2/2005 - Fingrid

kuun kirjoittamisessa.”Ihmisillä tuntuu hänen mielestäänolevan se käsitys, että väitöskirjan tekeminenvie kaiken vapaa-ajan.”Tuo on kuitenkin osin myytti.Ei tässä sen kummempaaollut kuin monessa muussakaanprojektissa. Viimesyksynä ja nyt keväälläpiti tehdä töitä myösiltaisin ja viikonloppuisin,mutta suurimmanosan ajasta tein tutkimustapäivätyönä japidin illat sekä viikonloputvapaata.”Työtä helpotti se, ettätutkimuksen rahoitus tuli suurimmaksiosaksi Fingridiltä. ”Palkkajuoksi, kun tutkin päivätyönäni.Asia on eri, kuntutkimusta tehdäänomalla ajalla, tai josrahoitus on niin niukka, että pitää tehdätöitä illat ja viikonloput saadakseenrahan riittämään.””Yhden kerran valvoin neljään, joulukuussaennen kuin piti antaa käsikirjoitusesitarkastukseen, ja yhden kerrankahteen, keväällä kun piti käydä läpikielentarkastuskommentit ennen kirjanpainoon menoa.”Keskusteluista suuri apuLiisa Pottosen neuvot väitöskirjan tekoaharkitseville tiivistyvät muutamaanydinasiaan.”Jos tutkimustyö kiinnostaa ja sillelöytyy hyvä aihe sekä rahoitus, niinsuosittelen. Lisäksi kannattaa etsiähyvä ohjaaja”, hän painottaa.Kiinnostus aiheeseen on hänen mukaansaväitöskirjatyön tekijälle perusvaatimus.”Kannattaa siis valita aihe,joka kiinnostaa.”Jonkinlaista pitkäjänteisyyttä myösvaaditaan. ”Täytyy jaksaa miettiä asioitaitsekseenkin. Jos viihtyy paremmintekemisen touhussa, pitää kokouksissaistumisesta, puhelinkeskusteluista jamuusta säpinästä eikä jaksa syventyäyhteen juttuun pitkää aikaa, kannattaaunohtaa väikkäri”, Liisa Pottonenopastaa.Keskusteluilla on hänen mukaansasuuri merkitys. ”Yksin miettiessä jäähelposti jumiin ajatustensa kanssa. Onhyvä, jos muut kyselevät, kyseenalaistavatja antavat hyviä ideoita.”Fingrid 2_2005.indd 5 16.6.2005 12:13:34

SAG urakoikantaverkon vahvistuksenJÄMSÄSTÄ JYVÄSKYLÄÄNSaksalaisyhtiö SAG Energieversorgungslösungen GmbH on viime kesästäalkaen urakoinut 400 kilovoltin voimajohtoa Jämsän Toivilasta JyväskylänVihtavuoreen. Työntekoa leimaa kansainvälisyys.TEKSTI: Leni Lustre-PereKUVAT: Juhani EskelinenKansainvälisenurakkakilpailunvoittaneellaSAG:lla on aliurakoitsijoina useita suomalaisyhtiöitä,ja myös työntekijöiden joukkoon varsin kansainvälistä: Keski-Suomen maisemissaon rakentajia saksalaisten ja suomalaisten lisäksi sekäEnglannista, Irlannista, Puolasta että Italiasta.Materiaalit työmaan tarpeisiin ovat peräisin monestaeri maasta. Hankintoja on tehty mm. Saksasta, Sveitsistä,Ruotsista, Turkista ja Bahrainista.Sopeutuminen on osa työtäTyömaan päällikkö, Etelä-Afrikassa asuva italialainen JoeD’Éramo on työnsä myötä nähnyt johtotyömaita monenlaisissamaisemissa ja tottunut sopeutumaan kullois-tenkin olosuhteiden mukaan.Suomeen hän siirtyiMosambikista, jossahänen mukaansa työ itsessäänoli periaatteessa ihan samaakuin täälläkin, mutta olosuhteet ”hitusenverran hiostavammat”. Eikä hänkerro juurikaan kaipaavansa myöskäänsitä pörinää, jonka ympärillä parveilevatmoskiitot Mosambikissa saivat aikaiseksi.Valmius tehdäeri tavalla kuin ennenKun työtä tehdään tiiminä, jonka jäsenilläon erilainen kulttuuritausta ja erilaisetnäkemykset asioiden kulusta, onkaiketi selvää, että kommunikoinninon oltava tiivistä ja kuuntelevaa?”Juuri näin”, vakuuttaa apulaistyöpäällikköJyrki Salmi.”Suomalaisin silmin katsellen saksalaistensisäisen byrokratian määrä ihmetyttää,ja toisaalta he taas varmastiihmettelevät joitakin meidän käytäntö-FINGRID 2/2005 6Fingrid 2_2005.indd 6 16.6.2005 12:13:39

Osin vanha purkaen,osin rinnalle rakentaenUUTISVERKKOKuvassa (vas.) apulaistyöpäällikkö JyrkiSalmi, toimistosihteeri Hanna Volanen jaSAG:n hankintapäällikkö Karsten Heine.jämme. Puhumalla asiat kuitenkin selviävät.”Fingridin projektipäällikkö AnttiLinna näkee suurimpien erojen olevansuunnittelulähtöisiä. ”Meidän työmenetelmämmeovat perinteisesti olleetaina pitkälti työturvallisuusajattelunohjaamia ja siten suunnittelu kovinperusteellista, dokumentoitua ja pitkäjänteistä”,hän arvioi eroja.Hänen mielestään ulkomaiset työntekijätovat kuitenkin suomalaisia ennakkoluulottomampiaottamaan vastaanja kokeilemaan uusia toimintatapoja.”Törmäyksiä ’näin on tehty ennenkin’-mentaliteettiinei tapahdu, koskatyöntekijöillä on asenteelliset valmiudet’tehdä eri tavalla kuin ennen’.”Myös kehittyneet työmenetelmät saavatAntti Linnalta kiitoksen.Jämsän Toivilan muuntoasemalta käynnistynyt86 kilometrin pituisen voimajohdonrakennustyö etenee siten, ettärakennetaan 400 kilovoltin johto nykyisen220 kilovoltin johdon Hikiä – Jämsä– Petäjävesi-johtokadulle JämsästäJämsänkoskelle ja edelleen Petäjävedelle.Tästä eteenpäin Vihtavuoreen johtotehdään osin vanhojen 110 kilovoltinjohtojen rinnalle, osittain johto rakennetaanuuteen maastokäytävään.Urakkaan kuuluvat vanhan johdon purkutyöt,samoin kuin tarvittavat muutoksetalueen 110 kilovoltin johtoihin.Hankkeen kokonaiskustannusarvio onnoin 13 miljoonaa euroa. Voimajohtovalmistuu marraskuussa.Kantaverkkoliityntää vahvistetaanEurajoellaUusimistyö käynnistyiOlkiluoto – Rauma-johdollaFingrid on käynnistänyt 2 x 110 kilovoltinOlkiluoto – Rauma-voimajohdonuusimistyön välillä Olkiluoto–Junnala. Johtohanke on osa Olkiluodonuuden voimalaitosyksikön edellyttämääverkkoliityntäjärjestelyä.Toukokuun viimeisenä päivänä perustustöilläkäynnistynyt hanke on ensimmäinenvaihe Olkiluodon kantaverkkoliitynnänvahvistamisessa. Myöhemmin,vuosina 2005 – 2007, rakennetaan400 kilovoltin johto OlkiluodostaHuittisiin sekä sähköasemat johdonmolempiin päihin.Nyt uusittavan voimajohto-osuudenpituus on 10,5 kilometriä ja se valmistuutammikuussa 2006. Johto kulkee Eurajoenkunnan alueella TVO:n voimalaitosalueeltanykyisten 400 kilovoltin johtojen erkanemiskohtaanJunnalassa. Vanhoja johtorakenteitakorvataan uusilla pääosin nykyiselläjohtokadulla.Johtoreitti poikkeaa nykyisestä reitistähieman Olkiluodossa sekä Tahkoniemen– Junnalan alueella, jossa uusi 110 kilovoltinjohto alittaa 400 kilovoltin johdotnykyistä alitusta aiemmin.Noin kolme miljoonaa euroa maksavanvoimajohtohankkeen urakoi EmpowerOy. Avaimet käteen -periaatteella tehtäväänurakkaan kuuluvat kaikki kohteensuunnittelu-, rakennus- ja asennustyötsekä -materiaalit. Urakkaan sisältyymyös ukkosjohdinten vaihtotöitä 400kilovoltin johdolla Seinäjoki – Ulvila.8Fingrid 2_2005.indd 8 16.6.2005 12:14:26

