden koulutusohjelmassa. Tutkintoonkuuluu liiketalouden ammattiopintojen lisäksi oikeudellisia opintoja:juridiikkaa ja julkishallintoa, sekä työharjoittelu oikeudellisissa tehtävissä jaopinnäytetyön tekeminen.teksti Annika Valsti ja Taru Hirvonenkuva Annika ValstiSuvi Holmi, 22, valmistui ensimmäistenjoukossa oikeustradenomiksiKymenlaakson ammattikorkeakoulusta.Nykyisin Helsingissä asustelevaHolmi on tyytyväinen opintoihinsa.- Koulutus on ollut monipuolinen ja haastava.Olen tyytyväinen, vaikken saisikaan heti töitä.Opiskeluvuodet eivät ole menneet hukkaan,ja kouluvalinta ei kaduta.Opintojen tavoitteena on, että opiskelijalöytää oikeudellisiin ongelmiin oikeusohjeetja osaa soveltaa niitä päätöksenteossa. Tällähetkellä KyAMK tarjoaa oikeustradenomikoulutustamyös aikuisopiskelijoille.Lakia ja liiketoimintaa työelämässäLain ja liiketoiminnan tuntemus antaa valmiudettyöskennellä oikeus- ja julkishallinnontehtävien lisäksi yksityissektorilla. Monet yrityksetkinkaipaavat hallintoonsa laintuntevaaammattilaista.- Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijatovat olleet työharjoittelussa muunmuassa käräjäoikeudessa, maistraatissa, oikeusaputoimistossaja pankissa, kertoo koulutusohjelmanvastaava opettaja Päivi Ollila.- Työharjoittelussa useimmat opiskelijat ovatvirkasuhteessa eli työskentelevät oikeusministeriönhallinnon alaisina virkamiehinä. Tavallisimpiatyötehtäviä on haastehakemustentekeminen, esimerkiksi pikavippien perintä.Hovioikeuksissa he ovat usein kirjaamossa jaseuraavat käräjiä.Holmi suoritti opintoihin kuuluvan harjoittelunKaakkois-Suomen syyttäjävirastonKouvolan palvelupisteessä. Hänen työnkuvaansakuului syyttäjän avustaminen. Työharjoittelunaikana hän muun muassa luonnostelihaastehakemuksia, hoiti sakon vastustamisenvastaanottamisen ja teki muita toimistosihteerintehtäviä.- Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä esimiestehtävissämahdollisesti juridiikan parissa.Voisin työskennellä yhtä hyvin yksityiselläkuin julkisellakin puolella.Holmin mielestä työtilanne näyttää hyvälle,sillä ihmisiä on jäämässä paljon eläkkeelletulevina vuosina.- Oikeustradenomi on melko uusi koulutusvaihtoehto,joten paikkamme työelämässä eiole vielä vakiintunut. Mahdollisuuksia on siispaljon. Keski-ikä on monissa virastoissa korkea,ja virkoja vapautuu pian. Pari koulukaverianion saanut työharjoittelupaikasta työpaikanharjoittelun päätyttyä.Holmin mielestä oikeustradenomin koulutussopii haasteita haluaville. Työ tuo runsaastihaasteita ja vastuuta.- Jos julkishallinto ja valtiolle työskentelykiinnostaa, niin alalle vaan. Juridiikkaopinnotovat myös yleissivistäviä, ja niistä voi ollahyötyä myös yksityiselämässä, Holmi toteaa.Tuore oikeustradenomi Suvi Holmi uskoo löytävänsäpaikkansa työelämässä.014.

Lähdetäänkö Kiinaan?Korkeakoulu- ja yritysyhteistyötäKiinan kanssaKIINALAISYHTEISTYÖTähän jutun nimiMoni opiskelija haaveilee joko vaihto-opiskelusta tai työharjoittelusta ulkomailla,vieraassa kulttuurissa. Entäpä jos nämä molemmat voisikin yhdistää ja saadakokonaisvaltainen kokemus vaihtomaasta ja sen kulttuurista niin opiskelun kuintyönkin kautta? Uusi kansainvälinen korkeakoulu- ja yritysyhteistyö tulee välittämääntärkeää kulttuuritietoutta eurooppalaisten ja kiinalaisten markkinointiviestinnänja design-opiskelijoiden sekä yrityselämän välille.teksti Veera Sydänmaanlakka kuva Jarmo VuorivirtaKymenlaakson ammattikorkeakoulu aikoo muodostaa opiskelijavaihdonavulla suoran yhteyden eurooppalaisen jakiinalaisen markkinointiosaamisen välille. Konsepti laajentaamarkkinointiviestinnän ja muotoilun opiskelijoidenopiskelijavaihtoa Kiinaan, jossa KyAMK:n yhteistyöyliopistona toimiiWenzhoun yliopisto. Mukana yhteistyössä toimii myös Helsingin yliopistonPalmenian kiinan kielen ja kulttuurin koulutuskeskus Sinoa.Opiskelijavaihdon aikana opiskelija luonnollisesti tutustuu vieraanmaan kulttuuriin ja ihmisiin ja välittää vastavuoroisesti omaa kulttuuriaan.Kun ensikosketus ja sopeutuminen maahan on yliopiston kauttaluotu, opiskelijan on huomattavasti helpompaa ja mutkattomampaajatkaa maakohtaista työharjoitteluaan kumppaniyrityksessä. Opiskelijasiirtää omaa kulttuuriaan ja osaamistaan yritykselle ja palattuaankotimaahansa välittää ja soveltaa oppimaansa eteenpäin. Yhteys maidenvälille niin yritys- kuin yksilötasolla on luotu.Yhteistyön puitesopimus allekirjoitettiin lokakuussa Kouvolassa janyt tarkemman sopimuksen valmistelu on aloitettu.- Seuraava sopimus on tarkoitus allekirjoittaa Wenzhoussa marraskuunlopulla. Innostunut opiskelija ei voi nyt muuta kuin odottaa javaikka opiskella kiinaa. Tavoitteena on kuitenkin, että opiskelijavaihtototeutuisi jo ensi vuonna. Kun tarkempi sopimus on allekirjoitettu,voidaan ryhtyä käytännön järjestelyihin, muotoilun ja median osaamisalapäällikköKata Lyytikäinen kertoo.Vaikka ensimmäiset opiskelijat ovatkin viestinnän alalta, konseption laajennettavissa myös muille halukkaille toimialoille.Uusi aluevaltaus Wenzhoun yliopistolleVuonna 2006 perustettu Wenzhoun yliopisto sijaitsee Wenzhounkaupungissa Zhejiangin maakunnassa. Valtavassa yliopistossa on27 300 opiskelijaa ja 1 420 opettajaa. Tutkintoja löytyy yhteensä 48eri toimialoilta.- Olemme erittäin innostuneita tästä projektista. Aptual Oy ja mahdollisetmuut yritykset ovat meille aivan uusi aluevaltaus; emme oleaiemmin tehneet laisinkaan yritysyhteistyötä. Lisäksi ammattikorkeakouluon ensimmäinen suomalainen korkeakoulukumppanimme, ulkomaistenohjelmien koordinaattori David Xiong Yong Wenzhounyliopistosta kertoo.Tällä hetkellä WZUlla on yli kymmenen partneriyliopistoa ja yhteistätieteellistä tutkimusinsituuttia Yhdysvaltojen, Ison-Britannian,Japanin, Venäjän sekä Australian kanssa. Uusin yhteinen instituuttion perustettu Buraphan yliopistoon Thaimaahan.Wenzhoun yliopistossa toimii 49 tutkimusinstituuttia sekä 28 laboratoriotaja tutkimuskeskusta. Lisäksi yliopistosta löytyy provinssin johtavateknologia- ja innovaatioasema.WZU sijoittui Kiinan sadan parhaan yliopiston joukkoon Kiinantiede- ja teknologiaministeriön julkaisemassa raportissa.- Opetustason kehittymisen tarkka koordinointi sekä tutkimus ovatWZUn johtavia periaatteita. Tuemme lahjakkaita opiskelijoitammetarjoamalla, mitä he tarvitsevat.Viime vuosina WZUsta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisprosenttion pysynyt tasaisesti yli 90:n. Lisäksi tutkimukset osoittavat,että yli 92 % työnantajista on ollut tyytyväisiä työntekijävalintaansa.- Sekä opiskelijat että yritykset saavat hienoja mahdollisuuksia ja oppivattoisiltaan. Odotukset ovat molemminpuolisesti erittäin korkealla,David Xiong Yong kiittelee.015. 15.

