Koko yhteenveto

Yhteenveto vuoden 2008 oppimisympäristöjen kehittämishankkeistaTähän yhteenvetoon on koottu tulokset 97 oppimisympäristöjen kehittämishankkeesta, joille myönnettiinhankerahoitus vuonna 2008. Osa hankkeista oli saanut rahoitusta jo vuonna 2007. Yhteenveto on jaettukahteen osaan: yleisluontoisempiin, kokoaviin yhteenvetoihin sekä hankekohtaisiin kuvauksiin.Sisällysluettelo:Yhteenvedot ..................................................................................................................................................... 2Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa ......................................................................... 2Sosiaaliset oppimisympäristöt ....................................................................................................................... 5Tekniset oppimisympäristöt .......................................................................................................................... 7Fyysiset oppimisympäristöt ........................................................................................................................... 8Hankekohtaiset kuvaukset .............................................................................................................................. 9Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa ......................................................................... 9Kulttuuriperintö, kielet ja mediakasvatus .................................................................................................. 9Taito- ja taideaineet ................................................................................................................................. 12Ympäristö, luonto ja kestävä kehitys ....................................................................................................... 16Matematiikka ........................................................................................................................................... 17Liikunta ja terveyskasvatus ..................................................................................................................... 20Seudullinen verkostoituminen ................................................................................................................. 21Yrittäjyys ................................................................................................................................................. 22Sosiaaliset oppimisympäristöt ..................................................................................................................... 23Erilaiset oppijat ........................................................................................................................................ 23Yhteisöllisyys ja osallisuus ...................................................................................................................... 26Yhdessä tekeminen .................................................................................................................................. 28Tekniset oppimisympäristöt ........................................................................................................................ 30Koulun tai oppilaitoksen verkko-opetuksen kehittäminen ...................................................................... 30Koulujen yhteinen verkko-opetus ............................................................................................................ 32Mobiiliteknologia .................................................................................................................................... 34Fyysiset oppimisympäristöt ......................................................................................................................... 361

YhteenvedotVuoden 2008 oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden kokonaisvaltaisemmat yhteenvedot löytyvät tästäosiosta. Yhteenvedot on jaettu neljään osioon: ” paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa”,”sosiaaliset oppimisympäristöt”, ”tekniset oppimisympäristöt” ja ”fyysiset oppimisympäristöt”. Yksittäistenhankkeiden tulosten kuvaukset löytyvät osiosta ”Hankekohtaiset kuvaukset”.Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossaPaikallisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeet muodostivat suurimman kokonaisuuden vuoden 2008oppimisympäristöjen kehittämishankkeista. Hankkeet jakautuivat seuraaviin ryhmiin: ”kulttuuri, kielet jamediakasvatus”, ”taito- ja taideaineet”, ”ympäristö, luonto ja kestävä kehitys”, ”matematiikka”, ”liikunta jaterveyskasvatus”, ”seudullinen verkostoituminen” sekä ”yrittäjyys”. Kaikissa hankkeissa oli yhdistävänäpiirteenä paikallisten luontokohteiden, yritysten, asukkaiden ynnä muiden hyödyntäminen osanaoppimisympäristöjen kehitystyötä.Kulttuurit ja kielet tutuiksiPaikalliset ja hieman kaukaisemmatkin kulttuurit kielineen tulivatuseissa hankkeissa mukana olleille oppilaille tutuiksi. Helsinginsaksalainen koulu saksan kielen oppimisympäristönä -hankkeessaoppilaat pääsivät vierailemaan Helsingin saksalaisissainstituuteissa Deutschland mit allen Sinnen -päivinä sekäliveroolipelaamaan uskonpuhdistuksen viitekehyksessä LarpatenLutheria -projektissa. Venäjä tuli tutuksi Kestävän kehityksenkouluverkosto -hankkeessa Venäjän taiteen virtuaalimuseon kauttasekä VUO-hankkeissa kielen opiskelun lomassa yhteistyössäPietarilaisten koulujen kanssa. Paikalliseen ja kansalliseenkulttuurin tutustuttiin esimerkiksi ”Suomi 1809” Unesco-kouluissa-hankkeessa, jossa Suomen historian merkkipäivän tiimoiltatoteutettiin erilaisia projekteja ja vierailuja muun muassaSuomenlinnaan, Pietariin ja Tukholmaan. Suomenlinnassajärjestettiin ”Suomenlinna Amazing Race”, ja oppilaat toteuttivatteeman puitteissa näytelmiä, tanssiaiset sekä teemaan liittyväntapahtumapäivän. KuperKeikka & ProjekTori -hankkeessakuvataideopetusta ja mediakasvatusta täydennettiinkulttuuriperintöopetuksella, ja Tarinoiden ja taisteluidenKoljonvirtaa peruskoululaisille -hanke tutustutti Iisalmenperuskoululaiset kulttuurihistoriallisesti merkittävään Koljonvirranalueeseen erilaisten teemapäivien merkeissä.Helsingin saksalaisessa koulussa oppilaatlarppasivat uskonpuhdistuksen merkeissäTaito- ja taideaineet ennen ja nytTaito- ja taideaineiden opetus toteutui hankkeissa hyvinmonimuotoisena, ja oppilaat pääsivät nauttimaan niinasiantuntijoiden avusta, videoteknologian avulla toteutetusta2

opetuksesta kuin oman kyläyhteisön piirissä elävästä kädentaitojenperinteestäkin. Kyläkoulujen taidepaja -hanke yhdisti Pieksämäenkyläkoulujen voimavarat laadukkaan ja monipuolisen taito- jataideaineiden opetuksen takaamiseksi. Seutuopiston taideopettajatvierailivat taidepajojen merkeissä kyläkouluilla, ja kyläkoululaisetpääsivät vierailemaan opiston keramiikkapajaan. KäPY –kädentaitoja perinteisesti yhdessä -hankkeessa oppilaatharjoittelivat perinteisiä laukaalaisia ja suomalaisia arjen taitojasekä käsitöitä yhdessä vanhempiensa kanssa, kun taas Musiikkiavisualisoiden -hankkeessa mukana olleet oppilaat opiskelivatmusiikin perusteita ja soittoa videoneuvotteluohjelmistonavustuksella.Kestävästi luonnossaOmaan lähiympäristöön ja luontoon tutustuttiin hankkeissamonin eri tavoin. Myös kestävän kehityksen mukaisiintoimintatapoihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Hankkeissa,kuten Liikkeelle! ja Pulpetista ulos – PULU, oppilaitaohjattiin autenttisiin oppimisympäristöihin, joissatiedonhaku mahdollistui esimerkiksi mobiiliteknologianavulla. SisU- ja Ympäristöpolku-hankkeet veivät oppilaatluonnon helmaan kokemuksellisen toiminnan merkeissä,mikä syvensi oppilaiden luontosuhdetta ja tietämystä heidänomasta elinympäristöstään. Maatila oppimisympäristönä -hankkeessa oppilaat puolestaan pääsivät tutustumaanmaatilan toimintaan maatilavierailujen merkeissä. Kestäväänkehitykseen kasvattaminen toteutui hankkeissamonimuotoisesti: ympäristöteatterina, kestävän kehityksenkriteerien määrittelynä sekä osana erilaisiaympäristökasvatuksen kokonaisuuksia.PULU-hankkeessa opiskelu tapahtuiautenttisisssa oppimisympäristöissäKahvia ja matematiikkaaMatematiikkakahvilasta sai hyvät eväätmatematiikan opiskeluunMatematiikanopetustakehittäneidenhankkeiden painopiste oli monella tapaatoiminnallisuudessa. Toiminnallista materiaalia tuotettiinuseammassa hankkeessa, ja Matematiikkaa ulkonaluonnossa -hankkeessa matematiikan opetusta vietiin uloserilaisten matikkapolkujen muodossa. Matikka on munjuttu! -hankkeessa suunniteltiin oppilaille ja opettajillemonentasoisia matemaattisia välineitä ja työkalujasisältävät matikkapakit. Eurajoen lukionMatematiikkakahvila-hankkeen ansiosta oppilailla onmahdollisuus tehdä matematiikan läksyjään tai keskustellakahvilaa pyörittävien opettajien kanssa kerran viikossamuutaman tunnin ajan. Rapakkojoen koululla Yhteinen3

koulu – yhteinen kylä hankkeessa oppilaiden järjestämäkahvilatoiminta loi koulun yhteyteen kyläyhteisöätiivistävän kohtaamispaikan, jonka yhteydessä järjestetystäohjelmasta oppilaat vierailevien luennoitsijoiden kanssavastasivat.4

Sosiaaliset oppimisympäristötSosiaalisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa huomio kiinnittyi erityisopetuksen ja inkluusionkehittämiseen, oppilaiden osallisuuden lisäämiseen sekä paikallisvaikuttamiseen kannustamiseen. Erilaistenoppijoiden alaotsikon alla huomiota saivat myös lahjakkaat oppijat, joille suunnattua opetusta esimerkiksiKoSy – erityiskiinnostuneiden ja lahjakkaiden opetuksen kehittäminen -hankkeessa kehitettiin.Verkostoituminen paikallisten ja kansallistenkin toimijoiden kanssa toiminnan ja oppimisympäristöjenkehittämiseksi oli monia hankkeita yhdistävä piirre.Erilaisuus yhdistääErityistä tukea tarvitsevien oppijoiden opetukseenkeskittyneissä hankkeissa erityisluokkien ja -ryhmien sekäyleisopetuksen ryhmien yhteistyötä lisättiin monella tapaa.Lieksan kaupungin Erityisluokanopetuksesta monimuotoopetukseen-hankkeessa erillisissä erityisopetusryhmissäopetettavien oppilaiden määrää vähennettiin puoleensijoittamalla oppilaat yleisopetuksen ryhmiin tehostetun tuenavulla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaidenoppimisympäristöjen kehittäminen -hankkeessa testattiinerityisluokan ja yleisopetuksen yhteisiä viikkosuunnitelmia,ja autistiset lapset toteuttivat yleisopetuksen oppilaidenkanssa yhteisvoimin tanssiprojektin sekä teatterityöpajaRuma Ankanpoikasen. Opimme yhdessä ajattelemaan- jaOppimispolku-hankkeissa otettiin käyttöön InstrumentalEnrichment -ohjelma erityis- ja yleisopetuksen oppilaidensosiaalisten taitojen ja oppimisvalmiuksien kehittämiseksi.Turussa Koulukylä-hankkeessa erityistä tukea tarvitseviaalkuopetuksen oppilaita autettiin monimuotoisentukitoiminnan avulla niin, että suurin osa oppilaista pystyijatkamaan normaalikokoiselle yleisopetuksen kolmannelleluokalle.Koulukylä-hankkeessa syntyi iglujakinAktiivisesti osallisinaUseissa hankkeissa oppilaita kannustettiin aktiivisuuteenkoulun sisäisissä sekä ulkopuolisissa asioissa. Oppilaitaohjattiin esimerkiksi ottamaan vastuuta välituntiliikunnanjärjestämisestä sekä kouluympäristön muovaamisesta entistäviihtyisämmäksi vaihtuvien tekstiilityö- jakuvataidenäyttelyiden avulla. Nuori Vantaalainen – aktiivinenvaikuttaja -hankkeessa vantaalaisnuoria aktivoitiin koulunsisäiseen ja laajempaankin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.Hankkeen tuloksena oppilaiden tietämys heidän omistavaikuttamisen mahdollisuuksistaan lisääntyi, ilmapiiri lastenja nuorten osallisuutta kohtaan muuttui positiivisemmaksi jaoppilaskunnan toiminta vakiintui kaikkiin Vantaanperuskouluihin ja lukioihin. Lauttasaaren yhteiskoulun5

Lauttasaaren yhteiskoulunverkkolehti ”Stalkkeri”toimittajakurssilla nuorten osallisuutta paikallisessa yhteisössälisättiin lehtityön kautta. Koulun verkkolehdessä oppilaatraportoivat muun muassa ajankohtaisista tapahtumista,oppilaskunnan kenialaisen kummilapsen kuulumisista sekäoppilaskunnan toiminnasta.Yhteistyöstä apuaYhteistyö erilaisten koulun ulkopuolisten toimijoiden, toisten koulujensekä koulun sisällä eri luokka-asteiden välillä tuotti monissa hankkeissahyviä tuloksia. Innovatiiviset oppimisympäristöt -hankkeessa paikallistamuseosäätiötä hyödynnettiin koulun näyttelyiden suunnittelussa, jaSlämärit-hankkeessa koulujen välinen yhteistyö sekä runovalmentajantuki auttoivat oppilaita itsetunnon vahvistamisessa runotekstien kautta.Kuvataiteen ”jaettu asiantuntijuus” -hankkeessa toteutettiintaiteilijavierailujen avulla lyhytkursseja, joissa oppilaat pääsivättutustumaan eri kuvataidealojen työtapoihin. Turun kaupungin Kokokoulu lukee -hankkeen lukuprojekteissa kirjasto ja kirjailijat toimivatmerkittäviä yhteistyökumppaneita. Sisarlähetysseuran oppilaitoksenhankkeessa useat koulut, Nuortenkoti Poukama jaPaniikkihäiriöyhdistys tukivat yhteisvoimin syrjäytymisriskissä oleviaoppilaita, joiden peruskoulutodistus oli uhan alla.Milja-nukke lukupiknikillä Kokokoulu lukee -hankkeessa6

