Kaavaselostus - Ramboll

SyysmuuttoSiipyyn niemen edusta muodostaa syksyisin kevään tapaan lintujen kannaltahuomattavan muuttoväylän, vaikka alueella havaittavat yksilömäärät eivät monienlajien osalta ylläkään syysmuuton aikaan kevään vastaaviin. Merkittävimmänlajiryhmän Siipyyn niemen syysmuutossa muodostavat kevään tapaan eri vesilintulajit,joista runsaslukuisimpana niemen editse muuttaa mm. telkkiä, haahkoja,koskeloita sekä merimetsoja.Vesilintujen muutto kulkee suunnittelualueella havaintojen perusteella pääsääntöisestiDomarkobbanin–Storbådanin muodostaman saaristolinjan kahta puolta,kun taas niiden muuttajamäärät avomerellä sijaitsevalla suunnittelualueella ovatpienempiä. Suunnittelualueen vesilintumääriä voivat kuitenkin ajoittain nostaaavomerellä ruokailevat ja lepäilevät parvet, joille Siipyyn niemen edustan matalatmerialueet muodostavat potentiaalisen ruokailualueen. Vesilinnut muuttavat merialueellausein varsin lähellä veden pintaa nykyaikaisten tuulivoimaloiden toimintakorkeuksienalapuolella, mikä pienentää osaltaan niiden törmäysriskiä voimaloidenlapojen kanssa. Kuikka- ja uikkulintujen yksilömäärät ovat Siipyyn edustallasyksyllä pääsääntöisesti kevään muuttajamääriä pienempiä, mikä kuvastaaosaltaan niiden käyttämien muuttoreittien eroja vuodenaikojen välillä. Kuikka- jauikkulintujen muutto kulkee Kristiinankaupungin rannikolla usein varsin leveänärintamana pääosin saaristovyöhykkeen länsipuolella, minkä takia osa niistä voimuuttaa myös suunnitellun tuulipuistoalueen kautta.Metsähanhien ja joutsenten päämuuttoreitti kulkee myös syksyisin pääasiassamantereen ja alueen saaristoalueen läheisyydessä, jossa havaitaan yleensä suurimmatmuuttajamäärät. Osa muuttavista joutsenista ja hanhista muuttaa Kristiinankaupunginedustalla kuitenkin myös selkeämmin lounaaseen, minkä takianiitä voi muuttaa myös suunnittelualueen kautta. Syksyn 2009 havainnoinnissasuunnittelualueen kautta arvioitiin muuttavan noin 230 metsähanhea tai määrittämätöntäAnser-suvun hanhea, joka vastaa noin 15 % lajin havaitusta kokonaismäärästä.Joutsenten osalta havaitut yksilömäärät jäivät kaikkiaan varsin pieniksi,mikä johtuu todennäköisesti pääasiassa muutontarkkailun loppumista ennenjoutsenten päämuuttoaikaa, joka ajoittuu yleensä vesistöjen jäätymisen ajonkohtaanmarraskuun puolelle. Todennäköisesti laulujoutsenten muuttoreitit seurailevatkuitenkin pääsääntöisesti metsähanhien vastaavia niistä valtaosan seuraillessaKristiinankaupungin edustalla mantereen tai saaristolinjan muodostamaa johtoreittiä.Yksi harvoista lintulajeista, jonka määrät ovat Pohjanlahden alueella syksyisinselkeästi kevättä suurempia, on kurki, joita muuttaa Suomen länsirannikkoa jaPohjanmaata pitkin yleensä huomattavia määriä muuton painottuessa yleensäsyyskuulle. Kurkimuuttoon ja sen luonteeseen vaikuttavat merkittävällä tavallaPohjois-Pohjanmaalla (mm. Muhoksen suot) ja Merenkurkussa (mm. Söderfjärden)sijaitsevat merkittävät kurkien kerääntymäalueet, joilla voi parhaimpinapäivinä ruokailla jopa kymmeniä tuhansia kurkia. Kurjet hyödyntävät muuttomatkallaanmerkittävällä tavalla maan pinnasta nousevia ilmavirtauksia, minkätakia ne muuttavatkin mielellään pääasiassa mantereen päällä. Myös Siipyyssävaltaosan syymuuton aikana havaituista kurjista (yhteissumma 9 400 yksilöä)havaittiin muuttavan mantereen puolelta selkeästi suunnitellun tuulipuistoalueenitäpuolella. Pieni osa kurjista lähtee syysmuuton tarkkailun perusteella kuitenkinmyös ylittämään Pohjanlahtea, jolloin niitä voi muuttaa myös suunnitellun tuulipuistoalueenkautta. Pohjanmaata seurailevan muuttoreitin ohella kurkia saapuuSuomen rannikolle kuitenkin myös Ruotsin puolelta. Siipyyssä todennäköisestiRuotsista lähteneitä kurkia havaittiin syksyllä kaikkiaan 324 yksilöä, joiden lentosuuntasuuntautui selkeästi eteläkaakkoon kohti Suomen rannikkoa, sekä 1 205yksilöä, jotka muuttivat meren päällä selkeästi etelään. Merellä kurjet muuttavatnosteiden puuttuessa usein selkeästi manneralueita matalammalla, minkä takianiiden lentokorkeus voi useinkin olla lähellä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia.YVA-menettelyä varten suoritetussa syysmuuton tarkkailussa suunnittelualueenkautta muutti arvioitujen lentoetäisyyksien perusteella kaikkiaan noin 23 %alueen kokonaismuuttomäärästä muun muuton tapahtuessa käytännössä mantereella.Kurkien syysmuutto on kuitenkin huomattavan riippuvainen vallitsevistatuulioloista, minkä takia niiden muuttoreitit voivat vaihdella merkittävästikin vuosientai jopa päivien välillä.2012 Ramboll17