Palontorjunta 5/1986 - Pelastustieto

o Tshernobylin onnettomuus on laajasti esillä tässä numerossa. Vt. osastopäällikkö Esko Koskinen kertoo onnettomuusaikaisesta toiminnasta Suomessa ja onnettomuuden antamasta opista, yhteenvetonesitellään pelastusosaston toimenpiteet ja säteilyvalvontaverkon toiminta huhti-toukokuulla, lääninhälytyskeskuspohtii toimintaedellytyksiään ja kunnan näkökulmasta tapahtunutta pohtii Uudenkaupungin palopäällikkö.o Mukana ovat myös kaksi autenttista kuvausta onnettomuusyöltä. Harvinaislaatuiset raportit on Palontorjunnalletoimittanut uutistoimisto APN.Vs. osastopäällikkö Esko Koskinen:- Normaaliajan organisaation voimananopeus ja henkilöstön korkea ammattitaito- Juhani Katajamäki -Kuva:Kalevi Keski-Korhonen• - Tshernobylin on netto­'muus osoitti, että jatkossaarvioitaessa maamme kansalaistenturvallisuudesta huolehtivieneri organisaatioidenja järjestelmien keskinäistätärkeyttä, tulee palo- ja pelastustoimen,pelastuspalvelun,väestönsuojelun ja yleensäsiviilihallinnon valmiudenkehittämiseen kiinnittää nykyistäenemmän huomiota,sanoo sisäasiainministeriönpelastusosaston vs. osastopäällikköEsko Koskinen.• Koskinen selvittää ohessapalo- ja pelastustoimenosuutta huhtikuisen ydinvoimalaonnettomuudenaiheut­. tamissa toimenpiteissä Suomessa.Vs. osastopäällikkö Esko Koskisen viransijaisuus ei alkanut kovinkaan rauhallisissa merkeissä. Ydinvoimalaonnettomuus teetti pitokiä päiviä ja viikonloppuja myös pelastusosaston virkamiehille.- Väestönsuojelulain 32 §:nnojalla väestönsuojelu voidaansaattaa tehostettuuntoimintaan, jos maa on julistettusotatilaan, maata uhkaasodan vaara tai jos muutoinon välttämätöntä saattaaväestönsuojelu toimintaan.Tshernobylin voimalaonnettomuudenvaikutuksetmaahamme olivat - onneksemme- niin vähäiset, etteimissään vaiheessa ollut vähintäkääntarvetta ryhtyäväestönsuojelulain tarkoittamiintoimiin, Koskinen painottaaheti alkuunsa.- Tilanteessa tarvittavattehtävät voitiin hoitaa tehokkaastieri viranomaisiakoskevan oman, lähinnäpalo- ja pelastustoimen lainsäädännönantamin toimivaltuuksinja käyttäen viranomaistennormaalia organisaatiota.Valmiudennostaminen ilman väestönsuojelulainkinvaltuuksia ontoteutettavissa nopeasti ja seon edeltäkäsin suunniteltuja henkilöstö on keskeisiltäosiltaan koulutettu hoitamaantavanomaisia tilanteitasuuremmatkin onnettomuudet.Omaksumaammejärjestelmää voidaan pitääkansainvälisestikin katsoenonnistuneena.296PALONTORJUNTA 1986:5

unnuntai-iIIastamaanantai-iltaan·I!~bf.,r'llllby..,Sunnuntain ja maanantaintapahtumia osastopäällikköoskinen selvittää seuraavasti:- Nyt kysymyksessä olevassatilanteessa havaittiinteilytason vähäisiä muutoksiaSuomessa sunnuntaiillalla27. 4. 1986. Maanant~lina28. 4. 1986 selvitettiinIktiivisesti eri tahoilla havaintojensyytä. Viranomai­' -t pitivät eräänä mahdollisuutenaaikaisempina vuosillalumen sulamisen aikanahavaittua maaperästä haihtuvanradonkaasun aiheuttamaataustasäteilyn normaalianousua, joka joillakinmittausasemilla nostaataustasäteilyn noin kaksinkertaiseksitalven säteilyta­'oon verrattuna. Taustasätilyn vuosittaisista keskiarvoistakaksin-kolminkertai­Ijesti kohonneita arvoja mitataanyksittäisillä mittausascmillauseita kertoja viikossa.Varmistauduttiin myössiitä, ettei kyseessä ole suomalaisenydinvoimalan aiheuttamaonnettomuus. Iltapäivänaikana saatiinRuotsista tieto Forsmarkinydinvoimalaitoksella mitatustasäiteilytason noususta.Ruotsin ja Suomen viranomaistenyhdistäessä havaintonsaselvisi, että ne olivatyhteydessä toisii~sa ja, ettäkysymyksessä oh pOlkkeuksellisen laajalla alueellasiintyvä lievästi kohonnutsäteily.- Maanantain aikana tehostettiinsäteilyvalvontaasemientoimintaa sekä ryhdyttiinilmapölynäytteidenanalysointiin ja muutoinkintehostettiin säteilyvalvonlaa.Säteilyturvakeskus olimaanantain kuluessa laatinutkohonneista säteilyarvoistaSTT:lIe tiedotteen,vaikkakaan arvojen syy eivielä tuolloin ollut selvillä.PALONTORJUNTA 1986:5Esko Koskisen mukaanSuomen hallitus ja tilannettaseuranneet viranomaisetsaivat tiedon onnettomuudestasamaan aikaan kuinmuukin ulkomaailmaa:maanantai-iltana 28. 4. 1986Neuvostoliiton TV-uutistenilmoituksesta. Hallitus asettitiistaina asiantuntijaryhmänseuraamaan tilannetta.Tuolloin oli jo selvillä, etteitilanne edellyttänyt välitöntäväestön suojaamista,vaan että onnettomuudenvaikutukset tulisivat olemaanlähinnä elintarvikehygieniaanja jossakin määrinkansanterveystyön alaankuuluvia. Ei ollut kysymyskriisistä, saatikka poikkeusoloista.Toimintaohjeetpäätösten perusteenaToiminta Tsernobylin säteilyvaaratilanteessaperustuisisäasiainministeriön yhteistyössämuiden viranomaistenkanssa vuonna 1981 laatimaanennakkosuunnitelmaan"Säteilyvalvontaohjeviranomaisia varten".Ohjeessa on määritelty eriviranomaisten - joista tärkeimmätovat sisäasiainministeriö,säteilyturvakeskus,puolustusvoimat, Helsinginyliopiston seismologian jaradiokemian laitokset sekäilmatieteen laitos - tehtävätja velvollisuudet säteily valvonnassa.Säteilyvalvontaankuuluu erilaisia tehtäviä kutenulkoisen säteilyn valvontasisäasiainministeriönsäteilyvalvontaverkon avulla,säteilyturvakeskuksennäytemittauksiin perustuvaympäristöv~lvonta sekä. ilmatieteenlmtoksensuonttamameteorologinen tutkimus.Ohjeissa on määriteltymyös menettely toiminnankoordinoimiseksi sekä keskeisimpienviranomaisteneli sisäasiainministeriön, säteilyturvakeskuksen,puolustusvoimien,lääkintöhallituksen,maa- ja metsätalousministeriönja kauppa- ja teollisuusministeriöntyönjakoja vastuualueet tehtävissä,joilla säteilyn välittömiäja pitkäaikaisia vaikutuksiavoidaan pienentää. Viranomaisetovat laatineet toiminnastaanennakolta sisäisiäohjeitaan, kouluttaneethenkilöstöä ja turvanneettärkeimmän henkilöstön tavoitettavuuden.Näin tiedotettiinOnnettomuudesta tiedottaminenon saanut runsaastiarvostelua osakseen. OsastopäällikköKoskinen pitää arvosteluapääosin aiheettomana.- Lievässä säteilyvaaratilanteessa,josta nyt Suomessasäteilyn voimakkuudenkannalta oli kysymys, tekivätpäätökset toimenpiteistäsäteilyturvakeskuksen suosituksestalähinnä lääkintöhallitus,maa- ja metsätalousministeriöja kauppa- jateollisuusministeriö omallatoimialallaan. Voimassa olevanennakkosuunnitelmanmukaisesti säteilyturvakeskustoimi tiedotuksesta vastaavanaasiantuntijaviranomaisena.Se antoi päivittäinmaanantaista 28. 4. 1986 lukientiedotteita ja järjestiniinikään päivittäin tiedotustilaisuuksia.Se julkistimyös 7. 5. 