Tekniset oppimisympäristötTeknisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa tutkittiin erilaisten verkko- ja mobiilioppimisenmuotojen mahdollisuuksia osana peruskoulun ja lukion arkea. Verkko-opetushankkeita yhdistävä teema olitasaveroisten opiskelumahdollisuuksien järjestäminen koulun koosta tai oppilaan asuinpaikasta riippumatta.Mobiiliteknologiaan keskittyneissä hankkeissa pilotoitiin ja vertailtiin erilaisten laite- ja sovellusratkaisujenkäytettävyyttä muun muassa oppilaan ohjauksessa sekä biologian ja maantiedon opetuksessa.Työt talteenOppilaat perustivat Taikaa!-hankkeessa itselleenomat blogit.Digitaalinen portfolio ja oppilastyöarkisto taiteenperusopetuksessa sekä Taikaa! – Taide sosiaalisessamediassa -hankkeissa kiinnitettiin huomiota oppilaidentöiden ja työskentelyn dokumentointiin ja arkistointiin.Digitaalinen portfolio -hankkeessa oppilaat saivatkoulutusta digitaalivalokuvauksesta ja rakensivatdokumentoimastaan materiaalista oman digitaalisenportfolionsa. Taikaa!-hankkeessa dokumentoitutyöskentely ja työ julkaistiin oppilaiden omissa blogeissa.Oman työskentelyn dokumentoinnin taustalla oli myösajatus kuvataiteen oppimisympäristön laajentamisestakoulun ulkopuolelle vaikkapa museoihin, joissa oppilaatyhtä lailla voivat dokumentoida omaa tekemistään.Musiikkia verkossaMusiikinopetusta, tai opetusta musiikin avulla, vietiinverkkoon kolmessa eri hankkeessa. Suomea sävelin -hankkeessa suomen oppijoiden sanaston ja rakenteidenhallintaa edistettiin musiikin keinoin. Hankkeen sivuillaon kuultavissa 20 suomalaista kansanlaulua, joidensanoituksiin liittyen on mahdollista tehdä erilaisiasanasto- ja rakenneharjoituksia. Myös Tin Whistle NetMates -hanke tarjoaa sivuillaan käyttäjille sekäsuomalaisia että irlantilaisia kansanlauluja valmiiksilaulettuina ja karaokeversioina. Lisäksi tarjolla onsoitonopetusta useille eri instrumenteille tinapillistäpianoon. Espoon musiikkiopiston Musiikkiteknologisenoppimisympäristön kehittämishanke -hankkeessapuolestaan kehitettiin soitonopetusta kehittämällääänityskäytäntöjä sekä äänitteiden siirtämistä jajakamista koteihin ja suuremmalle verkkoyleisölle.Tin Whistle Net Mates -hankkeessa hyödynnettiinopetusvideoita osana soitonopetusta7

Fyysiset oppimisympäristötFyysisten oppiympäristöjen kehittämishankkeissa koulujen ulko- ja sisätiloja pyrittiin muuttamaanvirikkeellisemmiksi ja oppilaiden erilaiset oppimistavat paremmin huomioiviksi. Oppilaiden osallisuudenlisääminen näyttäytyi hankkeissa sekä lopputavoitteena että oppilaiden aktivointina jo hankkeen suunnittelujatoteutusvaiheessa. Oppilaat, oppilaskunnat ja erilaiset oppilasryhmät saivat hankkeissa vastuulleen muunmuassa huvimajan, koulun pihan ja yhteisen oleskelutilan suunnittelun. Myös kestävän kehityksen teematkorostuivat useampien hankkeiden, kuten Lintulammen koulun Oivalla!-hankkeen, toteutuksissa.Yhdessä koulun pihallaUseammassa hankkeessa korostui koulun pihaympäristönmuokkaaminen oppimiseen aktivoivaksi ja liikuntaankannustavaksi koulupäivän aikana, välitunneilla sekäiltapäivisin koulun jälkeenkin. Yhteisöllisyyden tunnekouluissa lisääntyi kun omatoimisen välituntiliikunnanohella ”liikkuvaksit” ja ”välkkävekkarit” liikuttivat muitaoppilaita vertaisohjaamisen hengessä. HakasalmellaOppimisen vuodenajat ulkokoulussa -hankkeessa toteutettiinkolme liikunnallista pihapäivää. Kolme tietäyhteisöllisyyteen -hankkeessa koulun etupihalle rakennetussaKyläpihan yhteisöllisyyttä lisääviin oleskelutiloihin jateatterinurkkaukseen yhdistyi myös matemaattinentoimintaympäristö.Harjapalloa Hakasalmen pihapäivilläTilat kaikilleTilojen muunneltavuus oppilaiden yksilöllisiä oppimistapojatukeviksi oli merkittävä fyysisten oppimisympäristöjenkehittämishankkeiden läpi leikkaava teema. Jyväskylänkäsityökoulun oppimisympäristön kunnostus -hankkeessa uusitut tilatmahdollistavat rauhallisen työskentelyn omien tarpeiden mukaankahdessa kerroksessa sisätiloissa tai vaihtoehtoisesti ulkotiloissa.Koivulan koulun Vaikeasti kommunikaatiovammaisten aisti- jaoppimistilan kehittäminen -hankkeessa vanha pommisuojaksikutsuttu tila muutettiin tekstiilien, aktivointimateriaalien sekä valo-,ääni- ja kuvateknisin laittein monipuoliseksi, multisensoriseksitilaksi.Sateenkaritila Koivulan koulunuudessa multisensorisessa tilassa8

Hankekohtaiset kuvauksetTästä osiosta löytyvät kaikkien toteutuneiden vuonna 2008 rahoitusta saaneiden oppimisympäristöjenkehittämishankkeiden hankekohtaiset kuvaukset, joissa hankkeen tavoitteet ja tuotoksen on käyty tiivistäenläpi. Kuvauksista löytyvät linkit hankkeiden kotisivuille, diaesityksiin, lehtiartikkeleihin ynnä muihintarjoavat lisää tietoa hankkeista kiinnostuneille.Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossaKulttuuriperintö, kielet ja mediakasvatusApaja – tiedonkalastelun työpajaLappeenrannan kaupunkiApaja-hankkeessa pyrittiin kehittämään tiedonhankintataitoja sosiaalisesta näkökulmasta monivaiheisesti jasystemaattisesti harjoittava toimintamalli. Hankkeen tiimoilta järjestetyssä koulutuksessa opettajatperehtyivät tiedonhankintaprosessin eri vaiheisiin ja tutustuivat Wikipedian, hakukoneiden sekä erilaistenjulkaisusovellusten mahdollisuuksiin osana tiedonhankintaa ja hankitun tiedon jatkokäsittelyä. Koulutusedisti opettajien välillä tapahtuvaa verkostoitumista ja antoi tukea oppilaiden tiedonhankintaprosessienohjaamiseen. Hankkeen aikana tuotettiin pienimuotoinen tiedonhallintataitojen tukisivusto Saimaanmediakeskuksen kotisivujen alaisuuteen.Helsingin Saksalainen koulu saksan kielen oppimisympäristönäHelsingin Saksalainen kouluHelsingin Saksalaisen koulun kielenoppimisympäristöhankkeessa kehitettiin uusia saksan kielenoppimistapoja sekä työmuotoja oppilaille ja opettajille. Larpaten Lutheria -projektissa kahdeksasluokkalaisetlarppasivat kirkkohistorian kurssilla kahdesti uskonpuhdistuksen viitekehyksessä. Projektiin integroitiinmyös käsityön, ET:n, saksan ja latinan opetusta uskottavan roolipeliympäristön luomiseksi. Deutschland mitallen Sinnen -päivinä oppilaat pääsivät vierailemaan Helsingin saksalaisissa instituutioissa. Usean koulunFronter-yhteistyön tuloksena syntyi muun muassa salapoliisiromaani ja matkapäiväkirja. Saksankieliprojektien yhteydessä tehtiin myös koulufilmi, oppimateriaaleja, Etelä-Suomea kartoittava pyöräretkisekä muotiprojekti Solingenin Vogelsang-koulun kanssa.Kestävän kehityksen kouluverkostoSiilinjärven kuntaKestävän kehityksen kouluverkosto -hankkeessa kehitettiin sekä oppimista tukevia toimintatapoja,järjestelyjä, opetus- ja oppimismenetelmiä että fyysistä oppimisympäristöä. Hankkeessa mukana olleetkoulut toteuttivat yhteisiä opetustuokioita tietoverkon kautta, ja opintomatkojen kautta oppimisympäristöjäpystyttiin laajentamaan koulun ulkopuolelle. Osaan hankkeen kouluista hankittiin uutta opetusteknologiaa, jaJoutsenon sekä Kankaanpään kouluissa otettiin käyttöön Venäjän taiteen virtuaalimuseo.KULTIVA – Kulttuuritietoa VaasastaVaasan kaupunki, Kasvatus- ja opetusvirasto9

KULTIVA-hankkeen tavoitteena oli parantaa koulujen saatavilla olevaa kulttuuritarjontaa keskittämälläkulttuuri-informaatiota yhteen paikkaan. Tällä tavoin myös tiedotus tehostuu ja verkostoituminen helpottuu.Tätä tarkoitusta varten hankkeen aikana luotiin kultiva-portaali, jonka käyttöön tarjottiin koulutustaesimerkiksi opetusmateriaalipakettien muodossa. Yhteistyössä kulttuurilaitosten, kulttuuri-, kasvatus- jaopetusviraston sekä opettajista koottujen yhteyshenkilöiden kanssa luotiin kulttuuriOPS, josta on myösruotsinkielinen versio valmisteilla. Hankkeen aikana koulujen ja kolmannen sektorin kulttuuritoimijoidenyhteistyö tiivistyi ja kulttuurilaitosten tietoisuus koulujen tarpeista parani.KuperKeikka & ProjekToriKokkolan kaupunkiKuperKeikka & ProjekTori -hankkeen tavoitteena oli peruskoulun kuvataideopetuksen ja mediakasvatuksentäydentäminen kulttuuriperintöopetuksella sekä näiden opetusta tukevan toiminnallisen työpajamallinkehittäminen. Hankeen aikana yli 50 opettajaa ja yli 30 avustajaa on saanut koulutusta. Työpajoissapuolestaan on vieraillut yli tuhat oppilasta. Oppimisympäristöjä on hankkeen aikana laajennettukoulurakennuksen ulkopuolelle metsään, kaupungille ja museon tiloihin. Museotoimi on hankkeen myötätullut jäädäkseen koulutoimen rinnalle kulttuuriperintökasvatuksen kehitystä jatkamaan. Hankkeen aikanatuotettiin niin museodraamaa, lyhtyelokuvia, valokuvia, piirroksia kuin muita taideteoksiakin. Hankkeenblogista löytyy kuva-albumeja hankkeen tiimoilta sekä linkkejä muille mediakasvatus- jakuvataidesivustoille.Metakka – mediataitoja oppimaanLappeenrannan kaupunkiMetakka-hanke veti puoleensa niin kokeneita kuin kokemattomampiakin opettajia luokkineentyöskentelemään lasten ja nuorten oman äänen esiintuomisen parissa mediakasvatuksen keinoin. Saimaanmediakeskuksen avustuksella hankkeen aikana toteutettiin TV-uutiset kolmessatoista, verkkolehtikymmenessä ja radiokurssi kahdessa lukiossa. Radiokurssilaiset pääsivät kahdeksi päiväksi työskentelemäänYlen Etelä-Karjalan radion toimitukseen. Metakka-työskentelyn tueksi laadittiin kattava sivusto metakka.fi,josta löytyy työskentelyn mallinnuksia, ohjeita, tehtäviä ja mukana olleiden henkilöiden haastatteluja.Porvootalon multimediahankePorvoon kaupunkiPorvoontalon multimediahankkeessa nykyaikaisella tallennus-, muokkaus- ja tulostuslaitteistolla tapahtuvaopetus tuotiin laajasti eri-ikäisten ja -tasoisten opetusryhmien käyttöön. Huolimatta uuden tuotantolaitteistonmatalasta käyttöasteesta hankkeen alkaessa, uusien tilojen ja työpajarakenteen myötä opetusta ja laitteistonkäyttöä saatiin tehostettua. Suuri osa vakituisesta opettajahenkilökunnasta hankki hankkeen aikana itselleenvalmiudet uuden opetuslaitteiston ja -tilojen käyttöön kaikkien ryhmien kanssa.Päijät-Häme tutuksiLahden kaupungin koulutoimiPäijät-Häme tutuksi -hankkeessa luotiin toimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyön muotoja, jotka kaikkiosaltaan mahdollistivat opetuksen kehittämisen sekä oppimisympäristön laajentamisen. Hankkeessa mukanaolleiden koulujen sähköistä oppimisympäristöä kehitettiin siten, että opettajien ja oppilaiden käytössä onenemmän koulun omia ja verkon kautta saatavilla olevia materiaaleja ja palveluita. Projektin käyttöön luotiinLahden opetusverkon palvelimelle oppimateriaalipankki, jonne projektissa tuotettu materiaali on voitusijoittaa. Syntyneitä sähköisiä palveluita ja materiaaleja voitiin hyödyntää välittömästi myös oppilaiden10

