Kaavaselostus - Ramboll

pvm. 3.7.2012työnro: 82124440KristiinankaupunkiMetsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava

KristiinankaupunkiMetsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavapvm. 3.7.2012työnro: 82124440kirjoittanuttarkistanutDennis SöderholmMatti KauttoRambollTerveystie 2FI-15870 HollolaFinlandPuhelin: 02075 7800www.ramboll.fi2012 Ramboll1

Perus- ja tunnistetiedotOsayleiskaavan selostus, joka koskee 23. päivänä marraskuuta 2011 päivättyäosayleiskaavakarttaa, joka on muutettu 3.7.2012.Osayleiskaavan on laatinut Ramboll, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 7557800VireilletuloKaavoitus on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä 3.9.2009.Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä jakunnan ilmoitustaululla.Valmisteluvaiheen kuuleminenKaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9.–20.10.2010.Ehdotuksen nähtävilläoloOsayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012.Kaupunginhallituksen hyväksyminenKaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä_._.201_.Kaupunginvaltuuston hyväksyminenKaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_.Kaava-alueen sijaintiKaava-alue sijaitsee Kristiinankaupungin eteläosassa valtatien 8 (Porintie) itäpuolella.Alue on kooltaan noin 31,4 km². Alueelta on noin 15 kilometrin etäisyysKristiinankaupungin kaupunkitaajamaan ja 10 kilometriä Lapväärtin taajamaan.Kaavan tarkoitusOsayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminenMetsälän alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 37 tuulivoimalasta, maakaapeliverkostaja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretäänkantaverkkoon Kristiinankaupunkiin Fingridin rakentamalla uudella sähköasemalla.Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,5–5 MW. Tuulivoimalaitoksenkokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 90 – 190 MW. Sähköä tuulivoimalaitos voituottaa 300–600 GWh vuodessa.2

Osayleiskaava-alueen rajaus peruskartalla.2012 Ramboll3

Selostuksen sisällysluettelo1 Tiivistelmä.................................................................................................. 71.1 Kaavaprosessin vaiheet....................................................................... 71.2 Osayleiskaava.................................................................................... 71.3 Toteuttaminen................................................................................... 72 Lähtökohdat................................................................................................ 82.1 Luonnonympäristö.............................................................................. 82.1.1 Yleiskuvaus............................................................................... 82.1.2 Maisema.................................................................................. 82.1.3 Maa- ja kallioperä...................................................................... 82.1.4 Pohjavesi................................................................................ 102.1.5 Pintavedet.............................................................................. 112.1.6 Tuulisuus................................................................................ 112.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit........................................................ 112.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueella....................................... 132.1.9 Linnusto................................................................................. 152.1.10 Liito-oravat............................................................................. 182.1.11 Lepakot.................................................................................. 192.1.12 Kalasto ja kalatalous................................................................ 192.1.13 Luonnonsuojelu....................................................................... 212.1.14 Maa- ja metsätalous................................................................ 222.2 Rakennettu ympäristö....................................................................... 222.2.1 Nykyinen maankäyttö.............................................................. 222.2.2 Asuminen............................................................................... 222.2.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta................................................... 222.2.4 Virkistys................................................................................. 232.2.5 Liikenne ................................................................................ 252.2.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ................................................. 252.2.7 Muinaismuistot........................................................................ 262.2.8 Tekninen huolto....................................................................... 272.2.9 Erityistoiminnat....................................................................... 272.2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt........................................ 272.2.11 Sosiaalinen ympäristö.............................................................. 272.2.12 Maanomistus.......................................................................... 272.2.13 Suunnittelutilanne................................................................... 283 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet............................................................ 343.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve...................................................... 343.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset........................ 343.3 Osallistuminen ja yhteistyö................................................................ 343.4 Osayleiskaavan tavoitteet.................................................................. 343.4.1 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen ja valtakunnallinen merkitys..... 343.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet..................................... 363.5 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot.............................................................. 363.6 Osayleiskaavaluonnos....................................................................... 373.7 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioiminen osayleiskaavassa...... 373.8 Osayleiskaavaehdotuksen laatiminen.................................................. 383.9 Muutokset osayleiskaavaehdotukseen................................................. 394 Osayleiskaavan kuvaus............................................................................... 414.1 Kaavan rakenne............................................................................... 414.1.1 Mitoitus.................................................................................. 414.1.2 Aluevaraukset......................................................................... 414.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset.................................... 434

4.2 Kaavan vaikutukset.......................................................................... 434.2.1 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen................................. 434.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan.......................... 434.2.3 Vaikutukset virkistykseen......................................................... 444.2.4 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen......................................... 444.2.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin......... 454.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon................................................. 454.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin................ 474.2.8 Vaikutukset maisemaan............................................................ 534.2.9 Vaikutukset luonnonympäristöön............................................... 564.2.10 Vaikutukset luonnonsuojeluun................................................... 564.2.11 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon............................. 574.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen....................................................... 654.2.13 Vaikutukset metsätalouteen...................................................... 664.2.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen.............................................. 664.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään............................................... 664.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun....................................... 674.2.17 Vaikutukset kunnallistalouteen ................................................. 674.2.18 Vaikutukset energiatalouteen.................................................... 674.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen............................. 684.3 Ympäristön häiriötekijät.................................................................... 685 Osayleiskaavan toteutus............................................................................. 695.1 Toteuttaminen ja ajoitus.................................................................... 692012 Ramboll5

Selostuksen liiteasiakirjat1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma2. Luonnonsuojelualueet (kartta)3. Kiinteistöt ja rakennukset4. Kulttuurimaisemat5. Sähkönsiirto (päivitetty 2011)6. Melualueet (päivitetty 2012)7. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi8. Maisemavaikutukset9. Havainnekuvia (päivitetty 2012)10. Lepakkoselvitys 201111. Täydentävä luontoselvitys 201112. Maastomuistiinpanot voimajohtoreitiltä13. Varjostusmallinnukset14. Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutustenarviointiselostus (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy)15. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 10.2.201116. Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihinSelostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen jamääräyksineenLuettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista• Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutustenarviointiohjelma (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy2.3.2009)• Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyt selvitykset:• luonnon tilan perusselvitys• linnustoselvitys• liito-oravaselvitys• maisemaselvitys varjostusselvitys• meluselvitys• huoltotiesuunnitelma• Muinaisjäännösinventointi (Museovirasto, Katja Vuoristo, 2009)6

1 Tiivistelmä1.1 Kaavaprosessin vaiheetKristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta3.9.2009.Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa 13.11.2009.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaavan valmisteluvaiheenajaksi joulukuussa 2009.Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9.–20.10.2010.Metsälän tuulivoimahankkeen YVA arviointiselostus oli nähtävillä 4.11.–9.12.2010.Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 10.2.2011.Kevään–syksyn 2011 aikana tehtiin yhteysviranomaisen lausunnossa edellytettyjälisäselvityksiä ja jatkettiin osayleiskaavan suunnittelua.Kaavaehdotus ja sen asiakirjat valmistuivat 14.12.2011.Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012.Viranomaisneuvottelu pidettiin 28.3.2012.Kaavan luontoselvityksistä ja vaikutuksista pidettiin neuvottelu ELY-keskuksen viranomaistenkanssa 16.5.2012.Viranomaisten työneuvottelu ELY-keskuksen ja Kristiinankaupungin kesken pidettiin15.6.2012.1.2 OsayleiskaavaSuunnittelualueelle osoitetaan rakennusalat 37 tuulivoimalalle Lisäksi osoitetaantuulivoimaloille ohjeelliset rakennusaikaiset ja käytönaikaiset kulkuyhteydet, sähkönsiirtoreititja sähköasemat.Osayleiskaava-alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Olemassaolevaasutus on merkitty kyläalueena.1.3 ToteuttaminenTuulivoimapuiston toteuttaa EPV Tuulivoima Oy.Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui syksyllä 2010. EPV TuulivoimaOy päättää investoinneista osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Hankkeiden toteuttamisenajankohta riippuu hankkeen teknistaloudellisista reunaehdoista.2012 Ramboll7

2 Lähtökohdat2.1 Luonnonympäristö2.1.1 YleiskuvausSuunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin mantereisessa itäosassa noin 10 kilometrinetäisyydellä merenrannasta. Suunnittelualue on valtaosin kallioista jakumpuilevaa maastoa. Maaston painanteissa on suoalueita, joista valtaosa on ojitettu.Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle ja tarkemmin Etelä-Pohjanmaanrannikon alueelle. Luonnonpiirteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat alueenmaantieteellinen sijainti ja paikallisilmasto. Lisäksi alueen ominaispiirteisiin onvaikuttanut maankohoamisilmiö.2.1.2 MaisemaHankealue kuuluu ympäristöministeriön maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaanrannikkoseutuun. Suunnittelualue sijaitsee laajan selännealueen länsirinteellä.Korkeimmilta kohdiltaan noin +70,0 mpy oleva selänne rajaa hankealuettaidästä päin. Selänne laskee tasaisesti kohti länttä siten, että hankealueen länsipuolisillapeltoalueilla, Metsälän pohjois- ja eteläpuolella, maan pinnan korkeuson hieman yli +20,0 mpy. Hankealueen itä- ja kaakkoispuolella sen välittömässäläheisyydessä on kaksi järveä, Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv. Järvien eteläpuolellaon laaja suoalue, Stormossen. Asutus on sijoittunut pääasiassa alavammillealueille peltojen ja valtatie 8:n läheisyyteen hankealueen länsipuolelle.Hankealueen maisema muodostuu pienimuotoisista kallio-, suo-, pelto- ja metsäalueista.Valtaosa hankealueesta on rakentamatonta metsäaluetta. Maisema onalueen metsäisyyden vuoksi suurelta osin sulkeutunut, suurempia avoimia alueitaovat hankealueen keskiosassa sijaitsevat pellot. Alueen eteläosassa on kaksi suurempaasuoaluetta, Stensmosanneva sekä Sandjärvmossen. Hankealueen asutussijoittuu pääasiassa alueen läpi kulkevan lounais-koillissuuntaisen tien varteen.Hankealueen korkein kohta (+70,0 m) sijaitsee hankealueen itäisimmässä reunassa.2.1.3 Maa- ja kallioperäAlueen maaperä on moreenipeitteistä kalliota. Kallioperän päällä oleva irtomaakerroson alueella ohut ja alueella on laajoja kalliopaljastumia. Soistuneissa notkelmissamoreenin päällä on ohuita turvekerrostumia. Lisäksi alueella on muutamialaajempia soita.8

Kuva 2.1 Voimaloiden numerointi, YVA-selostuksen VE2 mukaiset sijoituspaikat. Punaisellaruksilla on merkitty suunnitelmasta poistetut voimalat. Siirrettyjen voimaloidenuudet paikat on merkitty punaisella täplällä.2012 Ramboll9

Kuva 2.2 Metsälän tuulivoimapuiston topografia.2.1.4 PohjavesiSuunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähin pohjavesialueon Kallträskinkankaan 1 luokan pohjavesialue. Kallträskinkangas sijaitseelähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta valtatie 8:nlänsipuolella. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle.10

Tuulivoimapuiston alueella irtomaakerros on hyvin ohut ja kallio on laajoilla alueellapaljastunut, joten sadannasta suurin osa virtaa pintavetenä pois alueelta.Pieni määrä sadannasta imeytyy maaperään pohjavedeksi. Pohjaveden virtausmatkatovat ohuessa maaperässä lyhyitä eikä kallioisella alueella muodostu laajaayhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjavesi purkautuu notkelmissa ojiin.Tuulivoimapuistoalueen länsipuolella, valtatien varressa, on muutamia asuinrakennuksia,joilla on kaivot.2.1.5 PintavedetSuunnittelualue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueelle. Suunnittelualueellaon tehty runsaasti metsäojituksia ja suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuuKackorträsket-lampi. Suunnittelualueelle sijoittuu myös Metsälänjoki, jokasaa alkunsa matalasta Lilla Sandjärvestä yhtyen Härkmerenjokeen suunnittelualueenulkopuolella.Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv sijoittuvat suunnittelualueen välittömään läheisyyteen.2.1.6 TuulisuusSuomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueitaovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaatietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksenalihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (http://www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseenperustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimmantarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta,suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudestaaina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollistatarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa,sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa.2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypitMetsälän hankealue on Porintien läheisyydessä sijaitseva suhteellisen laaja yhtenäinenmetsäalue, jolla esiintyy kattavasti erilaisia luontotyyppejä. Valtaosa alueestaon metsätalouskäytössä. Peltoalueita on vain muutamia ja ne ovat pienialaisia,asutus on keskittynyt Santajärventien läheisyyteen.Hankealueesta tekevät omaleimaisen etenkin alueen keskiosaa hallitseva matalapiirteistenkallioalueiden ja suoalueiden muodostama mosaiikki. Kallioalueellasijaitsevat laajemmat suoalueet on ojitettu, mutta pienialaisia luonnontilaisenasäilyneitä soistumia esiintyy runsaasti. Valtaosa kalliopainanteissa sijaitsevistasoistumista on kangasrämeitä ja isovarpurämeitä. Pienet soistumat lisäävät kallioalueidenpaikallisia monimuotoisuusarvoja.Puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmat kalliot kuuluvat metsälain10 §:ssä määriteltyihin metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiinelinympäristöihin, mikäli ne ovat luonnontilassa tai luonnontilaisen kaltaisiasekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Tällaisten kohteiden metsiä tulee metsälainmukaan hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologisellemonimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälänhankealueella on laajalti paikoin vajaatuottoisia kallioalueita, joista osa on lähellämetsälain määritelmää. Pääosin myös kallioalueiden puusto talouskäytössä,sillä kallioalueet ovat enimmäkseen pienialaisia ja sijoittuvat kuivien ja kuivahkojenkankaiden lomaan. Kallioalueilla jäkäläkasvillisuus on peittävää.2012 Ramboll11

Kuva 2.3 Alueelle tyypillistä mäntyvaltaista kallioselännettä.Kallioalueiden läheisyydessä yleisimpänä metsätyyppinä ovat mäntyvaltaiset kuivahkotja kuivat kankaat. Sekapuina männiköissä esiintyy tyypillisesti sekä hiesettärauduskoivuja. Tuoreita kankaita esiintyy etenkin hankealueen pohjois- jaeteläkärjissä. Tuoreilla kankailla kuusikoissa lehtipuuston osuus on suurimmillaanpienvesien ja pienten peltoalueiden läheisyydessä. Näillä alueilla tavataan moninpaikoin myös liito-oravaa. Liito-oravan esiintymisalueita on käsitelty jäljempänäkaavaselostuksessa sekä tarkemmin liitteenä olevassa erillisselvityksessä.Hankealueen arvokkaimmat luontokohteet ovat varttuneita järeitä kuusikoita sekäluonnontilaisena säilyneitä suoalueita. Laajoja varttuneita kuusikoita esiintyyetenkin hankealueen pohjoisosassa. Hankealueen laajimmat ja osittain luonnontilaisinasäilyneet suoalueet ovat Sandjärvmossen, Sjömossen ja Stensmosanneva.Hankealueen luonnontilaisia suoalueita on kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessaarvokkaat luontokohteet.Kuva 2.4 Varttunutta kuusivaltaista metsää tuoreella kankaalla.12

Hankealueella sijaitsee runsaasti pienvesiä. Valtaosa näistä on alueella tehtyjämetsätalousojia. Edustavimmat pienvedet ovat Metsälänjoki sekä Lilla Sandjärveneteläpäähän laskeva paikoin luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puro. Hankealueenvälittömässä läheisyydessä sijaitsevia järviä ovat Lilla Sandjärv ja StoraSandjärv. Järvien rannoilla on jonkin verran loma-asutusta, mutta rakentamisenvähäisyydestä johtuen ranta-alueet ovat säilyneet osin luonnontilaisina. Hankealueenpohjoiskärjessä sijaitsee pieni ruovikkoreunainen lampi, Kackorträsket.Kackorträsketin laidoilla sijaitsevat suot on ojitettu.Voimajohtoreitistä (110 kV ilmajohto) on syksyllä 2011 valmistunut uusi suunnitelma.Voimajohtoreitin kaava-alueelle sijoittuva osa on tarkistettu maastossasyksyllä 2011, ks. kaavaselostuksen liite 12. Voimajohtoreitistä kokonaisuudessaanlaaditaan ympäristöselvitys, joka valmistuu vuoden 2012 aikana.Kaavan nähtävillä olon jälkeen on hankealueen keskiosasta poistettu 4 voimalaaja maakaapelireitit. Eteläisempää sähköasema on siirretty aiempaa etelämmäksija 110 kV voimajohtoa on jatkettu noin kahdella kilometrillä. Lisäksi voimajohtoreittiäon kaavan nähtävillä olon jälkeen siirretty hankealueen keskiosassa luontoarvojenvuoksi. Voimajohdon muuttuneiden linjausten osalta on laadittu luontoselvitysheinäkuussa 2012, selvitys liitetään kaavaselostukseen.2.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueellaAlla esiteltyjen kohteiden lisäksi hankealueen arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvatmyös liito-oravien esiintymisalueet, joita on käsitelty kappaleessa 2.1.10.Hankealueen linnustollisesti arvokkaita alueita on käsitelty kappaleessa 2.1.10.MetsälänjokiMetsälänjoki on luonnontilaisesti mutkitteleva virtavesi, joka saa alkunsa LillaSandjärven pohjoispäästä ja laskee Härkmerenojaan. Puro on paikoin hyvin kivikkoinenja siinä on virtapaikkoja. Metsälänjoen rannat ovat luonnontilaisia tailuonnontilaisen kaltaisia. Metsälänjoki on arvokas pienvesi, jonka alueella tavataantalvisin mm. koskikaroja. Luontoarvojensa lisäksi Metsälänjoki tarjoaa kalastus-ja virkistysmahdollisuuksia.Kuva 2.5 MetsälänjokiLilla Sandjärven eteläkärkiLilla Sandjärven eteläkärkeen laskeva puro on luonnontilaisen kaltainen, sillä puroaon suoristettu vain paikoin ja osin sen sijoittuu luontaiseen uomaansa. Puronreunoilla on lehtokasvillisuutta ja puusto on huomattavan järeää, alueella esiintyymyös liito-oravia. Lilla Sandjärven rannassa puron ympäristössä on lehtipuustoistaluhtaista rantametsää, jonka alueella esiintyy runsaasti myös lahopuuta.2012 Ramboll13

Kuva 2.6 Puro Pikku-Santajärveneteläpuolella.Stensmosanneva, Sjömossen ja SandjärvmossenHankealueen keskiosassa sijaitsevien avoimien soiden keskiosat ovat säästyneetojituksilta. Soiden ojitetut laiteet ovat muuttumiksi kuivuneita rämeitä ja karutojittamattomat keskiosat lähes puuttomia nevoja. Avoimilla nevoilla kenttäkerroksenlajisto on niukkaa ja yleisimpiä lajeja mätäspinnoilla ovat tupasluikka,suokukka, pyöreälehtikihokki, kanerva ja vaivaiskoivu. Harvalukuisempia lajejaovat tupasvilla, variksenmarja ja karpalo. Karuimmilla mätäspinnoilla kasvaa lisäksirunsaasti jäkälää.Mustikka- ja kangaskorpiHankealueen eteläosaan sijoittuu vanhaa luonnontilaista mustikka- jakangaskorpea. Sekapuuna esiintyy runsaasti haapaa ja myös lahopuuta onrunsaasti.Kuva 2.7 Edustavaa luonnontilaista metsää.14

