Kaavaselostus - Ramboll

More documents

Recommendations

Info

Kuva 2-1. Merenpohjan laatu.GTK:n luotausaineistoGTK:n luotaustulosten perusteella hankealueen merenpohja on pääosin glasiaalista(jääkauden aikaista) moreenia, josta nousee muutamia kalliokohoumia.Muutamissa syvimmissä painanteissa esiintyy glasiaalista savea ja silttiä sekä sekasedimenttiä.Nuorempia saviesiintymiä tai nykyään kerrostuvaa resenttiä liejusaveaei hankealueelta havaittu, mutta hankealueen ulkopuolella, koillispuolellaon muutama pieni litorinaliejusaviesiintymä. Aineiston perusteella alue on pääosinkovaa pohjaa ja eroosioaluetta, jossa aallokko ja pohjan virtaukset estävätjatkuvan sedimentaation.2012 <strong>Ramboll</strong>9
Kesän 2011 maaperätutkimusKesällä 2011 tehtiin koekairaus kymmenellä pisteellä. Alustavan arvion mukaan,kun veden syvyys vähemmän tai lähellä tasoa –15 metriä, on yleensä kalliomelko lähellä pohjan pintaa. Kallio löytyi 0,15–3 metrin syvyydeltä usealla pisteellä,joten moni voimala voitaneen perustaa haluttaessa kallioon.2.1.5 TuulisuusSuomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueitaovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaatietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksenalihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas on tietokonemallinnukseen perustuvatuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvauspaikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta jaturbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi-ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessatarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamillasisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa.Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s)100 metrin korkeudessa Siipyyn edustan merialueella alueella on vuositasolla tarkasteltuna8,9–9,1 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja200 metrin korkeudessa saavutetaan 9,5–9,8 m/s taso. Siipyyn edustan merialueellasaavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä rannikon tuntumassa sijaitsevillemerialueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan rannikolla, Pohjan- jaSuomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla.Vallitsevat tuulet puhaltavat etelästä ja lounaasta. Yhtiö aikoo käynnistäätuulisuusmittaukset alueella vuonna 2012.2.1.5 Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeusTärkeimmät Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat tekijät ovat ilmanpaine, tuuli,virtaus Tanskan salmien läpi sekä talvella merijään kattavuus ja sen tuomat vaikutukset.Keskimääräinen vedenkorkeus vaihtelee siten, että se on korkeimmillaanmyöhään syksyllä ja matalimmillaan keväällä. Lähin merentutkimuslaitoksenylläpitämä havaintoasema (mareografi) sijaitsee Kaskisissa. Täällä vedenkorkeudenääriarvot teoreettisen keskiveden suhteen ovat olleet +148 cm (14.1.1984)ja –91 cm (31.1.1998). Mittaukset on aloitettu vuonna 1926.Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällätuulen vaikutuksen veden pintaan. Kun tuuli ei pääse kasaamaan vettä rannikkoavasten, korkeimpia ääriarvotilanteita ei synny yhtä helposti kuin avovesitilanteessa.Merivesi virtaa Itämerellä vastapäivään, eli Tanskan salmista saapuva suolainenmerivesi kulkeutuu rannikkoa pitkin Suomenlahden kautta Selkämerelle ja Perämerelle.Perämeren pohjukasta vesi jatkaa matkaansa Ruotsin rannikkoa pitkinetelään. Vaikka virtauksen pääsuunta rannikon edustalla on etelästä pohjoiseen,virtaussuunnat voivat ajoittain muuttua pohjan topografian, sääolojen ja jokivesientuoman makeanveden johdosta. Pääsääntöisesti virtaukset Pohjanlahdellaeivät ole voimakkaita.Merentutkimuslaitoksen internetsivujen tietojen mukaan eteläisellä Selkämerelläsuurin merkitsevä aallonkorkeus on 1970-luvulla mitattu lukema, 5,5 metriä. Korkeinyksittäinen aalto oli tuolloin 10 metriä.2.1.5.1 JääolotItämerellä jää esiintyy kiintojäänä ja ajojäänä. Kiintojää on nimensä mukaisestipaikallaan pysyvää jäätä, joka on kiinnittynyt saariin, kareihin tai matalikkoihin.Kiintojäätä esiintyy rannikoilla ja saaristossa, jossa veden syvyys on alle 15 m.10
Page 1 and 2: KristiinankaupunkiSiipyyn tuulivoim
Page 3 and 4: Perus- ja tunnistetiedotOsayleiskaa
Page 5 and 6: Selostuksen sisällysluettelo1. Tii
Page 7 and 8: Selostuksen liiteasiakirjat1. Osall
Page 9: 2. Lähtökohdat2.1 Luonnonympäris
Page 13 and 14: Muutaman metrin syvyydessä esiinty
Page 18 and 19: SyysmuuttoSiipyyn niemen edusta muo
Page 20 and 21: Kristiinankaupungin edustan merialu
Page 22 and 23: Tehtyjen laskentojen perusteella Se
Page 24 and 25: 2.2.3 LiikenneVesiliikenneSuunnitte
Page 26 and 27: jenkäyttö. Siinä on osoitettu me
Page 28 and 29: 2.2.10.3 Voimassa oleva asemakaavaS
Page 30 and 31: 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaih
Page 32 and 33: 3.4.4.1 YK:n ilmastosopimusEU:n tav
Page 34 and 35: Yhteysviranomaisen lausunnon jälke
Page 36 and 37: 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat m
Page 38 and 39: Hankkeen vaikutukset vedenlaatuun,
Page 40 and 41: 4.2.8.2 Tuulivoimapuiston meluvaiku
Page 42 and 43: Tuulivoimalaitosten alue yhdistetä
Page 44 and 45: 4.2.15 Vaikutukset luonnon monimuot
Page 46 and 47: Pesimä- ja ruokailualueisiin kohdi
Page 48 and 49: äänen vaimeneminen oli selvästi
Page 50 and 51: Kuva 4-3. Paaluperustus.Kasuuniperu
Page 52 and 53: Kunkin voimalan perustustapa ja kiv
Page 54 and 55: 5. Osayleiskaavan toteutusTuulivoim

Kaavaselostus - Ramboll

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?