kotiluokissa niihin hankittujen mediayksiköiden avulla. Hanke lisäsi ja kiinteytti koulujen välistä yhteistyötäsekä synnytti uusia opiskelua tukevia ja monipuolistavia toimintamalleja.”Suomi 1809” Unesco-kouluissaJärvenpään kaupunkiHankkeen tavoitteena oli projektiin osallistuvien koulujen yhteistyön tiivistäminen Suomen historianmerkkivuoden tiimoilta koulu- ja oppiainerajat ylittävän hankkeen kautta. Hankkeen aikanaoppimisympäristöjä kehitettiin ja elävöitettiin luokkahuoneen ulkopuolisten oppilaiden suunnittelemientapahtumien ja vierailuiden avulla. Hankkeen kouluista esimerkiksi tehtiin vierailuja Suomenlinnaan,pietarilaiseen kontaktikouluun ja Tukholmaan. Merkkivuoden kunniaksi oppilaat suunnittelivat ja toteuttivatnäytelmiä, valtiopäivätanssit, ”Amazing Suomenlinna Race” -kisan ja sen esikarsinnan ”Amazing MäntsäläRace”, musiikkia ja urheilua yhdistävän Finnkampen-kisan sekä historialliseen teemaan liittyväntapahtumapäivän. Myös historian ja ruotsin opetusta mukautettiin teemaan sopivaksi. Unesco-koulujenkotisivulta löytyy tarkempaa tietoa hankkeen toteutuksesta yksittäisten koulujen tasolla.Tarinoiden ja taisteluiden Koljonvirtaa peruskoululaisilleIisalmen kaupunki / SivistyspalvelukeskusTarinoiden ja taisteluiden Koljonvirtaa peruskoululaisille -hankkeessa koulun oppimisympäristöjälaajennettiin erilaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Kasvatuksen yhteisöllistä luonnetta korostettiin ”kokokylä kasvattaa” -opetuksen kautta, mikä mahdollisti muidenkin kuin opettajien osallistumisen opetus- jakasvatustyöhön. Vuosittain järjestettiin kolme toimintapäivää, jolloin oppilaat vietiin kulttuurihistoriallisestimerkittävälle Koljonvirran alueelle teemapäivän mukaiseen toimintaan. Teemapäivän aiheina olivat: Suomensodan historia, alueen luonto sekä iisalmelaiset kirjailijat.Tie tietoonVaasan kaupunki, Kasvatus- ja opetusvirastoTie tietoon -hankkeessa etsittiin uudenlaisia koulun ja kirjaston välisiä yhteistyömalleja sekä pyrittiinkehittämään koulukirjastoista entistä parempia ja tehokkaampia oppimisympäristöjä. Tavoitteena oli myösyhtenäisen koulukirjastoverkon luominen. Edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamisen lisäksikoulukirjastoissa otettiin käyttöön uusi lainausjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista saada tietoaesimerkiksi suosituista lainauskuukausista ja -päivistä sekä yksittäisten niteiden suosiosta.Uimaan oppii paremmin vedessä kuin kuivalla maallaOulun kaupunkiHankkeen tavoitteena oli lisätä Oulun seudun maahanmuuttajaoppilaiden osaamista ja suomen kielenoppimista autenttisissa, toiminnallisissa oppimisympäristöissä kuten luontokoulu, eläinmuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Tiedekeskus Tietomaa ja toimintakeskus Kierikki. Oppimisympäristöt tarjosivattoiminnallisia, ennalta suunniteltuja tehtäviä, joiden avulla oppilaat työstivät ympäristön ja asiantuntijoidentarjoamaa informaatiota. Valveen elokuvakoulun henkilöstö koulutti oppilaat ja opettajat lyhytelokuvientekoon kouluilla. Lyhytelokuvat ja tehtävät ovat ladattavissa Oulun kaupungin opetustoimen verkkosivuilta.Wikipediaa viisaammaksiSiikajoen kuntaWikipediaa viisaammaksi -hankkeen tavoitteena oli kehittää opettajien ja oppilaiden tiedon hallintaan jahankintaan liittyviä valmiuksia. Hankkeen aikana kirjaston käsikirjastoon sisustettiin tila, jossa sekä11

käsikirjaston että tietokoneiden käyttö mahdollistui oppituntien aikana. Luokassa olevien kannettavientietokoneiden ja kirjaston tietokoneiden käyttö vakiintui hankkeen aikana luontevaksi osaksi opiskelua.Hankkeen tuloksena oppilaat oppivat hakemaan tietoa oma-aloitteisesti kirjastosta ja verkosta niin kotona,koulussa kuin kirjastossakin. Yläkoulun tietotekniikan valinnaiskurssin käyneet opiskelijat toimivatvertaisohjaajina kaikissa oppiaineissa. Oppilaat oppivat neuvomaan toisiaan sivustojen valinnassa jatutkimaan hakutuloksista muutkin kuin ensimmäiset osumat. Slidesharesta löytyy esimerkki hankkeen aikanatehdystä yhteiskuntaopin harjoituksesta.VUO – Lukion venäjän uudet oppimisympäristöTurun kaupunkiVUO-lukiohankkeessa kehitettiin venäjän kielen lukio-opiskelua tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.Koko VUO-hankkeen ajan lyhyen venäjän toinen ja viides kurssi toteutettiin tietotekniikkapainotteisesti.Multimedialuokassa pidetyillä tunneilla painopisteinä olivat kuuntelu, autenttinen kieli sekä oppilaidenkulttuurintuntemuksen ja tietoteknisten taitojen kehittäminen. Opetusta toteutettiin myös yhteistyössäpietarilaisten koulujen kanssa videoneuvotteluohjelmistoa hyödyntäen. Todelliset kontaktit opiskeltavaakieltä puhuviin vertaisiin sekä aidot kielenkäyttötilanteet kehittivät oppilaiden kommunikaatiotaitoja jalisäsivät opiskelumotivaatiota. Sekä turkulaiset että pietarilaiset kirjoittivat myös juttuja lukionverkkolehteen. Lukion D-venäjän opiskelijamäärät kasvoivat selkeästi hankkeen aikana.VUO – Peruskoulun venäjän uudet oppimisympäristötTurun kaupunkiPeruskoulun VUO-hankkeessa sekä tutkittiin uusia opiskelumuotoja ja opetusmenetelmiä että toteutettiinkäytännön kokeiluja venäjän opetuksessa. Hankkeessa kokeiltiin esimerkiksi työpajaoppimista, verkkooppimistaja videoneuvottelutapaamisia kielen opetuksen osana. Toiminnalliset työpajat, joissa opittiintekemisen lomassa kieltä ja venäläistä kulttuuria, onnistuivat erityisen hyvin. Hankkeen ajan Puolalan kouluteki yhteistyötä pietarilaisten koulujen kanssa Herzenin pedagogisen yliopiston Kulttuurienvälisenkommunikaation laitoksen ohjauksessa, ja monille turkulaisille yläkoululaiselle muodostuikin pietarilaisiinikätovereihin ystävyyssuhteita, jotka ovat jatkuneet sosiaalisen median piirissä. Luokkiin hankittujendataprojektoreiden ansiosta verkkomateriaalien käyttö tehostui, ja oppilaat tutustuivatkin verkon kauttaesimerkiksi pääsiäisen viettoon Venäjällä.Yhteiskoulun koululehtiKauhajoen yhteiskouluKauhajoen yhteiskoulun koululehtihankkeessa oppilaat tutustutettiin erilaisiin lehtiteksteihin, lehdenteon erivaiheisiin, lehtikuvaukseen sekä kuvankäsittelyyn. Koulun lehti ilmestyi kaksi kertaa lukuvuodessa: joulunalla ja loppukeväästä. Hankkeen tavoitteena oli tutustua erilaisten teemojen avulla ympäröiväänyhteiskuntaan ja samalla raportoida koulun juhlasta ja arjesta. Lehdessä julkaistiinkin monenlaisia juttujahaastatteluista tietovisoihin. Hankkeen aikana toteutettiin vierailuja muun muassa Kauhajoenkunnallislehteeen, I-Print painotaloon, Ylen Pohjanmaan toimitukseen sekä sanomalehtiviikoille. Lehtikurssivakiintui yhdeksi koulun valinnaisainekursseista.Taito- ja taideaineetIlmaisutaidosta elämäntaitoJyväskylän koulutuskuntayhtymä12

Ilmaisutaidosta elämäntaito -hankkeessa kehitettiin toisen asteen koulutuksen ilmaisutaidon opetusta.Hankkeessa luotiin pienimuotoinen ilmaisutaidon opintokokonaisuus. Erityisesti ammattiopistoopiskelijoidenmahdollisuudet valita ilmaisutaidon opintoja lisääntyivät merkittävästi, ja Jyväskylänammattiopiston lähes 4500 opiskelijalle luotiinkin yhteinen ilmaisutaidon valintatarjotin. Kaikki Jyväskylänseudun toisen asteen opiskelijat pääsivät nauttimaan hankkeen aikana luoduista poikkitaiteellisistaopinnoista. Hankkeen aikana huomattiin, että erityisesti kuvallinen ilmaisu kiinnosti oppilaita todella paljon.Oppimisympäristöä laajennettiin koulun ulkopuolelle, ja opetusta toteutettiin esimerkiksi museoissa jateattereissa. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin Voionmaan lukion sivustolla sekä opintokokonaisuudenomalla sivulla.Konstit – taidon ja taiteen voimaTurun kaupungin opetustoimi, Tiirismaan lukio, Sammonlahden koulu, Turun Suomalainen Yhteiskoulu,Wäinö Aaltosen kouluKonstit – taidon ja taiteen voima -hankkeen aikana luotiin monenlaisia opetus- ja oppimiskokonaisuuksia eritaito- ja taideaineiden opetukseen sekä eri oppiaineita integroivaan opetukseen. Hankkeen aikana tuettiinopetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknistä osaamista Taito ja taide tavaksi! -täydennyskoulutushankkeenkanssa sekä Konstit-seminaareissa ja -työpajoissa. Osaprojekteissa toteutettiin muun muassa Soiva veistosLahden Tiirismaan lukiossa ja perustettiin taito- ja taideaineiden yhteinen opintolinja LappeenrannanSammonlahden koulussa. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa toteutettiin kahdeksanosainenkulttuuriohjelma JIPPO yhteistyössä Turku TV:n kanssa, ja Wäinö Aaltosen koulussa tuotettiin oppilastöidenjulkaisemiseen tarkoitettu sivusto. Hankkeen aikana tehdyt verkkomateriaalit, raportit, opetustilanteiden ja -järjestelyjen kuvaukset, artikkelit, blogit ja muut julkaistiin hankkeen verkkosivuilla kaikkien käytettäväksi.Kulttuuriakatemia – suunnittelu ja käynnistäminenIisalmen kaupunkiKulttuuriakatemia-hankkeessa luotiin opiskelijalähtöinen oppiaine- ja oppilaitosrajat ylittävä taideaineidentoimintamalli. Hankkeen aikana pystyttiin kasvattamaan yksilöllisiä ja joustavia opiskelumahdollisuuksia jatukemaan erilaisia lahjakkuuksia tarjoamalla lisää taideopetusta. Toimintamallilla pyrittiin myösvahvistamaan opintoja tukevaa ohjaustoimintaa, minkä voidaan nähdä onnistuneen, sillä oppilaat hakivataktiivisesti haluamilleen linjoille joko tanssiin, teatteri-ilmaisuun, kuvataiteeseen tai musiikkiin. IisalmenSanomat on kirjoittanut kulttuuriakatemian synnystä ja tuotoksista useita lehtiartikkeleita.Kyläkoulujen taidepajaPieksämäen kaupunkiKyläkoulujen taidepaja -hanke vastasi kyläkoulujen tarpeeseen taideopetuksen laajentumisesta jamonipuolistumisesta. Samalla kartoitettiin kyläkouluilta jo löytyvää osaamista. Kyläkoulut tekivät hankkeenaikana aktiivista yhteistyötä: vastuuhenkilöt tapasivat säännöllisesti hanketapaamisissa, kyläkoulut tekivätvierailuja toistensa luokse ja yhdessä järjestettiin paikallisia taidenäyttelyitä ja taide-elämyksiä.Seutuopistojen taideopettajat vierailivat taidepajojen merkeissä kaikilla kyläkouluilla ja kaikki kyläkoulutpuolestaan vierailivat opiston keramiikkapajassa tekemässä keramiikkatöitä. Oppilaille tarjottiintaidekasvatusta taidekäsityön, maalaustaiteen, bändisoiton, keramiikan, digikuvauksen ja monen muuntaiteenalan saralta. Taidekäsityössä tutustuttiin perinnekäsitöihin ja -tekniikoihin. Digikuvausta opetettiinmyös kyläkoulujen opettajille tuotekuvauksen näkökulmasta, jolloin oppilaiden työt saatiin edustavastitallennettua sähköiseen muotoon.KäPY – kädentaitoja perinteisesti yhdessäLaukaan kunta / Savion koulu, Lievestuore13

KÄPY-hankkeessa harjoiteltiin perinteisiä laukaalaisia ja suomalaisia arjen taitoja ja valmiuksia sekäongelmanratkaisutaitoja. Vanhemmat otettiin toimintaa mukaan esimerkiksi käsitöitä tekemään, ja opetustapahtui osittain kotiympäristön arkisten askareiden parissa. Suunnitellun toiminnan lisäksi lapset javanhemmat innostuivat vapaa-ajallaankin onkimaan ja liikkumaan luonnossa yhdessä. Elokuunvaltakunnalliselle kalastuspäivälle vakiinnutettiin rantaonkipäivä, ja toiminnallista perheiltaa vietettiinmarraskuussa. Tutustu hankkeeseen tarkemmin sen omassa verkkoveräjässä.Lukioikäisten käsityöPirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry, TampereLukioikäisten käsityö -hankkeen tavoitteena oli tukea 13–19 -vuotiaiden käsityöopintojen toteutumista.Hankkeen tuloksena tuotesuunnittelu sisällytettiin taiteen perusopetuksen syventäviin opintoihin ja opettajienkäyttöön luotiin ”suunnittelukapselit” suunnittelutyön tueksi. Opetusohjelmaan lisättiin myös käsityönsuunnittelu- ja valmistusprosesseja painottava kurssi. Näpsä-käsityökoululaisille hankittiin hankkeentarpeisiin sopivat atk-laitteet. Hankkeessa muotoiltiin opitun tunnistamiseen tarkoitettu toimintamallikoulutuksen järjestäjille, ja lukioikäisten käsityökasvatuksen merkitystä vahvistettiin eri sidosryhmille.Hanke loi edellytyksiä lukioikäisten käsityön opiskelun sekä käsityön taiteen perusopetuksen syventävienopintojen edistämiselle ja opetuksen tarjonnan varmistamiselle. Hanke myös edisti paikallista yhteistyötäesimerkiksi Näpsä-koulun, lukioiden ja Tampereen ammattiopiston yhteisten päättötöiden avulla.Musiikkia visualisoidenRovaniemen kaupunki / Lapin musiikkiopistoMusiikkia visualisoiden -hankkeessa musiikin perusteiden ja soiton opetusta toteutettiinvideoneuvotteluohjelmiston avulla. Soiton opetusta järjestettiin tällä tavoin urkuja lukuun ottamatta kaikkienopistossa opetettavien instrumenttien osalta. Hankkeen aikana yhteistyö Koillis-Lapin musiikkiopistonkanssa tiivistyi kaikilla musiikkiopistotoiminnan osa-alueilla. Videoneuvotteluohjelmistoa pystyttiinkehittämään saadun palautteen myötä, ja ohjelmiston rajoitteet opittiin huomioimaan esimerkiksisoitonopetuksen kohdalla.Prinsessa Rosa RuusunenLahden kaupunkiLahden kaupungin Prinsessa Rosa Ruusunen -hankkeessa kehitettiin taito- ja taideaineiden osaamista ilonpedagogiikan lähtökohdista. Henkilökunnan tahtotila ja itseluottamus oman opetustyön laaja-alaisenkehittämisen suhteen kasvoi hankkeen aikana merkittävästi. Samoin kollegoiden rohkaisemisen sekäammatilliseen kehitykseen ja luovuuteen kannustamisen kulttuuri nosti päätään hankkeen aikana. Myösoppilaat olivat innolla mukana hankkeessa. Heidän itseluottamuksensa ja tietoisuuden omista kyvyistälisääntyi, mikä näkyi myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen kehittymisessä. Hankkeenaikana toteutetut vierailut eri oppimisympäristöissä toivat toimintaan uusia näkökulmia. Hankkeen aikanaoppilaat tekivät itselleen käsinuket, suunnittelivat ja maalasivat yhteistoimin lavasteet ja harjoittelivatnukketeatteriesityksen, joka esitettiin huoltajille, oman koulun oppilaille sekä muutamille päiväkotiryhmille.Ratas – taito- ja taideaineiden oppimisympäristöOriveden kaupunkiRatas-hankkeen runkona toimivat kymmenen oppitunnin mittaiset kuvataiteiden, sirkuksen, käyttötaiteen,esittävän taiteen ja sanataiteen kurssit, joita järjestettiin 1.–3. ja 5. luokan oppilaille kaikilla Orivedenalakouluilla. Kursseilla opettajina toimivat alansa ammattilaiset yhdessä luokanopettajien kanssa.Asiantuntijaopettajat suunnittelivat omien kurssiensa tavoitteet ja sisällöt ikäluokalle sopivaksi ja taiteen14