2.1.9 LinnustoTuulivoimapuiston pesimälinnustoMetsälän tuulivoimapuisto sijoittuu valtaosin laajojen kallioalueiden luonnehtimallealueelle, jonka kasvillisuus koostuu pääosin eri tavoin käsitellyistä, havupuuvaltaisistakasvatusmetsistä. Hankealueen keskimääräiseksi linnustotiheydeksisaatiin linjalaskentojen perusteella noin 134 paria/km 2 , joka on Etelä-Suomenalueen keskimääräisiä lintutiheyksiä selkeästi alhaisempi luku. Alueen pesimälinnustonvähyyttä selittävät osaltaan alueella tehdyt metsätaloustoimet sekä alueenkaruus. Valtalajeina hankealueella ovat havu- ja havupuuvaltaisille sekametsilletyypilliset varpuslintulajit, kuten peippo (35,0 paria/km 2 ), pajulintu (15,0 paria/km2 ), punarinta (10,9 paria/km 2 ) ja hippiäinen (14,5 paria/km 2 ) sekä valoisiakalliomänniköitä ja hakkuualueiden reunoja suosivat metsäkirvinen (7,3 paria/km 2 ) ja harmaasieppo (8,0 paria/km 2 ). Suurimpia lintutiheydet ovat hankealueenpohjoisosissa, jossa on vielä jäljellä varttuneempia kuusivaltaisia sekametsiä.Näille alueille painottuvat myös kuusimetsille ominaisten lajien (mm. hippiäinen,tiltaltti, pyy ja punatulkku) havaitut reviirit.Hankealueen keski- ja eteläosiin sijoittuvat kallioalueet poikkeavat linnustoltaankuitenkin merkittävästi muusta hankealueesta. Kallioalueiden pesimälinnustonhuomionarvoisin laji on kehrääjä, joka esiintyy Metsälän suunnitellulla tuulivoimapuistoalueellahyvin runsaana. Maastolaskennoissa yöaikaisia havaintoja kehrääjistätehtiin yli 20 paikalta, minkä perusteella alueella voidaan arvioida olevanvähintään 16–18 kehrääjäreviiriä. Kehrääjän kokonaiskannaksi Kristiinankaupunginalueella on vuonna 2002 arvioitu noin 80 reviiriä (Nousiainen 2002), jotka painottuvatarvioiden mukaan erityisesti Siipyyn ympäristön kalliomänniköihin. Yleisestikehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski-Suomenalueella kuitenkin melko rajallinen, minkä takia Metsälän alue voidaan yhdessäSiipyyn muiden kehrääjäalueiden kanssa arvioida jopa alueellisesti merkittäväksikehrääjäkeskittymäksi. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueidentyyppilajeihin lukeutuvat myös mm. valoisia mäntymetsiä suosivat käki ja leppälintu,joiden havaitut reviirit painottuivat selkeästi em. alueille.Metsäkanalinnuista metsoja tavattiin linnustolaskennoissa useita lajin keskimääräisentiheyden noustessa alueella linjalaskentatulosten perusteella noin 2,6 pariinneliökilometriä kohden. RKTL:n riistakolmiolaskentojen avulla saatuihin metsonkeskimääräisiin tiheyksiin verrattuna metsojen määrä on Metsälän hankealueellakerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella hieman ruotsinkielisen Pohjanmaankeskimääräisiä tiheyksiä (noin 1,8 paria/km 2 ) suurempi jääden kuitenkinselkeästi esimerkiksi muun Pohjanmaan metsotiheyksien alapuolelle (noin 4,2 paria/km2 ). Kanalintutiheyksien arvioinnissa käytetyt menetelmät poikkeavat tässäyhteydessä kuitenkin jonkin verran toisistaan, minkä takia vertailua on syytä pitääensisijaisesti suuntaa antavana. Metson ohella metsäkanalinnuista hankealueellaesiintyy säännöllisesti myös teeriä. Teeri ei kuitenkaan yleensä viihdy karuimpienkalliomänniköiden alueilla, minkä takia lajin esiintymisen kannalta parhaatelinympäristöt sijoittuvat pääosin hankealueen pohjoisosiin sekä alueen itäreunansuurien suoalueiden läheisyyteen.Keväällä 2011 toteutettuihin lisäselvityksiin lukeutuu metsojen soidinpaikkakartoitus.Yhtenäisiä metsäalueita suosivista lajeista erityisesti metson kanta on Metsälänsuunnittelualueella nykyisin hyvin vahva ja alueella havaittiin kevään 2011soidinpaikkakartoitusten yhteydessä kaikkiaan kolme aktiivista metson soidinpaikkaasekä yksi mahdollinen soidinalue, jossa soidinpaikan tarkka sijainti jasoitimen koko jäivät kuitenkin epävarmaksi. Havaituista soidinalueista suurimmatsijoittuvat erityisesti suunnittelualueen keskiosiin, kun taas alueen eteläosista eilöydetty havaintoja aktiivisista soitimista. Kuitenkin myös näillä alueilla esiintyypaikoitellen pienialaisia kalliopaljastumia, jotka sopivat metson kannalta potentiaalisiinlisääntymis- ja soidinalueisiin. Tästä syystä on mahdollista, että näilläalueilla sekä suunnittelualueen reunojen ulkopuolella esiintyy soidinalueita, joitaei tämän selvityksen puitteissa löydetty. Erityisesti Mäntykankaan alueelle sijoittuvansoidinpaikan kukkomäärä (vähintään 7) on tässä yhteydessä huomattavankorkea (reviirikukkojen määrä Etelä- ja Keski-Suomen käsitellyillä metsäalueillayleensä 1−4, mm. Virtanen 2006), mikä nostaa tämän soidinalueen merkitystäMetsälän alueen metsopopulaation kannalta.2012 Ramboll15

Soidinpaikkakartoituksen tulokset sekä havaittujen soidinkeskusten sijainti onesitetty yksityiskohtaisesti erillisraportissa, joka karttoineen toimitetaan suojelusyistäainoastaan viranomaisten käyttöön.Taulukko: Tuulivoimaloiden lukumäärät arvioidun soidinkeskusten alueella sekäniitä ympäröivillä päiväreviirivyöhykkeillä (perustuen YVA-menettelyn vaihtoehdonVE 2 mukaiseen hankesuunnitelmaan).Kukkojen lukumääräkevään 2011 havaintojenperusteellaVoimaloiden lukumääräsoidinkeskuksenalueellaVoimaloiden lukumääräpäiväreviiri-vyöhykkeelläMäntykangas 7 0 7Åängen 3−4 0 3Simonasmossen 1−3 0 9Storberg 1-2 0-1 4Petolinnuista hankealueella pesivät maastossa tehtyjen havaintojen perusteellaainakin kana-, varpus-, hiiri- ja mehiläishaukka sekä viiru- ja suopöllö, joidenkaikkien pesät löydettiin maastolaskentojen aikana viirupöllöä lukuun ottamatta.Viirupöllöltä havaittiin pesäpuun sijaan huhuileva koiras hankealueen eteläosissaStenmosannevan lounaispuolella sekä maastopoikue Söderändanilla. Suopöllöllesoveltuvia elinympäristöjä (avosuot, peltoympäristöt) on hankealueella viirupöllönsijaan rajallisemmin niiden painottuessa alueen etelä- ja kaakkoisosiinStormossenin ja Furmosan laajojen avosuoalueiden ympäristöön. Näillä alueillahavaittiin linnustoselvitysten yhteydessä kaikkiaan kaksi suopöllöreviiriä, joistatoiselta löydettiin aikuisen linnun ohella myös pesä. Päiväpetolinnuista kana- jahiirihaukan pesäpuut sijoittuvat hankealueen keskiosiin Mäntykankaalle ja vastaavastimehiläishaukasta tehtiin pesälöytö alueen itäosista Österbackin alueelta.Petolintujen yksityiskohtaisia pesäpaikkoja ei tässä yhteydessä suojelullisistasyistä paljasteta, mutta karttaesitykset on toimitettu viranomaisille. Hankealueellatai sen läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmältä saadun tiedon mukaansijaitse tunnettuja merikotkareviirejä tai lajin tiedossa olevia pesäpuita.Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita suurempia vesi- ja kosteikkoalueita,joiden linnustoa kartoitettiin yleisellä tasolla linnustoselvitysten yhteydessä.Järvistä hankealueen läheisyyteen sijoittuvat Stora ja Lilla Sandjärv,kun taas hankealueella sijaitsevista suoalueista linnuston kannalta merkittävimpiäovat vielä laajalti ojittamattomat Stormossenin, Furmosan ja Stenmosannevanalueet. Hankealueen vesistöt ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa varsin karuja,eivätkä ne siksi muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää elinympäristöä.Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista EU:n lintudirektiivin liitteen Ilajeista kuikka pesii molemmilla Santajärvillä. Kuikan lisäksi Stora Sandjärvin pesimälinnustoonkuuluvat tehtyjen maastokäyntien mukaan vesi- ja rantalinnuistaainakin mm. telkkä, tavi, sinisorsa, tukkasotka, kalalokki sekä kahlaajista rantasipija taivaanvuohi. Lilla Sandjärvin pesimälinnusto muodostuu vastaavista lajeistaollen kuitenkin kokonaisuudessaan hieman karumpi. Ojittamattomien suoalueidenlinnusto muodostuu havaintojen mukaan pääosin suoluonnolle ominaisestalajistosta, joista alueella pesivät em. suopöllön ohella mm. kurki, kapustarinta, liroja niittykirvinen. Stormossenille on rakennettu tekopesä sääksen pesintää varten,mutta kesällä 2009 pesän ei havaittu olevan asuttu. Suolajiston kannat ovatEtelä-Suomen alueella taantuneet merkittävästi 1900-luvun aikana soiden ojituksistajohtuen, minkä takia hankealueen laajoilla suoalueilla on suolinnuston kannaltapaikallista ja alueellista arvoa.16

Taulukko: Hankealueella ja sen lähiympäristössä havaitut, suojelullisesti merkittävätlajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT =silmälläpidettävä laji, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke3a) alueellisesti uhanalainen laji. Luonnonsuojelulaki = Luonnonsuojelulain46 § ja 47 § nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojellut lajit, U = uhanalainen laji.Lintudirektiivi = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji.LajiUhanalaisuus2010LuonnonsuojelulakiLintudirektiiviKuikka (Gavia arctica) - - xPyy (Bonasa bonasia) - - xTeeri (Tetrao tetrix) NT - xMetso (T. urogallus) NT, RT - xKurki (Grus grus) - - xKapustarinta (Pluvialis apricaria) - - xLiro (T. glareola) RT - xMehiläishaukka (Pernis apivorus) VU - xHiirihaukka (Buteo buteo) VU - -Käki (Cuculus canorus) - - -Viirupöllö (Strix uralensis) - - xSuopöllö (Asio flammeus) - - xKehrääjä (Caprimulgus europaeus) RT - xPalokärki (Dryocopus martius) - - xxIsolepinkäinen (Lanius excubitor) - -MuuttolinnustoKristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikko muodostaa sekä keväisin ettäsyksyisin merkittävän muuttoreitin erityisesti vesi- ja lokkilajeille sekä mm.kuikille. Sen sijaan esimerkiksi varpuslintujen, kurkien ja päiväpetolintujen muuttopainottuu Pohjanmaalla usein selkeämmin mantereen puolelle, jossa niidenmuutto keskittyy usein muuttoa ohjaavien johtolinjojen (mm. harjanteet, leveätjoenuomat, laajat, alavat peltoalueet) läheisyyteen. Lintujen muuttoreittejä eiyleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvatusein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreititvoivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärätovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessälähestyttäessä käytävän reunoja.Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsävaltaiselle kallio- ja suoalueelle,jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia linjoja. Tästä syystä myöslintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista pikkulintujen ja rastaidenmuodostaessa yksilömäärillä mitattuna suurimman lajiryhmän. Suurista lintulajeistahankealueen kautta muuttaa vuosittain pieniä määriä mm. laulujoutsenia jametsähanhia, joiden muutto kulkee havaintojen perusteella pääosin hankealueenlänsireunaa sivuten. Hankealueen länsipuolella sijaitsevat Metsälän–Pakankylänpeltoalueet muodostavat sekä hanhien että joutsenien kannalta huomionarvoisankerääntymäalueen, joka ohjaa merkittävällä tavalla Metsälän kautta kulkevaamuuttoa. Metsälän–Pakankylän kautta muuttavista hanhista osa muuttaa myös8-tien itäpuolitse suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ylitse. Joutsenien ja hanhienohella hankealueen kautta muuttaa suoritettujen havainnointien perusteellamyös pieniä määriä peltoympäristölle ominaisia lajeja (mm. sepelkyyhkyjä ja2012 Ramboll17

töyhtöhyyppiä) sekä päiväpetolintuja (mm. hiirihaukka ja piekana), joiden määriinhankealueen ympäristössä olevat peltoalueet todennäköisesti osin vaikuttavat.Näidenkin lajien muutto on joutsenien ja hanhien tapaan painottunut hankealueenlänsipuolelle 8-tien läheisyyteen.Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jonka muutto tapahtuuSuomessa usein varsin keskittyneesti Pohjois-Pohjanmaan, Suomenselän jaPohjanmaan alueiden kautta. Kurjet hyödyntävät muutollaan voimakkaasti maanpinnassasyntyviä nousevia ilmavirtauksia, termiikkejä, minkä takia ne muuttavatusein mielellään maa-alueiden yläpuolella. YVA-menettelyn aikana toteutetussasyysmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan noin 900 muuttavaa kurkea, joistavaltaosa muutti pääosin hankealueen itäosien yli. Tuulet vaikuttavat usein selkeästikurkien muuttoreitteihin, minkä takia kurkien määrät voivat hankealueellavaihdella voimakkaasti vuosien ja päivien välillä. Suurimpia kurkien muuttajamäärätovat Pohjanlahden rantavyöhykkeellä yleensä itä- ja koillistuulien aikana,jolloin kurkimuutto ohjautuu kauemmas länteen. Mantereen päällä sekä kurjetettä päiväpetolinnut lentävät yleensä hyvin korkealla nousevien ilmavirtausten elitermiikkien kannattamina, jolloin ne muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloidentoimintakorkeuksien yläpuolella.Merikotkia liikkuu Metsälän hankealueella säännöllisesti sekä kevät- että syysmuuttokausienaikaan. Merikotkien osalta muuttavien kotkien määritteleminenon kuitenkin vaikeaa, koska hankealueella havaittiin säännöllisesti myös kierteleviä,todennäköisesti Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella pesiviä yksilöitä.Muutontarkkailun aikana merikotkia havaittiin kaikkiaan 19 (8 keväällä, 11 syksyllä),joiden lentoreitit kulkivat valtaosin hankealueen itä- ja eteläosien kauttahankealueen vesialueita (Stora ja Lilla Sandjärv) seuraillen. Myös Raippaluodossasatelliittilähettimellä merkitty merikotka Meri muutti syksyllä 2009 pääosin tätäreittiä suunnaten paikannustietojen mukaan Uttermossan ja Stora Sandjärvin jälkeenlounaaseen kohti Västervikiä. Linnustoselvityksen aikana havaitut merikotkatlensivät hankealueella pääosin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa 80–100metrin korkeudella.Metsäisyydestään sekä peltojen ja kosteikkojen pienestä määrästä johtuen hankealueenmerkitys lintujen muutonaikaisena ruokailu- tai lepäilyalueena on hyvinpieni. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Stora ja Lilla Sandjärvien vesialueet eivätmuutontarkkailun aikana tehtyjen laskentojen perusteella muodosta vesilintujenkannalta merkittävää kerääntymäaluetta, vaan alueilla havaitut vesilintumäärätjäävät kokonaisuudessaan vaatimattomiksi. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevistakohteista Pakankylän peltoalueet muodostavat kuitenkin pienimuotoisen kerääntymä-ja ruokailualueen erityisesti alueen kautta muuttaville laulujoutsenille,metsähanhille sekä sorsalinnuille. Toinen erityisesti laulujoutsenien ja metsähanhienkannalta tärkeä levähdys- ja ruokailualue sijoittuu hankealueen pohjoispuolelleMerijärven alueelle, jossa havaittiin mm. 9.4.2009 59 laulujoutsenen ja 42metsähanhen kerääntymät.2.1.10 Liito-oravatLiito-oravan esiintymistä hankealueella selvitettiin YVA:n yhteydessä keväällä2009 ja muuttuneiden voimalanpaikkojen osalta keväällä 2011 (ks. kaavaselostuksenliitteet). Hankealueelle sijoittuu useita liito-oravien elinympäristöjä. Toisaaltahankealueen keskiosissa vallitsevat laajalti liito-oravien elinympäristöiksisoveltumattomat mäntyvaltaiset kalliometsät. Liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjäon etenkin hankealueen pohjoisosassa, jonka varttuneissa kuusikoissatehtiin runsaasti havaintoja liito-oravista. Muut havainnot liito-oravista sijoittuivatpeltojen läheisyyteen ja pienvesien varsille. Havaintopaikat on esitetty kaavaselostuksenliitteessä 11.Hankealueen suuren pinta-alan vuoksi on mahdollista että alueella on sellaisia liito-oravanelinalueita, jotka eivät selvityksissä tulleet esiin. Selvityksissä pääpainoon ollut käytettävissä olevien suunnitelmien mukaisilla rakentamispaikoilla sekäniiden läheisyydessä.18

2.1.11 LepakotHankealueella on tehty lepakkoselvitys maastokauden 2011 aikana (Bathouse,ks. selostuksen liitteet). Kartoituksen yhteydessä Metsälän selvitysalueella havaittiinviisi lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksi-/isoviiksisiippa (laskettukahdeksi lajiksi) sekä pikkulepakko. Paikallisten lepakoiden määrää alueella eitodettu merkittävän suureksi. Selvityksessä todettiin myös suurin osa tuulivoimaloillesuunnitelluista sijoituspaikoista luontotyypeiltään sellaisiksi, etteivät neyleisesti ole lepakoiden käytössä (hakkuut, kuivahkot kalliomänniköt). Elinympäristöiltäänlepakoille soveltuvimmat alueet sijoittuvat voimaloiden numero 3 ja 36läheisyyteen (huomaa, että lepakkoselvityksessä käytetty voimaloiden numerointipoikkeaa YVA:ssa ja kaavaselostuksessa käytetystä numeroinnista).2.1.12 Kalasto ja kalatalousHankealueen pienvedet kuuluvat Kristiinankaupungin–Isojoen kalastusalueeseenja Metsälän osakaskuntaan, joka ei ole järjestäytynyt.Pohjanmaan ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan Skaftungin alueella viimeisimmäthankealuetta lähimmät kalojen istutukset on tehty vuonna 2004 Kristiinankaupunginrannikolla. Tuolloin on istutettu vaellussiikaa ja meritaimenta. Onmahdollista, että kalat voivat nousta Härkmerenjokeen ja siitä edelleen hankealueenpienvesiin.Lilla Sandjärvestä alkunsa saavalla Metsälänjoella on yhteys mereen kluuvijärviinkuuluvan Härkmerenselän kautta. Härkmerenselkä on luokiteltu happamaksi taierittäin happamaksi. Vedenlaatuun ovat vaikuttaneet mm. veden pinnan alentaminen,ruoppaukset ja maatalous. Järvi on Natura 2000-suojelukohde.Härkmerenselän kalastoa on selvitetty Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousyksiköntoimesta vuosina 1997–1998. Selvityksen mukaan järvessä kutevat hauki,ahven, särki, lahna, kiiski, säyne ja made. Järveen johtavassa Härkmerenjoessa,johon Metsälänjoki yhtyy, on havaittu kutevan haukia, ahvenia ja särkiä. Rapujaja nahkiaisia on istuttu ainakin ennen vuotta 1995, mutta niiden nykytilasta ei oletietoa. Kulku mereltä Metsälänjokeen on matalan veden aikaan estynyt Härkmerenojanalaosalla olevan huonokuntoisen padon vuoksi. Muulloin kalan kulku onmahdollista. Lisäksi kalan vaellusta hankaloittaa pitkä peltoalueella virtaava jakso,joka ei tarjoa mm. lohikalastolle sopivaa elinympäristöä. Metsälänjoki on monipuolinenvirtavesikohde. Joen kalastoa ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty.Lilla ja Stora Sandjärven kalastosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta arvion mukaankalalajit koostuvat kevätkutuisista kaloista (hauki, ahven ja särki). Järvillä tapahtuvakalastus on pienimuotoista virkistyskalastusta ja siitä vastaavat pääasiassarannoilla sijaitsevien huviloiden omistajat (suullinen tiedonanto, kalastusalueenisännöitsijä Paavo Rantala). On mahdollista, että Lilla Sandjärveen nousee kalojaMetsälänjoen kautta.Hankealueella sijaitsevien muiden purojen ja ojien kalastosta ei ole tarkkaa tietoa.Oletettavaa on niiden sijoittumista ja valuma-aluetta tarkasteltaessa, että neeivät ole soveltuvia kalojen elinympäristöjä ja kalastuskohteita. Suurin osa alueenpienvesistä on ojitusojia tai muita ojia, jotka keräävät lähivaluma-alueen pintavedet.2012 Ramboll19

2.1.13 Luonnonsuojelu2.1.13.1 Natura-alueetKuva 2.8 Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet hankealueen läheisyydessä.(Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. © SYKE, © Genimap Oy.)20

Suunitttelualueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Tuulivoimapuiston hankealueenläheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet on esitetty oheisessa taulukossa.Alueen status Alueen nimi ja koodi EtäisyysNatura 2000, SPA/SCI Lapväärtin kosteikot FI0800112 2 kmNatura 2000, SPA/SCI Hanhikeidas FI0800026 7 kmNatura 2000, SPA/SCI Haapakeidas FI0200021 8,5 kmNatura 2000, SCI Kukilankeidas FI0200017 8,5 kmNatura 2000, SCI Mankaneva FI0200018 8,5 kmNatura 2000, SCI Kasalanjokisuu 12 kmNatura 2000, SPA/SCIKristiinankaupungin saaristoFI080013412 kmNatura 2000, SCI Lapväärtinjokilaakso FI0800111 12 kmNatura 2000, SPA Lålbyn peltoaukea FI0800162 13 km2.1.13.2 Muut suojelualueetSuunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessäsijaitsevat seuraavat suojeluohjelmiin kuuluvat alueet:Alueen status Alueen nimi ja koodi EtäisyysLintuvesiensuojeluohjelmaalueetHärkmerifjärd,Lapv.J.Suisto-Norr.Fj-Syndersj,Blomtr. LVO1002132 kmRamsar-alueet Lapväärtin lintuvedet 3FI017 2 kmHarjujensuojeluohjelmat Kiviringit HSO100092 4,5 kmSoidensuojeluohjelma Hanhikeidas SSO100272 7 kmSoidensuojelualueetSoidensuojeluohjelmaHaapakeitaan soidensuojelualueSSA020007Haapakeitaan-Huidankeitaan-Mustasaarenkeitaanalue SSO0200767 km8,5 kmSoidensuojeluohjelma Kukilankeidas SSO020061 8,5 kmSoidensuojeluohjelma Mankaneva-Kakkurinneva SSO020060 8,5 kmLintuvesiensuojeluohjelmaalueetKotolahti-Riispyynlahti ja ÖsterbackanlahtiLVO02006012 kmRantojensuojeluohjelma Domarkobban RSO100055 12 kmSuojelualueet on esitetty kartalla, joka on tämän selostuksen liitteenä 2.2.1.14 Maa- ja metsätalousSuunnittelualue on metsätalouskäytössä.2012 Ramboll21

2.2 Rakennettu ympäristö2.2.1 Nykyinen maankäyttöNykyinen maankäyttö jakaantuu maastotietokannan maankäyttöluokittain seuraavasti:AluePinta-ala (ha)autoliikennealue 0,3kallio 504,7louhos 0,8maatalousmaa pelto 55,1niitty 2,5soistuma 118,0suo helppokulkuinen, metsää kasvava 390,2suo helppokulkuinen, puuton 57,3suo vaikeakulkuinen, puuton 1,9vakavesi 0,3muu avoin alue - avoin metsämaa 185, 0yhteensä 1316,22.2.2 AsuminenOsayleiskaavan alueella sijaitsee noin 30 asuinrakennusta, joista useimmat ovatPakankylässä valtatien varrella sekä muutama sisämaan lomarakennus. Asuinrakennuksiaon osayleiskaava-alueen läheisyydessä Metsälän kylässä valtatien länsipuolellasekä Uttermossan kylässä osayleiskaavan koillispuolella. Loma-asuntojaon suunnittelualueen läheisyydessä etenkin järvien (Lilla ja Stora Sandjärv)rannoilla. Asuin- ja lomarakennusten sijainti on esitetty liitteessä 3.2.2.3 Työpaikat ja elinkeinotoimintaSuunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta eikä sillä ole työpaikkoja.Kristiinankaupungin alueen merkittävimmät elinkeinot ovat teollisuus ja valmistus(25 %), maa- ja metsätalous (12 %), matkailu ja palvelut (63 %). Tiedot ovatvuodelta 2006.Kristiinankaupungissa on 7262 asukasta ja työvoiman määrä on 3200 henkilöä.Työpaikkojen suhteen Kristiinankaupunki on lähes omavarainen. Muualla työssäkäyvienmäärä on lähes yhtä suuri kuin kaupungissa muualta työssäkäyvienmäärä.Työpaikkoja kaupungin alueella on vajaat 2800 kpl. Aktiivisia, kasvavia pk-yrityksiätoimii eri puolilla Kristiinankaupunkia. Tärkeitä toimialoja ovat metalliteollisuusja puunjalostus, joissa on noin 770 teollisuustyöpaikkaa. Teollisuus- ja palvelualojenyrityksiä on n. 600 kpl. Elintarviketeollisuuden pääasiallinen tuotantosuuntaon perunanviljely ja siihen liittyvä jatkojalostus. Myös kauppa ja palvelualaovat tärkeitä toimialoja. Kesällä 2009 kaupungin työttömyysaste oli 6,8 %.Kaupungilla on vuosisataiset perinteet koko alueen kaupankäynnin sekä päivittäistavara-että kestohyödykekaupan keskuksena. Suurimmat työnantajat kaupunginja terveyskeskuksen rinnalla ovat Suomen Terveystalo, Pohjolan VoimaOy, Stora Enson pakkaustarviketehdas, Puu-Component, Kristina Keittiö ja ABCliikennemyymäläasema.22

Kristiinankaupungin alueella toimivia maatiloja on noin 320. Maatiloista suurinosa viljelee perunaa. Metsälän tuulivoimapuiston hankealueen välittömässä läheisyydessävaltatie 8:n varrella sijaitsee myös alihankkijoilta perunoita ostavaÖströmin Perunatuote Oy Ab. Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuumyös Metsälän baari.2.2.4 VirkistysOsayleiskaavan alueella ei ole virkistysalueita.Osayleiskaavan lähellä sijaitsevia virallisia virkistyskäyttökohteita ovat virkistysalueLilla Sandjärvin koillisosassa sekä uimaranta Lilla Sandjärvin pohjoisosassa.Virkistysalue on merkitty Vaasan rannikkoseudun seutukaavaan, ja Kristiinankaupunginrantayleiskaavaan. Kyseinen virkistysalue on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoiluaja virkistyskeskuksia varten.Hankealueen läheisyydessä sen itäpuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaanmerkitty virkistys-/matkailukohde Soldat. Se tarjoaa ravitsemis- ja kahvilatoimintaasekä majoituspalveluja. Soldatin vanhassa entisöidyssä torpassa järjestetäännykyisin myös erilaisia tapahtumia.Soldatin torpan läheisyyteen on vuonna 2009 valmistunut uusi vaellusreitti. Tämänvaellusreitin nähtävyyksiä ovat mm. Ristikallio sekä Tönijärvi, joka on myöskalastuskohde. Osa reitistä sijoittuu osayleiskaavan itäosaan.2012 Ramboll23

24Kuva 2.9 Uttermossan ulkoilureitti.

Virallisten virkistyskäyttökohteiden lisäksi osayleiskaava-alueen ja sen lähialueidenvirkistyskäyttöön kuuluvat myös mm. retkeily, marjastus, sienestys, metsästysja kalastus. Metsäalueet tarjoavat runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksialähistön asukkaille.Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyyn asukaskyselyyn vastanneistahankkeen lähialueen asukkaista (etäisyys alle 4 km hankealueesta) 59% käyttäähankkeen lähialueita ulkoiluun vähintään kuukausittain. Kyselyyn vastanneistayli 4 km etäisyydellä asuvista 27% käyttää hankkeen lähialueita ulkoiluun vähintäänkuukausittain.Asukaskyselyssä nousi esiin myös hankealueen hyötykäyttöarvo. Kyselyyn vastanneistalähialueen asukkaista 74% hyötykäyttää hankkeen lähialueita vähintäänvuosittain marjastukseen, metsästykseen tai sienestykseen. Kyselyyn vastanneistayli 4 km etäisyydellä hankealueesta asuvistakin 69% hyötykäyttäähankkeen lähialueita vuosittain tai useammin.Hankkeen hyötykäyttöarvo nousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä.Alueella tavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleitahenkilöitä, jotka tiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluettamyös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville henkilöille.Aluetta käytetään paljon myös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuusautolla nostaa kävijöiden määrää.2.2.5 LiikenneOsayleiskaava-alue sijaitsee valtatie 8:n (Porintie) välittömässä läheisyydessätien itäpuolella. Alueen pohjois- ja itäpuolella on Uttermossantie. Uttermossantieltäkääntyy kaksi osayleiskaava-alueelle johtavaa sorapintaista tietä, Lillträskintieja Sandvikintie. Lillträskintie yhtyy alueen poikki kulkevaan Santajärventiehen.Alueen eteläosan poikki kulkee myös Österbackantie. Näiden teiden lisäksivaltatie 8:lla on useita suunnitelualueelle johtavien metsäautoteiden liittymiä.Porintien keskimääräinen liikenne vuonna 2008 oli 2352 ajoneuvoa vuorokaudessaja Uttermossantiellä liikenne oli 126. Raskaan liikenteen osuus Porintiellä oli511 ajoneuvoa/vrk ja Uttermossantiellä 5 ajoneuvoa/vrk.2.2.6 Rakennettu kulttuuriympäristöSuunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita.Lähimmät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt sijaitsevat noin neljän kilometrinetäisyydellä hankealueesta. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitseviakulttuuriympäristöjä ovat mm. Härkmeren kylän kulttuuriympäristö sekäHonkajärven kylä ja kulttuurimaisema.Härkmeren maisema-alueen eteläreuna (MAO100108) sijaitsee noin viiden kilometrinetäisyydellä suunnittelualueen pohjoisosasta. Härkmeren maisema-alueon luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi. Sen arvotperustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin viljelymaisema,komeat talonpoikaisrakennukset nauhamaisina kylätievarsilla sekä rikasluonto rytmittävät.Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydelläsuunnittelualueesta sen eteläpuolella. Honkajärven kylässä on perinteistä rakennuskantaaVanhatalon, Pohjola-Mattilan ja Kallelan (ent. Erkkilä) tiloilla. Talojenarkkitehtuuri on hyvin koristeellista, erityisesti mitä tulee kuisteihin ja vellikelloihin.Kyläasutusta ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat.Lähimmät kulttuurimaisemat on esitetty liitekartalla 4.2012 Ramboll25

2.2.7 MuinaismuistotSuunnittelualueen luoteiskulmassa on kaksi rekisteröityä muinaisjäännöstä:Kristiinankaupunki Lappfjärd-Back 1, hautaröykkiöKristiinankaupunki Lappfjärd-Back 2, hautaröykkiöLappfjärd Back 2 koostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat noin 400 m toisistaan.Niistä koillinen sijaitsee kaava-alueella.Kohteiden rauhoitusluokka on 2, mikä tarkoittaa, että kohteiden arvon selvittäminenedellyttää tarkempia tutkimuksia.Lisäksi Pakankylän eteläpuolella valtatien 8 itäpuolella kalliolla sijaitsee hajoitetturöykkiö, Sideby-Råddskogen, joka on tuhoutunut, eikä enää rauhoitettu. Suunnittelualueenlähiympäristössä sijaitsee useita muita muinaisjäännöksiä.Kuva 2.10 Muinaisjäännökset26

2.2.8 Tekninen huoltoMetsälän tuulivoimaosayleiskaava-alueen itäpuolelle sijoittuu 220 kV voimajohtoUlvilasta Kristiinankaupunkiin. Tämän voimajohdon saneeraamisesta paikalleen400 kV voimajohdoksi on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2008 ja lunastuslupamenettelyon meneillään. Voimajohdon rakentamistyöt alkavat kesällä2012. Uusi voimajohto valmistuu lokakuun loppuun 2014 mennessä.2.2.9 ErityistoiminnatSuunnittelualueella ei ole erityistoimintoja.2.2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriötSuunnittelualue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaistaaluetta. Hankealueen länsipuolelta on VT 8. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä.Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavatlähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävättyökoneet.2.2.11 Sosiaalinen ympäristöEPV Tuulivoima Oy:n Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuiston YVA:n asukasosallistumisenja vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely keväällä2009. Kysely postitettiin hankealueen lähellä sijaitseviin kotitalouksiin,jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa ja Isojoella postinumeroalueilla 64440,64450, 64460, 64820. Lisäksi Kristiinankaupungin keskustasta (postinumeroalue64100) poimittiin satunnaisotantana 15 prosenttia talouksista väestörekisteritiedoista.Talouksista valittiin satunnaisesti yksi 18–79 -vuotias. Yhteensä kyselyjälähetettiin 671. Vastauksia saatiin kaikkiaan 164, jolloin vastausprosentiksi tuli24.Asukaskyselyn vastaajat kertovat ulkoilevansa alueella kesällä ja talvella, tarkkailevansaalueen luontoa sekä hyötykäyttävänsä aluetta. Hankealue ja sen lähimaastottarjoavat asukkaille runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia,kuten retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Hankealueen hyötykäyttöarvonousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Alueellatavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleita henkilöitä, jotkatiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluettamyös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville. Aluetta käytetään paljonmyös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuus autolla nostaa kävijöidenmäärää.Asuinviihtyvyyden kannalta tärkeinä asioina vastaajat pitivät ilman laatua, yleistäturvallisuutta, ympäristön puhtautta ja rauhallisuutta sekä luonnonläheisyyttä jaliikenneturvallisuutta. Nykytilassa parhaat arviot sai luonnonläheisyys ja heikoimmatliikenneturvallisuus.2.2.12 MaanomistusOsayleiskaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on yhteensä 220 tilaa.Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokrasopimukset tuulivoimaloiden rakennusaloistaniiden tilojen omistajien kanssa, joiden maille tuulivoimalat on tarkoitusrakentaa.2012 Ramboll27

2.2.13 Suunnittelutilanne2.2.13.1 MaakuntakaavaYmpäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010.Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta silmällä pitäenmaakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet ja se ohjaa kuntien kaavoitusta.Maakuntakaavassa käsitellään kaikkia maankäyttömuotoja. Pohjanmaan maakuntakaavassapainottuu yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö.Siinä on osoitettu merituulivoimala-alueet Korsnäsin ja Siipyyn edustoilleja maatuulivoimala-alueen Bergöön. Kaava sisältää lisäksi runsaasti kaupunkiseutujenja jokilaaksojen kehittämistä koskevia alueiden käytön kehittämisperiaatteita.Maakuntakaava korvaa aiemmin vahvistetut kolme seutukaavaa.Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole tutkittu tuulivoimalle soveltuvia alueita manneralueella.Osayleiskaava-alueella ei ole maakuntakaavassa aluevarausmerkintöjä. Osayleiskaavarajoittuu valtatien 8 tiealueeseen. sen viereen on osoitettu etelä-pohjoissuuntainentietoliikenneyhteys (tl) Osayleiskaavan itäpuolella Tönijärven rannalleon merkitty virkistys-/ matkailukohde (merkintänä vihreä kolmio). Valtatie 8:nlänsipuolelle on merkitty kylä (at) Metsälässä. Valtatie 8:n länsipuolella hankealueenläheisyydessä sijaitsee myös maakaasujohdon yhteystarve (k) sekä perinnemaisemakohde(merkitty vihreällä ympyrällä).Kuva 2.11 Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta28

2.2.13.2 Vaihekaava 2Pohjanmaan liitto on ryhtynyt laatimaan vaihekaavaa 2, joka käsittelee uusiutuviaenergiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Vaihekaavan 2 osallistumisjaarviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 14.10.–13.11.2009. Kaavaa varten onsyyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminenPohjanmaalla, ja se tulee muodostamaan lähtökohdan vaihekaava 2:lle.Selvityksen tuloksena on osoitettu 28 parhaiten soveltuvaa aluetta maakuntakaavantuulivoimaloiden alueiksi. Metsälän alue on mukana yhtenä ensisijaisesti suositeltavistaalueista, jotka soveltuvat hyvin maakuntakaavan tuulivoimala-alueiksi.Vaihekaava 2:n luonnosvaihe ajoittuu vuoden 2012 alkupuolelle.Vaihekaava 2:n luonnos oli nähtävillä 16.1.-17.2.2012. Kaavaluonnoksessaosayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu tuulivoima-alueeksi.Kuva 2.12 Ote vaihekaava 2 luonnoksesta. Punaisella karttaan on merkittyosayleiskaava-alue ja osayleiskaavan mukaiset voimalat.2012 Ramboll29

2.2.13.3 YleiskaavaLilla Sandjärvin ja Stora Sandjärvin rannoilla on voimassa Kristiinankaupunginrantayleiskaava vuodelta 2000. Rantayleiskaavassa on käytetty seuraavia merkintöjä:MerkintäRA(keltainen)VR(vihreä)SL-2(turkoosi)M-1(kellanvihreä)MU(vaaleanvihreä)WMerkinnän selitysLOMA-ASUNTOALUE. Numero osoittaa rakennuspaikkojen sallitunenimmäismäärän alueella. Rakennuspaikan vähimmäiskokoon 2000 m2 ja rantaviivan vähimmäispituus on 40 m. Uudisrakennukseton sovitettava huolellisesti maisemaan, luonnon ympäristöönja olemassa olevien rakennusten rakennustapaan ja -tyyliin.RETKEILYALUE. Alue varataan yleiseen retkeily- ja ulkoilukäyttöön.Alueelle saa rakentaa retkeily- ja ulkoilutoimintoja palvelevia tiloja.Maankäytössä ja rakentamisessa on otettava huomioon luonnon-ja maisemansuojelunäkökohdat.Alueelle tulee tarvittaessa laatia käyttösuunnitelma.LUONNONSUOJELUALUE, JOLLA ON PAIKALLISTA MERKITYSTÄ.Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia tai suorittaa toimenpiteitä,jotka voivat turmella alueen luontoa.Alueella on voimassa MRL 43 §:ssä tarkoitettu toimenpidekielto.Alueen jäljellä oleva rakennusoikeus on maanomistajakohtaisestisiirretty saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle(AO, AT, AM, RA, RM). Mikäli rakennusoikeuden siirtoa ei ole tehtyon alueen mahdollinen laskennallinen rakennusoikeus esitetty erilliselläkaavamerkinnällä.MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alueelle ei saa rakentaauudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisestisijoitettu saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle(AO, AT, AM, RA, RA-2, RM-1, RM-2).MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, ULKOILUN OHJAAMIS-TAVETTA JA/TAI YMPÄRISTÖARVOJA. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia.Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisestisijoitettu saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle(AO, AT, AM, RA, RA-2, RM-1, RM-2).VESIALUE.(sininen)30

Kuva 2.13 Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta.2.2.13.4 AsemakaavaSuunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa.2.2.13.5 RakennusjärjestysKaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kristiinankaupungin rakennusjärjestyksen21.9.2000 ja muutokset 30.6.2006.2.2.13.6 Tonttijako ja –rekisteriSuunnittelualue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin.2.2.13.7 PohjakarttaPohjakarttana käytetään maastotietokantaa, joka tulostetaan mittakaavassa1:10 000.2.2.13.8 RakennuskiellotSuunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.2.2.13.9 SuojelupäätöksetSuunnittelualuetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole.2012 Ramboll31

2.2.13.10 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiinHankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskeviasäädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia:• YK:n ilmastosopimus• EU:n ilmasto- ja energiapaketti• EU:n energiastrategia• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet• Pohjanmaan maakuntaohjelma• Energiapoliittiset ohjelmat• Ilmansuojeluohjelma 2010• Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro40/2005• Natura 2000-verkosto• Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia2006–2016• Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoistaOsaa näistä suunnitelmista ja ohjelmista on kuvattu tarkemmin tämän selostuksenkohdassa 3.4. Osayleiskaavan tavoitteet.2.2.13.11 Metsälän tuulivoimapuiston suunnitelmatEPV Tuulivoima Oy:n tarkoituksena on rakentaa suunnittelualueelle enintään 37tuulivoimalaitosta. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,5–5 MW. Tuulivoimalaitoksenkokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 90–210 MW. Sähköä tuulivoimalaitosvoi tuottaa 300–600 GWh vuodessa.Tuulivoimalaitosten keskinäiset etäisyydet ovat vähintään 500 m. Laitosten etäisyyksiinvaikuttavat päätuulensuunnat, rakentamisolosuhteet, ympäristöarvot jamaisemaan soveltuvuus. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan noin 40 mx 60–80 m kokoiset alueet. Tuulivoimalan tornin korkeus on enintään 140 metriä.Voimalan siipi on nykyisin enintään 60–70 m pituinen. Siten voimalan kokonaiskorkeusvoi olla enintään 210 m.Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille tapahtuu maakaapelein. Sähköasemiatarvitaan enintään 2 kpl. Ne yhdistetään toisiinsa 110 kV ilmajohdolla.Pohjoiselta sähköasemalta johdetaan 110 kV voimajohto kantaverkkoyhtiö Fingridinsähköasemalle. Tämän yhdysjohdon suunnittelu ja ympäristövaikutusten selvityson käynnissä kesällä 2012.32

