Vetoomus puolueille2 2 2011 - Kansalaisareena

VETOOMUS 2.2.2011Eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneille puolueilleKansalaisareena ry:n, Allergia- ja Astmaliitto ry:n, Elämäntapaliiton, Kuuloliitto ry:n, Meri-Lapin Majakka ry:n, Näkövammaisten Keskusliitto ry:n, Satakunnan yhteisöt ry:n,Sininauhaliiton, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasol ry:n, Suomen Lähetysseurary:n, Suomen Mielenterveysseuran, Suomen Nivelyhdistys ry:n, Suomen Palloliiton, SuomenUNICEF in, Svenska Studiecentralenin, Takuu-Säätiön, Yhden Vanhemman PerheidenLiiton, Ystävyysseurojen Liitto ry:n, Vapaaehtoistoiminnan valtakunnalliseninnovaatioverkoston, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkoston jaSatakunnan ammattikorkeakoulunVetoomus vapaaehtoistoiminnan huomioimisesta seuraavassa hallitusohjelmassaVapaaehtoistoiminta on vahva osa kansalaisvaikuttamista ja ihmisten välistä omaehtoista toimintaa.Se luo niin sosiaalista pääomaa ja luottamusta kuin turvallisia yhteisöjä ja taloudellista kehitystä.Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta lisää tutkimusten mukaan erityisesti tekijöidensäelämänlaatua, onnellisuutta ja terveitä elinvuosia (Ockenden 2007). Euroopassa kolme kymmenestätoimii vapaaehtoisena ja Suomessa 36 prosenttia väestöstä. Vapaaehtoisuus aktiivisenakansalaisuutena on väylä nostaa esiin ja vaikuttaa tarpeisiin ja epäkohtiin, jotka nousevat esiinomasta elinympäristöstä. Kansalaisten aktiivisuuden kasvu edellyttää ympäröivältä yhteiskunnaltakeinoja tukea ja mahdollistaa vapaaehtoistoiminta niin tuen kuin kannustuksen muodossa.Vapaaehtoistoiminta on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa. Me allekirjoittaneet yhteisötajattelemme, että vapaaehtoistoiminnan olisi oltava kansalaisoikeus. Yhä enemmän korostuuvaatimus, että jokaiselle halukkaalle on löydettävä sopiva, kykyjä ja taipumuksia vastaavavapaaehtoistehtävä. Tämä edellyttää vapaaehtoistoiminnan paikkojen helppoa löytämistä jaosallistumisen esteiden minimoimista. Tulisi olla myös mahdollisuus tarvittaessa, esimerkiksikriisien (kuten sairastuminen ja työttömyys) kohdatessa osallistua helposti vertaistukeen: saadakokemuksellista tietoa ja jakaa sitä. Mahdollisuuksien laajempi avaaminen vapaaehtoistoimintaantoimii osaltaan syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä ja sitouttaa toimijoita vahvastiyhteisvastuullisuuteen yhteisöllisyyttä ja sitä kautta myös tasa-arvoista ja solidaarista yhteiskuntaavahvistaen.Vapaaehtoisuuden esteitä ovat muun muassa tiedonpuute vaikuttamismahdollisuuksista,taloudellisten resurssien vähäisyys, lainsäädännölliset esteet/rajoitteet vapaaehtoisenatoimimiseen, vakuutusturvan puuttuminen jne. Yhteiskunnan eri ryhmillä (esim. vammaiset, etnisetvähemmistöt) ei myöskään aina ole samanlaista mahdollisuutta valtaväestön kanssavapaaehtoistoimintaan osallistumiseen.Työttömien osallistumista estävät Suomessa joidenkin työ- ja elinkeinotoimistojen noudattamatkäytännöt, joissa työtön ei saa osallistua vapaaehtoistoimintaan ellei se kuulu hänentyöllistymissuunnitelmaansa. Heidän yhdenvertaisuuttaan ehkäisee myös se, että monillapaikkakunnilla työttömät eivät voi tehdä sellaisia vapaaehtoistehtäviä, joista maksetaankulukorvauksia, sillä nämä saatetaan huomioida työttömyyskorvauksissa. Työttömienyhdenvertaisuutta ei kuitenkaan saa vaarantaa lainsäädännöllisillä tai muilla velvoitteillavapaaehtoistoimintaan tukien edellytyksenä.Verottajan tiukka linja vapaaehtoisten kannustamiseen ja kiittämiseen, esimerkkinä aterioidentarjoaminen, koulutus ja vaikkapa vapaaehtoistyön tekemiseen liittyvät työvaatteet ja -välineet,

