Kaavaselostus - Ramboll

Kunkin voimalan perustustapa ja kiviainesten hankkiminen päätetään tarkempienmaaperätutkimusten jälkeen. Merialueella tavoitteena on toteuttaa mahdollisimmanmonta voimalaa monopile-perustuksella.4.2.21 Vaikutukset Kristiinankaupungin saariston ja LapväärtinjokilaaksonNatura-alueisiinTuulivoimaloiden perustusten rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta luonnonsuojelualueisiin,sillä ne sijaitsevat useiden kilometrien päässä hankealueelta.Suunnitelmassa sähkönsiirtoon tarvittava kaapeliyhteys sijoittuu Natura-alueelle.Alueen syvyys- ja pohjaolosuhteet sekä Kristiinankaupungin merialueella tehdytrakkolevähavainnot huomioon ottaen on todennäköistä, että riuttoja esiintyymyös Natura-alueella. Koska Natura-alueelle sijoittuvan kaapeliyhteyden vaatimapinta-ala on erittäin vähäinen, ei niiden katsota merkittävällä tavalla heikentävänluontotyyppiä riutat koko Natura-alueen mittakaavassa. Merikaapeli voidaansuunnitella niin, että se mahdollisimman vähän sijoittuu Natura-luontotyyppienalueelle.Natura-alueelle sijoitettavien merikaapelien vaikutukset taas riippuvat siitä, lasketaankokaapelit meren pohjalle vai joudutaanko niille kaivamaan kaapeliojat.Kaapeliojien kaivaminen muuttaa merenpohjan muotoa ja hävittää kaivettavaltaalueelta kasvillisuuden. Syvyystietojen perusteella Karhusaareen johdettavallasähkönsiirtoreitillä on kaivutarve Natura-alueella huomattavasti pienempikuin sen pohjoiselle puolelle sijoittuvassa reitissä. Matalaa alle 10 metrin syvyistäaluetta on muutamia satoja metrejä. Pohjoisella reitillä kaivutarve on muutamiakilometrejä. Tällä reitillä sijaitsee myös havaittu hiekkasärkkäesiintymä, jonkaalueella ei kuitenkaan ole syvyysolosuhteiden vuoksi tarvetta kaivamiselle. Kaapeleidenasentamisella ei siten voida katsoa olevan vaikutusta luontotyyppiin vedenalaisethiekkasärkät, sillä hanke ei toteutuessaan vähennä luontotyypin pintaalaa.Natura-alueen vedenalaisten hiekkasärkkien sijaintia ei luontotyyppi-inventoinninpuuttuessa kuitenkaan tunneta täsmällisesti, minkä vuoksi olisi suositeltavaa,että kaapeliojien paikoilla tehdään luontotyyppi-inventointi ennen hankkeentoteuttamista.Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella tavataan luontodirektiivin liitteenII lajeista itämerennorppaa ja harmaahyljettä. Kaapeleiden asentamisella ei arvioidaolevan vaikutusta em. lajien mahdollisuuksiin elää ja saalistaa merialueella.Sähkönsiirron (merikaapelien) asennustyöt tulevat hävittämään kaivu/ruoppauspaikoiltapohjaeliöstön ja kasvillisuuden väliaikaisesti. Kaivutöistä aiheutuva samentumasaattaa haitata pohjaeliöstöä ja kasvillisuutta kaivupaikan ympäristössä.Samentumahaitta tulee olemaan lyhytaikainen ja lajiston palautuminen ennalleenrakennusalueilla kestää yleensä 2–4 vuotta. Sähkönsiirto Natura-alueenläpi tulee myöhemmissä suunnitteluvaiheissa linjata mahdollisuuksien mukaan siten,ettei luontotyyppien luonnontilaa muuteta. Tämä edellyttää täydentäviä tutkimuksiaalueella.Karhunsaareen johdettava sähkönsiirtoreitti on Natura-alueen luontoarvojen kannaltahuomattavasti parempi vaihtoehto, sillä kaivutarve on hyvin vähäinen ja sitenvaikutukset pienemmät. Pohjoisempi sähkönsiirtoreitti vaatii suurempialaistakaivutyötä ja siten vaikutukset ovat suuremmat.Vaikutuksia Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen voidaan vähentää sijoittamallamerikaapeli Natura-alueen kohdalla mahdollisimman syville alueille,jolloin kaapelia ei tarvitse upottaa. Kaapelin vapaassa sijoittamisessa vaikutuksetmerenpohjaan jäävät erittäin vähäisiksi.Kaapeleilla ei katsota olevan käytön aikaisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyypeille,sillä kaapelit eivät muodosta esim. öljyvuotoja, jotka voisivat saastuttaamerenpohjaa. Olemassa olevan tiedon mukaan merikaapeleiden vaikutukset vesieneliöstöön arvioidaan vähäisiksi.Lapväärtinjoen–Isojoen Natura-alue on noin 20 km:n etäisyydellä lähimmästätuulivoimalasta. Etäisyyden vuoksi tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole vaikutustaLapväärtinjoen–Isojoen Natura-alueeseen.Tuulivoimaloilla ei katsota olevan Natura-alueisiin käytön aikaisia vaikutuksia.2012 Ramboll51