Fenno-Skan 2 -merikaapelion vastaus sähkömarkkinoiden tarpeisiinFingridin yhdessä Ruotsin kantaverkostavastaavan SvenskaKraftnätin kanssa rakentama600 – 800 megawatin uusimerikaapeliyhteys Fenno-Skan 2 valmistuu syksyllä 2010.Merikaapeli vahvistaa Suomenja Ruotsin välisiä siirtoyhteyksiäja liittää pohjoismaiset sähkömarkkinatentistä kiinteämmintoisiinsa. Investointi vähentäämaiden välisiä tilapäisiä sähkönhintaeroja ja pienentää markkinaosapuoltensuojauskustannuksia.Fingridin toimitusjohtaja TimoToivonen toteaa rakennettavanyhteyden olevan konkreettinenosoitus kantaverkkoyritystenhalusta ja kyvystä kehittää edellytyksiäpohjoismaisten sähkömarkkinoidentehokkaalle toiminnalle.Fenno-Skan 2 -merikaapeliyhteyson ensimmäinen konkreettinen pohjoismaistenkantaverkkojen yhteisenkehittämissuunnitelman mukaineninvestointipäätös. Pohjoismaistenkantaverkkoyritysten yhteistyöjärjestöNordel on esittänyt kaikkiaan viidenuuden siirtoyhteyden rakentamista.Nordelin kesällä 2004 esittämätviisi siirtoyhteyttä parantavatpohjoismaisten sähkömarkkinoidentoimintaedellytyksiä. Esitettyjen investointienyhteisarvo on noin 1.000miljoonaa euroa, ja niiden on tarkoitusvalmistua vuoden 2010 vaiheilla.Svenska Kraftnätin pääjohtajan jaNordelin puheenjohtajan Jan Magnussoninmukaan viiden uuden siirtoyhteydentoteuttamisesitys on yksi merkittävimmistäpäätöksistä pohjoismaistenkantaverkkojen kehittämisessä. ”Tämäntyyppinenyhteistyö on ainutlaatuistamaailmassa”, Magnusson sanoo.Fenno-Skan 2 on tasasähköyhteys,jonka kokonaispituus on lähes 300kilometriä. Yhteyden molempiin päihinrakennetaan suuntaaja-asemat.Suomessa uusi yhteys liitetään kantaverkkoonRauman sähköasemalla.Ruotsissa liittymiskohta maan kantaverkkoonon Tukholman pohjoispuolellerakennettava Finnbölen asema.Fingrid ja Svenska Kraftnät jakavattasan kaapelin omistuksen ja investointikustannukset,jotka ovat yhteensänoin 200 miljoonaa euroa.Rakentaminen käynnistyy lupaprosessinvalmistuttua. Hanke kilpailutetaankansainvälisesti.Leni Lustre-Pere9Fingrid 2_2005.indd 9 16.6.2005 12:14:46

Ohjausjärjestelmien uudistuksellaLISÄÄ KÄYTTÖIKÄÄKilpilahden varavoimalaitokselleTEKSTI: Maria HallilaKUVAT: Martti MerviöVuonna 2001 esiselvityksilläkäynnistyneen projektin piiriinkuuluu kahdeksan kaasuturpiinilaitosta.Käyttöiän jatkamisenlisäksi ohjausjärjestelmien uusiminenparantaa Martti Merviön mukaanmyös laitosten luotettavuutta ja helpottaamahdollisten häiriöiden selvitystä.Uusi automatiikka mahdollistaamyös laitosten tilan ja toiminnan seurannanyhtiön päätoimipaikalta Helsingistä.Laitoksen sijaintitoi erityishaasteitaKilpilahden kaasuturpiinivoimalaitoksen uusien ohjausjärjestelmien käyttöönottovaati tarkkaa keskittymistä. Kuvassa (vas.) Veikko Haapanen, John Jodon (CTS),Arto Moilanen, Peter Huggare (ABB), Kari Suominen (Fortum Oil) ja Pentti Hulkkonen(Fortum Service) seuraavat laitoksen ensimmäistä koekäynnistystä automaatiojärjestelmänkuvaruudulta.Vastikään valmistunut Kilpilahden kaasuturpiinilaitoksenohjausjärjestelmien uusimistyö on toiseksiviimeinen urakka Fingridin varavoimalaitostenautomaation uudistamisprojektissa.”Hankkeen tavoitteena on jatkaa laitostenkäyttöikää jopa 20 vuodella”, sanoo projektistavastaava Martti Merviö.Kilpilahden 27 megawatin kaasuturpiinivoimalaitossijaitsee Neste Oil Oy:nSköldvikin jalostamon alueella noin 30metriä maanpinnan alapuolella olevassaluolassa. Sijaintipaikka toi uusimishankkeeseenomat erityishaasteensa.”Varsinkin vanhojen sähkö- ja ohjauslaiterakenteidennosto luolasta samoinkuin uusien laitetilaelementtiensiirtäminen luolaan olivat isoja operaatioita.Molemmat tehtiin pystykuilunkautta”, kertoo automaatiojärjestelmäntoimitusvalvonnasta vastannutArto Moilanen.Projektin työntekijämäärä oli hänenmukaansa huomattavan suu-FINGRID 2/2005 10Fingrid 2_2005.indd 10 16.6.2005 12:14:47

i. ”Parhaimmillaan meillä oli lähes 20asentajaa ja asiantuntijaa tekemässäasennustöitä polttoainejärjestelmissä,kaasuturpiinin apulaitteissa, 11 kilovoltinkiskoston muutoksissa sekä muissaasennus- ja koestustöissä.”Sähköjärjestelmätmukaan remonttiinVarsin myöhäisessä vaiheessa käviMartti Merviön mukaan ilmeiseksi, ettäjärkevään lopputulokseen pääsemiseksimyös laitoksen USA:laista alkuperääolevat sähköjärjestelmät sekä ahtaatsähkö- ja ohjauslaitetilat oli uusittava.Näiden suunnittelusta ja toimitusvalvonnastavastasi sähköasiantuntija AriLoivakari.Erityinen Kilpilahdessa ilmennyt ongelma,joka ei tullut esiin kuudella aiemminuudistetulla laitoksella, liittyiMartti Merviön mukaan kaasuturpiinintehonsäädön uuteen toteutukseen.”Se edellytti säätöjärjestelmän huolellisensuunnittelun ohella merkittäviämekaanisia muutoksia – muun muassauutta säätöventtiiliä ja putkistomuutoksia– kaasuturpiinin polttoainejärjestelmään.Ratkaisun onnistumiseksitarvittiin asiantuntija-apua USA:sta”,hän kertoo.Uudistuksen pääurakoitsija ja laitetoimittajaoli ABB Oy. Asennustöistä vastasiSuomen ProsessiautomaatioasennusOy. Tehonsäätöratkaisun suunnittelussaja käyttöönotossa asiantuntijana toimiJohn Jodon yrityksensä CombustionTurbine Systemsin nimissä.Uusia etuja automatiikastaFingridin voimalaitospäällikkö HarriOllikainen arvioi Kilpilahden kaasuturpiinilaitoksenuudistuksen kokonaiskustannuksiksinoin 650 000 euroa.Tällä panostuksella on saatu laitoksellepaitsi lisää käyttövarmuutta ja käyttöikäämyös uusia hyödyllisiä, käyttöähelpottavia ominaisuuksia.”Toiminta-arvojen muuttaminen onhelppoa, koska se tapahtuu kyseisiäohjelmia ja niiden parametreja muuttamalla.Itse laitteisiin ei juuri tarvitsekoskea. Laitoksen toiminnan seuraaminenon vaivatonta, koska kaikkimittaus- ja asentotiedot saadaan tietokoneelle.Häiriöiden selvitys helpottuuolennaisesti, koska mittaus- ja tilatiedottallentuvat tietokoneisiin, ja näidentietojen perusteella pystytään selvittämäänjälkikäteen yksityiskohtaisestihäiriötapahtumat ja häiriöön johtaneetsyyt”, Martti Merviö luettelee.”Varsinkin koeajo-, käynnistys- jakuukausiraportit auttavat suuresti laitoksentoiminnan ja polttoaineen kulutuksensekä sähkön tuotannon seuraamisessa”,Arto Moilanen lisää.Kapasiteettiapahan päivän varalleFingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmäntoimivuudesta ja käyttövarmuudestaosana lakisääteistä järjestelmävastuutaan.Tämä edellyttää varavoimakapasiteetinylläpitoa häiriötilanteidenvaralta pohjoismaisen järjestelmäsopimuksenmukaisesti.Nykyisin käytössä olevasta varavoimakapasiteetistasuurin osa – noin 650megawattia – koostuu kaasuturpiinilaitoksista.Pääosa siitä on Fingridinomaa, ja vajaa neljännes on yhtiönkäytössä käyttöoikeussopimuksin.Vuonna 2007 reservikapasiteettivahvistuu tuntuvasti. Silloin valmistuuFingridin Olkiluodon kaasuturpiinivoimalaitos,jonka rakentamiseen myösTVO osallistuu. Fingridin hallitus ontehnyt 23.5.2005 kyseistä investointiakoskevan päätöksen.”Tämän laitoksen valmistuttuaFingridin käytössä oleva varavoimakapasiteettion toistaiseksi riittävä”,Martti Merviö sanoo.John Jodon (vas.), Harri Ollikainen ja Veikko Haapanenpohtivat laitoksen polttoainejärjestelmän viimeisiämuutoksia, joihin ilmeni tarve heti käyttöönoton alkuvaiheissa.11Fingrid 2_2005.indd 11 16.6.2005 12:14:50

