ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

lään noin 5 m ja enimmillään hieman yli 40 m. Ratatunneli on alimmillaanPakkalantien länsipuolella paalulla 24+069 tasolla noin -13,0 m.Tunnelijärjestelmällä tarkoitetaan ratatunneleiden, yhdystunneleiden,kuilujen, ajotunneleiden ja asemien kalliotilojen muodostamaa kokonaisuutta,joka sisältää myös asennettavat tekniset järjestelmät. Teknisetja turvallisuustilat sijoitetaan asemille ja yhdystunneleihin. Pumppaamotja niihin liittyvät varoaltaat rakennetaan asemille ja ratatunneleidenalimpiin kohtiin. Tunneleiden varoaltaat mitoitetaan yhden vuorokaudenvuotovesimäärälle. Lisäksi ratatunneleiden suuaukoille rakennetaanpumppaamot, joihin johdetaan avoleikkausten sadevedet.Tunneleiden kuivatusvedet johdetaan pumppaamojen kautta selkeytysaltaisiinja niistä edelleen öljynerotusaltaiden kautta ajotunnelinsuuaukkoalueen viereisten teiden sivuojiin tai sadevesiviemäreihin,jotka purkautuvat Vantaanjokeen. Rautatietunnelin sisustustöiden aikanavuoto- ja sadevesien poisto tapahtuu Viinikkalan ajotunnelin lisäksitunnelin alimpaan pisteeseen rakennettavan Osumakujan pystykuilunkautta. Öljynerotus tehdään pääosin porauksessa käytettävänöljyn erottamiseksi.Viinikkalan asemavarauksen kohdalla rautatietunneliin rakennetaanajotunneliyhteys, joka toimii rakentamisen aikana työtunnelina ja jonkakautta pääosa tunneleiden louhinnasta, rakentamisesta ja varustelustatoteutetaan. Käyttötilanteessa ajotunneli toimii huoltotienä ja poikkeustilanteissauloskäytävänä, pelastustienä sekä savunpoiston korvausilmareittinä.Osumakujan pystykuilu toimii myös uloskäytävänä ja pelastustienä.Pääkaupunkiseudun vesihuollon turvaava Päijänne-tunneli risteää Kehäradankanssa. Päijänne-tunneli sijaitsee kehäradan alapuolella. Päijänne-tunnelinperuskorjaus toteutettiin vuoden 2008 aikana, jolloinPäijänne-tunneliin rakennettiin tiivistys- ja lujitusrakenteita ao. risteysalueelle.Päijänne-tunnelin läheisyys otetaan huomioon Kehäradan rakentamisessaesi-injektoinneissa, lujituksissa ja louhinnoissa sekä ratapohjankäsittelyssä ja kuivatuksessa.4LuonnonympäristöKallioperäKehäradan rautatietunnelin suunnittelualueen kivilaatu vaihtelee massamaisestagraniitista liuskeiseen kiillegneissiin. Monin paikoin graniitti-ja kiillegneissiosuudet vaihtelevat siten, että kivilaatu on rakennusgeologisenkalliolaatuluokituksen mukaan seoksista. Rapautumisasteeltaankivilaadut ovat pääasiassa rapautumattomia tai vähän rapautuneita.Rakotäytteenä havaittiin erityisesti rikkonaisuusvyöhykkeissäklorittia, karbonaattia ja kalliosavea.Suunnittelualueella on tehty yleissuunnitteluvaiheessa rakennusgeologinenkartoitus, porakonekairauksia, kallionäytekairauksia sekä seismisiäluotauksia kallion laadun ja kallionpinnan korkeusaseman selvittämiseksi.Seuraavassa on esitetty merkittävimmät tutkimuksissa havaitutrikkonaisuusvyöhykkeet.- Paaluvälillä 22+250–22+300 on murrosrakenteinen rikkonaisuusvyöhyke.Vesimenekkimittausten mukaan reiän alkuosassa rakoilu

on tiivistä. Näytteen loppuosassa vesimenekkiä ei saatu mitattuakallion rikkonaisuudesta johtuen.- Paalulla 23+300 havaittiin muutaman metrin levyinen murros-/ruhjerakenteinen rikkonaisuusvyöhyke. Rakoilu vaihtelee vesimenekkimittaustenmukaan tiiviistä avoimeen.- Paaluvälillä 23+710–23+730 havaittiin näytteen suunnassa noinkahdenkymmenen metrin matkalla murros-/ruhjerakenteista kalliolaatua.Rakoilu vaihtelee vesimenekkimittausten mukaan tiiviistäavoimeen.- Paaluvälillä 24+080–24+120 molempia ratatunneleita leikkaa noinkoillis-lounaissuuntainen usean kymmenen metrin levyinen alueellinenheikkousvyöhyke. Vesimenekkimittausten mukaan rakoilu onsuhteellisen avointa tai avointa. Kallion laatu on pääosin murros-/ruhjerakenteista, mutta myös savirakenteista kalliota esiintyy.- Paaluvälillä 24+340–24+380 on murrosrakenteinen heikkousvyöhyke.Vesimenekkimittausten mukaan rakoilu vaihtelee tiiviistäavoimeen.Vaihtoehdossa Ve3 kallion rakenne on Päijänne-tunnelin risteysalueellahieman parempaa kuin voimassa olevan luvan mukaisessa vaihtoehdossa.Päijänne-tunnelin risteämisalueella kalliossa esiintyy rakoilua, joka onvettä johtavaa sekä Päijänne-tunnelin että ratatunnelin tasossa.Linjauksen Ve0 kohdalla Päijänne-tunnelissa esiintyy loiva-/vaakaasentoisiarikkonaisuusvyöhykkeitä, joihin liittyy vähän savitäytettä.Valuvaa ja tippuvaa vuotoa esiintyy yleisesti.5MaaperäPinta- ja pohjavedetKehäradan rautatietunnelin suunnittelualueen ja sen lähiympäristönmaaperä on pääasiassa hiekkaa ja moreenia sekä savea ja silttiä. Savijasilttialueita esiintyy vaihtelevasti koko rautatietunnelin osuudella.Mahdollisen pohjaveden pinnan alenemisen ja tätä kautta maaperänpainumien kannalta merkittävimmät savi- ja silttialueet ovat radan paaluilla22+300, 23+100, 23+300, 24+100 ja 24+200. Näillä alueilla maakerrostenpaksuus on noin 15–30 m.Kasvillisuus, eläimistö, suojelukohteetPintavesiSuunnitellun rautatietunnelin kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessäei ole kasvillisuuden tai eläimistön kannalta suojeltuja alueita.VantaanjokiVantaanjoki on 99 km pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1 680km 2 . Vantaanjoen pääuoman alaosaksi nimitetään Vanhankaupunginlahdenja Palojoen liittymäkohdan välistä aluetta. Vantaanjoelle ovat