Tähän KIINALAISYHTEISTYÖjutun nimiHyötyä työelämäänSaapuva opiskelija välittää ammatillisen osaamisensa ja kulttuuritietonsalisäksi oman alansa kontaktiverkostoja. Tätä kautta avautuu uusi,helpompi väylä Kiinan ja Suomen välille.- Koko prosessin lopputuloksena on valmis eurooppalainen tai kiinalainennuori ammattilainen, joka oman kulttuurinsa lisäksi ymmärtäävierasta kulttuuria ja sen ominaispiirteitä, markkinointiviestintätoimistoAptual Oy:n toimitusjohtaja Sami Hänninen kuvailee.Kiina toimii tällä hetkellä maailman tuotantotehtaana. Merkittäväosa maailman tunnetuimmista brändeistä tuotetaan Kiinassa. Kiinalaisethaluavat nyt tuoda omia brändejään maailman markkinoille. Vastavuoroisestisuomalaisyrityksiä kiinnostavat kasvavat Kiinan markkinat,mutta suomalaistuotteiden vienti Kiinan markkinoille vie paljon resurssejajo pelkästään maiden välisten kulttuurierojen vuoksi.- Tätä eroa kavennetaan nyt aktiivisella opiskelijavaihdolla tiiviissäyhteistyössä yritysten kanssa. Kulttuuritiedon vaihto on ensiarvoisentärkeää toimivalle ja kansainväliselle liiketoiminnalle, Hänninensummaa.Yhteys Kiinaan on luotu. Vice president Zhou Xiang-zhe Wenzhoun yliopistostaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtori Ragnar Lundqvist allekirjoittivatpuitesopimuksen Kouvolassa lokakuussa.Surffaa lisätietoja Wenzhoun yliopistostahttp://english.wenzhou.gov.cn/Urheiluauutiset koonnut Lauri Miettinen kuvitus tanja ruokosuoSyksyllä pelattiin KyAMK:n henkilökunnan viides golfturnaus Kuusankoskella.Peli pelattiin tasoituksellisena reikäpelinä, jossa poki-pisteet tasoittivatpelaajien eroja. Tasaväkisen pelin voitti toimialajohtaja Raimo Pelli tuloksella37. Mainittakoon, että Pellin oma tasoitus on 20,5.Muotoilun ja median osaamisalapäällikkö Kata Lyytikäinen juoksi tyttärensäkanssa 60-vuotisjuhliensa kunniaksi Berliinin maratonin 28. syyskuuta. Aikaa42 kilometrin taittamiseen kului viisi ja puoli tuntia. Juoksuun osallistuireilut 40 000 henkilöä.Juoksu sujui vanhasta muistista, sillä tämä oli Lyytikäisen 15. maraton.– Juoskaa perässä, Lyytikäinen kommentoi.Kotkassa pelattiin 5. marraskuuta opiskelijakunta Klaanin järjestämä haastejalkapallo-ottelu,jossa olivat mukana kaikki alayhdistykset Kotkasta sekäKouvolasta. Puolet osallistumismaksuista lahjoitetaan Taksvärkki ry:n kauttahyväntekeväisyyteen.Kouvolan muotoilun opiskelijat Muovi Ry ja viestinnän opiskelijoidenyhdistys Vieteri pelasivat yhteisjoukkueella, ja liiketalouden opiskelijoidenomalla yhdistyksellä Kapitalla oli kaksi joukkuetta johtuenulkomaalaisvahvistuksista.Voittajaksi selviytyi metsä- ja puutalouden opiskelijayhdistys Pölkky, kakkossijanvei Kotkan vaihto-oppilaista koottu joukkue ja kolmannen sijanotti tekniikan, metsän ja liiketalouden toimipisteen opiskelijoiden yhdistysMeteli.016.

Tähän jutun nimiMikä ihmeen Modo?teksti Sanna ArolainenMikä se on ja miten siitä tuli kansainvälinen tapahtuma?Vuonna 2005 järjestettiin ensimmäinen Modo-muotoilukilpailu,tekijöinään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilunopiskelijat. Kilpailu oli suunnattu suomalaisille muotoilunopiskelijoille, jotka opiskelivat alaa ammattikorkeakoulussa taiyliopistossa. Kilpailu huipentui Modo-tapahtumaan. Teemanaoli pehmeät huonekalut.Toinen Modo järjestettiin vuonna 2007. Tuolloin haettiintuotetta, jonka lähtökohtana on aistiergonomia. Aistiergonomisentuotteen tehtävä on edistää käyttäjän hyvinvointia.Vuonna 2009 Modo järjestetään kolmatta kertaa ja ensimmäistäkertaa kansainvälisenä. Modo on tästä eteenpäin BalticModo ja KyAMK:lla on kaksi yhteistyökoulua Euroopasta,University of Art and Design Halle Saksasta ja EstonianAcademy of Arts Virosta. Teemana on kysymys ”What keepsit blue?” ja muotoilijoiden tulee vastata siihen muotoilun jaarkkitehtuurin keinoin. Kilpailun kohteena on Viinistun kyläVirossa.Katso lisätietoja ja kilpailuinfo osoitteestawww.balticmodo.com.017.

Tähän jutun nimiIdeoiden metsästystä VirossaKymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestävätjälleen Modo-muotoilukilpailun, tällä kertaa kansainvälisenä.Opiskelijoita kävi lokakuun alussa tutustumassa kilpailussaolennaista osaa näyttelevään kylään.teksti Elina Niinimäki kuvat Anne Aaltonenolmatta kertaa järjestettävä Modo käynnistyi lokakuunalussa. Kilpailu on nyt ensimmäistä kertaa kansainvälinenja keskittyy Itämeren alueelle. Kilpailun nimikin onmuotoutunut Baltic Modoksi.Tämän vuoden kilpailussa haetaan konseptisuunnitelmaaViron Viinistun kylään. ”What keeps it blue?”,kysytään kilpailun verkkosivuilla. Kysymys toimiikin kilpailunteemana. Sen on tarkoitus herättää opiskelijassa lisää kysymyksiä,joiden perusteella hän käy suunnitelmaansa tekemään. Ympäristö ja ihmiseton otettava työssä huomioon.Viinistua ihmettelemässäJoukko Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijoitakävi tutustumassa Viinistun kylään. Heille kilpailuun osallistuminenon osa vaihtoehtoisia ammattiopintoja. Viinistuun tutustumassa olimyös opiskelijoita yhteistyökouluista Saksasta ja Virosta.Yksi Viinistussa vierailleista opiskelijoista, Anne Aaltonen opiskeleeneljättä vuotta kaluste- ja sisustussuunnittelua. Hänelle vierailu kylässäoli tutustumista, haistelua, tuntemista ja kuulemista paikan päällä.- On helpompi ja mukavampi lähteä suunnittelemaan jotakin, jonka onkonkreettisesti kokenut, Aaltonen kertoo.Neuvostoliiton aikana Viinistussa toimi kalanjalostuskolhoosi. Nyt sen paikalla ovathotelliravintola ja mm. Abba-yhtyeen managerina tunnetun paluumuuttajan Jaan Manitskinperustama taidemuseo.Matkasta apua ideointiinOpiskelijoille järjestettiin Viinistussa seminaareja koskien kilpailun aihetta,Viinistun kylää ja sen historiaa ja esittelyjä yhteistyökouluista.Aaltonen kokee, että matkan tarkoitus oli valmistaa opiskelijoita kilpailunaiheeseen ja antaa miettimisen aiheita ja aineksia, joista myöhemminvoi poikia hyviä ideoita kilpailuun.- Koska kilpailun aihe on hyvin vaikea, moninainen ja melko rajaamaton,matka auttoi kohteen ja aiheen sisäistämisessä, Aaltonen sanoo.Toinen matkan tarkoituksista oli verkostoituminen yhteistyökoulujenkanssa.Aaltosella ei ollut reissua kohtaan odotuksia. Hän lähti matkalle lähinnäkatsomaan, mitä tuleman pitää. Silti Viinistu yllätti. Hyvin pieni jakaunis kylä meren rannalla tarjosi hiljaisuutta, joka rauhoitti.Viinistu sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kotkaa vastapäätä. Muinainen kalastajakylätunnetaan erityisesti kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetusbisneksestä.018.

