Kaavaselostus - Ramboll

Petolintujen ja varpuslintujen muuttoreitit kulkevat Pohjanlahdella usein selkeämminmantereen puolella tai rantaviivaa seuraillen, minkä takia niiden muuttajamäärätavomeren puolella ovat syksylläkin pääosin varsin pieniä. Tästä syystämyös niiden muuttajamäärät suunnittelualueella ovat pääsääntöisesti varsin pieniä.Tämä näyttäisi pätevän pääsääntöisesti myös merikotkan osalta, joita voidaankuitenkin välillä havaita myös meren puolella. Suunnitellulla tuulipuistoalueellamerikotkia muuttaa kuitenkin yleensä varsin vähän havaintojen painottuessaSiipyyn edustan saarien ja mantereen läheisyyteen.Merkittävät ruokailu- ja lepäilyalueetTärkeän muuttoreitin ohella Kristiinankaupungin edustan matalat merialueetmuodostavat merkittävän lepäily- ja ruokailualueen useille vesilintulajeille, jotkakäyttävät ravinnokseen sekä merenpohjan pohjaeläimistöä sekä kaloja. Kerääntymienosalta merkittävimpiä lajeja ovat Kristiinankaupungissa erityisesti haahkasekä arktiset vesilintulajit mustalintu ja pilkkasiipi, joiden kaikkien osalta alueellahavaitaan vuosittain huomattavia kerääntymiä. Erityisesti haahkojen käyttämiensulkimisalueiden sijaintiin vaikuttavat keskeisesti sen käyttämän pääasiallisen ravintokohteen,simpukoiden, runsaus eri osissa Kristiinankaupungin saaristoaluetta.Tästä syystä haahkojen ruokailu- ja sulkimisalueet voivat myös vaihdellamerkittävästi vuosien välillä. Yleensä suurimmat vesilintukerääntymät havaitaankuitenkin Skaftungin ja Siipyyn välisellä merialueella, jolla on parhaina kesinä havaittujopa 17 000 sulkivaa haahkakoirasta. Pohjoisempana Kristiinankaupunginja Kaskisten edustalla kerääntymät ovat yleensä jonkin verran näitä lukuja pienempiä.Vuoden 2009 lentolaskennassa Kristiinankaupungin saaristoalueella havaittiinkaksi selkeää vesilintujen kerääntymäaluetta, jotka sijaitsivat Siipyyn niemenedustalla osin suunnitellun tuulipuistoalueen eteläosissa sekä Ljusgrundinluoteispuolella Norra Storbådanin–Medelgrundin alueella. Valtalajeina molemmillaalueilla oli laskenta-aikaan toukokuun lopulla haahka, jonka yksilömäärät olivatmantereelta suoritettujen laskentojen perusteella noin 2 400 (Siipyyn edusta)ja 4 900 yksilöä (Norra Storbådan–Medelgrund). Haahkan ohella pohjoisemmallakerääntymäalueella laskettiin lisäksi merkittävät mustalintu- (noin 1 300 yksilöä)ja pilkkasiipikerääntymät (noin 2 000 yksilöä), jotka koskevat todennäköisestivielä pääosin Jäämerelle matkalla olleita yksilöitä. Em. lajien ohella Kristiinankaupunginulkosaariston matalat merialueet voivat tarjota merkittävän ruokailualueenmyös esimerkiksi pohjasta ruokailevalle telkälle sekä kalaa syöville isojatukkakoskelolle. Näiden lajien osalta suurimmat kerääntymät havaitaan useinsyysmuuton aikaan, jolloin niitä voi kerääntyä myös Kristiinankaupungin saaristoalueellejoitakin tuhansia yksilöitä.Puolisukeltavat vesilintulajit sekä esimerkiksi telkät ruokailevat haahkojen ja mustalintujensijaan kuitenkin usein lähempänä rannikkoa saaristoalueen matalissamerenlahdissa ja saaristolinjan ympäristössä, minkä takia niiden määrät ulkomerelläsijoittuvalla suunnittelualueella eivät yleensä kasva merkittävän suuriksi.2.1.10 Kalaston, kalastuksen ja kalatalouden nykytilaLuvian–Kristiinankaupungin välinen rannikkoseutu on tärkeätä silakan lisääntymisaluetta.Merialueella on paljon kovapohjaisia pohja-alueita, joita silakka suosiikutualueena. Silakalla on tärkeä merkitys myös muiden kalojen kantoihin. Erityisestisiika seuraa silakan kutuja. Myös silakan varhaiskasvun aikana sillä on suurimerkitys eri petokalojen ravinnossa. Paitsi lisääntymisaluetta, rannikkovedetovat tärkeätä monien talouskalojen kalastusaluetta. Merialueen kalavesiä hallinnoiKristiinankaupungin–Isojoen kalastusalue.Silakanpyynti on keskittynyt nykyisin Selkämerelle. Viime vuosina ammattikalastajienlukumäärä on kuitenkin supistunut voimakkaasti. Ammattikalastajien tärkeimmätsaalislajit ovat silakka, kilohaili, siika, ahven ja lohi. Viime vuosina saaliissaon ollut suurta vaihtelua, joka johtuu kalakantojen epäsäännöllisestä vaihtelusta.Tämän vuoksi kalastuksen kannattavuus on laskenut. Kannanvaihteluunovat todennäköisesti vaikuttaneet ympäristömuutokset, kuten vesien happamoituminenlisääntymisalueilla ja rannikkovesien rehevöityminen.18