POHJOISMAINEN VERKKO-OSAAMINENkorkeassa kurssissa myös Afrikan mantereellaKoillis-Afrikan naapurivaltioiden Etiopian ja Sudaninvoimayhtiöt ovat vuosikymmenien ajan viritelleet suunnitelmiasähköverkkojensa yhdistämisestä. Konsulttiapuahankkeeseen on haettu kaukaa Pohjolasta, alueelta, jossamaiden välinen sähkönsiirto ja verkon yhteiskäyttöosataan. Pääosin suomalaisista verkkoasiantuntijoistakoostunut selvitysryhmä valmistautuu antamaan loppuraporttinsaverkkojen yhdistämisestä lähiaikoina.TEKSTI: Maria Hallila KUVAT: Hannu Maula, Seppo Sarkola ja Juhani EskelinenFingridin verkkopalveluasiantuntijaHannu Maulatyöskenteli hankkeenverkkoselvitysten parissa helmimaaliskuunajan Etiopiassa ja Sudanissa.Hänen tehtävänään olitiedon hankkiminen mm. maidenolemassa olevasta verkostaja suunnitteilla olevista verkkohankkeista.Näiden tietojen sekäsähkönkulutusennusteiden jatuotantokoneistosuunnitelmienavulla hän on tehnyt hankkeeseenliittyvät tekniset verkkosuunnitelmatja vertailut.Tehtävä ja työympäristö olivatHannu Maulalle tuttuja, sillä selvitysoli nyt tekeillä jo kolmatta kertaa jahän oli ollut työssä mukana sen kaikissavaiheissa.”Ensimmäisen kerran Etiopian jaSudanin verkkojen yhdistämistä selvitettiin1987 – 88, ja tuolloin aikaansaaturaportti päivitettiin 1990-luvunEtiopian ja Sudanin voimansiirtoverkkojenteknologiavastaa Hannu Maulanmukaan hyvin nykyvaatimuksia.Kuva on Etelä-Sudanista.FINGRID 2/2005 12Fingrid 2_2005.indd 12 16.6.2005 12:14:52

puolivälissä. Nytkin oli tarkoitus vainpäivittää aiemmat selvitystiedot, muttatilaajien suunnitelmat ovat muuttuneetniin paljon, että pelkkä päivitys eienää riittänyt. Työtä oli huomattavastiarvioitua enemmän”, omaa osuuttaanraportista toukokuun lopulla viimeistellytHannu Maula kertoo.Yhteistyön lähtökohtanaenergiavarojen erilaisuusSelvitysten lopputulos on ollut HannuMaulan mukaan ensimmäisestä raportistalähtien selvä: verkkojen yhdistäminenon molemmille osapuolille kannattavaa.Suunnitelman toteutus onmaa voitaisiin korvata naapurin vesivoimalla,maan voimantuotantokustannuksetvähenisivät tuntuvasti ja sevoisi viedä säästyneen öljyn maailmanmarkkinoille.Etiopia puolestaan saisisähköstä vientituloja - tai öljyä.”Liikkeelle varovaisin askelinNeuvottelu sudanilaisen tilaajayhtiön uudessa toimistossa Khartumissa. Pöydän takana keskellä sudanilaistenprojektipäällikkö Mr. Ali Elnour Mahmoud. Suomalaisista etualalla selvityshankkeen projektipäällikköJouko Vehi, hänen vieressään Seppo Sarkola ja Antti Ketola.”Valtaosa Etiopian ja Sudanin maaseudusta on vieläsähköistämättä, mutta mailla on kunnianhimoiset suunnitelmatnostaa sähköistysaste hyvin nopeasti reilusti yli50 prosenttiin”, Hannu Maula kertoo. Kuvaruudulla ontyypillistä etiopialaista maisemaa suunnitellun yhdysjohdonreitin varrelta.Innokkaana luontoharrastajana Hannu Maula käyttivähäiseksi jääneen vapaa-aikansa afrikkalaisen luonnontarkkailuun. Kuvassa eräs haikaralaji, pyhäiibis.kuitenkin tähän mennessä kariutunutEtiopian ja Sudanin poliittisiin erimielisyyksiinja levottomuuksiin.”Nykytilanne tuntuu vihdoin niinrauhalliselta, että hankkeen toteutukselleei näyttäisi siltä osin olevan estettä”,Hannu Maula arvioi.Verkkojen yhdistämisen hyödyt perustuvathänen mukaansa rajanaapureidenerilaisiin voimatuotantotilanteisiinja -mahdollisuuksiin.”Etiopiassa on kymmeniätuhansiamegawatteja rakentamatonta vesivoimaa.Sudanissa sen sijaan joudutaantuottamaan sähköä myös lämpövoimalla,mutta maassa on öljyä, jotase oman käytön lisäksi vie maailmanmarkkinoille.Jos Sudanin lämpövoi-Selvitystyöryhmä tarjoaa verkkojen yhdistämiseksiuseita vaihtoehtoja, joistatilaajat valitsevat ryhmän suositustenperusteella parhaaksi katsomansa.Rakennettavan yhdysjohdon pituus onvalittavan vaihtoehdon mukaan 300 –600 kilometriä, ja johto voisi arvion mukaanolla käytössä vuonna 2009.”Meidän näkemyksemme mukaan yhteistyöolisi hyvä käynnistää suhteellisenpienimuotoisena. Rakennettava johtoolisi jännitteeltään 220 kilovolttia ja silläsiirrettäisiin 100 – 200 megawattia.Näin päästäisiin hyödyntämään ylijäämävesivoimaa”,Hannu Maula selvittää.”Jos jatkossa Etiopiassa ryhdytään rakentamaanvesivoimaa muille myytäväksi,se on sitten jo paljon suurempi hanke.”Selvitystyöstä vastaa ruotsalaisomisteinenHifab Oy, joka pari vuotta sittenosti Eltel Networks Oy:n konsultointiliiketoiminnan.Selvitysprojektin päällikkönätoimii Jouko Vehi. Suomalaisiaasiantuntijoita on projektissa mukanakaikkiaan seitsemän. Lisäksi selvityksenparissa työskentelee kaksi ranskalaistakonsulttia ja lukuisia paikallisia asiantuntijoita.Hannu Maulan lisäksi Fingridin verkko-osaamistahankkeessa edustaa syksyllä2003 yhtiön kansainvälisten suhteidenjohtotehtävistä eläkkeelle jäänytKurt Lindström.13Fingrid 2_2005.indd 13 16.6.2005 12:15:11

Sähkömuseo Elektrassa 1.6.–31.8.2005Parantava sähkö- tarua vai totta?FINGRID 2/2005 14Sähköterapialaite 1800-luvun loppupuolelta. Laitteita alettiin valmistaa pian Michael Faradayn induktiokeksinnön jälkeen.Hoidon väitettiin parantavan etenkin hermosairauksia. Tapio Lukkosen kokoelma.Fingrid 2_2005.indd 14 20.6.2005 13:06:01