tyypillisiä nopeat virtaaman ja veden laadun muutokset. Valumavedethuuhtovat sadejaksoilla runsaasti maa-ainesta jokeen.Ympäristöhallinnon Myllymäen hydrologisen aseman havainnoista1966–2005 lasketut virtaaman tunnusluvut sekä toistuvuusanalyysilläarvioidut ylivirtaamat ovat:HQ = 228 m 3 /s HQ(1/20) = 153 m 3 /sMHQ = 91 m 3 /s HQ(1/50) = 177 m 3 /sMQ = 12,2 m 3 /s HQ(1/100) = 195 m 3 /sMNQ = 1,76 m 3 /sNQ = 0,7 m 3 /sSuurin Vantaanjoella havaittu tulva on vuoden 1996 kevättulva. Tällaisentulvan arvioitu toistumisaika on yli 250 vuotta.KeravanjokiKeravanjoki on 65 km pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on395 km 2 . Keravanjoelle on tyypillistä suuret virtaama- ja vedenlaatuvaihtelut.Päijänne-tunnelista johdettavan lisäveden avulla pyritään lisäämäänKeravanjoen virtaamia ja parantamaan vedenlaatua joen virkistyskäytönja kalataloudellisten edellytysten parantamiseksi. Lisävesi vähentääkuivina ja normaalisateisina kesinä merkittävästi joen rehevyyttäja sameutta. Joen levämäärät alenevat virtausnopeuden kasvun ja fosforipitoisuuksienlaimenemisen ansiosta.Finavian Oyj:n maanalaiset pengeraltaatKehäradan pohjoispuolella paaluvälin 21+900–22+500 kohdalla sijaitseepengerallas lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä ratalinjasta.Kiitotie 3:n alueelta sadevesiviemärillä kerätyt sade- ja sulamisvedetjohdetaan ko. pengeraltaaseen.Pengeraltaiden pohja on savea ja reunaosat on tiivistetty käyttäenHDPE-kalvoa ja betoniittimattoa. Lentokenttäalueen hulevesien johtaminentapahtuu imeytyssalaojien, -kaivojen ja -penkereiden kautta. Vettäläpäisemättömälle pohjalle rakennettu allas on patorakentein ympäröitylouhepenger, jossa vettä voidaan pidättää louheen tyhjätilaan. Allason rakennettu liukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien tasausaltaaksija biologiseksi puhdistusyksiköksi. Mikro-organismit hyödyntävät sulatusaineidensisältämän hiilen ja puhdistavat valumaveden sen kulkiessapenkereen läpi. Altaan tilavuus on noin 100 000 m 3 . Altaasta vesi puretaankokoojasalaojien ja purkuputkistojen kautta Vantaajokeen johtaviinpuroihin.6PohjavesiPohjaveden pinnan korkeutta on tarkkailtu Kehäradan suunnittelualueellavuodesta 2004 alkaen. Vuosina 2008–2009 tarkkailuverkostoa ontäydennetty uusilla havaintoputkilla. Kehäradan rautatietunnelin Ve3-linjauksen ympäristössä tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta 62havaintoputkesta. Lisäksi tarkkailussa käytetään hyväksi seitsemää Päijänne-tunnelinhavaintopistettä ja Finavia Oyj:n tarkkailupisteitä lentokenttäalueella.Ve3 linjalle on ohjelmoitu yhdeksän uutta pohjaveden havaintoputkea,joista kolme sijoittuu pengeraltaiden kohdalle ja kuusi Päijänne-tunnelinja Kehäradan risteämiskohdalle.

Hankealueen länsipäässä Katriinantien alueella pohjaveden pinnankorkeuson tasolla +35 m. Korkeimmillaan pohjaveden taso on Ve3 linjauksenkeskivaiheilla Päijänne-tunnelin kohdalla +45 m. Veromiehenkylänpuron alueella paaluvälillä 23+800–24+400 pohjavesi on tasolla +30–35m. Pohjaveden laatua seurataan Ve3-linjauksen alueella viidestä kaivostaja yhdeksästä havaintoputkesta.Rautatietunnelin läntisen suuaukon ja Vantaanjoen välisellä alueella sijaitsevienkiinteistöjen vesihuolto on oman kaivon varassa. Kaivot ovatpora- ja rengaskaivoja.Rautatietunnelin paaluvälin 23+800–24+400 eteläpuolella noin 500 metrinetäisyydellä sijaitsee Backaksen pohjavesialue (01 092 05). Backaksenpohjavesialueelta kulkee laaksopainanne pohjoiseen Kehäradansuuntaan. Muodostuma on vettä ympäristöstään keräävä. Alueella sijaitseeLSO Foods Oy:n vedenottamo, joka ei ole enää käytössä.Rautatietunnelin pohjoispuolella noin 2 km:n etäisyydellä kiitotie 3:nkohdalla on Lavangon pohjavesialue (01 092 11).Päijänne-tunneli on Kehäradan alapuolella paalun 23+800 kohdalla.Rautatietunnelin ja Päijänne-tunnelin väliin jää 13 m kalliota. Päijännetunnelinnormaalissa käyttötilanteessa pohjaveden painetaso on lähelläluontaista maanpintaa. Tästä johtuen vesi ympäröivästä kalliomassastapyrkii purkautumaan Kehäradan tunneleiden suuntaan.7MaankäyttöRautatietunnelin läntisen suuaukon ja lentoaseman välillä on uutta liikenteenja palveluiden aluetta, jota osittain vielä rakennetaan. Lentoasema-alueon koko ajan kasvava työpaikka-alue. Rautatietunnelin läheisyydessäon tehty rakennusten perustamistapaselvitys. Osa rakennuksistaon paalutettu ja osa on maanvaraisia.Rautatietunnelin rakentaminenRakentamisen toimenpiteetRatatunnelit louhitaan tunnelisuuaukkojen ja ajotunnelin kautta. Tunneleistasaatava louhe kuljetetaan ratatunneleiden läntisiltä suuaukoilta jaViinikkalan ajotunnelista Vantaan kaupungin tai Finavia Oyj:n rakennuskohteisiinsekä Viinikkalan olemassa oleville läjitys- ja murskausalueille.Tunneleiden kalliorakennustyöt tehdään poraus-räjäytystekniikalla, mikäsisältää seuraavat toistuvat työvaiheet: tunnelin perän poraus, panostus,räjäytys, tuuletus sekä louheen kuormaus ja kuljetus välivarastoontai lopulliseen käyttökohteeseen. Yhdellä räjäytyksellä edetään noin viisimetriä, jolloin louhetta syntyy noin 300 kiinto-m 3 (noin 500 irto-m 3 )/räjäytys. Räjäytyksiä tehdään työkohteittain 1-3 kpl/vrk.Tunnelijärjestelmän rakentamisesta tehdään erikseen ympäristönsuojelulainmukainen meluilmoitus. Tavoitteena on tehdä rakennustyö pääosin2-vuorotyönä.Tunnelit ja kalliotilat lujitetaan systemaattisella pultituksella ja kattavallaruiskubetoniverhouksella. Maanpintaliitosten (ajotunnelit, kuilut), Päijänne-tunnelinristeysalueen ja painumille riskialttiiden alueiden kohdillatunnelit injektoidaan systemaattisesti esi-injektoimalla. Tarvittaessa varaudutaanpaikoittaisiin systemaattisiin tiivistysinjektointeihin myös muillatunneliosuuksilla. Kaikki injektoinnit tehdään pääosin ennen louhintaa