1986, kymmenenpäivää onnettomuuden jälkeen,laajan 40-sivuisen tieteellisenraportin - ensimmäisenäEuroopassa - kyseisenonnettomuuden vaikutuksistaluontoon ja ihmisiinSuomessa. Tämä raporttion ollut avuksi kotimaanviranomaisten toimenpiteidensuunnittelussa ja selvitettäessäSuomen säteilytilannettaulkomaisille asiantuntijoille.Jos tilanne olisi olluttoinen ...Koskinen kertoo, että maanhallitus seurasi tiiviisti tilanteenkehittymistä. Koskatoiminta sujui ennakoltalaadittujen suunnitelmienmukaisesti ja viranomaisetantoivat väestölle kaikki tarvittavattoimintaohjeet jamyös tiedottivat kaikki neseikat, joilla oli vaikutustakansalaisten turvallisuuteenja terveyteen, ei hallituksellaollut erityistä toiminnallistasyytä puuttua tapahtumienkulkuun.- Jos säteily tilanne olisivaatinut säteilyturvakeskuksenarvion mukaan väestönsuojaamista, olisivat pelastushallinnonviranomaiset,palokunnat ja muut pelastusalannormaalit organisaatiotryhtyneet välittömästitoimiin sisäasiainministeriönjohdolla, Koskinen painottaa.- Tarvittaessa olisi myösväestönsuojeluorganisaatioollut joko kokonaan tai osittainsaatettavissa toimintaan.Yleisön hälyttämiseksion kunnissa olemassa hälytysjärjestelmät,kiinteät hälyttimetja kaiutinautot, jotkatoimivat palokuntien jaaluehälytyskeskusten varassaja ovat siten jatkuvassatoimintavalmiudessa. Yleisradionja sisäasiainministeriönkesken on olemassa tiedotusvalmius.Tärkeimmätohjeet kansalaisille olisi voituantaa viivytyksettä radionkautta.Myös tiedotusvälineillätarve itsetutkisteluunEsko Koskisen mukaan toimintaosoitti, että järjestelmäon perusratkaisuiltaantoimiva. Virkamiesten lakkohidasti tosin jonkin verrantoiminnan käynnistymistäeräissä virastoissa. Säteilyturvakeskuksensijainti kuudessatoimipisteessä hankaloittilaitoksen henkilökunnantoimintaa ja yhteydenpitoamuihin viranomaisiin.- Viranomaiset tulevatselvittämään esiintyneetpuutteet sekä tekemään tarvittavatkorjaukset ohjeisiinja suunnitelmiin. Julkisuudessaon arvosteltu säteilytilanteestatiedottamista. Kunnyt jälkikäteen arvioi silloinsyntynyttä "tiedotuskriisiä",on selvää, että puutteita olimyös tiedotusvälineiden toiminnassa.Toivottavastimyös tiedotusvälineet tutkivatja arvioivat toimintansayhtä perusteellisesti kuin viranomaisetomansa ja tekevättarvittavat johtopäätöksetmyös omien puutteidensapoistamiseksi, Koskinentoivoo.Entä tästä eteenpäin?- Pelastuspalvelun ja väestönsuojeluntoimintaval-297

Sisäasiainministeriön pelastusosastontoiminta Tshernobylinydinvoimalaonnettomuuden aikana• Oheinen yhteenveto perustuupelastusosaston laatimaanraporttiin toiminnastaan26. 4.-11. 5. 1986.Tshernobylin ydinvoimalassatapahtui räjähdys ja sitäseurasi tulipalo 26. 4. 1986klo 1.23 paikallista aikaa.(Edellä mainitut aikatiedoteivät olleet tiedossa 26. 4.).OnnettomudenhavaitseminenEnsimmäinen havainto alkavastalaskeumatilanteestatehtiin puolustusvoimienmittausasemalla Kajaanissa.Siellä mitattiin 27. 4. 1986illalla 0,07- 0,1 mR/h annosnopeuksia.Sisäasiainministeriösai tapahtumastatiedon puolustusvoimainesikunnan suojelutoimistolta28. 4. n. klo 15.00. STT:nuutistoimisto välitti samaanaikaan tiedon Ruotsissa havaitustaradioaktiivisuudennoususta Forsmarkin ydinvoimalaitoksenläheisyydessä.ToimenpiteetMaanantaina 28. 4. 1986neuvoteltuaan aSIasta SäteIlyturvakeskuksen(STUK)kanssa SM ryhtyi n. klo15.30 tarkistamaan pulssilaskureillavarustettujenmittausasemien mittaustuloksia.Muutamalla asemallahavaittiin 1,2-2,5 kertaa keväännormaaliarvot ylittäviätuloksia. SM määräsi klo21.00 pulssimittarilla varustetutsäteilyvalvonta-asematmittaamaan I tunnin välein.Mittaustulokset OsoittIvat,että Etelä-Suomessa radioaktiivisuudennousu olinoin 1-5-2,5-kertainen normaaliarvoihinverrattuna.Tiistai 29. 4. 1986Mittaustulokset OsoittIvat,että alueilla, joilla on esiintynytsateita, mittausarvotovat 5-30-kertaiset normaaliarvoihin verrattuna.SM määräsi aluehälytyskeskustenmittausasemat tehostettuuntoimintaan. Mittauksetsuoritetaan klo 7.00,15.00 ja 23.00.SM esitti Ilmatieteen laitoksellepyynnön lakon takiapuutteellisen sääpalvelunsaattamiseksi tilanteen edellyttämälletasolle.Paikallisten sadekuurojenmyötä säteilyarvot nousivatsadepaikkakunnilla 10-30-kertaisiksi.Keskiviikko 30. 4. 1986Säteilyarvot olivat kääntyneetlaskuun. Sadepaikkakunnillakinhuippuarvot sivuutettiintiistain ja keskiviikonvälisenä yönä. Suurinhavaittu ulkoisen säteilynopeudenarvo oli 0,4 mR/hUudessakaupungissa.SM esitti ilmailuhallituksellepyynnön ryhtyä välittömiintoimenpiteisiin sääpalvelunkäynnistämiseksiomalta osaltaan.SM tiedotti lääninhallituksillevallitsevasta tilanteesta.Torstai 1. 5. 1986Säteilymittaustuloksia vastaanotettiinja välitettiinSTUK:lle.Perjantai 2. 5. 1986SM:n ja STUK:n välisissäneuvotteluissa päätettiinkäynnistää tehostettu säteilyvalvontakaikilla SM:nverkkoon kuuluvilla säteilyvalvonta-asemilla(292 kpl)2. 5. klo 12.00 alkaen. SMotti käyttöön poikkeusolojensäteily tilannetta vartenkehitetyn säteilyvalvonnankeskitetyn tietojärjestelmän,mikä modifioitiin vallitsevaasäteily tilannetta varten.Tietojärjestelmän avullavoitiin säteily tilanteestapiirtää karttoja. SM tiedottitilanteesta 2. 5. aluehälytyskeskuksilleja lääninhallituksille.Ulkoisen säteilyn annosnopeusSuomessa laskivähitellen. Kohonneiden annosnopeustasojenalue ulottuietelästä linjalle Kokkola-Kajaani.Maassa olevasta laskeumastaon arvioitu aiheutuvan2. 5. mennessä 0,0- 0,2millisievertin säteilyannos.Normaali vuotuinen kokonaissäteilyannoson Suomessa4,2 mSv:n luokkaa.Sunnuntai 4. 5. 1986SM vastaanotti säteilymittausasemienmittaustietojaja välitti ne edelleenSTUK:lle.Maanantai 5. 5. 1986SM laati säteilymittaustietojenperusteella koko Suomenkattavan yhdistelmäkartan.Kokkola-Kajaanilinjaneteläpuolella havaittiinkohonneita säteilyn nopeusarvoja.Annosnopeudenylittivät normaaliarvot noinkaksinkertaisesti. Paikkakunnilla,joilla oli satanutrunsaasti 29. 4. , arvot saattoivatolla noin kymmenkertaisetnormaalitilanteeseenverrattuna. Tällaisia paikkakuntiaolivat Uusikaupunki,Hämeenlinna, Lahti, Tampere,Jyväskylä ja Viitasaari.SM antoi lääninhallituksilleja aluehälytyskeskuksileohjeet tiedottamisesta.SM antoi STT:n välityksellätiedotteen säteily tilanteesta.Tiistai 6. 5. 