2/2005 - Fingrid

2/2005 - Fingrid 2/2005 - Fingrid

13.07.2015 Views

1. Staattista sähköä varastoidaanLeidenin pulloon. (1751)2. Leidenin pullo. (Lichtjahre, 100 Jahre Strom inÖsterreich (1986), s. 67)3. Staattista sähköä tuotetaan. (1751)4. Galvanin eläinkokeissa 1700-luvun lopullapystyttiin sähköllä liikuttamaan kuolleen eläimenlihaksia. Ihmiskehon ja elämän uskottiin perustuvanns. eläinsähköön. (Lichtjahre (1986), s. 10.)to- ja parannusmenetelmien tieltä.”Myös täyttymättömät odotukset jatiedon lisääntyminen joihinkin hoitoihinliittyvistä terveysriskeistä vauhdittivatsähköterapiainnostuksen hiipumista”,Mikko Kero sanoo.Totta ja taikaaFINGRID 2/2005 16Perinneyhdistys Elektran puheenjohtajanPekka Niemen mukaan sähköterapianäyttelykertoo monta tarinaa, joistajokainen kävijä toivottavasti löytääsen kiinnostavimman.Hän kertoo näyttelyn idean kehittyneen1900-luvun alun terapialaitteidenherättämistä kysymyksistä ja mielenkiinnosta.”Tieteen ja lupausten rajamaillaliikkuvan sähköterapian merkitysja lähtökohdat tuntuivat selvittämisenarvoisilta. Internetin kautta oli helpposaada tietoa terapialaitteista, ja selvisi,että muun muassa Yhdysvalloissaon alan museoita ja alaa käsittelevääkirjallisuutta. Laitteita on ollut esillä joElektran perusnäyttelyssä, ja tiesin niitäolevan Tapio Lukkosen kokoelmassa”,Pekka Niemi selvittää näyttelyn syntyvaiheita.Yksi keskeinen teema näyttelyssäovat sähkötekniikan, fysiikan ja lääketieteenyhteisvaikutuksena saavutetutläpimurrot sairauksien voittamisessa.”Pelkästään röntgen- ja sädehoitotekniikan,elvytyslaitteiden ja erilaistenkuvantamismenetelmien merkitys nykylääketieteessäon erittäin suuri. On arvioitu, että esimerkiksiYhdysvalloissa noin tuhat ihmishenkeä pelastuu päivittäinulkoisen sähköisen sydämentahdistuksen avulla.”Näyttely asettaa Pekka Niemen mukaan tiedettä ja uskomuksiasekä vastakkain että vierekkäin. ”Aina ei ole selvää,mikä on totta ja mikä taikaa.”Näyttelyn mielenkiintoisimpaan antiin hän lukee mm.neliallaskylpylaitteiston sekä erilaiset itsehoitolaitteet. ”Japisteenä i:n päällä on Helsingin yliopistomuseosta lainassaoleva röntgenputki vuodelta 1902. Röntgensäde keksittiin1895, joten aika merkittävä putki on kyseessä.”Osa terapialaitteista on Sähkömuseo Elektran näyttelyssänyt esillä ensi kertaa.Sähkömuseo Elektra on avoinnatouko – elokuussa ti – pe klo 12 – 18, la klo 11 – 17, su ja ma suljettu.Muina aikoina sopimuksen mukaan. Liput 3 €/ 2 €/ 0 €.Neliallaskylpyä käytettiin laajasti1920-luvulta alkaen sairaaloissa sekäkylpylä- ja hoitolaitoksissa. Hoitomuodonkehitti saksalainen tohtori Schnee.Potilas ja hoitoympäristö erotettiinkokonaan maasta, eikä vaarallisiamaasulkuja päässyt tapahtumaan. Hoitomuotoakäytetään sovellettuna nykyäänkinfysikaalisissa hoitolaitoksissa.Helsingin yliopistomuseon kokoelmat.Röntgenputki vuodelta 1902. Vanhin säilynytSuomessa käytetty putki. Helsingin yliopistomuseonkokoelmat.UUTTA ElektranperusnäyttelyssäSähkömuseo Elektrassa on avautunutmyös uusi perusnäyttelynosasto ”Yhteisillä linjoilla”. Se kertooyli 75-vuotiaan kantaverkonrakentamisen historian. Näyttelyosastollaon nyt myös uutta audiovisuaalista tekniikkaa.Sähkömuseo Elektran näyttelyistä saat tietoa myös Internet-osoitteestawww.perinneyhdistyselektra.fiFingrid 2_2005.indd 16 16.6.2005 12:15:48