perusopetuksen tavoitteiden mukaisiksi. Luokanopettajat tukivat taiteilijaopettajien työtä ja oppivat samallauudenlaisia taitoja, tekniikoita ja materiaalien käyttöä omassa työssään hyödynnettäväksi. Ratas-hanketoteutettiin tasa-arvoisesti niin, että Oriveden kouluissa jokainen oppilas osallistui hankkeen kursseihin jatöpajoihin. Hankkeella on oman kotisivut.Siivet ja juuretValkeakosken kaupunkiSiivet ja juuret -hankkeessa tuotettiin neljä opetuspakettia (Vesi, Animaatio, Paperi, Rapola), jotka ovathankkeeseen osallistuneiden yksikköjen ryhmien käytössä. Henkilökunnalle järjestettiin hankkeen aikanakoulutusta, ja moniammatillisista säännöllisistä tapaamisista tuli pysyvä Sassin ja Sointulan päiväkotien sekäSassin koulun henkilökunnan välinen käytäntö. Kiinteä yhteistyö tulee jatkumaan tulevinatoimintavuosinakin. Toimintamuotona kokeiltiin myös vanhempien yhteisiä tapaamisia, joissa kokoonnuttiinyhteisen kasvatuksellisen teeman ympärille pohtimaan lapsiperheen arjen haasteita.15

Ympäristö, luonto ja kestävä kehitysKestävän kehityksen kriteerien ja ohjelmien maastouttaminen, 2. vaiheHyvinkään kaupunkiKestävän kehityksen kriteerien ja ohjelmien maastouttamisen toinen vaihe antoi mukana olleille koulutuksenjärjestäjille hyvän mahdollisuuden profiloitua omalla alueellaan kestävän kehityksen edelläkävijäksi.Hankkeen aikana työstettiin OKKA-säätiön toimesta kestävän kehityksen kriteereitä ja arviointityökaluja,joiden avulla on mahdollista tukea oppilaitosten sisäisen kehitys- ja muutostyön edistymistä. Tämä muutosnäkyi hankkeen aikana parhaimmillaan kestävän kehityksen kulttuurina, joka tuki opetusta ja oppimista sekäsäästi toiminnan kustannuksissa. Hankkeen aikana tuotettiin myös kestävän kehityksen materiaalia, kutenkestävän kehityksen työn hyvistä käytännöistä ja hankkeista koottu julistesarja ja oppilaitosten kestävänkehityksen työn tukemista käsittelevä esite. Tutustu maastouttamisen yhteydessä hyväksi havaittuihinkäytänteisiin täällä.Liikkeelle!Kalajoen kaupunkiLiikkeelle!-hankkeen tavoitteena oli kehittää erityisesti yläkoulujen ja lukioiden opetusta tuottamallaoppimisympäristö ja toimintamalli, joka tukee yhteistoiminnallista oppimista autenttisessaoppimisympäristössä teknologian luomia mahdollisuuksia pedagogisista lähtökodista hyödyntäen.Hankkeessa suunnittelijat, opettajat ja yliopiston tutkijat tuottivat yhteistyössä konkreettisiaopetusmenetelmiä ja -materiaaleja, joiden saatavuudesta kaikissa oppilaitoksissa Tiedekeskus Heurekahuolehtii. Maksuton valtakunnallinen Liikkeelle! -verkkopalvelu avattiin tammikuussa 2011.Maatila oppimisympäristönäOulun kaupunki opetustoimiMaatila oppimisympäristönä -hankkeessa kehitettiin ja testattiin käytännössä maatilaopetukseen soveltuviaopetusmenetelmiä sekä koulujen ja maatilojen välisiä yhteistyömalleja. Alun kartoituksessa mukaanhankkeeseen löytyi kolme maatilaa, joiden kanssa aloitettiin yhteistyö maatilavierailuja varten. Sopivaavierailuohjelmaa pilotoitiin neljäsluokkalaisten kanssa, ja lopulta luotiin vierailumallit lammas-, nauta- jalypsytiloille. Hankkeessa mukana olleet kolme maatilaa sitoutuivat jatkossakin ottamaan vastaanopetusryhmiä.Pielisnet: alueellinen ympäristöverkkoJoensuun kaupunki, Juuan kunta, Kontiolahden kuntaPielsinet: alueellinen ympäristöverkko -hanke keskittyi oppilaiden ympäristötietouden lisäämiseen sekäpositiivisen asenneilmapiirin kehittämiseen ympäristöä ja sen suojelua kohtaan. Oppilaat saatiin pohtimaanomia kulutustottumuksiaan ja valintojaan ympäristön kannalta. Asennekasvatuksen sekä kestävän kehityksenperiaatteiden omaksumisen lisäksi hankkeessa kehitettiin Pielisnet-ympäristöverkkoa. Hankkeen pysyvänätuloksena kestävän kehityksen toiminta vakiintui osaksi hankkeessa mukana olleiden koulujen arkea, jayhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa jatkuu edelleen.Pulpetista ulos – PULUEuran kuntaPULU on uusi oppimisympäristö, jossa pienen kädessä pidettävän tietokoneen ja paikannuslaitteen avullaopettaja voi suunnitella koululuokalle oppitunnin lähialueelle, kunnan tärkeimpiin kohteisiin tai vaikka16

luokkaretkikohteen. Hankkeessa lisättiin PULU-ohjelman toiminnallisuutta liittämällä siihen liikkumallavastaamisen osalta uusia toimintamahdollisuuksia. Ohjelmaa haluttiin suunnatta enemmän luonnossaliikkumisen kaltaisen toiminnan suuntaiseksi. Ohjelman levittäminen Euran alueen ulkopuolellekäynnistettiin eri yhteistyötahojen kanssa. Hankkeella on omat kotisivut.SisU, sisältä ulosYläneen kuntaSisU-hankkeen tavoitteena oli eri oppiaineiden oppimistavoitteiden yhdistäminen kokonaisuuksiksi, jotkahahmotetaan kokemuksellisesti, toiminnallisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hankkeessa tuotettiin eri-ikäisilleoppilaille soveltuvia oppimispaketteja opetussuunnitelman perusteisiin tukeutuen. Pakettien avulla oppilailletarjottiin elämyksellisiä kokemuksia luonnosta sekä uskoa omiin mahdollisuuksiin ymmärtää omaaympäristöä ja sen lainalaisuuksia. Ryhmänä luonnossa ja näyttelyissä toimiminen tuki erilaisten oppijoidenoppimismahdollisuuksia. Ohessa on esimerkki hankkeen yhteydessä toteutetusta oppimispaketista.Vihdin malli / Kestävän kehityksen kasvatus ulkona sijaitsevissa oppimisympäristöissäVihdin kuntaVihdin malli -hanke otti käyttöön Vihdin 4H-yhdistyksen, neljän vihtiläiskoulun ja muiden tahojenyhteistyönä vuodesta 2003 lähtien kehitetyn ympäristökasvatuksen toimintamallin ja laajensi sen piiriinkaikki kunnan halukkaat koulut. Mukaan lähtivät lähes kaikki alueen perusopetuksen koulut. Hankkeenaikana kouluille rakennettiin kasvimaat, ja puutarhatoiminta, metsätoiminta sekä maatilayhteistyö vaikuttivathankeen päättyessä vakiintuneen osaksi koulujen arkityötä. Vihdin mallista löytyy lisätietoa Vihdin kunnankotisivuilta.YmpäristöpolkuTurun kaupungin opetuspalvelukeskusYmpäristöpolku-hankkeessa oppilaiden ympäristö- ja luontosudetta kehitettiin omakohtaistenluontokokemusten ja erilaisten toimintojen, kuten lähiluontoretkien, avulla myönteiseen suuntaan. Oppilaatoppivat arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutukset ympäristöön sekä valitsemaankestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Osalla hankkeen rahoituksesta varustettiin kaikki Turunyläkoulut muun muassa vedentutkimussalkuilla ja mikroskoopeilla. Hankkeeseen voi tutustua tarkemminympäristöpolun kotisivulla.Ympäristöteatteri – kestävän huomisen näyttämöSalon kaupunki/ Salon kansalaisopistoYmpäristöteatteri-hankkeessa pyrittiin kehittämään Salon kansalaisopiston hallinnon alla olevia taiteenperusopetuksen oppimisympäristöjä niin, että ne huomioivat kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksenvahvemmin osana taidekasvatusta. Hankkeen aikana toteutettiin kolme ulkoilmateatteriproduktiota.Ympäristö- ja taidekasvatusta yhdistettiin onnistuneesti, minkä lisäksi kehitettiin lapsilähtöisiä menetelmiä,jotka liitettiin osaksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia. Taiteen perusopetuksen oppiaineidenvälistä yhteistyötä tiivistettiin samoin kuin yhteistyötä perusopetuksen ulkopuolisten tahojen kuten Salontyövoiman palvelukeskuksen kierrätysmateriaalipankin kanssa.Matematiikka17

MatematiikkakahvilaEurajoen kuntaEurajoen lukion matematiikkakahvilaan voi opiskelija tulla tekemään matematiikan läksyjä tai saamaanmatematiikan tukiopetusta kerran viikossa koulun jälkeen 1–3 tunniksi tarpeen mukaan.Matematiikkakahvilaa pitävät yllä matematiikan opettajat, myöhemmin myös ylemmän luokka-asteenopiskelijat. Kahvila on minkä tahansa vuosiluokan opiskelijoiden käytettävissä. Opettajat ja eritaitoisetoppijat keskustelivat ja oppivat yhdessä oppijoiden lähtökohdista ja tarpeista lähtien. Matematiikanoppimiselle luotiin innostava ja mielekäs ilmapiiri, ja tarjottiin mahdollisuus keskustella matematiikasta jamahdollisista ongelmista sen opiskelussa. Täältä[matikkakahvilaEurajoella] voit lukea hankkeen järjestäjienja oppilaiden mietteitä matematiikkakahvilasta.Matematiikka toiminnallisesti vuosiluokilla 1–2Oulun kaupungin opetustoimiHankkeessa kehitettiin perusasteen opetussuunnitelman mukainen toiminnallisen matematiikan opetusmallivuosiluokille 1–2. Mallin avulla kehitettiin vuosiluokkiin sitomatonta matematiikan opetusta ja luotiinerilaisia oppimisympäristöjä. Hankkeessa tuotettiin alkuopetuksen opettajalle suunnattu matematiikantoiminnallisen opetuksen materiaali Näppituntuma, jota ei ole sidottu mihinkään oppikirjaan. Näppituntumanavulla opettaja voi toteuttaa matematiikan opetuksen toiminnallisuuteen perustuen ja se tukeeopetussuunnitelman tavoitteita. Materiaali antaa vinkkejä ja näppituntumaa matematiikan toiminnalliseenopetukseen, jolloin oppilaiden matemaattinen ajattelu ja peruskäsitteiden ymmärtäminen pääsee kehittymäänkonkreettisten ja monipuolisten kokemusten kautta.Matematiikkaa ulkona luonnossaHämeenlinnan kaupunkiMatikkaa ulkona luonnossa -hankkeessa luotiin peruskoulun opettajille toiminnallisen matematiikan opetustavarten oppituntimalleja, joista käytetään nimeä matikkapolku. Matikkapolkujen kuvaukset löytyvät omaltaverkkosivultaan. Polut on kuvailtu siten, että kaikki osaavat niitä käyttää. Hankkeessa suunniteltiin myösopetuskortit, joista otettiin kirjapainossa painoerä. Kortit jaettiin aiheesta innostuneimmille opettajille, joidenuskottiin aineistoa hyödyntävän. Opettajia koulutettiin hankkeen aikana matikkapolkujen ja materiaalienkäyttöön.Matikka on mun juttu!Kokkolan kaupunkiMatikka on mun juttu! -hanke tarjosi opettajille matematiikkaan liittyvää täydennyskoulutusta syventäväneriyttämisen näkökulmasta. Opettajat kehittivät hankkeen aikana myös virtuaalista materiaalia matematiikanoppimisympäristöihin liittyen ja ideoivat kouluille oppilaskohtaiset matikkapakit[tämä sana ohjaa tiedostoon”Tuoteseloste, oppilaan pakki”]. Matikkapakkien sisältö suunniteltiin niin, että se tarjoaa haasteitamonenlaisille oppijoille. Myös opettajille suunniteltiin omat matikkapakit[tämä puolestaan tiedostoon”Tuoteseloste, opettajan pakki]. Hankkeessa mukana olleet opettajat toimivat matikkapakkikouluttajinaKokkolan kaupungin kouluissa. Hankkeen seurauksena toiminnallisia matematiikan oppimisympäristöjätukeviin koulutuksiin osallistuu entistä enemmän opettajia, ja matikkapakkitoiminta vahvistaa edelleenopettajien välisen pedagogisen yhteistyöverkoston rakentumista. Hankkeella on myös oma sivu KokkolanMatikkamaan kotisivujen alaisuudessa. Täältä[hankematka kuvin ja sanoin] löydät tarkemman kuvauksenhankkeen vaiheista.18