1986SM vastaanotti ja välitti säteilymittausasemientietojaSTUK:lle. Säteily tilannekantalaadittiin. Mittaustiedotosoittivat, että Kokkola-Kajaani-linjaneteläpuolellaannosnopeudet ylittivätnormaaliarvot kaksinkertaisesti.Tampereella jaUudessakaupungissa annosnopeudetylittivät normaaliarvotkymmenkertaisinaUlkoisen säteilyn suurin alvo oli noin 12-kertain 11normaaliarvoon verrattunll(Uusikaupunki). SM antoilääninhallituksille ja alueh~ ­Iytyskeskuksille tiedotteentilanteesta ja STUK:n suosituksista.SM antoisäteilyvalvontaverkkoonkuuluville säteilyvalvonta-asemilleohjeen,jonka mukaan säteilyvalvonta-aseminatoimivat aluehälytyskeskuksetmittaavatsäteilyn annos nopeuden kolmentunnin välein klo 9.00,klo 12.00 jne ja ilmoittavatmittaustuloksensa sisäasiainministeriölIekerran vuorokaudessaaamUlsm klo9.00 mittauksen jälkeen.Muut asemat mittasivatsäteilyn annosnopeuden kerranvuorokaudessa klo 8.00ja ilmoittivat välittömästimittaustuloksen lääninhälytyskeskukselle,joka lähettimittaustuloksista laatimansayhdistelmän sisäasiainministeriölIejoko telex- tai telefax-sanomana.Määrättiin,että mikäli säteily taso nouseeolennaisesti, siitä ilmoitetaanheti lääninhälytyskeskukselle,joka ilmoittaa asiastaedelleen sisäasiainministeriöön.Keskiviikko 7. 5. 1986Säteilymittaustietojen vastaanottoaja välittämistäSTUK:lle. Säteily tilannekarttalaadittiin. Lääninhälytyskeskuksiakehotettiinkeräämään 8. 5. 1986 säteilymittaustietojenyhteydessätiistain 29. 4. ja 22. 4. mittaustiedotsäteilyvalvontaasemiltaja toimittamaan netorstain mittaustietojen yhteydessäpelastusosastolle.SM antoi lääninhallituksiIleja aluehälytyskeskuksilleja kunnille tiedotteen, jossaannettiin tiedot säteilytilanteesta,STUK:n suosituksistasekä kehoitettiin lääninhallituksia,aluehälytys-300PALONTORJUNTA 1986:5

keskuksia sekä kuntia huolehtimaantilanteeseen liittyvästäasukkaiden ja viranomaisteninformoinnista.Torstai 8. 5. 1986Säteilymittaustulosten vaslaanottoaja välitystäSTUK:lle ja muille viranomaisille.Säteilytilannekarttalaadittiin. SM antoi lääninhallituksiIle,aluehälytyskeskuksilleja kunnille tiedotteentilanteesta. Lääninhallituksia,aluehälytyskeskuksiaja kuntia kehoitettiin tiedotlamaanaktiivisesti tilanteesta.Perjantai 9. 5. 1986Säteilymittaustulosten vastaanottoaja välitystäSTUK:lle ja muille viranomaisille.Säteilytilannekar­Ian laadinta.Lauantai 10. 5. 1986Säteilymittaustulosten vastaanottoaja välitystäSTUK:lle ja muille viranomaisille.Säteilyvalvontakartanlaadinta.Sunnuntai 11. 5. 1986Säteilymittaustulosten vastaanottoaja välitystäSTUK:lle ja muille viranomaisille.SM lähetti lääninhälytyskeskuksilleedelleen välitettäväksialuehälytyskeskuksillesanoman, jonka mukaan- AHK:ssa mitatut tarkistusmittauksillavarmennetutsäteilymittarin pulssilukematvoidaan kertoa kun samallailmoitetaan mikä onnormaalin taustasäteilyn tasoja ilmoittaa myös säteilytasonmuutos (nouseva, laskeva)sekä vertailuarvotedellisiltä päiviltä.- Muilta säteilyvalvontaasemiltasaadut mittaustuloksettarkistetaan ja tiedotetaantarvittaessa sisäasiainministeriöstä.[JJliPALONTORJUNTA 1986:5Tiedotustilaisuuksia pidettiin päivittäinSäteilyturvakeskuksessa. Kuva on touko·kuun 2. päivältä. Vasemmalta IImatie·teen laitoksen ylijohtaja Erkki Jatila, Säteilyturvakeskuksenylijohtaja Antti Vuorinen,Säteilyturvakeskuksen vs. osastopäällikköOl/i Paakkola ja vs. toimistopäällikköJuhani Seppä sisäasiainministeriönpelastusosastolta.,.-.-...".----,Säteilyvalvontaverkon toimintaTshernobylin onnettomuudessa• Oheinen raportti on slsaasiainministeriönpelastusosastollalaadittu yhteenvetosisäministeriön alaisen sätei­Iyvalvontaverkon toiminnasta.SM:n pelastusosastontoimintaPelastusosaston tOlmmtakäynnistyi pelastusosastontoimitiloissa normaalijärjestelyinlukuunottamattaSTUK:n kanssa sovittujapäivystysjärjestelyjä jalääni- ja kuntaosaston telefaxinsiirtämistä pelastusosastontiloihin ja käyttöön. Pelastusosastojärjesti päivystyksettoimi tiloihinsa myösviikonlopuiksi.Pelastusosasto otti tilanteenkehittyessä käyttöönpoikkeusoloja varten kehitetynsäteilyvalvontatietosysteemin,jonka avulla voitiinlaatia valtakunnallisia mittaustietoihinperustuvia yhteenvetoja_Pelastusosastolla oli yhteysvälineinäkäytettävissäyleisen puhelinverkon yhteydet,telex sekä telefax.Pelastusosasto piti telexilläyhteyttä läänien hälytyskeskuksiin,jotka välittivätsanomat radio- ja puhelinyhteyksillälääninhallituksiinja kuntiin. Läänien hä­Iytyskeskukset kokosivatalueen säteilyvalvontatiedotja välittivät ne telexillä pelastusosastolle.Lääninhallituksiaei voitu käyttää tähäntehtävään tarkoituksenmukaistenviestiyhteyksienpuuttuessa.STUK:iin ja STL:ään pelastusosastopiti yhteyttä lähinnätelefaxin välityksellä.Kysymyksessä oleva tilanneoli sellainen, että edellämainituilla järjestelyillätoimenpiteet voitiin hoitaa301

ilman sanottavia ongelmia.Tämä johtui mm. seuraavistasyistä:- ~ila!1ne "alkoi" virka-ajanpUItteIssa,- tilanteeseen ei liittynytse ~laisia turvallisuusriskejä,mItkä olisivat vaatineet suojautun:.istoimenpiteitäja siihenlllttyvää sisäasiainministeriönja lääninhallitustenk~nt~in kohdistuvaa ohjaustOlmmtaa,- pelastusosaston, STUK:nj~ STL:n kesken oli ohjeistotIlanteen edellyttämistä toimenpiteistäsekä harjoitustenavulla saavutettu yhteistoimintavalmius,säteilyvalvontaverkonhenkilöstö oli pääosin koulutettuja mittauskalusto kalibroituja huollettu vuosina1984- 1985,- tilanne ei aiheuttanut yleisenpuhelinverkon ruuhkautumista,- pelastusosastolla oli viransijaisenafyysikon koulutuksenomaava henkilö.LääninhallitustentoimintaLääninhallitukset olivatsuurimmaksi osaksi "si vussa:'t~.iminnasta .. Tämä johtUISlltä, että sIsäasiainministeriönja lääninhallitusten.välillä ei ollut tilanteeseensopivaa viestiyhteysverkkoa.Pelastusosasto johti toimintaaläänien hälytyskeskustenvälityksellä.Kuntien toimintaKunnat saivat tilannetiedotaluehälytyskeskusten välittäminäpuhelin- tai radioviesteinä.Kunnissa ei juurikaan)ä~jestetty omaa. tiedotustOlmmtaajohtuen osaksisiitä, että kunnan viranomaisillaei ole riittävää asiant~ntemustasäteilyyn liittyvIssäasioissa.SäteilyvalvontaverkontoimintaSisäasiainministeriön säteilxvalvoptaverkkotoimi hyvm.MIttaustulokset välitettiinaluehälytyskeskustenvälityksellä läänien hälytyskeskuksiinja sieltä edelleenministeriöön.302Viranomaistenyhteistoim intaVoimassa oleva ohjeisto japidetyt yhteistoimintaharjoituksetviranomaisten välillämahdollisti hyvän yhteistoiminnanviranomaistenvälillä.Havaitut puutteet jatoimenpiteet niidenkorjaamiseksiOnnettomuustilannevirka-ajan ulkopuolellaPelastusosastolla ja lääninhallituksen pelastustoimis­~olla ei ole henkilöhakujär­Jestelmään perustuvaa päivystysvuorottelua.Sisäasiainministeriön pelastusosastolleja lääninhallituksienpelastustoimistoilletulisi hankkia valtakunnalliseen. järjestelmään liittyvähenkIlöhakulaite (pelastusosasto5-10 kpl, 1 h:n pelastustoimisto1-2 kpl).Säteilyvalvontaverkkoja -kalustoMikäli laskeuma olisi saapunutSuomeen kapeana vananaon todennäköistä, ettänykyisellä jatkuvasti mittaavallavalvontaverkolla sitäei olisi havaittu (30 mittausasemaa).Mittauskalustonh.