Tähän jutun nimiMuotoilun opiskelijat Anne Aaltonen, Juho Lindström ja Elisa Arvinen saivattuntumaa Viinistuun sekä kollegoihin Saksasta ja Virosta.Kansainvälisyys haastaa ja antaa mahdollisuuksiaAaltonen uskoo Modon kansainvälistymisen asettavan uusia haasteitaniin opiskelijoille kuin tuomareillekin.- Luulen, että kilpailijat eri maista lähestyvät aihetta vähän eri näkökulmasta.Tämä oli huomattavissa jo Viinistussa, sillä yhteisissä aivoriihissäsaksalaiset opiskelijat lähestyivät aihetta selvästikin eri tavalla kun suomalaisetopiskelijat. Suomalaisten linja oli ekologisempi ja saksalaistenkaupallisempi, Aaltonen miettii.Aaltosen mielestä kansainvälistyminen on hyvä asia voittajien kannalta.Sen lisäksi, että he pääsevät esille Helsinkiin Habitare-messuille, hesaanevat näkyvyyttä myös Baltian maissa.Tavoitteena tyytyväisyys omaan panokseenViinistun vierailun jälkeen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoidenModo-projekti jatkuu ideoinnilla ja luonnostelulla. Ideasadostavalitaan parhaat, joita lähdetään työstämään pienryhmissä. Tuotoksetlähetetään tuomaristolle kilpailun ensimmäistä vaihetta varten.Toiseen vaiheeseen päässeet jatkavat suunnitelmansa työstämistä ja kehittämistä.Anne Aaltonen sanoo pilke silmäkulmassa henkilökohtaiseksi tavoitteekseenkilpailun voiton.- Olen asettanut tavoitteekseni, että ideoin ja suunnittelen jotain jokatuntuu minusta tärkeältä ja hyvältä. Haluan olla tyytyväinen omaan tairyhmämme työhön. Kun projekti päättyy osaltani, toivon että olen oppinutpaljon uutta ja kasvanut suunnittelijana, hän kertoo tavoitteistaanvähän vakavammin.- Totta kai olisi hienoa saada tunnustusta ja näkyvyyttä pääsemällä kilpailussaviimeiseen vaiheeseen saakka. Silloin saisi kokea kilpailun loppuunasti ja pääsisi vielä esille Habitareen. Olisihan se hieno juttu kelletahansa suunnittelijalle.019.

Tähän jutun nimiBaltic Modo 2009- Järjestetään 1.10.2008 - 9.9.2009- Tehtävänä konseptisuunnitelma Viron Viinistun kylään.Teemana ”What keeps it blue?”- Avoin muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijoille korkeakouluasteella.- Suojelijana Paavo Lipponen.- Kolmivaiheinen kilpailu:Ensimmäinen vaihe 1.10.2008 - 5.1.2009 avoin kaikilleToinen vaihe, kutsukilpailu, johon on valittu ensimmäisestä vaiheestaviisitoista työtä. 17.2. - 27.4.2009Kolmas vaihe, finaali, johon on valittu toisesta vaiheesta viisi työtä.7.5. - 27.7.2009.Viisi finalistia ja voittaja julkistetaan Helsingissä Habitare-messuilla 9.9.2009.- Kielenä englanti- Arvovaltainen tuomaristo eli jury. Mukana professoreita yhteistyökouluista ja mm.Artekin toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.- Yhteistyökoulut Estonian Academy of Arts Virosta ja Burg Giebichenstein Universityof Art and Design Halle Saksasta.- Voittajalle 5000 euroa, toiseksi tulleelle 3000 euroa ja kolmannelle 2000 euroa. Lisäksi500 euron kannustuspalkintoja.Viinistu- Pieni, mutta elinvoimainen noin 160 ihmisen asuttama kalastajakylä.Kesäisin enemmän asukkaita.- Historiaa yli 600 vuotta.- Sijaitsee Viron pohjoisrannikolla, Tallinnasta matkaa noin 70 km.- Kylässä on taidemuseo, jossa esillä virolaisten taiteilijoiden teoksia eri aikakausilta.- Lisäksi kylässä on muuan muassa pieni kauppa ja työväentalo.- Osteri- ja sienibisnes työllistää noin tusinan kyläläisiä.Lisätietoa kotisivuilla www.balticmodo.com020.

Tähän juTun nimiKyAMK:n perässäSUOMEENSaksalainen Stefanie Heinze, kreikkalainen Loukas Theodosopoulos ja tsekkiläinenAlena Plihalová saapuivat Kouvolaan syyskuun alussa. Kaikki kolme asuvatmuotoilun toimipisteen pihassa sijaitsevassa asuntolassa, joka on koti heidän lisäkseenseitsemälle muulle vaihto-opiskelijalle.teksti tARu RAntAnen kuvat luDMilA KADleCOVÁ021.

VAihTO-OPiSKELijATTähän juTun nimiHeinzen houkutteli Suomeen hänen ystävänsä kertomuksetsuomalaisesta ammattikorkeakoulusta, jossaopettajat ovat ammattitaitoisia ja välineet hyviä jatarkoituksenmukaisia- Suoritin työharjoittelua erään kaupungin omallatv-kanavalla, ja sen myötä heräsi ajatus kehittää audiovisuaalisia taitojani,Heinze kertoo.Valaisu ja ääni –kurssi onkin pakkaussuunnittelun ohella hänen suosikkikurssinsameneillään olevista vaihtoehdoista.- Opettajani kertoi, että skandinaaveilla on pakkauksissaan enemmänkuvitusta kuin meillä. Toisaalta täällä opettaja rajaa tehtäviä enemmänkuin kotimaassa, siellä annetaan tilaa omalle luovuudelle, Heinze vertaileeopetusmetodeja.Valmistautuminen ennen saapumista piti sisällään suomen kielenkurssin ja tiedon etsimistä internetistä. Heinze tietää Suomen presidentinnimen ja osaa laulaa yhden suomalaisen kappaleenkin.- Yhtenä iltana istuimme ystäväni kanssa keittiössä ja joimme punaviiniä.Halusin oppia jotain suomalaista ennen lähtöäni. Löysin YoutubestaSuomen Idolsin Ari Koivusen videon. Opettelin laulun ulkoa,Heinze sanoo ja hyräilee Pop-musiikkia -kappaletta.Vaikka Heinze tiesi mitä odottaa, tarjosi uusi maa yllätyksiäkin.- Kuvittelin, että Suomessa kierrätys olisi huipussaan, mikä ei pidäpaikkaansa. Myös autot ovat paljon vanhempia kuin osasin ajatella.Sen sijaan tieto siitä, että mustiin pukeutuvia, pitkätukkaisia metallistejaon paljon, piti paikkansa.Suomalaisia nuoria Heinze kehuu hyvää englantia puhuviksi ja mukaviksi.Monen muun ulkomaalaisen tavoin hänkin on kiinnittänythuomiota käytökseen kostean illanvieton jälkeen.-Illalla kaikki ovat tuttavallisia ja mukavia, mutta seuraavana aamunahe kävelevät käytävillä silmät maahan luotuina eivätkä tervehdi, hänihmettelee.nimi: Stefanie Heinze, ikä: 22. Koulu ja maa: university of Applied Sciences and Arts,HAWK - Hildesheim, Saksa. Mitä opiskelee: graafista viestintää.KYAMK:N KANSAINVÄLINEN TOIMINTA LYHYESTIKymenlaakson ammattikorkeakoulun keskeisiä kansainvälisen toiminnan muotoja ovat henkilövaihdot,vieraskielinen opetus, kotikansainvälistyminen ja kansainväliset koulutus-, tutkimus- jakehittämishankkeet. Vuosittain tänne saapuu noin 200 opiskelijaa. Puolet heistä suorittaa kokotutkintoa, puolet viettää Suomessa lyhyemmän jakson tutustuen suomalaiseen kulttuuriin ja ammattikorkeakouluopiskeluun.Valtaosa tutkinto-opiskelijoista opiskelee liiketalouden englanninkielisissäkoulutusohjelmissa.Opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille lähtee jossain vaiheessa opintojaan noin 15prosenttia KyAMK:n opiskelijoista. työharjoittelupaikkaa hakiessa korostuu oma-aloitteisuus, silläpaikat täytyy pääasiassa etsiä itsenäisesti.Myös opettajilla on mahdollisuus lähteä opettamaan ulkomaalaiseen partnerioppilaitokseen taityöskentelemään ulkomaille pidemmäksikin ajaksi.Opiskelijavaihtojakson pituus vaihtelee ja vaihtopaikkoja on tarjolla lähinnä kolmannen ja neljännenvuosikurssin opiskelijoille. Opiskelu ulkomailla tapahtuu pääasiassa maan omalla kielellä,joskin yhä useampi korkeakoulu tarjoaa opetusta myös englanniksi. Partnerikorkeakouluja löytyykahdestakymmenestäviidestä maasta.022. 1.