6. (1986), s. 155.)7. 8.Havainnolliset näyttelytaulut kertovat erilaisista sähköterapialaitteista ja hoitomuodoista.Hyvästi säryille, kivuille ja vaivoille. Näin lupaavattv:n ostoskanavilla sähköterapialaitteiden myyjät.Mainoksissa ihmiset kertovat uskomattomiatarinoita ja vakuuttavat laitteiden muuttaneenheidän elämänsä. Sähkömuseo Elektraan kootussasähköterapia-aiheisessa näyttelyssä voi huomata,että ihmelaitteet eivät ole mikään uusi ilmiö.TEKSTI: Maria Hallila KUVAT: Juhani Eskelinen”Harva osaa kuitenkaan selittää parantumistaan.Ihme on vain tapahtunut.Ja kun tarpeeksi moni ihminen toistaasaman asian, alat ehkä itsekin uskoalaitteen toimivuuteen”, pohtii näyttelynsuunnittelija Mikko Kero.Ihmisten loputon halu uskoa parantumiseenon hänen mukaansa luonutkysyntää erilaisille sähköterapialaitteilleniin kauan kuin sähkö-nimistä luonnonvoimaaon osattu hallita.Tässä asiassa läpimurtoa merkitsiLeiden-pullon keksiminen 1740-luvulla.Uutta keksintöä käytettiin ensimmäisenälääketieteessä.”Jean Jallabert antoi kätensä halvaannuttaneellesepälle sähköärsytyshoitoaLeidenin pullosta. Tunto ja toimintakykypalautuivat onnekkaan sepänkäteen”, Kero kertoo.Lääketieteen käännekohtaLeidenin pullosta alkoi ennen näkemätönkiinnostus sähköistä lääketiedettä6. Luigi Galvan ryhtyi käyttämään AleksandroVoltan kehittämää sähköparistoa terapiakäyttöön1800-luvun alussa. (Lichtjahre (1986), s. 57.)7. Wieniläisen sairaalan sähköterapiahoitohuone1900-luvun alusta. (Lichtjahre (1986), s.151.)8. Michael Farady kehitti muuntajan 1831. Sentuottamaa induktiovirtaa ryhdyttiin käyttämäänterapeuttisiin tarkoituksiin. Hoitomuotoa kutsuttiinkeksijänsä mukaan faradismiksi. (Lichtjahrekohtaan. Erilaisia hoitomuotoja kehitettiin.Tästä huolimatta se, miten sähkövaikutti ihmiskehoon, oli aina 1800-luvun lopulle asti hämärän peitossa.”Elektran näyttelyssä voi seurata, mitenihmiskunnan tietoisuus sähkön vaikuttavuudestaihmiskehoon kehittyi -ja miten tämä arvoitus ratkesi. Tietosähkön vaikuttavuudesta merkitsi lääketieteellekäännekohtaa”, Mikko Kerokertoo.Tiedon lisääntyessä monet lääketieteenkehittämät hoidot ja käsityksetsiirtyivät hänen mukaansa vaihtoehtolääketieteenpiiriin.”Esimerkiksi 1800-luvun lopunlääketieteen piirissä syntynyt käsitysihmiskehon sähköisyydestävaikutti yleisesti aina 1950-luvulleasti. Sen mukaan ihminenoli kuin kone, jonka toiminnotperustuivat elektronienvirtaan. Sähköiselle keholleoli siten hyväksi kehon lataaminensähköllä ja radiumve-15sikuureilla. Ne paransivat kuntoisuuttaja lisäsivät viriiliyttä.”Sähköterapian kultakausiErityisen voimakkaasti käsitys sähköisestäihmiskehosta vaikutti Mikko Keronmukaan kylpyläkulttuuriin. Sähköterapiahoitojenkultakaudella, 1880 –1930, kylpylöistä tuli merkittäviä sähköterapiahoitojenkeskuksia, joihin yhteiskunnaneliitti kokoontui kohottamaankuntoaan.”Esimerkiksi Mannerheim kävi säännöllisestihoidattamassa itseään Keski-Euroopan ja Suomen kylpylöissä.”Kylpylälomien jälkeen hoitoja jatkettiinkotona markkinoilta saatavilla sähköterapialaitteilla.”Ne olivat varsinaisiastatussymboleja, mutta 1920-luvullasähköistymisen edetessä eliitin harrastuskansanomaistui. Yhä useammallaoli mahdollisuus päästä toteuttamaansähköisiä fantasioitaan.”Vähitellen sähköterapia kuitenkinsyrjäytyinopeastikehittyvienlääketieteellistenhoi-Mekaanisia sähköllä toimivia hieromalaitteita.Fingrid 2_2005.indd 15 20.6.2005 13:06:10

1. Staattista sähköä varastoidaanLeidenin pulloon. (1751)2. Leidenin pullo. (Lichtjahre, 100 Jahre Strom inÖsterreich (1986), s. 67)3. Staattista sähköä tuotetaan. (1751)4. Galvanin eläinkokeissa 1700-luvun lopullapystyttiin sähköllä liikuttamaan kuolleen eläimenlihaksia. Ihmiskehon ja elämän uskottiin perustuvanns. eläinsähköön. (Lichtjahre (1986), s. 10.)to- ja parannusmenetelmien tieltä.”Myös täyttymättömät odotukset jatiedon lisääntyminen joihinkin hoitoihinliittyvistä terveysriskeistä vauhdittivatsähköterapiainnostuksen hiipumista”,Mikko Kero sanoo.Totta ja taikaaFINGRID 2/2005 16Perinneyhdistys Elektran puheenjohtajanPekka Niemen mukaan sähköterapianäyttelykertoo monta tarinaa, joistajokainen kävijä toivottavasti löytääsen kiinnostavimman.Hän kertoo näyttelyn idean kehittyneen1900-luvun alun terapialaitteidenherättämistä kysymyksistä ja mielenkiinnosta.”Tieteen ja lupausten rajamaillaliikkuvan sähköterapian merkitysja lähtökohdat tuntuivat selvittämisenarvoisilta. Internetin kautta oli helpposaada tietoa terapialaitteista, ja selvisi,että muun muassa Yhdysvalloissaon alan museoita ja alaa käsittelevääkirjallisuutta. Laitteita on ollut esillä joElektran perusnäyttelyssä, ja tiesin niitäolevan Tapio Lukkosen kokoelmassa”,Pekka Niemi selvittää näyttelyn syntyvaiheita.Yksi keskeinen teema näyttelyssäovat sähkötekniikan, fysiikan ja lääketieteenyhteisvaikutuksena saavutetutläpimurrot sairauksien voittamisessa.”Pelkästään röntgen- ja sädehoitotekniikan,elvytyslaitteiden ja erilaistenkuvantamismenetelmien merkitys nykylääketieteessäon erittäin suuri. On arvioitu, että esimerkiksiYhdysvalloissa noin tuhat ihmishenkeä pelastuu päivittäinulkoisen sähköisen sydämentahdistuksen avulla.”Näyttely asettaa Pekka Niemen mukaan tiedettä ja uskomuksiasekä vastakkain että vierekkäin. ”Aina ei ole selvää,mikä on totta ja mikä taikaa.”Näyttelyn mielenkiintoisimpaan antiin hän lukee mm.neliallaskylpylaitteiston sekä erilaiset itsehoitolaitteet. ”Japisteenä i:n päällä on Helsingin yliopistomuseosta lainassaoleva röntgenputki vuodelta 1902. Röntgensäde keksittiin1895, joten aika merkittävä putki on kyseessä.”Osa terapialaitteista on Sähkömuseo Elektran näyttelyssänyt esillä ensi kertaa.Sähkömuseo Elektra on avoinnatouko – elokuussa ti – pe klo 12 – 18, la klo 11 – 17, su ja ma suljettu.Muina aikoina sopimuksen mukaan. Liput 3 €/ 2 €/ 0 €.Neliallaskylpyä käytettiin laajasti1920-luvulta alkaen sairaaloissa sekäkylpylä- ja hoitolaitoksissa. Hoitomuodonkehitti saksalainen tohtori Schnee.Potilas ja hoitoympäristö erotettiinkokonaan maasta, eikä vaarallisiamaasulkuja päässyt tapahtumaan. Hoitomuotoakäytetään sovellettuna nykyäänkinfysikaalisissa hoitolaitoksissa.Helsingin yliopistomuseon kokoelmat.Röntgenputki vuodelta 1902. Vanhin säilynytSuomessa käytetty putki. Helsingin yliopistomuseonkokoelmat.UUTTA ElektranperusnäyttelyssäSähkömuseo Elektrassa on avautunutmyös uusi perusnäyttelynosasto ”Yhteisillä linjoilla”. Se kertooyli 75-vuotiaan kantaverkonrakentamisen historian. Näyttelyosastollaon nyt myös uutta audiovisuaalista tekniikkaa.Sähkömuseo Elektran näyttelyistä saat tietoa myös Internet-osoitteestawww.perinneyhdistyselektra.fiFingrid 2_2005.indd 16 16.6.2005 12:15:48