~rkkyys ei ole myöskäänfllttävä annosnopeuksienvähäisen nousun havaitsemiseen.Kaikki aluehälytyskeskukset(60) tulisi varustaapulssilaskureilla varustetuillavalvonta mittareilla. Nykyinenilmoitusraja tulisitarkistaa. Aluehälytyskeskuksentoimenpitein tulisiilmoitusrajan ylittyessä välittömästikäynnistää tarkistusmittauksethälytysalueella.Säteilyvalvontaverkonkaluston kalibroinnista jahuollosta tulisi SM:n tehdäjoko STUK:n tai Alnorinkanssa sopimus, jonka mukaankalusto tarkistetaan jahuolletaan kaksi kertaa vuodessa.Tämä edellyttää lisäämäärärahoja kaluston hankintaanja kunnossapitoon.SisäasiainministeriönjohtamisedellytyksetSisäasiainministeriön pelastusosastonyhteydet lääninhallituksiinperustuvat ylei-Tämä huone oli säteilymittauksen hermokeskus STUK:ssa.seen puhelin verkkoon. Mikälisisäasiainministeriölläolisi tarve antaa lääninhallituksilletoimintaohjeita jasaada lääninhallituksilta yhteenvetoja,ei puhelinverkkoole riittävä yhteysväline.Lääninhallitukset tulisivarustaa telex-yhteyksilläjolloin yhteydet myös var~mistettaisiin yleisen puhelinverkonruuhkautuessa jasanomista jäisivät kirjallisettositteet. Mittaustulostenläänikohtainen tulostaminenministeriöön edellyttäämyös telex-yhteyttä. Sattuneessasäteily tilanteessa yhteydenpitosisäasiainministeriönja lääninhallitustenvälillä jouduttiin hoitamaantilapäisjärjestelyin (lääninhälytyskeskus toimitti mm.läheteillä sanomat lääninhallitukselle).Sisäasiainministeriön tehtävänäsäteilyvalvontaviranomaisenaedellyttää tarkoituksenmukaisiayhteyksiämyös muihin viranomaisiin.Sisäasiainministeriön tilann~hu.onetul~e saada myösvIestlyhteyksIen osalta toimintavalmiiksi.Tilannehuonetulee varustaa keskuspöydällä,josta on suoraty.hteydet pääesikuntaan, valtlOneuvostonvaihteeseenSäteilyturvakeskukseenil~matieteen laitokseen' sekäUudenmaan läänin hälytyskeskukseen.Lisäksi tilannehuoneestapuuttuu antennimastoradioiden antennejavarten. Myös säteilyvalvontamittarinanturin asentaminentulee toteuttaa.Säteily tilanne edellytti pelastusosastonvirkamiestenliikkumista eri viranomaistentoimi pisteisiin. Puutteenakoettiin, että aina ei ollutkäytettävissä autoa. Pelastusosastonkäyttöön tuli Nsaada viestivälineillä varu.tettu auto.Tilanne osoitti myös 01 'van välttämätöntä, että P 'lastusosastolla on fyysikonpätevyyden omaava virkamies käsittelemässä mittaustuloksiasekä pitämässä yh.te:yttä Sät~i~yn asiantuntija.VIranomalSlln.Väestönsuojelun järjest •Iyjä ja toimeenpanoa kosk -vaa ohjeistoa ei käytettävissäolevien resurssien puitteissaole voitu ajanmukaistaaja kehittää. Pääosa ohjeistaon 70-luvun alussalaadittu. Pelastusosasto tarvitseeohjeiston ylläpitoa jauusimista varten suunnittelijantoimen. Tämän toimenkuvaanvoitaisiin liittäämyös tiedottamiseen kuuluviatehtäviä.LääninhallituksenjohtamisedellytyksetLääninhallitusten mahdollisuudetantaa ohjeita kuntienviranomaisille perustuvatyleisen puhelinverkon käyttöönmikä puhelinverkonruuhkautuessa ei ole riittävä.Myös tilannetietojen kokoaminenei ole mahdollistapuhelinverkon välityksellä.Aluehälytyskeskukset tulisivarustaa telexillä, jolloinlääninhallitus voisi välittääaluehälytyskeskusten kauttakunnille tarkoitettuja toimintaohjeitaja koota aluehälytyskeskustenkautta tilannetietojahälytysalueittain.KoulutusLääninhallitusten ja kuntienviranomaisille tulisi antaap~rustiedot säteilyyn liittyvIstäperusasioista. [JJllPALONTORJUNTA 1986:5

Hälytysmestari Ossi RuotsalainenLääninhälytyskeskuksentoimintasätei Iyva Ivon nassao Lääninhälytyskeskuksetjoutuivat koville ydinvoimalaonnettomuudenjälkeisinä päivinä. Ministeriön,välillä pitkiäkin tiedotteitapiti välittää lääninaluehä lytyskeskuksille jalukuisille säteilyvalvontaasemille,näiltä taas pitikoota tietoja ja lähettääedelleen pelastusosastoon.o Mikkelin aluehälytyskeskuksen(samalla lääninhälytyskeskus)hälytysmestariOssi RuotsalainenarvIoI ohessa kirpeästikeskuksensa toimintaedellytyksiä,kun normaalipäivystysvahvuus oli 0+0+1.Ensimmäinen kehoitus mittaustenaloittamiseen tuli puhelimitseHelsingin palolaitokseltaillalla 28.4. Myöhemminohjeet ilmoitettiin teleksillä lääninhälytyskeskuksiinsuoraansisäasiainministeriöistä. Lääninhälytyskeskuksetvälittivätilmoitukset edelleen vaadituilIesäteilyvalvonta-asemille.Mikkelin läänissä mittauksetsuoritettiin 2 .5. saakka neljälläSM: n säteilyvalvontaverkonsäteilyvalvonta-asemalla. Perjantaina2.5. klo 12.56 SM:stätuli teleksillä mittausohjeet jakäsky, että kaikkien säteilyvalvonta-asemienon siirryttävätehostettuun säteilyvalvontaan.Tiedote alkoi "Lääninhä­Iytyskeskuksille toimitettavaksikaikille säteilyvalvonta-asemille".Ensimmäiset mittaustuloksettuli ilmoittaa SM:lle MikkelinAHK:n välityksellä klo15:n jälkeen.AHK:n henkilökunta ryhtyivälittämään käskyä säteilyvalvonta-asemille.Koska MikkelinAHK on vain yksi 22:sta SM:nMikkelin läänin säteilyvalvonta-asemasta,ei sen tehtäviinole kuulunut johtaa tai valvoaläänin muita säteilyval-vonta-asemia. Ainut AHK:lleaikaisemmin määrätty tehtäväoli välittää säteilyn ilmoitus- javaroitusrajan ylitykset SM:lle.Em . syistä johtuen ei AHK:ssaollut kuin luettelo kunnista,JOissa säteilyvalvonta-asemaoli, ei vastuuhenkilöiden nimiäeikä puhelinnumeroita. Kuitenkintieto oli saatava perille. Puhelinnumerotsaatiin lääninhallituksestaja soitettiin vastuuhenkilöille.Juhlapyhien välipäivästäja perjantai-iltapäivästäjohtuen eivät kaikki vastuuhenkilötkuitenkaan olleet puhelimenvieressä . Niiden kuntienosalta, joihin ilmoitusta ei saatu,soitettiin kuntien päällystöpäivystäjälleja pyydettiin välittämäänannetut ohjeet. Tiedotsaatiin perille muutamassa tunnissaja Mikkelin lääni oli siirtynyttehostettuunvontaan.säiteilyval­Kun mittausorganisaatio olisaatu työskentelemään täydelläteholla, oli tiedottamisen aika.Tiedottaminen kuului tietenkinSM:lle ja SM tiedottilääninhälytyskeskusten kautta.Perjantai-iltana 2.5. klo19.09 SM:tä tuli ensimmäinentiedote teleksillä lääninhälytyskeskuksillevälitettäväksi edelleen.Maanantai-illasta lähtientiedotteita tuli päivittäin . Ne pitivälittää lääninhallituksille jamuille aluehälytyskeskuksilleedelleen kunnille toimitettavaksi.Tiedotusasia oli kunnossa. SM tiedotti, sekä kunnat jasitä kautta kuntalaiset saivatasiallista