Rakentamisen aikainen kuivatusns. esi-injektointina ja sementtipohjaisia tiivistysaineita käyttäen. Injektointiaineethyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksella.Ve3 tunneliosuudelta louhittava kokonaismäärä on noin 400 000 kiintom3 (710 000 irto-m 3 ). Tunneleiden louhintaan arvioidaan käytettävännoin 50–60 tonnia räjäytysaineita.Kalliorakennustöiden aikana tunnelitiloihin tulevat vuoto- ja sadevedetsekä louhintaporauksessa käytettävät huuhteluvedet kootaan ajotunneleidenkohdalla ja laskuperänä louhittavien tunneleiden perällä olevillepumppaamoille. Pumppaamoilta vedet pumpataan selkeytysaltaisiin jajohdetaan edelleen öljynerotusaltaiden kautta ajotunnelin suuaukkoalueenviereisten teiden sivuojiin tai sadevesiviemäreihin, jotka purkautuvatVantaanjokeen. Huuhtelu- ja kuivatusvesien suunnitellut purkureitit onesitetty hakemuksen liitteessä. Tarvittaessa teiden sivuojia perataan jakunnostetaan.Rautatietunnelin sisustustöiden aikana vuoto- ja sadevesien poisto tapahtuuajotunneleiden lisäksi tunnelin alimmissa pisteissä olevien pystykuilujenkautta. Öljynerotus tehdään pääosin porauksessa käytettävänöljyn erottamiseksi.Selkeytysaltaissa vesistä erotetaan louhintaporauksessa syntyvä hienojakoinenporaussoija. Öljynerotuskaivojen öljy kerätään säiliöihin ja toimitetaanongelmajätelaitokselle. Työnaikaiset selkeytys- ja öljynerotusaltaatpuretaan rakentamisen valmistuttua.Vedenkäsittelyjärjestelmät mitoitetaan seuraavasti:- selkeytysaltaiden pintakuorma on ≤0,7 m/h- poisjohdettavan veden öljypitoisuus on alle 5 mg/l- poisjohdettavan veden pH-arvo on ≤9,0Louhinnan aikana muodostuvien huuhteluvesien määrä työkohteittainon porausyksikön toimiessa 5-8 l/s ja vuotovesien arvioitu määrä 2-4 l/s.Päijänne-tunnelin ottaminen huomioon rautatietunnelin rakentamisessaRakentamisaikaPäijänne-tunnelin eteläosan peruskorjaus toteutettiin vuoden 2008 aikana.Kehäradan risteyskohtiin (Ve0, Ve3) Päijänne-tunneliin rakennettiintiiviit 150 m pitkät betonitunneliosuudet, jotka toimivat Päijännetunnelintukirakenteina ja estävät veden virtaamisen Kehäradan ratatunneleihin.Kehäradan ratatunnelit injektoidaan systemaattisesti ja ratatunneleidenpohjat betonoidaan siten, ettei sinne jää painanteita, joistaratapohjalle kertyvät aineet pääsisivät valumaan Päijänne-tunneliin senpainetta alennettaessa tai sen ollessa tyhjänä.Tunnelit voidaan louhia pääasiassa kaksiperälouhintana, jolloin tunnelialouhitaan ajotunnelin kohdalta kahteen suuntaan. Yksiperälouhintaajoudutaan tekemään ajotunneleita ja ratatunneleiden päätyosuuksialouhittaessa. Kaksiperälouhinta nopeuttaa louhintaa, koska työ tehostuuja odotusajat pienenevät.8

Vaihtoehdon Ve3 alueen kalliorakennustöiden vaatima aika on noin 1,5vuotta. Rakennus- ja asennustöiden vaatima aika on sen jälkeen noinvuosi.Louheen välivarastointi, kuljetus, mahdolliset käyttökohteetTunnelista saatava louhe kuljetetaan ratatunnelin läntiseltä suuaukoltaja Viinikkalan ajotunnelista Vantaan kaupungin ja Finavia Oyj:n rakennuskohteisiinsekä Viinikkalassa olemassa olevalle läjitys- ja murskausalueellejatkojalostusta varten.Rautatietunnelista saatavat louhintamassat käytetään Vantaan kaupunginja Finavia Oyj:n sekä muun rakennustoiminnan edellyttämissä täyttö-ja rakentamishankkeissa.Rautatietunneleiden rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutuksetArvioitu vaikutusalueRakentamisen aikaiset vaikutuksetKalliopohjaveden arvioidaan kokemusten mukaan alenevan paikoitellennoin 100-150 m:n etäisyydellä tunneleista. Tunnelin tiivistämistoimenpiteistäriippumatta kalliopohjavedenpinta tulee alenemaan jonkin verranpitemmällä ajanjaksolla.Kalliotunneleiden tiivistämistavoitteet määritellään rata- ja rakennussuunnitteluvaiheissa.Ohjeelliset sallitut vuotovesimäärät tunneleissaovat 2-10 l/min/100 m. Kalliotunneleiden tiivistämistä ohjataan pohjavedenja painumien seurannan antamien tulosten pohjalta siten, että tunnelirakentaminenei aiheuta haitallista pysyvää pohjaveden pinnanalenemaa.Tunnelin rakentamisen ja käytön aikaiset pintavesivaikutukset kohdistuvatkuivatusvesien purku-uomiin.Vaikutukset pintaveteenRakentamisen aikaisia vaikutuksia pintaveteen syntyy lähinnä kuivatusjahuuhteluvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Porauksenhuuhteluvedet ovat vesijohtovettä. Tunneleista pumpattavat vedet johdetaanselkeysaltaiden ja öljynerotuksen kautta purkuojiin.Louhinta- ja räjäytystöistä sekä läjitysalueilta tuleva vesistökuormitus onlähinnä kiintoainesta (kivipölyä) ja räjäytysaineista peräisin olevaa typpeä.Louhintatöissä käytetään räjähdysaineina dynamiittia, kemiittiä,aniittia ja forsiitti -putkipanoksia tai vastaavia. Näissä aineissa on suurinosa ammoniumnitraattia ja jonkin verran nitroglyserolia ja natriumia. Räjäytyksissälasketaan keskimäärin 99,5 % aineista räjähtävän ja 0,5 %jäävän räjähtämättä. Räjähdysaineen typpi hapettuu räjähdyksessä typenoksideiksi. Tunnelit tuuletetaan räjäytyskatkon jälkeen. Räjähtämätön(palamaton) osuus jää louheeseen ja muodostaa vähäistä typpikuormitustasateen huuhdellessa kivilouheen läjitys- ja välivarastointialueita.Läjitys- ja välivarastointialueilta vedet johdetaan ojien ja viemäröintienkautta Keravanjokeen tai Vantaanjokeen kuten tievarsien sivuojattälläkin hetkellä.9