2.2.13.12 Muut lähialueen tuulivoimalahankkeetOlemassa olevat tuulivoimapuistotKristiinankaupungin rannikolla, Karhusaaren satamassa sijaitsee kolme 1 MWtuulivoimalaitosta.Suunnitellut tuulivoimapuistotKristiinankaupungin edustan merituulipuisto (PVO Innopower Oy)Kristiinankaupungin edustalla merialueella on tehty merituulipuiston ympäristövaikutustenarviointi. Merituulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin 13 kilometrinetäisyydellä Metsälän tuulipuiston hankealueesta. Kristiinankaupungin edustanmerituulipuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan maksimissaan noin80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat 3–5 megawattia (MW).Kristiinankaupungin Siipyyn edustan merituulipuisto (Suomen Merituuli Oy)Siipyyn edustan merialueella on toteutettu merituulipuiston ympäristövaikutustenarviointi. Merituulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydelläMetsälän tuulipuiston hankealueesta. Siipyyn edustan merituulipuisto käsittääalustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehotovat 3–5 megawattia (MW). Alueen osayleiskaavoitus on käynnissä.Kristiinankaupungin Vanhan Närpiöntientuulivoimapuistosta (PVO InnopowerOy) on laadittu ympäristöselvityksetja osayleiskaava. Osayleiskaava onhyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa2011 ja uudelleen 26.3.2012.Kristiinankaupungin Uttermossan tuulivoimapuistonsuunnitelma. Metsälänosayleiskaava-alueen koillispuolelleon alueen maanomistaja (Nummela)suunnitellut tuulivoimapuistoa.Hankkeen selvitykset ovat käynnissä jaosayleiskaavan laatiminen aloitettu.Näiden lisäksi on Kristiinankaupunginalueella useita muita suunnitelmia tuulivoimapuistojenperustamiseksi.Merikarvian alueella on Korpi-Matintuulivoimahanke, jonka YVA jaosayleiskaavoitus on käynnissä.Kuva 2.14 Lähiseudun tuulivoimapuistohankkeita.2012 Ramboll33

3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarveEPV Tuulivoima Oy:n tavoitteena on rakentaa Metsälän alueelle tuulivoimapuisto,jossa on enintään 37 tuulivoimalaa.3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetOsayleiskaavan laatimiseen on ryhdytty EPV Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Kristiinankaupunginkaupunginhallitus on päättänyt kaavan laatimisesta kokouksessaan3.9.2009.3.3 Osallistuminen ja yhteistyöOsallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottuosallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1.Osayleiskaavan laatimisvaiheen kuuleminen toteutettiin 20.9.–20.10.2010. Luonnoksestasaatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet:• 4 lausuntoa: ELY-liikenne, Fingrid, Fortum sähkönsiirto, kaupungin ympäristötoimi• 2 mielipidettä: Sydbottens Natur och Miljö rf, Nils-Erik AndtfolkLisäksi hankkeesta on saatu Puolustusvoimilta lausunto 16.11.2011. Lausunnossatodetaan, että Metsälän tuulivoimapuistohankkeelle ei tarvitse tehdä tarkempaaselvitystä mahdollisista tutkavaikutuksista.Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012.• Ehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Finavia, Trafi, Museovirasto,Pohjanmaanliitto, Ilmavoimien esikunta, Fortum, Fingrid,Sydbottens Natur och Miljö, Miljösektion, Länsirannikon ympäristöyksikkö.• Muistutuksia antoivat seuraavat: 26 allekirjoittajaa, Henry Willamo,Gay Willamo, kuusi allekirjoittajaa, Elli ja Voitto Erkintalo, Tuomo Kangas,Raimo Nummela,Viranomaisneuvottelu pidettiin 28.3.2012.Kaavan luontoselvityksistä ja vaikutuksista pidettiin neuvottelu ELYn viranomaistenkanssa 16.5.2012.Viranomaisten työneuvottelu ELY-keskuksen ja Kristiinankaupungin kesken pidettiin15.6.2012.3.4 Osayleiskaavan tavoitteet3.4.1 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen ja valtakunnallinen merkitysEPV Tuulivoima Oy:n tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristönkannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto.Suunnitellun hankkeen tavoitteena on toteuttaa ensisijaisesti laajentaa tuulivoimatuotantoaPohjanmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa,uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa.Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energialähteidenosuuden 21 prosenttiin sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 2010 mennessä(Directive 2001/77/EC). Nykyisellään Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden2012 alussa yhteensä noin 200 MW 130 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotetaannoin 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta. Toteutuessaan hanke olisi yhdessä muidensuunniteltujen tuulivoimapuistohankkeiden kanssa merkittävä edistysaskel34

sekä kansallisessa että kansainvälisessä ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteidensaavuttamisen kannalta. Lisäksi, koska tuulivoima ei tuotantovaiheessaansynnytä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä, voidaan suunnitellunhankkeen avulla osaltaan vähentää Suomen energiantuotannossa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjäja siten osaltaan vaikuttaa Kioton sopimuksen mukaistenpäästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.Pohjanmaan maakunta panostaa nykyisin voimakkaasti alueella sijaitsevan energiaklusterinkehittämiseen, jonka ytimessä on Vaasan seudulla sijaitseva energiateknologisenosaamisen keskittymä (yli 100 alan yritystä). Suunnittelualueenläheisyydessä sijaitsevien yritysten avulla tuulivoimapuistojen valmistuksessakäytettävien komponenttien valmistaminen sekä tuulivoimapuiston rakentaminenpystyttäneen toteuttamaan logistisesti kustannustehokkaalla tavalla ja hyödyntämäänsiten alueen omaa työvoimaa ja erityisosaamista. Lisäksi alueella sijaitsevienenergia-alan yritysten avulla tuulivoimapuiston huolto ja ylläpito pystytään todennäköisestitoteuttamaan alueen omia toimijoiden kanssa yhteistyössä, jolloinhanke tarjoaa etuja myös Pohjanmaan alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle.Suomen tuulivoimakapasiteetti on 197 MW, 130 tuulivoimalaa (toukokuu 2011).Tuulivoimalla tuotetaan noin 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 292 GWhvuonna 2010).3.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000)ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteellaseuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevatsuunnittelualuetta:1. Toimiva aluerakenne2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto5. Helsingin seudun erityiskysymykset6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.Hankealuetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvätyleis- ja erityistavoitteet:• Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisestiolemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.• Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet jaedistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.• Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytönsuunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollonkannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudetsäilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekätarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamistenja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisestihyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.• Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseenparhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisestikeskitetysti useamman voimalan yksiköihin.• Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- jakulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkostonja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestäväähyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekäniiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.2012 Ramboll35

• Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaidenja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologistenyhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksienmukaan.• Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti taivirkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöäon ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomastipirstota.• Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävätkulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät.• Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöäkoskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvostonpäätökset.• Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelleaiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevienhaittojen poistamiseen.3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet3.4.2.1 EU:n ilmasto- ja energiapakettiEurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteestavähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentillavuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteidenosuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta.Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketintavoitteiden toteutumista.3.4.2.2 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategiaValtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian,joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisestivuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Ilmasto- jaenergiastrategian mukaan Suomeen tulee rakentaa vuoteen 2020 mennessä noin2000 MW edestä tuulivoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tuleerakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää.3.4.2.3 Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan uusiutuvan energian tuotanto vastaasuureen osaan alueen energiatarvetta. Etelä-Pohjanmaasta on kehittynythuomattava sisämaan tuulivoiman tuotantoalue Suomessa.3.5 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdotYmpäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdot käsittivät seuraavia tuulivoimapuistonosia:• voimaloiden määrä• voimaloiden korkeus ja teho• yhdystiet• tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko• tuulivoimapuiston kytkeminen kantaverkkoonVaihtoehtoisina suunnitelmina YVA selostuksessa esitettiin hankevaihtoehdot 1 ja2. Vaihtoehdot on esitelty liitteenä olevassa YVA selostuksessa. Vaihtoehdossa 1oli 45 ja VE 2 :ssa 44 tuulivoimalaa.36

3.6 OsayleiskaavaluonnosOsayleiskaavaluonnos valmisteltiin samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinninkanssa. Se laadittiin vaihtoehdon 2 perustalta. Tuulivoimaloita siinä oli 44kpl.3.7 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioiminenosayleiskaavassaYVA:n yhteysviranomainen totesi lausuntonsa yhteenvedossa seuraavaa:”Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhönArviointiselostusvaiheen jälkeen YVA-prosessi loppuu. Hankevastaava tekee päätöksenjatkotyöstä. Edellä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa asiat ovatkinevästystä jos hankkeessa päätetään edetä rakennussuunnitteluun, kaavoittamiseenja lupien hakemiseen sekä loppuvaiheessa rakentamiseen.Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty ne asiat, jotkaYVA-laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä, edellyttäen, että tässälausunnossa muutoinkin esitetyt seikat otetaan huomioon jos hanke etenee toteutukseenasti.Yhteysviranomainen lausunnossa esittämät asiat ovat suurelta osin myös tulleetesiin saapuneessa palautteessa. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossaesille nostettuihin erityisiin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiotajatkotyössä.YVA:n valmistuminen ei saa tarkoittaa sitä, että voimaloitten paikat tai sähkölinjatovat lopullisia, vaan sijoittelussa ja reittien valinnassa on huomioitava luontoarvot.Voimalat ja sähkölinjat ovat siirrettävissä, mutta eläinten ja/tai luontotyypinuuden elinympäristön löytäminen on vaikeampaa.Yhteysviranomainen katsoo että tuulivoimaloiden sijoittamiseen ja lukumäärään,on syytä kiinnittää huomiota jatkossa. Yhteysviranomainen pitää kuitenkin positiivisena,että jo selostuksen tekovaiheen yhteydessä on poistettu yksi tuulivoimala(nro 45), koska se sijoittui luonto-olosuhteiltaan erittäin herkälle alueelle.Yhteysviranomainen toteaa, että VE2 on huomattavasti parempi vaihtoehto ja pitäähyvänä että se on valittu yleiskaavan suunnittelun lähtökohdaksi. Hyvä siinäon myös, että vaihtoehdossa voimala nro 19 on poistettu koska se oli aivan liianlähellä vapaa-ajan asuntoa (YVA-selostuksen kuva 9-2, sivulla 66) alun perin.Liito-oravareviirille sijoittuvat voimalat tulee siirtää siten, että lajin elinpiirejä eipirstota. Ottaen huomioon hankealueen merkitys kehrääjälle tulisi voimaloidensijoituspaikkoja mahdollisuuksien mukaan muuttaa siten, että kehrääjälle soveliastaelinympäristöä tuhoutuu mahdollisimman vähän. Myös metsonsoidinreviiritja suurien päiväpetolintujen pesäpaikat tulee ottaa huomioon voimaloiden sijoitustamietittäessä.Lopuksi yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen YVA -selostus on tehty kokonaisuudessaanlaajasti, luontoselvityksiin on panostettu paljon ja kaikilta voimalakohteiltaon hyvät kuvaukset sekä runsaasti valokuvia. Myös karttaesityksetovat pääosin hyviä.Metsälän tuulivoimahankkeen ongelmana on kuitenkin sen vaikutus alueellisestisuureen ”erämaiseen” alueeseen. Koko hankealue on lähes asumatonta, kallioistaja kohoavaa rannikkoaluetta, jossa on paikoin runsaasti vapaa-ajan asutusta sekämonia pieniä ja suuria järviä sekä luonnontilaisia soita. Vaikka alue onkin pääosinmetsätalousmaata, on se asumaton ja laaja metsäinen seutu, joka on luonnoltaanvarsin monipuolinen ja vaihteleva. Tuulivoimahanke pirstoo aluetta myllyjen, sähkölinjojenja huoltoteiden verkostolla.Useat voimalat ovat suunniteltu kallioalueelle. Rakennuspaikoista ainakin 15 kohdettaoli sellaisia, joiden ei nähdä ensisijaisesti olevan rakennuspaikkana sopivakohde. Pääosa näistä on vähäpuustoisia kallioalueita, jotka ovat myös metsälain10 § kohteita. Myös kohteet, joiden läheisyydestä on tavattu kehrääjä, liito-orava2012 Ramboll37

tai muu luonnonarvoiltaan merkityksellinen elinympäristö, kuten tuore kangas taivastaava alue – ei suositella rakennuspaikaksi.Selvityksessä mainitaan useaan otteeseen, että alueelta ei ole selvitetty lepakoitalainkaan, paitsi satunnaisten havaintojen pohjalta esim. lintulaskentojen yhteydessä.Yhteysviranomaisen mielestä lepakkoselvityksien tekeminen ennen rakentamistaon välttämättömyys.Lopuksi yhteysviranomainen toteaa, että tämän alueen erämainen tärkeys nouseetuulivoimahanketta vastaan eniten. Varsinaisella hankealueella avokallioisetmetsät ovat tärkeitä elinalueita monille lajeille. Laaja asumaton seutu tulee muuttumaanja pirstoutumaan tuulivoimahankkeen edetessä, luontoarvojen takia olisijatkosuunnittelussa harkittava vakavasti vaihtoehtoa jonka tehokkuus olisi ehkäjopa puolta pienempi kuin nykyiset vaihtoehdot ja missä tuulivoimalat olisivatkeskittyneet alueelle tai muutamille alueille hankealueen sisällä.”Yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen on tehty seuraavat selvitykset:• metsojen soidinpaikkakartoitus, kevät 2011• liito-oravaselvitysten täydennys toukokuu 2011• lepakkokartoitus touko-elokuu 2011• luonnonympäristötarkistukset muuttuneiden voimaloiden sijoituspaikkojenja huoltoteiden osalta kesä 2011Yhteysviranomaisen lausunto on otettu monin tavoin huomioon laadittaessa nähtävilleasetettavaa osayleiskaavaehdotusta ja tehtäessä muutoksia nähtävillä olleeseenehdotukseen. Voimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden paikkoja ontarkistettu niin, että haitallinen vaikutus luontoon olisi mahdollisimman vähäinensekä voimaloiden määrää on vähennetty.3.8 Osayleiskaavaehdotuksen laatiminenNähtävilläolon jälkeen osayleiskaavaluonnokseen on tehty seuraavat muutoksetlaadittaessa nähtäville asetettavaa ehdotusta.• Voimalat 3 ja 4 on poistettu alueen pohjoisosasta johtuen vaikutuksistaliito-oraviin, arvokkaisiin luontotyyppeihin ja lähistöllä sijaitsevaan petolinnunpesäpuuhun. Voimalan 3 alueella esiintyy myös lepakoille soveltuvaaelinympäristöä.• Alueen eteläosassa valtatietä lähinnä oleville voimaloille on annettu erityinenmääräys liikenneturvallisuuden huomioimisesta• Voimaloiden ja tielinjojen sijainnissa on tehty muutoksia esim. hankealueeneteläosassa voimalan 47 läheisyydessä.• Sisäinen ja ulkoinen voimansiirto on toteutettu uudella tavalla: Alueensisällä on 2 sähköasemaa, jotka on kytketty toisiinsa 110 kV ilmajohdolla.Pohjoiselta sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kV voimajohtoKristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridinsähköasemalle. Osayleiskaava-alueelta Dagsmarkiin johto on 15km uudessa maastokäytävässä. Dagsmarkista Pyhävuoreen (5 km) jasieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km) uusi johto sijoittuu olemassaolevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään, joko samoihinpylväisiin tai niiden rinnalle.• Voimaloiden korkeus ja korkeusasema on osoitettu uudella tavalla• Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvanperusteena• kaavamääräyksiä on täsmennetty• kaavakarttaan on lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasalue hankealueen eteläosaan voimalan 47 läheisyyteen.38

• Kaikkia alueen mäntyvaltaisia kallioalueita ei metsätalouden aiheuttamienvaikutusten vuoksi ole tulkittu metsälain 10 §:n mukaisiksi kohteiksi.Luonnontilaisimmat kallioalueet (esim. voimalan 4 sijoituspaikka)on kuitenkin pyritty kaavassa säilyttämään rakentamattomina.3.9 Muutokset osayleiskaavaehdotukseenOsayleiskaavaehdotukseen on nähtävilläolon jälkeen tehty seuraavat muutokset:• Ehdotuksesta on poistettu voimala 22 Stora Sandjärven pohjoispuoleltasekä voimalat 27, 29, 30 ja 31 Lilla Sandjärven ja valtatien väliseltäalueelta.• Voimaloita 46, 47 ja 36 on siirretty kauemmaksi valtatiestä. Voimaloidenrakennusalat ovat yli 300 metrin etäisyydellä valtatiestä. Voimaloidenerikoismerkintä tv-1 on tarpeettomana poistettu• Sellaisiin voimaloihin, jotka melumallinnuksen mukaan voivat erityisissäolosuhteissa aiheuttaa loma-asutusta häiritsevää melua yöaikaan onlisätty määräys:”Tuulivoimala, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloidenmelun vaikutus ympäristön loma-asutukseen yöaikana. Voimaloidenaiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, että sen vaikutusei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana.”Näitä voimaloita ovat 5, 7, 13, 17, 18, 20, 21, 23, 24, 25, 49• Eteläinen ohjeellinen sähköasema on siirretty etelään ja 110 kV voimajohtoaon jatkettu. Keskiosan maakaapeli verkosto on poistettu.• Voimaloita 13, 23, 24 ja niiden vieressä olevia tieyhteyksiä on siirrettypois kallioalueilta• Voimaloita 18 ja 25 on siirretty etäisyyden kasvattamiseksi luonnonmonimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin alueisiin• Voimaloiden 23 ja 20 välinen suoalueelle sijoittunut maakaapeli onpoistettu ja suunnattu suoraan voimalalta 15 voimalalle 43.• AT-1 alueet on rajattu tarkemmin koskemaan kaikkia alueen asuinrakennuksia.• Valtatielle ei osoiteta uusia pysyviä liittymiä. Valtatien liittymät on merkittymääräyksellä:”Tuulivoimaloiden rakennusaikainen liittymä. Lupa liittymän rakentamiseenhaetaan ELY -keskukselta.”Huoltotieverkostoa on lisäksi täydennetty. Huoltoliikenne käyttää sitenalemman asteista tieverkkoa• Kaavaan on otettu yleismääräys:”Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n nojalla määrätään, että osayleiskaava-alueon suunnittelutarvealuetta.”Näin kaupungilla on paremmat mahdollisuudet ohjata alueen rakentamista.Puolustusvoimien esityksestä on kaavan määräystä muutettu seuraavasti:”Puolustusvoimien toiminta tulee huomioida valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenmukaisesti. Hankkeella on oltava Puolustusvoimienhyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteidenrakentamista/pystyttämistä.”2012 Ramboll39

• Lentoesteiden lupamenettelyyn liittyvä määräys on muutettu lausunnonmukaisesti:”Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain(1194/ 2009) 165 § mukainen lentoestelupa.”• LuontomääräyksetLuo merkinnän määräystä on muutettu neuvottelujen mukaisesti, jakaavakartalle on lisätty luo-5 merkinnät (metsojen soidinalue):”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas alue. Linnustollisiaarvoja”.Kaavaselostusta on täydennetty muutosten ja päivittyneiden tietojen perusteella.Vaikutusten arviointia varten on päivitetty melu- ja varjostusmallinnukset sekänäkyvyysanalyysi. Olemassa olevat havainnekuvat on päivitetty muuttuneidensuunnitelmien mukaisiksi ja uudet havainnekuvat on laadittu Härkmeristä jaKorsbäckistä otettuihin valokuviin.40

4 Osayleiskaavan kuvaus4.1 Kaavan rakenne4.1.1 MitoitusKaava-alue on kooltaan noin 3 140 ha. Suurin osa alueesta (3 085 ha) on osoitettumaa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteenliittyvä rakentaminen. Asuinrakennusten alueet on osoitettu kyläalueiksi (AT - 1,56 ha).Tuulivoimaloiden rakennusaloja on osoitettu yhteensä 37 kpl.M-1 alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet kutenliito-oravien elinympäristöt ja pienvedet on osoitettu merkinnällä s-14.1.2 AluevarauksetKyläalue.Merkinnän kuvaus: Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueelle onmahdollista sijoittaa myös palveluja ja työtiloja.Rakentamismääräys: Kullakin rakennuspaikalla saa olla yksi yksiasuntoinen asuinrakennussekä talousrakennuksia ja elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia.Rakennettaessa ennen asemakaavoitusta rakennuspaikan koon on oltava vähintään3000 m2 ja rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.Maa- ja metsätalousvaltainen alue.Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettujaalueita.Rakentamismääräys: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palvelevarakentaminen sekä ulkoilu.Tuulivoimalan alue.Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaatuulivoimala.Rakentamismääräys: Tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 140 m ja kokonaiskorkeusei saa ylittää 210 metriä.Tuulivoimalan alue, jonka rakentamisessa on erityisestihuomioitava voimaloiden melun vaikutus ympäristön loma-asutukseenyöaikana. Voimaloiden aiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, ettäsen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana..Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaatuulivoimala.Rakentamismääräys: Tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 140 m jakokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä.Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja alue, jossa tuulivoimalanlavat voivat yltää alimmillaan 60 metrin korkeudessa.2012 Ramboll41

MuinaismuistokohdeMuinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään kutenMuinaismuistolaissa (295/1963) on säädetty.Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista on hyvissä ajoinetukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota.Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueenkäyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioonluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjenja uhanalaisten eliöesiintymien (liiito-orava) säilymisedellytykset.Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.Luonnontilainen suo.Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.Arvokas pienvesi.Arvokas luontotyyppi. Luonnontilaista mustikka- jakangaskorpea.Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas alue. Linnustollisia arvojaOhjeellinen sähkölinja.Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset sähkölinjat.Suunnittelumääräys: Uusien sähkölinjojen suunnittelussa tulee ottaa huomioonvaikutukset luonnonarvoihin.Ohjeellinen maakaapeli.Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset maakaapeliyhteydet.Suunnittelumääräys: Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteenOhjeellinen sähköasemaUlkoilureittiNykyinen tieyhteysTuulivoimaloiden rakennusaikainen liittymä. Lupa liittymän rakentamiseenhaetaan ELY -keskukselta.Ohjeellinen uusi tai merkittävästi parannettava tieyhteys.42

4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräyksetTuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +270 metriä.Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 § mukainen lentoestelupa.Kaava-alueella on voimassa jokamiehenoikeudet. Alueella sallitaan metsästäminen.Alueen suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti maisema. Voimaloiden javoimalinjojen sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n nojalla määrätään, että osayleiskaava-alueon suunnittelutarvealuetta.Tätä osayleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisenperusteena (MRL 77a §).4.2 Kaavan vaikutuksetVaikutusten arvioinnissa on käytetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksentietoja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin olemassa oleviinselvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa suunnittelualueesta, sen ympäristöstäsekä hankkeen teknisistä toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi perustui:• Arvioinnin aikana tarkennettuihin hankkeen suunnitelmiin• Olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin• Arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin,kartoituksiin, inventointeihin, asukaskyselyyn jne.• Vaikutusarvioihin• Kirjallisuuteen• Tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin• Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin4.2.1 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseenIhmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ovat välkkyminen, varjostus ja melu.Tuulivoimalat on sijoitettu niin, että niistä ei aiheudu em. haitallisia vaikutuksia.Tuulivoimaloiden etäisyys lähimmästä asunnosta on vähintään 600 m ja lomaasunnostavähintään 1000 m.Kaavamääräyksellä tv-1 on varmistettu, että voimaloiden melu on säädettävissäja sitä voidaan poikkeusolosuhteissa tarvittaessa vähentää.Meluvaikutuksia on tarkemmin käsitelty luvussa 4.2.7.1 ja varjostusta luvussa4.2.7.2.4.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaanVaasan seutu on yksi Suomen yritysvaltaisimmista alueista. Kärkiyritysten menestymisenkautta alueelle on muodostunut koko seutua työllistävä yritysverkosto,joista valtaosa toimii energiateknologian alalla. Pohjoismaiden suurimpaanenergiaklusteriin kuuluvat energiateknologian alalla toimivien yritysten lisäksi yrityksiäpalvelevat tukiorganisaatiot sekä alalle osaajia kouluttavat korkeakoulut jaoppilaitokset. EWEA (European Wind Energy Association) on laskenut, että Euroopassatuulipuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettuamegawattia kohti. Tämä jakaantuu siten, että voimaloiden ja sen komponenttienvalmistus työllistää noin 12,5 ihmistä ja rakentaminen 1,2 ihmistä megawattiakohti. Kun nämä luvut sovelletaan Metsälän hankkeeseen, voidaan todeta, ettätuulivoimapuiston2012 Ramboll43

akentaminen työllistää tuulivoimaloiden valmistusvaiheessa 1100–2812 ihmistäsekä 106–270 ihmistä tuulivoimapuiston perustamisvaiheessa. Vastaavasti käyttövaiheessaantuulivoimapuiston arvioidaan työllistävän keskimäärin 0,4 ihmistäasennettua megawattia kohti.4.2.3 Vaikutukset virkistykseenTuulivoimapuiston rakentamisen aikana melu ja työkoneiden liikkuminen alueellavoivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä. Rakentamisen aikana joudutaan rajoittamaanihmisten liikkumista rakennustyömaalla. Vaikutus on paikallinen ja tilapäinen.Voimalat eivät estä osayleiskaavan itäosan kautta kulkevan virkistysreitin käyttöä.Virkistysreittinä toimiva tien osa kunnostetaan voimaloiden rakentamistapalvelevaksi.Alueen käyttö jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistäytymiseen, mm. marjastukseenja sienestykseen, voi jatkua kaikkialla muualla paitsi voimalan rakennusalalla.Alueelle rakennettavat uudet tiet helpottavat alueella liikkumista.Tuulivoimapuisto aiheuttaa pysyviä vaikutuksia alueen maisemakuvaan. Virkistyskäyttäjätvoivat kokea alueelle rakennettavat tuulivoimalaitokset ja voimalinjatmaisemallisen muutoksen kautta alueen virkistyskäyttöarvoa vähentävinä tekijöinä.Tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen muutos voidaan kuitenkinkokea myös positiivisena asiana.4.2.4 Vaikutukset liikenteen järjestämiseenYleiset tietOsayleiskaavassa osoitetaan 5 uutta, tuulivoima-alueen rakentamiseen käytettäväntien liittymää valtatielle 8. Nämä liittymät toteutetaan tilapäisinä liittyminä.Liittymien rakentamiseksi tulee hakea luvat ELY-keskuksen liikennevastuualueelta.Rakentamisen jälkeen huolto toteutetaan olemassa olevan alemmantasoisentieverkon kautta.Wasa Logistics Ltd on tehnyt 15.1.2010 logistisen selvityksen EPV:n tuulivoimapuistohankkeidenvoimaloiden osien kuljetusreiteistä ja kuljetusten vaatimistatieverkon parannustoimista. Erimerkkisten voimaloiden kuljetusreittejä on tutkittuvalmistajakohtaisesti, koska kuljetusreitti riippuu voimaloiden osien valmistuspaikansijainnista. Kaikissa vaihtoehdoissa kuljetuksen ajaksi on poistettava liikenneportaaleja,valvottava siltoja, nostettava sähköjohtoja ja tehtävä muita toimia,jotka edistävät turvallista ja sujuvaa kuljetusta. Kuljetusten toteuttamiseksion tehtävä anomus ELY-keskukselle ja saatava niille hyväksyntä. Kuljetuksia koskevatvaatimukset ilmenevät kuljetusluvasta.WinWind:Osat kuljetetaan Haminasta. Ne tuodaan Porin suunnasta valtatietä 8 Vaasaanpäin. Metsälän alue sijaitsee valtatien 8 varrella. Nasellin kuljetus ei tuota ongelmia.Mervento:Osat kuljetetaan Vaasan satamasta Sundomin kautta Maalahteen tielle 673 jasieltä tien 679 kautta valtatielle 8 Porin suuntaan. Närpiön kohdalla on käytettäväkiertotietä, joka on esitetty selvityksen liitteenä olevassa kartassa. VaskiluodostaSundomiin johtava silta vaatii kuljetuksen aikana tilapäistä tukemista. Kuljetuksentoteuttamiseksi tarvitaan paljon sähköjohtojen poistoja, liikenneportaaliensiirtoja ja siltavalvontaa. Voimalan osien kuljetus ponttoonilla lähemmäksi rakennuspaikkaahelpottaisi kuljetusta. Kuljetus voidaan todennäköisesti toteuttaamutta sen varmistamiseksi tarvitaan ELY-keskuksen kannanotto ja tarkkoja selvityksiä.44

Siemens:Voimalan osat kuljetetaan Mäntyluodosta tien 272 kautta valtatielle 8, ja sitä pitkinVaasan suuntaan. Nasellin kuljetus ei aiheuta ongelmia.Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto. Huoltoteitäpitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalitja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekävoimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajientarpeisiin. Huoltotieverkoston alustavissa suunnitelmissa on hyödynnetty mahdollisimmanpaljon alueella olemassa olevaa tiestöä.Metsämaastossa tielinjauksien kohdalta raivataan ja kaadetaan puustoa noin 12–15 metrin leveydeltä työkoneiden ja tien reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi.Jyrkissä kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys on helposti kaksinkertainenjohtuen erikoispitkän kuljetuksen (siiven pituus jopa 60 m) vaatimasta tilasta.Puuston raivauksen jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja tasataan tiesuunnitelmienmukaisesti. Kivikkoisissa ja kallioisissa kohdissa joudutaan pohjaa louhimaanriittävän tasauksen saavuttamiseksi ja vastaavasti pehmeiden, huonostikantavien maalajien kuten turpeen kohdalla joudutaan huonosti kantava maa-aineskorvaamaan paikalle tuodulla kantavalla materiaalilla (massanvaihto). Tuulivoimarakentamisessatarvittavat kuljetukset tuovat erityisvaatimuksia myös tienkantavuuden suhteen. Raskaimpia kuljetuksia ovat nasellin eli konehuoneen kuljetus,missä kuljetusyhdistelmän kokonaispaino voi olla yli 250 tonnia. Myös nosturinja siinä tarvittavien laitteiden kuljetukset ovat erittäin raskaita. Tien rakenteissatarvitaankin huomattavat rakennekerrokset riittävän kantavuuden varmistamiseksi.Rakennekerroksissa käytetään eri murskelajikkeita ja louhetta. Myösnykyinen olemassa oleva tieverkosto tarvitsee kantavuuden parantamista ja jyrkkienmutkien oikomista. Rakennettavat huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia janiiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä.Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisenaikaisia vaikutuksia. Tuulivoimapuistolla ei ole toiminnan aikaisia liikennevaikutuksia.Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset huoltokäynnit tehdäänpääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessajokaista tuulivoimalaitosta kohti.4.2.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihinSuunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai alueita.Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihinkulttuuriympäristöihin. Lähimmiltä rakennetun kulttuuriympäristön alueilta,Härkmeren kylästä ja Honkajärven kylältä ja kulttuurimaisemasta avautuvatpäänäkymät eivät suuntaudu hankealueelle.Rakentamiseen kohdistetuilla alueilla ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä.Osayleiskaavan alueella on kaksi kiinteää muinaisjäännöstä . Muinaisjäännökseton merkitty kaavakarttaan asianmukaisella merkinnällä, mikä edistää niiden säilymistä.4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon4.2.6.1 SähkönsiirtoHankealueelle rakennetaan kaksi sähköasemaa, joille sähkö siirretään tuulivoimalaitoksilta20 kV maakaapelein (liite 6). Maakaapelit pyritään pääosin sijoittamaanhuoltotierakenteiden yhteyteen. Sähköasemat kytketään toisiinsa 110 kVvoimajohdolla (ilmajohto). Sen pituus on n. 6,7 km. Sähkönsiirto sähköasemiltavaltakunnalliseen sähköverkkoon tapahtuu 110 kV voimajohdolla pohjoisen suuntaan.Rakennettaville 110 kV voimajohdoilla tarvitaan 26 metrin levyinen johtokäytäväsekä 2 x 10 metrin levyiset reunavyöhykkeet. Reunavyöhykkeillä puustopidetään matalana. Voimajohdon kokonaistilantarve on näin ollen 46 metriä. Voimajohtorakentamisessakäytetään tavallisesti harustettuja puu- tai teräsportaalipylväitä.2012 Ramboll45

Pohjoiselta sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kV voimajohto Kristiinankaupunginpohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridin sähköasemalle. Osayleiskaava-alueeltaDagsmarkiin johto on 15 km uudessa maastokäytävässä. DagsmarkistaPyhävuoreen (5 km) ja sieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km)uusi johto sijoittuu olemassa olevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään,joko samoihin pylväisiin tai niiden rinnalle.Kuva 4.1 suunniteltu voimajohtoreitti tuulivoimapuistosta Kristiinan sähköasemalle.Osayleiskaava ehdotuksessa eteläistä sähköasemaa on siirretty n. 2 kmetelään.46

Kuva 4.2 110 kV harustetun voimajohtopylvään tyyppipoikkileikkaus.4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin4.2.7.1 MeluvaikutuksetValtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyydenturvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussasekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ympäristöministeriö valmistelee paraikaaohjetta tuulivoimarakentamisen vaikutusten arvioinnista. Voi olla, että ohjeessaannetaan tuulivoimaloiden melulle omat ohjearvot.Taulukko 1. Melun ohjearvot ulkonaAlue ja käyttötarkoitusLAeq, enintäänklo 07-22 klo 22-07Asumiseen käytettävät alueet 55 dB 50 dBVirkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä55 dB 50 dBHoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB 1)Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niidenvälittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksiapalvelevat alueet55 dB 45 dB 1)Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet javirkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.45 dB 40 dB 2)2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluuntai luonnon havainnointiin yöllä.LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso).2012 Ramboll47

Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustustenja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytysei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistäaiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovatmahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet(maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista.Hankealue on varsin laaja ja meluavimpia työvaiheita tehdään eri aikaaneri puolilla hankealuetta, joten melutaso hankealueen ympäristössä vaihteleemelko paljon rakentamisen aikana.Tuulivoimapuiston toiminta vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan.Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjenkoosta sekä sääolosuhteista mm. tuulisuudesta. Joissain olosuhteissa voimalanääni ei kuulu lainkaan, toisissa olosuhteissa se voi kuulua jopa kilometrinpäässä.Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänenhavaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelustapoikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainentuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen,että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissaolosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiäänisaattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneidenääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta,myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melunhavaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä.Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20…20 000 Hz taajuusalueelle ja herkinkuuloalue on taajuusalueella 500…4000 Hz. Matalataajuiseksi ääneksi luokitellaanyleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet.Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä ja matalat äänet lähelläkuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella. Matalataajuistaääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissäja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikennesekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet.Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa jaheikentyvää ”kohinaa”, joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi.Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksenmelu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksentuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksenvälittömässä läheisyydessä.Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulmansäätö) tuulivoimalaitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa.Lapakulman säätö vaikuttaa myös voimalaitoksen sähköntuottoon. Myös laitoskokonaisuudenosien valinnalla voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon,esimerkkinä turbiinin valinta. Joissain olosuhteissa voimala voidaanmyös pysäyttää.YVA:n yhteydessä tutkittiin eri vaihtoehtojen meluvaikutuksia. Näitä mallinnuksiaon päivitetty osayleiskaavaan tehtyjen muutosten jälkeen.Osayleiskaavaehdotuksen suurimpia mahdollisia meluvaikutuksia kuvaa parhaitenmelumallinnus, jossa voimaloiden korkeus on 143 m. Siinä on käytetty oletuksenatuulen nopeutta 8 m/s 10 metrin korkeudella. Tämä merkitsee 140 mkorkeudella yli 10 m/s tuulta. Alueen keskimääräinen tuuli 100 m korkeudella onnoin 7 m/s. Voimala tyyppi lähtömelutaso on 107 dB(A). Mallinnus kertoo arvioidunäänen tason 2 metrin korkeudella. Siinä ei ole otettu huomioon tuulen aiheuttamantaustaäänen vaikutusta.Mallinnus on tehty kahdessa tilanteessa:1. VE1 Kaikki voimalat toimivat täydellä teholla2. VE2 Kaavaan tv-1 merkinnällä varustetut voimalat on säädetty hiljaisemmalle(-6dB) asennolle.48

Mallinnuksen mukaan:• päivän ohjearvot eivät ylity vakituisten asuntojen ja loma-asuntojentonteilla kummassakaan vaihtoehdossa• yöajan ohjearvot eivät ylity vakituisten asuntojen tonteilla• VE 1:ssa yöajan loma-asuntojen ohjearvot voivat lievästi ylittyä. Melutasovoi olla Lilla ja Stora Sandjärven rannalla 40–42 dB(A). Tämänjohdosta voimaloiden ääni voi kuulua silloin kun tuuli ei aiheuta lomaasuntojentontilla suurempaa taustaääntä.• VE 2:ssa eivät loma-asuntojen yöajan ohjearvot ylity. Äänentaso voi ollamuutamalla loma-asunnolla 35 – 37 dB(A). Tällöin voimalan ääni onharvoin kuultavissa eikä se aiheuta kohtuutonta häiriötä.Kuva 4.3 Tilanne VE1 – kaikki voimalat toimivat täydellä teholla2012 Ramboll49

Kuva 4.5 Tilanne VE2 – tv-1 voimaloiden melutasoa on säädetty – 6 dB alemmaksi.Lasketut melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa meluapysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimaloidenäänen alleen osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa maanpinnan taustamelunollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa sekä lähimpienvakituisten asuntojen että loma-asuntojen kohdalla.Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessaja ne vastaavat tuulivoimaloiden rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään.Toiminnan aikana sähkön siirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutuamelua, mutta sen vaikutukset rajoittuvat muutaman kymmenen metrin etäisyydelleilmajohtojen välittömään läheisyyteen.50

4.2.7.2 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutuksetTuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringonsäteet suuntautuvat tuulivoimalaitoksen roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen.Toiminnassa oleva tuulivoimalaitos aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaavarjostusilmiötä.Vilkkuvaa varjoa on tutkittu; eräille herkille henkilöille se on häiritsevä, toisia henkilöitäse ei häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko taioleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötävoi esiintyä tai onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue.Ilmiö on säästä riippuvainen: sitä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimalaitosei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla(aamulla, illalla). Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle eiole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvottuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaantuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia(todellinen tilanne, Real Case).Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, muttaesimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntiaja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen tilanne, Real Case).Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia tutkittiin mallintamalla todellinen tilanneWindPro-ohjelmalla. Tämän lisäksi selvitettiin alueet, joihin voimalat voivat näkyäkun otetaan huomioon maaston muodot ja puusto. Kun tämä tieto yhdistetääntietoon alueen rakennuskannasta, voidaan arvioida aiheuttaako varjostus pysyvälleja loma-asunnoille merkittävää haittaa. Tarvittaessa voidaan vielä selvittäämihin vuoden ja kellonaikaan varjostus tapahtuu.Todellinen tilanne (Real case) -laskennassa, joka ottaa huomioon alueen valaistus-ja sääolosuhteet sekä voimaloiden oletetut käytössäolotunnit, varjostusvaikutusulottuu Metsälässä noin 500–1 000 metrin etäisyydelle hankealueen uloimpienvoimaloiden ulkopuolelle (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa).Varjostusalue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta.Varjostus tutkimus osoittaa, että tuulivoimalan tornin korkeuden ollessa suurinkaavan sallima 140 metriä ja siiven 60 metriä voi varjostus toteutua seuraavasti:• Ilman näkyväisyyttä estävän puuston vaikutusta varjostus näkyy noin10 tuntia vuodessa noin 15 vakituisella ja 2 loma-asunnolla Pakaankylässä,1 asunnolla Pienen Santajärven pohjoispuolella sekä yhdelläasunnolla Tönijärven länsipuolella sekä yhdellä asunnolla Södermosseninpellolla.• Varjostus vaikuttaa 8–10 tuntia noin 3 asunnolla Uttermossan eteläosassaja 2–4 vakituisella asunnolla Södermossenin eteläpuolella.• Kun otetaan huomioon puuston vaikutus puolittuvat edellä mainitut luvut.• Siten vilkkuva varjostus ei aiheuta merkittävää vaikutusta asutukselleja loma-asutukselle.2012 Ramboll51

Kuva 4.5 Varjostusvaikutukset 140 m:n korkuisilla voimaloillaOlemassa olevien tuulivoimalaitosten läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat varjostusilmiön(ns. vilkkuva varjo) hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihenhaittana, mutta useimpien mielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissahaastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa ihmistä, ja heistä6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestähaittaa ei aiheudu. (Widing ym. 2005)52

4.2.8 Vaikutukset maisemaanTuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisestipidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloidenrakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteenvaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloidentornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisenaterästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästitoteutettavien tuulivoimaloiden koko. Tuulivoimalaitoksille tullaan todennäköisestiedellyttämään jonkinlaista yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä eivälttämättä edellytetä lapoineen 150 metriä korkeissa voimalaitoksissa.1 km3 km0 1 2 3 4 5 km5 kmEtäisyys hankealueesta /Avstånd från projektområdeNäkymä tuulivoimaloille /Vy mot vindkraftverkenmax 1 kmmax 3 kmmax 5 km-Alueet, jonne tuulivoimalat näkyvät. / Områden där vindkraftverken syns.Alueet, jonne tuulivoimalat näkyvät. / Områden där vindkraftverken syns.Alueet, jonne tuulivoimalat näkyvät. / Områden där vindkraftverken syns.Metsäiset ja taajama-alueet sekä katvealueet,joille tuulivoimalat voivat paikoitellen näkyä. /Skogs- och tätortsområden samt sektorerdär vindkraftverken ställvis kan synas.Hankealueella tuulivoimalat näkyvät paikallisesti. /På projektområdet syns vindkraftverken lokalt.Kuva 4.6 Tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi.2012 Ramboll53