Kantaverkon kunnonhallintateemana Fingridin kevään asiakastilaisuuksissaFingridin tapa huolehtia voimajohtojen ja sähköasemien kunnosta sekä häiriönselvitysmenettelyolivat pääaiheita yhtiön huhtikuussa Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla järjestämissäasiakastilaisuuksissa. Tilaisuudet keräsivät yhteensä noin 120 osanottajaa, joiden joukossa oliasiakkaiden lisäksi myös yhtiön yhteistyökumppaneita.Fingridin aluepäällikköjen JormaHeiskasen ja Jouko Hirvosen mukaantilaisuuksista saatiin mukana olijoiltamyönteistä palautetta. Niitä pidettiintarpeellisina ja vastaavanlaisiakokoontumisia toivottiin järjestettävänmyös jatkossa.Tilaisuuksien tavoite oli mm. löytääja tuoda esiin yhteisiä etuja, joitakanta- ja alueverkkotason kunnossapitoperiaatteidenyhdenmukaisuustuo verkonhaltijoille. ”Alueverkon häiriötnäkyvät kantaverkossa, ja tietenkinmyös päinvastoin. Jos kunnossapidossanoudatetaan yhteisiä menettelytapojaja laatunormeja, päästään hyviintuloksiin puolin ja toisin helpommalla”,Jorma Heiskanen kiteyttää.Yhteistyön tärkeys ymmärretäänaluepäälliköiden mukaan nykyisin hyvin,ja se tuli selvästi esiin myös tilaisuudessakäytetyissä yleisön puheenvuoroissa.Tilanteita, joissa kanta- jaalueverkkojen haltijat yhteistoiminnallavoivat säästää aikaa, vaivaa ja myösrahaa, on kunnossapidon piirissä monia.”Jakelukeskeytyksiä pyritään hyödyntämäänyhä tehokkaammin niin,että yhden keskeytyksen aikana saadaantehdyksi mahdollisimman mo-nia kanta- ja alueverkon huolto- jakorjaustöitä. Johtokatujen raivaustenajoittamisessa voidaan yhteistoiminnallamuun muassa vähentää näistätöistä maanomistajille koituvia haittoja”,Jorma Heiskanen sanoo.Jouko Hirvonen liittää yhteistyönetujen luetteloon myös yleisön joukostatulleen aloitteen verkon isojen kunnossapitotöidenajoittamisesta niin,että johdolla työskentelevän ammattitaitoisenaliurakoitsijan palveluja voitaisiinhyödyntää myös toisen verkonomistajanlähikohteissa.”Näin saavutettaisiin kustannussäästöjäja voitettaisiin usein myös aikaa,sillä etenkin vaativien erityistöidenosaajia on toisinaan vaikea löytää”,Jouko Hirvonen toteaa.Sekä Itä- että Pohjois-Suomen alueidentilaisuuksissa tulivat esiin toiveetFingridin häiriötiedottamisen kehittämisestänykyistä nopeammaksi ja tehokkaammaksi.Aluepäälliköt saattoivatluvata tässä suhteessa pikaista parannusta,sillä Fingridin asiakkaille jayhteistyökumppaneille suunnatunekstranet-tietoverkon kehittämishankehäiriötiedottamisen tehostamiseksi onhyvässä vauhdissa.17Maria HallilaItä-Suomen asiakastilaisuudet järjestettiin Varkaudessa(ylin kuva) ja Kouvolassa (kuva keskellä), Pohjois-Suomen tilaisuudet Oulussa (alin kuva) ja Rovaniemellä.Kuvat: Timo Heiskanen, Mika Kuivalainen ja Hannu MatilaFingrid 2_2005.indd 17 16.6.2005 12:16:20

S:t Mikaelin hylystä nostetut posliiniastiat ja-esineet olivat todennäköisesti matkalla Pietarinylimystölle ja hoviin. Tavallisella kansalla ei ollutvaraa ”valkoiseen kultaan” eli aitoon posliiniin.S:t Mikael 1747 -kirjakertoo haaksirikkoutuneenkolmimastokaljuutin tarinanKiinnitakertunut silakkaverkko johdatti kansallisaarteen äärelleMuinaismuistolain rauhoittaman S:t Mikaelin hylyn ja sieltänostettujen esineiden kiehtova tarina on koottu yli 300-sivuiseksi tieto- ja katselukirjaksi. Fingridin julkaisema teoson merihistoriaa, kulttuurihistoriaa ja arjen historiaa 250vuoden takaa.TEKSTI: Leni Lustre-Pere KUVAT: Matti HuuhkaN auvoneteläsaaristossa myöhäissyksyllä1747 uponneen kolmimastokaljuutinhylky löytyi sattumalta – silakanpyynninyhteydessä – yli kaksi vuosisataamyöhemmin. Sukellus- ja arkistotutkimustenperusteella alus tunnistettiinVenäjän lipun alla purjehtineeksiS:t Mikaeliksi. Hylystä on nostettuMuseoviraston kokoelmiin noin 600erilaista esinettä tai esineen osaa sekäkymmenittäin näytteitä.S:t Mikael 1747 -kirja johdattaa lu-FINGRID 2/2005 18Pöytäkoristeeksi tarkoitettu pienoispatsaseli figuriini.kijan 1700-luvun maailmaan rapsodisesti.Nykytieteen ja tutkimusteknologiankeinot ja mahdollisuudet limittyvätkonkreettisesti tutkimuskohteen aikakauteenilmiöineen.Hylky ja sen esineistö ovat kansallisomaisuutta,joka ei kuulu pelkästään tutkijoidenkammioihin. Niinpä teoksen sekäsanallisen että kuvallisen kerronnan tavoitteenaon ollut antaa lukijoiden liukuamukaan siihen maailmaan, jota Suomi jamuu maailma eli haaksirikkohetkellä.Amsterdamista Pietariin matkanneellaaluksella ei ollut mustaa laatikkoa,joka kertoisi, mitä myöhäissyksyllä1747 tapahtui. Oikeastaan koko viimeisenpurjehduksen vaiheista tiedetäänvain vähän – seikka, joka kirjassamyös selkeästi tuodaan esille.Arvelut tapahtumien kulusta perus-Fingrid 2_2005.indd 18 16.6.2005 12:16:42

Kuva: Jere Hietalaant.Yksityiskohta taskukellosta.S:t Mikaelin pienoismalli.Tekijä: J. Yrjänäinen, 1983.tuvat arkistotietoihin ja tietoon tuonajan maailmasta, kulttuurista, kauppapolitiikasta,merenkulusta, geopolitiikastaja menettelytavoista yleensä.Tapahtumat olisivat voineet edetä kuvatullatavalla.Hylystä nostettu esineistö on aarrekokonaisuutena, eivät vain sen loistoesineet,kuten arvatenkin Pietarin ylimystölle,jopa hoviin matkalla olleetMeissenin posliinit, kultaiset nuuskarasiatja kellot. Teoksen kuvitusratkaisutkorostavat koko hylyn esineistön arvoa.Myös rosoiset, vuosisatain ja merivedenosin vaurioittamat tavalliselle kansalletarkoitetut arjen esineet ovat ansainneetyksityiskohdat esiin tuovat kuvasuurennoksensa.Hyvä esimerkki kuvaajattelustaon mm. kokoaukeamakuvaposliinien pakkauksessa käytetyistäsammaltäytteistä.Kirjan tekijäjoukko on vakuuttava.Teoksen toimittaja ja kokoaja on arkeologinentutkimussukelluskouluttaja,S:t Mikaelin kenttätöissä vastaavanatutkijana toiminut humanististentieteiden kandidaatti Anna Nurmio-Lahdenmäki. Asiantuntija-artikkeleistaovat vastanneet arkistotutkija, filosofiantohtori Christian Ahlström, taidehistorioitsija,filosofian tohtori ElinaAnttila, tutkija, filosofian maisteri19Raimo Fagerström sekä historioitsija,filosofian tohtori Jari Ojala.Kirjan ulkoasu on arkkitehti, graafinensuunnittelija Helena Hökän käsialaa.Kuvamateriaalina on käytettykoti- ja ulkomaista arkistoaineistoasekä varta vasten kirjaa varten kuvattuamateriaalia. Esinekuvauksista on vastannutesine- ja dokumenttivalokuvaukseenja taiteen valokuvaamiseen erikoistunutMatti Huuhka.S:t Mikael 1747 -kirjaa on tällä hetkelläsaatavana Akateemisesta kirjakaupasta.Myöhemmin kirja tulee myyntiinmm. suurimpien museoiden yhteydessäoleviin myymälöihin. Kirjan hinta on60 euroa (sis. alv.).Fingridin toimitusjohtajaTimoToivonen tiivistääS:t Mikael 1747-kirjan tavoitteeksi”muistuttaa meitäkaikkia suomalaisiakansallisen perintömmevaalimisentärkeydestä”.Fingrid 2_2005.indd 19 20.6.2005 13:06:24