Typpikuormitus kohdistuu ojiin ja jokiin, joissa se laimenee suureen vesimäärään.Epäorgaaniset typpiravinteet saattavat hieman lisätä vesienrehevöitymistä suppealla alueella kuivatusvesien purkukohtien ja louheenvarastointialueiden lähellä rakentamisen aikana. Lisäksi johdettavatvedet voivat ajoittain lisätä veden sameutta paikallisesti. Vaikutuksetovat lyhytaikaisia.Injektointiaineiden ja ruiskubetoniaineiden sementti nostaa kuivatusvesienpH:ta jonkin verran. Kuivatusvesien pH:n säätöön välille 6,0–9,0varaudutaan tarvittaessa.Vaikutukset pohjaveteenRakentamisaikana pohjaveden aleneminen kohdistuu ensisijaisesti tunnelinlähialueen kalliopohjaveteen. Maapohjaveden taso voi laskea alueilla,joissa pohjavesivarastot ovat pienet ja vettä johtavat maakerroksetovat yhteydessä suoraan kallioon. Virtauskuvan muutokset ovat yleensähitaita, eivätkä muutokset todennäköisesti ole havaittavissa rakentamisenaikana. Pohjaveden pinnan muutoksia seurataan rakentamisen aikanaerikseen laadittavan työnaikaisen seurantaohjelman mukaisesti.Pakkalan laaksopainanteen kohdalla tunneli tiivistetään niin, ettei se aiheutaBackaksen pohjavesialueella olevan vedenottamon antoisuudenvähenemistä.Rautatietunnelilla ei ole vaikutuksia Lavangon pohjavesialueeseen.Rautatietunnelin käytön aiheuttamat vaikutuksetVaikutukset pintaveteenKäytön aikaisia vaikutuksia pintaveteen syntyy tunnelien kuivatusvesienaiheuttamasta vesistökuormituksesta. Tunneleista käytön aikana pumpattavatvedet johdetaan ojia pitkin selkeysaltaiden ja öljynerotuksenkautta purkuojiin. Kuivatusvedet ovat tunneleihin suotautuvaa pohjavettä.Normaalitilanteessa kuivatusvedet parantavat purkuojien veden laatua.Injektointiaineiden ja ruiskubetoniaineiden sementti nostaa kuivatusvesienpH:ta jonkin verran myös käytön alkuvaiheessa. Rakentamisenaikaisten seurantatulosten perusteella varaudutaan tarvittaessa kuivatusvesienpH:n säätöön välille 6,0–9,0.Vaikutukset pohjaveteenPohjaveden aleneminen pitkäaikaisesti kohdistuu ensisijaisesti tunnelinlähialueen kalliopohjaveteen ja vähäisessä määrin maapohjaveteen.Kalliopohjaveden pinnan aleneminen ei yleensä aiheuta haitallisia vaikutuksia.Maapohjaveden pinnan pysyvä aleneminen saattaa aiheuttaavähäisiä painumia maaperässä.Yksityisiin talousvesikaivoihin ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia.Kekkilä Oy:n porakaivon veden pinta saattaa alentua, mikäli kalliossaon tunnelin ja kaivon välillä hyvä virtausyhteys.Mikäli Finavia Oyj:n maanalaiset pengeraltaat eivät ole täysin tiiviitä,saattaa liukkaudentorjunta-aineiden vaikutus näkyä vähitellen pohjavedenlaadussa laajemmalla alueella kuin nykyisin.10

11Vaikutukset luonnonympäristöönKehäradan rautatietunneli rakennetaan syvälle kallioon, jolloin maanpäällisiärakenteita ovat ainoastaan ajotunnelit ja pystykuilujen rakenteet.Rakentaminen tehdään rakennetulla tai rakennettavaksi kaavoitetullaalueella. Rautatietunnelin ympäristössä ei ole sellaista luonnonympäristöä,jolle voisi aiheutua haitallisia vaikutuksia.Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiinMuut vaikutuksetHankkeen toteuttamisen edellytyksetHankkeesta aiheutuvat hyödytPohjaveden pinnan rakennusaikaisen aleneman ei arvioida aiheuttavanpysyviä haitallisia rakennusten tai rakenteiden painumia. Pohjavedenpinnan aleneminen on usein hidasta.Louhintatöiden vaikutuksia ympäristöön ovat mm. tärinä, melu ja pöly.Louhinnan aiheuttamaa tärinää rajoitetaan siten, että työnaikaiset ja pysyväthaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Louhintatärinää seurataanja työtä ohjataan saatujen mittaustulosten perusteella.Rakennussuunnittelun yhteydessä suoritetaan yksityiskohtainen tunnelinlähialueen louhinnan riskianalyysi sekä rakennusten ja rakenteidenkatselmukset, joiden perusteella määritellään louhinta- ja rakennustavat.Louhinnan aiheuttamaa tärinää seurataan jatkuvasti räjäytyskohteenlähialueilla. Kaikki vahingot ja haitat selvitetään töiden aikana jajälkeen tapahtuvissa katselmuksissa ja vahingot korvataan täysimääräisinätai korjataan. Koska tunnelitilat ovat syvällä, ei merkittäviä lähellämaanpintaa tapahtuviin louhintoihin verrattavia tärinähaittoja ole odotettavissa.Rakentamisaikana melua aiheutuu maankaivusta, louhintaporauksestaulkoalueilla, massojen kuormauksesta, kuljetuksesta sekä rakennusaikaisestailmanvaihdosta. Louhintaporauksen ja kuormauksen melua estetäänsuojarakenteilla ja kuormaamalla louhe tunnelitiloissa.Avolouhinnoissa porauksessa syntyvä pöly otetaan talteen. Louheenkäsittelyssä ja kuljetuksessa syntyvä pölyäminen estetään vesikastelulla.Tunnelilouhinnassa käytetään porauksessa vesihuuhtelua, mikä estääpölyn syntymisen ja pölyn kulkeutumisen tuuletuksen mukana ulkoalueelle.Junaliikenteen tärinästä aiheutuvaa runkomelua vaimennetaan häiriöalttiillaalueilla Vantaan ympäristöviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.Kehärata on sekä seudullisesti että valtakunnallisesti merkittävä kaupunkirata,joka parantaa pääkaupunkiseudun pohjoisista naapurikunnistatehtävien työ- ja asiointimatkojen sujuvuutta ja yhdistää Helsinki-Vantaan lentoaseman raideyhteydellä muuhun Suomeen.Rautatietunnelin rakentaminen vaihtoehdon Ve3 mukaisesti noin 450metriä pohjoiseen voimassa olevan luvan mukaisesta vaihtoehdosta