aiheuttaa turhaa byrokratiaa vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen silloin, kun summat ovat pieniä.Se myös luo rakenteellisia esteitä työttömien lisäksi monille muille väestöryhmille toimiayhteiskuntaan osallistuvina kansalaisina. Vapaaehtoistoimintaa järjestävien pientenvapaaehtoisyhteisöjen talkootyönä tehdyn varainhankinnan verovapautta on myös tarpeenselkiyttää.Vapaaehtoistoiminta ennalta ehkäisee kansansairauksia, päihdeongelmia, yleistä pahoinvointia jamielenterveyden ongelmia kaiken ikäisillä. Lasten ja nuorten kohdalla vapaaehtoistoimintaanosallistumisella on erityisen merkittäviä sosiaalista syrjäytymistä ehkäiseviä ja yhteisöllisyyttäedistäviä vaikutuksia. Vapaaehtoistoiminnan kautta nuori kehittää sosiaalisia valmiuksiaan,ryhmätyöskentelytaitojaan, saa ystäviä ja harrastusmahdollisuuden. Vapaaehtoistoiminta on koulunsekä perhe- ja ystävyyssuhteiden ohella tärkeä osa lapsen ja nuoren oppimista. Nuori liittyytoimintaan vapaaehtoisesti, omasta tahdostaan, ja oppii ottamaan vastuuta, toimimaan eri rooleissaniin vapaaehtoistoiminnan kuin omakohtaisten kokemustensa kautta sekä omaksuuvapaaehtoisuuteen perustuvan arvomaailman. Euroopan Unionin Nuorisostrategia 2010 -2018nostaa vapaaehtoistoiminnan eurooppalaisen yhteistyön keskeiseksi toiminta-alueeksi.Näitä viestejä vie eteenpäin myös vuonna 2011 vietettävä Euroopan Unionin vapaaehtoistoiminnanvuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan ja toimijat ympäri Eurooppaa ja haluaa vahvistaavapaaehtoistoiminnan arvon ja merkityksen tunnistamista ja tunnustamista.Vapaaehtoistoiminnan järjestämistä koskeva lainsäädäntö on pirstaloituneena eri lakien sisällä. Jottavapaaehtoistoiminnan kehittäminen olisi mahdollista, tarvitaan vapaaehtoistoiminnanjärjestämisestä oma lainsäädäntö, josta Euroopassa on erilaisia esimerkkejä olemassa.Me allekirjoittaneet tahot haluamme olla mukana vahvistamassa vapaaehtoisuutta suomalaisessayhteiskunnassa ja esitämme, että vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta otetaan seuraavaanhallitusohjelmaan kehittämiskohteeksi. Olemme valmiit myös valmistelussa antamaanasiantuntijuutemme käyttöönne.Anitta RaitanentoiminnanjohtajaKansalaisareena ryIlkka RepotoimitusjohtajaAllergia- ja Astmaliitto rySari Aalto-MatturitoiminnanjohtajaElämäntapaliitto

Pekka LapinleimutoiminnanjohtajaKuuloliitto ryTuula Huttunen-KoivumaatoiminnanjohtajaMeri-Lapin Majakka ryMauno LehtinentoimitusjohtajaNäkövammaisten Keskusliitto ryAnneli NokkonenpuheenjohtajaSatakunnan yhteisöt ryAarne KiviniemitoiminnanjohtajaSininauhaliitto ryVirpi HäyrinentoiminnanjohtajaSuomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry, Sulasol ry

Seppo RissanenjohtajaSuomen Lähetysseura ryMarita RuohonentoiminnanjohtajaSuomen MielenterveysseuraJyrki LaaksotoiminnanjohtajaSuomen Nivelyhdistys ryKimmo J. LipponentoimitusjohtajaSuomen PalloliittoMarja-Riitta KetolapääsihteeriSuomen UNICEFMatts GranöstudiedirektorSvenska studiecentralen

Leena VeikkolatoiminnanjohtajaTakuu-SäätiöHeljä SairisalotoiminnanjohtajaYhden Vanhemman Perheiden LiittoSeppo KalliokoskipuheenjohtajaYstävyysseurojen Liitto rySinikka KaakkuriniemipuheenjohtajaVapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen innovaatioverkostoLiisa ReinmanVapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostoEeva-Liisa MoisiotoimialajohtajaSatakunnan Ammattikorkeakoulu