Digitaalisen kasvun kansion käytettävyys koulussa Kristiina Länsiö ...

Digitaalisen kasvun kansion käytettävyys koulussaKristiina LänsiöTampereen yliopistoTietojenkäsittelytieteidenlaitosTietojenkäsittelyoppi /Pro gradu -tutkielmaHelmikuu 20051

Tampereen yliopistoTietojenkäsittelytieteiden laitosKristiina Länsiö: Digitaalisen kasvun kansio käytettävyys koulussaPro gradu ‐tutkielma, 62 sivua, 5 liitesivuaHelmikuu 2005Tämän tutkimuksen aiheena oli Digitaalisen kasvun kansion käytettävyydenarviointi. Käytettävyydellä tarkoitetaan yleensä ja tässäkin tapauksessatietokoneen ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen toimivuutta.Tutkimuksen näkökulma oli ohjaava tapaustutkimus, jolloin digitaalisenkasvun kansion tietojen keräämisen lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tuodaesille kuinka digitaalista kasvun kansiota voisi kehittää. Tutkimukseen sisältyysiis myös suunnitelma kasvun kansion parantamisen ja kehittämisentoimenpiteiksi.Ohjaavan tutkimuksen kohderyhmänä olivat tuotteen/sovelluksenpotentiaaliset, tulevat käyttäjät. Tutkimusmateriaali kerättiin havainnoimallaoppilaiden työskentelyä kasvun kansion sovellusta käyttäessäänkäytettävyystestauksen aikana sekä kyselevän tutkimusmenetelmän avulla.Käytettävyystestauksen menetelmänä käytettiin soveltuvin osin sovelluksenvapaan läpikäynnin menetelmää sekä ääneen ajattelua. Kyseleväntutkimusmenetelmän metodeina käytettiin oppilaiden teemahaastattelua sekävanhempien kyselykaavaketta. Tulosten arvioinnissa oppilaiden, vanhempienja tutkijan näkökulmia heijastetaan toisiinsa.Tutkimuksella pyrittiin löytämään kasvun kansion kehittämiseen tietoa siitä,miten helppokäyttöinen kasvunkansio on kohderyhmän oppilaiden mielestä jamitä ominaisuuksia alakoulun kasvun kansion tulisi sisältää.Tutkimustuloksista tulee esille kohderyhmän ajatukset kasvun kansiosta.Tutkimuksessa tutustuttiin sovellukseen opettajan, oppilaan ja kodinnäkökulmasta.

Tutkimuksessa tutkittiin erästä päiväkodeissa käytössä olevan kasvun kansio –version toimivuutta ala‐asteella Länsi‐Teiskon kyläkoululla. Käytettävyydenarviointiin osallistui kolmetoista Länsi‐Teiskon ala‐asteen 9—13‐vuotiastaoppilasta sekä yksi oppilaan vanhempi. Käytettävyysarvioinnin lisäksi oppilaatosallistuivat haastatteluun ja viiden oppilaan vanhempi täyttivätkyselykaavakkeen. Haastattelun ja kyselykaavakkeen tarkoituksena oli kerätäerityisesti uusia kehitysideoita kasvun kansioon.Tämä tutkimus osoitti, että tietokoneista ja erilaisista tietokoneohjelmista onhyötyä oppilaille. Tietokoneiden käyttäminen ohjaa ja tukee oppilaansiirtymistä tietoyhteiskuntaan. Tietokoneen käyttötaitoja oppii parhaitenluonnollisten tehtävien parissa ja kasvun kansio ‐sovelluksen käyttäminenesimerkiksi arvioinnin apuna vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja mahdollistaanäin myös myönteisiä oppimiskokemuksia.Käytettävyystestauksessa mukana ollut kasvun kansio ‐sovelluksen versio eitällaisenaan sovellu alakoulun oppilaiden käyttöön, sillä se oli selkeästitoteutettu vanhempien ja lasten yhteiseen käyttöön. Alakoulun version tulisiolla suunniteltuna siten, että siinä olisi otettu huomioon käyttäjien iän mukaisettarpeet ja heidän tietokoneen käyttötaidot.Avainsanat: käytettävyys, tietoyhteiskunta, koulu, portfolio, kasvun kansio.3

SISÄLLYS1. JOHDANTO...............................................................................................................................................62. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA ........................................................................................................72.1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA JA OPPIMISESSA..........................................................83. PORTFOLION MONET MUODOT ......................................................................................................93.1 MIKÄ PORTFOLIO ON ?........................................................................................................................93.2 PORTFOLIOMUODOT ............................................................................................................................93.3 PORTFOLIOTYÖSKENTELY .................................................................................................................103.3.1 Portfolio itsearvioinnin tukena.....................................................................................................103.3.2 Portfolio käyttö koulun oppiaineissa ...........................................................................................113.4 KASVUN KANSIO ...............................................................................................................................123.5 DIGITAALISEN KASVUN KANSION TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT............................................................133.6 DIGITAALIEN KASVUN KANSIO -SOVELLUS........................................................................................143.6.1 Digitaalisen kasvun kansion rakenne ..........................................................................................153.6.2 Digitaalisen kasvun kansion turvallisuus ....................................................................................164. KÄYTETTÄVYYS..................................................................................................................................174.1 KÄYTETTÄVYYDEN TUNNUSMERKIT .................................................................................................174.2 KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI..........................................................................................................194.2.1 Vapaan läpikäynnin menetelmä ...................................................................................................205. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA MENETELMÄT ....................................................................225.1 TUTKIMUSTEHTÄVÄT ........................................................................................................................225.2 TUTKIMUSONGELMAT .......................................................................................................................235.3 TUTKIMUSMENETELMÄT ...................................................................................................................235.4 AINEISTON KERUU.............................................................................................................................245.4.1 Teemahaastattelu..........................................................................................................................255.4.2 Vanhempien kyselylomake............................................................................................................275.4.3 Tutkijan arvio................................................................................................................................275.4.4 Aineiston käsittely.........................................................................................................................275.5 TUTKIMUSMENETELMIEN ARVIOINTI .................................................................................................285.6 KOHDERYHMÄ...................................................................................................................................286. TUTKIMUSTULOKSET .......................................................................................................................326.1 SISÄÄN KIRJAUTUMINEN ...................................................................................................................356.1.1 Käyttäjä kirjoittaa selaimeen kasvunkansion internetosoitteen tai löytää osoitteen muualta ...356.1.2 Käyttäjä kirjoittaa kasvun kansion tunnuksen ja salasanan oikein ............................................366.2 REISSUVIHKO ....................................................................................................................................376.2.1 Käyttäjä avaa reissuvihko toiminnon valitsemalla reissuvihko tekstin kasvunkansiosta...........386.2.2 Käyttäjä etsi lukemattomia viestejä .............................................................................................386.2.3 Käyttäjä luki lukemattoman viestin..............................................................................................396.2.4 Viestin poistaminen ......................................................................................................................396.3 VIIKKO-OHJELMA ..............................................................................................................................406.3.1 Käyttäjä avasi viikko-ohjelma toiminnon ja esitteli kuluvan viikon............................................416.3.2 Käyttäjä esitteli edellisen viikon (21) ohjelman ..........................................................................426.4 KESKUSTELUPALSTA .........................................................................................................................436.4.1 Käyttäjä avasi Keskustelupalsta toiminnon.................................................................................446.4.2 Käyttäjä kertoi kuinka monta viestiä on oppilaiden kesäloma suunnitelmia –keskustelussa jaluki jonkun oppilaan kirjoittaman viestin .............................................................................................456.4.3 Käyttäjä kirjoittaa omat kesälomasuunnitelmansa .....................................................................456.5 KÄYTTÄJÄN MATEMATIIKAN TAI ÄIDINKIELEN KANSIO.....................................................................466.5.1 Käyttäjä avasi projektikansion.....................................................................................................476.5.2 Käyttäjä esitteli haluamansa kansion sisällön, tekstin ja kuvan.................................................486.5.3 Käyttäjä lisää valitsemaansa kuvaan kommentin........................................................................486.6 MINÄ ITSE .........................................................................................................................................486.6.1 Käyttäjä esittelee oman kuvauksen minä itse –toiminnosta ........................................................494

6.7 ILMOITUSTAULU................................................................................................................................496.7.1 Käyttäjä esittelee ilmoitustaululla olevan ilmoituksen................................................................496.8 ULOSKIRJAUTUMINEN .......................................................................................................................506.8.1 Käyttäjä löytää kirjaudu ulos –linkin...........................................................................................506.9 LOPETTAMINEN .................................................................................................................................516.9.1 Selaimen sammuttaminen.............................................................................................................517. DIGITAALINEN KASVUN KANSIO KOULUSSA...........................................................................527.1 KÄYTTÖLIITTYMÄN ARVIOINTIA .......................................................................................................527.1.1 Toimintojen näkyvyys ...................................................................................................................527.1.2 Hyvät ja selkeät kytkimet..............................................................................................................527.1.3 Hyvä käsitemalli ...........................................................................................................................537.1.4 Palaute..........................................................................................................................................537.1.5 Virheisiin varautuminen ...............................................................................................................537.1 KASVUN KANSION HYÖDYT...............................................................................................................547.1.1 Kasvun kansio itsearvioinnin välineenä ......................................................................................547.1.2 Kasvun kansio vuorovaikutuksen välineenä ................................................................................557.1.3 Kasvun kansion hyöty oppilaille, vanhemmille ja opettajille......................................................567.2 KASVUN KANSION KEHITTÄMINEN / KEHITTÄMISIDEAT.....................................................................577.3 KASVUN KANSION ONGELMAT...........................................................................................................598. POHDINTA..............................................................................................................................................60LIITTEET ....................................................................................................................................................63LIITE 1 ...................................................................................................................................................63KYSELY: OPPILAAT...........................................................................................................................63LIITE 2 ...................................................................................................................................................65KYSELY: VANHEMMAT....................................................................................................................65LÄHTEET ....................................................................................................................................................685

1. JohdantoJokaisella ihmisellä on oikeus jatkuvaan itsensä kehittämiseen, uudenoppimiseen ja kasvamiseen moraalisesti vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi.Koulutuksen on annettava jokaiselle mahdollisuus kehittyä taitojensa jamahdollisuuksiensa mukaan. Koulutuksen keskeisenä teemana on jo vuosiaollut tietoyhteiskuntaan siirtyminen ja se on asettanut paineita myös muuttaaperuskoulujen opetussuunnitelmia. Toisaalta opetussuunnitelmien tavoitteenavoisi tietoyhteiskuntaan valmistautumisen sijasta olla siirtyminenmultimodaaliseen opetussuunnitelmaan, jonka tavoitteena olisi vastatamuuttuvaan yhteiskuntaan [Suoranta et. al, 2001]. Multimodaalisuudellavoidaan ajatella tarkoitettavan tässä yhteydessä, että opetussuunnitelmiensisältämät tavoitteet olisi mahdollista suorittaa ja saavuttaa käyttäen useitaerilaisia suorittamistapoja sekä käyttäen useita mediamuotoja. Suoranta toteaa(2001) että, monipuolisen välineiden käytön kautta oppilaiden elämäntaitoja jaidentiteettiä voisi vahvistaa mediakulttuurin kohtaamisessa.Opetussuunnitelmien kehittämisen ja arvioinnin kautta oppilaitokset ovatkuitenkin saaneet uusia keinoja ja syitä reagoida opetuksen haasteisiin. Tieto‐ javiestintätekniikan opetuskäytön strategiat ovat sulautuneet koulujenopetussuunnitelmiin ja se on antanut kouluille mahdollisuuden hyödyntäätietokoneita opetusvälineenä ja mahdollistanut internetin monipuolistenmahdollisuuksien hyödyntämistä .Tämän tutkimuksen tarkoituksena on digitaalisen kasvun kansionkäytettävyyden arviointi. Kasvun kansio on portfolio, jonka tarkoituksena onseurata oppilaan kehitystä ja edistymistä [Linnakylä, 1994, Kankaanranta, 1998].Digitaaliseen kasvun kansioon tutustutaan oppilaan, vanhempien jaopettajan näkökulmasta ja tutkimustuloksissa esitellään kouluun sopivankasvun kansion toimintoja. Digitaalisen kasvun kansion käytettävyydenarvioinnissa on käytetty kasvunkansion tulevia, potentiaalisia käyttäjiä.Käytettävyyden arviointiin osallistui kolmetoista Länsi‐Teiskon ala‐asteen 9—13‐vuotiasta oppilasta sekä yksi oppilaan vanhempi. Käytettävyysarvioinninlisäksi oppilaat ja viiden oppilaan vanhempi osallistuvat haastatteluun, jonkatarkoituksena oli kerätä uusia kasvun kansion kehitysideoita.6

2. Tutkimuksen lähtökohtaJo vuonna 1995 julkaistun koulutuksen tietostrategian toimeenpanonedistämiseksi opetusministeriö ja opetushallitus laativat yhteistyössä ohjelman,jonka avulla on tuettu vuodesta 1996 lähtien koulujen ja oppilaitostenliittymistä kansainvälisten tietoverkkojen osaksi ja edistetty tieto‐ javiestintätekniikan käyttöönottoa opetuksen ja oppimisen välineenä.Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian 2000—2004 toimeenpanoa vartenluotu ohjelma on päättynyt ja sen keskeisimpinä tavoitteina oli antaa joperuskoululaisille riittävä digitaalisen tekstin luku‐ ja kirjoitustaito niin, ettätietotekniikan ja tietoverkkojen käyttäminen on jokaisen kansalaistaito[Opetusministeriö, 2004]. Tiedonhankinnan, tiedonhallinnan, tietotekniikan javerkkoviestinnän alkeiden tulisi olla kansalaisten perussivistystä [Sinko, jaLehtinen, 1988].Koulujen kannalta em. tietostrategian tavoitteena oli, että verkkoa käytetäänmonipuolisesti hyväksi opetuksessa ja opiskelussa. Tärkeänä tavoitteenavoidaan pitää myös oppimisen laatua parantavien avoimienoppimisympäristöjen kehittäminen sekä niiden käyttäminen. Oppilaita tulisikannustaa käyttämään tieto‐ ja viestintävälineitä mahdollisimman aitojenongelmien ja tehtävien parissa [Opetusministeriö, 2004].Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004—2006 jatkaajuuri päättynyttä strategiaa ja sen tavoitteena on vahvistaa yleistätietoyhteiskuntaosaamista sekä koulutuksen ja tutkimuksen rooliatietoyhteiskunnassa [Opetusministeriö, 2004]. Sen tavoitteena on antaa kaikillekansalaisille mahdollisuudet käyttää erilaisia sähköisiä palveluja ja kehittääerilaisille käyttäjäryhmille sopivia laadukkaita sähköisiä oppimateriaaleja. Erästärkeimmistä tavoitteista koulun kannalta on varmasti se, että tieto‐ javiestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa tulisi osaksi koulunarkipäivää. Tietokoneen käytön tulisi olla yhtä luontevaa kuin kynän ja paperinkäyttö.Näihin tavoitteisiin on mahdollista päästä, mikäli opetussuunnitelmia jaopetusjärjestelmiä kehitetään siihen suuntaan. Tämän tutkimuksentarkoituksena on osoittaa yksi mahdollisuus tietostrategian tavoitteidentoteuttamiseksi esittelemällä kasvun kansio –sovellus.7

2.1 Tieto‐ ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessaLapset kasvavat nykyisin mediakulttuurin kodeissa, joissa tekninenvälineistö on lisääntynyt muutamien vuosikymmenien aikana kovasti [Suorantaet. al, 2001]. Mediaympäristöön kuuluvat tieto‐ ja viestintätekniset laitteet,niiden tarjoamat sisällöt. Uuden ja kehittyneen teknologian myötä koteihin ontullut television jälkeen tietokoneet, tulostimet ja kannettavat puhelimet.Myöhemmin tietokoneiden maailma on laajentunut ja kehitys on tuonuttullessaan laajan verkkoympäristön, internetin.Mediakulttuurinen maailma on nuorille luonteva ympäristö, koska he ovateläneet siinä ympäristössä. Nuoret oppivat laitteiden käytön nopeasti jakäyttävät niitä luontevasti erilaisissa tilanteissa. Tutkimuksissa on tullutkuitenkin ilmi, että nuoret käyttävät tietokoneita eniten kotonaan pelienpelaamiseen tai internetissä surffailuun [Suoranta et. al, 2001]. Samainentutkimus osoitti, että koulussa tietokoneita käytetään hämmästyttävän vähän.Koulujen on ilmeisesti selviydyttävä yhteiskunnan muutoksesta ja otettavamuutokset haasteena vastaan.Mediateknologiaa on haluttu tietoisesti kehittää ja se tarjoaa mittaaviamahdollisuuksia. Tietoyhteiskunta kehittyy ja sen suomat mahdollisuudet tulisimahdollistaa kaikille. Ulkoisen kehittymisen myötä olisi kehitettävä myösnuorten kriittistä ajattelua. Mikäli mediakulttuuri olisi osa koulujenopetussuunnitelmaa, olisi kouluissa aikaa ja mahdollisuuksia mediakulttuurintarkasteluun kriittisesti [Suoranta et. al, 2001].8