Ve0 mahdollistaa Finavia Oyj:n alueelle suunnitellun keskiterminaalinparemman käytön.Kehärata luo mahdollisuuden keskittää asumista ja työpaikkoja tehokkaanjoukkoliikenteen piiriin kestävän kehityksen mukaisesti. Ratavyöhykkeelläon Vantaalla rakentamismahdollisuudet 40 000 asukkaalleja 60 000 työpaikalle. Rata palvelee tulevaisuudessa kilometrin säteelläasemista noin 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa. Lentoasemayhteydenansiosta rata on alueellisesti sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisestimerkittävä.Kehäradan rakentaminen edistää merkittävästi joukkoliikenteen asemaapääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä ja on yhteiskuntataloudellisestikannattava hanke.Hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetyksetKaivotRautatietunnelin rakentamisella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksiavaihtoehdon Ve3 ympäristössä olevien yksityisten kiinteistöjen kaivojenantoisuuteen tai veden laatuun rakentamisaikana. Kaivoille ei arvioidaaiheutuvan myöskään pysyviä haittoja. Mikäli odottamattomia haittojakuitenkin aiheutuu, ne korvataan täysimääräisinä.Rakennukset ja rakenteetRautatietunnelin vaihtoehdon Ve3 rakentamisen maaperän pohjavedenpinnan aleneminen tulee arvioiden mukaan olemaan niin pieni, ettei haitallisiarakennusten tai rakenteiden painumia tai vauriota synny.Vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaaminenSeurantaohjelmaVaihtoehto Ve0:n seurantaohjelmaPohjaveden tarkkailuHakijan arvion mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiäei tunnelin rakentamisesta aiheudu.Uudenmaan ympäristökeskus on 17.6.2009 hyväksynyt Kehäradan rautatietunnelinrakentamisen ja käytön aikaisen pohjaveden, pintaveden japainumien seurantaohjelman. Seurantaohjelmassa on esitetty tarkkailupisteetmyös linjauksen Ve3 osalta. Linjauksen varrella tehdään parhaillaantäydentäviä tutkimuksia ja alueelle on ohjelmoitu asennettavaksimuutamia pohjaveden havaintoputkia.Pohjaveden tilaa on tarkkailtu vuosina 2004–2008 koko Kehäradan varrella.Tarkkailussa on ollut mukana tunnelilinjan varrella olevia talousvesikaivojaja havaintoputkia, joista on seurattu pohjaveden pinnan muutoksiaja pohjaveden laatua.Rakentamisen aikana pohjaveden pintoja seurataan tunneliperien etenemisenmyötä erillisen laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksivalikoiduista pisteistä seurataan pohjaveden laatua. Rautatietun-12

Pintaveden tarkkailuRakennusten ja rakenteiden tarkkailuHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINENnelin valmistumisen jälkeen laaditaan erillinen jälkitarkkailuohjelma, jokahyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksella.Rakentamisen aikana seurataan poisjohdettavan veden laatua työmaallaveden purkupisteestä sekä ojista, joihin rakennustyön aikaisia kuivatusvesiäjohdetaan ja lisäksi kahdesta pisteestä Vantaanjoesta. Tarvittaessarautatietunnelin valmistumisen jälkeen laaditaan erillinen jälkitarkkailuohjelma,joka hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksella.Rautatietunnelin rakentamisen aikana seurataan maanvaraisesti perustettujenrakennusten ja rakenteiden painumia ja kuntoa mittauksin jakatselmuksin erillisen laadittavan ohjelman mukaisesti.Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavallakuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vantaan kaupungissavarannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen jamielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 8.10.2009.Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisilleja asianosaisille.MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että Ve3 vaihtoehdonlupamääräyksissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat:Tunnelissa havaittavat yksittäiset vuodot tukitaan vähintään 500 metrinetäisyydelle Päijänne-tunnelin molemmin puolin. Vuotovesien määräntulee olla kyseisellä osuudella alle 1 l/min/100m. Muilla tunneliosuuksillavuotovesien määrän tulee olla alle 4 l/min/100 m.Injektointi- ja muista tiivistysaineista sekä tiivistysmateriaaleista tuleeesittää VTT:n tai vastaavan laitoksen lausunto näiden aineiden ja materiaaliensoveltuvuudesta Päijänne-tunneliin tai pohjavesialueisiin hydraulisessayhteydessä olevien rakosysteemien tukkimiseen. Lausunnottoimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle kolmen viikkoa ennen aineidenja materiaalien käytön aloittamista. Käytettävistä aineista ja materiaaleistaei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumista tai vaaraaPäijänne-tunnelin käytölle.Luvan saajan on ilmoitettava välittömästi Pääkaupunkiseudun VesiOy:lle, Helsingin Vedelle, Vantaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaanympäristökeskukselle, mikäli tunnelin rakentamisessa käytettäviä aineitaon vaarassa joutua Päijänne-tunneliin tai jos tunnelin vesivuodot ovatpoikkeuksellisen suuria. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiinsanottujen haittojen poistamiseksi.Pohjavettä pilaavia aineita ei saa varastoida tai käyttää siten, että pohjavedenpilaantuminen on mahdollista.13

Tunnelin vuotohavainnot taltioidaan ja raportoidaan vesitarkkailuraporttienyhteydessä.Ve3:n mukaan päivitetyt pohjavesien, pintavesien ja painumien tarkkailuohjelmattulee toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle (kahtenakappaleena), Ilmailulaitos Finavialle, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle jaVantaan kaupungille kuukauden kuluessa luvan myöntämisen jälkeen.2) Ilmailulaitos Finavia Oyj on lausunut, että hakijalle voidaan myöntäälupa rautatietunnelin linjauksen muuttamiselle ja töiden aloittamiselleennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, mikäli noudatetaan hankkeelleaiemmin myönnettyä lupapäätöstä nro 127/2008/3 ja Uudenmaanympäristökeskuksen päätöstä hankkeen seurantaohjelmasta sekä IlmailulaitosFinavian ja Ratahallintokeskuksen välisiä sopimuksia Kehäradanrakentamiseen liittyen.Tunneleiden kuivatuksen osalta muistuttaja on vaatinut, että ennen töidenaloittamista on ojien, rumpuputkien ja sadevesiviemäreiden kapasiteetittarkistettava ja tarvittaessa tehtävä korjaavat toimenpiteet, jottarankkasateenkaan aikana ei tapahdu ojien, sadevesiviemäreiden yms.rakenteiden tulvimista. Työ on keskeytettävä, jos ojien tulvimisesta aiheutuuvaaraa Finavian rakenteille.Hankkeen vaikutuksista pohjaveteen ja rakenteisiin muistuttaja on lausunut,että kehäradan pohjoispuolella paaluvälin 21+900 – 22+500 kohdallasijaitsee pengerallas lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä ratalinjasta.Kiitotie 3:n alueelta kerätyt sade- ja sulamisvedet johdetaanko. pengeraltaaseen. Pengerallas on rakennettu kiito- ja rullausteidenliukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien tasausaltaaksi ja biologiseksipuhdistusyksiköksi. Pengeraltaan pohja on savea ja reunaosat on tiivistettykäyttäen HDPE-kalvoa ja betoniittimattoa.Uuden ratalinjauksen läheisyydessä ja mahdollisella vaikutusalueella sijaitseemyös muita lentoaseman toimintaan liittyviä rakenteita, kuten kiito-ja rullausteitä, lennonvarmistuslaitteita, tuleva lumenläjitysalue ja uusietäjäänpoistopaikka.Muistuttaja on vaatinut, että hankkeen toteutussuunnittelussa ja toteutuksessaon otettava huomioon tunnelin läheisyydessä sijaitseva pengerallasja sen rakenteet sekä muut lentoaseman toimintaan liittyvät rakenteetsiten, ettei hankkeesta aiheudu haittaa tai vahinkoa lentoasemantoimintaan liittyville rakenteille. Lisäksi pinta- ja pohjavesien sekäpainumien seurantaohjelman päivitystarve (mm. seurantapisteet, seurantatiheysja vesistä analysoitavat parametrit) rakenteiden läheisyydessäon tarkistettava.Tärinän ja pölyn osalta muistuttaja on lausunut, että rakennussuunnittelunyhteydessä tehtävässä louhinnan riskianalyysissä, katselmuksissaja louhinnan aiheuttaman tärinän seurannassa on otettava huomioonlentoaseman toimintaan liittyvät rakenteet.Avolouhinnassa syntyvä pöly on otettava talteen. Louhe on kasteltavaennen kuljetusta ja erityisesti lentoaseman ajotunnelin alueella on otettavahuomioon, että autojen renkaissa ei kulkeudu pölyä asfaltoiduillekaduille. Hakijan on vastattava katujen puhdistuksesta ajotunneleidenalueilla.14