Kantaverkon kunnonhallintateemana Fingridin kevään asiakastilaisuuksissaFingridin tapa huolehtia voimajohtojen ja sähköasemien kunnosta sekä häiriönselvitysmenettelyolivat pääaiheita yhtiön huhtikuussa Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla järjestämissäasiakastilaisuuksissa. Tilaisuudet keräsivät yhteensä noin 120 osanottajaa, joiden joukossa oliasiakkaiden lisäksi myös yhtiön yhteistyökumppaneita.Fingridin aluepäällikköjen JormaHeiskasen ja Jouko Hirvosen mukaantilaisuuksista saatiin mukana olijoiltamyönteistä palautetta. Niitä pidettiintarpeellisina ja vastaavanlaisiakokoontumisia toivottiin järjestettävänmyös jatkossa.Tilaisuuksien tavoite oli mm. löytääja tuoda esiin yhteisiä etuja, joitakanta- ja alueverkkotason kunnossapitoperiaatteidenyhdenmukaisuustuo verkonhaltijoille. ”Alueverkon häiriötnäkyvät kantaverkossa, ja tietenkinmyös päinvastoin. Jos kunnossapidossanoudatetaan yhteisiä menettelytapojaja laatunormeja, päästään hyviintuloksiin puolin ja toisin helpommalla”,Jorma Heiskanen kiteyttää.Yhteistyön tärkeys ymmärretäänaluepäälliköiden mukaan nykyisin hyvin,ja se tuli selvästi esiin myös tilaisuudessakäytetyissä yleisön puheenvuoroissa.Tilanteita, joissa kanta- jaalueverkkojen haltijat yhteistoiminnallavoivat säästää aikaa, vaivaa ja myösrahaa, on kunnossapidon piirissä monia.”Jakelukeskeytyksiä pyritään hyödyntämäänyhä tehokkaammin niin,että yhden keskeytyksen aikana saadaantehdyksi mahdollisimman mo-nia kanta- ja alueverkon huolto- jakorjaustöitä. Johtokatujen raivaustenajoittamisessa voidaan yhteistoiminnallamuun muassa vähentää näistätöistä maanomistajille koituvia haittoja”,Jorma Heiskanen sanoo.Jouko Hirvonen liittää yhteistyönetujen luetteloon myös yleisön joukostatulleen aloitteen verkon isojen kunnossapitotöidenajoittamisesta niin,että johdolla työskentelevän ammattitaitoisenaliurakoitsijan palveluja voitaisiinhyödyntää myös toisen verkonomistajanlähikohteissa.”Näin saavutettaisiin kustannussäästöjäja voitettaisiin usein myös aikaa,sillä etenkin vaativien erityistöidenosaajia on toisinaan vaikea löytää”,Jouko Hirvonen toteaa.Sekä Itä- että Pohjois-Suomen alueidentilaisuuksissa tulivat esiin toiveetFingridin häiriötiedottamisen kehittämisestänykyistä nopeammaksi ja tehokkaammaksi.Aluepäälliköt saattoivatluvata tässä suhteessa pikaista parannusta,sillä Fingridin asiakkaille jayhteistyökumppaneille suunnatunekstranet-tietoverkon kehittämishankehäiriötiedottamisen tehostamiseksi onhyvässä vauhdissa.17Maria HallilaItä-Suomen asiakastilaisuudet järjestettiin Varkaudessa(ylin kuva) ja Kouvolassa (kuva keskellä), Pohjois-Suomen tilaisuudet Oulussa (alin kuva) ja Rovaniemellä.Kuvat: Timo Heiskanen, Mika Kuivalainen ja Hannu MatilaFingrid 2_2005.indd 17 16.6.2005 12:16:20