tietoa! Tosin kuntienomia säteilylukemia ei saanuttiedottaa, mutta ihmisiä varmaankiinnostikin enemmänsäteilymäärät Uudessakaupungissatai jossakin muualla. Onhantosiasia, että suomalaistakiinnostaa toisten asiat enemmänkuin omat.SM:n parin konekirjoitusarkinpituiset tiedotteet sisälsivättarkkaa numerotietoa säteilynvoimakkuudesta eri alueillaja varoituksia mm. etteilehmille saa juottaa sadevettäeivätkä lapset saa leikkiä mutalammikoissa.A luehälytyskeskuksen henkilökunnallaoli hyvin muistissakoulutuksessa tähdennetty ohje,että tiedot tulee välittää ainatäsmällisesti ja nopeastieteenpäin . Eikä oikeuden ennakkopäätöksestä,jossa päivystäjäsai sakkoja tiedonkulunheikkoudesta, ollut kulunutmontaakaan kuukautta.Niinpä myös Mikkelin lääninhälytyskeskuksenkokovuorossa oleva henkilökuntatajusi, että tieto oli saatava nopeastikuntiin ja edelleen kuntalaisille.Olihan mm. lääninleikki-ikäisten lasten terveys jaläänin lehmien hyvinvointi kiinniAHK:n nopeasta toiminnasta.Oli vain valittava keino, jollatiedote saataisiin nopeasti javarmasti oikein tiedotetuksi.Puhelimen käyttöä yritettiinaluksi. mutta kaikki eivät suostuneetottamaan parin konekirjoitusarkinmittaista tiedotettavastaan puhelimitse. Tosineräs aluehälytyskeskus oli onnistunutpuhelintiedottamisessa. Siellä päivystäjä soittelipäätoimisesti usean tunninajan t iedotetta kohden. Tiedoteoli saatu perille, tosin vastaanottajatolivat kirjanneet tietojahieman vastahakoisesti.Entä yleisradion käyttö? Ei, olisihanministeriö jo käyttänytsitä, jos se olisi todettu hyväksikeinoksi. Lähetin käyttö olisiollut nopein ja varmin, muttaAHK:lla ei ollut varaa irrottaatehtävään riittävää henkilökuntaan.Mutta, posti kulkee kun kustipolkee, tosin eräs lakko olipienenä hidasteena. Postinkäyttö oli kuitenkin ainoa tapasaada tiedotteet asiallisestikunnille . Tällä tavoin tiedotesaatiin läänin muiden hälytysalueidenkunnillekin tiedoksi joviikon kuluttua tiedotteen antamisesta!Sillä aikaa tosin tulilääninhälytyskeskukseen päivittäinuusia tiedotteita toimitettavaksialuehälytyskeskuksilleja edelleen kunnille.Sisäasiainministeriön kehoitettuahälytyskesklU ksia tiedottamaanomalla alueellaan, tiedotusvälineettietenkin julkaisivatuutisen, että AHK:t tiedottavat.Sen jälkeen tiedusteluatietenkin tuli AHK:een. Kyselytolivat mm. minkä säteilyannoksensain, kun pesin hampaitajärvivedellä , voiko marsulle antaa ruohoa, pitääkö Kiovaanmatkustettaessa syödäjoditabletteja ja mistä niitä saa.Tiedusteluihin vastattiin tietenkinasiantuntemuksella (hälytysmestarillakahden päivänkurssi säteilyvalvonnasta) .Lääninhälytyskeskus hoititietenkin myös säteilyvalvontatietojenvälittämisen SM: lle.Ilmoituksia 21 säteilyvalvontaasemaltaotettiin vastaan puhelimitse.Tiedot välitettiinSM:lle teleksilli.t Sehän sujuihyvin, edellytyksenä kuitenkinoli, että yksi päivystäjä voikeskittyä pelkästään teleksinkäyttöön, muiden tehtävienhäiritsemättä. Telefaksilla mittaustuloksetolisi tosin saatuvälitettyä puoiisen tuntia nopeammin.AHK hoiti samanaikaisestitietenkin myös normaalit tehtävänsä.Esimerkiksi kulotusilmoituksiatuli runsaasti, olihanparas kulotusaika.Jostakin syystä aluehälytyskeskuksentoiminnassa olipieniä hankaluuksia. Asiat pyrkivätruuhkautumaan, eikä tiedottaminenkaansujunut hankaluuksitta.Oliko syy AHK:nhenkilökunnan ammattitaidossa,huonoissa toimintaohjeissavai kenties jossakin muualla.Henkilöstön määrässä tuskinoli puutetta, sillä sehän on mitoitettuniin, että sillä selvitetäänsuuremmatkin tilanteet.Mikkelin aluehälytyskeskustoimi normaalilla päivystysvahvuudellaan0+0+ 1. . ~PALONTORJUNTA 1986:5303

Palopäällikkö Iikka TeräsmaaTs~,ernobyl-onnettomuus ja Uusikaupunki• Kun ma1anantaina 28. 4.-86 olin valinnut radiostani"väärän aSt,man" kuullakseniyleisradion klo 15.00 uutislähetyksen,kllJulinkin ruotsalaisenuutislähetyksen, jonkamukaan ruotsalaiset olivatevakuoineet Forsmark'inydinvoimalan ja epäilivät, ettävoimalassa on vuoto ja ettäradioaktiivis~a aineita olisivuotanut ulos. Uutinen sinänsäoli varsin epämääräinen,mutta koska sanottu voimalasijaitsee Uudenkaupungin takapihalla,varsin lähellä, ky-syin AHK:sta klo 15.00 luettuapulssilaskurin lukemaa.Se oli selvästi kohonnut, n.1,6-kertaa normaalilukema.• Annoin käskyn siirtyä tunninvälein tehtävään pulssienkirjaamiseen ja samalla merkitämuistiin tuulen suunta jasen nopeus. Illan aikana lukemavielä hieman kohosi , muttaaamuun mennessä se oli joruvennut laskemaan tuulenollessa pohjoisen ja idänsuunnalla. Myös Säteilyturvakeskustiedusteli ennen klo16.00 meiltä lukemiamme.3020Myös yleisradion klo 16.00uutislähetyksessä asiasta olimaininta.Tiistaina 29. 4. 1986 säteilytysnopeuslaski hiljalleen,mutta klo 12.30 alkoi sataaja pulssilaskurimme näyttiklo 13.00 lukemaa, joka olin. 2-kertaa tavallinen lukema.Hälytysmestari Suominenjäi seuraamaan mittaria,koska pulssien laskentatiheysoli selvästi kiihtymässä.Laskimen nelinumeroinennäyttö ylittyi ennen klo14.00, mutta tapahtuma havaittiinja oli helppo laskeaoikea klo 14.00 lukema. Seolikin entisiä selvästi korkeampieli n. 18-kertainen.Pulssien tulo las kuriin kiihtyiedelleen ja siksi oli siirryttävä10 min. mittausaikaan.Kun sade lakkasi vähänklo 14.00 jälkeen, lukemaoli klo 14.00 n. 29-kertainentaustaan verrattuna.Lukemat pysyivät lähes samanamuutaman tunnin,mutta kun illalla nousi vahvasumu, huippulukemasaatiin klo 20.00 ja se olinoin 31-kertaa tausta elinoin 0,44 mR/h.Säteilynopeus ei vielä ollutkuin noin 40 % ns. viranomaistenkeskeisestä varoitusrajasta.Mittarin seuraa-304mista jatkettiin tiiviisti jatodettiin, että säteilynopeusalkoi laskea selvästi ja suhteellisennopeasti ollen vapunaattonaklo 15.00 n. 25-kertaa tausta. Kolmas toukokuutasäteilynopeus oliensimmäisen kerran puolittunut.Todetaksemme sen, ettäoliko Uusikaupunki vainepäonnekseen saanut "erikoisannoksen",teimmemaastomittauksia etelään japohjoiseen, koska sade tulilänsituulen mukana mereltäja pilvi muistutti alkuunkuuropilveä. Mittaus tehtiinRD-8 mittarein kahden kilometrinvälein. Mittaus osoitti,että suurimman laskeumanalue oli pohjois-etelä-suunnassa n. 25 km leveä.Mittauksia tehtiin myös kaikissaUudenkaupungin hälytysalueenkunnissa. Palopäälliköttekivät mittauksiamyös kahden km välein niinpohjois-etelä- kuin länsiitäreiteillä.Toteamuksenaoli, että pahin laskeuma olilevinnyt Mynämäen suuntaan,tosin paikoin paljonkinvaihdellen sateen määrästäriippuen.Uudessakaupungissa olikiinnitettävä huomiota raakavedenlähteeseemme, joka102 r,r-'28.4 . 1.5.