3. Portfolion monet muodotTässä kappaleessa määritellään termit portfolio, kasvunkansio sekädigitaalinen kasvunkansio ja kerrotaan lyhyt katsaus meneillään olevistatutkimuksista.3.1 Mikä portfolio on ?Portfolio sanan taustalla ovat latinankieliset sanat porto (kantaa) ja folia(paperi tai lehti). Portfoliolla on perinteisesti tarkoitettu kannettavaa laatikkoatai rasiaa, jossa kuljetetaan irrallaan olevia papereita [Niikko, 2000].Portfoliosta käytetään nykyisin myös nimityksiä salkku, työnäyte, kansio taituotanto, jotka kaikki kuvaavat omalla tavallaan omistajansa kannettavaaopiskelutehtävien kokoelmaa. Oleellisinta portfoliossa ei kuitenkaan ole senulkoinen muoto, vaan tärkeämpänä nähdään portfolion merkitysoppimistehtävien analysoimisessa. Oppilas arvioi opiskelujakson tehtävientavoitteita omasta näkökulmastaan ja asettaa omia tavoitteitaan opiskelulleen.Portfolio on opiskelijan ns. arvopaperisalkku, joka sisältää opiskelijan itsevalitsemiaan töitään opiskelujaksoltaan [Linnakylä, 1994].Oppimisprosessin tukena käytettävästä portfoliomenetelmästä on esitettyuseita määritelmiä, joista tässä on yksi esimerkki: ”Portfolio on oppilaantekemistä töistä koostuva kokoelma, joka kertoo hänen työskentelystään,edistymisestään ja saavutuksistaan yhdellä tai useammalla alueella” [Taube,1998, 11‐12].3.2 PortfoliomuodotErilaisten päämäärien ja tavoitteiden perusteella puhutaan erilaisistaportfoliomuodoista. Oppilaiden koulussa tekemät portfoliot ovat yleensäperusportfolioita, joka koostuu oppimiseen liittyvistä materiaaleista kutenesimerkiksi suunnitelmista, esseistä, luonnoksista, kuvamateriaaleista jne.[Niikko, 2001]. Tällöin portfolio myötäilee oppimisprosessia ja puhutaantyökansiosta [Linnakylä, 1993]. Perusportfolion tavoitteena on oman toiminnan9

ja työskentelyn tarkkailun avulla oppia tuntemaan omat heikkoudet javahvuudet [Niikko, 2001]. Portfolio voi olla taiteilijan kooste parhaimmistavalokuvistaan, jolloin puhutaan näyteportfoliosta ja sen tarkoituksena onesitellä taiteilijan etevyyttä ulkopuolisille henkilöille esimerkiksi työnhaunyhteydessä. Portfoliossa voi olla myös keskeneräisten töiden ideoita jasuunnitelmia [Linnakylä, 1993]. Arviointiportfoliossa korostuu puolestaantekijän aikaansaannos ja tulos, jota voivat myös ulkopuoliset arvioida.Portfolio voi sisältää viikon, kuukauden tai jopa useamman vuodenmittaisen opiskelujakson työn tulokset [Linnakylä, 1994]. Portfoliontarkoituksesta riippuu millainen ajanjakso on tilanteeseen sopivin.Luonnollisesti voisimme ajatella, että ainakin oppilaan kehityksen ja kasvunseuraamisessa parhaimmat tulokset on mahdollista saada vain portfolionpitkäaikaisella käytöllä.3.3 PortfoliotyöskentelyPortfoliotyöskentelyssä oppilas analysoi omia kokemuksiaankoulumaailmasta tai muusta hänelle merkittävästä tilanteensa ja tuottaaportfolioon siitä koosteen. Lapsen tuotos voi olla esimerkiksi piirustus taikirjoitus. Portfolio voi sisältää myös kuvauksia koulun juhlista, jolloin tekstissävoidaan kertoa miksi juhlittiin ja millaista juhlissa oli. Tärkeintäportfoliotyöskentelyssä on kuitenkin oppilaan aktiivinen osallistuminenportfolion kokoamiseen, jolloin oppilas itse valitsee siihen työnäytteitä japerustelee valintojaan [Kankaanranta, 1998].Portfoliotyöskentely antaa oppilaalle mahdollisuuden toimia itsenäisesti jaaktiivisesti. Oppilaan valitsemat kirjoitelmat, kuvat tai olipa ne mitä tahansaoppilaan itse valitsemia työnäytteitä kuvaavat parhaiten hänen kiinnostuksen jaarvostuksen kohteita [Linnakylä, 1995].3.3.1 Portfolio itsearvioinnin tukenaOppilaan itsearviointi on myös tärkeä osa portfoliotyöskentelyä. Oppilassuorittaa reflektiivistä itsearviointia pohtiessaan opiskelustrategioitaan,asettaessaan tavoitteita tai suorittaessaan parhaiden töiden valintaa portfolioon[Linnakylä, 1994].10

Portfoliotyöskentelyn vaikeutena voi olla kuitenkin työskentelynvapaamuotoisuus. Pelkkien kirjoitustöiden ja kuvien lisääminen portfoliokansioon, ei motivoi eikä kannusta oppilasta oppimistavoitteissaan. Oppilaidentäytyisi oppia pohtimaan omia oppimistapojaan ja osallistumaanoppimistapahtumaan aktiivisesti. Oppilaan on portfolion rakentamisenyhteydessä perusteltava miksi työ on valittu portfolioon ja miten hän onsaavuttanut asettamansa tavoitteet. Portfoliotyöskentely siis tukee ja kehittääomien tavoitteiden asettamista, itseluottamuksen kehittymistä sekäoppimishalua [Taube, 1998].Portfolion käytölle on määritelty useita erilaisia työskentelytapoja sekätavoitteita riippuen portfolion käyttäjäryhmästä ja käytettävästäportfoliomuodosta. Keskeisintä portfolion tavoitteissa on kuitenkin käyttäjänitsearviointitaitojen kehittäminen ja oppimisen edistäminen [Kankaanranta,1998]. Itsearvioinnin avulla oppilasta ohjataan kohti reflektiivistä ajattelua[Linnakylä, 1994]. Reflektiivisellä ajattelulla tarkoitetaan oppijan omienoppimiskokemuksien ja oppimistuloksien tarkastelua [Niikko, 2001, Linnakylä,1994]. Portfolion tarkoituksena on myös antaa oppilaalle mahdollisuusoppimistavoitteiden määrittelyyn ja valmentaa näin oppilasta vastuulliseenoppimiseen.3.3.2 Portfolio käyttö koulun oppiaineissaPortfolioiden käytöstä on tehty useita tutkimuksia eri ikäisten lasten parissa.Portfolio voi toimia tärkeiden asiakirjojen ja työnäytteiden tallettamispaikkanatai se voi kattaa vain yhden oppiaineen materiaalit, arviointeineen japohdintoineen. Portfoliota on kokeiltu matematiikan arvioinnissa, jolloinoppilas keräsi portfolioon 5‐7 parasta matematiikan tehtävää. Yhteen tehtäväänliittyi kirjoittamista matematiikasta [Linnakylä, 1994]. Portfolion avulla pyrittiinarvioimaan oppilaan ongelmanratkaisutaitoja. Portfoliotyöskentelynkäyttäminen matematiikassa voi parhaimmillaan johtaa positiivisempaanasenteeseen matematiikkaa kohtaan. Itsearvioinnin kehittymisen myötä, omienheikkouksien ja vahvuuksien ilmaiseminen ja tunnistaminen helpottuu.Pohtimalla matematiikan taitojaan ja tavoitteitaan, voi oppilas päästäongelmanratkaisun ytimeen ymmärtää myös todellisen matematiikan [Kupari& Saranen, 1996].11

Portfoliotoimintaa on kokeiltu myös äidinkielessä lukuharrastuksenseurantaan ja dokumentointiin. Kolmasluokkalaiset keräsivät portfolioon tietojalukemisharrastuksestaan ja työskentelyn tavoitteena oli kuvata oppilaanlukijaprofiilia [Kovanen, 1996]. Toiminnan myötä oppilaat laativatportfolioonsa oman lukemistavoitteen ja kunkin luetun kirjan jälkeen omanarvion kirjasta, kuvan tai muuta tietoa kirjasta. Myös opettajan lukemastakirjasta oppilaat tekivät portfolioon merkintöjä. Portfolion käyttäminen motivoioppilaita lukuharrastuksessaan ja kehitti oppilasta lukijaksi kasvamisessa.3.4 Kasvun kansio”Kasvun kansiolla tarkoitetaan lapsen portfoliota eli kansiota, joka osoittaalapsen kasvua, kehitystä ja oppimista” [Kankaanranta, 1998, s. 70].Portfolio on vähitellen laajentunut kuvaamaan muitakin kuin työelämässätoimivia henkilöitä ja sen tavoitteellisuutta ja tarkoituksellisuutta on liitettyportfolion materiaalin keruuseen [Niikko, 2000]. Portfoliomenetelmienkäyttäjäryhmä on laaja, sillä se kattaa kaikenikäiset päiväkoti‐ikäisistä lapsistaaikuisiiin [Kankaanranta, 1998]. Nuorimpia portfolion käyttäjiä ovat kaiketi 3‐4‐vuotiaat päiväkodin lapset, jotka työstävät portfoliota yhdessähoitohenkilökunnan kanssa. Lapset työstävät materiaalin itse ja osallistuvattöiden arviointiin ja valitsemiseen, mutta tarinoiden lisäämisessä tarvitaanaikuisen tukea. Aikuinen auttaa tekstin kirjoittamissa lapsen sanelun pohjalta.Lapsi voi myöhemmin kirjoitustaitojen karttuessa kirjoittaa portfolioon omantarinansa itse [Kankaanranta, 1998, Linnakylä, 1994].Kasvun kansio nimitystä käytetään silloin kun kasvun kansion käyttäjinä jakokoajina toimivat lapset. Mikäli kyseessä on hyvin pieni lapsi, niin kasvunkansioon liitettävien materiaalien valinnasta vastaa lapsi itse, ja aikuinen voiauttaa esimerkiksi tekstin kirjoittamisessa ja lukemisessa [Kankaanranta, 1998].Tässä tutkimuksessa portfoliosta käytetään nimitystä kasvun kansio.Kasvun kansion avulla kuvataan koulun tai päiväkodin tapahtumia jatoimintaa, sillä kasvun kansio sisältää kuvauksia oppimistilanteista. Oleellistakasvun kansiossa on kuitenkin lapsen omien, lapselle tärkeiden asioidenkuvaaminen [Kankaanranta, 1998]. Lapsi osallistuu aktiivisesti merkittävienkokemusten kirjaamiseen tai töiden valintaan. Lapsen itsetunnon12

vahvistaminen itsearvioinnin avulla on myös tärkeä osa myös kasvun kansiota[Kankaanranta, 1998].Kankaanrannan [1998] toteuttamassa kehittämishankkeessa esi‐jaalkuopetuksen yhteistyön merkityksestä tuli tärkeäksi päämääräksi tukealapsen jatkuvaa kehitystä päiväkodista kouluun. Lapsen kattava kehityskaarion mahdollista nähdä vain jos kasvun kansion käyttäminen aloitetaan nuorenaja sitä jatketaan pitkään. Lapsi voi esitellä itseään opettajalle portfolioidenavulla ja opettaja saa tietoa oppilaan osaamisesta, kiinnostuksen kohteista sekäaikaisemmista kokemuksistaan. Portfolio toimii samoin tietysti myös koulustatoiseen siirtymisessä. Opettajan on helppo tutustua uuden oppilaanoppimistavoitteisiin ja suhtautumiseen portfolion avulla.3.5 Digitaalisen kasvun kansion tavoitteet ja tehtävätPaperisten kasvun kansioiden kehittäminen portfoliotoiminnan pohjalta onalkanut Jyväskylästä syksyllä 1993 [Kankaanranta, 1998]. Paperiversiossa lastenkasvuun ja kehitykseen liittyviä dokumentteja kerättiin perinteiseen mappiin jasen ongelmaksi on myöhemmin koettu kansion jaettavuuden jasaavutettavuuden vaikeudet. Kansion sisältöä oli mahdoton jakaa ja sen olioltava säilytyksessä jossain. Lisäksi kansioon kerääntyy helposti vuosienmittaan valtava määrä materiaalia, jota on vaikea hallita [Linnakylä &Kankaanranta, 1999]. Lasten vanhempien voi olla vaikea tutustua lapsensatuotoksiin, mikäli kansiota ei säilytetä kotona. Näitä ongelmia ryhdyttiinratkomaan uusien tietokoneteknologian suomien mahdollisuuksien mukaan.Aloite digitaalisen kasvun kansion kehittelyyn tuli lapsen vanhemmaltavuonna 1988. Kehittelyä on tehty Jyväskylän Yliopiston koulutuksen jakasvatuksen Agora Centerissä siitä alkaen.Kehittyvä teknologia toi tullessaan uusia mahdollisuuksia ja se kehitti myösportfolioiden muotoa. Tietokoneiden ja internetverkkojen avulla portfoliot onsaatu helposti siirrettäviksi tietopankeiksi, joita on helppo säilyttää ja lisäksi nevievät hyvin vähän tilaa perinteiseen mappiin verrattuna. Nykyään portfoliotvoivat olla disketillä, jolloin se on jo vanhaa tekniikkaa tai nykyaikaisemmassaversiossa portfolio voidaan tallentaa CD‐ROM: lle. Uusinta tekniikkaa onportfolioiden sijoittaminen internet verkkoon.13

Digitaalisella kasvun kansiolla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevaakasvun kansiota, joka voidaan tallentaa tietokoneelle, levykkeelle tai CD‐ROM:lle [Kankaanranta, 1988]. Digitaalisessa muodossa olevat portfoliot toimivatvaltavan suurena tietopankkina opiskelijalle, vanhemmille, opettajille tai muillekoulun tai päiväkodin toiminnasta ja toimintatavoista kiinnostuneille[Linnakylä & Kankaanranta, 1999].Tämän tutkimuksen käytettävyystestauksessa mukana ollut digitaalisenkasvun kansio –sovelluksen pilottiversio on ollut päiväkodeissakokeilukäytössä jo keväästä 2002 asti. Keväällä 2003 kokeilussa oli mukana 25perhettä Tasanteen päiväkodista Tampereelta. Kasvun kansion käyttöä ontutkittu Tampereella Tasanteen ja Lamminpään päiväkodeilla sekäHämeenlinnan kahdella päiväkodilla vuosina 2003‐2005 ja tutkimuksesta ontehty Pro gradu –tutkielma [Kola‐Torvinen, 2005]. Tutkimuksen tarkastelunnäkökulmana on selvittää digitaalisen kasvun kansion vaikutukset perheen japäivähoidon väliseen kasvatuskumppanuuteen [Kola‐Torvinen, 2005].3.6 Digitaalien kasvun kansio ‐sovellusTutkimuksessa mukana ollut digitaalinen kasvun kansio on nettisovellus jase on kehitetty pilottiversiona päivähoidon ja perheiden yhteistyön tueksi[Kola‐Torvinen, 2005]. Digitaalisen kasvun kansion kehittely on alkanut vuonna1998 opiskelijayhteistyössä Tampereen teknisen korkeakoulun (‐yliopiston) jaTampereen ammattikorkeakoulun kanssa [Kola‐Torvinen, 2005].Tampereen kaupunki käynnisti vuonna 2000 varhaiskasvatuksentietotekniikka eli VATI –projektin, joka jatkoi kasvun kansion kehittämistäyhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Vuonna 2002 digitaalistakasvunkansiota on modernisoitu ja sen tietokanta muutettiin nykyaikaiseksi,yleiskäyttöiseksi oliotietokannaksi. Tietokanta on toteutettu käyttäen MySQL –tietokantapalvelinta ja se toimii Linux –palvelimella. Se hyödyntää monianykyaikaisia tietoturvallisuusratkaisuja, kuten SSL –protokollaa, palomuuriasekä päivittäistä varmuuskopiointia. Ohjelman käyttöliittymä on toteutettuPHP –ohjelmointikielellä, jolloin ohjelmaa on helppo käyttää tavallisimmillaInternet selaimilla [Tolonen, 2004].Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteena oleva digitaalinen kasvun kansio onverkkosovellus, johon käyttäjä pääsee sisälle Internetin kautta Netscape tai14