VAihTO-OPiSKELijATTähän juTun nimiLainkuuliaiset suomalaisetPhihaloválla vaihtoehtoja oli paljon, mutta ykköstoive ei toteutunut.- Halusin Portugaliin, mutta siellä ei ollut riittävästi paikkoja.KyAMK:sta kuulin kaveriltani, joka oli täällä kaksi vuotta sitten.Ennen Kouvolaan saapumistaan Plihalová osti kannettavan tietokoneenja talvitakin.- Täällä ilmasto on vähän kylmempi kuin kotona. Parhaita asioitaSuomessa ovat metsät, luonto ja se, että on paljon tilaa, Phihalová listaa.Tsekissä tilanne on päinvastainen. Tilaa on vähän, mutta ihmisiäpaljon.- Suomessa jopa vanhat ihmiset puhuvat englantia, meillä niin ei ole.Suomalaisten rehellisyys ja lainkuuliaisuus ihmetyttää.- Kotona kadun varteen jätetyt romumetallitkin katoavat, koska niistäsaa rahaa. Täällä ihmiset jättävät takkejaan naulakkoon eikä kukaanvarasta.Sen sijaan hedelmäpelejä marketeissa pelaavat vanhukset saavatPhihalován puistelemaan päätään.- Meillä nuoret pelaavat niitä pubeissa lähinnä ollessaan juhlatuulella.Omin voimin vaihtoonTheodosopoulosin ja hänen kolmen ystävänsä kohdalla pääsy vaihto-opiskelemaanteetätti paljon työtä ja vaati vieläkin enemmänoma-aloitteisuutta.- Kansainvälisten asiain toimiston Heidi Järvi oli ainut, joka meitäauttoi projektissamme. Omat opettajamme eivät olleet kuulletkaanErasmuksesta tai muustakaan, Theodosopoulos kertoo.Suomen kielen kurssi meni sivu suun, koska opiskelija kuuli siitävasta kurssin päättymisen jälkeen. Myös kreikka-suomi-sanakirja jäihankkimatta, sillä Ateenasta ei sellaista löytynyt laisinkaan.KyAMK:sta Theodosopoulos kuuli tytöltä, joka oli täällä viimevuonna vaihdossa. Vaikka hän tiesikin odottaa järviä ja metsiä, varsinkinmetsien määrä ja Kouvolan pieni koko yllättivät.- Kaikki on kaukana ja joka paikkaan täytyy kävellä pitkän matkaa.Mutta ei se oikeastaan haittaa. Opiskelu Suomessa on helpompaa erilaisenkoulusysteemin vuoksi.- Workshopit ovat mielenkiintoisia ja välineet hyviä, hän kiittelee.Suomalaisia Theodosopoulos kuvailee yksin viihtyviksi, hiljaisiksi javähän tosikoiksi. Ainakin hänen mukaansa kreikkalaiset nauravat paljonenemmän.- Suomalaiset viihtyvät paljon yksin, minä en voisi viettää niin paljonaikaa itsekseni, hän päivittelee.Suomalaisten tavoissa häntä ihmetyttää se, ettei aina katsota silmiinjutellessa.- Kreikassa on todella epäkohteliasta olla katsomatta juttukumppaniasilmiin.Suomalaisittain, ulkomaalaisittainKaikki kolme kehuvat opettajia avuliaiksi. Myös opiskelijatovereiltavoi kysyä neuvoa.- Kurssit eivät ole liian vaikeita eikä tehtäviä ole liikaa, Theodosopoulosluettelee hyviä puolia.Sen sijaan ongelmallista on kurssien jakautuminen useammalle jaksolle.Myös lukujärjestyksillä on taipumusta muuttua tiheäänkin tahtiin.- Mutta viestinnän mac-luokat ovat todella hyviä, Heinze kiittelee.Eurooppalaisissa kouluissa säännöt ja rajat ovat löyhemmässä kuinkoto-Suomessa.- Kotona Tsekissä vietämme paljon aikaa koulumme ateljeessa. Se onkuin toinen koti, sillä siellä on lupa syödä, juoda ja juhlia. Sisällä saatupakoida ja sinne saa viedä jopa eläimiä, Phihalová kertoo.Myös Ateenassa pätevät toisenlaiset lait.- Poliiseilla ei ole lupa tulla yliopiston alueelle. Vaikka joku käyttäisihuumeita yliopiston alueella, poliisit voivat vain katsoa sivusta niinkauan kun opiskelija pysyy koulunsa alueella. Koulullamme ei myöskäänole hälytyslaitteita, joten siellä saa olla niin myöhään kuin haluaa,Theodosopoulos sanoo.nimi: Alena Plihalová, ikä: 23. Koulu ja maa: Faculty of Art and Design, uJeP,liberec, tsekki. Mitä opiskelee: muotoilua.Illalla kaikki ovat tuttavallisia ja mukavia,mutta seuraavana aamuna he kävelevät käytävillä silmät maahan luotuina eivätkä tervehdi.023. 1.

Tähän VAihTO-OPiSKELijATjuTun nimiSuomalaisen opiskelijan opintoraha on ruhtinaallinen, kun sitä vertaatsekkiläisen saamaan tukeen.- Saan rahaa noin 30 euroa, mutta elämiseen tarvitsisin oikeasti ainakin300 euroa, Phihalová laskeskelee.Monen suomalaisen tavoin myös Theodosopoulos käy töissä koulunohella. Toisinaan illat baarimikkona venyvät seuraavaan aamuun, ja ennenkouluun lähtöä ehtii käydä kotona vain suihkussa.Kreikassa koulu kuitenkin huolehtii opiskelijastaan, sillä opiskelijoilletarjotaan ilmainen aamupala, lounas ja päivällinen. Suomalaisenkouluaterian Theodosopoulos mainitsee kuitenkin maistuvammaksi.-Yliopistollamme on myös oma asuntola, jossa huone maksaa vainviisi euroa kuukaudessa. Asuntolat ovat kuitenkin huonossa kunnossa,eikä niissä juuri kukaan halua asua, Theodosopoulos tunnustaa.Theodosopoulosin koulussa vaihto-opiskelijoita ei ole, mutta Saksastaja Tsekistä heitä löytyy. Plihalová suositteleekin Tsekkiä sellaiselle,joka pitää halvasta oluesta, vanhoista, historiallisista rakennuksista,vilkkaasta yöelämästä klubeissa ja kauniista luonnosta.Suomalaisen opiskelijan opintoraha onruhtinaallinen, kun sitä vertaa tsekkiläisensaamaan tukeen.nimi: loukas theodosopoulos, ikä: 21. Koulu ja maa: technological instituteof Western Macedonia, Ateena, Kreikka. Mitä opiskelee: muotoilua.MITEN PÄÄSEE VAIHTOON?- Hyväksytä koulutusohjelmavastaavalla KyAMK:nhakemus vaihto-opiskelijaksi –lomake ja palauta seKansainvälisten asiain toimistoon.- täytä varsinainen hakulomake vastaanottavanoppilaitoksen sivuilta tarvittavine liitteineen sekälearning Agreement -kaavake (opintosuunnitelma)ja käy jälkimmäinen läpi oman opettajan tai opintoohjaajankanssa- Palauta kaikki tarvittavat paperit kv-toimistoon,josta ne lähetetään ulkomaiseen oppilaitokseenmääräaikaan mennessä.- Jää odottelemaan hyväksymistäsi oppilaitokseen.lähde: www.kyamk.filoukas theodosopoulos, Stefanie Heinze ja Alena Plihalová ovat iloisia kyamkilaisia.02. 20.

