ilman sanottavia ongelmia.Tämä johtui mm. seuraavistasyistä:- ~ila!1ne "alkoi" virka-ajanpUItteIssa,- tilanteeseen ei liittynytse ~laisia turvallisuusriskejä,mItkä olisivat vaatineet suojautun:.istoimenpiteitäja siihenlllttyvää sisäasiainministeriönja lääninhallitustenk~nt~in kohdistuvaa ohjaustOlmmtaa,- pelastusosaston, STUK:nj~ STL:n kesken oli ohjeistotIlanteen edellyttämistä toimenpiteistäsekä harjoitustenavulla saavutettu yhteistoimintavalmius,säteilyvalvontaverkonhenkilöstö oli pääosin koulutettuja mittauskalusto kalibroituja huollettu vuosina1984- 1985,- tilanne ei aiheuttanut yleisenpuhelinverkon ruuhkautumista,- pelastusosastolla oli viransijaisenafyysikon koulutuksenomaava henkilö.LääninhallitustentoimintaLääninhallitukset olivatsuurimmaksi osaksi "si vussa:'t~.iminnasta .. Tämä johtUISlltä, että sIsäasiainministeriönja lääninhallitusten.välillä ei ollut tilanteeseensopivaa viestiyhteysverkkoa.Pelastusosasto johti toimintaaläänien hälytyskeskustenvälityksellä.Kuntien toimintaKunnat saivat tilannetiedotaluehälytyskeskusten välittäminäpuhelin- tai radioviesteinä.Kunnissa ei juurikaan)ä~jestetty omaa. tiedotustOlmmtaajohtuen osaksisiitä, että kunnan viranomaisillaei ole riittävää asiant~ntemustasäteilyyn liittyvIssäasioissa.SäteilyvalvontaverkontoimintaSisäasiainministeriön säteilxvalvoptaverkkotoimi hyvm.MIttaustulokset välitettiinaluehälytyskeskustenvälityksellä läänien hälytyskeskuksiinja sieltä edelleenministeriöön.302Viranomaistenyhteistoim intaVoimassa oleva ohjeisto japidetyt yhteistoimintaharjoituksetviranomaisten välillämahdollisti hyvän yhteistoiminnanviranomaistenvälillä.Havaitut puutteet jatoimenpiteet niidenkorjaamiseksiOnnettomuustilannevirka-ajan ulkopuolellaPelastusosastolla ja lääninhallituksen pelastustoimis~olla ei ole henkilöhakujärJestelmään perustuvaa päivystysvuorottelua.Sisäasiainministeriön pelastusosastolleja lääninhallituksienpelastustoimistoilletulisi hankkia valtakunnalliseen. järjestelmään liittyvähenkIlöhakulaite (pelastusosasto5-10 kpl, 1 h:n pelastustoimisto1-2 kpl).Säteilyvalvontaverkkoja -kalustoMikäli laskeuma olisi saapunutSuomeen kapeana vananaon todennäköistä, ettänykyisellä jatkuvasti mittaavallavalvontaverkolla sitäei olisi havaittu (30 mittausasemaa).Mittauskalustonh.~rkkyys ei ole myöskäänfllttävä annosnopeuksienvähäisen nousun havaitsemiseen.Kaikki aluehälytyskeskukset(60) tulisi varustaapulssilaskureilla varustetuillavalvonta mittareilla. Nykyinenilmoitusraja tulisitarkistaa. Aluehälytyskeskuksentoimenpitein tulisiilmoitusrajan ylittyessä välittömästikäynnistää tarkistusmittauksethälytysalueella.Säteilyvalvontaverkonkaluston kalibroinnista jahuollosta tulisi SM:n tehdäjoko STUK:n tai Alnorinkanssa sopimus, jonka mukaankalusto tarkistetaan jahuolletaan kaksi kertaa vuodessa.Tämä edellyttää lisäämäärärahoja kaluston hankintaanja kunnossapitoon.SisäasiainministeriönjohtamisedellytyksetSisäasiainministeriön pelastusosastonyhteydet lääninhallituksiinperustuvat ylei-Tämä huone oli säteilymittauksen