Iloitteleva ja räiskyvärytminenSAMBA on katujen teatteriaVäriloistoa ja tanssin iloaHelsingin Sambakarnevaalissa 2005.Kuva: Marjaana MalkamäkiFingrid 2_2005.indd 20 16.6.2005 12:17:07

Kuva: Marjaana MalkamäkiSambakarnevaali on värikäs näytelmä, jossa musiikki, tanssija teatteri kohtaavat toisensa. Mielikuvituksella ei olerajoja, ja karnevaaliyleisö elää täysillä mukana. Sen tietääsambaava insinööri Juha Karjalainen, joka on soittanutsambaorkesterissa jo seitsemän vuoden ajan – eikä karnevaalinloppupäätä näy.TEKSTI: Reija KuronenFingridin voimajärjestelmäkeskuksessakäyttöinsinöörinä työskentelevänJuha Karjalaisen tie vei sambaorkesteriinsattuman kautta. Ystäväpyysi kitaraa soittaneen Juhan kokeilemaansambaa, ja se vei miehen mennessään.Afrikkalaisten orjien mukanaan tuomarytmikäs tanssi ja laulu on muovautunutnykyaikaiseksi karnevaalisambaksiRio de Janeiron kukkuloiden rinteillä,köyhien ihmisten kylissä, faveloissa.Monikymmenpäinen rumpuorkesteri,kiihkeärytminen tanssi ja mukaansatempaava laulu ovat sambaa aidoimmillaan.Riossa karnevaalia juhlitaan neljäpäivää. Karnevaalissa mukana olleetkertovat, että koko juhlan ajan esiintyjistäja yleisöstä aistii valtavan latauksen.Esiintymisestä nautitaan täysillä,ja karnevaalin yleisö on sydämestäänmukana. Sambakarnevaali on iloitteluakaikissa sateenkaaren väreissä.Brasiliassa samba voi olla myös ponnahduslautaköyhyydestä kuuluisuuteen.Afrikkalaisen alkuperänsä mukaisestisamba ilmentää rotujen yhdistymistäja rytmissä aistii sen afrikkalaisetjuuret. Brasilialaiset sanovat itse, ettäsamba on sanansaattaja rotujen ja kansankerrostenvälillä.Sambaa arjen vastapainonaJuha soittaa sambaorkesterissa pääasiassacaixaa, virvelirumpua, joka onbaterian eli rumpuryhmän perussoitin.Tarvittaessa hän tarttuu myös repiniqueen,samban komentorumpuun, taiyhtä lailla tamburiiniin. Juhan soitinrepertoaariinkuuluu lisäksi kitara sekä21pieni nelikielinen kitarasoitin cavaquinho,joita hän soittaa reggaeorkesterissaanBanda Reggae Papagaiossa.”Sambakulkueen musiikkia soitetaankuin sotilasmusiikkia: yhtä aikaa liikutaanja soitetaan, ja sen lisäksi vielälauletaan ja tanssitaan”, Juha kuvaileekarnevaalikulkuetta. Sambakulkueessaei ole hiljaisia hetkiä: ”Suomessa kulkueenesitys kestää tunnin, ja se viedääntäysillä läpi”.Suomessa suuret sambakarnevaalitpidetään kesäkuun alussa, kun HelsinkiSamba Carnaval valtaa pääkaupunginkeskustan. Kulkueeseen osallistuu lähes1 000 tanssijaa ja laulajaa. Juhlaon osa Tanssiva Helsinki -tapahtumaa.Juhan mielestä samban viehätys piileejuuri siinä, että se poikkeaa arjestaniin perin pohjin. ”Henki ja asenne yhdistävät,ja tunnelma on hieno”, Juhatoteaa sambaväestä. ”Välillä räiskyy,mutta kun tilanne on ohi, ikävät unohdetaansiihen paikkaan.”Tarina-aiheitamaan ja taivaan väliltäKarnevaalisamban musiikkia on sambade enredo, samba jossa on tarina.Musiikki, laulujen sanat, puvut ja lavarakenteettukevat samaa tarinaa.Aiheena voi olla mitä vain maan ja taivaanväliltä: sademetsät, sankarikertomukset,jalkapallo, avaruuden valloitus.Tärkeää on, että tarina kantaa kulkueenloppuun saakka.Sambaa tanssitaan ”samba no pé” eli”jaloilla”. Perusaskel noudattaa tarkastirytmiä. Samban illuusio syntyy rytminja tanssin saumattomasta yhteistyöstä,vähäpukeisista naisista ja upeista lavasteista.Naistanssijat korostavat naisel-Fingrid 2_2005.indd 21 20.6.2005 13:06:41

Vuolijoen sähköasemanlaajennus varmentaaKainuun alueen sähkönsyöttöäFingrid laajentaa Otanmäen lähelläolevaa Vuolijoen 400 kilovoltin sähköasemaa.Sähköasema sijaitsee pohjois-eteläsuuntaistensiirtoyhteyksiensolmupisteessä, ja laajennus varmistaakantaverkon siirtokykyä sekäKainuun alueen sähkönsyöttöä.Noin 4 miljoonaa euroa maksavaanhankkeeseen kuuluu uuden 400 kilovoltinulkokytkinlaitoksen rakentaminen,toisen 400/110 kilovoltin muuntajanlisääminen, 110 kilovoltin kytkinlaitoksenlaajentaminen sekä voimajohtojärjestelytasema-alueella. Laajennustyövalmistuu syksyllä 2006.Sähköasemalaajennuksen pääurakoitsijaon Fortum Service Oy. Rakennustyötaliurakoi Tieliikelaitos ja voimajohtotyötEltel Networks Oy. 400 kilovoltinkatkaisijat Fingrid on hankkinut erikseenABB Oy:ltä. 400 kilovoltin suurmuuntajasiirretään Liedosta rautateitseVuolijoelle.Raivaus- ja maansiirtotyöt sähköasema-alueellaovat käynnissä. Kytkinlaitosotetaan käyttöön vaiheittain siten,että laajennus on kokonaisuudessaankäytössä marraskuussa 2006.Liikenneturvan terveisetValppautta työmatkapyöräilyynTEKSTI: Reija Kuronen KUVA: Eija EskelinenAiri Krook sai turvallisuusohjeita suoraanLiikenneturvan Olli Lehdolta.STOPSuomessa loukkaantuu vuosittain noin30 000 pyöräilijää, heistä noin 1 000vakavasti. Pyöräily on silti suositeltavaa javaltiovallankin suojeluksessa, kunhan liikenteessäollaan valppaana ja osataan välttäävaaratilanteet. Fingrid järjesti pyöräily-kauden alkaessa henkilöstölleen tietoiskuja pyöräilyn turvallisuudesta.Liikenneturvan asiantuntijat Varpu Tavaststjerna ja Olli Lehto kertoivat HelsinginArkadiankadun toimipaikan fi ngridiläisille pyöräilyn säännöistä, turvaohjeista ja vastasivatmieltä askarruttaviin kysymyksiin.Pyöräilyn suosiota ovat kasvattaneet mm. uusien pyöräteiden rakentaminen japyöräilyn kuntoa ja terveyttä edistävä vaikutus. Myös yhä useampi fi ngridiläinenpyöräilee työmatkansa. Mikäpä sen hienompaa kuin viilettää aamukasteisten niittyjenvieritse välittämättä bussiaikatauluista ja junien ahtaudesta!Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa ajoväylien risteyksissä; vakavimmatpyöräturmat tapahtuvat juuri risteysalueilla. Etenkin pyöräilykauden alussa autoilijateivät aina osaa varoa takaviistosta risteykseen tulevia pyöräilijöitä.Onnettomuuksia sattuu tyypillisesti myös lähellä kotia sekä tutuksi käyneellä reitillä– ajetaan ”unessa”. Törmäys auton kanssa on vaarallisin, mutta pelkkä kaatuminenkinvoi olla kohtalokas. Miten siis välttyä turmilta?Pyöräilysääntöjen tunteminen, asianmukaiset varusteet ja turvallinen ajotapa vähentävätvaaraa liikenteessä. Pyöräilykypärän käyttö on erityisen tärkeää, ja nykyäänmyös lakisääteistä. Jopa 80 prosenttia vakavista vammoista johtuu päähän kohdistuneestaiskusta, ja kypärä estää niistä valtaosan. Se on halpa henkivakuutus.Fingrid toivottaa turvallista matkaa kaikille pyöräilijöille!Huomiokyky koetuksella! Kuva: www.liikenneturva.fi23Fingrid 2_2005.indd 23 16.6.2005 12:17:22