MatikkanäätäNokian kaupunkiMatikkanäätä-hankkeessa matematiikan oppimisympäristöjä kehitettiin toiminnallisempaan suuntaan.Aiheen tiimoilta järjestettiin opettajille koulutuksia, jotka kirvoittivat kysymyksiä toiminnallisuudesta.Hankkeen pysyviä tuloksia olivat toiminnallisten materiaalien lisääntynyt käyttö, hankkeelle tehdyt kotisivut,joiden kautta hankkeesta tiedotettiin, sekä keväisin järjestettävä matematiikkakilpailu. Matikkakerhoja onhankkeen jäljiltä käynnissä yksi kappale.MERI – Matematiikan erilaiset oppijatEspoon kaupunkiMERI-hankkeen tavoitteena oli kehittää matematiikan oppimisen edellytyksiä, oppimisympäristöjä jaopettamista vuosiluokilla 7.–9. erilaisten oppijoiden näkökulmasta. MERI-kouluja tuettiin konkreettistenmatematiikan oppimisympäristöjen rakentamisessa tarjoamalla toimintamateriaaleja ja muuta oppimistatukevaa materiaalia. Hankkeessa luotiin myös oppimisvälineiden käyttöön liittyvää verkkomateriaalia.MERI-hankkeen aikana järjestettiin koko päivän mittaisia työseminaareja, joista osallistujat veivätmateriaaleja sekä hankkimaansa tietoa eteenpäin oman koulunsa opettajille. Matematiikanoppimisvälineistöä pystyttiin hankkimaan kaikille MERI-hankekouluille sekä Matikkamaan lainaamoon.Nivelvaiheeseen kehitetyn MERI-materiaalin lähtötasokoetta on käytetty 7. vuosiluokilla MERI-kouluissakahtena syksynä. Hankkeella on myös omat kotisivut.19

Liikunta ja terveyskasvatusFit for the futureOulun kaupunkiFit for the future -hankkeessa yhdistettiin yrittäjyys-, kädentaito- ja terveyskasvatusta. Hankkeessa OulunKaukovainion koulun 5.–6. -luokkalaiset suunnittelivat ja valmistivat liikunta-asun, jonkasuunnitteluvaiheessa pohdittiin liikunta-asulta vaadittavia ominaisuuksia erilaisia teknologisia apuvälineitähyödyntäen. Kaukovainion koulun liikuntaluokkien opettajat ja oppilaat tuottivat myös oppaan, joka sisältäävinkkejä esimerkiksi liikunnan harrastamisesta sekä ravinnon ja levon merkityksestä hyvinvoinnille.Oppaassa on myös liikuntapäiväkirja, jonka avulla omaa liikuntaharrastustaan voi seurata ja suunnitellaennakkoon. Materiaali on vapaasti käytettävissä ja monistettavissa opetuskäyttöön.Oppilaan fyysisen ja psyykkisen terveyden portfolion luominenNakkilan kunta, Kukonharjan kouluHankkeen tavoitteena oli oppilaan fyysisen ja psyykkisen terveyden hallinnan portfolion luominen yhdenlukuvuoden aikana. Hankkeen aikana oppilaiden tietotekniset valmiudet, osallisuus ja tunnetaidot kehittyivät.Oppilaat oppivat ymmärtämään sekä fyysisen että psyykkisen terveyden merkityksen ja huolehtimaanomasta terveydestään. Myös opettajien tietotekninen osaaminen opetuksessa kehittyi. Hanke avasi koulunovet kyläyhteisölle, mikä kehitti myös vanhempien ja koulun välistä yhteisöllistä toimintakulttuuria.Hankkeella oli positiivisia vaikutuksia myös kouluterveydenhuollon toiminnan selkeyttämiseen.20

Seudullinen verkostoituminenEtälossi – palvelut perilleEtätekniikan monipuolinen hyödyntäminen ja kehittäminen laajentuvassa NaantalissaNaantalin kaupunkiEtälossi-hankkeen tavoitteena oli luoda toimiva pohja saaristokoulujen tarvitsemalle etäopetukselle.Hankkeen alussa kaupungin oppilasverkon uudelleenasennuksen yhteydessä koneiden käyttöjärjestelmätuusittiin ja koululle hankittiin videoneuvottelun mahdollistava toimintaympäristö. Helppokäyttöiseksiosoittautunut järjestelmä vakiintui kiinteäksi osaksi Velkuan koulun oppilaiden ja keskustan koulunkieltenopettajien välistä yhteistyötä ja etäopetusta. Tekniikka hyödynnettiin myös muissa oppiaineissa.Lisäksi hanke tuotti teknisen toteutuksen sekä asiantuntijapalveluita kirjastotoimen Etävinkkaushankkeeseen,jossa pääkirjastosta käsin toteutettiin kirjavinkkausta kaupungin reuna-alueidenoppilasryhmille.PEDANET Karjaa-RaaseporiKarjaan kaupungin koulutoimiPEDANET Karjaa-Raasepori -hankkeessa muodostettiin Peda.net-alustalle Raasepori-portaali Tammisaarenja Karjaan kaupungin sekä Pohjan kunnan yhdistymisessä syntyneen Raaseporin kaupungin oppilaitostenkäyttöön. Hankkeen aikana perustettiin tuoreen kaupungin käyttöön myös TET-tori ja tarjottiin opettajilleylläpitokoulutusta.TVTaivas – yhteistyöllä ylöspäin Pohjois-KymenlaaksossaKouvolan kaupunki / Kouvolan iltalukioTVTaivas-hankkeessa pilotoitiin Mediapaja-oppimispolku, jossa eri kouluasteiden opiskelijat ohjasivattoisiaan mediatuotannossa omien opettajiensa johdolla. Tärkeimpänä pysyvänä ja vakiintuneena tuloksenahankkeen aikana perustettiin Palapelimedia-verkkoportaali, joka tarjoaa kaikille avoimia PowerPoint-, PDFjavideomateriaaleja. Näitä materiaaleja voidaan käyttää eri aineiden ja kouluasteiden opettajien ja oppilaidentoimesta. Kouvolalaisille lapsille ja nuorille Palapelimedia toimii omien sähköisten esitystenjulkaisukanavana. Vanhemmille ja muille kiinnostuneille Palapelimedia tarjoaa mahdollisuuden nähdä,millaista tämän päivän koulun toiminta on.Yhteinen koulu – yhteinen kyläKiuruveden kaupunkiYhteinen koulu – yhteinen kylä -hankkeessa pyrittiin hyödyntämään vanhempien, isovanhempien jakyläläisten osaamista yhteisöllisemmän koulun arjen luomiseksi. Kyläläiset ja isovanhemmat aktivoituivaterityisen hyvin mukaan toimintaan. Oppilaiden pyörittämä kahvilatoiminta vakiintui ja sai monta vakituistaasiakasta. Kansalaisopisto järjesti ikäihmisten liikuntaa koulupäivän aikana niin, että oppilaat saattoivatajoittain olla ryhmissä mukana. Isovanhemmat osallistuivat ajoittain myös alakoululaisten lukutunneillekuuntelijoina. Katso diaesitys aiheesta.21

YrittäjyysOkey – oppimisympäristöjen kehittämishankeSulkavan lukioOkey-hankkeessa kehitettiin yrityksille ja kouluille toimivaa yhteistyömallia. Seutukunnalliseenosaamisverkostoon osallistuivat yrittäjäyhdistykset, yrityskummit, kunnan elinkeinotoimi, TE-keskus,maakuntaliitto, yrittäjäliitto sekä alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen ammatillisetoppilaitokset. Hankkeen tuloksena opettajien ympäristötietoisuus lisääntyi, ja vierailut yrityksiin sekäoppilaitoksiin vakiintuivat pysyväksi käytänteeksi. Hankkeessa järjestettiin koulutusta oppilaitosten kesken,koulutuskohtaisesti sekä opettajille tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittämisestä opetuksessa.Hankkeessa luodut kurssit ja kurssimallit ovat avoimia myös koulun ulkopuolisille opiskelijoille.Tulevaisuuden lukioKaustisen kuntaTulevaisuuden lukio -hankkeen tavoitteena oli lukion oppimisympäristön verkostoiminen työelämän jaympäröivän yhteiskunnan kanssa niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin opiskelijoiden omaaaktiivisuutta tukien. Hankkeen tuloksena verkostoituminen lisääntyi. Median (radio, paikallislehti) kanssatehtiin konkreettista yhteistyötä ja yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen kanssa lisääntyi. Laajempi verkostopuolestaan mahdollisti uusien kehittämishankkeiden toteutumisen. Opiskelijoiden aktiivisuuden tukeminentoteutettiin rakentamalla erilaisia malleja jaksotoiminnan uudistamiseksi. Hankkeen aikana laadittiinsuunnitelma lukion tieto- ja viestintäteknisestä varustuksesta, uudistettiin TET-jakson sisältöä ja organisoitiinkoulun tiimitoimintaa suunnitelmallisemmaksi. Lisätietoa hankkeesta on saatavilla Tulevaisuuden lukionkotisivuilta.22

Sosiaaliset oppimisympäristötErilaiset oppijatErilaisen oppijan tuki lukiossaKokkolan kaupunkiErilaisen oppijan tuki lukiossa -hankkeessa kehitettiin käytännön toimintatapoja, joilla lukioon tulevienerilaisten oppijoiden tuen tarve havaitaan nopeammin ja heidän lukio-opintojensa tuesta saadaantoimivampaa. Yläkoulun ja lukion nivelvaiheen käytänteitä kehitettiin korjaamalla ja tehostamallasiirtolomaketta sekä vakiinnuttamalla ”saattaen vaihtaen” -palaverit lukioiden käytänteeksi. Hankkeentuloksena kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään lukuseula, jonka perusteella oppilaita voidaanohjata yksilötesteihin, ja esimerkiksi ylioppilastutkintoa varten saadaan tarvittavat lukilausunnot.Henkilökunnan ja opiskelijoiden tutustuttamiseksi järjestettävät ryhmäytymistapahtumat vakiintuivat osaksikaikkien lukioiden toimintaa.Erityisluokanopetuksesta monimuoto-opetukseenLieksan kaupunkiErityisluokanopetuksesta monimuoto-opetukseen -hankkeen tavoitteena oli erillisissä erityisopetusryhmissäopetettavien määrän vähentäminen puoleen. Inkluusion aloitus rajattiin Lieksan Keskuskouluun, jonkaEMU-luokkia purettiin ja oppilaat sijoitettiin yleisopetuksen ryhmiin tehostetun tuen avulla. Erityisluokkienpurkaminen jatkui myös tämän jälkeen ja edellä esitetty tavoite saavutettiin. Hankkeessa kehitettiin myösoppimisympäristöjä, -menetelmiä, opettajien TVT-taitoja, vertaistukea, oppilaiden yhdenvertaisuutta sekäsamanaikaisopetusta. Hankkeen seurauksena koulukiusaaminen vähentyi ja ryhmässä työskentelemisentaidot kehittyivät. Raja erityisoppilaan ja yleisopetuksen oppilaan välillä pienentyi. Hankkeen yhteydessäkoululle hankittiin uutta tekniikka ja perustettiin muun muassa sensomotorinen toimintaterapiaryhmä sekämusiikkiterapiaryhmä.Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisympäristöjen kehittäminenHelsingin kaupungin opetusvirastoErityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisympäristöjen kehittämishanke jakautui kahteen osaan:yleisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen yhteistyöhön sekä autismiopetuksen kehittämiseen.Hankkeen ensimmäisessä osassa vaikutettiin oppilaiden, opettajien ja avustajien asenteisiin, sosiaalisiintaitoihin ja ajattelutaitoihin. Hankkeessa luotiin ja testattiin erilaisia opettajien yhteistyön kehittämisenrakenteita, luokkien välisen yhteistyön malleja sekä erityisluokan ja yleisopetuksen luokan yhteisiäviikkosuunnitelmia ja työjärjestyksiä. Erityisluokan oppilaiden oppimisympäristö laajentui käsittämään kokokoulun lähiympäristön. Autismiopetuksen osalta toteutettiin autististen lasten ja yleisopetuksen oppilaidenyhteinen tanssiprojekti sekä teatterityöpaja Ruma Ankanpoikanen. Hankkeessa tuotettiin soveltavaaoppimateriaalia autistisille oppilaille, perusopetuksen nivelvaiheisiin kiinnitettiin erityistä huomiota jainteraktiivisten valkotaulujen käyttöä autismiopetuksessa lisättiin.23