1. Staattista sähköä varastoidaanLeidenin pulloon. (1751)2. Leidenin pullo. (Lichtjahre, 100 Jahre Strom inÖsterreich (1986), s. 67)3. Staattista sähköä tuotetaan. (1751)4. Galvanin eläinkokeissa 1700-luvun lopullapystyttiin sähköllä liikuttamaan kuolleen eläimenlihaksia. Ihmiskehon ja elämän uskottiin perustuvanns. eläinsähköön. (Lichtjahre (1986), s. 10.)to- ja parannusmenetelmien tieltä.”Myös täyttymättömät odotukset jatiedon lisääntyminen joihinkin hoitoihinliittyvistä terveysriskeistä vauhdittivatsähköterapiainnostuksen hiipumista”,Mikko Kero sanoo.Totta ja taikaaFINGRID 2/<strong>2005</strong> 16Perinneyhdistys Elektran puheenjohtajanPekka Niemen mukaan sähköterapianäyttelykertoo monta tarinaa, joistajokainen kävijä toivottavasti löytääsen kiinnostavimman.Hän kertoo näyttelyn idean kehittyneen1900-luvun alun terapialaitteidenherättämistä kysymyksistä ja mielenkiinnosta.”Tieteen ja lupausten rajamaillaliikkuvan sähköterapian merkitysja lähtökohdat tuntuivat selvittämisenarvoisilta. Internetin kautta oli helpposaada tietoa terapialaitteista, ja selvisi,että muun muassa Yhdysvalloissaon alan museoita ja alaa käsittelevääkirjallisuutta. Laitteita on ollut esillä joElektran perusnäyttelyssä, ja tiesin niitäolevan Tapio Lukkosen kokoelmassa”,Pekka Niemi selvittää näyttelyn syntyvaiheita.Yksi keskeinen teema näyttelyssäovat sähkötekniikan, fysiikan ja lääketieteenyhteisvaikutuksena saavutetutläpimurrot sairauksien voittamisessa.”Pelkästään röntgen- ja sädehoitotekniikan,elvytyslaitteiden ja erilaistenkuvantamismenetelmien merkitys nykylääketieteessäon erittäin suuri. On arvioitu, että esimerkiksiYhdysvalloissa noin tuhat ihmishenkeä pelastuu päivittäinulkoisen sähköisen sydämentahdistuksen avulla.”Näyttely asettaa Pekka Niemen mukaan tiedettä ja uskomuksiasekä vastakkain että vierekkäin. ”Aina ei ole selvää,mikä on totta ja mikä taikaa.”Näyttelyn mielenkiintoisimpaan antiin hän lukee mm.neliallaskylpylaitteiston sekä erilaiset itsehoitolaitteet. ”Japisteenä i:n päällä on Helsingin yliopistomuseosta lainassaoleva röntgenputki vuodelta 1902. Röntgensäde keksittiin1895, joten aika merkittävä putki on kyseessä.”Osa terapialaitteista on Sähkömuseo Elektran näyttelyssänyt esillä ensi kertaa.Sähkömuseo Elektra on avoinnatouko – elokuussa ti – pe klo 12 – 18, la klo 11 – 17, su ja ma suljettu.Muina aikoina sopimuksen mukaan. Liput 3 €/ 2 €/ 0 €.Neliallaskylpyä käytettiin laajasti1920-luvulta alkaen sairaaloissa sekäkylpylä- ja hoitolaitoksissa. Hoitomuodonkehitti saksalainen tohtori Schnee.Potilas ja hoitoympäristö erotettiinkokonaan maasta, eikä vaarallisiamaasulkuja päässyt tapahtumaan. Hoitomuotoakäytetään sovellettuna nykyäänkinfysikaalisissa hoitolaitoksissa.Helsingin yliopistomuseon kokoelmat.Röntgenputki vuodelta 1902. Vanhin säilynytSuomessa käytetty putki. Helsingin yliopistomuseonkokoelmat.UUTTA ElektranperusnäyttelyssäSähkömuseo Elektrassa on avautunutmyös uusi perusnäyttelynosasto ”Yhteisillä linjoilla”. Se kertooyli 75-vuotiaan kantaverkonrakentamisen historian. Näyttelyosastollaon nyt myös uutta audiovisuaalista tekniikkaa.Sähkömuseo Elektran näyttelyistä saat tietoa myös Internet-osoitteestawww.perinneyhdistyselektra.fi<strong>Fingrid</strong> 2_<strong>2005</strong>.indd 16 16.6.<strong>2005</strong> 12:15:48

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!