VERKONSILMÄSSÄHitaammin,syvemmälle,oivaltavamminFINGRID 2/2005 24Hilkka Olkinuora on lehtemme uusi kolumnisti. Hän esittelee itsensänäin: ”Pappi ja toimittaja Tampereelta, aiemmin taloustoimittaja,nyttemmin jälleen myös opiskelija. Tekee työtä myös työpaikoilla ja tuleetässä lehdessä pohdiskelemaan sähköisiä kohtaamisia.”Ensin Se oli vain valoa. Himmeä lamppu, jonka säästäväinenmummi kävi vaihtamassa vielä himmeämpään iltaisin. Hämärä,kaikuva turbiinisali, jossa tuoksui koneöljyltä ja isojenikkunoiden takana näkymättömältä koskelta. Valaistu ikkuna pimeässämetsässä.Sitten Se alkoi olla arjen asioita. Ja elämä muuttui helpommaksi,pääsi vauhtiin.Sahajauhovuoren alla lymysi metsänreunassa jää. Sitä lohkottiinpitämään maito kylmänä maalla. Kotona kaupungissa toivottiin,etteivät maidot happanisi ikkunoiden välissä. Sitten tuli iso amerikkalainenjääkaappi, josta piti aina kurkistaa että sammuiko se valo.Silti vasta lukiossa sain jäätelöä jälkiruuaksi keskellä viikkoa; pakastimenkannen avaus korvasi jäätelökoneen tuskaisen veivaamisen.Papiljotit piti kiertää tukkaan joka ilta, ja piikit tunkivat päänahkankautta yöuneen. Mitä merkitsikään kouluarvosanoille hyvin nukuttuyö, kun peilipöydälle ilmestyi ensin kiharrin, sitten tukankuivain– teinikulttuuri oli syntynyt!Kädet sierettyivät punaisiksi pyykkiavannolla lotratessa. Mikäylellisyys oli päästä pyykille omassa, ahtaassa kylpyhuoneessa, vaikkayhtä märkänä kuin pulsaattorikoneesta nostettavat pyykit. Jasitten eräänä päivänä taloon tuli kone, jossa pyykki puhdistui vainluukkuja availemalla ja nappeja painelemalla. Veljiltäkin voi alkaaodotaa taloustaitoja.Nyt Se on jotain paljon enemmän. Se ei enää vain helpota elämää,se on sen välttämätön hauskuttaja. Se on vapauden valaistuvaltatie.Me elämme sähkössä ja sähköstä. Se vatkaa, paahtaa, lämmittääja viilentää, avaa autonikkunan, etälämmittää kiukaan, suunnistaapuolestamme, pelastaa ihmishenkiä. On helppo unohtaa, että toisenlainenelämä oli niin äsken. Vaivalloinen, tavallisen työläs elämä.Laita murrosikäinen lapsi sähköttömään tilaan, eikä hän tiedämitä tehdä. Anna hänelle kone ja piuha, ja hän luo oman minänsäjoka lähtee seikkailemaan virtuaalimaailmaan. Sähkö mahdollistaaja moninkertaistaa univelat ja pelivelat, deitit ja leikit, tiedon jaluulon teholla, josta meidän vanhempien käpylehmä- ja pussijuoksusukupolviei osannut uneksiakaan.Mutta vapauden mopo on karkaamassa käsistä. Jos kaiken on tapahduttavanopeammin, yletyttävä korkeammalle ja toteuduttavavoimakkaammin, maailmassa on kohta enää toinen toisensa hengiltäkynsiviä superlatiiveja. Jos kaikki ovat helmenkalastajia, kenellekelpaavat tavalliset työt ja tavallinen elämä? Jos kaikki rikkovatrajansa, on koko yhteisö repeytynyt hajalle.Kasvu ei lisännytkään työllisyyttä. Kasvu lisää vain kasvua.Aikansa. Netti ei lisännyt demokratiaa eikä sähkö vapauttanut työnorjia vapaan miehen jaloon joutilaisuuteen. Palvelut siirtyivät vimpaimienmyötä koteihin; se siitä palveluyhteiskunnasta. Tekniikkamahdollistaa etäläsnäolon ja etävierihoidon; kun älysänky vaihtaamummon vaipat, ei meidän tarvitse kohdata omaa lemahtavaakuolevaisuuttamme.Sähkö siirsi meidät vaivannäöstä kiireeseen. Voisiko sähkö palataalkuun? Voisiko se olla jälleen valoa – järjen valoa? Entäpä jos teknologia,energia ja ihmisen viisaus yhdessä voisivatkin tuottaa elämääjoka tapahtuu hitaammin, syvemmin ja oivaltavammin? Jospase lisäisikin elämän laatua eikä sen laveutta?Vanhoina hyvinä aikoina lapset kuolivat kulkutauteihin ja aikuisetsotaan ja raadantaan; ei päreen valoon kannata kaivata. Muttajotain kertoo se, että jokaista minuutensa ostamalla luovaa kuluttajaakohden on jo toinen, joka tietää että paras tapa säästää onolla ostamatta – ei hankkiutumalla hankitusta edullisesti eroon.Kun ihminen on terve, hänellä on tuhat toivetta ja suunnitelmaa.Kun hän sairastuu vakavasti, tai jokin muu katastrofi iskee, jäljelläonkin enää yksi toivomus: Kunpa kaikki olisi niin kuin äsken.Miksipä ei tästä tavallisesta voisi nauttia ja kiittää jo nyt, sitäelettäessä?Sähköisten elämysten teho laantuu; tarvitaan yhä enemmänvoltteja että tuntuisi ja tärähtäisi. Valovoimainen kokemus sen sijaanjää vaikuttamaan koko ihmisessä, ja on kerrallisenakin riittävä,ehkä koko elämän ajaksi.Elää elämänsä verkkaisemmin, olemalla olemassa omassa elämässään,ei vain käymässä siinä tai zappailemalla mediamuiden kohtaloissa.Olla arjessakin syvemmin, etsimättä vihreyttä aitojen tuoltapuolen, odottamatta että Sitten Kun alkaa. Kohdata ihmisensä oivaltavammin,ei vain verkostoitumalla, hyödyntämällä, vastapalvelemalla,suhdesurffailulla ja omana peilinä pitämällä.Olisi elämässä virtaa.Hilkka OlkinuoraFingrid 2_2005.indd 24 16.6.2005 12:17:25