Exproler –selainta käyttämällä. Tässä tutkimuksessa käytetty digitaalisenkasvun kansion päiväkotiversio löytyy osoitteesta http://tarha.tampere.fi/lansiteisko.Kullakin kasvun kansion käyttäjällä on oma salasana ja käyttäjätunnus,joiden avulla käyttäjä pääsee käyttämään kasvun kansio –sovellusta. Käyttäjäkirjautuu salasanan ja käyttäjätunnuksen avulla sovelluksen sisään. Opettajamäärittelee käyttäjille salasanan ja käyttäjätunnuksen, joita käyttäjä ei pääsemuuttamaan. Opettajalla on oma salasana ja käyttäjätunnus. Opettaja pääseetutustumaan jokaisen lapsen kansioon omalla salasanallaan jakäyttäjätunnuksellaan.3.6.1 Digitaalisen kasvun kansion rakenneKuva 1: Kasvun kansion etusivu.Kasvun kansion kirjautumisen jälkeen näytölle avautuu kasvun kansionetusivu, joka esitellään kuvassa 1. Käyttöliittymässä on kuvattu kierrevihkokeltaisella pohjavärillä ja sen tarkoituksena on kuvata kasvun kansion sisältöä.Kierrevihkon ympärillä oleva vihreä reunus näkyy käyttäjälle koko ajan.Vasemmassa reunassa on kasvun kansion toiminnoille omat pikanäppäimet.Keskustelun kuvakkeena on e‐kirjainta muistuttava merkki ja ilmoitustaulun15

kuvakkeena huutomerkki, molemmat kuvakkeet löytyvät myös kierrevihkonkeskiosasta. Ilmoitustaulu sekä keskustelupalsta on tarkoitettu kodin ja koulunväliseen vuorovaikutukseen.Kukka pikavalinta näppäimessä kuvaa käyttäjän omaa kansiota ja se näkyyvain kansion omistajalle. Käyttäjän omassa kansiossa on lapsen esittely, omatvalokuvat, tekstit sekä henkilökohtainen reissuvihko. Henkilökohtaisen kansionlisäksi digitaalisessa kasvun kansiossa on myös koko ryhmälle näkyväryhmäkohtainen projektikansio, jossa on koko ryhmälle tarkoitetut valokuvat jaerilaisten projektien esittelyä. Ryhmä on opettajan määrittelemä ryhmä lapsia,esimerkiksi koululuokka. Ryhmäkansion pikanäppäimenä on kukka. Kirjekuorikuvakkeella kuvataan sähköpostitoimintoa, jonka asettamisen jälkeen käyttäjäsaa sähköposti‐ilmoituksen, silloin kun digitaaliseen kasvun kansioon onkirjoitettu uusi viesti reissuvihkoon.Mikäli reissuvihkoon on tullut uusia viestejä, se ilmoitetaan etusivulla:Reissuvihkossasi on uusia viestejä. Ilmoitusta ei tule, jos reissuvihkon kaikki viestiton luettu. Reissuvihko toimintoon pääsee näpäyttämällä näytön keskiosassaolevaa paperiarkki ja sulkakynä kuvaketta tai ylempänä näytöllä olevaareissuvihko linkkiä.Näytön alaosassa esitellään uusimmat kuvat ja tarinat. Näkyville tulee vainmuutama uusin tarina tai kuva ja vanhemmat löytyvät kuva‐arkistosta.Kasvun kansioon voi lisätä digitaalisia kuvia, joilla tarkoitetaan skannattujakuvia tai digitaalikameralla otettuja kuvia. Kansioon voi tallentaa myösvideofilmiä.3.6.2 Digitaalisen kasvun kansion turvallisuusPerinteisesti portfolion sisältö ajatellaan olevan se omistajan omaisuutta jaomistaja voi itse määritellä kenelle hän haluaa henkilökohtaiset työnsä näyttää.Mikäli portfolio on omistajan parhaimpia töitä sisältävä näyteportfolio, se onusein tarkoitus esitellä ulkopuoliselle henkilölle. Digitaaliseen kasvun kansioonei pääse, ellei tiedä käyttäjätunnusta ja salasanaa. Perheet voivat halutessaanantaa tunnuksen ja salasanan esimerkiksi isovanhemmille, kummeille tai muillelapsen kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille henkilöille.Digitaalisen kasvunkansion salasana ei tallennu Internet ‐selaintenmuistiin, joten sitä on turvallista käyttää myös muualla kuin kotikoneella. Tämätodennäköisesti myös estää ns. spyware‐ohjelmia tallettamasta kasvunkansioon syötettyä salasanaa [Tolonen, 2004].16

4. KäytettävyysTässä kappaleessa kerrotaan tarkemmin käytettävyydestä ja käytettävyydenarvioinnin kriteereistä.Käytettävyydellä tarkoitetaan tietokoneen ja ihmisen välisen vuorovaikutuksentoimivuutta. Käytännössä se tarkoitetaan sitä kuinka hyvin käyttäjät voivatkäyttää esimerkiksi tietokoneohjelmistoa tarkoituksenmukaisesti. Hyväkäytettävyys edellyttää käyttöliittymän miellyttävyyttä ja toimivuutta.Käyttöliittymällä tarkoitetaan ohjelmiston käyttäjälle näkyvää osaasovelluksesta. Käytettävyys määritellään tyytyväisyyden, hyödyllisyyden jatehokkuuden funktioiksi (ISO 9241 –standardi), jolloin hyödyllisyys määritteleeonko järjestelmässä sopivia ja oikeita ominaisuuksia käyttäjälle sekä tehokkuusmäärittelee järjestelmän käyttämisen helppouden ja nopeuden. Tyytyväisyysmäärittelee järjestelmän käytön miellyttävyyden ja sen onko käyttäjätyytyväinen ja pitääkö käyttäjä järjestelmästä [Nykänen, 2004].4.1 Käytettävyyden tunnusmerkitNorman [1991] määrittelee hyviä ohjeita käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun.Ensimmäinen tuotteen käyttöliittymässä näkyvä käytettävyyden tunnusmerkkion toimintojen näkyvyys. Näkyvyydellä tarkoitetaan, että tuotteen kaikkientoimintojen tulisi olla selkeästi esillä ja erottua toiminnallisiksi osiksi tuotetta.Toimintojen näkyvyys auttaa käyttäjää tietämään, mitkä toimenpiteet ovatmahdollisia ja miten ne pitäisi suorittaa. Käyttäjän on helpompi ymmärtäänäkyvää tapahtumaa/tuotetta kuin näkymättömän. Jos toiminnalla ei ole mitäänvaikutusta, on helppo päätellä, että tuote on tehoton tai rikki. Toiminnanuusiminen voi aiheuttaa lukkotilanteen.Toinen tunnusmerkki on tuotteen hyvät ja selkeät kytkimet. Tuotteenkytkimien tulee selvästi ja loogisesti ilmoittaa muodollaan, miten niitäkäytetään ja mitä niistä tapahtuu. Kytkimet mahdollistavat yhteyksienmäärittämisen toimenpiteiden ja tulosten välillä, säätimien ja niidenvaikutusten välillä ja järjestelmän tilan ja näkyvän välillä. Kytkimien pitäisilöytyä selkeistä paikoista tuotteesta, eikä samasta kytkimestä saisi tapahtuauseaa eri asiaa.17

Hyvä käsitemalli on kolmas käytettävyyden tunnusmerkki. Tuotteen tulisitarjota käyttäjälle selkeä käsitemalli, jonka ansiosta käyttäjä voi ennustaatoimintansa seuraukset. Hyvän käsitemallin avulla käyttäjä saa tiedon siitä,mitä tuotteella voidaan tehdä ja mitä ei. Tuotteen tulisi siis tarjota käyttäjälleriittävästi informaatiota mallin muodostamiseksi. Usein malli muodostetaantuotteen näkyvästä rakenteesta, joka havaitaan ulkoisesti.Käyttäjän on saatava jokaisen toimenpiteen jälkeen riittävästi asianmukaistapalautetta, jotta tämä pysyisi mukana siinä, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuuseuraavaksi. Näkymätöntä jälkeä kirjoittavalla kynällä kirjoittaminen olisihyvin vaikeaa. Käyttäjä ei saa siitä minkäänlaista palautetta.Käyttäjä tekee varmasti virheen, mikäli se on mahdollista. Tuotteen tulisivarautua käyttäjän tekemiin virheisiin, ja minimoida tehdyn virheen vaikutukset.Virheilmoitusten tulisi tarjota riittävästi tietoa virhetoiminnon syistä sekäratkaisuista. Virheiden seurauksien tulisi olla mahdollisimman pieniä.Käytettävyyden näkökulmasta hyvän käyttöliittymän suunnittelussa onotettava huomioon myös käyttäjäkohderyhmän kokemus sekä fysiologiset,psyykkiset sekä sosiaaliset ominaisuudet [Norman, 1991]. Fysiologisillaominaisuuksilla tarkoitetaan käyttäjien ikään sekä mahdollisiin vammoihinliittyviä seikkoja. Alakouluikäisille tarkoitettu tuote on toiminnoiltaanyksinkertaisempi kuin aikuisikäisille tarkoitettu tuote. Tuotteen suunnittelussatulisi huomioida myös käyttäjän ympäristö ja tuen saamisen mahdollisuus(sosiaaliset ominaisuudet). Psyykkisillä ominaisuuksilla tarkoitetaan käyttäjänpersoonallisuuden eri piirteitä. Käyttäjänäkökulma voidaan huomioidasuunniteltavassa järjestelmässä jos määrittelyssä ja suunnittelussa käyttäjientoiveet ja tarpeet on huomioitu [Nykänen, 2004].Tietotekniikan tunnetuimman käytettävyyden uranuurtajan, Jacob Nielsen[1993] määritelmän mukaan käytettävyys koostuu viidestä ominaisuudesta:opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheiden vähyys ja tyytyväisyys.Nielsen [1994a] määrittelee näiden lisäksi myös kymmenenkäytettävyyssääntöä käyttöliittymän suunnittelun avuksi [Nykänen, 2004].Nielsenin käytettävyyssäännöt tukevat Normanin käytettävyydentunnusmerkkejä.18

1. Anna käyttäjälle palaute, mitä tapahtuu missäkin tilanteessa.2. Käytä käyttäjien omaa kieltä.3. Minimoi käyttäjien muistikuorma.4. Tee käyttöliittymästä yhdenmukainen. Yhdestä näppäimestä tapahtuu yksiasia.5. Anna palautetta käyttäjille.6. Anna käyttäjille selkeä poistumistapa eri toiminnoista ja tiloista.7. Salli käyttäjien käyttää oikopolkuja.8. Anna virhetilanteista selkeät virheilmoitukset.9. Vältä virhetilanteita.10. Anna riittävä dokumentaatio.4.2 Käytettävyyden arviointiTuotteen käytettävyyden arvioinnilla pyritään löytämään senkäytettävyysongelmat, [Huotari et. al., 2003]. Yritysmaailmassa käytettävyydenarvioinnit ovat tärkeitä suorittaa jo tuotekehitysvaiheessa, sillä virheiden taiongelmien löytyminen ajoissa säästää tuotteen kehityskustannuksia.Käytettävyyden arvioimiseksi on Nielsenin mukaan [Nielsen, 1994b] olemassaesimerkiksi seuraavat menetelmät:Heuristinen arviointiKäytettävyystestausHeuristinen arviointi suoritetaan yleensä pienellä asiantuntijajoukolla, eikäse vaadi hirveästi valmisteluja etukäteen, mutta ainakin arvioinnissakäytettävät heuristiikkalistat on muodostettava ennen käytettävyystestausta.Asiantuntijat tarkastelevat sovellusta ja tarkistavat onko suunnitteluperiaatteitanoudatettu [Nykänen, 2004]. Käytettävyyden asiantuntijaryhmä käysovelluksen läpi rauhallisessa ympäristössä ja ehdottaa siihen sopiviamuutoksia [Huotari et. al., 2003]. Tässä tutkimuksessa tutkija suorittiheuristisen arvioinnin arvioiden sovellusta käytettävyyden tunnusmerkkienperusteella.19

Toinen tutkimuksessa käytetyistä käytettävyysarvioinnin menetelmistä onkäytettävyystestaus. Sen tarkoituksena on todeta vastaako järjestelmä käyttäjientodellisia tarpeita ja vastaako se sille asetettuja tavoitteita [Nykänen, 2004].Käytettävyystestaus suoritetaan yleensä ennen tuotteen valmistumista, muttavoidaan suorittaa myös valmiille tuotteelle. Käytettävyystestauksessa löydetytvirheet korjataan tuotekehityksen seuraavassa vaiheessa.Käytettävyystestauksen suorittajiksi pyritään yleensä valitsemaan pieni ryhmä.Paras tulos saavutetaan jos testausryhmä kuuluu tuotteen todelliseenkäyttäjäryhmään [Huotari et. al., 2003].Käytettävyystestauksen tavoitteena on yleensä tuoda esille tuotteenongelmakohtia ja parannusehdotuksia. Testaustehtävien tulisi ollamahdollisimman oikeita ja luonnollisia. Käytettävyystestaus voidaan suorittaaomassa, siihen tarkoitetussa käytettävyyslaboratoriossa, mutta tärkeintä olisiettä tilanne kuvaa aitoa käyttöympäristöä [Huotari et. al., 2003]. Ennen testiätestihenkilöiltä on pyydettävä lupa nauhoittamiseen ja videokuvaukseen.Testihenkilölle kerrotaan testitehtävät ja tutkimuksen tarkoitus. Testihenkilönolisi hyvä tietää, että testitilanteessa ei arvioida henkilön suorittamista, vaantuotteen soveltuvuutta tehtävään ja tuotteen toimivuutta [Huotari et. al., 2003].Käytettävyystestauksen ongelmana on usein sen vaatima työmäärä, sillävideonauhojen purkaminen ja tulosten käsittely on erittäin työlästä.4.2.1 Vapaan läpikäynnin menetelmäTutkimuksen aineiston keruumenetelmänä on käytetty vapaan läpikäynninmenetelmää, joka on yksi heuristisen arvioinnin menetelmistä. Tässäkappaleessa esitellään vapaan läpikäynnin menetelmä ja muut aineiston keruumenetelmät kuvataan kappaleessa 5.4. Vapaata läpikäyntiä ja ääneen ajatteluakäytetään käytettävyystestauksessa. Vapaassa läpikäynnissä testikäyttäjätesittelevät tuotteen tutkijalle rauhassa ja haluamassaan järjestyksessä.Menetelmä sopii lähes valmiiden tuotteiden testaukseen [Sinkkonen et. al.,2002]. Tutkija ei aseta etukäteen etenemisjärjestystä, mutta johtaa testitilannetta,siten että kaikki vaaditut tehtävät tulee kuitenkin esitetyksi.Ääneen ajattelu on helppokäyttöisin ja eniten käytetty testausmenetelmä,vaikka puhumisen yhteydessä testaajan henkinen kapasiteetti joutuu kovallekoetukselle [Sinkkonen et. al., 2002]. Menetelmän vaikeutena on puhumisen ja20