neen ohjuksen" aiheuttamaanvaaraan suurine laskeumineen?Mittarikalustomme"skaalaus" on varsinsuurille säteilytysnopeuksilletehtyjä ja nyt tapahtuneenkaltaiseen tilanteeseen mittaritantavat varsin epätäsmällisiälukemia. Useimmatmittarit on hankittu jo varsinkauan sitten, eikä niissäole sovellettu nykyistä digitalitekniikkaa. Pulssilaskuri tovat osoittautuneet hyviksihavainnoinnin kannalta. Tilanteenaikana kyllä ilmeni,että laskurin "kello" ryömii- tunti ei aina ole tuntivaan jotain muuta. Vika lieneekorjattavissa.TiedotusvälineetpaisuttelivatvaaraaTiedotuksesta on puhuttu jakiIjoitettu paljon. Lienee oikein,että STUK asiantuntijanaantaa selvitykset vaikutuksista,toimenpiteistä jne.Ydinvoiman käyttäjien tiedoittamiseenilmeisesti eiyleisö usko. Hämmästyttävääoli todeta, että tiedotusvälineetselvästi lietsoivatkäsitystä, että julkisuuteenannetut tiedot eivät voi pitääpaikkansa, vaaran täytyyolla paljon suurempi kuinmitä kerrotaan. Kun lehdistöllekerrottiin, että huippulukemaoli meillä n. 31-kertaatausta ja viranomaistenkeskeinen ilmoitusraja on n.60-kertaa tausta, eräs lehtikiIjoitti, että "sanottiin ylittäväntausta-arvot jopa 60-kertaisesti, mutta nyt näitälukuja ei enää tunnusteta" ja"Uudessakaupungissa löytyisiis hetkellisiä huippuja n.0,6 mR/h, mutta" . .. Ei ihme,että huolestunut yleisökyseli, n. 100 puhelua päivässä.Sama epäuskoinenasenne levisi myös sivullisten"mittausten" vuoksi.Totta on, että sadevedenmukana oli rännien allaPALONTORJUNTA 1986:5huomattavasti suurempiasäteilytysnopeuksia n. 1/4m 2 :n alalla, mutta yleistä säteilytystasoahanne eivät kuvaa.Osin varmasti tiedotuksenepäonnistuminen johtuuilmoitustavasta: "nn-kertaatausta", parempi ilmaisutapavarmasti olisi ollut "vainnn-osa varoitusrajasta" taivastaavasti. Se, että mediahaluaa vain huonoja uutisia,on varmasti vaikuttanutmyös meihin, otetaanpaopiksi.PaikallisiltaviranomaisiltapuuttuiasiantuntemustaEräs tiedotukseen liittyväasia on, että eräät viranomaisetsuhtautuivat hyvinvähättelevästi tilanteeseen.Lausunto "ei mitään vaaraa"ei varmasti lisää luottamusta.Ehkä suurin puuteoli paikallisten viranomaistenriittävän asiantuntemuksenpuute (koulutuksen puute).Tämä koskee niin palokuinterveysviranomaisia jans. asiantuntijoita, jotka julkisestikertoivat, että "hiekkalaatikoidenhiekka onvaihdettava". Nyt julkisuudessaesiintyi niin monta jamonenlaista asiantuntijaa,että yleisön reaktio oli lopultahyvin ymmärrettävä.Olen pitkään ihmetellytydinvoiman käyttäjien epäuskoaomiin laitoksiinsa javalvontamenetelmiinsäRuotsin Forsmarkissa. Heeivät uskoneet oman järjestelmänsäluotettavuuteenvaan "evakuoivat" laitoksen.Voiko yleisö enää uskoavakuutteluihin, että järjestelmäon aukoton ja ehdottomanvarma? Toivoisi jonkunasiantuntijan selittävän,onko mahdollista valvontajärjestelmänvaroittamattalaitoksen ulkopuolelle päästähuomattava päästö? En itsevoi sitä uskoa todeksi. [Dl!METSÄPALOV AARAJULISTEETkoko7OxlOO cmhinta9- ,Metsäpalovaara, nelikielinen, nelivärinenSama kuin edellä, kosteutta kestäväksilaminoituna 7OxlOO cm 17 -Metsäpalovaara, nelivärinen35x 50 cm 4'-Varo metsäpaloa, opaslehtinen 15x 21 cm 0;20Määräys- ja käyttöönotto lomakkeet:Määräys osallistua sammutus- ja pelastustyöhön,3-osainen ......... .. ............................... ..... ......... 0,90Työkoneen käyttötodistus, 2-osainen ............................ 0,90Kuljetustodistus, 2-osainen ...................................... 0,90Todistus kaluston luovutuksesta, 2-osainen ........... .. .... .... 0,90Erikoistarjous:Nyt saatte erittäin laajan METSÄPALONTORJUNTA-kalvosarjanhintaan 300,-. Sarjassa on 107 kalvokuvaa ja runsassisältöinen opetusmonistetehokkaaseen koulutukseen. Opetusmoniste erillisenävain 60,-.Tilaukset pyydetään osoittamaan Palontorjuntaliiton toimistoon.Uusittu "palo- ja pelastustoimen käsikirja000, 1986" ilmestynyt!Suomen Palopäällystöliiton julkaisema, PALO· JA PELASTUSTOIMENKÄSI KI RJA 000 1986Sisältö:1. Valtion virastoja ja laitoksia2. Lääninhallitukset ja pelastustoimistot3. Aluehälytyskeskukset- alu epalopäälliköt4. Kunnat ja niiden palo- ja pelastustoimi- kuntien palopäällystö ja paloalipäällystö5. Palo- ja pelastusalan järjestöt- kotimaiset ja ulkomaiset6 . Palo- ja pelastusalan kouluja7 . Ulkomaisia palolaitoksia8. Palo- ja pelastusalan julkaisuja- kotimaiset ja ulkomaiset9. Sairaankulj etusta suorittavat palolaitokset10. Pa lo- ja pelastustoimesta annettavia asiakirjojaja ilmoituksia11. Lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita12. Tiedotusvälineet13. Vakuutusyhtiöt ja saneerausliikkeet14. Uusia paloasemiaKirja on tilattavissa Suomen Pa lopäällystöliiton toimistostaos. Annankatu 3 A 10, 00120 Helsinki taipuh. (90) 646 123. Kirjan hinta on 57 mk (+ postikulut).305

Ensimmäiset autenttisetkuvaukset onnettomuuspaikaltao Uutistoimisto APN:n välityksellä Palontorjunta-Iehti on ' saanut ensimmäiset autenttiset kuvauksetTshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden sammutustöistä. Raportit on kirjoitettu sairalassa. missä toimittajaon haastatellut räjähdysyönä työvuorossa olleita kolmea sammutusmiestä: yksikön päällikköä ja kahtapalomiestä.o Väliotsikot Palontorjunnan.Andrei IllesPäivystysvuorossa Tlernobylinvoimalassa onnettomuusyönä.Tämän kirjoituksen raportitovat perin poikkeuksellisia.Ne on kirjoitettu sairaalassaja niissä raportoivat palomiehet.jotka yöllä 26. huhtikuutaolivat päivystysvuorossaHernobylin ylinvoimalan palokunnassa.Kun ensimmäinen 28 hengenryhmä lähti paloa sammuttamaan,miehet tiesivätmikä heitä odottaa. Jos neljännessäreaktorissa riehuvaapaloa ei saataisi piansammumaan, se voisi ryöstäytyäviereisiin reaktoreihin.Mitä siitä olisikaan voinutseurata! Niin miehet tekivätkaiken minkä pystyivät.Näin he kertovat:Sammuttimmereaktori rakennuksenkatolla ..."Ivan Mihailovit'S Savrei.syntynyt 3. 1. 