UUTISVERKKOsuunnitellun voimajohdon linjauksiaesiteltiin Fingridin järjestämissä yleisötilaisuuksissaRovaniemellä, Tervolassaja Keminmaalla toukokuussa.Hankkeen Internet-sivusto on osoitteessawww.fingrid.fi (Ympäristö javoimajohdot =>YVA-menettelyt).Fingrid TEEMA on vuoropuheluaKeminmaa – Petäjäskoski-voimajohdon YVA-menettely käynnistyiUusi 400 kilovoltin johto varmentaa Meri-Lapin sähkönsiirtoaFingrid on käynnistänyt ympäristövaikutustenarviointimenettelynuuden 400 kilovoltin voimajohtoreitinselvittämiseksi Keminmaanmuuntoasemalta Petäjäskosken vesivoimalaitoksenyhteydessä olevallemuuntoasemalle.Suunnitellun voimajohdon pituuson noin 60 kilometriä ja sen reittivaihtoehdotsijoittuvat Rovaniemen maalaiskunnansekä Tervolan ja Keminmaankuntien alueille.Sähkönkulutusennusteet osoittavatsähkön käytön kasvavan edelleen Meri-Lapin alueella. Alueen muuntotehoa onjo aiemmin lisätty Keminmaan muuntoasemalaajennuksella.Suunniteltujohtohanke Keminmaa–Petäjäskoskivahvistaa alueen voimajärjestelmänkäyttövarmuutta ja mahdollistaa ennusteidenmukaisen sähkön käytön li-sääntymisen.400 kilovoltin johto Keminmaa –Petäjäskoski lisää Suomen ja Ruotsinvälistä sähkön siirtokapasiteettia noin200 megawattia. Kapasiteetin lisäysedistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksiavähentämälläSuomen ja muiden Pohjoismaidenvälisiä siirtorajoituksia.Voimajohtoreitillä on kaksi päävaihtoehtoa.Vaihtoehto A sijoittuuKemijoen länsipuolelle nykyisten voimajohtojenrinnalle välillä Kuikero –Varevaara ja Kinnula – Petäjäskoski.Noin puolet johtoreitistä sijoittuu uuteenmaastokäytävään. Vaihtoehto Bsijoittuu Kemijoen itäpuolelle ja kulkeeosittain entisen Taivalkoski –Jumisko 110 kilovoltin johdon reittiä.YVA-menettely käynnistyi arviointiohjelmanlaatimisella. Sen sisältöä ja25TEEMA-iltapäivä kokosi salillisen asiakasyritystenedustajia jo perinteeksimuodostuneeseen Fingridin ajankohtaiskatsaukseenkeväällä. Tilaisuuksientavoitteena on aktiivinen vuoropuheluFingridin, asiakkaiden sekä erimarkkinatoimijoiden kesken.Keskustelun pohjaksi toimitusjohtajaTimo Toivonen kertoi yhtiön kuluvanvuoden ja myös pidemmän aikavälinsuunnitelmista, mm. vastikään päätetystäFenno Skan 2 -hankkeesta. Päivänaikana käytiin läpi myös kansainvälisenTSO-yhteistyön nykytilannetta, EU:n sähkömarkkinoiden keskeisiä kehityskohteita,pohjoismaisten markkinoidenkehittämistilannetta sekä ajankohtaisiaVenäjän-yhteyden kapasiteetti- ja siirtopalveluasioita.Fingrid 2_2005.indd 25 16.6.2005 12:17:32

FINGRID 2/2005 26KUVA: Susanna Kekkonen (kuvamanipulointi: Tuija Sorsa)Fingrid 2_2005.indd 26 16.6.2005 12:18:02

Päivän TYÖTTällä palstalla fingridiläiset kertovat työpäivästään.Vuorossa on käyttöinsinööri JANI PELVO.MINUN TYÖYÖNISen halki kulkee tie ja toista laitaa reunustaa vanhan keskiaikaisenkaupungin muuri. Mihin kohtaan oikein laittaisintämän palan? ”Hei kellohan on jo kymmenen yli yhdeksän”-lausahdus palauttaa ajatukset tähän hetkeen. Onaika päättää Carcassonne-peli ja hyvästellä tuttavapariskuntatältä illalta. Pian automme nielee asfalttia länsiväylälläkeula kohti stadia. Avovaimoni kääntää radion NRJ:lle. Cityäei taaskaan voi kuunnella...Kotona ennätän vain käväistä jääkaapilla hakemassaeväät yövuoroa varten. Parkkipaikkaa ei autolle tunnu kotikadunvarresta löytyvän, joten joudun poikkeuksellisestiajamaan autolla töihin. Yleensä kävelisin tuon parin minuutinmatkan.On perjantai 13. päivä kello 21.42. Pysäytän auton suljetunportin eteen ja kurotun tarjoamaan henkilökorttianitunnistimeen avoimesta sivuikkunasta. Onnistun rikkomaanhenkilökorttijojon. Se oli sen viimeinen veto. Näin se perjantai13. päivä sitten alkaa... Näppäilen tunnusluvun. Alumiininenportti lähtee aukeamaan ja pitää tutuksi tullutta kolinaa.Kurvaan autoni OKO-Pankin asiakaspaikalle. Nyt parkkipaikallasaa ruutunsa valita. Koko kiinteistö on hiljentynytviikonlopun viettoon. Aurinko kultaa päärakennuksen pihajulkisivunpimentyneet ikkunat. Kaunis kevätilta on taittumassayöksi. Lokit laulavat jossain kaukana. Piharakennuksessaon kuitenkin huone, jossa ei levätä viikonloppunakaan.Sinne vie minunkin tieni.Avatessani valvomon oven minua tervehtii kymmenientietokoneiden tuttu tasainen hurina. Ulkopuolinen voisi ihmetellävalvomon hämärää valaistusta mutta tällainen työmiljöövaatii valaistuksenkin optimointia silmälle sopivaksi.Tasepuolella onkin jo vuoronvaihto käynnissä. Oulun Kärppienja Antti Tuiskun fanaattinen kannattaja Marko Saarelavapauttaa siellä juuri Jesper Grönlundin työvuorosta.Minun on puolestani vapautettava Thomas Westerlundverkkopuolelta viikonlopun viettoon. On turha kysyä, ettäkuinkas hurisee. Silmäys suurkuvanäytölle kertoo, että huriseetasan 50 Hz. Vuoronvaihto menee nopeasti, ja pian valvomoonjää normaali kahden hengen miehitys.Groove FM loihtii valvomoyöhön soundit, ja niin työvuorosoljuu mukavasti jazzin tahtiin. Viestiyhteydet kiukuttelevatpitkin yötä ja aiheuttavat kymmenittäin hälytyksiä käytönvalvontajärjestelmään.Mahtuu joukkoon yksi johtohäiriökin,joka keskeyttää kuhafileen paiston pahanpäiväisesti.Leväsuo – Pyhäkoski 110 kV linja laukeaa molemmista päistä.Jälleenkytkennät hoitavat katkaisijan kiinni Pyhäkoskella,mutta Leväsuolla ei jälleenkytkentöjä näyttänyt tapahtuvan.Ohjaan katkaisijan kiinni käsin. Releasiantuntijat saavatihmetellä Leväsuon jälleenkytkentä-automatiikkaa maanantaina.Johtohäiriö ei onneksi katkaissut sähköjä yhdestäkäänkulutuspisteestä. Kuhafilee näyttää hiukan ylikypsyneenjohtohäiriön selvittelyn aikana, mutta maistuu silti. Edellisenvuorokauden sähkökauppojen tarkastukset, tasasähköyhteydenoptimointi ja jännitteiden säätö kuuluvat yövuoronrutiinitöihin.Silmät tuntuvat painuvan väkisinkin kiinni. Väsymys hiipiihuomaamatta. Havahdun. Nyt on ilmiselvästi kello 3.28:n kahvinaika. Kahvi piristää oloani taas hetkeksi. Ensimmäinenyövuoro on aina kaikkein raskain. Loput menevät kyllä kuinmitkä muut vuorot tahansa. Katson syrjäsilmällä valvontakamerakuvasta,kun ravintoloista laahustavat ihmiset vilahtelevatohi porttikongin Arkadiankadulla. Käypä joku velikultatervehtimässä meitä ihan portillakin asti. Tilaus jäähiukan epäselväksi, mutta valomerkkiä ei sentään täältä anneta.Aurinko alkaa nousta ja pihalla valkenee. Yö on edennytkäsikirjoituksen mukaan, ja perjantai 13. näyttää päästävänmeidät vähällä tälläkin kertaa. Vielä olisi ohjelmassa vuoronvaihtoja sen jälkeen kohti kotia ja omaa sänkyä. Heitänvielä yläviitosen, ja valvomon ovi painuu perässäni kiinni.Työvuorosta voi lähteä aina kepein mielin, sillä hommaa jääjatkamaan ammattitaitoinen työkaveri. Parkkipaikalla aurinkokinnäytti hymyilevän meille. Aika velikultia.27Fingrid 2_2005.indd 27 16.6.2005 12:18:13

Farmari-näyttely28. - 31.7.2005TampereValot päällä valtakunnassaFingrid Oyj vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähkönsä häiriöttä.Toimintavarmuus, tehokkuus, ympäristön huomioon ottaminen sekä hyvä yhteistyö asiakkaidemme,maanomistajien ja viranomaisten kanssa ovat meille avaintavoitteita vaativan tehtävämmehoidossa.Tervetuloa Farmari 2005 -näyttelyosastollemme tutustumaan voimajohtoaukeidenhyötykäytön mahdollisuuksiin. Saatavilla on myös hyödyllistä tietoa asioista, jotkaliittyvät yhteiseloon ja naapuruuteen voimajohtojen kanssa.FINGRID OYJ, Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Telefax 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5524RovaniemiVeitikantie 4, PL 801396101 RovaniemiPuhelin 016 337 71Telefax 016 337 801VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5611Fingrid 2_2005.indd 28 16.6.2005 12:18:18