Kaavaselostus - Ramboll

Kristiinankaupungin edustan merialueen kalalajisto koostuu Selkämerellä tavattavistalajeista (taulukko). Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden (RKTL) tutkimuslaitoksenvuoden 2008 julkaisuun, Fish species in Finland, sekä RKTL:n verkkosivuiltalöytyvään Kala-atlas -palveluun. Kaupallisesti hyödynnettäviin kaloihinkuuluvat kaikki lajit, joilla edes jossain määrin voidaan katsoa olevan kaupallistamerkitystä. Selkämeren alueella kampelalla, kuoreella ja toutaimella ei juuri olekaupallista merkitystä (RKTL, Kala-atlas). Harjuksen, ankeriaan, piikkikampelanja turskan kaupallinen merkitys on myös pieni, mikä johtuu lähinnä niiden vähälukuisuudesta.Härkäsimpun, kiisken, suutarin, särjen, säyneen ja vimpan kaupallinenmerkitys on aikaisemmin ollut suurempi, mutta nykyisin merkitys on hyvinpieni (RKTL, Kala-atlas). Lajeista turskan ei ole havaittu lisääntyvän Suomenvesillä. Miekkasärki, piikkikampela ja nokkakalan sen sijaan arvellaan lisääntyvänSuomen vesillä ainoastaan joinain vuosina (Urho & Lehtonen 2008).Kaupallisesti hyödynnetyt kalalajitnahkiainensilakka, kilohailiankeriashaukilohi, taimenmuikku, siikaharjuskuorehärkäsimppuahven, kuha, kiiskisärki, säyne, toutain, suutarilahna, vimpaturskamadepiikkikampela, kampelaMuut kalalajitseipi, turpa, mutu, sorva, salakka,pasuri, miekkasärki, ruutananokkakalasiloneula, särmäneulakolmi- ja kymmenpiikki, vaskikalakivi-, piikki- ja isosimppurasvakala, imukalaelaskateistiiso- ja pikkutuulenkalamusta-, lieju-, ja hietatokkokivinilkkaIsojoki–Lapväärtinjoessa lisääntyy yksi maamme viidestä jäljellä olevista alkuperäisistämeritaimenkannoista. Meritaimen kannan takia joki kuuluu UNESCO:nhyväksymiin kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin. Joessa esiintyy myös uhanalainenjokihelmisimpukka ja jokiuoma kuuluu Natura 2000-ohjelmaan.Lapväärtinjokeen kutemaan nousevia kalalajeja ovat meritaimen (Isojoen kanta),harjus ja vaellussiika, joista vaellussiika kutee joen alajuoksulla. Muita joenalajuoksulla ja sen suistoalueella kutevia lajeja ovat hauki, ahven, särki, lahnaja kuore. Joki ja sen suistoalue olivat ainakin vielä 1990-luvun lopussa säyneen,vimpan, mateen ja nahkiaisen kutualueita. Kristiinankaupungin itäpuolelle laskevanTiukanjoen suistoalueella kutevat myös hauki, ahven, särki, lahna ja kuore.Joessa kutevat hauen, ahvenen, särjen, lahnan ja mateen lisäksi harvalukuisenasäyne ja mahdollisesti nahkiainen. Ranta-alueilla on useita fladoja ja kluuvijärviä,joissa kutevia kaloja ovat muun muassa hauki, ahven, särki, kolmipiikki, lahna,säyne, made, kiiski. Kutukalalajeissa on eroa eri fladojen ja järvien välillä. Edelläkuvatut tiedot, lukuun ottamatta meritaimenen, harjuksen ja vaellussiian kutualueita,pohjautuvat vuosien 1997–1998 tutkimustuloksiin. Tämän jälkeen kutualueissaon saattanut tapahtua joidenkin lajien kohdalla muutoksia. Suuri osaedellä mainituista kalalajeista, joiden ei tarvitse nousta jokeen kuteakseen, kutevattodennäköisesti myös ranta-alueilla, erityisesti lahdissa.Hankealuetta lähimmät kalankasvatuslaitokset toimivat Skaftungin alueella, lähimmilläänyli viiden kilometrin päässä hankealueesta. Pitkien etäisyyksien vuoksihankkeella ei katsota olevan vaikutusta kalankasvattamoiden toimintaan.Siipyyn merialueen kalastoa ja kalastusta tutkittiin myös ympäristövaikutustenarvioinnin yhteydessä virkistyskalastuskyselyn avulla. Tiedustelu koski vuoden2008 kalastusaktiivisuutta ja kalansaalista. Lisäksi kartoitettiin käytettyjä kalastusalueita.2012 Ramboll19