Koko koulu kasvattaaKiipulan ammattiopisto, TurenkiKoko koulu kasvattaa -hankkeessa Kiipulan ammattiopistossa otettiin käyttöön ammattiosaajan työpassiperustutkintoa aloittavien opiskelijoiden koulutusryhmissä. Moniammatillisella asiantuntijayhteistyöntoimintamallilla vahvistettiin koulutuksellisesti ja kokemuksellisesti ennaltaehkäisevää työotetta sekäasiantuntijoiden yhteistyötä. Yhteisöllisyyttä kehitettiin myös opetuksellisten tiimien toteuttamissailtakouluissa. Yhteistyössä Keskuspuiston kanssa tuntien ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tehtiinnäkyväksi kasvutarinoiden avulla. Keskuspuiston kanssa toteutettiin myös draamatyöpajoja ja pääsettiinoppilaat kertomaan omia oppimistarinoitaan.Koko koulu lukeeTurun kaupunki, OpetuspalvelukeskusKoko koulu lukee -hankkeessa kehitettiin oppimista tukevia menetelmiä monipuolisen, kokeilevan,toiminnallisen ja lapsilähtöisesti toteutetun kirjallisuustoiminnan avulla. Yksilöidympää opetusta hankkeessatuki moniammatillisessa yhteistyössä yli ammattirajojen syntyvä luottamus. Moniammattillista yhteistyötätoteutettiin esimerkiksi kirjailijoiden kanssa projekteja suunnitellessa. Myös työryhmissä käyty pedagoginenkeskustelu oli tärkeä osa hankkeen yhteistyötavoitteita. Hankkeen aikana sekä kirjastotilaa että -toimintaakehitettiin, jotta kirjasto tuntuisi lapsista luontevalta ja tärkeältä vapaan lukemisen paikalta. Turunkaupunginkirjaston kirjastoauton kanssa viikoittain tehty yhteistyö mahdollisti myös oppimisympäristönlaajentamisen uuteen tilaan. Katso hankkeesta kertova diaesitys tai lue kasvatusyhteisön kokemuksista tästäyhteenvedosta[kokokoululukee_verkkojulkaisu]KoSy – erityiskiinnostuneiden ja lahjakkaiden opetuksen kehittäminenHelsingin kaupungin opetusvirastoKoSy-hankkeessa lahjakkaille ja motivoituneille opiskelijoille tarjottiin eri oppiaineissa lukion oppimääränylittäviä ja sitä laajentavia kursseja kuuden Helsingin kaupungin KoSy-lukion yhteistyönä. Hankkeessakehitettiin pedagogisia menetelmiä, joilla lahjakkaiden opiskelijoiden erityistarpeisiin pystyttiinkiinnittämään erityisesti huomiota. Lahjakkaita opiskelijoita verkotettiin keskenään ja heille tarjottiinmahdollisuuksia kurkistaa työelämään samalla tarjoten yrityksille mahdollisuus tavata nuoria opiskelijoita.Opettajille tarjottiin mahdollisuus luoda uusia haasteellisia kursseja opettajayhteistyönä tavallistenlukiokurssien oheen. Hankkeessa kehitettiin myös yhteistyötä lukioiden ja korkeakoulujen välillä sekälevitettiin saatuja kokemuksia valtakunnallisesti. Lue täältä lisää hankkeesta ja KoSy-kursseista.MERI – Matematiikan erilaiset oppijatEspoon kaupunkiMERI-hankkeen tavoitteena oli kehittää matematiikan oppimisen edellytyksiä, oppimisympäristöjä jaopettamista vuosiluokilla 7.–9. erilaisten oppijoiden näkökulmasta. MERI-kouluja tuettiin konkreettistenmatematiikan oppimisympäristöjen rakentamisessa tarjoamalla toimintamateriaaleja ja muuta oppimistatukevaa materiaalia. Hankkeessa luotiin myös oppimisvälineiden käyttöön liittyvää verkkomateriaalia.MERI-hankkeen aikana järjestettiin koko päivän mittaisia työseminaareja, joista osallistujat veivätmateriaaleja sekä hankkimaansa tietoa eteenpäin oman koulunsa opettajille. Matematiikanoppimisvälineistöä pystyttiin hankkimaan kaikille MERI-hankekouluille sekä Matikkamaan lainaamoon.Nivelvaiheeseen kehitetyn MERI-materiaalin lähtötasokoetta on käytetty 7. vuosiluokilla MERI-kouluissakahtena syksynä. Hankkeella on myös omat kotisivut.24

Opimme yhdessä ajattelemaanJoensuun kaupunki/KoulutuspalvelukeskusOpimme yhdessä ajattelemaan -hanke tähtäsi Instrumental Enrichment -menetelmän systemaattiseenkäyttöönottoon yhteistyössä erityisopetuksen ja yleisopetuksen luokkien kesken. Lisäksi tavoitteena oliuusien käytänteiden luominen erityis- ja yleisopetuksen oppilaiden käyttäytymisen sekä ajattelu- jaoppimistaitojen ohjaamiseen. Instrumental Enrichment -kouluttaja kävi kouluttamassa koulun henkilökuntaakolmesti, yhteensä viiden päivän ajan. Koulutuksessa opettajat tutustutettiin menetelmän instrumentteihin,pohdittiin motivaation merkitystä oppimiselle ja ohjaamiselle sekä kartoitettiin hankkeen jatkosuunnitelmia.Koulutukseen osallistuneet opettajat pitivät päiväkirjaa ohjaamistaan Instrumental Enrichment -tuokioista.Instrumental Enrichment -menetelmän käyttöön voi tutustua hankkeen opettajien pitämien IE-päiväkirjojenkautta.OppimispolkuHeinolan kaupunkiHeinolan kaupungin Oppimispolku-hankkeen tavoitteena oli kehittää oppilaiden oppimisvalmiuksia,sosiaalisia taitoja sekä informaation prosessointitaitoja Instrumental Enrichment -harjoitusohjelmalla.Koulutusta Instrumental Enrichment -ohjelman käyttöön annettiin ensin 25 opettajalle. Hankkeen jäljiltämalli on levitettävissä kaikkiin Heinolan kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin.OTE-hanke Opiskeluun tutustumisjaksoista eväitäOulun kaupunki/Opetustoimen tukipalveluyksikköOTE-hankkeessa pyrittiin järjestämään erityistä tukea tarvitseville oppilaille oppimistilanteita erioppiaineissa koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä ja näin lähentämään kouluoppimista oppilaidentodellisen elämän kanssa. Uudenlaiset oppimisympäristöt tarjosivat oppilaille positiivisiaoppimiskokemuksia, ja oppilaat saivat toteutusten yhteydessä sellaisia elämyksiä ja virikkeitä, joita osaoppilaista saa vapaa-ajalla niukalti. Oppilaiden kanssa yhdessä laaditut pelisäännöt takasivatsitoutuneisuuden asialliseen käyttäytymiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Hankkeen seurauksenakouluyhteisössä on pikkuhiljaa alettu löytää ja toteuttaa erilaisia eriyttämisen ratkaisuja oppilaidenyksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi.25

Yhteisöllisyys ja osallisuusAktiivisen elämäntavan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen opetussisältöjen, fyysisenja sosiaalisen oppimisympäristön sekä teknisen tuen kehittämisen kautta sosioekonomisestihaastavilla alueillaTurun kaupungin opetuspalvelukeskusHankkeen tavoitteena oli löytää konkreettisia keinoja lasten kannustamiseksi aktiivisuuteen jaosallistumiseen koulupäivän aikana, iltapäivän tunteina sekä iltaisin. Koulupäivän aikaiseen aktivointiin jaosallisuuteen pyrittiin muun muassa välituntitoimintaa kehittämällä. Oppilaita kannustettiin hankkeessaottamaan itse vastuuta välituntitoiminnan organisoimisesta. Keskeisessä roolissa lasten ja nuortenhyvinvoinnin edistämisessä oli myös iltapäivän aikaisen harrastetoiminnan kehittäminen. Hankkeessapyrittiinkin rakentamaan aktiivisen ja turvallisen iltapäivän mallia.Innovatiiviset oppimisympäristöt – jatko- ja laajentamishankeValkeakosken kaupunki / Naakan kouluInnovatiiviset oppimisympäristöt – jatko- ja laajentamishankkeessa tuotettiin erilaisia toiminnallisia jadraamallisia opetuspaketteja, jotka soveltuivat esimerkiksi historian opiskeluun ja paikallistuntemuksenlisäämiseen. Hankkeessa luotiin kiinteä yhteistyösuhde paikallisiin toimijoihin kuten paikalliseenmuseosäätiöön, joka koulu kanssa osallistui kouluopetuksessa hyödynnettävien näyttelyiden ja muuntoiminnan suunnitteluun. Koulun ja työelämän yhteistyötä monipuolistettiin lisäämällä työssä oppimisenmahdollisuutta osana perusopetusta. Henkilöstöä ohjattiin koulutukseen sekä koulutettiin hankkeen aikanaerilaisen tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeessa saatiin aikaan monipuolinen, joustava verkosto sellaistenpaikallisten toimijoiden kanssa, joiden toiminnan keskeisenä kohteena ovat perusopetusikäiset ja toiselleasteelle kiinnittymisvaiheessa olevat lapset ja nuoret.KoulukyläTurun kaupungin opetuspalvelukeskusKoulukylä-hankkeessa autettiin tukea tarvitsevia oppilaita kahden ensimmäisen kouluvuoden aikanamonimuotoisen käsityö-, liikunta- ja TVT-taitoja kehittävän toiminnan avulla. Eri luokkatasojen yhteistyötätehostettiin ja esiopetusikäiset saatiin mukaan koulun toimintaan täsmällisen suunnittelun avulla. Koulukylähankkeenpienluokista suurin osa oppilaista on tavoitteiden mukaisesti jatkanut alkuopetuksen jälkeenopiskeluaan normaalikokoisessa yleisopetuksen kolmannessa luokassa. Hankkeen tavoitteiden mukaisestivarhaiskasvatus ja esiopetus osana sitä siirtyivät Turussa kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen. Hankkeenkotisivuilta löytyy muun muassa kuvagalleria hankkeen aikana syntyneistä oppilastöistä.Kymppiluokalta, nuorisokodista ja yläkouluista innovaattoreita maailmalle – sosiaalisenoppimisympäristön kehittämishankeKirkkopalvelut rySisälähetysseuran oppilaitoksen hankkeen päämääränä oli tukea nuoria, joilla on uhkana jäädä ilmanperuskoulutodistusta ja riskinä syrjäytyä, joutua mielenterveysongelmiin ja rikoskierteeseen. Opiskelijoitamotivoitiin elämään ja opiskeluun sosiaalisella ryhmämenetelmällä ja innovatiivisella opetussuunnitelmalla,joka kehitettiin Sisälähetysseuran oppilaitoksen, Harjun koulun, Meriluodon koulu, Nuortenkoti Poukamanja Paniikkihäiriöyhdistyksen yhteistyönä.Nuori vantaalainen – aktiivinen vaikuttajaVantaan kaupunki, sivistystoimi26

Nuori vantaalainen -hankkeessa vantaalaisnuoria aktivoitiin koulun sisäiseen ja laajempaankinyhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hankkeen tuloksena oppilaiden, jotka eivät tiedä miten koulun asioihinvoi vaikuttaa, määrä vähentyi vuosien 2006 ja 2010 välillä 10 %:sta 5 %:iin. Ilmapiiri lasten ja nuortenosallisuutta kohtaan muuttui positiivisemmaksi. Hankkeen aikana oppilaskuntatoiminnasta muodostuipysyvä rakenne kaikkiin vantaalaisiin peruskouluihin, lukioihin sekä ammattiopisto Variaan. Samoinalueellista oppilaskuntatoimintaa sekä oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston yhteistyötä kehitettiin.Nuorisovaltuuston kanssa suunniteltiin uutiskirje, joka toimii tiedotteena koulujen oppilaskunnille.Järjestettiin Vaikuttaja-päivä, joka mahdollisti lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden tuomisen kaupunginpäättäjien tietoon. 5–6-vuotiaille järjestettiin kysely päivähoidon laadusta, ja Vaikuttaja-päivillä he saivatkertoa unelmiensa päiväkodista ja tulevaisuuden Vantaasta. Vaikuttaja-päivä vakiintui vuotuiseksitapahtumaksi.ToimittajakurssiLauttasaaren yhteiskoulu, HelsinkiLauttasaaren yhteiskoulun toimittajakurssin tavoitteena oli toimittajan taitojen ohella lisätä nuortenosallisuutta paikallisessa yhteisössä. Hankkeen ensimmäisinä lukuvuosina nuoret tekivät omaa julkaisuaanensin paperisena ja myöhemmin verkkojulkaisuna yhteistyössä peruskoululaisten kanssa. Opettajilletarjottiin täydennyskoulutusta, ja hankkeen tiimoilta järjestettiin muun muassa Aikakauslehtipäivä.Viimeisimpänä lukuvuonna kurssin toimintaedellytykset heikkenivät henkilöstömuutosten takia. Kurssivakiinnutti kuitenkin paikkansa lukion valinnaisena kurssina, vaikka alkuperäiset tavoitteet ainerajatylittävästä opetuksesta eivät enää toteutuneetkaan samassa mittakaavassa.27

Yhdessä tekeminenKuvataiteen ”jaettu asiantuntijuus”Savonlinnan kaupunkiKuvataiteen ”jaettu asiantuntijuus” -hankkeessa opiskelijat ja opettajat pääsivät tiiviiden lyhytkurssienmuodossa tutustumaan eri kuvataidealojen työtapoihin. Lyhytkurssit toteutettiin taiteilijavierailujenmuodossa, joita hankkeen aikana toteutettiin viisi kappaletta. Oppilaitosten välinen yhteistyö syventyi jataideopetuksen opetussuunnitelmiin saatiin uusia näkökulmia ja menetelmiä. Hankkeen avulla oppilaitostenopettajat saivat luontevan mahdollisuuden jakaa asiantuntijuuttaan niin keskenään kuin taiteilijoiden jaoppijoidenkin kanssa. Katso videolta kuinka oppilaat työskentelevät hankkeessa maalaustensa parissa.Käsite- ja miellekartat yhteisöllisen tiedonrakentelun työkaluinaLiedon kunta, Paimion kuntaKäsite- ja miellekartat yhteisöllisen tiedonrakentelun työkaluina -hanke toteutettiin samanaikaisesti Liedon jaPaimion kunnissa. Hankkeessa kehitettiin pedagogisia malleja käsite- ja miellekarttojen hyödyntämiseksiopetuksessa. Hankkeen tarkemmat tuotokset, mallit ja materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä hankkeenverkkosivulla.Käytävä- ja verkkogalleria Oma Huone ja Projektitila PajaEspoon kaupunkiHankeen tavoitteena oli luoda uudenlainen koulukulttuuri, jossa oppilailla olisi aito mahdollisuus vaikuttaakouluympäristönsä viihtyvyyteen ja muovata sitä parempaan suuntaan yhdessä muiden oppilaiden jaopettajien kanssa. Hankkeessa tuotettiin oppilaille onnistumisen elämyksiä nähdyksi tulemisen kautta.Karakallion koulun oppilaat saivat kuvataide- ja tekstiilitöitään esille käytävä- ja verkkogalleriaan 4–6 viikonvälein vaihtuvien näyttelyiden yhteydessä. Projektitila Paja mahdollisti työskentelyn kuvankäsittely-,kuvitus-, editointi-, animaatio- ja musiikinteko-ohjelmilla.MatematiikkakahvilaEurajoen kuntaEurajoen lukion Matematiikkakahvilaan voi opiskelija tulla tekemään matematiikan läksyjä tai saamaanmatematiikan tukiopetusta kerran viikossa koulun jälkeen 1–3 tunniksi tarpeen mukaan.Matematiikkakahvilaa pitävät yllä matematiikan opettajat, myöhemmin myös ylemmän luokka-asteenopiskelijat. Kahvila on minkä tahansa vuosiluokan opiskelijoiden käytettävissä. Opettajat ja eritaitoisetoppijat keskustelivat ja oppivat yhdessä oppijoiden lähtökohdista ja tarpeista lähtien. Matematiikanoppimiselle luotiin innostava ja mielekäs ilmapiiri, ja tarjottiin mahdollisuus keskustella matematiikasta jamahdollisista ongelmista sen opiskelussa.Medialeikki esiopetuksen oppimisympäristönäKirkkonummen kunta/EsiopetusMedialeikki-hankkeen tavoitteina oli lasten oppimisympäristön muuttaminen mediaa tuottavaksi jaläpäiseväksi niin, että media näkyisi lasten leikeissä ja oppimistehtävissä oppimisvälineenä eikä vainerillisenä sisällöllisenä osa-alueena. Hankkeessa kehitettiin tältä pohjalta lapsilähtöistä mediakasvatuksenmallia. Hankkeen aikana tuettiin ja kehitettiin sekä lasten että henkilökunnan valmiuksia hyödyntää erilaisiamedian välineitä. Kasvatusyhteisössä kehitettiin mediakulttuuria, jossa mediataidoista muodostui luontevaosa pedagogista, sosiaalista, fyysistä sekä teknistä ympäristöä.28