STYLiSTi-KOuLuTuSTähän juTun nimiKouvolan designerstylistikoulutusedelläkävijän asemassaMuotoilun koulutusohjelman uusi suuntautumisvaihtoehto,designer-stylisti, haali syksyn yhteishaussa enemmän hakijoitakuin mikään muu Kymenlaakson ammattikorkeakoulunkoulutus. Uudenlaiset muotoilijat toimivat aikanaan erilaisissastailauksen tai tekstiili- ja vaatesuunnittelun tehtävissä.teksti PAuliinA AHO kuva PetRi lAuKKAnenMuotoilun koulutusohjelman yliopettajaSinikka Ruohonen arvelee designer-stylistinopintoihin hakeneiden huiman määränjohtuvan kahdestakin asiasta. Kyseistä koulutustaei ensinnäkään tarjoa yksikään muuammattikorkeakoulu Suomessa. Toteutettumainonta lienee myös löytänyt osoitteensa.Ruohosen mukaan ammattikorkeakoulupohjainenstylistikoulutus eroaa toisen asteenammattioppilaitoksen tarjoamasta koulutuksestasiinä, että se keskittyy kokonaisuuksienhallintaan. Ammattikorkeakouluopinnot sisältävätmyös sisustustekstiileillä stailauksen,joka on myös ero toisen asteen koulutukseen.Designer-stylisti huolehtii esimerkiksi muotinäytöstensujuvuudesta.Tulevat designer-stylistit olivat jo mukanaKouvolassa järjestetyssä Muodin yö-tapahtumassa.- Muotinäytöksen järjestäminen merkitseesuurta urakkaa ja vastuuta. Vaatteidenja mannekiinien lisäksi tarvitaan kampaajat,meikkaajat, musiikintekijät ja vaatteiden pukijat,Ruohonen huomauttaa.Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluuosallistuminen Pariisin messuille stailaamaantekstiili- ja vaatesuunnittelun opiskelijoidensuunnittelemia ja tekemiä vaatteita jakangaskuoseja.Myös kaupallista osaamistaRuohonen sanoo designer-stylistin koulutuksenantavan valmiudet toimia myös tekstiili- javaatetussuunnittelijana.- Näissä opinnoissa stailaus painottuu kuitenkinenemmän kuin tekstiili- ja vaatetussuunnittelunopinnoissa. Opintoihin lisättiin myös kaupallistapuolta.Valmistuttuaan opiskelijat voivat työskennelläesimerkiksi sisäänostajina. Ruohonen muistuttaa,että tärkeätä on osata myös myydä.- Myös ulkomaille pitää osata myydä. Työkielenävoi siten olla englantikin.Ruohosen mukaan alalla korostuu entistäenemmän ulospäin suuntautuminen. Suunnittelijakaanei tee luovaa työtään yksin jayksinäisyydessä.Lisäksi stylisti voi suuntautua muotitoimittajanuralle. Vaatesuunnittelun opiskelijoilla on jovuosia ollut käytäntönä tehdä muotisivuja kouvolalaiseenkaupunkilehteen.Kilpailijoita voi ilmaantuaRuohonen arvelee hakijoiden määrän vähenevän,jos vastaavanlaisia koulutuksia jatkossa lisätäänmuihin ammattikorkeakouluihin.- Meidän taas on jatkossa panostettava yhteistyönlisäämiseen KyAMK:n liiketalouden koulutuksenkanssa. Niin voimme hyödyntää toinentoistemme yhteistyökumppaneita.Syksyn Muodin yön KyAMK:n näytöksessä Saana Siekkinenesitteli lisa-Marie Pyykkösen suunnittelemaa monikäyttöistäkäännettävää neuletakkia.02. 21.

Tähän KALUSTESUUNNITTELIJAjutun nimiKilpailemisesta potkua tulevaisuuteenArc-naulakko viehätti JapanissaKymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijaElina Hirvelä pääsi kalustekilpailun finalistiksi Japaniin.Kilpailu on nimeltään The International FurnitureCompetition Asahikawa ja se järjestettiin seitsemättä kertaa.Hirvelä oli ainoa finalistiksi sijoittunut suomalainen.teksti Niina Lahtela kuva tytti hermunenTyö ja tulos. Onnellinen kalustekilpailun finalistiElina Hirvelä vierellään Arc-naulakko.026. 22.Kilpailun teemana oli puiset huonekalut. Hirveläoli suunnitellut ja työstänyt kilpailuunArc-naulakon. The Arc on muotoon taivutetuistakaarista valmistettu elegantti naulakko.Naulakon kanssa työskentely vei paljon aikaa.- Tilauksia on tullut mukavasti, kertooHirvelä.Naulakko ei kuitenkaan ole vielä tuotannossa.Hirvelä toivookin saavansa naulakonnopeasti tuotantoon, mutta opiskelijalle seon hankalaa. Koulu tukee tuotantovaiheessa,mutta itse täytyy tehdä suurin työ.Kalustekilpailun järjestäjä kutsui kaikkitämän vuoden kalustesuunnittelukilpailunvoittajat ja finalistit palkintogaalaan Japaniin.Japanin matka tehtiin kesä- ja heinäkuunvaihteessa.Palkintogaala oli hienompi kuin mitä Hirveläoli odottanut. Paikalla oli tuhatpäinenyleisö. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassaaikaisempien vuosien voittajia, ja illan ohjelmaankuului illallinen seisovassa pöydässä.Kilpailun voittajat ja finalistit pääsivät myösesittelemään oman työnsä.Hirvelä piti 20 minuutin puheen itsestäänja tuotteesta. Apuna oli japanilainen tulkki,joten japania ei tarvinnut osata. PalkintogaalassaHirvelän työn arvosteli ruotsalainentuomari.- Tuomari oli hyvin iloinen, koska olen pohjoismaalainennainen, hymyilee Hirvelä.Kilpailun finaalissa vain kaksi kahdestakymmenestäkuudestafinalistista oli naisia. Yleensä naisetkeskittyvät enemmän sisustussuunnitteluun jamiehet taas huonekalusuunnitteluun.Hirvelästä tuli Japanissa tähti. Häneltä pyydettiinjopa nimikirjoituksia ja ihmiset kävelivät ohikumarrellen.Tuottoisaa messutoimintaaPääsy kalustekilpailun finalistiksi on tuonutnuorelle suunnittelijalle uusia mahdollisuuksia.Hirvelä pääsi mukaan Olo.muoto-messuilleLahteen. Hänet valittiin 56 hakijan joukostamyös Design Talent -ryhmään. Hirvelä sai 14muun nuoren suunnittelijan kanssa oman messuosaston,johon hän sai kolme naulakkoaan esille.Messuilla oli 10 400 kävijää. Lahden Olo.muoto-messuillakävi ilmi, että Arc-naulakosta alustavastisuunniteltaisiin tilataideteosta.- Messut olivat piristävä kokemus. Sieltä sai hyvääpalautetta ja kontakteja. Messuilla muotoilijasaa työlleen huomiota, joka on tervetullutta, kertooHirvelä.Habitare-huonekalumessuille opiskelijan onkallista mennä yksin oman osaston kanssa. Kymenlaaksonammattikorkeakoulun muotoilunkoulutusohjelmalla on kuitenkin aina ollutHabitaressa oma osasto, jolle Hirvelä toivoopääsevänsä.

