Kaavaselostus - Ramboll

Taulukko 4-2. Siipyyn merituulivoimapuiston edustan arvioidut muuttajamäärätsekä tuulipuiston eri lajeille aiheuttamat törmäysriskit Bandin mallin perusteella.Muuttajamäärä(yks./vuosi)Alueen kauttamuuttavat yksilöt(yks./vuosi)Törmäysriski (yks./vuosi)Väistökerroin 95 % 98 % 99 %Haahka (n. 10 % alueenkautta)Mustalintu (14 % alueenkautta)Pilkkasiipi (18 % alueenkautta)Kuikka (38 % alueenkautta)Kaakkuri (20 % alueenkautta)Metsähanhi (4 % alueenkautta)Laulujoutsen (6 % alueenkautta)Merimetso (10 % alueenkautta)Kurki (23 % alueenkautta)30 000 3 000 5,8 2,3 1,241 300 5 800 9,4 3,8 1,912 200 2 200 3,9 1,6 0,86 400 2430 4,8 1,9 1,02 640 530 1,1 0,4 0,22 940 120 0,3 0,1 0,061 230 74 0,3 0,1 0,0515 300 1 600 4,2 1,7 0,812 000 2 760 8,3 3,3 1,74.2.16.2 Vaikutukset kaloihinTuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkökaapeleiden asentamisenaikaisia vaikutuksia voidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin.Pohjan kaivaminen/peittyminen aiheuttaa kiintoaineen vapauttamisen vesifaasiin,joka näkyy veden samentumisena. Samalla pohjalta voi vapautua ravinteitaja mahdollisia eliöstölle haitallisia aineita. Ruoppauksesta aiheutuva sameusvoi myös heikentää näön avulla saalistavien kalojen saalistustehokkuutta. Rakentamisvaihesaattaa haitata kalastusta väliaikaisesti ruoppaus- ja kaivutöistä johtuvastaveden samentumasta ja melusta johtuen.Karkottuminen ja vaelluskäyttäytyminenLisääntynyt sameus ja sedimentaatio vaikuttavat kaloihin ja kalastukseen sekäsuorasti että epäsuorasti. Konkreettinen vaikutus on kalojen karkottuminen alueelta,johon vaikuttaa myös räjäytystöistä sekä muista töistä aiheutuva melu.Esimerkiksi Ruotsissa, Lillgrundin merituulivoimapuiston rakennustöiden yhteydessätodettiin, että kaloja ei niinkään karkottanut ruoppausten aiheuttama samennusvaan rakennustöiden aiheuttama yleinen aktiviteetti ja melu rakennusalueella.Hankealueen sedimentissä on tehdyn selvityksen perusteella hyvin vähänpyydyksiin tarttuvaa orgaanista ainesta, joten samentumahaitta tulee arvionmukaan olemaan vähäistä.Kokkolan edustalla tehty koekalastustutkimus väyläruoppauksen aikana osoittiverkkosaaliiden olevan pienimpiä ruoppauskohdan välittömässä läheisyydessä.Tutkimuksen mukaan saaliit kasvoivat sitä suuremmiksi mitä kauemmaksi ruoppausalueeltasiirryttiin. Muutokset lajistossa olivat vähäisiä, mutta eri kalalajienyksilökoossa havaittiin muutoksia. Ruoppausalueen välittömässä läheisyydessäsaatiin saaliiksi silakoita ja nuoria siikoja, jotka eivät häiriintyneet ruoppauksesta.Kiiskien ja nuorten ahvenien määrä ei myöskään merkittävästi vähentynyt. Suurempiaahvenia saatiin saaliiksi 1,5 km etäisyydellä ja suurimpia siikoja tavattiinvasta 3–5 km etäisyydellä ruoppaajasta. Tutkimuksessa havaittiin, että karkotusetäisyysriippui saarten ja matalikkojen esiintymisestä tarkasteltavalla merialueella.Avomerellä karkotusvaikutus ylsi kauemmaksi kuin saaristoalueella, jossa46