Kuva 4.7 Esimerkit putki ja ristikkorakenteisista tuulivoimaloistaMaisemalliset vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisenjälkeen tuulivoimaloiden edustaessa paikkakunnalla uutta ja vielä melkotuntematonta teknologiaa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvanmaisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään enemmän osaksi uudenlaistakulttuurimaisemaa erityisesti Pohjanmaalla, jossa on käynnissä useampia tuulivoimahankkeita.Hankealue sijoittuu Metsälän kylän itäpuoleiselle harjanteelle. Päätiet ja asutusovat rakentuneet pääosin laaksojen suuntaisesti. Hankealue sijoittuu päänäkymäakseliensivuun. Hankealueen topografiasta johtuen itäisimmät tuulivoimalattulevat näkymään kaukomaisemassa pitemmälle sijoittuessaan korkotasolle+80…+90 m merenpinnan yläpuolella. Hankealueen länsireunalle rakennettavattuulivoimalat sijoittuvat tasolle +30…+40 m mpy. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysion selostuksen liitteenä 8.Hankealueen eteläosaan sijoittuu 11 tuulivoimalaa. Nämä tuulivoimalat hahmottuvaterillisinä muista voimaloista Metsälän kylän eteläisten osien suunnalta katsottuna.Maisemavaikutusten voimakkuus on esitetty liitteessä 8. Rakennetuilla alueillataajamarakenne ja metsäisellä alueella kasvillisuus muodostavat katveen, jollointuulivoimalat saattavat näkyä paikoitellen. Avoimilla viljelyalueilla tuulivoimalatnäkyvät pitkän avoimen tilan ylitse. Tuulivoimalat voivat hallita maisemaa viidenkilometrin etäisyydelle asti. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan vaikutus maisemakuvassavähenee.Hankkeen voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat lähimaisemaan ja hankealuettalähimpänä sijaitsevalle asutukselle, erityisesti Kallträskin ja Pakankylän rakennuksille.Paikoitellen hankealuetta ympäröivältä asutukselta avautuu näkymiätuulivoimapuiston suuntaan. Rakennusten pihat ovat pääasiassa avoimia ja niiltäavautuu näkymiä ympäröivään viljelymaisemaan. Kallträskin kylällä viljelyaukeanetelälaidalla olevilta rakennuksilta avautuu näkymä pellon yli hankealueelle.54

Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 600 m:n etäisyydelle Metsälän kylästä,ja ne vaikuttavat voimakkaimmin maisemaan Yksittäisten rakennusten kannaltavoimakkain vaikutus on rakennuksen lähelle sijoittuvilla tuulivoimaloilla.Stora Sandjärvin rannalla tuulivoimalat näkyvät pohjoisessa järvinäkymän päätteenätoimivan metsän yläpuolella.Liitteessä 10 on havainnekuvia alla olevassa kartassa esitetyistä paikoista.Kuva 4.8 Havainnekuvien katselupaikat.Hankealueen läheisyydessä liikkujalle tuulivoimalat näkyvät eri tavoin. Reiteillä,joilla kuljetaan kohti hankealuetta, maiseman muutos koetaan voimakkaampana,kuin osuuksilla, joilla tuulivoimalat jäävät sivuun päänäkymälinjasta. Tuulivoimaloidenvaikutus maisemaan koetaan eri tavalla liikuttaessa eri nopeudella. Esim.kävellessä kohti tuulivoimaloita, ne näkyvät pitempään ja lapojen pyörimisliikesaattaa vaikuttaa häiritsevältä omaan liikenopeuteen verrattuna. Sen sijaan autollaliikuttaessa oma liikenopeus on suurempi, eikä lapojen pyörimisliike tunnuhäiritsevältä.Lapojen pyöriessä tuulivoimala näkyy kauemmas ja selkeämmin, kuin tuulivoimalanollessa pysähdyksissä. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivistä lavoista heijastuupieniä valonsäteitä.4.2.8.1 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöönTuulivoimapuiston alueelle rakennetaan kaksi sähköasemaa. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksiltasähköasemille toteutetaan maakaapeleilla, jotka pyritään pääosinsijoittamaan huoltotien yhteyteen. Sähköasemat liitetään toisiinsa ilmajohdolla.Voimajohtokäytävän leveys on 46 metriä. Sähköasemat yhdistävän voimajohdonpituus on noin 6,7 kilometriä. Metsän keskellä kulkeva voimajohto ei näykaukomaisemassa.2012 Ramboll55

Voimajohtoreitin (110 kV ilmajohto) uusi reittisuunnitelma on valmistunut syksyllä2011 ja voimajohdon vaikutukset arvioidaan tarkemmin erillisissä ympäristöselvityksissä.Kaava-alueelle sijoittuvalla uudella 110 kV voimajohdon osalla ei olevaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin, eikä kiinteisiin muinaisjäännöksiin.Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto. Hankealueellahuoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärinnoin 6 metriä. Huoltotieverkoston osana hyödynnetään alueella olemassa olevaatiestöä ja osa huoltoteistä rakennetaan uutena osuutena. Huoltotie ei näymaisemassa kauas ja vaikutukset jäävät paikalliseksi.4.2.9 Vaikutukset luonnonympäristöönTuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa hankealueen luonnonympäristöstämuuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimalaitoksiin liittyvän rakentamisenvaikutukset luonnonympäristöön ovat samankaltaisia kuin muunkin rakentamisenvaikutukset. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminenja muut rakentamiseen liittyvät toimet hävittävät alueiden nykyisen luonnonympäristön.Yksittäisen tuulivoimalaitoksen rakentamiseen tarvittava pinta-ala onnoin 60x80 metriä, eli noin 0,5 hehtaaria. Tämän tuulivoimapuiston hankealueenpinta-ala on noin 19 km². Rakennettavan alueen pinta-ala on yhteensä muutamiaprosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitsemanperustamispinta-alan lisäksi muutos kohdistuu huoltoteiden ja voimajohtojenrakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin.Yksittäisen tuulivoimalan rakennuspaikan pinta-ala on noin 60x80 metriä, eli noin0,5 hehtaaria. Kukin tuulivoimala tarvitsee tieyhteyden, jonka pinta-ala on likimainsama eli 0,5 ha. Voimalinjan pituus on kaava-alueella yhteensä 10 km. Senvaatima leveys on 46 m. Näin ollen koko tuulivoimalaitoksen rakentaminen muuttaaluontoa noin 90 ha alueella. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 3140 ha.Rakennettavan alueen pinta-ala on yhteensä vajaa 3 % prosenttia osayleiskaavaalueenkokonaispinta-alasta.Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana alueella liikkuminen voi aiheuttaa väliaikaisiamuutoksia myös varsinaisia rakentamisalueita laajemmilla alueilla. Tällaisiamuutoksia ovat mm. työkoneilla liikkumisesta aiheutuva kasvillisuuden kuluminen.Rakentamisen aikaiset kasvillisuusvaikutukset vaihtelevat luontotyypeittäin,etenkin kallioalueilla esiintyy kulumiselle herkkää jäkälä –ja sammallajistoa. Tuoreetkankaat puolestaan kestävät kulutusta kohtuullisen hyvin.Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisiamuutoksia hankealueen vesitaloudessa. Rakentamisen aiheuttama maakerrostentiivistyminen ja muutokset veden pintavalunnassa voivat vaikuttaa myösrakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. Vesitaloudenmuutoksille erityisen herkät kohteet, kuten pienvedet ja suoalueet,voidaan tielinjojen tarkemmassa suunnittelussa huomioida niihin kohdistuvienhaitallisten muutosten ehkäisemiseksi.4.2.10 Vaikutukset luonnonsuojeluun4.2.10.1 Tuulivoimapuiston vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin luonnonsuojelualueisiinLapväärtin kosteikotTuulivoimalat eivät aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat luontodirektiivin liitteenI luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. Tuulivoimavoimaloiden toiminnalla ei arvioidaolevan vaikutusta Lapväärtin kosteikkojen alueella esiintyviin luontodirektiivinliitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin.Yleisesti tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriövaikutusten maksimietäisyydeksi onkirjallisuudessa esitetty 500–600 metriä (Drewitt & Langston 2006, Hötker ym.2006), eikä Metsälän tuulivoimapuiston siten etäisyydestä johtuen arvioida aiheuttavanhäiriövaikutusta Lapväärtin kosteikkojen alueen pesimälinnustolle.56

Lapväärtin kosteikkojen alueella linnusto on vesilintu- ja kahlaajavaltaista. Vesilintujenmuuton tiedetään pääsääntöisesti sijoittuvan meren päälle. Metsäläntuulivoimapuisto sijaitsee noin 10 km etäisyydelle rannikosta, eikä se siten sijoituvesilintujen päämuuttoreiteille. Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsävaltaisellekallio- ja suoalueelle, jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavialinjoja. Tästä syystä myös lintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista.Edellä esitetyn perusteella myös tuulivoimaloiden aiheuttamat muuttojen aikaisetriskit Lapväärtin kosteikkojen alueella pesiville lintudirektiivin liitteen I lajeille sekäalueella levähtäville lajeille voidaan kokonaisuudessaan arvioida niin vähäisiksi,etteivät tuulivoimalat aiheuta Lapväärtin kosteikkojen linnustoon kohdistuvaamerkittävää haittaa.Muut suojelualueetHanhikeitaan Natura-alueen lintulajistoon lukeutuu mm. kurki. Tuulista riippuen(etenkin itä- ja koillistuulien aikana) kurkien syysmuutto voi sijoittua myös hankealueenpäälle. Nousevien ilmavirtausten kantamina korkealla lentävät kurjetkuitenkin muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden toimintakorkeuksien yläpuolella.Tuulivoimapuiston käytön aikaisilla toiminnoilla ei arvioida olevan vaikutusta muihinluonnonsuojelualueisiin. Etäisyydestä johtuen myös tuulivoimaloiden aiheuttamatriskit luonnonsuojelualueilla esiintyville lintudirektiivin liitteen I lajeille voidaankokonaisuudessaan arvioida vähäisiksi.4.2.10.2 Sähkönsiirron vaikutukset luonnonsuojelualueisiinUudet rakennettavat voimajohdot eivät sijoitu luonnonsuojelualueille. Kaava-alueenpohjoispuolella voimajohdon etäisyys lähimpään luonnonsuojelualueeseen onvähimmillään noin 400 metriä (Pyhävuoren Natura-alue, FI0800077). Etäisyydestäjohtuen voimajohdoilla ei arvioida olevan luonnonsuojelualueisiin kohdistuviamerkittäviä vaikutuksia.4.2.11 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon4.2.11.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoonTuulivoimapuiston rakentaminen lisää rakentamisaikanaan ihmistoimintaa ja siitäaiheutuvia häiriötekijöitä (mm. melu) hankealueella, millä voi olla vaikutustaalueella pesiviin lintulajeihin. Rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät kohdistuvatpääasiassa tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkätakia niistä aiheutuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueidenläheisyyteen. Poikkeuksen tähän tekevät lähinnä rakentamisen mahdollisestiedellyttämät junttaus- ja louhintatyöt, joista aiheutuva melu voi ulottualaajemmallekin alueelle. Rakentamistoimien päättymisen jälkeen ihmistoimintaalueella sen sijaan vähenee, minkä takia myös siitä aiheutuvat häiriötekijät hankealueellavähenevät rajoittuen lähinnä yksittäisiin tuulivoimaloiden huoltoajoihin.Tavallisimpien metsälajien (mm. varpuslinnut ja tikat) on tutkimuksissa havaittusietävän varsin hyvin perinteisistä rakentamistöistä aiheutuvaa häirintää, mikälirakentamistoiminta ei kohdistu suoraan niiden pesimäympäristöön, vaan niidenpesäpaikan ympärille jää vielä lisääntymiseen soveltuvia alueita. Hankealueellapesivistä lajeista kehrääjän ja metson tiedetään sen sijaan välttelevän aktiivisenihmistoiminnan alueita (mm. Murison 2002, Liley & Clarke 2003, Summers ym.2007), minkä takia rakentamistoimet voivat aiheuttaa näiden lajien pesä- (kehrääjä)tai soidinpaikkojen (erityisesti metso) siirtymistä kauemmas voimakkaimmanrakentamisen alueilta. Em. lajien ohella hankealueella pesivistä lajeista suurikokoistenpäiväpetolintujen hiiri-, mehiläis- ja kanahaukan alttius ihmistoiminnastaaiheutuvalle häirinnälle tiedetään varsin korkeaksi. Näistä lajeista mehiläishaukanpesimäpaikka sijoittuu lähelle hankealueen reunaa 300 metrin päähän lähimmästätuulivoimalasta. Hiirihaukan pesäpuu sijoittuu hankealueen keskiosiin2012 Ramboll57

ja sen ympärille on suunniteltu useita tuulivoimaloita lähimmillään 300–400 metrinpäähän pesäpuusta. Lähimmäs kanahaukan pesäpuuta sijoittunut tuulivoimalaitoson poistettu kaavaehdotuksesta. Mahdollisten vaikutusten suuruuteen vaikuttavatkuitenkin osaltaan töiden ajoittaminen sekä alueen muu maankäyttö, lähinnämetsätaloustoimet. Mikäli pesäpaikkojen ympäristöön kohdistuu erityisestilajien pesimäkauden aikana voimakasta rakentamistoimista tai metsätaloudestaaiheutuvaa häirintää, on pesien autioituminen ja lajien siirtyminen pesimäänetäämmälle aktiivisimman rakentamistoimien alueesta mahdollista.Tuulivoimaloiden vaikutuksista metsokantaan ei ole olemassa juurikaan tutkittuatietoa, minkä vuoksi yksityiskohtainen vaikutusten arviointi on hyvin hankalaa.Tuulivoimapuistojen toteuttaminen tulee osaltaan lisäämään ihmistoimintaaja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä tuulivoimaloiden rakennusalueilla, mikä tulee yhdessärakentamistoimien aiheuttamien elinympäristömuutosten sekä metsäalueidenpirstoutumisen seurauksena todennäköisesti vaikuttamaan Metsälän alueenmetsokantaan. Tuulivoimapuistojen rakentamisaikana ihmistoiminta on selvitysalueellakokonaisuudessaan melko voimakasta, minkä vuoksi myös metsojensiirtyminen pois erityisesti voimakkaimman rakentamisen alueilta on todennäköistä.Metsot hyödyntävät soidinaikanaan hyvinkin laajaa aluetta varsinaisensoidinkeskuksen ympäristössä reviirilintujen ruokailualueiden sijoittuessa yleensäsäteittäisesti soidinkeskuksen ympäristöön. Tästä syystä soidinpaikan elinvoimaisuuttaarvioitaessa tulisikin varsinaisen soidinkeskuksen ohella ottaa huomioonmyös mahdolliset elinympäristömuutokset em. ruokailualueilla (päiväreviireillä).Metsälän suunnittelualueella havaituista soidinpaikoista vaikutusten todennäköisyysvoidaan arvioida suurimmaksi erityisesti Mäntykankaan ja Simonasmosseninsoitimien osalta, joiden ympäristöön on hankesuunnitelmissa suunniteltu useitatuulivoimaloita (taulukko kappaleessa 2.1.9). Vaikutusten suuruus riippuu tässäyhteydessä osaltaan mm. rakentamistöiden ajoittumisesta (vaikuttaa suoran ihmishäirinnänmäärään), alueen yleisestä maankäytöstä ja sen kehityksestä (erityisestimetsätaloustoimet), sekä metsojen mahdollisesta tottumisesta tuulivoimaloihinrakentamisvaiheen päättymisen jälkeen.Hankkeen rakentamisesta aiheutuvien linnustovaikutusten suuruuteen vaikuttavatkuitenkin merkittävällä tavalla rakentamistoimien käytännön suunnittelu janiiden ajoittaminen. Hankealueen pesimälinnusto tulisikin osaltaan pyrkiä ottamaanhankkeen käytännön toteutuksen yhteydessä huomioon kohdentamallarakennustyöt lintujen aktiivisimman pesimäkauden (toukokuun alku-heinäkuunpuoliväli) ulkopuolelle ja välttää voimakkaita rakennustoimia erityisesti uhanalaistenja häiriöherkkien lajien pesimäpaikkojen lähiympäristössä. Metson osaltalajin tunnettujen soidinpaikkojen läheisyydessä häirintää tulisi välttää erityisestimaaliskuun lopun ja toukokuun alun välisenä aikana, kun taas kehrääjän osaltavaikutuksille herkin aika sijoittuu lajin pesimäkauteen (kesäkuun alku–heinäkuunpuoliväli).4.2.11.2 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset linnustoonPesimälinnustoMaa-alueelle sijoitettujen tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen vaikutuksia alueenpesimälinnustoon on viime vuosien aikana tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa.Useissa tutkimuksissa tuulivoimaloiden vaikutuksia alueiden pesimälinnustoon onpidetty melko pieninä ja niitä on yleisesti verrattu nykyaikaisen metsätalouden aiheuttamiinlinnustomuutoksiin. Esimerkiksi Kerlinger (2000) ei tutkimuksessaanhavainnut tuulivoimapuiston aiheuttaneen merkittäviä muutoksia metsäisen tuulivoimapuistoalueenpesimälinnustoon. Tutkimuksessa havaitut muutokset aiheutuivattuulivoimaloiden sijaan ensisijaisesti metsäympäristön yleisestä pirstoutumisesta,joka näkyi erityisesti metsäalueiden reunoja suosivien lajien runsastumisenaja vastaavasti yhtenäisiä metsä- ja erämaa-alueita suosivien lajien vähentymisenä.Tasalaatuisessa ympäristössä näitä vaikutuksia voidaan yleisesti verrata58

normaalien metsätaloustoimien aiheuttamiin linnustomuutoksiin. Metsätalous onSuomessa monin paikoin vähentänyt erämaa-alueita suosivien sekä ihmistoimintaavälttelevien lajien lisääntymismahdollisuuksia, minkä takia monet niistä luetaankinmaassa nykyisin silmälläpidettäviin lajeihin (mm. metsäkanalinnut, kuukkeli).Metsälän hankealueella ihmiskäytössä olevia alueita vältteleviä lajeja ovaterityisesti suurikokoisemmat päiväpetolinnut kana-, hiiri- ja mehiläishaukka, alueellavarsin runsaslukuisena esiintyvä metso sekä kehrääjä.Metsälän hankealueen metsät ovat laajalti aktiivisessa metsätalouskäytössä, minkätakia alueen metsäkuviorakenne on monin paikoin melko rikkonainen. Hankesuunnitelmassatuulivoimalat on sijoitettu pääosin käsitellyille, linnuston kannaltavähäarvoisille alueille (mm. nuoret kasvatusmetsät ja taimikot) sekä hyödyntämäänesimerkiksi huoltoteiden sijoittamisessa mahdollisimman laajasti alueennykyistä metsäautotieverkostoa. Hankealueella esiintyville vanhojen kuusimetsienalueille tai kosteikoille ei kohdistu rakentamista, minkä takia näille alueilleominaisiin lintulajeihin kohdistuvat vaikutukset voidaan tuulivoimapuiston osaltaarvioida vähäisiksi.Hankesuunnitelmissa useita tuulivoimaloita on sijoitettu hankealueen keski- jaeteläosien kalliomänniköihin, joille ominaiseen linnustoon hankkeella saattaa ollavaikutusta. Linnustovaikutusten kannalta hankealueen merkittävin laji on kehrääjä,jonka havaittu reviirimäärä on jopa alueellisella tasolla merkittävä. Kehrääjäkuuluu Suomessa erityisesti karuille, harvapuustoisille mäntykankaille luonteenomaisiinlajeihin, jolle soveltuvia elinympäristöjä esiintyy hankealueella erityisestisen keskiosien kallioalueilla. Kallioalueiden elinympäristörakenne muuttuu tuulivoimapuistonrakentamisen seurauksena vain vähän, minkä takia alueelle jäähankkeen toteuttamisen jälkeen vielä runsaasti kehrääjän lisääntymiseen soveltuviaalueita. Kehrääjän kannalta merkittävämpi tekijä ovat todennäköisesti kuitenkinihmistoiminnan sekä siitä aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen Metsälänalueella. Pesimäpaikkansa valinnassa kehrääjän tiedetään pyrkivän välttelemäänjo rakennettuja tai muuten aktiivisessa ihmiskäytössä olevia alueita(ks. viitteet edellä), minkä takia hankkeella voidaan arvioida olevan vaikutustakehrääjän esiintymiseen ja pesimäpaikkojen valintaan alueilla, joilla rakentamistoimetovat voimakkaimpia (erityisesti Mäntykankaan–Riskulan alueet). Kokonaisuudessaanmaankäytön intensiteetti on tuulivoimapuistossa kuitenkin varsinmatala, minkä takia alueella säilyy hankkeen toteuttamisen jälkeenkin vielä ihmistoiminnastavapaita alueita kehrääjän pesimäpaikoiksi.Suurin osa hankealueella pesivistä lintulajeista etsii ravintonsa ensisijaisesti metsäympäristönsisältä, eivätkä ne useinkaan liiku selkeästi puiden latvojen yläpuolella.Esimerkiksi varpus- ja kanalinnut lentävät pesimäaikanaan vain harvointuulivoimaloiden lapojen toimintakorkeuksissa (tornin korkeudesta riippuenalimmillaan 60–65 metriä), minkä takia näiden lajien törmäämistä lapojen kanssavoidaan pitää epätodennäköisenä. Alttiitta törmäyksille tuulivoimaloiden lapojenkanssa ovat hankealueella pesivistä lajeista usein soidintaan puiden latvojenyläpuolella lentävä lehtokurppa, petolinnut hiiri- ja mehiläishaukka sekä alueellaliikkuvat merikotkat, jotka voivat ravinnonhankintamatkallaan lentää tuulivoimaloidentoimintakorkeuksilla. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseentehtyihin muutoksiin lukeutuu neljän tuulivoimalan poisto Santajärvienlänsipuolelta. Muutos avaa Santajärviltä rannikon suuntaan esteettömän lentoreitin.Kehrääjän törmäysriskit voidaan sen sijaan arvioida pieniksi johtuen lajin ruokailu-ja saalistusalueiden painottumisesta usein lähelle maan pintaa metsärakenteensisään. Kehrääjä on elintavoiltaan yöaktiivinen laji, jonka saalistusalueitaovat pääasiassa valoisat mäntykankaat, avoimet metsien reuna-alueet sekä osinmyös vesistöjen ja kosteikkojen rannat. Englannissa tehtyjen radiolähetinseurantojenperusteella kehrääjät pysyttelevät saalistuslennoillaan säännöllisesti puidenlatvojen alapuolella, minkä takia niiden lentäminen nykyaikaisten tuulivoimaloidentoimintakorkeudella on melko harvinaista (Walls ym. 2005, Morrison 2007).Kehrääjän kannalta hankkeen aiheuttamista riskitekijöistä suurempana voidaankintörmäysriskien sijaan nähdä ihmistoiminnan lisääntyminen alueella ja sen vaikutuksetlajin pesimäpaikan valintaan.2012 Ramboll59