Tähän jutun nimiKouluttaudu kansainvälisesti KyAMK:ssakoonnut SANNA AROLAINENTradenomi (ylempi AMK), Master of BusinessAdministration-Keskittyy kansainvälisen liiketalouden syvempääntuntemukseen ja johtotehtäviin.- Vaatii aiemman korkeakoulututkinnon.- Opinnot kestävät 2,5 vuotta.Tradenomi, Bachelor of Business Administration- Keskittyy kansainvälisen kaupan ja markkinoinninhaasteisiin.- Sisältää kaksi suuntautumisvaihtoehtoa:• kansainvälinen kauppa• kansainvälinen markkinointi.Muotoilija, Bachelor of Culture and Arts- Keskittyy kansainvälisen muotoilunosaamiseen.- Yhteisiä opintoja ja projekteja kansainvälisenliiketalouden koulutusohjelman kanssa.- Alkoi syksyllä 2008 muotoiluntoimipisteessä.Mitä kuuluu, Anna-Maija?teksti ja kuva LAURI MIETTINEN» Viestinnän yksikön entinen johtaja Anna-MaijaIssakainen on ollut eläkkeellä nyt kaksi vuotta.Alkuaan Issakainen tuli Kouvolaan kuvaamataidonopettajana ja opetti peruskoulussa ja lukiossa.Tämän jälkeen hän toimi 18 vuotta lääninhallituksenopetus- ja kulttuuriosastollakoulutussuunnittelijana ja koulutoimentarkastajana,josta hän siirtyi kahdeksi vuodeksi Kaakkois-Suomenympäristökeskuksen ylitarkastajantehtäviin. Kun vuonna 1996 perustettiin Kymenlaaksonammattikorkeakoulu, pyydettiin häntäviestinnän linjan johtajaksi vuonna 1997. Issakainenoli toimessaan vuoteen 2007 saakka.Eläkkeelle siirryttyään Issakainen on käyttänytvapaa-aikansa matkustamiseen ja harrastuksiin.Yksi hänen harrastuksistaan ovat hänen koiransaFilius ja Buffo, molemmat palkittuja näyttelykoiria,joiden rotu on basenji. Se on afrikkalainen,eräs vanhimmista puhtaana säilyneistä koiraroduista.Erikoisuutena koirilla on, etteivät ne haukuollenkaan. Täydellinen koira kerrostaloon.Issakainen on käyttänyt koiriaan kilpailuissaympäri Eurooppaa: kaukaisimmat kilpailumatkaton tehty Unkariin ja Itävaltaan.– Helsingin näyttelyssä koiria oli 2500, ja Filiukselletuli toinen sija. Palkintoja ja kunniamainintojaon kertynyt kokonainen seinällinen vuosiensaatossa. Juuri tällä haavaa elämä pyörii vahvastikoirien ympärillä: Buffo on sairastunut imusolmukesyöpäänja käy hoidoissa, mutta vastapainoksiFiliuksen tyttöystävä saa pentuja.Anna-Maija Issakainen on kiertänyt lukuisissa kilpailuissa koiriensa kanssa. Se näkyyseinällä olevien palkintojen määrässä.Taidetoimikunta ja tilkkutyökurssiMuutenkin Issakaisella riittää puuhaa.– Minut valittiin Kaakkois-Suomen taidetoimikuntaan,jonka tehtävänä on seurata, arvioida jaedistää taiteen kehitystä toimialueellaan. Toimikuntajakaa apurahoja taiteilijoille sekä myöntääavustuksia taidealan järjestöille ja taidetapahtumienjärjestäjille, hän kertoo.Tämän lisäksi Issakainen on löytänyt uudenharrasteen käsitöiden parissa.- Olen tehnyt ompelukoneella muun muassakoirista kuvia. Photoshopilla muokatut koirakuvatsiirretään muistitikulla ompelukoneeseen jase mallintaa saumalla koirien kuvat kankaaseen.Lähdin myös tilkkutyökurssille, jossa näitä kahtatekniikkaa yhdistämällä saa aikaa näyttäviä kuoseja.Tämä on ollut hyvä tapa rauhoittua kaikenkiireen keskellä.Anna-Maija Issakainen näkee uudessa kampus–alueessa mahdollisuuksia mutta myös haasteita.Hänen mielestään on tärkeää, että jokaisessasuuntautumisvaihtoehdossa opetetaan opiskelijoilleperusopinnot kunnolla. Se rakentaa pohjansyvemmän oppimisen osaamiseen.Jos kampuksesta halutaan hyötyä mahdollisimmanpaljon, on eri alojen ihmisten syytä pitäämielessä se, että alueella on monen eri alanosaajia, joiden kanssa voi ja kannattaa tehdäyhteistyötä.- Yhteistyössä tärkeintä on arvostus toisen asiantuntemustakohtaan. Pitää kuunnella kaikkiaosapuolia.027. 23.

RUOKALA-ARVOSTELUTähän jutun nimiMAKUMATKA opiskelijaruokalaanKolme viestinnän opiskelijaa Niina, Katri ja Annika lähtivättutustumaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kouvolantoimipisteiden opiskelijaravintoloihin. Jokaiselle ravintolallehe antoivat yhdestä viiteen omia Michelin-tähtiä.Miten pärjäsivät kilpailussa kolmen eri toimipisteen ruokalat?teksti NIINA LAHTELA, ANNIKA VALSTI JA KATRI IMMONENkuvat KATRI IMMONENPaikka: Fazer Amica Muusa, muotoilun toimipisteAika: 1.10.2008 kello 11.20.Päivän menu: juusto-sipuli sei, lihakeitto jabataattisosekeitto.Ruoka oli pääosin maukasta ja täyttävää. Kasvisvaihtoehtokinoli mitä mainioin. Salaattivalikoima oli keskinkertainen,erityisesti maistui tonnikala-riisisalaatti.Miinuspisteitä vähäisestä leipävalikoimasta, kokkareisestamuusista ja siitä, ettei tarjolla ollut ollenkaanjälkiruokaa.Ruokalan tilat olivat pienet ja ahtaat. Erityisen hankalaaoli saada ruoka pöytään asti tungoksessa, jos edesvapaan pöydän onnistui löytämään. Tila oli muutenviihtyisä ja persoonallinen. Erityinen kiitos mahdollisuudestaruokailla ulkona.Kokonaisuutena mukava paikka, eikä 2,20 euronannoshintaa, juomineen, leipineen ja salaatteineen, voisanoa kalliiksi.Tähdet: 2,5Muotoilun toimipisteessä vapaanpöydän löytäminen oli työn ja tuskantakana. Niina pääsi viimein maistamaanjuusto-sipuliseitä.028. 24.

RUOKALA-ARVOSTELUTähän jutun nimiKouluruoan ulkonäkö ei aina ole houkutteleva, mutta maku ratkaisee.Paikka: Fazer Amica Kasarmiravintola, viestinnän toimipisteAika: 2.10.2008 kello 11.30.Päivän menu: kikherne-bataattipata, kanapihvi ja riisi.Ruoka oli hyvää ja monipuolista. Kasvisvaihtoehtokin olimielenkiintoinen ja huolella valmistettu. Salaatti- ja leipävalikoimaoli todella runsas. Salaattipöydässä oli tarjolla myöskunnon valikoima salaattikastikkeita ja tuoreita hedelmäpaloja.Ruokalan pisteitä nakertaa hyla-maidon ja laktoosittoman maitojuomanpuuttuminen.Ruokalassa ei ollut jonoa ja istumapaikkojakin oli runsaastijäljellä. Ruokala on muutenkin suurempi kuin muotoilun tai liiketaloudentoimipisteissä.Annoksen hinta oli muita korkeampi, 2,50 euroa, mutta toisaaltavaihtoehtoja ja lisukkeita oli tarjolla enemmän kuin muissaruokaloissa.Tähdet: 4Paikka: Fazer Amica Sola, liiketalouden toimipisteAika: 3.10.2008 kello 12.00.Päivän menu: pinaattiletut, sisäfileepihvi jakermaperunat.Annoskoot olivat pieniä ja ruoka mautonta ja kuivaa.Leipä- ja salaattivalikoimat olivat vähäiset muttamaukkaat.Puoliltapäivin ruokalaan mahtui hyvin istumaan.Kooltaan ruokala oli muotoilun ja viestinnän tiloihinverrattuna keskikokoinen. Eri aikavyöhykkeiden aikaaosoittavat kellot olivat hauska yksityiskohta ruokalanseinällä.Ruokala oli muuten keskiverto, mutta ruoan suhteense oli huonoin. Annoksen hinta oli 2,45 euroa.Tähdet: 2,5Annikan valitsemat pinaattiletutolivat kuivia ja mauttomia.029. 25.