tehtävien suorittamisen yhtäaikaisuus ja se koetaan yleensä luonnottomaksi.Hankala tilanne saattaa vaikeuttaa myös testitehtävien suorittamiseen. Ääneenajattelussa käyttäjä kertoo koko testauksen ajan millaisia tehtäviä testitehtävätovat, miten tehtävä suoritetaan ja perustelee valintojaan. Testitilanteessa ontärkeää luoda leppoisa ja kiireetön ilmapiiri, jolloin käyttäjä ei jännittäisi liikaatilannetta[Huotari et. al., 2003. Usein jo pelkkä videokameran läsnäolo aiheuttaajännittämistä joissakin ihmisissä. Testin aikana tutkijan on oltava hiljaa, eikätestaajaa saa suotta keskeyttää. Tutkijan on kuitenkin muistutettavatestaushenkilöä ääneen ajattelusta koko tutkimuksen ajan [Huotari et. al., 2003].Tämän tutkimuksen vapaassa läpikäynnissä oppilaat esittelivät kasvunkansion toimintoja tutkijalle haluamassaan järjestyksessä siten, että kaikkitutkimukseen osallistuvat oppilaat esittelivät kuitenkin kaikki samat toiminnot.Oppilaita ohjattiin toimintoja esitellessään myös ajattelemaan ääneen (engl.think aloud), jolloin oli mahdollista saada käsityksiä siitä, mistä oppilaidenmielestä toiminnassa on kysymys ja mikä on sen syynä. Ääneen ajattelu auttoitutkijaa selvittämään, miksi käyttäjä teki tiettyjä valintoja tai miksi käyttäjä eilöytänyt haluamaansa toimintoa.Vapaassa läpikäynnissä käyttäjän oli tarkoituksena esitellä kaikkidigitaalisen kasvun kansion ominaisuudet tutkijalle haluamassaanjärjestyksessä, mikäli jonkin toiminto oli unohtumassa tutkija ohjasi käyttäjääottamaan myös sen esittelyyn mukaan. Oppilaalle kerrottiin ennenkäytettävyystestin alkamista testauksen säännöt ja tehtävät. Kasvun kansioonoli ennen testausta laitettu kaikille testaajille uusi viesti reissuvihkoon.Tutkija kävi videonauhan läpi useaan kertaan ja kirjoitti havainnoistaanvideolokin. Lokiin kirjoitettiin oppilaan toiminnat tietokoneen äärellä tarkastikohta kohdalta. Kuvaus käyttäjän hiiren käyttötaidosta, osa‐alueiden,kuvakkeiden tai tekstin havainnointi, – tai ymmärtämisvaikeudet merkittiinvideolokiin käytettävyysongelmien kartoittamista varten. Kunkin digitaalisenkasvun kansion osion kohdalla on merkintöjä käyttäjän itsenäisestäselviytymisestä, epäröinnistä, virheistä tai avun pyynnöistä. Lisäksi tarkasteltiinniitä toimintoja jotka eivät onnistuneet, tai joiden suorittaminen kesti liiankauan tai joissa ilmeni virheitä. Ongelmia tarkasteltiin kaikkien tutkimukseenosallistuneiden oppilaiden kesken.21

5. Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmätSuomessa on tehty tutkimuksia, joissa on tutkittu miten tietotekniikan jaerilaisten viestintävälineiden käytöllä voitaisiin tukea kodin ja koulunvuorovaikutusta sekä yhteistyötä. Tietokoneiden olemassaolo kaikissakouluissa sekä lähes jokaisessa kodissa ei luo kuitenkaan vielä riittävää pohjaahyvälle vuorovaikutukselle kodin ja koulun välille. On löydettävä myös sopiviasovelluksia vuorovaikutuksen saamiseksi. Tietotekniikan ja viestintävälineidenavulla on myös mahdollista kehittää koulun oppimisympäristöä ja tätä kauttaluoda oppilaalle monipuolisia sekä havainnoivia oppimiskokemuksia.Oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun ja oppimisen fyysisten ja henkistenedellytysten sekä oppimateriaalien muodostamaa kokonaisuutta, jonkatarkoituksena on tukea oppimistavoitteita [Haasio & Piukkula, 2001].Tässä tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan digitaalisen kasvunkansionominaisuuksia sekä soveltuvuutta koulumaailmaan. Tutkimuksentarkoituksena oli kartoittaa kasvun kansion ominaisuuksia ja ongelmia ja tehdäniistä johtopäätökset. Tutkimuksessa saatiin näkökulmia kolmelta erikäyttäjäryhmältä: opettajalta, oppilailta sekä vanhemmilta. Kullakinkäyttäjäryhmällä oli erilaiset toiveet ja mahdollisuudet sovelluksen käyttöön.Tässä luvussa tarkastellaan tutkimuksen tarkoitusta ja tavoitteita sekäkuvataan tutkimuksen tarkempi kulku. Tutkimuksen kohderyhmä esitellääntarkemmin ja kappaleen lopussa esitellään tutkimusmenetelmät.5.1 TutkimustehtävätTässä tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää oppilaan, vanhemman jatutkija‐opettajan näkökulmasta millainen digitaalisen kasvun kansionkäytettävyys on ala‐asteella. Tutkimuksella on pyritty löytämään kasvunkansion kehittämiseen tietoa siitä, miten helppokäyttöinen kasvunkansio onkohderyhmän oppilaiden mielestä ja mitä ominaisuuksia ala‐asteenkasvunkansion tulisi sisältää.Käytettävyystestin tavoitteena oli selvittää, löytyykö toimintojen joukostasellaisia toimintoja, joista tuotteen potentiaaliset käyttäjät eivät selviydykohtuullisessa ajassa ilman apua tai onko toimintojen joukossa tälle22

kohderyhmälle tarpeettomia tai liian vaikeita toimintoja. Potentiaalisillakäyttäjillä tarkoitettiin sovelluksen tulevia käyttäjiä, jotka tässä tapauksessaolivat 9‐13 ‐vuotiaat oppilaat. Tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena olilöytää kohderyhmälle sopivia toimintoja kasvun kansio – sovellukseen. Kasvunkansion tulisi sopia ns. ”mene ja käytä ʺ‐ käyttöön, jolloin oppilaat voisivatlisätä kertomuksia ja työnäytteitä kansioonsa itsenäisesti opettajankehotuksesta.Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida kasvunkansion yleistäkäytettävyyttä, jonka tulisi olla riittävän helppokäyttöinen alakoulun oppilaille.Tutkimuksen tavoitteena oli myös kartoittaa digitaalisen kasvunkansionkäytettävyysongelmat ja listata tutkimuksen aikana esiin tulleet uudetkehittämisideat. Tutkimuksen lopputuotoksena on esitys käytettävyydeltäänhyvästä ja pedagogisesti kouluun sopivasta digitaalisesta kasvun kansiosta.Eräänä tutkimuksen tavoitteena oli vielä osoittaa digitaalisen kasvun kansionpäiväkotiversion hyödyllisyys, jolloin sen kehittämistä kannattaisi jatkaakouluun sopivaksi.5.2 TutkimusongelmatTutkimuksella pyritään ensisijaisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:1. Millaisin osin digitaalinen kasvun kansio sopii alakouluun ja mitkä osa‐alueettästä versiosta eivät sovellu koululaisten sovellukseen ?2. Millainen kasvunkansion ns. päiväkotiversion käytettävyys on alakoulussa ?Tutkimustuloksissa tulee esille myös miten kasvun kansiota voisi kehittää lisää,jotta se sopisi paremmin alakouluun. Tutkimuksella vastataan myöskysymyksiin; Mitä haittaa/hyötyä digitaalisesta kasvun kansiosta onalakoulussa ? sekä miten kasvunkansio sopii oppilaan itsearvioinnintekemiseen ?5.3 TutkimusmenetelmätTämän tutkimuksen tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus (engl.case study). Tapaustutkimuksessa tutkija kuvaa hyvin tiiviisti jayksityiskohtaisesti yhtä tai useampaa tapausta tai yksilöä. Ilmiötä kuvataan senluonnollisessa ympäristössä. Tapaustutkimuksen tavoitteena on kuvata23

tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä ja aineistoa kerätään käyttämällä useitaeri menetelmiä [S. Hirsjärvi et. al, 2004, Taideteollinen korkeakoulu, 2005].Lisäksi tavoitteena voi olla tapauksen kehittäminen, jolloin puhutaanohjaavasta tapaustutkimuksesta.Tämä tutkimus oli ohjaava tapaustutkimus, sillä tutkimuksen tavoitteena olikerätä tietoa digitaalisesta kasvunkansiosta sekä osoittaa myös millä tavalla sitävoidaan parantaa. Tutkimukseen sisältyy siis myös suunnitelma kasvunkansion parantamisen ja kehittämisen toimenpiteiksi. Tapauksen kohteenaolivat Länsi‐Teiskon koulun oppilaat sekä oppilaiden vanhemmat. Oppilaitatutkittiin heidän luonnollisessa ympäristössään koulussa. Tutkimuksenlähestymistapa on laadullinen, mutta tutkimustuloksia esitetään myöskvantitatiivisesti.5.4 Aineiston keruuTutkimuksen osien ja menetelmien kuvassa (kuva 2) on esitettytutkimuksen metodologia ja aineistonkeruumenetelmät. Digitaalisen kasvunkansio –sovelluksen käytettävyyden arvioimisessa on käytettykäytettävyystestausta sekä kyselevää tutkimusmenetelmää.Käytettävyystestauksen menetelmänä on käytetty soveltuvin osin sovelluksenvapaan läpikäynnin menetelmää sekä ääneen ajattelua, jotka on esitettykappaleessa 4.2.1. Kyselevistä tutkimusmenetelmistä tiedonkeruumenetelmänäon käytetty oppilaiden teemahaastattelua sekä vanhempien lomakekyselyä.Haastattelurunko on esitetty liitteessä 1 ja lomakekysely on liitteessä 2.Kyselevän tutkimusmenetelmän avulla on saatu materiaalia erityisestidigitaalisen kasvun kansion kehittämiseen.Kuva2. Tutkimuksen osat ja menetelmätOhjaava tapaustutkimusKäytettävyystutkimusKyselevätutkimusmenetelmäVapaan läpikäynninmenetelmäÄäneen ajatteluOppilaidenteemahaastatteluVanhempien 24kyselylomake

Käytettävyystestaukseen osallistui 13 Länsi‐Teiskon ala‐asteen oppilastasekä yhden oppilaan äiti. Oppilaiden teemahaastatteluun osallistui 13 oppilastaja viiden oppilaan vanhempi osallistui vanhemmille tarkoitettuun kyselyyn.Käytettävyystestaus ja oppilaiden haastattelu kuvattiin videokameralla. Koskatutkimuksen lähtökohta oli tuottaa uusia ajatuksia digitaalisen kasvunkansionkehittämiseen, oli hyvä että myös oppilaiden vanhemmilta on saatukehittämisideoita, joita tarkastellaan lasten ajatuksia vasten.Haastattelu ja kasvun kansion käytettävyystestaus suoritettiin oppilailletutussa ympäristössä eli oppilaiden omassa luokassa. Oppilaat osallistuivatkäytettävyystestaukseen yksitellen ja kukin omalla vuorollaan. Testi‐ jahaastattelutilanteessa paikalla olivat vain tutkija sekä oppilas ja tilanne pyrittiinrauhoittamaan muulta häiriöltä. Tilanne oli luonteva ja haastattelun aikaistakeskustelua helpotti oppilaan ja haastattelijan tuttuus, sillä tutkija työskentelioppilaiden opettajana tutkimuksen teon aikana.Aikuisten kasvun kansion kehittämisideoita kartoittava haastattelutapanoudatti perinteisen haastattelun linjaa. Vanhemmat täyttivät kyselylomakkeenitsenäisesti.5.4.1 TeemahaastatteluTeemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä ja soveltuuhyvin useiden tieteenalojen tiedonkeruumenetelmäksi. Puolistrukturoidullamenetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jossa haastattelun aihepiirit ovatennalta määritetty ja niiden tarkoituksena on auttaa haastattelijaa ottamaan nehaastatteluun mukaan [Hirsjärvi & Hurme, 1982 ja Huotari et. al, 2003]. Tässätutkimuksessa haastattelun keskeisimpinä teemoina olivat kasvun kansionkäyttäminen, käyttöliittymä, kasvun kansion hyödyllisyys sekä kasvun kansionkehittämisideat.Oppilaat osallistuivat kasvun kansion esittelyn jälkeen teemahaastatteluun,jonka avulla on saatu selville oppilaiden omakohtaisia ajatuksia digitaalisenkasvun kansion kehittämiseen. Näiden ajatusten pohjalta rakentuu hyvä pohjavarsinaisen ala‐asteelle suunnatun digitaalisen kasvunkansion suunnitteluun jatoteutukseen. Teemahaastattelun tarkoituksena oli nimenomaan saada selvilleuusia kehittämisideoita. Käytettävyystestauksen ja siihen liittyvän ääneenajattelun yhteydessä oppilaat kertoivat jo paljon hyviä kasvunkansionominaisuuksia ja uusia parannusideoita. Haastattelun vaikeutena oli saada25

oppilaita miettimään millaisia ominaisuuksia sovelluksessa voisi olla.Haastattelu nauhoitettiin myös videolle käytettävyystestauksen jälkeen.Teemahaastattelussa kysymyksiin ei ole sidottu vastausvaihtoehtoja, vaanhaastateltavat vastaavat kysymyksiin omin sanoin [Hirsjärvi & Hurme, 2000].Tutkimuksen uusia ajatuksia tuottava tavoite puolsi hyvin teemahaastattelunvalintaa, sillä haastattelija ei olisi voinut millään keksiä etukäteen kaikkiamahdollisia vastauksia. Haastattelukaavakkeen laatiminen olisi siitä syystäollut hankalaa.Teemahaastattelun kysymykset ovat avoimia ja haastateltavan onmahdollista tehdä lisäkysymyksiä haastattelun aikana [Hirsjärvi & Hurme,1982]. Perinteinen haastattelu on teemahaastatteluun verrattuna jäykkä, eikä semahdollista haastattelijan lisäkysymyksiä. Teemahaastattelu antaahaastattelijalle mahdollisuuden puuttua keskusteluun lisäkysymyksiäesittämällä jos oppilaan vastaus on yllätyksellinen. Teemahaastattelussahaastattelija voi auttaa haastateltavaa haastattelun aikana jos kysymyksenasettelu ei ole onnistunut. Tämä puolsi teemahaastattelun valintaa, koskakäyttäjinä toimivat lapset.Teemahaastattelun avulla tuodaan esille haastateltavan näkökulmia ja seauttaa haastattelijaa ymmärtämään haastatteluvastauksia. Teemahaastattelu onkahden ihmisen välistä vuorovaikutusta eli haastattelijan ja haastateltavanvälistä keskustelua, jossa haastattelija voi auttaa haastateltavaa ymmärtämäänkysymyksen [Hirsjärvi & Hurme, 2000, Hirsjärvi & Hurme,1982].Teemahaastattelua käytetään kun halutaan kerätä tietoa asioista, joita eitunneta tai tiedosteta kovin hyvin [Huotari et. al, 2003]. Tästä johtuenteemahaastattelun valinta oli onnistunut. Teemahaastattelua käytettiinsoveltuvin osin, koska haastateltavina olivat lapset. Lasten ollessa tutkimuksenkohderyhmänä pidin tärkeänä, että kysytty asia ymmärretään oikein.Vuorovaikutteinen teemahaastattelu antoi siihen mahdollisuuden.Nauhoituksen purkuvaiheessa huomattiin, että haastattelumateriaalissa olitutkimuksen kannalta turhaa tietoa, kuten esimerkiksi lasten pohdintaa siitämiksi koulussa on vain kolme tietokonetta. Analyysivaiheessa otettiin käyttöönvain sellainen tieto, jolla on vaikutusta kasvun kansion kehittämiseen. Lastendigitaalisen kasvun kansion käyttämisaika jäi kuitenkin niin lyhyeksi, etteiväthe kyenneet muodostamaan selkeää ajatusta kasvun kansio ‐sovelluksenrakenteesta ja sen kehittämisestä.26