Tuulivoimaloiden synnyttämän melun vaikutuksista linnustoon on olemassa vainvähän tutkimustietoa, minkä takia sen vaikutuksista Metsälän alueelle luonteenomaiseenlinnustoon on vaikea yksityiskohtaisesti arvioida. Yleisesti ihmistoiminnastaaiheutuvien toimintojen (mm. tieliikenne) on havaittu vähentävän erityisestilaulavien lintujen reviirimääriä melulähteen läheisyydessä (mm. Kuitunen ym.1998). Luonteeltaan tuulivoimaloiden synnyttämä ääni poikkeaa kuitenkin osintieliikenteen vastaavasta sen ollessa kovimmillaan, kun myös luonnon omat taustaäänetovat voimakkaimmillaan (tuuliset olosuhteet).Taulukko 11‐4. Lajikohtainen arviointi hankkeen vaikutuksista alueella havaittuihin,suojelullisesti merkittäviin lajeihin.Laji Esiintyminen VaikutuksetKuikka (Gaviaarctica)Pyy (Bonasabonasia)Teeri (Tetraotetrix)Metso (T.urogallus)Kurki (Grusgrus)Kapustarinta(Pluvialis apricaria)Liro (Tringaglareola)Mehiläishaukka(Pernisapivorus)Harvalukuinen pesimälajialueen järvillä, pesii 1−2parin voimin ainakin Storaja Lilla SandjärvilläSäännöllinen pesimälajihankealueen rehevämmilläalueilla ja kuusikoissa.Säännöllinen pesimälajihankealueellaVarsin runsaslukuinen lajihankealueella. Useita soidinpaikkojahankealueellaSäännöllinen pesimälajihankealueen eteläosienisoilla suoalueilla (Kräsmosanneva,Stormossen).Lisäksi reviiri Kackorträsketillä.Harvalukuinen pesimälajihankealueen eteläosienisoilla suoalueilla (Kräsmosannneva,Stormossen)Pesii usean parin voimin ainakinStormossenilla.Pesä Riskulan alueellaTuulivoimaloita ei ole sijoitettu lajin lisääntymisalueidenläheisyyteen. Hanke voi kuitenkin lisätä alueellapesivien kuikkien törmäysriskiä, jos ne käyvät ruokailemassapesimäjärviensä ulkopuolella.Lajin keskeisiin pesimäalueisiin ei kohdistu rakentamista,minkä takia lajiin kohdistuvat vaikutukset voidaanarvioida vähäisiksi. Laji ei myöskään käytännössäkoskaan lennä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla,minkä takia törmäysriski vähäinen.Teeri lentää kanalinnuista usein myös puiden latvojenyläpuolella, minkä takia ne voivat lentää välillä myöstuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa. Törmäysriskikuitenkin todennäköisesti pieni tai korkeintaan kohtalainen.Hankkeen aiheuttama metsien pirstoutuminen, ihmistoiminnanlisääntyminen sekä tuulivoimaloista aiheutuvathäiriötekijät voivat vaikuttaa lajin esiintymiseenalueella. Lajin soidinpaikkojen läheisyyteen päiväreviirivyöhykkeillesijoittuu tuulivoimaloita. joilla voi ollavaikutuksia soidinpaikkojen elinkykyisyyteen.Laji pesii hankealueella lähinnä hankealueen läheisyyteensijoittuvilla isoilla avosuoalueilla, joihin ei hankkeentoteuttamisen seurauksena kohdistu rakentamista.Hanke voi kuitenkin lisätä avosoilla pesivienkurkien törmäysriskiä niiden käydessä ruokailemassapesintäalueensa ulkopuolella.Lajille soveliaita elinympäristöjä on hankealueella ainoastaansen etelä- ja itäpuolisilla avosuoalueilla, joilleei hankkeen toteuttamisen seurauksena kohdisturakentamista. Vaikutukset vähäisiä.Lajille soveliaita elinympäristöjä on hankealueella ainoastaansen etelä- ja itäpuolisilla avosuoalueilla, joilleei hankkeen toteuttamisen seurauksena kohdisturakentamista. Vaikutukset vähäisiä.Lajin tunnettu pesäpaikka sijaitsee lähimmillään noin300 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta, minkätakia siihen kohdistuvat elinympäristö- ja häiriövaikutuksetjäävät todennäköisesti vähäisiksi. Hanke voikuitenkin lisätä alueella pesivän mehiläishaukan törmäysriskiä,mikäli lajin ruokailulennot suuntautuvathankealueen suuntaan.60

Kehrääjä(Caprimulguseuropaeus)Hyvin runsaslukuinen pesimälajihankealueen valoisissakalliomänniköissä.Reviirimäärä vähintään16–18.Hankkeen toteuttamisella voi olla vaikutusta lajinesiintymiseen Metsälän alueella lähinnä lisääntyneidenhäiriötekijöiden ja ihmistoiminnan lisääntymisenmyötä. Lajille soveliaiden elinympäristöjen rajallisestamäärästä johtuen merkittävien vaikutusten riski lajitasollasuurin. Törmäysriski todennäköisesti vähäinenlajin saalistaessa pääosin puiden latvojen alapuolella.Viirupöllö (Strixuralensis)Poikue Söderändanilla sekähuhuileva koiras StenmosannevanreunassaLajin havaitut lisääntymisalueet sijoittuvat tuulivoimala-alueenulkopuolelle, minkä takia hankkeen vaikutuksetlajiin todennäköisesti vähäisiä.Suopöllö (Asioflammeus)Palokäki (Dryocopusmartius)Isolepinkäinen(Lanius excubitor)Reviirit Ledmossenilla jaStormossenillaSäännöllinen mutta harvalukuinenpesimälaji kokohankealueella. Arvio reviirimäärästä5−6.Harvalukuinen pesimälajialueella, reviirit Uttermossassa,Fribergillä ja UppelinmäelläLajin havaitut reviirit sijoittuvat lähelle hankealueenreunoja sekä sen ulkopuolelle, minkä takia hankkeenvaikutukset (lähinnä elinympäristömuutokset sekähäiriötekijät) lajiin ovat todennäköisesti vähäisiä.Palokärjelle soveltuvien elinympäristöjen määrä eihankealueella merkittävästi vähene, minkä takia vaikutuksettodennäköisesti vähäisiä. Liikkuu pesimäaikanaanvain harvoin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla,minkä takia törmäysriski vähäinen.Laji esiintyy hankealueella pääosin avohakkuualoilla,joiden määrään hankkeen toteuttaminen ei vaikutamerkittävällä tavalla. Ei todennäköisesti merkittäväävaikutusta lajin esiintymiseen.MuuttolinnustoTuulivoimaloiden vaikutuksia muuttaviin lintuihin on viime vuosien aikana tutkittuerityisesti eteläiselle Itämerelle rakennetuissa tuulivoimapuistoissa (mm. TanskaNysted ja Horns Rev sekä Ruotsin Utgrunden) alueilla, jotka muodostavat merkittävänmuuttoväylän erityisesti useille vesilintulajeille. Tutkimuksissa tuulivoimaloidenselkeimpänä vaikutuksena on havaittu joidenkin muuttoreittien pienimuotoinensiirtyminen tuulivoimapuiston ydinalueilta lähemmäs alueen reunoja.Osaltaan tämä tulos kuvastaa lintujen kykyä havaita tuulivoimalat jo etäältä sekäsovittaa lentoreittinsä siten, etteivät ne turhaan joudu lentämään törmäystenkannalta vaarallisen lähellä voimaloi-den lapoja. Sen sijaan törmäysten on visuaalisenhavainnoinnin sekä tutka- ja lämpökameraseurannan perusteella havaittuolevan harvinaisia päivällä mutta myös yöaikaan (Pettersson 2004, Desholm& Kahlert 2005). Vaikka seurantoja on Itämerellä tehdyissä tutkimuksissa tehtypääosin vesilinnuilla, on vastaavaa käyttäytymistä havaittu myös mm. kurjilla japäiväpetolinnuilla. Top of Iowan tuulivoimala-alueella Yhdysvalloissa ei ole kahdenvuoden seurannassa havaittu yhtään törmäyksistä johtuvaa kuolemantapausta,vaikka alueella ja sen ympäristössä ruokailee joka syksy 30 000−40 000kanadanhanhea.Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsäiselle alueelle, jolla ei sijaitsemerkittäviä muuttolintujen ruokailu- tai lepäilyalueita. Tehtyjen selvitysten perusteellaerityisesti hanhien ja joutsenien pääasialliset muuttoreitit kulkevat hankealueenohitse keskittyen hankealueen länsipuolisten peltoalueiden päälle. Tämäpienentää osaltaan tuulivoimaloiden näille lajeille aiheuttamaa törmäysriskiä.Lintujen muutto jakautuu kuitenkin usein varsin leveälle sektorille muuttoväylänkahden puolen, minkä takia erityisesti tuulivoima-alueen länsiosien kautta voi keväisinja syksyisin muuttaa pieniä määriä mm. hanhia, kurkia ja joutsenia. Hanhetja joutsenet muuttavat usein tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, kun taasmm. kurkien muutto kulkee maa-alueiden päällä pääsääntöisesti korkealla, jopatuulivoimaloiden lapojen yläpuolella. Kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden aiheuttamatörmäyskuolleisuus jäänee hanhien ja joutsenten osalta kuitenkin vähäiseksijohtuen sekä muuton vähäisyydestä mutta toisaalta myös lintujen kyvystähavaita niiden lentoreitille osuvat esteet, esim. tuulivoimalat, ajoissa ja väistää neilman todellista riskiä törmäyksille.2012 Ramboll61

Metsälän hankealueen kautta muuttavista lajeista alttiimpana törmäyksille tuulivoimaloidenkanssa voidaan arvioida erityisesti alueen kautta muuttavat merikotkatja muut petolinnut, joiden muuttoreitti kulkee havaintojen mukaan osin hankealueenitä- ja eteläosissa sijaitsevien vesistöjen (Stora ja Lilla Sandjärv) kautta.Tätä reittiä käyttävien lintujen törmäysriski on todennäköisesti alueen reunojasivuavaa metsähanhen ja laulujoutsenen muuttoreittiä suurempi, koska linnutmuuttavat suunnitellun tuulivoimala-alueen läpi ja joutuvat siksi lentämään useampientuulivoimaloiden toiminta-alueella. Suuria petolintuja pidetään raportoitujentörmäyskuolleisuuksien perusteella alttiimpana lajiryhmänä tuulivoimaloidenaiheuttamalle törmäyskuolleisuudelle. Petolintujen osalta törmäysvaikutustenmerkitystä korostavat osaltaan lajien pitkäikäisyys ja pieni keskimääräinenpoikastuotto. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttamista törmäysuhreistapetolintujen osuus on ollut kaikkiaan 42 % (lajeista pääasiassa hiiri- ja isohaarahaukka)muiden lajiryhmien kuolleisuuslukujen käsittäessä lähinnä satunnaistapauksia(Fernley ym. 2006).Yleisesti myös muuttavien petolintujen on havaittu pystyvän varsin tehokkaastiväistämään niiden lentoreitille osuvia tuulivoimaloita (mm. Pettersson 2004).Suurimmaksi törmäysriski on mm. Orloffin & Flanneryn (1992) tutkimuksessa arvioituerityisesti saalistelevilla linnuilla, joiden katse on kiinnittynyt maassa olevaansaaliiseen eivätkä ne siksi välttämättä havaitse ajoissa sivusta tai ylhäältätulevaa tuulivoimalan lapaa. Suurista petolinnuista hankealueella ei sijaitse mm.merikotkan kannalta potentiaalisia saalistusalueita, minkä takia alueella havaitutkotkat ylittävät alueen todennäköisesti melko suoraviivaisesti matkalennossa. Tämäpienentää osaltaan kotkien tuulivoimala-alueella kuluttamaa aikaa sekä edelleenniiden törmäysriskiä.Lintujen väistökykyyn ja törmäysriskiin vaikuttavat kuitenkin osaltaan sääolosuhteet,lintujen kyky erottaa nopeasti liikkuvien lapojen kärkiä sekä lintujen lentokäyttäytyminen(saalistus vs. matkalento), jotka voivat vaikuttaa linnun havainnointikykyynsuhteessa tuulivoimalan lapoihin. Suurimpia törmäysriskit ovatyleensä huonolla säällä (esim. sumu, vesisade), jolloin linnut eivät välttämättäpysty havaitsemaan tuulivoimaloiden lapoja ajoissa, vaan ajautuvat vahingossatörmäysriskialueelle. Toisaalta linnut pystyvät ihmissilmää tehokkaammin havainnoimaanmyös spektrin punaista osaa, minkä takia linnut näkevät ihmistä paremminmyös huonossa säässä. Toisaalta esimerkiksi petolintujen ja kurkien muuttopainottuu sekä keväällä että syksyllä yleensä kirkkaille, myötätuulisille päiville,jolloin nämä lajit pystyvät tehokkaammin hyödyntämään sekä vallitsevia tuuliaettä maanpinnasta syntyviä nousevia ilmavirtauksia. Sadesäällä, jolloin myöstörmäysriskit ovat suurimmat, näiden lajien muutto on oleellisesti vähäisempää,mikä pienentää osaltaan myös tuulivoimala-alueen läpi lentävien lintujen määrää.Lintujen väistökyvystä sekä hankealueen kautta kulkevan muuton hajanaisuudestajohtuen tuulivoimapuiston muuttolinnuille aiheuttamat törmäysvaikutuksetvoidaan pääosin arvioida pieniksi eikä niillä todennäköisesti ole merkittävää vaikutustaalueen kautta muuttavien lajien säilymiseen tai populaatiokehitykseen.Erityistä huomiota hankkeen toteuttamisvaiheessa tulisi kuitenkin kiinnittää hankealueenlävitse kulkevaan muuttoreittiin (erityisesti merikotka ym. petolinnut),sitä pitkin kulkevan muuton intensiteettiin sekä mahdollisiin törmäysvaikutuksiin.4.2.11.3 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoonSähkönsiirtoreitin uusi suunnitelma on valmistunut syksyllä 2011. Sähkönsiirronlinnustovaikutuksia selvitetään voimajohdon ympäristöselvitysten yhteydessä.4.2.11.4 Linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssaTuulivoimahankkeilla voi hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös merkittäviäyhteisvaikutuksia, jos useat tuulivoimapuistot sijoitetaan lähelle toisiaan taisamojen lintujen käyttämien muuttoreittien läheisyyteen. Muuttolintujen on esimerkiksiTanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittu pyrkivän sovittamaanlentoreittinsä siten, etteivät ne joudu turhaan lentämään tuulivoimaloidenlapojen välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä tuulivoimapuistojen yh-62

teisvaikutuksena voidaan havaita lintujen muuttoreittien siirtymistä lintujen väistäessäniiden lentoreitille osuvia tuulivoimalaitoksia. Väistöliikkeet pienentävättoisaalta myös mahdollisten törmäysten todennäköisyyttä, minkä vuoksi hankkeidenaiheuttama törmäyskuolleisuus voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Lintujenväistöliikkeitä tuulivoimaloiden läheisyydessä on viime vuosien aikana tutkittueniten meren päällä muuttavilla sorsalinnuilla, mutta niitä on tutkaseurannoissahavaittu myös mm. muuttavilla kurjilla ja joutsenilla.Kristiinankaupungin ympäristöön suunnitellut tuulivoimapuistot tulevat todennäköisestiosaltaan vaikuttamaan lintujen muuton ohjautumiseen alueella. Metsälänhankkeen osalta keskeisiksi lajeiksi voidaan tässä yhteydessä nostaa erityisestilaulujoutsen ja metsähanhi, joiden muuttajamäärät ovat alueella erityisesti keväisinhyvin suuria Kristiinankaupungin alueella sijaitsevien merkittävien kerääntymäalueidenvuoksi. Metsähanhen ja laulujoutsenen muutto saapuu eteläisen Pohjanmaanalueelle suurelta osin suoraan Selkämeren yli Ruotsin puolelta muutonrantautuessa karkeasti Porin ja Kristiinankaupungin välisen vyöhykkeen kautta.Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa selkeimmin Pohjanlahdenrantaviiva, jota seuraillen muuttaa vuosittain merkittäviä määriä lintuja. Lintujenmuutto jakautuu alueella kuitenkin selkeästi meren (mm. sorsalinnut, lokitja kuikat) ja mantereen päällä muuttaviin lajeihin (mm. päiväpetolinnut, kurki,varpuslinnut). Metsälässä lintujen muutto kulkee havaintojen perusteella pääosinhankealueen länsireunassa sijaitsevien Metsälän ja Pakankylän peltoja seuraillen,kun taas hankealueen keskiosissa muutto on vähäisempää. Mantereella tapahtuvaamuuttoa ei kuitenkaan ole mahdollista kuvata yksityiskohtaisilla linjoilla, vaanmuuttoreitit muistuttavat ennemmin leveitä käytäviä, jonka sisällä lintujen yksilömäärätvaihtelevat mm. vuorokaudenajan sekä sääolosuhteiden mukaan. Tästäsyystä useiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksena voidaankin havaita lintujenmuuttoreittien siirtymistä. Pohjanmaan liitolla on vaihekaavaa varten tekeilläselvitys, jossa käsitellään tuulivoimapuistojen linnustollisia yhteisvaikutuksia.Kristiinankaupungin alueella pesivät merikotkat ja sääkset voivat ruokailulentojensayhteydessä hyvin liikkua sekä Metsälän mutta myös mm. Kristiinankaupunginedustalle suunnitelluilla tuulivoimapuistoalueilla.4.2.11.5 Tuulivoimaloiden vaikutukset liito-oraviinTuulivoimapuiston rakentamisen aikana ihmistoiminta alueella on vilkasta ja rakentamisestaaiheutuu meluhäiriöitä huomattavasti enemmän kuin tuulivoimapuistontoiminnan aikana. Rakentamisen aikaisen melun ja ihmisten alueella liikkumisenseurauksena on mahdollista että liito-oravat välttävät reviiriensä niitäosia, jotka sijaitsevat rakentamisalueiden läheisyydessä. Rakentamisalueiden välittömässäläheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.Kaava-alueella sijaitsevat liito-oravien elinalueet on otettu huomioonkaavaehdotuksessa poistamalla liito-oravareviirille sijoittunut voimala nro 3 sekäsiirtämällä tieyhteyttä voimalalle nro 21. Lisäksi suunniteltuja tieyhteyksiä on päivitettyhankealueen eteläosassa (mm. voimalan 47 läheisyydessä) liito-oravienkinkannalta erittäin potentiaalisten elinympäristöjen säästämiseksi.Hankkeen rakennusvaiheen jälkeen liito-oraviin kohdistuvat häiriötekijät väheneväthuomattavasti. Käytön aikana tuulivoimalat aiheuttavat melu- ja varjostusvaikutuksia,joiden vaikutuksista liito-oraviin ei toistaiseksi ole tutkimustietoa.Meluvaikutukset ovat suurimmillaan voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Liito-oravanei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen ääniherkkä laji, mistä kertoo esimerkiksilajin pesiminen vilkasliikenteisten liikenneväylien ja ihmisasutuksen välittömässäläheisyydessä.Uudet rakennettava huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja noin kuusi metriäleveitä, mikä tarkoittaa että liito-orava pystyy tarvittaessa liitämään huoltotienylitse. Korkealla pyörivät tuulivoimaloiden lavat eivät aiheuta liito-oraville törmäysriskiä.2012 Ramboll63