Tähän jutun nimiKolmenlaisia näkemyksiäKymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan jakulttuurin toimialan opiskelijoilla on toisistaan erityyppisiä stereotypioitaja ennakkoluuloja. Liiketalouden opiskelijoita pidetään toimialan sisälläsiististi pukeutuvina matemaatikkoina, muotoilijat näkevät kaikenmuotoina, ja viestinnän opiskelijat pukeutuvat rock-henkisesti.Onko asia todella näin? Viestinnän tutkijaryhmä kävi kysymässä.teksti JESSE RANTANUMMI JA SAMU GRÅSTENkuvat TARU HIRVONENKaikkien kolmen toimialan, viestinnän,liiketalouden ja muotoilunopiskelijoilla on erilaiset näkemyksettoistensa opiskelusta.Taskulaskinten luvatussa maassa, liiketaloudessa,ensimmäistä vuottaan opiskelevallaSakari Mikkolalla oli jo fuksivuonnaanvahvat mielikuvat toisten yksiköidenopiskelijoista.– Viestinnän opiskelijat ovat kovia karjuja.Viestinnässä on rock-meininki, Mikkola kuvaileemielikuviaan.Hänen mukaansa viestinnän opiskelijoidenajatusmaailma on musikaalinen, kuntaas muotoilun opiskelijat ajattelevattaiteellisemmin.Vaatteita ja aatteitaOpiskelijakunta Klaanin innokas jäsen MinnaSaksa opiskelee muotoilun toimipisteessätekstiili- ja vaatetusalaa neljättä vuotta.Opiskeluvuosiensa varrella hän on ehtinyttutustua sekä liiketalouden että viestinnänopiskelijoihin.– Liiketaloudessa ollaan järjestelmällisiä. Olisikiva nähdä business-pukeutumista, muttasiellä on kuitenkin ihan farkkulinja.Vaatteiden parissa tulevaisuudessa työskenteleväSaksa kertoo, että viestinnän opiskelijapukeutuu persoonallisesti. Musta on Saksanmukaan viestinnän opiskelijoiden pukeutumisenpääväri.Opiskelua ja vapaa-aikaaNahkatakkien ja niittivöiden salatussa satamassaseilaava Ari Trygg pukeutuu useintummiin vaatteisiin. Kolmannen vuodengraafikko-opiskelijalla on ensikäden tietoamuotoilun opiskelijoista. Hänen asuinkaverinsaopiskelee muotoilijaksi.– Muotoilun opiskelija opiskelee ilman sa-noja, kehonkieltä käyttäen, Trygg tietää. Liiketaloudenopiskelijan hän taas uskoo muistavankaiken ulkoa.Trygg luulee tietävänsä, kuinka liiketaloudenja muotoilun opiskelijat viettävät vapaaaikaansa.Hänen mielestään liiketaloudentulevat tradenomit suosivat kotibile-tyyppistäillanviettoa, kun taas muotoilussa ymmärretäänalkoholin ja ravintolailtojen päälle.Erilaiset yksikötKaikki Kymenlaakson ammattikorkeakoulunkansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurinsisällä vellovat stereotypiat eivät välttämättäpidä paikkaansa. Ainakaan osaamisalojenopiskelijat eivät allekirjoita kaikkia heistä esitettyjäennakkoluuloja todeksi.Toimipisteillä on omia erityispiirteitään,jotka antavat jokaiselle koulutusohjelmalleoman lisämausteensa.26. 030.

Tähän jutun nimiVIESTINTÄOpiskelijaAri Trygg (3. vuosi)Millaista opiskelusi on? Kurssit ovat mielenkiintoisia. Tosin niissä on liikaa asiaa.Ne kuitenkin nivoutuvat sulavasti toisiinsa.Millainen on koulupukeutumisesi? Enimmäkseen nahkaa ja loput PVC:tä.Miten opiskelet? Äärimmäisen rennosti, mutta rytmikkäästi.Pitäisi käyttää enemmän koulun ulkopuolista aikaa koulutehtäviin.Vapaa-aika? Harrastan My Little Ponyjen keräystä, kunnostusta ja modausta sekä arkaluontoisenanimen ja mangan katsomista. Jos joskus tarvitsen Irish Coffeeta, käyn Pub Old Tomissa sen juomassa.Käytätkö opintolainaa vai oletko töissä? En ole töissä. Opintolainaa olen harkinnut,mutten vielä ottanut. Suunnitelmissa on tehdä jotain oman alan työtä, josta maksetaan.Mitä syöt? Liian monipuolisesti. Atkinsin dieetti kiehtoo.Millaisia opiskelijoita on omassa toimipisteessäsi? Liian mukavaa porukkaa.Tuntuu, ettei tule tarpeeksi kontrastia opiskelijoiden kesken.MUOTOILUOpiskelijaMinna Saksa (4. vuosi)Millaista opiskelusi on? Normaaleja päiviä. Tulen kouluun, opiskelen, käyn lounaalla, opiskelenja menen kotiin. Opiskelu on joustavaa ja vapaata. Meille annetaan deadlinet, joita pitää noudattaa.Millainen on koulupukeutumisesi? Farkut ja jotain istuvaa, mitä sattuu päälle. Mukavia vaatteita.Miten opiskelet? Yritän olla kaikessa mukana. Yritän pysyä aikataulussa sekä kannustaaja auttaa myös muita. Pyrin tekemään työt koulussa, koska siellä on tarvittavat laitteet.Vapaa-aika? Osallistun paljon opiskelijabileisiin. Minusta on kiva tavata ihmisiä eri aloilta.Olen myös mukana Tigers-tanssiryhmässä.Käytätkö opintolainaa vai oletko töissä? En käytä opintolainaa.Rahaa ansaitsen Kymidesignin projektiluontoisista töistä.Mitä syöt? Ihanaa kouluruokaa. Eväät on joskus mukana.Millaisia opiskelijoita on omassa toimipisteessäsi? Vähän hulluja. Tällä alalla pitää olla tietynlaistahulluutta. Muotoilu on kuitenkin avoin ja tiivis yhteisö. Yhteistyö eri suuntautumisvaihtoehtojenkanssa toimii. Ketään ei jätetä pulaan.LIIKETALOUSOpiskelijaSakari Mikkola (1. vuosi)Millaista opiskelusi on? Mukavaa. Opiskelut ovat alkaneet hyvin.Meillä on aika paljon ryhmätöitä. Hienoa on myös liikuntamahdollisuus.Millainen on koulupukeutumisesi? Farkut, t-paita tai villapaita. Lippis minulla on aina päässä.Miten opiskelet? Pysyttelen hereillä tunneilla. Kirjat ovat aina repussa. Niitä voisin ruveta availemaan.Vapaa-aika? Pelaan Kouvolan Susissa salibandyä. Viikonloppuisin käyn baareissa ja opiskelijabileissä.Amarillo ja Vaakuna ovat suosikkipaikkojani.Käytätkö opintolainaa vai oletko töissä? En käytä opintolainaa, enkä ole töissä.Mitä syöt? Opiskelijaruokala Amican hyviä ruokia. Välillä syön perus-kotiruokaa.Joskus menee myös McDonald’s-linjalle.Millaisia opiskelijoita on omassa toimipisteessäsi? Mukavia tyyppejä. Yksi epämääräinen hiipparioli alussa. Nyt hän on hävinnyt ja kysymmekin usein: ”Minnehän se Jokke on hävinnyt”.Ei ole kuitenkaan salkkumiehiä näkynyt. Ei edes opettajissa.031. 27.

