Kaavaselostus - Ramboll

Pesimä- ja ruokailualueisiin kohdistuvien vaikutusten ohella tuulipuistot voivatsynnyttää myös nk. estevaikutuksia, joissa voimalat tai voimala-alueet estävätlintuja käyttämästä niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä. Tällöinlinnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan esteen, millä voi erityisestisuurien tuulipuistojen ja lintujen säännöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystälintujen vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen yleisenelinkyvyn ja selviytymisen kannalta. Muuttolintujen osalta yksittäisestä tuulipuistoalueestaja sen väistämisestä aiheutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujenmuutonaikaiseen energiankulutukseen on kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi,joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voi korostua lintujen muuttoreitilleosuvien tuulipuistoalueiden määrän kasvaessa ja estevaikutusten tätä kauttakumuloituessa.ElinympäristömuutoksetElinympäristöjen muuttumisesta aiheutuvat linnustovaikutukset tulkitaan tuulipuistohankkeidenosalta usein suhteellisen pieniksi niiden rakentamisen vaatimienvähäisten maa-alatarpeiden vuoksi. Maa-alueilla tuulipuiston rakentamisenaiheuttamat suorat ympäristömuutokset aiheutuvat pääasiassa tuulivoimaloidenperustuksien, sähköasemien sekä maatuulipuistojen osalta myös huoltoteiden javoimajohtojen rakentamisesta, joiden käyttöön tulevan maa-alan tarpeen on kuitenkinarvioitu kattavan ainoastaan 2−5 prosenttia tuulipuiston koko alueesta.Merituulipuistojen osalta tämä luku voidaan arvioida pienemmäksi merikaapelienja vesiteitse suoritettavan huoltoliikenteen vuoksi.Hankealueen läheisyydessä sijaitsevien saarien pesimälinnustosta alttiimmiksituulivoimaloiden aiheuttamille törmäyksille voidaan arvioida lokit ja tiirat, jotkatekevät erityisesti poikasaikaan pitkiäkin ruokailulentoja pesimäpaikkansa ympäristössä.Törmäysvaikutusten kannalta keskeinen tekijä on pesimälinnuston kannaltaeri lintulajien hankealueelle tekemien ruokailulentojen määrä, joka vaikuttaaedelleen lintujen törmäysriskivyöhykkeellä kuluttamaan aikaan. Kala- ja lapintiiransekä mm. naurulokin kannalta hankealueen houkuttelevuus ruokailualueenaon todennäköisesti varsin pieni, koska niille soveliaiden ravintokohteiden,mm. pikkukalat sekä jotkut selkärangatonryhmät, määrät Siipyyn matalilla merenlahdillasekä saaristovyöhykkeen sisäpuolella ovat selkeästi avomerialueellesijoittuvaa hankealuetta suurempia. Tästä syystä on epätodennäköistä, että pienemmättiirat ja lokit ruokailisivat aktiivisesti hankealueella. Suojelullisesti merkittävistälajeista selkälokki ja räyskä ruokailevat sen sijaan usein pieniä lokkejaja tiiroja laajemmalla alueella ja lentävät radiolähetintutkimusten perusteellausein myös avomerellä hyvinkin etäällä ranta-alueista. Tästä syystä alueen läheisyydessäpesivien selkälokkien ja räyskien ruokailulennot voivat ajoittain ulottuamyös suunnitellulle tuulivoimapuistoalueelle. Hankkeen aiheuttaman törmäyskuolleisuudenvoidaan kuitenkin selkälokin ja räyskän osalta arvioida pieneksijohtuen näiden lajien pienemmästä ruokailulentojen määrästä (poikasaikaan karkeasti2–3 ruokailulentoa vuorokaudessa), hankealueen läheisyydessä pesivienparimäärien pienuudesta sekä hankealueen etäisyydestä suhteessa näiden lajienmerkittäviin pesimäsaariin (mm. Storbådan).MuuttolinnustoKristiinankaupungin kautta kulkee erityisesti keväisin huomattava lintujen muuttoreitti,jossa keskeisessä asemassa ovat Pohjanlahdella pesivistä lajeista haahkasekä Jäämeren alueelle muuttavista lajeista mm. mustalintu, pilkkasiipi, härkälintusekä kuikkalinnut. Suunniteltu tuulipuisto vaikuttaa alueen kautta muuttavaanlinnustoon pääsääntöisesti lintujen lisääntyneen törmäysriskin ja törmäyskuolleisuudenkautta. Suurimmiksi törmäysvaikutukset voidaan arvioida niiden lajienosalta, joiden muuttajamäärät Siipyyn niemen edustan merialueilla ovat suurimpia.Näitä lajeja ovat erityisesti em. vesilintulajit haahka, mustalintu ja pilkkasiipi,kuikkalinnut sekä joiltakin osin metsähanhi, jonka Pohjanlahden ylittävämuuttoreitti voi osaltaan ohjata niitä tuulivoimaloiden vaikutusalueelle. Näidenlajien törmäysriskiä arvioitiin kvantitatiivisesti käyttämällä Bandin törmäysriskimallia(Taulukko 4-2).2012 Ramboll45