4.2.11.6 Tuulivoimaloiden vaikutukset lepakoihinTuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset lepakoihin liittyvät törmäyskuolleisuuteensekä elinympäristömuutoksiin. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaasekä paikallisiin että muuttaviin lepakoihin. Metsälän alueella paikallisia lepakoitaei kuitenkaan esiinny poikkeuksellisen paljon, eikä tuulivoimalan rakentaminennäin ollen pitäisi merkittävästi vaikuttaa lepakoihin. Tähän vaikuttaa ratkaisevastimyös rakentamisalueiden luontotyyppien sopimattomuus lepakoille.Korkeammalla muuttavat lepakot voivat kuitenkin törmätä voimaloiden pyöriviinlapoihin. Mahdolliset muuttoreitit Metsälän alueella kulkevat luultavasti järvienrantoja pitkin, joiden välittömään läheisyyteen ei ole suunniteltu tuulivoimaloita.Voimalat saattavat houkutella myös hyönteisiä, mikä puolestaan houkutteleelepakoita saalistamaan. Tämä vaikutus saattaa kohdistua sekä paikallisiin ettämuuttajiin. Oletettavasti pohjanlepakko korkealla saalistavana lajina kohtaa suuremmanriskin kuin matalalla saalistavat siipat.4.2.11.7 Vaikutukset lähivesien kalastoon, kalastukseen ja kalatalouteenSuurin osa suunniteltavista perustuksista sijoittuu alueella olevien pienten purojenja ojien välittömään läheisyyteen. Myös suunnitellut uudet huoltotiet tulevatylittämään tai sivuamaan alueen puroja ja ojia. Rakennustöillä on todennäköisestipaikallisia ja lyhytkestoisia vaikutuksia ojien ja purojen vedenlaatuun. Vaikutuksetnäkyvät mahdollisesti veden lievänä samenemisena johtuen veden kiintoainepitoisuudennoususta. Arvion mukaan rakentamisen aikaiset vaikutukset purojenja ojien mahdolliseen kalastoon ja kalastukseen ovat hyvin lievät tai merkityksettömätja lyhytaikaiset, varsinkin kun maa-aines perustamispaikoilla on enimmäkseenkivennäismaata, jonka kiintoainespartikkelit ovat suuria, eivätkä kulkeuduhelposti.Metsälänjokea lähin suunniteltu tuulivoimalaitos sijaitsee noin 500 metrin päässäjoesta ja rakennettavat huoltotiet eivät ylitä uomaa kummassakaan vaihtoehdossa.Rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta Metsälänjoen kalastoon, kalastukseenja kalatalouteen.Vaikutuksia ei myöskään arvioida kohdistuvan Stora Sandjärven kalastoon ja kalastukseen,sillä rakennustyöt sijoittuvat lähimmillään noin 500 metrin päähänjärvestä kummassakin vaihtoehdossa.Riittävän kokoisilla tierummuilla pystytään turvaamaan veden kulku uoman ylityksissänykytilan kaltaisesti. Tiestön ja tuulivoimaloiden perustusten rakentamisellaei katsota olevan vaikutusta alueen vesitaseeseen, veden korkeuksiin ja virtaamiineikä aiheuttavan estettä kalan kululle.Hankealueelle rakennettavat sähkökaapelit ovat osin maakaapeleita, jotka pyritäänsijoittamaan teiden yhteyteen. Näin ollen kaapeleiden asennukseen ei juurikaantarvita erillistä kaivutyötä. Osa kaapeleista kulkee ilmajohtoina. Sähkönsiirrostaei katsota aiheutuvan rakentamisen aikaista haittaa alueen pienvesin kalastolleja kalastukselle.Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään 500 metrin päähän hankealueen merkittävimmistäpienvesistä (Metsälänjoki, Lilla ja Stora Sandjärv). Tuulivoimaloiden eikatsota häiritsevän näiden pienvesien kalastoa melulla tai roottoreiden lavoistasyntyvillä valo- ja varjoefekteillä riittävän pitkän etäisyyden vuoksi.Käytön aikaisia, sähkönsiirrosta aiheutuvia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseenei arvioida juurikaan muodostuvan. Ainoat vaikutukset voivat liittyä huoltotilanteisiin,jolloin voi olla tarvetta kaivutöihin (esim. rikkoutuneen maakaapelin vaihto)ojien lähistöllä. Tällöin voi ilmetä sameuden ja kiintoainepitoisuuden kohoamistavedenlaadussa ja kalojen poistumista kaivualueen vaikutusalueelta. Tästäaiheutuvan haitan arvioidaan kuitenkin olevan erittäin vähäinen ja tilapäinen.Sähkösiirrosta ei aiheudu muutosta ojien hydrologiaan tai päästöjä, jotka haittaisivatkalaston toimeentuloa. Siten myöskään sähkönsiirrosta ei aiheudu kalataloudellisiahaittoja, sillä kaapelit eivät kulje puroissa, joten niistä muodostuvat sähkömagneettisetkentät eivät vaikuta kalojen elinympäristöön.64

4.2.11.8 Muut eläimistöön kohdistuvat vaikutuksetRakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuistonrakentaminen aiheuttaa muun rakentamisen tavoin myös elinympäristöjen pirstoutumista.Pirstoutuminen tarkoittaa yhtenäisen luonnonympäristön muutostatoisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Elinympäristöjen pirstoutumisella on kielteisiävaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen (Saunders ym. 1991). Tuulipuistoalueillaelinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja voimajohdoista.Huoltoteiden rakentamisessa pyritään hyödyntämään olemassa olevaametsäautotieverkostoa mahdollisimman paljon ja siten vähennetään myös huoltotieverkostonluonnonympäristölle aiheuttamia vaikutuksia.4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteenKeskeisimmät vaikutukset aiheutuvat rakentamisaikana puuston kaatamisesta japintamaan raivaamisesta rakennettavilta alueilta (huoltotiet, tuulivoimaloiden perustukset).Huomattavan kallioisen maaston vuoksi on oletettavaa että huoltoteidenrakennustyöt vaativat runsaasti räjäytystöitä. Rakentamisen aikana voi esiintyämyös paikallisia pölyhaittoja.Huomattava määrä suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu kallioisille alueille.Kalliometsät on määritetty Etelä-Suomen alueella luontotyyppinä säilyväksi (LC)(Raunio ym. 2008). Kallioalueiden runsaus tekee alueen rakentamisen kannaltaerityisen herkäksi kohteeksi. Kallioiden kasvillisuus on kulutusherkkää ja etenkinjäkälät kuluvat helposti pois. Kulutusherkkyytensä lisäksi jäkälät ovat myös hitaitauusiutumaan. Erityisesti poronjäkälälajit on todettu hyvin herkiksi kulutukselleja pahoin kulutusvaurioista kärsineen palleroporonjäkälän uusiutuminen normaaliksijäkäläpeitteeksi voi viedä jopa 90 vuotta (Ahti 1953). Hankealueen kallioalueidenjäkälälajistossa esiintyy runsaasti mm. palleroporonjäkälää, harmaaporonjäkälääja valkoporonjäkälää. Rakentamisen aikainen alueella liikkuminen aiheuttaalajiston kulutusherkkyydestä johtuen muutoksia varsinaisia rakentamisalueitalaajemmilla alueilla. Rakentamisalueiden ulkopuolella muutokset ovat väliaikaisia,mutta edellä esitetyistä syistä johtuen palautuminen kestää useita vuosikymmeniä.Varsinaisilla rakentamispaikoilla ja huoltoteiden alueilla muutokset ovat pysyviäalkuperäisen luonnon muuttuessa rakennetuksi ympäristöksi.Hankealue on nykyisellään suhteellisen laaja rakentamaton ja yhtenäinen metsäalue,jonka luonne muuttuu rakentamisen myötä. Metsälän loivapiirteiset kallioalueetja kallioiden painanteissa sijaitsevat rämesoistumat ovat omaleimaistaluontoa, jota tosin metsätaloustoimet ovat osaltaan huomattavasti muokanneet.Kallioalueiden jäkäläkasvillisuus on peittävää ja kulutusvauriot nykyiselläänvähäisiä. Suomalaisissa metsissä on tyypillisesti kattava metsäautotieverkosto,mutta hankealueella metsäautoteitä on verrattain vähän. Tuulivoimapuiston vaatimienhuoltotieyhteyksien myötä rakentamattoman metsäalueen ominaispiirteetmuuttuvat, vaikka rakennettavat alueet ovatkin vain muutamia prosentteja kokohankealueen pinta-alasta.Hankealueella sijaitsevia arvokkaita luontokohteita on huomioitu voimaloiden jahuoltoteiden sijoituspaikkasuunnitelmissa haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.Voimajohtoreitin vaikutukset luontotyyppeihin jäävät tarkemmin arvioitaviksierikseen laadittavan voimajohdon ympäristöselvityksen yhteydessä. Voimajohtohankkeenkasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat merkittävimmät vaikutuksetsyntyvät rakentamisen aikana. Rakennettavilta johtoaukeilta raivataanpuusto ja lisäksi reunavyöhykkeillä pidetään puusto vapaana. Rakentamisen aikanajohtoalueella kuljetaan raskailla työkoneilla, mikä voi aiheuttaa kasvillisuusvaurioitajohtoaukeaa laajemmille alueille. Toiminnan aikana voimajohtoaukeankasvillisuus raivataan säännöllisin väliajoin.Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä laajan rakentamattoman metsäalueenominaispiirteet muuttuvat, vaikka varsinainen rakennuspinta-ala onkin vain muutamiaprosentteja koko hankealueen pinta-alasta. Tuulivoimapuistolla ei arvioidaolevan käytönaikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuistoteivät toimintansa aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivatrakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen2012 Ramboll65

4.2.13 Vaikutukset metsätalouteenSuurin osa hankealueen maa-alueesta pysyy nykyisellään metsätalousalueena.Tuulivoimalaitosten perustuksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava maapintaalaon yhteensä vain muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta.Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen aluetta voidaan edelleen käyttää metsätaloudenharjoittamiseen. Tuulivoimaloille rakennettua tieverkkoa voidaan käyttääpuiden kuljettamiseen ja tuulivoimalan rakennuskenttää varastointiin4.2.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteenTuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen. Alueellatehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihintai vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla.Esimerkiksi tien reunaoja voi kuivattaa hieman jotakin aluetta.Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia pohjaveteen.Alueella käsitellään mahdollisesti vähäisiä määriä tuulivoimalaitostenkoneistojen voiteluöljyjä ynnä muita kemikaaleja, mutta määrät ovat niin pieniäettä toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä.Tuulivoimaloille kulkevien teiden rakentamisesta voi aiheutua hetkellisiä samentumiapuroihin, mikäli tiet ylittävät purouomia. Myös tienrakentamisen samentumavaikutuksetjäävät lyhytkestoisiksi. Teihin rakennetaan purojen kohdalle riittävänmitoitusvirtaaman omaavat rummut, joten tiestä ei aiheudu padotusvaikutusta.Tuulivoimaloiden sijoittaminen maa-alueille ei aiheuta merkittäviä vaikutuksiavesistöihin. Rakentamisaikana rakennuspaikan maa-aluetta muokataan noin 0,5hehtaarin laajuiselta alueelta. Käytännössä maanmuokkaus vastaa esim. omakotitalonrakentamisessa tarvittavia pohjatöitä. Jos rakennuspaikka sijaitsee hiekka-tai soramaalla ja hyvin lähellä vesistöä, voi perustamispaikalta periaatteessakulkeutua sadeveden mukana pieniä määriä kiintoainesta vesistöön. Käytännössävaikutus jää kuitenkin vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi. Mikäli perustus sijoittuukivi- tai kalliopohjalle, ei rakentamisesta aiheudu käytännössä kiintoaineen kulkeutumista.Tuulivoimaloille kulkevien teiden rakentamisesta voi aiheutua hetkellisiä samentumiapuroihin, mikäli tiet ylittävät purouomia. Myös tienrakentamisen samentumavaikutuksetjäävät lyhytkestoisiksi. Teihin rakennetaan purojen kohdalle riittävänmitoitusvirtaaman omaavat rummut, joten tiestä ei aiheudu padotusvaikutusta.Maa-alueille rakennettavista tuulivoimaloista ei aiheudu käytön aikaisia vaikutuksiavesistöön.4.2.14.1 Sähkönsiirron vaikutukset pintavesiinSuunnitellulle hankealueelle johdetaan kaapeleita sähkönsiirtoa varten. Ne pyritäänsijoittamaan mahdollisuuksien mukaan teiden yhteyteen, jotta vältytään ylimääräisiltärakennustöiltä. Toimenpiteillä on vähäinen tai ei lainkaan vaikutustapintavesien vedenlaatuun. Vaikutuksen katsotaan olevan hyvin lyhytaikainen, jokasaattaa näkyä veden samenemisena.4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään4.2.15.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperäänMaaperää muokataan huoltoteiden, maakaapelireittien ja tuulivoimaloiden perustustenalueella.Alueella rakennetaan tieyhteys jokaiselle tuulivoimalaitokselle. Tiet ovat sorapintaisiaja noin kuusi metriä leveitä. Tielinjoilta kuoritaan pintamaat, tielinja tasataanja rakennusaineena käytetään alueen moreenin lisäksi mursketta tai vastaaviamateriaaleja. Heikosti kantavilla turvemailla tehdään massanvaihtoja, jottatiestä saadaan riittävän kantava. Maakaapelit sijoitetaan ensisijaisesti tierakenteidenyhteyteen.66

Tiestön rakentamisen lisäksi maaperää muokataan tuulivoimaloiden perustustenkohdalla. Tuulivoimalaitokset voidaan perustaa pääsääntöisesti teräsbetoniperustuksilleja kallioankkuriperustuksille, mikäli kallio ei ole kovin rikkonaista.Alueelle rakennettavan tiestön, maakaapelireittien ja tuulivoimalaitosten perustustenulkopuolella hankkeella ei ole vaikutusta maaperään.4.2.15.2 Tuulivoimapuiston toiminnan vaikutukset maa- ja kallioperäänTiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia maajakallioperään. Alueella käsitellään mahdollisesti vähäisiä määriä tuulivoimalaitostenkoneistojen voiteluöljyjä ynnä muita kemikaaleja, mutta määrät ovat niinpieniä että toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumisriskiä.4.2.15.3 Sähkönsiirron vaikutukset maa- ja kallioperäänSähkönsiirtoa varten tehdään maarakennustöitä maakaapelien asentamisen sekä110 kV ilmajohtojen sähköpylväiden pystyttämisen yhteydessä. Vaikutuksetmaa- ja kallioperään ovat paikallisia.4.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuunHankkeella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonekaasupäästöjenvähenemisen kautta. Hankkeen avulla pystytään korvaamaan fossiilistenpolttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, minkä avulla voidaan osaltaanvähentää energiantuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa.Vaikutusten suuruuden määrittelevät ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus.Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähes täysin osien valmistamisenja voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Osien valmistamisestaaiheutuvia ilmastovaikutuksia voidaan pienentää esimerkiksi tuottamallavalmistusprosesseissa kuluva energia vähäpäästöisellä menetelmällä.4.2.17 Vaikutukset kunnallistalouteenTuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Kiinteistövero määräytyy perustustenja rakenteiden arvon perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta.Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten kokohankkeen toteuttaminen tuo Kristiinankaupungin kunnalle useiden satojen tuhansieneurojen kiinteistöverotulot vuodessa.Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien taiprojektille palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista.4.2.18 Vaikutukset energiatalouteenTuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää ja se korvaa sähkömarkkinoillamuita energiantuotantomuotoja. Tuulisuus vaihtelee ajallisesti paljon ja tuulivoimalleovat ominaista tuotannonvaihtelut tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuitenkinmyös sähkön kulutus vaihtelee huomattavasti ja vaihtelevan kulutuksen kattamiseksitarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita.Tuulivoimatuotannon vaihtelu tuuliolosuhteiden mukaan ei muodostu tekniseksieikä taloudelliseksi ongelmaksi ennen kuin vasta erittäin suurilla tuotantomäärillä.Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu tuulivoimatavoite(2 000 MW) on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin sähkönkulutuksennormaali vuorokausivaihtelu. Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmienperusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 1-5 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista,kun tuulivoimalla tuotetaan 5-10 % sähköstä (VTT 2008a).Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön.Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisintatehdä. Suomen sähkömarkkinat ovat osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita,joilla on vesivoimaosuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet siihen joustavuuteen mitätuulivoiman lisääminen järjestelmään tuo.2012 Ramboll67

4.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteenTuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia,mutta kielteiset vaikutukset tuntuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä.Tuulivoimalat on sijoitettu niin, että niiden ääni, varjostus ja läheisyys eivät merkittävästihaittaa lähimpien vapaa-ajan ja asuinrakennusten sekä virkistysalueidenkäyttöä. Lisäksi maisemassa näkyvät tuulivoimalat voivat häiritä joitakin näkymäalueellaasuvia, lomailevia tai ulkoilevia virkistyskäyttäjiä. Rakentamistoimethaittaavat jonkin verran lähistön asumisviihtyvyyttä, liikennettä sekä hankealueenvirkistyskäyttöä.4.3 Ympäristön häiriötekijätTuulivoimaloiden sijoittelulla on pyritty sekä optimoimaan tuulivoimaloilla saavutettavasähköntuotanto että minimoimaan hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset.Lisäksi tuulivoimalat on tarkoituksenmukaisesti sijoitettu mahdollisimmanetäälle vakituisessa asutuskäytössä olevista rakennuksista, millä on pyrittyosaltaan ehkäisemään hankkeen paikallisiin ihmisiin kohdistamia vaikutuksia.68

5 Osayleiskaavan toteutus5.1 Toteuttaminen ja ajoitusTuulivoimapuiston rakentaminen on monivaihteista työtä. Ennen kuin varsinaiseenrakentamiseen päästään, on taustalla jo vuosien työ, joka sisältää eriasteisenselvitysten ja lupavaiheiden läpikäyntiä. Koko hankkeen eri vaiheet osayleiskaavanhyväksymisen jälkeen voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon:• Voimansiirtojohdon selvitykset ja sähkömarkkinalain mukaiset luvat• Lupaprosessi – rakennusluvat, mahdolliset ympäristöluvat• Hankkeen rakennussuunnitelmien laatiminen• Urakoitsijoiden kilpailutus• Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen• Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen• Sähkönsiirtoverkoston rakentaminen• Voimalaitosten perustusten rakentaminen• Voimalaitosten pystytys• Voimalaitosten koekäyttö• Voimalaitosten käyttöönottoHankkeen alustavaa suunnittelua on tehty EPV Tuulivoima Oy:ssa vuodesta2008 alkaen. Hankkeen yleissuunnittelua tehdään ympäristövaikutusten arvioinninja sen jälkeen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuuosayleiskaavoituksen jälkeen. EPV Tuulivoima Oy päättää investoinneistaosayleiskaavan hyväksymisen jälkeen.Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknistaloudellisista reunaehdoista.Lahdessa 3. päivänä heinäkuuta 2012RambollKaavoitusyksikköMatti KauttoYksikön päällikkö, RADennis Söderholmsuunnittelija, FM2012 Ramboll69

YHTEYSTIEDOTKristiinankaupunkitekninen johtaja Joakim Ingvespuh. +358 40 5599229sähköposti: joakim.ingves@krs.fiRamboll Finland Oysuomenkieliset tiedustelutyksikön päällikkö Matti Kauttopuh. 0400-493709sähköposti: matti.kautto@ramboll.firuotsinkieliset tiedustelutsuunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholmpuh. 040 486 5330sähköposti: dennis.soderholm@ramboll.fi