Muistuttaja on edellyttänyt, että lentoaseman alueelle ja läheisyyteen sijoittuvatoiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toimintatulee keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavaa pölyämistä torjuntatoimenpiteistähuolimatta ilmenee tai räjäytysten aiheuttama tärinävaikuttaa lennonvarmistuslaitteistojen toimintaan (Ilmailulaki 160 §).Hakemussuunnitelman mukaan junaliikenteen tärinästä aiheutuvaa runkomeluavaimennetaan häiriöalueilla Vantaan ympäristöviranomaisenkanssa sovittavalla tavalla. Tärinästä ja runkomelusta aiheutuvia vaikutuksiaon arvioitava erityisesti lennonvarmistuslaitteisiin ja muihin lentoasemantoimintaan liittyviin rakenteisiin. Arviointien perusteella on tarvittaessaesitettävä suunnitelmat vaimentamisen toteuttamisesta myös Finavialle.Junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta ei saaaiheutua haittaa lennonvarmistuslaitteisiin tai muihin lentoaseman toimintaanliittyviin rakenteisiin.Töiden aloittamisesta, etenemisestä ja valmistumisesta on ilmoitettavakirjallisesti myös Finavialle sekä muille alueen toiminnanharjoittajille jakiinteistöjen omistajille.Hankkeesta mahdollisesti aiheutuneet haitat ja vahingot on täysimääräisestikorvattava.3) Pääkaupunkiseudun Vesi Oy on lausunut, että suunniteltu Kehäradanrautatietunneli ylittää Päijänne-tunnelin paalulla noin 22+800. Päijänne-tunnelinpohjataso on noin tasolla -8 m ja katto noin tasolla -4 m.Kehäradan louhintatasoksi on Päijänne-tunnelin kohdalla suunniteltunoin taso +10 m. Päijänne-tunnelissa olevan veden painetaso on Kehäradankohdalla tasolla noin +42 m, jolloin veden paine on kohti rautatietunnelia.Päijänne-tunnelin eteläosan korjaustyöt on tehty vuoden 2008 aikana.Kehäradan risteyskohtaan Päijänne-tunneliin rakennettiin 150 m pitkäbetonitunneli, joka toimii Päijänne-tunnelin tukirakenteena ja estää vedenvirtaamisen ao. kohdalta Kehäradan rautatietunneliin.Muistuttaja on pitänyt riittävänä suunnitelmassa esitettyä ratkaisua, ettäKehäradan tunnelit injektoidaan systemaattisesti ja ratatunneleiden pohjatbetonoidaan riittävän pitkältä osalta siten, ettei ratatunneleihin jääpainanteita, joista ratapohjalle mahdollisesti kertyvät haitalliset aineetpääsisivät valumaan Päijänne-tunneliin poikkeustilanteissa sen painettaalennettaessa tai sen ollessa tyhjänä.Rautatietunnelin louhinta ja muut kalliorakennustyöt on tehtävä niin varovaisesti,ettei Päijänne-tunnelille aiheuteta vaurioita tai käyttöhäiriöitäsekä että sille toimitetaan Kehäradan yhteydessä Päijänne-tunnelin lähialueellatehdyn ympäristön seuranta- ja havaintotiedot vuosittain.Muistuttajan käsityksen mukaan Ve3:n ja Päijänne-tunnelin risteysalueellatulisi pohjaveden havaintopisteverkkoa täydentää, samoin kiitotie3:n lähellä olevien pengeraltaiden ja Päijänne-tunnelin välisellä alueella.Rakentamisen aikana Päijänne-tunnelin lähialueella havaitut pohjavedenlaadun poikkeamatiedot on toimitettava välittömästi muistuttajan tietoon,jotta se voi edelleen informoida Päijänne-tunnelin vettä käyttävillelaitoksille, että nämä voivat varautua mahdollisiin raakaveden laadunmuutoksiin prosessissaan.15

16HAKIJAN SELITYSUudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on lausunut,että Päijänne-tunnelin lähialueella paaluvälillä 22+660 – 22+920 tunnelitinjektoidaan systemaattisesti. Rakentamisen yhteydessä tunneliperät jatunneleiden pohjat tarkastetaan ennen seuraavan katkon porausta. Katselmuksissatarkastetaan kallion rakenteen lisäksi, ettei louhitulla osallaole vesivuotoja. Pohjien osalta tarkastukset tehdään auki kaivetustapohjasta.Tiukkoja sallitun vuotoveden määriä ei ympäristön pohjavesi- ja painumariskienvuoksi ole hakijan tietojen mukaan tarkoituksenmukaistaasettaa.Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle kaikista tiivistys- ja lujitustöissä käytettävistäaineista käyttöselosteet, jotka toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselletiedoksi. Päijänne-tunnelin lähialueella käytettävistä aineistaurakoitsijan tulee toimittaa selvitys aineiden soveltuvuudestakäyttää niitä raakavesitunnelin läheisyydessä. Töiden aloittamisesta jaetenemisestä Päijänne-tunnelin läheisyydessä informoidaan PääkaupunkiseudunVesi Oy:tä ja Helsingin Vesi Oy:tä.Hakija pitää erittäin epätodennäköisenä, että tunnelin rakentamisessakäytettäviä aineita voisi joutua Päijänne-tunneliin. Rakentamisen aikanaPäijänne-tunnelin painetaso on +42 m ja ratatunnelin pohjatasolla +8 mveden virtaus tapahtuu tunneliin.Kehäradan tunnelia rakennettaessa pohjavettä pilaavia aineita ei varastoidatai käytetä niin, että niistä voisi aiheutua pohjaveden pilaantumista.Tunnelin merkittävimmät vuotohavainnot raportoidaan tunnelirakentamisenaikana kuukausittain laadittavissa tarkkailuraporteissa.Päijänne-tunnelin lähialueella rakennusaikana tehtävät havainnot kallioperäolosuhteista(rakoilu, rikkonaisuusvyöhykkeet), tiedot vesivuodoistaja pohjavesihavainnoista sekä tiedot tehdyistä tiivistys- ja lujitustoimenpiteistäja louhinnan tarkemittauksista kootaan raportiksi, joka toimitetaanPääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle.Hakija päivittää pohjavesien, pintavesien ja painumien tarkkailuohjelmatVe3:n mukaan ja toimittaa ne Uudenmaan ympäristökeskukselle (kahtenakappaleena), Ilmailulaitos Finavia Oyj:lle, Pääkaupunkiseudun VesiOy:lle ja Vantaan kaupungille.Ilmailulaitos Finavia Oyj:n muistutuksesta hakija on lausunut, että rautatietunnelinrakentamisen aikaiset kuivatusvedet johdetaan ajotunneleidenkautta läheisiin avo-ojiin. Ojien ja rumpujen kapasiteetit on tarkistettuennen kuin niihin on ryhdytty johtamaan vesiä tunneleiden louhinnanaikana. Rakennustöiden jatkuessa ojien ym. kuntoa seurataan niin,etteivät ne pääse tulvimaan eikä aiheuttamaan haittaa muille ympäristössätoimijoille.Avorataosuuden louhintatöistä tehdään meluilmoitus, jossa on mm. pölynsidonta ja talteenotto.Tunneliosuuksilla vaatimus junaliikenteen runkomelutorjunnasta onmainittu asekaavamääräyksissä. Määräysten edellyttämä tärinävaimennustullaan toteuttamaan osana radan rakentamistöitä.