5.4.2 Vanhempien kyselylomakeViiden oppilaan vanhempi osallistui tutkimukseen kyselylomakkeella,jonka tarkoituksena oli saada vanhempien ajatuksia kasvun kansionmerkityksestä ja sen kehittämismahdollisuuksista. Vanhemmille osoitettulomake sisälsi kasvun kansion kokemukseen, hyötyyn ja kehittämiseen liittyviäavoimia kysymyksiä. Vanhemmat vastasivat kyselyyn itsenäisesti.Lomakkeessa kartoitettiin vanhempien käsityksiä digitaalisen kasvun kansiontoiminnoista Likert asteikolla. Asteikon numerolla yksi he ilmaisivat toiminnonerittäin hyväksi ja numerolla viisi toiminto oli erittäin huono.Kyselylomakkeella saatu tieto on käsitelty aineistolähtöisesti. Tutkimuksenkannalta merkittävä tieto on luokiteltu teemoittain käyttäen samoja teemojakuin kyselykaavakkeessa. Mielipiteitä kasvun kansion toiminnoista, kutenreissuvihkosta, on kerätty kyselykaavakkeessa likert asteikon avulla. Osioidentulokset on yhdistetty ja esitetty.5.4.3 Tutkijan arvioTutkijalla on tekninen pohjakoulutus ja työskenteleminen opettajantoimessa mahdollistaa tutkijalle tarkastella tutkimuksensa sovellusta itsekinkriittisesti opettajan näkökulmasta. Tutkija on suorittanut ennen oppilaidenkäytettävyystestausta oman käyttävyysanalyysin digitaalisestakasvunkansiosta. Tutkijan näkökulmia tarkastellaan oppilaiden ja vanhempiennäkökulmia vasten.5.4.4 Aineiston käsittelyKäytettävyystestauksesta saadut aineistot laskettiin käyttäjien avun tarpeetja ne yhdistettiin kasvun kansion toimintojen mukaan. Avun tarpeet luokiteltiinomaksi ryhmäkseen ja samalla tarkasteltiin onko kyseessä kokemattomantietokoneen käyttäjän ongelma vai varsinainen käytettävyysongelma. Mikälisamassa toiminnossa ilmeni useita avun tarpeita, siihen pyrittiin löytämäänselitystä.Vanhempien kyselylomakkeen pohjalta saatu likert asteikon aineistonvastausvaihtoehtojen esiintymiskerrat laskettiin yhteen ja ne luokiteltiin kasvunkansion toimintojen mukaan. Avoimet kysymykset kasvun kansion käytöstä,hyödyllisyydestä ja kehittämisideoista yhdistettiin oppilaiden vastauksiin.27

Vastaukset luokiteltiin teemojen mukaan ja mikäli vastauksissa ilmenee samojavastauksia ne laskettiin yhteen.5.5 Tutkimusmenetelmien arviointiKäytettävyystestauksen menetelmänä käytettiin soveltuvin osin vapaanläpikäynnin menetelmää ja ääneen ajattelua. Vapaan läpikäynnin valintaapuolsi se, että käyttäjä saa siinä vapaasti valita esittämisjärjestyksensä. Koskakohderyhmänä olivat lapset, kaikkia menetelmiä käytettiin soveltuvin osin.Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tutkija esitti esimerkiksi ääneen ajattelussaoppilaille koko ajan kysymyksiä saadakseen selville heidän toimintojen jaajatusten syyt.Käytettävyystestauksen jälkeen suoritettu oppilaiden teemahaastattelu olionnistunut ja tulosten käsittely ei tuottanut suurempia vaikeuksia.Teemahaastattelu tarkoituksena oli saada oppilaiden ajatuksia digitaalisenkasvun kansion kehittämiseen. Vaikka teemahaastattelun valmisteluihin,haastatteluun sekä tulosten käsittelyyn meni paljon aikaa, uskon että sen tuomahyöty oli kuitenkin parempi kuin lomakekyselyn avulla kerätty tieto olisi ollut.Teemahaastattelun avulla kasvun kansion kehittäminen ja uusien ideoidenkartoittaminen onnistui hyvin. Lomakekyselyn ongelmana on useinhaastateltavan vaikeus ymmärtää kysymystä. Usein myös haastattelijanlaatimat valmiit vastausvaihtoehdot eivät kata kaikkia mahdollisiahaastateltavilta tulevia vastauksia, jolloin vastaajat joutuvat vastaamaanlähinnä omaa mielipidettään olevaan vaihtoehtoon [Hirsjärvi & Hurme, 2000].Tämä tietysti vaikuttaa tutkimustulosten luotettavuuteen.Vanhempien vastaaminen lomakekyselyyn oli hieman hankalaa, sillä heolivat nähneet kasvun kansion lastensa opastuksella vain kerran eivätkä näinollen olleet muodostaneet siitä selkeää käsitystä. Vanhempien haastattelunonnistunein osio oli kuitenkin uusia ideoita tuottavat avoimet kysymykset.5.6 KohderyhmäTutkimuksen käytettävyystestaus toteutettiin noin 50 kilometrin päässäTampereelta sijaitsevalla Länsi‐Teiskon kyläkoululla Kurussa kevään 2004aikana. Tutkimuksen tekijän työskentely Länsi‐Teiskon koululla opettajanaperustelee hyvin tutkimusympäristön ja kohderyhmän valintaa. Länsi‐Teiskonkoulu sijaitsee Etelä‐Kurussa noin 10 kilometrin päässä Kurun keskustasta.28

Länsi‐Teiskon koulu on 100‐vuotias kyläkoulu, jossa tutkimuksen tekohetkellätoimi kaksi opettajaa. Toisella opettajalla oli seitsemän esikoululaisestaperuskoulun toiselle luokka‐asteelle olevaa oppilasta ja toisella opettajallakolmetoista 3‐6 ‐luokkalaista oppilasta.Ennen tutkimuksen alkamista oppilailta ja heidän vanhemmiltaan kysyttiinlupa lapsen osallistumiseen tutkimukseen. Lupalapussa myönnettiin myös lupalapsen valokuvaamiseen sekä käytettävyystestauksen ja haastattelunvideointiin. Lapsen kuvan laittamiseen digitaaliseen kasvun kansioonpyydettiin vielä erikseen omalla lupakyselyllä. Oppilaiden ollessa alaikäisiälupa oli kysyttävä myös vanhemmilta.Käytettävyystutkimus tapahtui Länsi‐Teiskon koulun luokassa jatyöskentely tietokoneen ääressä kuvattiin videolle. Oppilaat osallistuivatkäytettävyystestaukseen yksi kerrallaan ja yksitellen, jolloin paikalla olivat vainoppilas testaushenkilönä sekä tutkija. Videonauhoituksen vaihteluväli on 20 –40 minuuttia. Tutkimukseen osallistuivat 3‐6 luokkalaiset oppilaat, jotka olivatiältään 9–13 –vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista tyttöjä olikahdeksan ja poikia oli viisi.Vanhempien näkökulmia tarkasteltiin viiden oppilaan vanhemmanteemahaastattelun tulosten pohjalta. Vanhempien ajatuksia digitaalisestakasvun kansiosta tarkasteltiin lasten ajatuksia vasten. Yksi aikuinen osallistuimyös kasvunkansion käytettävyystutkimukseen, käyttäen digitaalista kasvunkansio sovellusta ja esitellen tutkijalle oman lapsensa kansion.Tutkimukseen osallistuneet oppilaat olivat tietokoneen käyttötaidoissaanhyvin eritasoisia. Taulukossa 1 esitellään kohderyhmän perustiedot. Oppilaansukupuoli tulee esille nimestä. Oppilaiden nimet on muutettu. Oppilaan ikä jaarvio tietokoneen käyttötaidoista perustuvat tutkijan opettajan toimessakerättyihin tietoihin. Viimeisessä sarakkeessa olevat huomiot tutkimuksenaikana kuvaavat käyttäjän toimia käytettävyystestauksen aikana. Tutkijaanalysoi käyttäjän työskentelyä käytettävyystestin aikana ja teki havainnotkäyttäjän toimista.29

Taulukko1. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien oppilaiden perustiedot.Käyttäjien nimet on muutettu.Käyttäjä TietokoneenkäyttötaidotKäyttää tietokonettasäännöllisestiHuomioita tutkimuksen aikanaJouni Heikko Ei Tarvitsi erittäin paljon tukea jarohkaisua. Näppäimistö ja hiirituntematonPaula Kohtalainen Kyllä Sujuva käyttö, nettiyhteydenottaminen vaikeaaAntti Hyvä Kyllä Kaikki sujui, ei vaikeuksiaMikko Kohtalainen Kyllä Tarvitsi vähän tukea ja vihjettäMari Hyvä Kyllä Määrätietoinen eteneminen, ei tarvitsetukeaEnni Hyvä Kyllä Ymmärtää sanastoa, ei tarvitse tukeaAmanda Hyvä Kyllä Navigointi onnistuu hyvin, ei tarvitsetukeaSilja Hyvä Kyllä Ei tarvitse tukeaHeidi Heikko Ei Näppäimistön, hiiren käyttö vaikeaaTarvitsi paljon tukea ja apuatoimintojen löytymiseenJaana Hyvä Kyllä Määrätietoinen eteneminen, ei tarvitsetukeaHanna Heikko Ei Näppäimistön ja hiiren käyttö vaikeaaTarvitsi paljon tukea ja apuatoimintojen löytymiseenNiilo Kohtalainen Kyllä Käyttö rohkeaa, tunnistaa linkinmerkinTarvitsi vähän tukea ja vihjettäLassi Hyvä Kyllä Määrätietoinen eteneminen, ei tarvitsetukeaTietokoneen käyttötaidot on määritelty seuraavasti: Oppilas on tietokoneenkäyttötaidoiltaan heikko, mikäli tietokoneen näppäimistön ja hiiren käyttö onvaikeaa ja oppilas ei tunnista tietokoneen käytössä ilmeneviä tunnisteita.Tällaisia ovat esimerkiksi linkin merkkinä käytetty alleviivaus, josta hiirennäppäimen painalluksella siirrytään näytöllä toiseen paikkaan. Käyttäjä eikykene kohdistamaan hiirtä nopeasti vaadittuun paikkaan. Kursori eli hiirenosoitin ei siis osu näytöllä esimerkiksi alleviivattuun linkkiin. Kohtalaisestitietokonetta käyttävä tunnistaa tietokoneen perusperiaatteet mm. linkin merkinja osaa kohdistaa hiiren helposti haluamaansa paikkaan. Hyvä tietokoneenkäyttäjä osaa luontevasti ja joustavasti hiirtä ja näppäimistöä käyttäen siirtyäsovelluksessa tilasta toiseen. Hyvä käyttäjä tunnistaa takaisin – nappulan30

toimintatavan. Määritelmät pohjautuvat selkeästi oppilaan tietokoneen käytönkokemukseen, mitä enemmän oppilas on käyttänyt tietokonetta sitä paremminkäyttäminen onnistuu.31

6. TutkimustuloksetKäytettävyyden arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, millaisiakäytettävyysongelmia kasvun kansion käytössä tulee ilmi. Haastattelujentarkoituksena oli saada ajatuksia kasvun kansion tarpeellisuudesta, hyödystä jauusista kehittämisideoista. Tulosten esittelyssä tulokset on yhdistetty ja onesitetty kasvun kansion toimintojen mukaan. Tulosten esittely tällä tavallaantaa lukijalle mahdollisuuden tutustua kasvun kansio –sovellukseen.Tässä kappaleessa esitellään digitaalisen kasvun kansionkäytettävyystutkimuksen tulokset. Tuloksissa on esitelty erikseen oppilaidenkäytettävyystestauksen tulokset ja haastattelun tulokset. Tulokset, jotka onsaatu haastattelusta on kerrottu erikseen. Vanhemmilta saadut tulokset onmainittu myös erikseen.Taulukossa 2 on esitelty kasvun kansion toiminnot, joiden läpikäynti jaesittely kuului käytettävyystestauksen tehtäviin. Käyttäjillä ilmeni erilaisiavaikeuksia eri toiminnoissa ja ne ongelmat on yhdistetty toiminnottain jahenkilön mukaan. Taulukossa X merkintä tarkoittaa, että kyseisellä henkilölläilmeni vaikeuksia tietyssä kasvun kansio –sovelluksen toiminnossa. Mikälivaikeuksia ei ole ollut, ruutu on tyhjä.32

Taulukko 2. Avun tarpeiden ilmeneminen henkilön ja toiminnon mukaan.Toiminto1.1 Käyttäjäkirjoittaaselaimeeninternetosoitteentai löytääosoitteen muualta1.2 Käyttäjäkirjoittaatunnuksen jasalasanan oikein2.1 Käyttäjä avasireissuvihkotoiminnon2.2Lukemattomien viestientunnistaminen2.3 Viestinlukeminen2.4 Viestinpoistaminen3.1 Käyttäjäavasi viikkoohjelman3.2 Edellisenviikon (21)ohjelma4.1 Käyttäjä avasikeskustelupalstan4.2 Kesälomasuunnitelmia –keskusteluunosallistuminen4.3 Oman tarinankirjoittaminen5.1 Käyttäjäesitteli omanmatematiikan taiäidinkielenkansion5.2 Tekstin taikuvan esittäminen5.3 Kommentinlisääminen6.1 Käyttäjäesittelee minä itse–toiminnon7.1 Käyttäjäesitteleeilmoitustaulun8.1 Käyttäjälöytää kirjauduulos- linkin9.1 SelaimensammuttaminenJouni PaulaAntti Mikko MariEnniAmandaSiljaHeidiJaanaHannaNiiloLassiX X X X X X X XX X X X XXXXXX X X XXXAikuinenX X X X X X XX X XXXXXXX X X XXX X X XXXXXXX33

Taulukossa 3 käyttäjien avuntarpeet on yhdistetty. Ensimmäisessäsarakkeessa on esitelty oppilaiden yhteenlaskettu avun tarpeiden määrä. Lastenmaksimimäärä käytettävyystestauksessa oli 13. Viimeisessä sarakkeessa X‐merkillä on ilmoitettu, mikäli yhdellä käytettävyystestaukseen osallistuvallalapsen vanhemmalla ilmeni avun tarvetta ko. kasvun kansion toiminnonesittelyn yhteydessä.Taulukko 3: Avun tarpeiden ilmeneminen ja sen muodot sovelluksen eritoiminnoissa.Toiminto1.1 Käyttäjä kirjoittaa selaimeenkasvunkansionInternetosoitteen tai löytääosoitteen muualta1.2 Käyttäjä kirjoittaatunnuksen ja salasanan oikein2.1 Käyttäjä avasi reissuvihkotoiminnonEsiintymiskerrat x/13EsiintyminenaikuisellaAvun tarpeet7 X Ei muista osoitetta, tai eitiedä kuinka selain avataan4 X Ei muista salasanaa taitunnusta, kirjoitusvirhe2 Linkki merkinymmärtämisvaikeus, eilöydä tekstiä näytöltä2.2 Lukemattomien viestien 2 Tekstintunnistaminenhahmottamisvaikeus2.3 Viestin lukeminen 1 Linkki2.4 Viestin poistaminen 1 X Linkki3.1 Käyttäjä avasi viikko‐ 4 Navigointi vaikeus,ohjelmanLinkki3.2 Edellisen viikon (21) ohjelma 6 X Nuoli rolleri –näppäimentoiminto tuntematon4.1 Käyttäjä avasi2 X Vaikeus löytää pääsykeskustelupalstantoimintoon4.2 Kesäloma suunnitelmia –keskusteluun osallistuminen1 X Navigointivaikeus, viestinavaaminen4.3 Oman tarinan kirjoittaminen 1 Navigointivaikeus5.1 Käyttäjä esitteli omanmatematiikan tai äidinkielen2 Hiiren kohdistamisvaikeus,vaikeus löytää toimintokansion5.2 Tekstin tai kuvan2 Navigointivaikeusesittäminen5.3 Kommentin lisääminen 3 X Navigointivaikeus6.1 Käyttäjä esittelee minä itse – ‐ X Navigointivaikeustoiminnon7.1 Käyttäjä esitteleeilmoitustaulun1 Hiiren kohdistamisvaikeus8.1 Käyttäjä löytää kirjauduulos‐ linkin2 Vaikeus löytää haluttutoiminto9.1 Selaimen sammuttaminen 3 X Tietokoneen käytön vaikeus34

