Kaavaselostus - Ramboll

2. Lähtökohdat2.1 Luonnonympäristö2.1.1 Merialueen yleiskuvausMaantieteellisesti tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu pohjoiselle Selkämerelle.Alueen saaristovyöhyke on kapea. Siipyyn edustalla ei ole varsinaista saaristovyöhykettälainkaan, vaan meri alkaa avoimena heti mantereesta lähtien. Varsinaisellehankealueelle eikä sen läheisyyteen laske suuria jokia. Hankealueestapohjoiseen Kristiinankaupungin läheisyyteen laskevat Isojoki–Lapväärtinjoki jaTeuvanjoki ja etelässä Merikarvian eteläpuolella Kokemäenjoki. Hankealueelle eisuoranaisesti kohdistu kuormituspainetta mainituista joista. Valuma-alueelle ontunnusomaista maaperän happamuus.Siipyyn edustalla veden vaihtuvuus on merialueen avonaisesta luonteesta, syvyyssuhteista,tuulista ja virtauksista johtuen hyvä.Tuulivoimaloiden alueella veden syvyys vaihtelee 10 metristä noin 40 metriin.Tuulivoimala-alueen eteläosassa on suhteellisen laaja matalan veden alue, muttasillä ei ole saaria tai luotoja. Voimalaitosyksiköt sijoittuvat alustavan arvion mukaisesti10–20 m syvyiselle vesialueelle.2.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätHankealueen pohjan laatua tutkittiin osana YVA-menettelyä syksyn 2009 aikana.Tutkimuskohteet olivat tuulivoimalaitosten alustavat perustamispaikat sekäniiden läheisyydessä olevat matalikot (yhteensä 96 pistettä). Kohteilla arvioitiinpohjan laatua seuraavan taulukon mukaisesti. Pohjien tutkiminen tapahtui siten,että vesitiivis videokamera laskettiin merenpohjaan ja annettiin tuulen kuljettaavenettä. Kuvauksen kesto oli 60 sekuntia. Kaikki tutkimuskohteet paikannettiinGPS:n avulla.Lisäksi arvioinnissa on käytetty GTK:n luotausaineistoja, jotka kattavat osan hankealueesta.Geologian tutkimuskeskus on tehnyt vuonna 2005 tutkimuksia jotkasijoittuivat Siipyyn hankealueen itäosaan. Tutkimukset tehtiin luotaamalla aluettaitä-länsisuuntaisin linjoin 500 metrin linjaväleillä. Tutkimuskalustona käytettiinsedimenttikaikuluotainta (28 kHz), matalataajuista (250–100 Hz) akustisseismistäluotainta ja viistokaikuluotainta (100 kHz). Sedimenttikaikuluotaimellamääritetään vesisyvyys ja pehmeiden maakerrosten paksuudet, akustis-seismiselläluotaimella nähdään kitkamaalajien (hiekka/sora ja moreeni) paksuuksia jakallion pinnan syvyyttä ja viistokaikuluotaimella saadaan ilmakuvaa muistuttavakuva merenpohjasta josta voidaan määrittää esim. pohjan kivisyyttä ja mahdollisiaolemassa olevia rakenteita, kuten hylkyjä.Kesällä 2011 tutkimuksia jatkettiin monikeilaus- ja seismisillä tutkimuksilla, koekairauksillasekä maaperänäytteillä.Merenpohjan tutkimuksia jatketaan osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen käynnistyvillävesilain mukaisten lupien edellyttämillä tutkimuksilla.2.1.3 NykytilaMerenpohjan videokuvauksetTutkitut kohteet ovat pääosin hyvin kovapohjaisia. Hankealueella ja sen läheisyydessä100 % hiekkapohjia esiintyi 8 kohteella, jotka sijaitsevat yli 20 metrin syvyydessä.Näistä yhdellä oli hiekkasärkkämuodostumaa (paikka 18). 16 % kohteistaon luokiteltu hiekkapohjiksi ja 3 % sorapohjiksi. 9 % pohjista on kalliopohjiaja suurin osa kohteista 32 % ovat pienikivisiä pohjia. Loput 40 % pohjistajakautuu lohkare- ja iso kivisiin pohjiin. Hietapohjia tutkituilla alueilla ei ole lainkaan.Tutkittujen kohteiden syvyydet vaihtelevat 2–24,5 metrin välillä. Kohteistan. 10 % ovat ≤10 metrin ja n. 30 % ≥20 metrin syvyisiä.8