Tähän VEnäLäiSYhTEiSTYÖjuTun nimiYHTEISTYÖTÄ yli itärajanKymenlaakson ammattikorkeakoulullaon nykyään neljä korkeakoulutasonyhteistyökoulua Venäjällä.Oppilaitoskontaktien avulla toteutetaanopettaja- ja opiskelijavaihtoa.teksti HennA Venäläinen kuvitus tAnJA RuOKOSuOKouvolan liiketalouden ja ulkomaankaupaninstituutti aloittiVenäjän kaupan koulutuksen joseitsemänkymmentäluvun alussa.Myöhemmin koulutusta tarjosi ja tarjoaaedelleen KyAMK. Toiminnan myötä alettiinjärjestää erilaisia retkiä Moskovaan. Tavoitteenaoli tutustuttaa ulkomaan- ja idänkaupanopiskelijoita suomalaisiin yrityksiin sekäniiden toimintaan Venäjällä. Myös työhar-joittelut Moskovan suomalaisyrityksissä livat mahdolliseksi.-Yhteistyö on laajentunut, syventynyt jamuuttunut tietyllä tavalla käytännönläheisemmäksikoulumme perustoimintojen kannalta,liiketaloudessa työskentelevä lehtori jatu-Venäjä-juonteen koordinaattori Soili Lehto-Kylmänen kertoo.Venäjä-yhteistyötä harjoitetaan koko koulunsisällä, eikä se kosketa enää pelkästäänulkomaankaupan koulutusohjelmaa vaan läheisestimyös esimerkiksi merenkulkua, tekniikkaasekä muotoilua. Lehto-Kylmänenhuomauttaa, että mitä ikinä opiskelijat opis-kelevatkaan, kiinnostusta Venäjää kohtaanlöytyy.Workshopeja ja vaihto-opiskeluaHuomattavin Venäjälle suuntautuva yhteistyömuotoKymenlaakson ammattikorkeakoulullaon ollut pietarilaisen johtamisenkorkeakoulun IMISPI:n kanssa. Vuosittainyhteistyössä järjestettyyn workshop-matkaanPietariin on osallistunut kuuden vuodenaikana noin kaksi sataa KyAMK:n opiskelijaa,joukossa myös vaihto-opiskelijoita.Matkan tarkoituksena on ollut tutustuttaaopiskelijoita erilaisten venäläisten yritystentoimintaan sekä työskentelyyn venäläistenopiskelijoiden kanssa. Vapaasti valittaviinopintoihin kuuluva workshop on myös edistänytopiskelijavaihtoa.-Voin kokemuksesta sanoa, että niistäkansainvälisen kaupan opiskelijoista, jotkaovat workshopissa olleet mukana, onerittäin moni lähtenyt vaihtoon Pietariin,Lehto-Kylmänen toteaa.Kevään 2009 workshop on viimeinen laa-tuaan, ja sen jälkeen vanhalle konseptillesuunnitellaan korvaaja.-Tapahtuma on saanut hyvät arviot sekä täältäettä Pietarin puolelta, joten jotain tämäntyyppistä kehitetään tilalle jatkossakin.Mahdollista yhteistyötä suunnitellaan Petroskoinyliopiston kanssa.-Kirjeenvaihtoa asiasta on jo käyty, sillä opiskelijoitaon alkanut kiinnostaa lähtö muihinkinkaupunkeihin kuin Pietariin, Lehto-Kylmänentiivistää.Tutkimustyö uutenayhteistyömuotonaKymenlaakson ammattikorkeakoululla onVenäjällä muitakin yhteistyökuvioita, joissakoulun opettajat ovat aktiivisesti olleetmukana.-Jatkossa tulee olemaan esimerkiksi erilaistatutkimusyhteistyötä, sillä meiltä löytyytutkivia opettajia sekä tutkimuspäälliköitä.Varmasti otetaan jatkossa mukaan myös opiskelijapanosta,Lehto-Kylmänen toteaa.032. 2.

Tähän TARTU jutun TAITOON nimiTartu taitoon–tapahtumassa satoja kävijöitäKolmatta kertaa järjestettyTartu taitoon –tapahtumakokosi satoja nuoria tutustumaanKymenlaakson ammattikorkeakouluntarjoamiinkoulutusmahdollisuuksiin.teksti ja kuvat Jyrki PyykönenTartu taitoon 2008 –tapahtumassa liiketaloudentoimipisteessä Kouvolassa esittäytyivätsosiaali- ja terveysala, muotoilu ja mediasekä tietenkin liiketalous. Kotkassa saattoipuolestaan tutustua tekniikkaan, merenkulkuunja logistiikkaan, metsä- ja puutalouteensekä Kotkan terveysalaan.Maakunnan lukioiden ja ammattioppilaitostenopiskelijoille suunnattu tapahtuma onKyAMK:n opiskelijoiden organisoima. Potentiaalisilleuusille opiskelijoille kerrottiinkorkeakouluopinnoista ja eri ammattimahdollisuuksistaihmisläheisessä, nuorekkaassaKokeilepas tätä ja kerro mitä materiaalia se on. Aivan, se näyttääja tuntuu puulta, mutta on muovia, Sonja Tukiainen yllättituotemuotoilun pöytään tutustuneet.Kädet täällä likaantuu, Heli Hakala näyttää.ja mukavan rennossa tunnelmassa. Paikallaoli myös tiskijukka soittamassa tunnelmaansopivaa musiikkia. Vierailijoita valistettiin tulevistamahdollisuuksista konkreettisen tekemisenkautta, mikä vaikuttaisi olevan onnistunutlähestymistapa, sillä osallistujia oli tänävuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.Nuorille oli järjestetty bussikuljetus KotkastaKouvolaan ja toisinpäin pois. Näinopiskelijat käyttivät koko päivän tutustumallasekä Kotkan että Kouvolan pään tarjontaan.Kokemuksia, näkemyksiä, elämyksiä- Parasta tässä on monipuolisuus ja kaikenlaisetmukavat projektit. Me esimerkiksi pääsemmepystyttämään messuosastoa Pariisiin,designer-stylisti –linjalla opiskelevien HeliHakala ja Laura Rinta-Jouppi kertovat.Designer-stylistien pöydän ympärillä riittihyörinää. Tulevista stylisteistä suurin osa tuntuiolevan niin sanotun paremman sukupuolenedustajia.- Ei tämä ole pelkästään tyttöjen juttu. Se,että on silmää asioille ei ole kiinni sukupuolesta.Toivoisi, että luokassa olisi poikiakin,mutta jostain syystä lähes kaikki hakijat ovatkuitenkin tyttöjä, Hakala toteaa Rinta-Joupinmyötäillessä.Restauroinnin ständillä saattoi puhdistaapöydän pintaa ja tutkia mikroskoopilla erilaisiamaaleja, kun graafisen suunnittelun opiskelijapuolestaan esitteli kuinka Jack Nicholsoninkasvoja retusoidaan tietokoneen avulla.Vierailijat saivat käynnistään muistoksi itsetehdyn pinssin, itse painetun kangasmerkin jaeväitä tulevaisuuteen.033. 29.

Tähän tapahtumakalenterijutun nimiJOULUKUU 2008ValmistumistilaisuudetPe 19.12.2008Kotkassa klo 9.00Kuusankoskella klo 14.00KEVÄÄLLÄ 2009Professionals from Europe-luentosarjaKerran kuussaKoko kevätlukukaudenLiiketalouden toimipisteessäHUHTIKUU 2009Muodin yö24.4.2009Kävelykatu ManskillaMAALISKUU 2009Yhteishaku2.3.-20.3.2009www.haenyt.fiMeduusa-mediafestivaali20.-21.3.2009Viestinnän toimipisteessä034. 30.

Tähän juTun nimi/TIETOA KYMENLAAKSONAMMATTIKORKEAKOULUSTA:Kymenlaakson helmi, maakunnan oma, ainoa korkeakoulu – Kymenlaaksonammattikorkeakoulu! Kymenlaakson ammattikorkeakoulutarjoaa monipuolista korkeakouluopetusta vain noin 130kilometriä Helsingistä itään: Kotkassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella.Tutkintonimikkeet, AMK-tutkinnotKulttuuriala• artenomi (AMK)• medianomi (AMK)• muotoilija (AMK)• muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and ArtsLuonnonvara-ala• metsätalousinsinööri (AMK)Sosiaali- ja terveysala (AMK)• ensihoitaja (AMK)• geronomi (AMK)• naprapaatti (AMK)• sairaanhoitaja (AMK)• sosionomi (AMK)• terveydenhoitajaTekniikka ja liikenne• insinööri (AMK)• merikapteeni (AMK)Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala• tradenomi (AMK)• tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration (BBA)Tutkintonimikkeet, ylemmät AMK-tutkinnotTekniikka ja liikenne• merikapteeni (ylempi AMK)• insinööri (ylempi AMK)Sosiaali- ja terveysala• ensihoitaja (ylempi AMK)• geronomi (ylempi AMK)• naprapaatti (ylempi AMK)• sairaanhoitaja (ylempi AMK)• terveydenhoitaja (ylempi AMK)• sosionomi (ylempi AMK)Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala• tradenomi (ylempi AMK),Master of Business AdministrationOpiskelija- ja henkilöstömääräOpiskelijoita on noin 4 500, joista nuorten koulutuksessanoin 4 000 ja aikuiskoulutuksessa noin 500.Henkilöstöä on noin 400, joista noin 220 toimii opetustehtävissä.03.

Tähän juTun nimi036.