Numerointi toiminnon edessä vastaa myöhemmin tässä kappaleessakäytettyjä numerointeja. Esimerkiksi taulukon (taulukko 3) kohta 2.3 viestinlukeminen käsitellään alaluvussa 6.2 reissuvihko ja sieltä edelleen alaluvussa6.2.3 Käyttäjä lukee lukemattoman viestin.Tutkimukseen osallistuneiden testikäyttäjien yleisimmät avun tarpeetluokiteltiin seuraavanlaisiin (taulukko 4) tietokoneen käytön perustoimintojenmukaisiin luokkiin:Taulukko 4. Avun tarpeiden luokittelu ja sen ilmenemismuodot.Avun tarpeen luokitusNavigointivaikeusLinkkiHiiren tai tietokoneen käyttöongelmaHahmottamisvaikeusVaikeuden ilmenemismuodotVaikeus hahmottaa missä on ja mitenetenisi, vaikeus palata toisesta tilastatoiseen.Käyttäjä ei ymmärrä linkin tarkoitustaeikä osaa painaa siitä.Vaikeuksia kohdistaa hiiri oikeaanpaikkaan tai vaikeuksia käyttäätietokonetta (nuoli rollerin käyttö).Vaikeus löytää haluamaansa toimintoa6.1 Sisään kirjautuminenDigitaalinen kasvun kansio (portfolio) on verkkosovellus ja käyttäjättarvitsevat oman salasanan kirjoittautuessaan sovellukseen sisään. Jokaisellatutkimukseen osallistuneella oppilaalla sekä tutkijalla oli omat henkilökohtaisetsalasanat, joiden luovuttaminen ulkopuolisille oli vapaaehtoista.6.1.1 Käyttäjä kirjoittaa selaimeen kasvunkansion internetosoitteen tai löytääosoitteen muualtaLuokkahuoneessa oli yksi verkkoon liitetty tietokone, jota käytettiintutkimuksessa. Tietokoneen leikepöydällä oli Netscapen ja Explore –selaimien35

kuvakkeet. Kaksi tutkimukseen osallistunutta oppilasta eivät osanneet avatalainkaan selainta. Näillä oppilailla oli heikko tietokoneen käyttötaito, he eivätolleet käyttäneet tietokonetta muualla kuin joskus koulussa ja siksi selain –käsite oli heille tuntematon.Mari on hyvä ja kokenut tietokoneen käyttäjä ja hänen ainoaksikäytettävyysongelmakseen muodostui hankalalta kuulostava internetosoite,www.tarha.tampere.fi/lansi‐teisko. Mari ei löytänyt osoitetta selaimenhistoriatiedoista eikä muistanut osoitetta ulkoa. Osoitteen etsiminen selaimenhistoria tiedoista oli yleistä, mutta se on epäluotettava keino, sillä historiatiedotvoidaan tyhjentää tai ne tyhjentyvät automaattisesti. Kahden oppilaan mielestäosoite oli vaikea muistaa kun se ei muistuta koulua, eikä muutakaan tuttua.Osoitteen löytämistä voi helpottaa asettamalla linkki internetselaimen suosikitkansioon.Internetselaimen avaaminen ja kasvun kansion internet osoitteenkirjoittaminen – toiminnon yhteydessä ilmeni ongelmia yli puolella (7/13)tutkimukseen osallistuvilla oppilailla.6.1.2 Käyttäjä kirjoittaa kasvun kansion tunnuksen ja salasanan oikeinJokainen oppilas oli saanut oman kasvun kansion tunnuksen ja salasanan.Tunnuksen ja salasanan tarkoitus oli epäselvää vain yhdelle oppilaalle. Tunnusoli oppilaan nimi ja salasana joku lintu. Molemmat olivat muistamisenhelpottamiseksi sanoja eivätkä kirjain‐ tai numeroyhdistelmiä. Yhdelläoppilaalla tuli kirjoitusvirhe salasanassa. Yksi oppilas ei muistanut salasanaaollenkaan ja kaksi muisti salasanana pienen avustuksen jälkeen. Aikuis‐testaajaei tiennyt tunnusta eikä salasanaa, koska ei ollut koskaan sovellusta käyttänyt.Haastattelun tulosten mukaan kirjautumissivu (kuva 3.) koettiinpositiiviseksi ja kukkakuva miellettiin pirteäksi ja kivaksi.36

Kuva3. Kasvun kansioon sisään kirjautuminen6.2 ReissuvihkoReissuvihkon välityksellä opettaja voi olla yhteydessä oppilaan vanhempiinoppilasta koskevissa asioissa. Reissuvihkon kautta kulkevat tärkeät,muistettavat asiat kodin ja koulun välillä. Kullakin oppilaalla on omareissuvihko kasvun kansiossa ja se näkyy vain omistajalle. Mikälireissuvihkossa on uusia viestejä se ilmoitetaan etusivulla tekstillä”reissuvihkossasi on uusia viestejä”. Kun viesti on luettu se merkitään luetuksi.Digitaalinen reissuvihko nähtiin oppilaiden haastattelun tulosten pohjaltahyödylliseksi apuvälineeksi, sillä sen avulla opettaja voi tiedottaa asioita useallevanhemmalle kerrallaan.Vanhempien haastattelun tuloksissa reissuvihko toiminto jakoi vanhempienmielipiteet laajalti. Reissuvihko nähtiin erittäin hyvänä toimintona 3/5tapauksessa, hyvänä 1/5 ja huonona 1/5 tapauksessa. Yksi miespuolinenvanhempi koki reissuvihkon tarpeettomana toimintona, mutta muut neljänäkivät sen tarpeellisena. Toimintoa tarpeettomana pitävän vanhemmanmielestä se ei voita perinteistä paperista reissuvihkoa eikä yhteiskunta ei olevielä valmis digitaalisten tuotteiden käyttämiseen, koska toistaiseksi niinharvoilla ihmisillä on mahdollisuus päivittäiseen tietokoneen ja internetinkäyttöön.Toisaalta tutkijan näkökulmasta tarkasteltuna digitaalisen reissuvihkontarkoitus ei ehkä kuitenkaan ole korvata perinteistä reissuvihkoa vaan ollatukena sille.37

Kaksi vanhempaa kommentoi, että digitaalisen reissuvihkon koko hyötyolisi käytettävissä vain jos koko koululuokka on hankkeessa mukana.Reissuvihkosta asioiden tarkistaminen olisi vaivatonta kun pienet koulustatuodut laput katoavat helposti. Kaikki viisi vanhempaa pitivät kaikestahuolimatta digitaalista reissuvihkoa tulevaisuuden juttuna, kehitys eteneesiihen suuntaan.6.2.1 Käyttäjä avaa reissuvihko toiminnon valitsemalla reissuvihko tekstinkasvunkansiostaVain kahdella kolmestatoista (2/13) käyttäjällä oli ongelmia tämäntoiminnon avaamisessa. Jounilla oli vaikeuksia hahmottaa, mistä löytäisireissuvihko –tekstin, hänellä oli selvästi keskittymisvaikeuksia lukea tarkastinäytön tekstit. Antti taas ei hahmottanut, että alleviivaus on linkin merkki jasiitä on tarkoitus painaa. Antti yritti etusivulla painaa reissuvihko tekstinedessä olevasta > ‐merkistä, joka on vain merkki näytöllä eikä siitä tapahdumitään. Muut käyttäjät, aikuiskäyttäjä mukaan lukien kokivat reissuvihkotoiminnon olevan hyvin esillä eikä heillä ollut ongelmia sen löytymisessä. Kunreissuvihko avautui, ruudulla on kuvan 4 mukainen näkymä.Kuva 4. Reissuvihko toiminto.6.2.2 Käyttäjä etsi lukemattomia viestejäNäyttöruudussa näkyy taulukko (kuva 4), jonka sarakkeissa ylärivillä onviesti, luettu ja päiväys tekstit tummennetulla pohjalla. Viesti tarkoittaa38

vihkoon kirjoitettua viestiä ja näytöllä on hieman viestin alkutekstiäalleviivauksella, luettu sarakkeessa ilmoitetaan kyllä ja ei tekstillä onko viestiluettu. Viimeisessä sarakkeessa on viestin kirjoituspäivä. Vain kahdellakokemattomalla tietokoneenkäyttäjällä oli vaikeuksia selviytyä tästä osiosta,muut selviytyivät ongelmitta. Molemmat kokivat sarakkeen luettu tekstinvaikeaksi huomata.6.2.3 Käyttäjä luki lukemattoman viestinKäyttäjän oli tarkoitus hakea viestien joukosta jokin lukematon viesti jalukea se. Viestin alkuosa näkyy ensimmäisessä sarakkeessa alleviivattuna eli seon linkki viestiin. Hanna, kokematon tietokoneen käyttäjä ei osannut avataviestiä kun ei tiennyt alleviivauksen tarkoittavan linkkiä viestiin. Kaikki muuttunnistivat lukemattoman viestin ja kykenivät lukemaan sen. Kun haluttu viestion valittu, viesti tulee ruudulle kuvan 5 mukaisesti.6.2.4 Viestin poistaminenNäytön (kuva 5) yläosassa ja linkit, joidenhavaitseminen oli Jounille ja aikuistestaajalle vaikeaa. Muilla ei ollut vaikeuksiaviestin poistamisessa. Aikuistestaajan mielestä linkkien tulisi olla sivunalaosassa, jolloin ne olisi helpommin havaittavissa.Kuva 5. Viestin lukeminen, muokkaaminen ja poistaminen reissuvihkosta.39

Näpäyttämällä linkkiä, näytön yläreunassa kysytään vielä:poistetaanko viesti ? Painamalla linkkiä avautuu alla olevan kuvan (kuvan 6)mukainen näkymä. Käyttäjä voi muokata viestiä tai merkitä senlukemattomaksi. Kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaat sekä aikuistestaajakokivat tämän ominaisuuden sopimattomaksi koulumaailmaan. Vanhempien jaopettajan välille tarkoitettua viestiä, ei oppilaiden pitäisi päästä muokkaamaan.Kuva 6. Viestin muokkaaminen reissuvihkossa.6.3 Viikko‐ohjelma”Tällaisessa pienessä maalaiskunnassa kyläläiset voisivat seurata kyläntapahtumia viikko‐ohjelman avulla kotoaan. Näin se palvelee koululaistenlisäksi myös kyläläisiä !” (erään vanhemman kommentti)Viikko‐ohjelman tarkoituksena on informoida oppilaita luokan tapahtumista jailmoittaa tärkeitä päivämääriä kalenterityyppisesti. Viikko‐ohjelma näkyysamanlaisena jokaiselle käyttäjälle. Vain opettaja voi laittaa viikko‐ohjelmaantietoja.Vanhempien haastattelussa tuli ilmi, että 4/5 vanhemmista koki viikkoohjelmanhyväksi ja yksi vanhempi melko hyväksi toiminnoksi. Viikko‐ohjelmanähtiin kuitenkin hyödyllisenä ”tiedoitusvälineenä”, josta lasten ja vanhempien40

on hyvä tarkistaa, mitä koulussa tapahtuu. Vanhemmat kommentoivat, ettäparas hyöty viikko‐ohjelmasta saadaan säännöllisellä käytöllä.6.3.1 Käyttäjä avasi viikko‐ohjelma toiminnon ja esitteli kuluvan viikonViikko‐ohjelma linkin löytyminen oli neljälle (Paula, Mikko, Jaana ja Hanna)oppilaalle vaikeaa. Mikäli oppilas oli jo esitellyt muita osioita sovelluksesta,paluu etusivulle saattoi olla vaikeaa. Kolmella vaikeus oli juuri navigoinnissa,vaikea hahmottaa missä tilassa kulloinkin ollaan. Etusivulta viikko‐ohjelmanlöytyminen olikin jo sitten helpompaa. Jaanalla oli vielä vaikea muistaa, ettäalleviivaus on linkki jonnekin.Viikko‐ohjelmaan avautui automaattisesti kuluvan viikon tapahtumat.Digitaalisen kasvun kansion käytettävyystestaus suoritettiin 10.–14. toukokuutaviikolla 20. Tässä vaiheessa esittelen kuitenkin vuoden 2005 viikon 2, koska ensaanut haettu digitaalisesta kasvun kansiosta enää vuoden 2004 viikkoa.Kuvassa 7 on esitetty muokkaa viikko‐ohjelmaa toiminto, jota voi siisainoastaan opettaja käyttää. Viikko‐ohjelmassa oli käytettävyystestauksenaikana ongelmia päivämäärien kanssa ja nyt ongelmia oli tietojentallentamisessa. Kuten kuvasta 7 näkyy, viikko‐ohjelman kirjoittamiseentarkoitettujen ruudukkojen skaalaus on näytöllä sekaisin. Tällaisia näytön koonja näytölle asetetun tekstin yhteensovittamisongelmia tuli muutaman kerranesille tämän tutkimuksen aikana. Viikko‐ohjelman ongelmat ovat sovelluksenteknisiä virheitä, joiden korjausvastuu on sovelluksen kehittäjillä eikä niillä olemerkitystä tämän tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tällaiset ongelmathuonontavat luonnollisesti tuotteen käytettävyyttä.41

Kuva 7. Viikko‐ohjelma.6.3.2 Käyttäjä esitteli edellisen viikon (21) ohjelmanViikon 21 hakeminen oli vaikeaa kuudelle (6/13) oppilaalle sekäaikuiskäyttäjälle. Kuvassa 7 näkyy viikko 2, koska kirjoitustyötä tehdessäni ensaanut enää esille kasvun kansion viikkoa 21. Viikon numero piti valitavierityspalkin takaa nuoli‐ rolleria painamalla, joka oli kokemattomilletietokoneen käyttäjille hankalaa. Vierityspalkin näyttö ei hiiren painalluksenmyötä mene automaattisesti alaspäin, käyttäjän täytyi valita alaspäin osoittavanuoli päästäkseen valitsemaan viikko 21. Viikon voi valita myös siirtymällärullausmekanismilla alaspäin. Kokemattomille tietokoneen käyttäjillemolemmat tavat olivat vaikeita.Kasvun kansiossa on käytetty perinteistä tietokoneen käyttöliittymänrakennetta valintatilanteessa eli vierityspalkkia. Kokeneemmat tietokoneenkäyttäjät tiesivät heti kuinka vierityspalkkia käytetään osoittamalla hiirenkohdistimen oikeaan paikkaan. Normanin mukaan [Norman, 1988]samantapaisten tuotteiden tai esineiden käyttötaito/tietous siirretään helposti42

uuteen tuotteeseen. Tämä tulee myös Normanin määrittelyä hyvästäkäyttöliittymästä jossa esineen mahdollisuudet eli muodot antavat viitteitä senkäytöstä [Norman, 1988]. Vierityspalkin rakenne antaa muodollaan merkkejäsiitä, mikä osa on liikkuva ja mikä eivät.Viikon vaihtavaa valintaruutua oli käytettävyystestaukseen osallistuneillatestaajilla vaikea löytää ja valinnan jälkeen piti vielä painaa vaihda –nappulaa.Kuvassa 7 ei tällaista nappulaa enää ole, koska sovellusta on ilmeisesti kehiteltyja muutokset ovat tulleet huomaamatta myös tähän testisovellukseen.Yksitoista kolmestatoista (11/13) käyttäjästä oli sitä mieltä, että vaihdanappula on tarpeeton. Haluttu viikko voisi tulla esille heti kun viikon numeroon valittu. Myös aikuiskäyttäjä oli sitä mieltä. Toisaalta käyttäjät kokivat vaihda‐ nappulan tarkoituksen selväksi ja hyväksi, kun he nyt tietävät sen olevanolemassa. Näytöllä näkyy aina kahden viikon ohjelmat, yläosassa se valittu taimeneillään oleva viikko ja alaosassa siitä seuraava viikko. Tutkijan mielestähavainnollisuutta voitaisiin parantaa lisäämällä viikkonumeroinnit.Viikko‐ohjelmassa ilmeni digitaalisen kasvun kansion toiminnallinen virhe,viikko numeroa vaihtamalla viikon ohjelma ei kuitenkaan vaihtunut.Molemmissa viikoissa näkyi sama ohjelma, vaikka järjestelmään oli kirjoitettukullekin viikolle oman ohjelmansa.6.4 KeskustelupalstaKeskustelupalstan kautta koulun henkilökunta, oppilaat tai vanhemmat voivatherätellä keskustelua ajankohtaisista teemoista kuten kasvatuksesta,harrastuksista jne. Keskustelupalstan keskustelut ovat julkisia eli ne näkyvätjokaiselle käyttäjälle. Henkilökohtaisempaan keskusteluun on tarkoitettureissuvihko –toiminto. Keskustelu on mahdollista koko koulun tai tietyn luokankesken. Keskustelun laajuuden määrittelee opettaja.Jokainen vanhempi piti keskustelupalstaa tarpeellisena toimintona, muttasuhtautuminen keskustelupalstaan kasvun kansioon kuuluvana toimintonajakoi mielipiteitä. Kuvassa 8. on esitetty vanhempien mielipiteetkeskustelupalstasta.43