hermokeskus STUK:ssa.seen puhelin verkkoon. Mikälisisäasiainministeriölläolisi tarve antaa lääninhallituksilletoimintaohjeita jasaada lääninhallituksilta yhteenvetoja,ei puhelinverkkoole riittävä yhteysväline.Lääninhallitukset tulisivarustaa telex-yhteyksilläjolloin yhteydet myös var~mistettaisiin yleisen puhelinverkonruuhkautuessa jasanomista jäisivät kirjallisettositteet. Mittaustulostenläänikohtainen tulostaminenministeriöön edellyttäämyös telex-yhteyttä. Sattuneessasäteily tilanteessa yhteydenpitosisäasiainministeriönja lääninhallitustenvälillä jouduttiin hoitamaantilapäisjärjestelyin (lääninhälytyskeskus toimitti mm.läheteillä sanomat lääninhallitukselle).Sisäasiainministeriön tehtävänäsäteilyvalvontaviranomaisenaedellyttää tarkoituksenmukaisiayhteyksiämyös muihin viranomaisiin.Sisäasiainministeriön tilann~hu.onetul~e saada myösvIestlyhteyksIen osalta toimintavalmiiksi.Tilannehuonetulee varustaa keskuspöydällä,josta on suoraty.hteydet pääesikuntaan, valtlOneuvostonvaihteeseenSäteilyturvakeskukseenil~matieteen laitokseen' sekäUudenmaan läänin hälytyskeskukseen.Lisäksi tilannehuoneestapuuttuu antennimastoradioiden antennejavarten. Myös säteilyvalvontamittarinanturin asentaminentulee toteuttaa.Säteily tilanne edellytti pelastusosastonvirkamiestenliikkumista eri viranomaistentoimi pisteisiin. Puutteenakoettiin, että aina ei ollutkäytettävissä autoa. Pelastusosastonkäyttöön tuli Nsaada viestivälineillä varu.tettu auto.Tilanne osoitti myös 01 'van välttämätöntä, että P 'lastusosastolla on fyysikonpätevyyden omaava virkamies käsittelemässä mittaustuloksiasekä pitämässä yh.te:yttä Sät~i~yn asiantuntija.VIranomalSlln.Väestönsuojelun järjest •Iyjä ja toimeenpanoa kosk -vaa ohjeistoa ei käytettävissäolevien resurssien puitteissaole voitu ajanmukaistaaja kehittää. Pääosa ohjeistaon 70-luvun alussalaadittu. Pelastusosasto tarvitseeohjeiston ylläpitoa jauusimista varten suunnittelijantoimen. Tämän toimenkuvaanvoitaisiin liittäämyös tiedottamiseen kuuluviatehtäviä.LääninhallituksenjohtamisedellytyksetLääninhallitusten mahdollisuudetantaa ohjeita kuntienviranomaisille perustuvatyleisen puhelinverkon käyttöönmikä puhelinverkonruuhkautuessa ei ole riittävä.Myös tilannetietojen kokoaminenei ole mahdollistapuhelinverkon välityksellä.Aluehälytyskeskukset tulisivarustaa telexillä, jolloinlääninhallitus voisi välittääaluehälytyskeskusten kauttakunnille tarkoitettuja toimintaohjeitaja koota aluehälytyskeskustenkautta tilannetietojahälytysalueittain.KoulutusLääninhallitusten ja kuntienviranomaisille tulisi antaap~rustiedot säteilyyn liittyvIstäperusasioista. [JJllPALONTORJUNTA <strong>1986</strong>:5
