Kaavaselostus - Ramboll

äänen vaimeneminen oli selvästi nopeampaa (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy1998). Siipyyn edustan hankealue sijaitsee avomerialueella, joten on mahdollista,että melun aiheuttama karkotusvaikutus ulottuu laajemmalle alueelle kuin aivanrannikon läheisissä ruoppaustöissä.Ravinnonhankinta ja lisääntyminenRakennustöiden aikana perustusalueen pohjaeläimet häviävät, joka mahdollisestivaikuttaa kalojen ruokailuun. Pohjaeläinten palautuminen alueelle voi tapahtua jomuutaman kuukauden kuluttua rakennustöiden loppumisesta. Rakennustyöt karkottavatkalat alueelta väliaikaisesti ja pohjaeläinten palautumisen alueelle arvioidaanolevan suhteellisen nopeaa, joten vaikutus ravinnonhankintaan on väliaikainen.Vastakuoriutuneet kalanpoikaset ovat herkkiä kohonneelle kiintoainepitoisuudelle,joka tarttuu kalan kiduksiin ja hapen saanti vaikeutuu suurten kidusten ja hapenotonvuoksi. Lisääntynyt samentuma saattaa heikentää näön avulla saalistaviensilakan poikasten saalistusta. Kun kiintoainepitoisuus on 20 mg/l, sen on havaittuvaikuttavan negatiivisesti silakanpoikasten ravinnonottoon. Heikentynyttäkasvua havaittiin pitoisuuden ollessa 540 mg/l (Keller ym. 2006 & Messieh ym.1981). Myös mäti saattaa jäädä kiintoaineksen alle tai sen kiinnittyminen kasvillisuuteenvaikeutuu.Töiden ajoittamisella tärkeimpien talouskalojen lisääntymiskauden ulkopuolellehaittoja voidaan estää tai minimoida.Mahdollisten ruoppausten ja kaivujen aiheuttama lisääntynyt sedimentaatio voi,riippuen ajankohdasta, häiritä myös kalojen lisääntymistä. Jos kaivualueella onkalojen kutupohjia, ne häviävät ainakin väliaikaisesti. Ulompana merialueella kutevistataloudellisesti arvokkaista kalalajeista silakka ja siika ovat tärkeimmät lajit.Mikäli kutualueilla ruopataan, saattaa kalojen lisääntyminen häiriintyä paikallisestiuseamman vuoden ajan. Tämän vuoksi ruoppausta kutualueilla tulisi välttää.Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Rakaren-matalikko on kalastajilta saadunarvion mukaan tunnettu silakan kutualue. Matalikko on pääosin kivipohjaista,joten se on pääosin siian kudulle sopimatonta aluetta. Paikoitellen alueella onkuitenkin myös pienialaisia hiekka-/sorapohjia, joissa siiankin kutua voi tapahtua.Siten haitallinen vaikutus myös siian lisääntymiseen olisi mahdollista, mikälirakennettaisiin hankealueen eteläosan matalikolle. Tälle alueelle ei kuitenkaanosoiteta rakennettavaksi tuulivoimaloita, joten vaikutukset kalojen kudun onnistumiseenkatsotaan vähäisiksi.4.2.16.3 Vaikutukset nisäkkäisiinRakentamistöiden häiriövaikutus voi tilapäisesti karkottaa norppia ja halleja hankealueelta.Vaikutusten arvioidaan kuitenkin jäävän lyhytaikaisiksi, sillä hylkeidenon havaittu tottuneen tuulipuistoihin. Rakennustyöt tullaan ajoittamaan lisääntymisenkannalta keskeisen talvikauden ulkopuolelle, joten hankkeella ei arvioidaolevan sanottavia vaikutuksia alueen norppakantaan.4.2.16.4 Vaikutukset lepakoihinTuulivoimaloiden vaikutuksia lepakoihin on tähän mennessä tutkittu pääasiassamaa-alueille sijoitettujen tuulipuistojen yhteydessä, minkä takia käsitys merituulipuistojenmahdollisista vaikutuksista niihin on vielä huomattavan puutteellinen.Ruotsissa Kalmarin tuulipuistossa tehdyssä tutkimuksessa (Ahlén ym. 2008) sekäpaikallisten että muuttavien lepakoiden havaittiin kuitenkin yleisesti saalistavantuulipuiston alueella tai jopa tuulivoimaloiden lapojen ympärillä, mihin voivatolla syynä voimaloissa käytettyjen valojen puoleensa vetämät hyönteiset, mm.yöperhoset, joita lepakot yleisesti käyttävät ravinnokseen. Tutkimuksessa saalistavialepakoita havaittiin merkittäviä määriä vielä yli 10 kilometrin etäisyydellärantaviivasta. Veden päällä lepakoiden lentokorkeus on usein maa-alueita alhaisempisuurimman osan lentotoiminnasta sijoittuessa maksimissaan 40 metrinkorkeudelle veden pinnasta. Saalistuslentojen aikana lepakoiden lentoradoissa ja2012 Ramboll47