SlämäritEspoon kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Lemin kuntaSlämärit-hankkeessa pyrittiin vahvistamaan nuorten itsetuntoa ja kehittämään heidän kommunikointi-,esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan osallistamalla heidät runotekstien kirjoittamiseen ja esitysten valmisteluunniiden pohjalta. Lauritsalan koulun oppilaat olivat hankkeesta innoissaan ja yhteistyö koulun sisällä sekäulkopuolisten tahojen kanssa vakiintui ja kehittyi. Yhteistyö Lemin yhtenäiskoulun kanssa toi hankkeeseenuusia näkökulmia samoin kuin runovalmentajalta saatu ohjaus. Slämärikuulumiset voit lukea hankkeenverkkolehdestä.Taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän yhteensovittaminen ja tehostaminenJoensuun kaupunkiHankkeessa luotiin kaiken Joensuun kansalaisopistossa järjestettävän taiteen perusopetuksenkehittämissuunnitelma vuosille 2010–2012. Kehittämissuunnitelmassa ryhmien maksimikokoa hiemanpienennetään ja yleisen oppimäärän tuntimäärät yhtenäistyvät koko toiminta-alueella. Lisäksi opettajilla onmahdollisuus apuopettajiin erityislasten kohdalla. Yhteistyö koko taiteen perusopetuskentän välillä paranikunnan sisäisen yhteisen tiedottamisen myötä. Kaiken kaikkiaan tietoisuus opetusjärjestelyidenvaihtoehdoista parani, kun vaihtoehdoista voitiin informoida kehityssuunnitelman avulla opetusta ostavillekunnille.Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessaSotkamon kuntaHankkeessa esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöjä muokattiin mahdollistamaan juonellisen opetuksentoteuttaminen aiempaa paremmin. Luokkahuoneisiin hankittiin sermejä ja muuta varusteistoa, mutta ennenkaikkea fyysisen oppimisympäristön rajat häivytettiin kuvittelun avulla. Luokat ja päiväkotiryhmäthyödynsivät vuoden ympäri myös ulkotiloja seikkailuissaan: pihaa, metsää, järven jäätä, saarta ja jokivartta.Moniammatillinen yhteistyö lisääntyi hankkeen aikana, kun henkilökunta keittäjistä opettajiin osallistuitoimintaan. Juonelliset joulujuhlat ovat yhdistäneet Kontiolahdella koko kylän. Opettajat saivat hankkeenaikana koulutusta epäsuorista opetusmenetelmistä, jotka osoittautuivat monissa tilanteissa perinteisiämenetelmiä tehokkaammiksi. Hankkeen tavoitteisiin ja tausta-ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi tämändiaesityksen avulla.Vuosiluokkiin sitomaton opetus ja yhteistyöopettajamallin kehittäminen MäntylässäOulun kaupunki opetustoimiMäntylän koulun hankkeen tavoitteena oli vuosiluokkiin sitomattoman työtavan kehittäminen osana esi- jaalkuopetuksen yhteistoimintaa. Hankkeen aikana kehitettiin edelleen koulussa jo olemassa olevaayhteistyöopettajamallia. Koulussa toimi luokaton yhteistyöopettaja luokanopettajien, lastentarhanopettajien,laaja-alaisen erityisopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan ja yksikön johtajan rinnalla.Yhteistyöopettajan toimenkuvaan kuului esimerkiksi toiminta talon sisäisenä kouluttajana, lasten oppimisentukijana, oppimissuunnitelman laatijana sekä teknologian käytön kehittämisen vastuuhenkilönä.29

Tekniset oppimisympäristötKoulun tai oppilaitoksen verkko-opetuksen kehittäminenDigitaalinen portfolio ja oppilastyöarkisto taiteen perusopetuksessaLapuan kansalaisopisto / Lapuan kaupunkiHankkeen aikana oppilaat oppivat digitaalivalokuvauksen keinoin dokumentoimaan työskentelyään ja sentuloksia, käsittelemään ja arkistoimaan kuvia digitaaliseen oppilastyöarkistoon sekä arvioimaan omaatyöskentelyään ja luomaan taiteen perusopetuksen opinnoistaan digitaalisen portfolion. Myös hankkeessatyöskennelleiden opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot lisääntyivät. Hankkeen tuloksenadigitaalivalokuvauksen opetus on vakiintunut kuvataidekoulun lähes kaikkien oppilasryhmien opetukseensamoin kuin työskentelyn dokumentointikin. Kuvataidekoulun oppilaiden vuosittainen itsearviointitoteutetaan Picasa-arkistointiohjelman avulla kuvalliskirjallisena koostesivuna. Näistä koostesivuistarakentuu vähitellen oppilaan oma portfolio.Lahjakkaiden lukiolaisten venäjän verkkokurssi yhteistyössä Moskovan kanssaItä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, LappeenrantaHankkeessa haluttiin vastata lahjakkaiden venäjän opiskelijoiden oppimistarpeisiin lukiossayhteistoiminnallista oppimista kehittämällä, lukiolaisten tuomisella kansainväliseen oppimisympäristöönsekä liittämällä verkostoitumiseen perustuva toimintakulttuuri osaksi lukion opetustoimintaa. Hankkeenaikana toteutettiin myös verkkokurssi, joka on nyt osa Itä-Suomen koulun opetussuunnitelmaa.Lukemaan oppiminen kirjoittamisen avulla; Tragetonin menetelmäEspoon kaupunkiHankkeessa luotiin suomen kieleen sovellettu Tragetonin lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen työtapa,joka niveltyy esi- ja alkuopetuksen sekä äidinkielen opetussuunnitelmaan. Hankkeen aikana havainnoitiin jadokumentoitiin kokeilukoulujen oppilaiden oppimisprosessia ja tuotoksia. Lukemaan oppimisen taidossahavaittiin selkeää kehitystä kokeilukoulujen Allu-tuloksia vertaillessa. Hankkeen tiimoilta tehtiin seitsemänpro gradu -tutkielmaa ja kaksi kandidaatin tutkielmaa. Osa espoolaiskouluista tulee hankkeen jäljiltäliittämään uudistettavaan yksikkökohtaiseen OPS:aan Trageton-työtavan käytön.Musiikkiteknologisen oppimisympäristön jatkokehityshankeEspoon musiikkiopistoEspoon musiikkiopiston hankkeessa kehitettiin äänityskäytäntöjä sekä äänitteiden siirtoa, jakamista jaarviointia osana soittotuntien arkea. Oppilaita kannustettiin luovaan ja yhteisölliseen musiikin tuottamiseen.Opettajia ja kotia aktivoitiin hyödyntämään verkkoa yhteydenpidon välineenä. Opettajille ja oppilaillekehitettiin helposti omaksuttavaa soivan portfolion keruutapaa. Hanke jatkuu TeknoEmo2010-hankkeena.Suomea sävelinLinnalan opisto/Linnalan Setlementti ry, SavonlinnaSuomea sävelin hankkeen tavoitteena oli edistää kaikentasoisten (myös lukutaidottomien) suomenoppijoiden sanaston ja rakenteiden hallintaa musiikin ja auditiivisen kanavan hyödyntämisen kautta.30

Hankkeessa luotiin kaikille avoin maksuton ja jatkuvasti ylläpidetty sivusto, jonne tuotettiin kuunneltavaksi20 suomalaista kansanlaulua Linnalan opiston opiskelijoiden ja opettajien esityksinä. Laulujen sanoihin, joitavoi lukea laulua kuunnellessa, liitettiin interaktiivisia sanasto- ja rakenneharjoituksia.Taikaa! – Taide sosiaalisessa mediassaTampereen kaupunki / Hyvinvointipalvelut /PerusopetusTaikaa!-hankkeessa Kaarilan koulun taito- ja taidepainotteisen 7. luokan oppilaat ryhtyivät dokumentoimaankoulussa tekemiään teoksia ja koulun ulkopuolisessa ympäristössä tekemiään projekteja digitaalisestihenkilökohtaisiin blogeihinsa. Ajatuksena oli, että oppilaat voivat opiskella kuvataidetta monipuolisestivaihtelevissa ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella vaikkapa museoissa. Mukanaan heillä olityövälineet ja kamera. Verkkotaidenäyttelyt ja blogit mahdollistivat ulkopuolisten asiantuntijoiden ohjauksenja kommentoinnin hankkeen aikana. Oppilaiden blogit ja lisätietoa hankkeesta löytyvät hankkeenkotisivuilta.Älytaulun mahdollisuudet perusopetuksen luokilla 1–6Kuopion kaupunkiHankkeessa pyrittiin monipuolistamaan ja kehittämään tieto- ja viestintätekniikan pedagogisia käytänteitäoppijalähtöisestä näkökulmasta. Hankkeen tuloksena älytaulun käyttö on vakiintunut osaksi jokapäiväistäopetusta niissä luokissa, joista älytaulut löytyvät. Oppimateriaaleja jaetaan koululla materiaalipankin kautta.Interaktiivisen valkotaulun käyttö on motivoinut oppilaita ja rohkaissut heitä osallistumaan opetukseen.Taulu mahdollistaa monipuolisemman havainnollistamisen ja tuo opetukseen uusia ulottuvuuksia.Hankkeeseen liittyviä artikkeleita, lehtijuttuja ynnä muuta on luettavissa hankkeen verkkosivuilta.31

Koulujen yhteinen verkko-opetusISOverstaan virtuaaliluokkaKuopion kaupunkiHankeen tarkoituksena oli turvata ISOverstaan virtuaaliluokkapalveluilla tasa-arvoisten ja monipuolistenopetuspalveluiden saatavuus erityisesti pienissä lukioissa. Kaikille hankekouluille hankittiin tuotantoluokkasekä Virtuaaliope-käyttöliittymä opetuksen laadukkaaseen lähettämiseen ja tallentamiseen. Koulut tuottivattallenteita sekä oman lukion että muiden koulujen käyttöön. ISOverstaan avoimessa opetustarjonnassa olilukuvuonna 2008–2009 yhteensä 34 virtuaaliluokkakurssia. Virtuaaliluokkaa hyödynnettiin lisäksiopiskelijoiden ohjauksessa ja tukiopetuksessa. Samalla edistettiin opiskelijoiden vuorovaikutusta verkkooppimistilanteissa.Virtuaaliluokkapalveluiden hyödyntäminen monimediaisen oppimateriaalin tuottamiseksikäynnistyi esimerkiksi siten, että opettajat liittivät tuotantoluokassa tallennettuja videotuokioita Moodlekursseihin.Virtuaaliluokkaa hyödynnettiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa.Virtuaaliluokkahankkeen omat sivut löytyvät täältä.KEKE-työkaluOulun kaupunki/opetustoimiHankkeessa kehitettiin kouluille kestävän kehityksen työkalu, KEKE-työkalu. Hankkeen aikana KEKEtyökaluakehitettiin yhtenäistämällä työkalun rakenne oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien kanssa.Työkalun käyttöä varten tuotettiin ja tuotetaan jatkossakin tukimateriaalia. Työkalun arviointia kehitettiinniin, että koulut voivat vuosittain arvioida kestävän kehityksen toimintasuunnitelmansa valittujen kohtientoteutumista. Kaikkien toimenpiteiden arvioinnissa päädyttiin hyödyntämään kestävän kehityksen kriteerienkotisivuilta löytyvää arviointityökalua. KEKE-työkalun hallinnan kautta voidaan tutkia kouluittain jakunnittain tehtyjen kestävän kehityksen toimintasuunnitelmien tasoa.PaikkaoppiJoensuun kaupunki / Koulutustoimi , Turun kaupunki/OpetustoimiPaikkaOppi on paikkatiedon opetusta tukeva verkkopohjainen oppimisympäristö. Se tarjoaa koulujenkäyttöön monipuolisia työkaluja, aineistoja ja tehtäviä paikkatietotaitojen perusteiden opetukseen sekä omanlähiympäristön tutkimukseen paikkatietomenetelmiä hyödyntäen. Hankkeessa luotiin yhteistä, koko Suomenkattavaa lukiokoulutuksen ja perusopetuksen paikkatieto-opetuksen portaalia. PaikkaOpissa on mukanakartta-alustan lisäksi myös wikityökirja, jonne opiskelijat voivat tallentaa omia töitään. Kartta-alustan avullavoidaan tehdä monenlaisia ja eri oppiaineissa tapahtuvia paikkatietoon liittyviä töitä helposti janykyaikaisesti. Aineistoa palveluun tuottivat muun muassa Maanmittauslaitos ja Geodeettinen laitos.Paikkaopin kotisivut löytyvät täältä.Sodankylän etäkouluSodankylän kuntaSodankylän etäkoulu -hankkeessa luotiin mahdollisuus järjestää A2-kielten opetusta etäopetuksenaLearnlinkin avulla ja kehitettiin muita jo osin vanhentuneita etäopetuksen muotoja. Etäopetusta voidaanhyödyntää sellaisten oppilaiden opetuksessa, jotka eivät väliaikaisesti syystä tai toisesta pysty osallistumaankontaktiopetukseen. Etäopetuksen laatua ja tavoittavuutta parantamalla pyrittiin myös vähentämäänmatkustus- ja kuljetuskustannuksia sekä niiden aiheuttamia haittoja.32