Töiden aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle,Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja Finavialle.Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat toteennäytetyt haitat ja vahingotkorvataan.Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muistutuksesta hakija on lausunut, ettäse on rakentamissuunnitelmassaan ottanut huomioon Päijännetunnelinja rakentaminen on tarkoitus tehdä niin varovasti tunnelin lähialueella,ettei tunnelille aiheuteta vaurioita tai käyttöhäiriöitä. Hakija toimittaaPääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle tiedot pohjaveden, pintaveden japainumien tarkkailusta vuosittain Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen17.6.2009 (UUS-2009-Y-119-126) mukaisesti ja pohjavedenlaadun poikkeamatiedot toimitetaan välittömästi.Rakentamisen aikana Päijänne-tunnelin molemmin puolin noin 250–300metrin matkalla louhintaporaukset kaivetaan auki ja tarkastetaan ennenseuraavan katkon louhintaporauksia.Päijänne-tunnelin ja Kehäradan risteävälle alueelle on Ve3:n tarkemmansuunnittelun yhteydessä Kehäradan pohjavedenseurantaa vartenasennettu lisää kalliopohjavesiputkia.17MERKINTÄLänsi-Suomen ympäristölupavirasto on 4.12.2009 antamallaan päätöksellänro 64/2009/3 Ratahallintokeskuksen oikaisuvaatimuksesta muuttanutUudenmaan ympäristökeskuksen 17.6.2009 antamaa päätöstä(UUS-2009-Y-119-126) koskien Kehäradan rautatietunnelin rakentamisenja käytön aikaisen pohjaveden, pintaveden ja painaumien seuranohjelmanhyväksymistä.ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISULuparatkaisuVahingotLupamääräyksetAluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle luvan Kehäradan rautatietunnelinrakentamiseen ratavaihtoehdon Ve3 mukaisesti paaluvälillä21+425–25+000 ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen hakemukseenliitetyn 16.6.2009 päivätyn suunnitelman mukaisesti Vantaankaupungissa.Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaavahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.1) Rakennustyöt on tehtävä alueen luontoarvoja säästäen ja siten, ettäniistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä pohjavedelle jaPäijänne-tunnelille.2) Tunnelialue on tiivistettävä Päijänne-tunnelin lähialueella paaluvälillä22+660–22+920 siten, että vuotovesimäärät tunneliin ovat alle 1 l/min100 metriä kohden tavoitearvona kummassakin ratatunnelissa. Tälläalueella tunneli on tiivistettävä systemaattisella injektoinnilla ja pohja onbetonoitava siten, että siihen ei jää painanteita.3) Injektointi- ja tiivistysaineiden soveltuvuudesta käytettäväksi raakavesitunnelinläheisyydessä on esitettävä selvitys Uudenmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueellekolme viikkoa ennen käytön aloittamista. Käytettävistä aineista eisaa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumista tai vaaraa Päijännetunnelinkäytölle.

4) Luvan saajan on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle,Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja PääkaupunkiseudunVesi Oy:lle, mikäli tunnelin rakentamisessa käytettäviä aineitaon vaarassa joutua Päijänne-tunneliin tai tunnelin vesivuodot ovat poikkeuksellisensuuria. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiinsanottujen haittojen poistamiseksi.5) Pohjavettä pilaavia aineita ei saa varastoida tai käyttää niin, että pohjavedenpilaantuminen on mahdollista.6) Rakennustyön ja tunnelin käytön aikaiset vuoto-, huuhtelu-, pesu- jakasteluvedet on johdettava selkeytysaltaiden ja öljynerotuksen kautta.Poisjohdettavien vesien öljypitoisuus ei saa ylittää arvoa5 mg/l eikä pH arvoa 9. Ojiin vedet on johdettava siten, että ojien haitallistasyöpymistä tai liettymistä ei tapahdu.7) Kuivatusojien, rumpujen ja sadevesiviemäreiden kapasiteetit on tarkistettavaja tarvittaessa korjattava ne sellaisiksi, etteivät ne aiheuta tulvimista.Työt on keskeytettävä, jos ojien ym. tulvimisesta aiheutuu vaaraaIlmailulaitos Finavia Oyj:n rakenteille.8) Kuivatusojat, vesijohdot, tiet, kaapelit ja muut rakenteet, joihin rakentaminenmahdollisesti vaikuttaa, on välittömästi rakentamisen jälkeensaatettava entisen veroiseen kuntoon.9) Rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiinsekä rakennusten ja rakenteiden painumiin on seurattava Uudenmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvaratvastuualueen hyväksymällä tavalla. Ratavaihtoehdon Ve3 mukaanpäivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueellehyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Rakentamisenaikainen tehostettu seuranta on aloitettava neljä kuukautta ennen rakentamisenaloittamista.Rakennustyön aikaisten vuoto- huuhtelu-, pesu- ja kasteluvesien määrääja laatua on seurattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla.Vedestä on analysoitava kuukausittain ainakin happamuus, sameus,kiintoaine, COD Mn , kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppija öljypitoisuus. Veden happamuutta on lisäksi seurattava jatkuvatoimisestisiten, että voidaan varmistua siitä, että pH ei ylitä arvoa 9.10) Luvan saajan on tarkkailtava tunnelin vaikutusalueella valikoitujenkaivojen vedenkorkeutta ja laatua sekä asennettava tarpeellinen määräpohjaveden havaintoputkia pohjaveden korkeuden ja laadun selvittämistävarten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla.Päijänne-tunnelin lähialueella tehtyjen tarkkailujen tulokset on toimitettavavuosittain Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle.11) Tarkkailua varten luvan saajalla on oikeus sijoittaa toisen omistamallemaalle tarvittavat havaintoputket ja tehdä niistä mittauksia. Havaintoputkienlopullinen sijainti on sovittava maanomistajien kanssa.18