1956, valkovenäläinen.Työssä Hernoby­Iin ydinvoimalan palokunnassapalomiehenä.Onnettomuuden sattuessaolin vartiopalvelussa päivystämässävalvomon luona.Vierelläni olivat vuorovalvojaS. Legun ja päivystämääntullut L N it'Siporenko.Seisoimme kolmestaan keskustelemassa,kun hälytystuli. Otimme paikkamme, japian ryhmämme komennettiinauttamaan paloa sammuttamaanryhtynyttä kuutosryhmää.Heidän palokalustonsaoli b-sektorissa. Minäja A. Petrovski kiipesimmereaktorirakennuksen katolle,matkalla meitä tulivastaan kuutosryhmän poikia,jotka olivat heikossakunnossa. Autoimme heidätkonetikkaille ja ryntäsimmesitten palopesäkkeelle, jossaolimme, kunnes tuli katollaoli saatu sammumaan. Tehtäväntultua täytetyksi laskeuduimmealas, jossa meitäodottivat ambulanssit.Mekin olimme huonossakunnossa ...""Aamulla vointi olihuono""Minä V.A . Pri'St'Sepa olin26. huhtikuuta palveluvuorossa.Päivävuoro sujui ilmantapauksia. Yöllä minunoli määrä päivystää. Katseltuanitelevisiota menin nukkumaan.Yöllä tuli hälytys.Pukeuduin nopeasti ja meninautoon. Autosta näin liekitvoimalassa. Autoommetuli myös vartion esimiesluutnantti V. Pravik. Hänantoi radioitse suurhälytyksen,jolla kaikki Kiovan alueenautot kutsuttiin T~erno ­bylin palon sammutukseen.Voimalan luo saavuttuammehuomasimme, ettei kohdallaollut palopostia. ; Huusinensimmäisen auton kuljettajalle:'Ajetaan A-sektoriin,siellä on posti!' Selvitimmeletkut .. .Kiipesin tikkaita myötenreaktorirakennuksen katolle.Ylhäällä näin, että väli kattooli rikki. Paikoin se oli jopudonnut, paikoin huojui.Palasin takaisin ja kohtasintikkailla majuri L. Teljatnikovin.Esitin hänelle raportin.Hän käski pysyä katollasammutustehtävissä. OlimmeL. Svrein kanssa sielläaamuun asti. Aamulla vointioli huono. Peseydyimme jamenimme ensiapupisteeseen... Tässä kaikki, mitätiedän."Valkoinen teltta. Tiputusletkuja.Y öhoitajat antavatruiskeita, jotka tuovat helpotusta.Letkuissa saat vierastaverta. Veresi ei enääole omaa, sillä sitä vaihdetaanyhä tiheämpään ...Tämä on kuvitteluani.Mitä Hernobylistä ja Pripjatistakotoisin olevat nuoretmiehet siitä ajattelevat, enosaa sanoa. En rohjennutkysyä.Sementtiä. sementtiä ...Ajoimme voimalan alueellepanssariautolla luukku tiukastisuljettuna. Kuljettajallekersantti Nikolai Oleinikilletie on tuttu. Säteilymittaajaluutnantti Juri Moslakniin ikään tuntee reitin,mutta ei kuoppien ja mutkienvaan säteilyvyöhykkeidenperusteella.Voimalan lähellä sijaitsevankanavan rannalla seisoipunaisia paloautoja. Muttanyt ne eivät tarvinneet vettätulipalon sammutukseen,vaan sementin tekoon. Yksinkertainenasia, mutta nyttärkein kaikista. Jos vedentulo äkkiä lakkaisi, niin putket,joita pitkin sementtisyötetään onnettomuusreaktorinluo, kovettuisivat käyttökelvottomiksi.Suuri työmenisi hukkaan ja kallistaaikaa kuluisi turhaan. Semahdollisuus täytyy ollapoissuljettu. Veden syöttöbetonimyllyyn olikin kolminkertaisestivarmistettu.Tärkeintä kaikessa on nopeus.Mitä nopeammin radioaktiivisesta saasteestapäästään eroon ja reaktorisadaan eristetyksi, sitä lähempänäon lopullinen voitto.Ja sitä kaikki odottavat.306PALONTORJUNTA 1986:5

Satoja palomiehiäSuhtautuminen Hernobylinpalomiehiin on tietenkintoinen kuin mihin olemmetottuneet tavallisissa oloissa.Kaikki tietävät, miten vaikeaatehtävää he toteuttavat.Sammutusoperaatiotaseurasivat kaikki jännittyneinä.Toista vuorokauttatoisiaan vuorottelevat vapaaehtoisettyhjensivät onnettomuusreaktorinalla sijaitsevaaallasta saastuneestavedestä. Lopulta laitoksenpumput saatiin käyntiin jaallas tyhjäksi. Näin väistyivaara, että reaktorin hehkuvatosat joutuisivat kosketuksiinveden kanssa.Palomiehet toimivat ainaääritilanteissa. He menevätsinne, minne muilta on pääsykielletty. Heillä on tottumustaja kalliilla hinnallahankittua kokemusta.Hernobylissä heidän tehtäväkseenannetaan kaikkeinvaikeimmat raivaustyöt.Mutta palokunnan erikoisluonneon sellainen, etteiuusia miehiä ja uutta kalustoaole helppo saada täydennykseksi.Paikalle on tietenkinsaapunut parhaitaasiantuntijoita, monet muistaydinvoimaloista. Nyt kunonnettomuudesta on kulunutuseita viikkoja (19. 5.),T~ernobylissa on työskennellytjo yli neljäsataa palomiestä.He ovat jo lepäämässäja toiset ovat tulleettilalle. Myös kalustoa on pitänytuusia.Kun teen lähtöä voimalasta,kysyin, mitä töitä palomiehilläon vielä edessä.Ensinnäkin kaikki ne työt,jonka he osaavat tehdä muitanopeammin. Sitten onvalvottava voimalaa, hoidettavaveden saanti, osallistuttava radioaktii visensaasteen puhdistukseen jamyös hoidettava tyhjennettyjenkylien asutuskeskustenpalovartiointi. Miksi, eihänniissä asu ihmisiäkään? SenPALONTORJUNTA 1986:5Pahoin vaurioitunut ydinvoimalaitos. En·simmäiset sammutusyksiköt kohdistivatsuihkuiskunsa reaktorirakennuksen ka·tolta ja joutuivat samalla valtavien sätei·Iyannoksien kohteeksi. Kuva: Pressfoto.vuoksi, että tyhjissäkin taloissavoi sattua oikosulkuja:sähköverkko on vuorokaudenympäri kuormitettu,koska voimalan raivaustöissätarvitaan paljon sähköä,ja voimala itse sitä ei nyttuota.ptSammutus· ja raivausmiehistöä kuljetet·tiin paikalle mm. helikopterilla. Vaihtoryhmäon saapunut ydinvoimalaitoksentuntumaan ja siirtyy kohteeseen.Kuva: Albert Nazarenko, Pravda307