Hälytysmestari Ossi RuotsalainenLääninhälytyskeskuksentoimintasätei Iyva Ivon nassao Lääninhälytyskeskuksetjoutuivat koville ydinvoimalaonnettomuudenjälkeisinä päivinä. Ministeriön,välillä pitkiäkin tiedotteitapiti välittää lääninaluehä lytyskeskuksille jalukuisille säteilyvalvontaasemille,näiltä taas pitikoota tietoja ja lähettääedelleen pelastusosastoon.o Mikkelin aluehälytyskeskuksen(samalla lääninhälytyskeskus)hälytysmestariOssi RuotsalainenarvIoI ohessa kirpeästikeskuksensa toimintaedellytyksiä,kun normaalipäivystysvahvuus oli 0+0+1.Ensimmäinen kehoitus mittaustenaloittamiseen tuli puhelimitseHelsingin palolaitokseltaillalla 28.4. Myöhemminohjeet ilmoitettiin teleksillä lääninhälytyskeskuksiinsuoraansisäasiainministeriöistä. Lääninhälytyskeskuksetvälittivätilmoitukset edelleen vaadituilIesäteilyvalvonta-asemille.Mikkelin läänissä mittauksetsuoritettiin 2 .5. saakka neljälläSM: n säteilyvalvontaverkonsäteilyvalvonta-asemalla. Perjantaina2.5. klo 12.56 SM:stätuli teleksillä mittausohjeet jakäsky, että kaikkien säteilyvalvonta-asemienon siirryttävätehostettuun säteilyvalvontaan.Tiedote alkoi "LääninhäIytyskeskuksille toimitettavaksikaikille säteilyvalvonta-asemille".Ensimmäiset mittaustuloksettuli ilmoittaa SM:lle MikkelinAHK:n välityksellä klo15:n jälkeen.AHK:n henkilökunta ryhtyivälittämään käskyä säteilyvalvonta-asemille.Koska MikkelinAHK on vain yksi 22:sta SM:nMikkelin läänin säteilyvalvonta-asemasta,ei sen tehtäviinole kuulunut johtaa tai valvoaläänin muita säteilyval-vonta-asemia. Ainut AHK:lleaikaisemmin määrätty tehtäväoli välittää säteilyn ilmoitus- javaroitusrajan ylitykset SM:lle.Em . syistä johtuen ei AHK:ssaollut kuin luettelo kunnista,JOissa säteilyvalvonta-asemaoli, ei vastuuhenkilöiden nimiäeikä puhelinnumeroita. Kuitenkintieto oli saatava perille. Puhelinnumerotsaatiin lääninhallituksestaja soitettiin vastuuhenkilöille.Juhlapyhien välipäivästäja perjantai-iltapäivästäjohtuen eivät kaikki vastuuhenkilötkuitenkaan olleet puhelimenvieressä . Niiden kuntienosalta, joihin ilmoitusta ei saatu,soitettiin kuntien päällystöpäivystäjälleja pyydettiin välittämäänannetut ohjeet. Tiedotsaatiin perille muutamassa tunnissaja Mikkelin lääni oli siirtynyttehostettuunvontaan.säiteilyvalKun mittausorganisaatio olisaatu työskentelemään täydelläteholla, oli tiedottamisen aika.Tiedottaminen kuului tietenkinSM:lle ja SM tiedottilääninhälytyskeskusten kautta.Perjantai-iltana 2.5. klo19.09 SM:tä tuli ensimmäinentiedote teleksillä lääninhälytyskeskuksillevälitettäväksi edelleen.Maanantai-illasta lähtientiedotteita tuli päivittäin . Ne pitivälittää lääninhallituksille jamuille aluehälytyskeskuksilleedelleen kunnille toimitettavaksi.Tiedotusasia oli kunnossa. SM tiedotti, sekä kunnat jasitä kautta kuntalaiset saivatasiallista tietoa! Tosin kuntienomia säteilylukemia ei saanuttiedottaa, mutta ihmisiä varmaankiinnostikin enemmänsäteilymäärät Uudessakaupungissatai jossakin muualla. Onhantosiasia, että suomalaistakiinnostaa toisten asiat enemmänkuin omat.SM:n parin konekirjoitusarkinpituiset tiedotteet sisälsivättarkkaa numerotietoa säteilynvoimakkuudesta eri alueillaja varoituksia mm. etteilehmille saa juottaa sadevettäeivätkä lapset saa leikkiä mutalammikoissa.A luehälytyskeskuksen henkilökunnallaoli hyvin muistissakoulutuksessa tähdennetty ohje,että tiedot tulee välittää ainatäsmällisesti ja