Tieto haltuun: Tietopalvelujen ja tiedonhankinnan kehittäminen verkostoituvassa lukioopetuksessaTampereen kaupunkiTieto haltuun -hankkeessa Tampereen lukiot liitettiin toisen asteen TOKI-tietopalveluun ja sen myötäkehitettiin toisen asteen koulutukseen toimivia kirjasto- ja tietopalveluita. Kehittämiskohteina olivaterityisesti oppilaitoskirjastojen virtuaaliset toiminnot. Lukioden kirjastoihin tarjottiin esimerkiksiinformaatikon palveluita. Hanke tarjosi lukion oppilaille ja opettajille tiedonhankintakoulutusta ja tiedonhaunoppimateriaaleja sekä opettajille oppaan tiedonhakuun. Hankkeessa järjestettiin myös pilottikurssejasosiaalisen median hyödyntämisestä opetuksessa. Hankkeella on kotisivut, jotka tarjoavat tarkempaa tietoahankeen toiminnasta.Tin Whistle Net MatesPorin kaupungin koulutusvirastoHankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön uusi musiikinopetuksen oppimisympäristö Tin Whistle Net Mates -sivustolla ja monipuolistaa muusikinopetusta uusia internetpohjaisia musiikinopetuksen välineitäkehittämällä. Sivustolle saatiin 20 suomalaista ja 11 irlantilaista kansanlaulua sekä laulettuina ettäkaraokeversioina. Lisäksi sivustolle luotiin tinapilli-, kantele-, kitara-, bassokitara-, rumpu- ja pianokoulut.Oppilaat oppivat käyttämään internettiä soiton ja laulun opiskelussa niin musiikkitunneilla kuin kotonaharjoitellessaankin. Oppilaat harjoittelivat kansanlauluja kotonaan ja osallistuivat kansanlaulukilpailuun.Hankkeen tarjolla olevaan materiaaliin pääsee tutustumaan vierailijatunnuksin täällä.Vinkkiverkko perusopetuksessaKotkan kaupunki/Lasten ja nuorten palvelut/OpetustoimiVinkkiverkko perusopetuksessa -hankeen tavoitteena oli luoda verkostomaisesti toimiva virtuaalinenmediakeskus. Hankkeessa pyrittiin verkostoitumalla, vastaamalla kysymyksiin ja jakamalla vinkkejäverkkopedagogiikan, mediakasvatuksen ja opetusteknologian alueella tukemaan vastavuoroisesti osaamisenuudistumista ja verkottuvaa työkulttuuria koulussa. Lisäksi hankkeessa levitettiin ja välitettiin hyviä ideoita,muissa verkostoissa kehitettyjä toimintatapoja ja tarjottiin julkaisupaikka alueen kouluväen omilletuotoksille. Lisätietoa tarjoavat hankkeen kotisivut.33

MobiiliteknologiaeTaitava ohjauksen uusilla urillaJyväskylän koulutuskuntayhtymäHankkeessa hyödynnettiin ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen tarpeisiin kehitettyä eTaitavatyökalua,joka koostuu matkapuhelimessa toimivista mobiilisovelluksista sekä eTaitava-verkkopalvelusta.Hankkeessa mukana olleet opettajat eivät pitäneet pelkkiä eTaitavassa annettuja opiskelijoiden vastauksiariittävinä opiskelijoiden kehityksen tai mahdollisten ongelmien kartoittamiseen. Vaikka kokeilussa ei tämänkaltaista työkalua koettu riittäväksi ainoana oppilaan ohjauksen työkaluna, nähtiin eTaitavassa potentiaaliaoppimispäiväkirjan korvaajana sekä kauempana asuvien opiskelijoiden ohjauksen apuvälineenä.Meidän koulu 2.0Lempäälän kuntaMeidän koulu 2.0 -hankkeessa vertailtiin Moodlen mobiilioppimislisäosa MLE-Moodlen pedagogistakäytettävyyttä kaupalliseen Opit+Binder -kokonaisuuteen. Yhdistelmiä kokeiltiin muun muassametsäopetuspolulla, museo-opetuksessa, metsässä suoritetussa biologian kokeessa ja vapaassahavainnoinnissa mobiililaitteiden avulla. Hankkeessa testattiin myös miniläppäreitä ja Moodleatavanomaisen luokkahuoneopetuksen monipuolistajana. Kokeilusta tehtiin raportti, joka löytyy hankkeenkotisivulta. Lisäksi laadittiin erilaisia arviointeja kuten Lempäälän peruskoulun sekä lukion toiminnanarviointi. Käytetyt metodit ja työkalut dokumentoitiin hankesivuille muidenkin käyttöön.MOBI – Mobiilit oppisisällöt uusissa oppimisympäristöissäOulun kaupunkiMOBI-hankkeessa mallinnettiin mobiililaitteissa käytettävän monikanavaisen median tuottamista, jottaopiskelumahdollisuuksia ilman kiinteää verkkoyhteyttä pystyttäisiin laajentamaan. Hankkeessa mallinnettiinopiskelun laaja-alaisempaa mobiiliutta, huomioitiin erilaiset oppijat sekä joustavuuden lisääminen. Lisäksituotettiin oppimisohjelmia, jotka mallintavat mobiilioppimista ja ovat sovellettavissa monenlaisenoppimateriaalin tuottamiseen. Opettajat saivat koulutusta oppimateriaalien käsikirjoitusten tekemiseen.Alusta asti hankkeessa huomioitiin myös tekninen toteutus ja materiaalien toimivuus mobiililaitteissa.Hankkeessa tuotettiin oppimisen malli, jossa opiskelija ei ole vain vastaanottaja vaan myös aktiivinentoimija. Opiskelijoiden tuottamaa materiaalia on nähtävissä hankkeen sivuilla.Opintojen ohjauksen mobiiliratkaisun kehittäminenHelsingin kauppaoppilaitos OyHankkeen tavoitteena oli kohdentaa mobiilisovellus ryhmänohjauksen ja työssäoppimisen toimintavälineeksisekä varmistaa yhteydenpito opiskelijan matkaviestimeen sijoitettavan sovellusohjelman kautta. Hankkeessakokeiltiin mobiilisovellus eTaitavaa opiskelijaryhmien opintojen ohjauksessa. Opiskelijoiden tarkoitus olivastata heidän matkapuhelimeensa lähetettyihin opintojen ohjaukseen liittyviin kysymyksiin. eTaitavaakokeiltiin myös työssäoppimisen yhteydessä. Sekä opintojen ohjauksen että työssäoppimisen osaltaopiskelijan vastaaminen kysymyksiin eTaitavan kautta matkapuhelimella oli vähäistä, eikä eTaitavan käyttövakiintunut oppilaitoksen käytännöksi työssäoppimisessa tai opintojen ohjauksessa.Tietoa ja turvaa verkostaTurun kaupunkiTietoa ja turvaa verkosta -hankkeessa testattiin ja hyödynnettiin uuden tietotekniikan välineitävuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa sekä tutkittiin näiden yleisyyttä ja toimivuutta. TietuWikiksi nimetty34

nuorekas sivusto toteutti monin tavoin tavoitteensa pilottina, mutta osoitti samalla liiallisen teknisenavoimuuden ongelmat. Erilaisia välineitä (verkkokokousjärjestelmät, blogit, wikit ynnä muut) testattiin niinoppilaiden kanssa kuin esimerkiksi työryhmän jäsenten keskinäisessä viestinnässä onnistuneesti. Yhteistyökoulujen ja eri hallinnonalojen välillä toimi hyvin koko hankkeen ajan, ja näin syntyneitä yhteyksiä voidaanpitää pysyvinä. Somekurssin toiminnan on tarkoitus jatkua kaupungin pysyvänä toimintana ja yhteistyössämuiden hankkeiden kanssa levitä myös kansalliselle tasolle. Lisätietoa hankkeesta tarjoavat hankkeenkotisivut.35

Fyysiset oppimisympäristötJyväskylän käsityökoulun oppimisympäristön kunnostusJyväskylän kaupunkiHankkeessa kehitettiin käsityökoulun oppimisympäristöä siten, että se tukee opetussuunnitelmaa,mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen, kannustaa aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen sekä mahdollistaa hyvättyöskentelyolosuhteet. Hankkeen tuloksena oppimisympäristö parantui: työskentelytilat ovat toimivat,virikkeelliset ja muunneltavat. Sijainti kahdessa kerroksessa rauhoitti työskentelyä, verstastilojenavautuminen katutasoon helpotti tavarankuljetusta ja antoi mahdollisuuden ulkona työskentelyyn. Nytkäytössä on monipuolinen opetusvälineistö. Tilat ovat päivisin ammatillisen lisäkoulutuksen ja iltaisintaiteiden perusopetuksen käytössä.Kolme tietä yhteisöllisyyteenRovaniemen kaupunkiKolme tietä yhteisöllisyyteen -hankkeessa rakennettiin kolme erilaista oppimisympäristöä. Merkittävin näistäon kyläpiha, koulun etupihalla sijaitseva toiminnalliseen oppimiseen aktivoiva oppimisympäristö. Pihalleasennettiin kiinteät pöydät, penkkejä, palkintopalli sekä teatterinurkkaus. Lisäksi pihalle rakennettiinmatemaattinen toimintaympäristö kolmiulotteisista veistoksista aurinkokellosta sekä asfalttiin maalatuistageometrisista kuvioista. Kyläpihasta muodostui tärkeä yhteisöllisyyttä lisäävä oppimisympäristö. Toisenuuden oppimisympäristön, taideakvaarion, vetovastuu oli oppilaskunnalla, ja koulun ala-aulaan muodostuisohvaelementtien hankinnan myötä yhteisöllinen kohtaamis- ja kokoontumispaikka. Kolmas rakennettuoppimisympäristö oli virtuaaliluokka, fyysisesti normaali luokkatila, jonka toteutuksessa keskeistä olimuuntuvuus pedagogiikan ehdoilla sekä teknologian hyödyntäminen.OIVALLA! – Lintulammen koulun oppimisympäristöhankeOulun kaupunki / Lintulammen kouluOIVALLA!-hankkeessa Lintulammen koulun oppimisympäristöä kehitettiin viihtyisämmäksi kestävänkehityksen hengessä. Hanke rakentui taitelijakummien pitämien työpajojen ja laajaanyhteistyökumppaneiden verkoston pohjalle. Työpajatoiminta sijoittui niin kouluun kuin sen ulkopuolellekin.Leirikoulut sekä vierailukäynnit eri museoissa ja yhteistyökumppaneiden luona tukivat opetusta. Suurin janäkyvin saavutus oli Luovuusluokka, jossa perinteinen luokkahuone sai oppilaiden, taiteilijakummien jayhteistyökumppaneiden yhteisponnistuksin uuden ja erilaisen kokonaisilmeen. Luokasta tuli koko koulunylpeys. Kaikkien oppilaiden yhteinen saavutus oli koulun portaikon seinää koristava 13 metriä pitkäräsymatto, johon jokainen oppilas sai kutoa oman pätkänsä omista kuteistaan. Oppilaat osallistuivat pihansuunnitteluun arkkitehdin ohjauksessa ja erilaisissa työpajoissa. Lue täältä tarkempi kertomus hankkeenkulusta.Oppimisen vuodenajat ulkokoulussaHankasalmen kuntaOppimisen vuodenajat ulkokoulussa -hankkeessa rakennettiin liikuntaympäristö, joka houkutteleeliikkumaan ja tukee vertaisliikuttajien työtä. Luokkahuoneopiskelua täydennettiin etenkin taito- jataideaineiden osalta ulkokouluopiskelulla. Materiaalien osalta hyödynnettiin luonnonmateriaaleja. Hankkeenaikana toteutettiin kolme ympäristö- eli pihapäivää sekä ympäristöviikko, joiden tavoitteena oli kokokoulukeskuksen väen kesken lähiympäristöstä nauttimalla tukea kestävän kehityksen ideaa ja vaikuttaa36

koulun käytänteisiin. Yhteiset teemapäivät ja tekemisen lisääminen edistivät vertaisohjaamista, sosiaalistaoppimista sekä tutustumista yli ikärajojen.Kilpikonnasta gepardiksi – innostu ja liiku kanssammeJyväskylän kaupunkiKilpikonnasta gepardiksi -hankkeen päätavoite oli oppilaiden liikunnallisen aktiivisuuden ja yhteisöllisyydenlisääminen välitunti- ja iltapäiväliikunnan avulla. Fyysisen oppimisympäristön muokkausvirikkeellisemmäksi ja motivoivaksi sai heti suuren joukon oppilaita innostumaan välituntiliikunnasta.Liikunnanopetus koulun lähiympäristössä monipuolistui hurjasti, ja liikuntatunneilla saamiensa virikkeidenavulla oppilaiden oli helppo aloittaa omatoiminen välituntiliikunta. Oppilaskunta valitsi halukkaidenoppilaiden omien hakemusten perusteella kymmenen liikkuvaksia, joiden toimenkuva oli välituntiliikunnansuunnittelu, organisointi ja toteutus. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin peliareenan ja pururadan avajaiset,jalkapalloturnaus, viestijuoksu, Unicef-kävely sekä yhteistyötä JJK:n junioreiden kanssa.Vaikeasti kommunikaatiovammaisten aisti- ja oppimistilan kehittäminenPorin kaupungin opetusvirastoHankkeessa pommisuojaksi kutsuttu tila muutettiin monipuoliseksi multisensoriseksi tilaksi tekstiilein, valo-,ääni- ja kuvateknisin laittein sekä aktivointimateriaalein. Tilasta tehtiin erilaisiin tarkoituksiin muokkaantuvaesimerkiksi tilaa rajaavien verhojen avulla. Rakennetut tilat olivat UV-maalien ja -valon avulla muotojenhahmottamista ja näköaistia kehittävä musta tila, aisteja aktivoiva sateenkaaritila sekä rentoutumiseentarkoitettu valkoinen tila. Hanke toteutettiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Aistitilan syntyä ja eritilojen ominaisuuksia esitellään tarkemmin Koivulan erityiskoulun diaesityksessä.37