Kuva 8. Vanhempien mielipiteiden jakaantuminen keskustelupalstasta.43210Erittäin hyvä Hyvä Melko hyvä Huono Erittäin huonoKeskustelupalsta nähtiin hyvänä keskustelualustana, jossa voisi keskustellaerilaisista ajankohtaisista teemoista. Yksi vanhemmista piti keskustelupalstantoimivuutta hankalana, sillä hän ei ollut huomannut koko toimintoa eikähänelle selvinnyt kuinka sinne pääsee. Yksi vanhempi ehdotti, ettäkeskustelupalstalla voisi olla erikseen opettajan ja vanhempien välinenkeskustelupalsta sekä oppilaiden, vanhempien ja opettajan keskustelupalsta.Kuva 9. Kasvun kansion keskustelupalsta.6.4.1 Käyttäjä avasi Keskustelupalsta toiminnonKeskustelu toiminto ei ole etusivulla linkkinä, vaan vasemman reunan e‐kirjainta muistuttavan kuvakkeen takana. Mikolla, Jounilla ja aikuistestaajalla44

oli vaikeuksia löytää toiminto. He etsivät toimintoa näytöltä kierrekansionsisältä kommentoimalla: ”sen pitäis löytyä sieltä mistä muutkin toiminnot ovatlöytyneet.”6.4.2 Käyttäjä kertoi kuinka monta viestiä on oppilaiden kesäloma suunnitelmia–keskustelussa ja luki jonkun oppilaan kirjoittaman viestinKeskustelupalstassa on valittu oppilaiden kesälomasuunnitelmiakeskustelu, jolloin taulukossa (kuva 10) on esitetty keskustelun aihe,päivämäärä sekä keskusteluun osallistuneet oppilaat. Painamalla hiiren napillaensimmäisen sarakkeen keskustelun aihetta kohdasta , pääseetutustumaan aiheeseen tarkemmin. Aiheen teksti on alleviivattu, joten setarkoittaa linkkiä.Jounilla ja aikuiskäyttäjällä oli hieman epäselvyyksiä kuinka viesti luetaan jamitä taulukon tiedot tarkoittavat. Pienen avustuksen jälkeen hekin pääsivätlukemaan kesäloma –suunnitelmia keskustelun viestejä.Kuva 10. Kesälomasuunnitelmia viestiin osallistuneet oppilaat.6.4.3 Käyttäjä kirjoittaa omat kesälomasuunnitelmansaOsalla käyttäjistä tuotti vaikeuksia palata viestin lukemistilastakirjoittamaan omaa viestiä (kuva 11). He selviytyivät siitä kuitenkin itsenäisesti,vain Jouni tarvitsi tutkijan apua. Viestin kirjoittaminen onnistui kaikilta hyvin.Viesti lisätään sovellukseen painamalla lähetä –nappulaa. Teksti oli useimpienmielestä hämäävä, he eivät kokeneet lähettävänsä viestiä vaan lisäävänsä sen45

sovellukseen. Oppilaiden mielestä lähetä viesti tekstistä tulee mieleensähköpostin lähettäminen. Mikäli lähetä nappulaa ei paineta, viesti ei tallennudigitaaliseen kasvun kansioon.Mahdollisuus perua viestin lisääminen on kaikkien testaukseenosallistuvien henkilöiden mielestä hyvä, mutta mahdollisuus päiväyksenvalintaan on tarpeeton. Testaushenkilöt uskoivat, että viestin lisäämiseenriittäisi kuluvan päiväyksen merkintämahdollisuus.Kuva 11. Keskusteluun osallistuminen keskustelupalstassa.6.5 Käyttäjän matematiikan tai äidinkielen kansioEnnen käytettävyystestausta oppilaat kokeilivat digitaalista kasvun kansiotavain kaksi kertaa ja lisäsivät silloin kansioihinsa muutamia juttuja, kuvia jatutustuivat sovelluksen pääperiaatteisiin. Tutkija oli tehnyt oppilaillematematiikan ja äidinkielen kansiot, joihin tutustuttiin nopeasti.Sovelluksen ylläpitäjä, esimerkiksi koulun opettaja voisi rakentaa oppilailleerilaisia projektikansioita eri teemojen ympärille. Projektikansiot voivat ollakoko ryhmän/luokan yhteisiä, jolloin sinne kerätään luonnollisesti luokanyhteisiä juttuja. Oppilaan henkilökohtainen kansio sisältää oppilaan omiatuotoksia ja se näkyy vain ko. oppilaalle.Vanhemmille projektikansion ja oppilaan oman kansion merkitys jäiepäselväksi. He pohtivat, millaisia projekteja koulussa tehdään. Osavanhemmista eivät nähneet kansioiden rakenteissa mahdollisuuksia muuhunkuin tekstin kirjoittamiseen ja pelkkä tekstin kirjoittaminen ei välttämättä ole46

kovin motivoivaa, eikä ehkä onnistu oppilailta ilman opettajan apua tekstinsisällön määrittelemiseksi.Projektikansioissa nähtiin kaikesta huolimatta myös mahdollisuuksia,vaikka oppilas ei kykenisi kirjoittamaan arviointia itsestään kansiota voikäyttää päiväkirja –tyyppiseen kirjoitteluun. Kuvien laittaminen kasvunkansioon antaisi oppilaille myös mahdollisuuksia rakentaa oman näköisensäkansion. Lapsen omaa kansiota pidettiin hyvänä ajatuksena jos lapsi voisikirjoittaa sinne omia juttuja ja tarinoita ilman että kukaan pääsisi lukemaanniitä. Kansioihin voisi lisätä myös eri aineille omia kansioita esimerkiksienglannin kansiossa voisi olla englanninkielisiä tekstejä.Yksi vanhemmista pohti kenelle kasvun kansio on oikein tarkoitettu, lapsillevai aikuisille. Aikuinen kommentoi, että kasvun kansion rakenne ja toiminnotriippuvat sovelluksen tarkoituksesta ja sen käyttäjäryhmästä. Mikäli sen ontarkoitus palvella oppilasta, siinä pitäisi olla enemmän lapselle tärkeitä asioita.Jos kansio sisältää lapsen arkaluontoisia, henkilökohtaisia kirjoitelmiapäiväkirja tyyliin kirjoitettuna, olisi hyvä jos ne saisivat jäädä vain kirjoittajanomaan tietoon. Vanhempien ei välttämättä tarvitse tutustua kaikkiin lapsentuotoksiin. Tämä oli tutkijan mielestä myös hyvin mielenkiintoinen huomiointi,mutta koen kasvun kansion periaatteiden olevan sellaiset, että myösvanhemmat pääsevät tutustumaan kaikkiin lapsensa tuotoksiin. Kasvunkansion käyttäjäryhmänä toimivien alaikäisten lasten vanhemmilla on oikeus javelvollisuuskin nähdä koulussa suoritetut tehtävät. Perinteisesti portfolioistaajatellaan, että sen omistaja voi itse määritellä kenelle haluaa sisällön esittää,näyteportfolio on puolestaan alun perin ajateltu esitettäväksi ulkopuolisille.Kasvun kansion tarkoituksena on kuvata lapsen oppimiseen ja kasvamiseenliittyviä asioita. Kasvun kansiosta saa kuvan lapsen ajatuksista jamielenkiinnonkohteista, joten tutkijan ja opettajan näkökulmasta näidentietojen on ehdottomasti saavutettava myös lasten vanhemmat.6.5.1 Käyttäjä avasi projektikansionLyhyen tutustumisen jälkeen projektikansioiden rakenne jäi oppilailta hyvinepäselväksi. Oppilaat eivät esimerkiksi osanneet selittää mikä kansio olioppilaiden oma kansio ja mikä kansio oli koko ryhmän kansio, joka näkyi kokoryhmälle. Kansiot löytyivät helposti etusivun oikeasta reunasta. Jaana tarvitsitutkijan apua saadakseen projektikansion auki, sillä hän yritti näpäyttää hiirellä47

kuvan ohi. Antin ongelmana oli vaikeus löytää projektikansiota. Palaaminenedellisestä toiminnosta projektikansion esittelyyn oli vaikeaa. Kuvassa 12. onkasvun kansion projektikansio.6.5.2 Käyttäjä esitteli haluamansa kansion sisällön, tekstin ja kuvanProjektikansion sisältö aukesi automaattisesti näytölle vierityspalkkienväliin. Kansiossa ei ole linkkejä, mutta käyttäjän painaessa jotain olemassaolevaa tekstiä, vain valittu teksti näytetään näytöllä suuremmassamittakaavassa. Jouni ja Mikko eivät löytäneet kansioon tallennettua kuvaa,tutkijan oli autettava tässä tehtävässä.Kuva 12. Projektikansio.6.5.3 Käyttäjä lisää valitsemaansa kuvaan kommentinKuvaan lisääminen kansioon oli helppoa, mutta hidasta. Kuvantallentaminen sovellukseen jättää käyttäjälle epätietoisen tunteen tilanteesta.Käyttäjälle olisi hyvä antaa jonkinlainen merkki odotustilasta. Oppilaista kolme(3/13) ja vanhempi tarvitsi kuvatekstin lisäämisessä apua. He yrittivät etsiätekstin lisäämiseen linkkiä väärästä paikasta ja tarvitsivat tutkijan vihjeen linkinpaikasta.6.6 Minä itseMinä itse toiminto on varustettu valmiilla aloituslauseilla, jotka käyttäjän ontarkoitus jatkaa omilla lauseillaan. Toiminnon tarkoituksena on kuvata kansion48

omistajan ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita. Lauseet olivat järjestelmässä jovalmiina. Oppilaat eivät voi lisätä minä itse –toimintoon lauseita, vaan senmuokkaaminen on tällä hetkellä mahdollista vain järjestelmän ylläpitäjällä.6.6.1 Käyttäjä esittelee oman kuvauksen minä itse –toiminnostaMinä itse –toiminto löytyi etusivulta ja vain aikuisella oli pienihahmottamisvaikeus löytää toiminto. Neljä 6‐luokkalaista tyttöä kokivat minäitse –toiminnon lauseet lapsellisiksi. Erityisesti leikki, josta pidän oli heidänmielestään liian lapsellinen.Kuva 13. Kasvun kansion minä itse –toiminto.6.7 IlmoitustauluIlmoitustaululla voidaanilmoittaa esimerkiksi koulun tapahtumia, ilmoituksia, aukioloaikoja,henkilökuntamuutoksia tai muita tärkeitä tiedotusasioita. Vanhemmat pitivätilmoitustaulua tarpeellisena toimintona, jonka voisi kuitenkin yhdistääreissuvihko ja viikko‐ohjelma toimintoihin. Tapahtumia ei välttämättä ole niinpaljon että ilmoitustaululla olisi tarvetta.6.7.1 Käyttäjä esittelee ilmoitustaululla olevan ilmoituksenIlmoitustaulu (kuva 14) toimintoon pääsee etusivulta huutomerkkikuvakkeenkautta. Kenelläkään tutkimukseen osallistuvalla jäsenellä ei ollutongelmia löytää ilmoitustaulu toimintoa. Ilmoitustaululla olevan viestin49

lukemisessa oli ongelmia vain Heidillä. Heidin vaikeutena oli hiirenkohdistaminen linkin päälle.Kuva 14. Ilmoitustaulu.Käyttäjän valitsema viesti avautuu kierrevihkon sisälle ja silloin siinä onvain se yksi valittu ilmoitustaulun ilmoitus. Kierrevihkon vasemmassayläkulmassa on tulostamista varten kuvake, jossa on tulostimen kuva ympyränmuotoisessa kehyksessä.6.8 UloskirjautuminenDigitaalisen kasvun kansion oikeassa yläkulmassa oli kirjaudu ulos linkki,josta painamalla lopetetaan kasvun kansion käyttö.6.8.1 Käyttäjä löytää kirjaudu ulos –linkinEtusivulla oikeassa yläreunassa kierrevihkon ulkopuolella on linkki. Vain kahdella testaajalla oli ongelmia uloskirjautumisessa. Niilo etsilinkkiä kierrevihkon sisäpuolelta ja hänen mukaansa olisi selkeämpää mikälinäytöllä olisi Lopeta –nappula, jonka painamisen jälkeen kysytään vielähaluatko lopettaa kasvun kansion käytön. Mikon mielestä selaimensammuttamisen yhteydessä, sammuu myös digitaalinen kasvun kansio. Tutkijaohjasi Mikkoa kuitenkin etsimään kasvun kansion sammuttamiseentarkoitettua linkkiä.50

6.9 LopettaminenSelain sammutetaan selaimen vasemman yläkulman valikosta tai oikeankulman painikkeesta.6.9.1 Selaimen sammuttaminenSelaimen sammuttaminen oli vaikeaa neljälle käyttäjälle. Kokemattomatkäyttäjät; Jouni ja Jaana eivät hahmottaneet sovelluksen tarkoitusta, eivätkäosanneet sammuttaa selainta. Aikuistestaajalla oli myös vaikeuksia selaimensammuttamisessa, pienellä avustuksella hän kuitenkin selviytyi tehtävästä.51

7. Digitaalinen kasvun kansio koulussaKasvun kansion hyödyt, ongelmat ja sen kehittämiseen liittyvät uudet ajatuksetkuvataan tässä kappaleessa. Tämän kappaleen asiat tulivat esille oppilaidenääneen puhumisessa, haastattelussa sekä vanhempien kyselykaavakkeella.Käyttöliittymän arviointi tapahtui tutkijan toteuttamana, käyttäen apunaheuristisen arvioinnin menetelmää. Heuristisen arvioinnin tarkastelukulmaksivalittiin Normanin [1991] hyvän käytettävyyden tunnusmerkit, jotka on esiteltyluvussa 4.1.7.1 Käyttöliittymän arviointiaTutkijan suoritti käytettävyyden arvioinnin ja tuloksia tarkastellaan tässäkappaleessa. Normanin [1991] hyvän käyttöliittymän näkyviä käytettävyydenkriteerejä ovat toimintojen näkyvyys, hyvät ja selkeät kytkimet, hyväkäsitemalli, palaute sekä virheisiin varautuminen.7.1.1 Toimintojen näkyvyysKasvun kansion käyttöä vaikeutti tietokonemaailmassa yleisesti tunnetunlinkin eli alleviivauksen käyttäminen muussa kuin linkin yhteydessä. Tässä eitoteudu Normanin näkyvyyden kriteeri, sillä alleviivausta käytetään toisaaltatehostekeinona ja toisaalta linkkinä hyppäämään sovelluksen toiseentoimintoon. Käyttäjälle on annettava näkyvä tieto siitä, mitkä tuotteen osattoimivat ja miten, eikä yhdestä painikkeesta saa tapahtua kahta eri toimintoa[Norman, 1991]. Alleviivauksen toimiessa linkkinä, toiminto on selvä, jolloinkäyttäjä siirtyy kasvun kansion sovelluksen toiminnosta toiseen toimintoon.Alleviivausta käytetään myös kuvatekstin alla, jolloin tekstiä painamalla eitapahdu mitään. Käyttäjälle tilanne on epäselvä, eikä hän tiedä milloinalleviivaus on linkki ja milloin tehokeino.Näkyvyyden kriteeri toteutuu kuitenkin kuvan lisäämisen yhteydessä, silläodotustila ilmoitetaan tiimalasilla.7.1.2 Hyvät ja selkeät kytkimetDigitaalisen kasvun kansion kytkimet eivät ole joka paikassa loogisia. Kutentoimintojen näkyvyyden kohdassa tuli ilmi, alleviivausta käytetään52

tarkoittamaan toisaalla linkkiä ja toisaalla tekstin tehosteena. Viikko‐ohjelmanyhteydessä on käytetty vierityspalkkia, joka kuitenkin ilmaisee selkeästitietokoneen kokeneille käyttäjille mistä käyttäjän on näpäytettävä hiirellä.7.1.3 Hyvä käsitemalliKasvun kansiossa on käytetty, varsinkin kokeneille tietokoneen käyttäjille,tunnettuja tietokonesovellusten valintapainikkeita. Tämä antaa käyttäjilleturvallisen tunteen ja näin ollen helpottaa käyttäjiä kasvun kansion käytössä.Käyttäjillä on vanhaa tietoutta esimerkiksi vierintäpalkin käytöstä, jota hevoivat soveltaa uudessa tilanteessa. Kokemattomilla käyttäjillä oli selkeästivaikeampaa selvitä vierityspalkin käytöstä kuin kokeneimmilla käyttäjillä.7.1.4 PalauteTekstin kirjoittamisessa käyttäjä saa tekstin heti näkyviin ja se on käyttäjälleselkeä merkki työskentelyn etenemisestä. Digitaalinen kasvun kansio –sovelluson kuitenkin äärettömän hidas palaamaan takaisin esimerkiksi reissuvihkonviestin lukemistilasta reissuvihkon ns. etusivulle. Odotustilan yhteydessä useinkäytettyä tiimalasia ei kuitenkaan käytetä tässä tilanteessa. Jonkinlaistaodotusmerkkiä olisi kuitenkin hyvä käyttää, sillä käyttäjä painaa tällaisessatilanteessa helposti painiketta tai linkkiä uudelleen.7.1.5 Virheisiin varautuminenHyvän käyttöliittymän kriteereitä tarkastellessa ilmenee että virheisiinvarautuminen toteutuu digitaalisessa kasvun kansiossa mm. siten, että kasvunkansiossa käyttäjältä kysytään esimerkiksi ennen reissuvihkon viestinpoistamista: poistetaanko viesti ? . Tietokonejärjestelmien käytössäsattuvat erehdykset yritetään yleensä estää niin, että järjestelmä pyytääkäyttäjää vahvistamaan komennon ennen kuin panee sen käytäntöön, etenkinjos tuloksena on tiedoston tuhoutuminen [Norton, 1991]. Kasvun kansiossa tulihyvin esille myös kuvan tekstiä lisätessä, mikäli jokin kenttä jäi tyhjäksi. Tällöinkäyttäjältä pyydettiin lisäämään kenttään tekstiä.53

