Kaavaselostus - Ramboll

Muutaman metrin syvyydessä esiintyvä rakkolevä tarjoaa tärkeän elinympäristönmonille kalalajeille ja rantavyöhykkeen eliöstölle sekä suojaisan ympäristön kalanpoikasille.Tässä vyöhykkeessä ravinto-olosuhteet ovat hyvät, sillä eläimistöon hyvin monipuolinen. Selkärangattomista lajeista mainittakoon äyriäiset, kutenleväkatkarapu ja kotilot, joista runsain on leväkotilo. Esimerkiksi silakka kuteerakkolevävyöhykkeessä. Rakkolevävyöhykkeen alapuolella alkaa punalevienmuodostama vyöhyke. Syvimmillään se voi ulottua aina 20 metrin syvyyteen.Myös tähän vyöhykkeeseen on sopeutunut monia vesiselkärangattomia lajeja(esim. sinisimpukka) sekä eri kalalajeja.Hankealueella ja sen läheisyydessä olevilla tutkimuskohteilla tavattiin rihmaleviinkuuluvia, todennäköisesti pilvi- (Ectocarpus siliculosus) ja lettiruskolevää (Pilayellalittoralis) 60 kohteella. Näistä 23 paikalla niiden peittävyys oli ≥80 % (Kuva22). Rakkolevää (Fucus vesiculosus) tavattiin 15 eri kuvauspaikalla. Näistä 12paikalla peittävyys oli ≤10 %. Kolmella kuvauspisteellä rakkolevän peittävyys olikorkea (yli 50 %). Rakkoleväkasvustojen kunto oli suurimmalla osalla kohteistahyvä tai kohtalainen. Suurin osa rakkolevä- kasvustoista sijaitsi Rakaren-nimisellämatalikolla (hankealueen eteläosassa) tai sen välittömässä läheisyydessä.Rakkolevän kasvustot ovat sille tyypillisillä kovilla pohjilla. Punaleviä tavattiin 43paikalla ja suurimmalla osalla kohteista (38 kpl) levien peittävyys oli ≤25 %. Putkilokasvejatutkimusalueilla ei havaittu.Havaitut rakkoleväyhteisöt olivat pääosin pienialaisia ja sijaitsivat hankealueenetelä- ja itäosan matalikoilla (Kuva 23).Kuva 2-2. Havaitut rihmaleväesiintymät ja niiden peittävyys (%).12