nopeastieteenpäin . Eikä oikeuden ennakkopäätöksestä,jossa päivystäjäsai sakkoja tiedonkulunheikkoudesta, ollut kulunutmontaakaan kuukautta.Niinpä myös Mikkelin lääninhälytyskeskuksenkokovuorossa oleva henkilökuntatajusi, että tieto oli saatava nopeastikuntiin ja edelleen kuntalaisille.Olihan mm. lääninleikki-ikäisten lasten terveys jaläänin lehmien hyvinvointi kiinniAHK:n nopeasta toiminnasta.Oli vain valittava keino, jollatiedote saataisiin nopeasti javarmasti oikein tiedotetuksi.Puhelimen käyttöä yritettiinaluksi. mutta kaikki eivät suostuneetottamaan parin konekirjoitusarkinmittaista tiedotettavastaan puhelimitse. Tosineräs aluehälytyskeskus oli onnistunutpuhelintiedottamisessa. Siellä päivystäjä soittelipäätoimisesti usean tunninajan t iedotetta kohden. Tiedoteoli saatu perille, tosin vastaanottajatolivat kirjanneet tietojahieman vastahakoisesti.Entä yleisradion käyttö? Ei, olisihanministeriö jo käyttänytsitä, jos se olisi todettu hyväksikeinoksi. Lähetin käyttö olisiollut nopein ja varmin, muttaAHK:lla ei ollut varaa irrottaatehtävään riittävää henkilökuntaan.Mutta, posti kulkee kun kustipolkee, tosin eräs lakko olipienenä hidasteena. Postinkäyttö oli kuitenkin ainoa tapasaada tiedotteet asiallisestikunnille . Tällä tavoin tiedotesaatiin läänin muiden hälytysalueidenkunnillekin tiedoksi joviikon kuluttua tiedotteen antamisesta!Sillä aikaa tosin tulilääninhälytyskeskukseen päivittäinuusia tiedotteita toimitettavaksialuehälytyskeskuksilleja edelleen kunnille.Sisäasiainministeriön kehoitettuahälytyskesklU ksia tiedottamaanomalla alueellaan, tiedotusvälineettietenkin julkaisivatuutisen, että AHK:t tiedottavat.Sen jälkeen tiedusteluatietenkin tuli AHK:een. Kyselytolivat mm. minkä säteilyannoksensain, kun pesin hampaitajärvivedellä , voiko marsulle antaa ruohoa, pitääkö Kiovaanmatkustettaessa syödäjoditabletteja ja mistä niitä saa.Tiedusteluihin vastattiin tietenkinasiantuntemuksella (hälytysmestarillakahden päivänkurssi säteilyvalvonnasta) .Lääninhälytyskeskus hoititietenkin myös säteilyvalvontatietojenvälittämisen SM: lle.Ilmoituksia 21 säteilyvalvontaasemaltaotettiin vastaan puhelimitse.Tiedot välitettiinSM:lle teleksilli.t Sehän sujuihyvin, edellytyksenä kuitenkinoli, että yksi päivystäjä voikeskittyä pelkästään teleksinkäyttöön, muiden tehtävienhäiritsemättä. Telefaksilla mittaustuloksetolisi tosin saatuvälitettyä puoiisen tuntia nopeammin.AHK hoiti samanaikaisestitietenkin myös normaalit tehtävänsä.Esimerkiksi kulotusilmoituksiatuli runsaasti, olihanparas kulotusaika.Jostakin syystä aluehälytyskeskuksentoiminnassa olipieniä hankaluuksia. Asiat pyrkivätruuhkautumaan, eikä tiedottaminenkaansujunut hankaluuksitta.Oliko syy AHK:nhenkilökunnan ammattitaidossa,huonoissa toimintaohjeissavai kenties jossakin muualla.Henkilöstön määrässä tuskinoli puutetta, sillä sehän on mitoitettuniin, että sillä selvitetäänsuuremmatkin tilanteet.Mikkelin aluehälytyskeskustoimi normaalilla päivystysvahvuudellaan0+0+ 1. . ~PALONTORJUNTA <strong>1986</strong>:5303