12) Hankkeen vaikutusalueella oman kaivon vettä käyttävien kiinteistöjenvedensaanti on turvattava. Mikäli vedensaanti kaivosta estyy taihuomattavasti vaikeutuu, luvan saajan on haitankärsijän kanssa sovittavallatavalla tarkoituksenmukaisin toimenpitein järjestettävä kiinteistönvedensaanti. Mahdollinen laitteiden ja rakennelmien kunnossapito kuuluuniiden omistajalle.13) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta tai rakennelmankäyttämisestä aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessaei ole ennakoitu, voidaan korvausta vahingosta tämän ratkaisunestämättä vaatia Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimitettavalla hakemuksella,elleivät asianosaiset pääse sopimukseen asiassa.14) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevävahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.15) Töiden päätyttyä alueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisestihyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä.16) Rakennustyöhön on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja työt ontehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi kymmenen vuoden kuluessa siitälukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa.17) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelleja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahtakuukautta ennen rakennustöiden aloittamista.Töiden aloittamisesta ja etenemisestä on tiedotettava arvioidun vaikutusalueenasukkaille ja Ilmailulaitos Finavia Oyj:lle sekä PääkaupunkiseudunVesi Oy:lle.18) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisestiEtelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle jaVantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rautatietunnelin lopullista sijaintiaosoittava kartta ja rakenteiden toteutuneita mittoja osoittavat piirustukset.19PerustelutRatavaihtoehdon Ve3 mukaisen rautatietunnelin rakentaminen liittyyseudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän kaupunkiradan Kehäradanrakentamiseen. Kehärata parantaa pääkaupunkiseudun pohjoisistanaapurikunnista tapahtuvaa matkustajaliikennettä ja yhdistää Helsinki-Vantaan lentoaseman raideyhteydellä muuhun Suomeen. Rakentamisenedellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon voimassa olevat kaavat.Rautatietunnelin rakentaminen vaihtoehdon Ve3 mukaisesti noin 450metriä pohjoiseen voimassa olevan luvan mukaisesta vaihtoehdostaVe0 mahdollistaa Ilmailulaitos Finavia Oyj:n alueelle suunnitellun keskiterminaalinparemman käytön. Rautatietunnelin rakentaminen tämänlupapäätöksen mukaisesti ei ennalta arvioiden vaikuta haitallisesti alueenpohjavesiolosuhteisiin eikä vaikeuta vaikutusalueella olevien talousvesikaivojenvedensaantia. Määräysten 2–4 tarkoituksena on estäähaitallisten aineiden joutuminen pääkaupunkiseudulle raakavettä johta-

vaan Päijänne-tunneliin. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain8 §:n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista. Huuhtelu- ja kuivatusvesilläei ole vaikutusta Keravanjoen tai Vantaanjoen vedenlaatuun.Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaankorvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Rakentamisestasaatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhunedunmenetykseen verrattuna huomattava.Hanke ei vaikeuta Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassaesitettyjen toimenpiteiden toteuttamista hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi.Päätöksen korvaaminen Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen127/2008/3 paaluvälillä 21+425–25+000.Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3 § ja 6 §:n 2 momentti sekä 9 luvun 8 §TÖIDENALOITTAMISLUPAAluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle luvan aloittaa ratavaihtoehdonVe3 mukaiset rautatietunnelin rakennustyöt ennen tämän päätöksenlainvoimaiseksi tulemista. Töidenaloittamislupa käsittää kaikkienkalliotilojen rakentamisen aloittamisen (ajo- ja ratatunneleiden suuaukot,ratatunnelit, ajotunnelit, asemat).Edellä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin saadaan ryhtyä vasta, kunluvan saaja on saanut oikeuden tarvittaviin alueisiin.20PerustelutTöiden välitön aloittaminen on Kehäradan rakentamisaikataulun kannaltatarpeellinen. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijallehuomattavaa vahinkoa. Toimenpiteistä ei aiheudu huomattavaa pysyväähaittaa muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle,jos lupa muutoksenhaun johdosta myöhemmin hylätään tai sen ehtojamuutetaan. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisiltaosin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään taisen ehtoja muutetaan.Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 §Lausunto muistutuksista ja vaatimuksistaUudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksen osalta aluehallintovirastoviittaa lupamääräyksiin ja perusteluihin.Ilmailulaitos Finavia Oyj:n muistutuksen osalta aluehallintovirasto viittaalupamääräyksiin ja perusteluihin. Luvan saaja tekee rakentamisenaikaisesta melusta ja tärinästä ympäristönsuojelulain 60 §:ssä tarkoitetunilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asemakaavamääräystenedellyttämä tärinävaimennus toteutetaan osana radanrakentamistöitä. Ilmoitus käsittää myös pölyn sidonnan ja talteenoton.Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä.Hakija toimittaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle tiedotpohjaveden, pintaveden ja painumien tarkkailusta vuosittain Uudenmaanympäristökeskuksen päätöksen 17.6.2009 (UUS-2009-Y-119-126) mukaisesti ja pohjaveden laadun poikkeamatiedot välittömästi.

Päijänne-tunnelin ja Kehäradan risteävälle alueelle on ratavaihtoehdonVe3 tarkemman suunnittelun yhteydessä asennettu pohjavedenseurantaavarten lisää kalliopohjavesiputkia.21KäsittelymaksuSovellettu säädös3 070 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuslaskuttaa myöhemmin.Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetunympäristöministeriön asetuksen 2 §:n (1388/2006) ja sen liitteenäolevan maksutaulukon kohdan "Veden johtamista ja pohjavettä koskevatasiat, tunnelin rakentaminen pohjavesialueelle" mukaisesti. Asetustasovelletaan, koska hakemus on tullut vireille vuonna 2009.LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINENPäätösLiikennevirastoPL 3300521 HELSINKIJäljennös päätöksestäIlmoitus päätöksestäVantaan kaupunkiVantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuriUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti)Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)Listan dpoESAVI-102-04.09-2010 mukaanIlmoittaminen ilmoitustauluillaPäätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueenja Vantaan kaupungin ilmoitustauluilla.

22MUUTOKSENHAKULiitePäätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudeltavalittamalla.ValitusosoitusBirgitta VauhkonenTapio KovanenJuha HelinMerja AhtiPäätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen,Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellytesittelijä Merja Ahti.MA/tr

VALITUSOSOITUSValitusviranomainenValitusaikaValitusoikeusValituksen sisältöValituksen liitteetLIITEEtelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutostaVaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaansamassa järjestyksessä kuin pääasiasta.Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksenantopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.4.2010.Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekävaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristönviihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaisetkunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisetja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaakoskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmäätoimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmintoimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitysasiamiehen toimivallastaValituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolleValituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomenaluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan.Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennenvirka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse,telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla)toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessatai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennenvirka-ajan päättymistä.Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedotkäyntiosoite:Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinkipostiosoite:PL 115, 00231 Helsinkipuhelin: (vaihde) 020 636 1040telekopio: (09) 726 0233sähköposti:kirjaamo.etela@avi.fiaukioloaika: klo 8 - 16.15OikeudenkäyntimaksuValittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteistaperittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistätapauksista, joissa maksua ei peritä.