G. Alimov(APN)Majuri Teljatnikov oli ensimmäistenjoukossa sammuttamassa ydinvoimalapaloa• Jouduimme vaihtamaanvaatteita ennen kuin meidätpäästettiin huoneeseen numero824. Ei meitä mikäänvaara uhannut, mutta saatoimmeolla vaaraksi potilaalle.Sitten tohtori Petrosjanopasti meidät majuri Teljatnikovinhuoneeseen. Hän olijuuri syömässä. Hän nousi jahymyili nähdessään meidät.Majuri on melko lyhyt, päivettynytja vankkatekoinen, jahänellä on avoimet venäläisetkasvot.• Sitten hän istahti sotilaallisentäsmällisesti sijatullevuoteelle minua vastapäätä.Ikkuna oli auki ja ulkoa tulikevään ja kuusten tuoksua.Seinällä oli kahta pikkupoikaaesittävä valokuva..- Nuo ovat lapseni. Ennätinsiepata valokuvan mukaani.Majuri Leonid Teljatnikov, Tshernobylinydinvoimalan palokunnan päällikkö, ku·vattuna erikoissairaalassa Moskovassa12.5. Vajaa kuukausi myöhemmin (4.6.)Suomen TV:n uutislähetyksen välittä·mässä haastatteluvälähdyksessä majuriTeljatnikovin olemuksesta näkyi säteily·sairauden vaikutukset: tumma tukka olimuuttunut muutamaksi harmaaksi hiuk·seksi, hampaita oli lähtenyt.Teljatnikov kertoo mielelläänlapsistaan. Vanhempion viidennellä luokalla jajoutuu pian elämänsä ensimmäiseenkokeeseenmatematiikassa. Ja isä tietystihermoilee. Nuorempiaikoo leikkuupuimurin kuljettajaksi.Lapsia ja vaimoaon ikävä. He ovat tällä hetkelläKiovassa.Tekisi mieli kysyä jotainsiitä kohtalokkaasta päivästä,mutta luonto panee vastaan.Teljatnikov tuntuuniin kireäitä. Kysyn sen sijaanvoinnista.- Kyllähän tämä tässä.Kirjoitin perheellekin, ettävointini on normaali ja etteiole syytä huoleen. Ruokahaluon hyvä ja nukun sikeästi.Kuuntelen radiota. Taannointäällä kävivät isäni janeljä siskoani. Se piristikummasti. Vaimon ja lastenpitäisi tulla heti kun koululoppuu.Kokenut ammattimiesLeonid Teljatnikov valmis-tui 15 vuotta sitten Sverdlovskinpaloteknisestä opistostaja jatkoi opintojaanMoskovassa palotekniikaninsinöörien korkeakoulussa.Neljä vuotta sitten hänet nimitettiinHernobylin palontorjuntayksikönpäälliköksi.Hän oli silloin 31-vuotias.Hänellä ei ole tilillään ainuttakaanvirkavirhettä, päinvastoinhän on useaan otteeseenkunnostautunut työssään.Ja sitten tuli huhtikuun26. päivä. Ydinvoimalastatuli hälytys paloyksikköön,jonka päivystävä vuoro onaina toimintavalmiina. Vuorolähti heti palopaikalle, jakuten myöhemmin selvisi,juuri palomiesten nopeusratkaisi tilanteen. Teljatnikovinpuhelin soi samanaikaisesti,vaikka hän oli lomalla.- Tulipalo konesalissa!Katto palaa . .. Palontorjuntavuorolähetetty paikalle!Teljatnikov oli valmisvaikka juoksemaan sen kuudenkilometrin matkan voimalalle,mutta auto kulkivielä nopeammin. Hän pyysikuljettajaa hälyttämäänmuutkin vapaavuorossa olevatpalomiehet ja syöksyikonesalia kohti. Siitä hetkestälähtien hän vastasi operaatiosta.Nopeita ratkaisujaKokeneena erikoismiehenähän oivalsi, että viidentoistamiehen porukalla ei paloasammuteta, vaan tarvittiinvahvistusta. Reaktorisalissaliekit löivät eri kerroksissaainakin viidessä kohdassa jamyös katolla. Tuli levisi armottomastiviereistä reaktoriakohti ja saattoi tunkeutuakaapelikanaviin, joidenverkko kattoi koko voimalan.Palopesäkkeitä syntyimyös saliin, jossa ohjauspöytäsijaitsi. Tuli uhkasi levitäkonesaliin ja tuhota kokovoimalan turvalaitteidenohjausjärjestelmän. Tarvittiinsiis nopeita ja järkeviäratkaisuja. Tuli oli saatavamillä hinnalla hyvänsä pysähtymäänratkaisevillasuunnilla. Yhden ryhmänTeljatnikov lähetti suojelemaankone salia, kaksi muutapidättelivät tulta leviämästäviereiseen reaktoriinja sammuttivat palopesäkkeitäreaktorisalissa.Tässä uhkaavassa tilanteessa,kun vaakalaudalla olivoimalan kohtalo ja paljonmuutakin, jokainen palomiesteki tinkimättä velvollisuutensa.Kaikki olivat selvillä tilanteenvakavuudesta, silläsäteilymittarit varoittivat jouhkaavasti. Mutta mitämuuta siinä tilanteessa olisivoinut tehdä? He tiesivät,miten välttämätöntä oli taistellatulta vastaan.Kolme tuntiavoimakkaallesäteilylle alttiinaTeljatnikov kiipesi muutamankerran voimalan katol-308PALONTORJUNTA 1986:5

te 71 metrin korkeuteen,mlssa kojesali ja tulipalonpääpesäke sijaitsivat. Siellätilanne oli erityisen vaikea.Osa katosta oli romahtanutreaktorin päälle, kantavatrakenteet olivat pahoinvääntyneet ja palava bitumiympäröi palomiehet joka taholta.Raskas myrkyllinensavu heikensi näkyvyyttä jasai pasi hengen. Miehet olivatjoka hetki vaarassa pudotaalas tai joutua liekkiensaaliiksi. Tässä tilanteessaoli erityisen tärkeää organisoidaselkeästi kaikkien ryhmientoiminta ja jakaa oikeinsaapuvat vahvistukset.Teljatnikov kadotti vähitellenajan tajun.- Emme enää tienneet,miten kauan olimme olleetsiellä. Tiesimme vain, ettämeidän on kestettävä loppuunsaakka. Se oli velvollisuutemme.Majuri Teljatnikovin ryhmäsammutti voimalapaloalähes kolme tuntia. Heidätvietiin pois noin kello viisiaamulla. Siihen mennessäpalo oli käytännöllisesti katsoensammutettu. He olivattehneet raskaimman työn:saanet liekit hallintaan ja estäneetniitä leviämästä muihinreaktoreihin.6 . n. m 11111(.""0"Toivomme parasta"Vierailuaikani alkoi olla lopussa.Tohtori Petroposjannäytti jo kelloa. Pyysin LeonidTeljatnikovia kertomaanjotain ryhmänsä miehistä.Erityisesti hän mainitsinuoren luutnantti VladimirPravikin. päivystysvuoronpäällikön. Siinä kriittisessätilanteessa hän osoitti poikkeuksellistarohkeutta ja olimajurin oikea käsi.On jäähyväisten aika. Puristanvielä kerran majurinkättä ja hän sanoo: - Joskäytte Pravikin luona, niinsanokaa terveisiä. OttakaaPALONTORJUNTA 1986:5Izvestija julkaisi toukokuulla kuvat kuudesta palomiehestä, jotka olivat menehtyneet sammutustyön aikana saamiinsa säteilyvam·moihin. Alarivissä ensimmäisenä luutnantti Vladimir Pravik, majuri Teljatnikovin lähin alainen, jonka nimi on esillä ~ämän ja edelli·sen aukeaman kirjoituksissa.Surmansa saaneet ylhäältä vasemmalta lukien: 1. V. Vashcuk, V. 1. Ignatenko, V. N. Kibenok, V. P. Pravik, N. 1. Trtenok ja V. 1.Tishchura. Kesäkuun 9. päivään mennessä säteilyuhrien luku oli 26. Onnettomuushetkellä kuoli heti kaksi ihmistä. Säteilysairauk·sista kärsiviä neuvostoviranomaiset kertovat olevan 300.selvää miten hän voi ja sanokaa,että minä kyllä olenkunnossa.Juttelin myöhemmin professoriGuskovan kanssa jatiedustelin potilaiden vointia.- Teemme kaiken mikäon tarpeen. Heille tehdäännyt lisää laboratorio- ja kliinisiätestejä. Hoito vaatii aikaa,kärsivällisyyttä ja tietoja.Useissa erityisongelmissakysymme neuvoa amerikkalaisiltalääkäreiltä. Toivommeparasta. ptPSluutnantti Pravik menehtyi runsas viikkomyöhemmin säteilyvammoihinsa (toim.lisäysl.309