7.1 Kasvun kansion hyödytOppilaiden teemahaastattelussa sekä vanhempien haastattelussa kysyttiinhaastateltavien ajatuksia kasvun kansion hyödyistä. Vanhempien mielipiteissätuli hyvin voimakkaasti esille nyky‐yhteiskunnan suuntaus hyödyntäätietotekniikkaa useilla eri osa‐alueilla ja väistämättä tämä suuntaushaastateltavien mielestä heijastuu myös peruskouluihin.Vanhempien mielestä digitaalisesta kasvun kansiosta saatavaakokonaisvaltaista hyötyä pidettiin tärkeämpänä kuin kasvun kansionkäyttämiseen kuluvaa työtä. Vanhemmat kokivat, että tietokoneiden jaohjelmistojen avulla saama hyöty on kannattavaa ja on hyvä, että erilaisiaohjelmistoja kehitetään. Toisaalta vanhempien mielestä digitaalisesta kasvunkansiosta olisi vielä enemmän hyötyä jos sitä käytettäisiin enemmän ja yhäuseampi koulu ottaisi sen käyttöön.7.1.1 Kasvun kansio itsearvioinnin välineenäKolme tutkimukseen osallistuneista (3/5) oppilaiden vanhemmista pitiitsearvionnin tekemistä koulussa tärkeänä ja kaksi suhtautui lapsen omaanitsearviointiin negatiivisen kriittisesti. He pitivät itsearvointia liian vaikeana,sopimattomana ja tarpeettomana tämän ikäisille eli alakoulua käyville lapsille.Yksi vanhemmista koki itsearvioinnin merkityksen erityisen tärkeäksi, mutta eiosannut kuitenkaan määritellä onnistuisiko itsearviointi digitaalista kasvunkansiota käyttämällä. Yksi naispuolinen vanhempi totesi, että paras hyötykasvun kansiosta saadaan jos oppilaan itsearviointeja on kerätty usean vuodenajan eri aineista.”Oman arvioinnin perään on kiva saada opettajan arviointi, ja sit kun ne onsamat, niin tuntuu kivalta” kommentoi eräs oppilas itsearvioinninmerkityksestä. Kaikki 13 oppilasta pitivät itsearviointia tärkeänä ja senarvioinnin tekemiseen digitaalinen kasvun kansio sopisi hyvin. Yksi oppilaslisäsi vielä, että arviointipohjat voisivat olla samoja mitä on käytetty muissakinaineissa.Tutkija totesi omassa arviossaan, että niin paperiseen, kuin myösdigitaaliseen kasvun kansioon on opettajalla mahdollisuus laittaa oma arviointioppilaan suorituksesta vaikka oppilaan arvioinnin perään. Opettajan arvioinnitoppilaan suorituksesta rakentavat oppilaan kokonaisarviota aineesta ja ovatmyös tärkeää informaatiota oppilaiden vanhemmille.54

Tutkija‐opettaja totesi myös, että oppilaiden itsearviointia tehdään kouluissauseissa eri aineissa ja erilaisilla tyyleillä. Yksi suosituimmista tavoista onarvioida oma suoritus esimerkiksi matematiikan väittämästä ”selviydyin jaksonkotitehtävistä hyvin” ja rastittamalla hymyilevä, totinen tai surullinen ilme.Iloinen ilme kuvaa oppilaan selviytymistä hyvin, surullinen huonoasuoriutumista. Tutkija pitää itsearviointia tärkeänä, sillä lapsen oppiessavarhain arvioimaan omaa työskentelyään, he ottavat automaattisesti vastuutatoiminnastaan ja ehkä pyrkivät myös tietoisesti parantamaan tuloksiaan taituotoksiaan.7.1.2 Kasvun kansio vuorovaikutuksen välineenäOppilaat ja vanhemmat kokivat digitaalisen kasvun kansion sopivan hyvinkoulun ja kodin väliseen vuorovaikutukseen. Parhaiten vuorovaikutukseensopii digitaalisen kasvun kansion reissuvihko –toiminto, jonka välityksellätärkeät viestit tavoittavat kohteensa ajasta ja paikasta riippumatta. Vanhempienmielestä pienet, koulusta lähetetyt laput katoavat helposti, eikä lapsivälttämättä muista ilmoittaa kokeiden ajankohdista. Yhden vanhemmanmielestä digitaalinen kasvun kansio sopii tietopankiksi, jolloin yhdestä paikastalöytyy paljon tärkeitä asioita. Parasta hänen mielestään on se, että asioita voitarkistaa mihin aikaan vaan. Toisaalta yksi vanhempi kommentoi, että vaikkakasvun kansiosta kouluun liittyviä asioita voi tarkistaa, niin sen ei kuitenkaanpitäisi korvata perinteistä paperista viestittämistä. Vuorovaikutuksen tärkeyttäkasvotusten pidettiin kuitenkin tärkeämpänä kuin verkon välityksellätapahtuvaa kommunikointia. Kaikesta huolimatta verkon suomatmahdollisuudet antavat hyviä mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin, joistakukin saa valita itsellensä sopivimman tavan.Oppilaiden mielestä opettajan kanssa kommunikointi verkon välityksellä onvarmaan hyödyllistä, mutta eniten he tarvitsisivat vuorovaikutustaluokkatovereiden kanssa. Tässä yhteydessä tulikin esille toive sähköposti jachat –toimintojen lisäämiseen digitaaliseen kasvun kansioon.55

7.1.3 Kasvun kansion hyöty oppilaille, vanhemmille ja opettajilleOppilaat näkivät oman hyötynsä digitaalisesta kasvun kansiostakonkreettisena toimintona, tietokoneen käytön oppimisena. Kasvun kansionkäytettävyyskokeilussa eniten ongelmia tuli tietokoneen perusasioitatuntemattomille kokemattomille tietokoneen käyttäjille, joille näppäimistönkäyttäminen ja hiiren avulla osoittimen kohdistaminen oikeaan paikkaan olihankalaa.Vanhempien mielestä oppilaat oppivat seuraamaan omaa kehitystään jatuntemaan omat vahvuudet itsearviointia tekemällä. Nämä taas vaikuttavatpositiivisesti lapsen itsetunnon kehittymiseen. Yksi vanhempi ehdotti, ettäoppilaat oppisivat oman ajan käytön arvioimista, mikäli he tekisiväthenkilökohtaista viikkosuunnitelmaa. Vanhempien mielestä myös hyödyllistätietokoneen käyttötaitoa oppii digitaalista kasvun kansiota käyttämällä.Suurin hyöty vanhemmille on kuitenkin digitaalisen kasvun kansionsisällöstä, sillä he pääsevät näin tutustumaan lapsensa tuotoksiin. Vanhemmatkatsoivat myös hyötyvänsä kasvun kansion tarjoamasta mahdollisuudestakommunikointiin opettajan ja muiden vanhempien kanssa.Vanhemmat pitivät kasvun kansiota helppokäyttöisenä, mutta yksivanhempi olisi kaivannut käyttöohjeita neuvomaan, mitä missäkin kohdassa ontarkoitus tehdä tai mitä kasvun kansiolla tarkoitetaan. Vanhempien mielestäkasvun kansion käyttö ei vaadi runsasta kokemusta tietokoneen käytöstä,mutta perustuntemus helpottaa kasvun kansion käyttöä. Vanhemmat oppivattietokoneen käyttötaitoa kasvun kansiota käyttämällä.Sekä oppilaiden että vanhempien mielestä digitaalisen kasvun kansionkäyttö helpottaa opettajan työtä oppilaan osaamisen, taitojen ja kehityksenseurannassa. Vanhemmat näkivät opettajan hyödyksi myös opettajanmahdollisuuden viestittää erilaisia viestejä kasvun kansion reissuvihkotoiminnon avulla usealle oppilaalle kerrallaan.Kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaat ja vanhemmat näkivät kaikkienkäyttäjien hyödyksi digitaalisen kasvun kansion digitaalisen muodon. Kasvunkansio on web‐sovellus, jolloin sen käyttämiseen tarvitaan vaininternetyhteydellä varustettu tietokone ja sisäänkirjautumiseen tarkoitettu56

käyttäjän tunnus sekä salasana. Digitaaliseen kasvun kansioon voi kirjautuamistä paikasta tahansa. Digitaalisen kasvun kansion suunnittelussa tärkeäosuus onkin ollut lapsuuden oppimiskokemusten jaettavuuden ja näkyväksitulemisen kehittäminen [Kankaanranta, 2002]. Opettajan olisi helppo arvioidaoppilasta ajasta ja paikasta riippumatta, koska digitaaliseen kasvun kansioonvoi tutustua vaikka kotoa. Mikäli kasvun kansiota olisi käytetty pitkään, sesisältäisi myös paljon materiaalia oppilaan taidoista ja niiden kehittymisestä.Opettaja pääsee tarkkailemaan yksittäisen oppilaan oppimisprosessiaportfoliotyöskentelyn avulla [Niikko, 2001].7.2 Kasvun kansion kehittäminen / kehittämisideatOppilaiden ja vanhempien haastattelujen pohjalta saaduistakehittämisideoista on kerätty taulukko.Taulukko 5. Digitaalisen kasvun kansion kehittämisideat.Kehittämisidea Oppilaat Vanhem. Yht.Päiväkirja 6 2 8Koetulokset 5 2 7Opettajan yhteystiedot 4 2 6Lukujärjestys 4 1 5Mailin lähettäminen 4 - 4Linkkejä; omat sivut, koulun sivut 3 1 4Ainekirjoituksia 1 2 3Opettajan henkilökohtainen ohjaus oppilaalle 1 2 3Ryhmätyöt 2 - 2Koneella piirtäminen ja tallentaminen 1 1 2Kuukauden ristikko 2 - 2Terveydenhoitajan palsta 2 - 2Läksyt 1 - 1Oppilaiden, kavereiden osoitteet - 1 1Koulun tapahtumien ilmoittaminen - 1 1Kerhojen ilmoituksia, kirjastoasioita - 1 157

Kirjaesittelyt 1 - 1Arviointipohjia 1 - 1Vanhempainvartin korvaaminenopettajan ja vanhemman välisellä kirjoittelulla kansiossa - 1 1yhteensä 38 17Oppilailta tuli vanhempia enemmän kehittämisideoita. Sitä selittäneeoppilaiden pitkäkestoisempi tutustuminen kasvun kansioon sekäennakkoluulottomuus. Osa oppilaiden ideoista tuli esille jokäytettävyystestauksen aikana, joka oli luonteva vuorovaikutuksellinentilaisuus ja siinä oli helppo ideoida kun käytti kasvun kansiota. Enitenehdotettiin päiväkirjan lisäämistä digitaaliseen kasvun kansioon. Kuusikolmestatoista (6/13) oppilaasta ja kaksi vanhempaa kokivat sen tärkeänä jasopivana toimintona kasvun kansioon.Murrosikää lähestyvä nuori tarvitsee turvallisen paikan omien ajatusten jatunteiden purkamiseen. Yhden vanhemman mielestä tietokoneellakirjoittamisesta pitävä nuori voisi kirjoittaa ajatuksiaan salasanojen takanaolevaan digitaaliseen kasvun kansioon. Tutkijan mielestä tässä voi tullatietosuojaongelmia, sillä lapsi ei välttämättä halua kirjoittaa päiväkirjaa tietäen,että vanhempi tai opettaja pääsee lukemaan sen. Joitakin digitaalisen kasvunkansion toimintoja voisi laittaa eri salasanojen taakse, jolloin vanhemmalla jalapsella olisi eri salasanat. Näin tietyt asiat pysyisivät vain kansion omistajantiedossa.Lapsen itsearvioinnin tukemiseen ja oppimissuoritusten seuraamiseenliittyvät seuraavat kehittämisideat: koetulokset, ainekirjoitukset ja opettajanhenkilökohtainen ohjaus. Ainekirjoitusten avulla on mahdollista päästätutustumaan oppilaan tärkeisiin ja merkityksellisiin tapahtumiin. Opettajanantaman palautteen tai ohjauksen avulla voi oppilas suunnitella omiaoppimistavoitteitaan.Vuorovaikutukseen liittyviä ideoita tuli sekä oppilailta että vanhemmilta.Oppilaiden mielestä kasvun kansiossa voisi olla viestin lähettämisenmahdollisuus ystäville ja vanhemmat puolestaan ehdottivat vanhempien jaopettajan välistä keskustelupalstaa. Yksi vanhempi ajatteli myös, ettävanhempainvartin voisi korvata keskustelemalla lapsen asioista digitaalisenkasvun kansion välityksellä. Kaksi oppilasta ehdotti, että kasvun kansiossa58

voisi olla myös terveydenhoitajan palsta, jonka kautta terveydenhoitajalta voisikysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä.Yksi oppilas piti itsearvioinnin tekemistä kirjoittamalla vaikeana ja hitaanaja ehdotti, että kasvun kansiossa voisi olla valmiita arviointipohjia. Arviointitapahtuisi valitsemalla sopivin lause tai kuva useista eri vaihtoehdoista.7.3 Kasvun kansion ongelmatTutkimustuloksista kävi ilmi, että vanhempien mielestä huonoin puolidigitaalisessa kasvun kansiossa on kuitenkin sen digitaalisuus. Vaikka toisaaltadigitaalisuus oli paras myös ominaisuus kasvun kansiossa. Digitaalisuudenavulla tieto saadaan näkyville ja sitä on helppo säilyttää, niin suurimpanavaikeutena on kuitenkin digitaalisen kasvun kansion käyttäminen. Vanhempienmielestä kasvun kansion paras hyöty saadaan vain koko ryhmän säännölliselläja pitkäaikaisella käytöllä. Vanhemmat eivät kokeneet, että he voisivat sitoutuajatkuvaan tietokonetyöskentelyyn ja sikisi he pitivät digitaalisuutta vielätulevaisuuden juttuna.Oppilaat olivat innostuneita digitaalisen kasvun kansion käyttäjiä, eivätkähe osanneet sanoa mitään haittoja kasvun kansiosta.Käyttöliittymän rakenteissa oli epäselviä toimintoja. Etusivulla oliesimerkiksi ajankohtaista teksti alleviivattu, mutta ei ole kuitenkaan linkkinämihinkään. Käyttöliittymään liittyviä ongelmia on esitelty kappaleessa 7.1.Joissakin tilanteissa käyttöliittymän tekstin ja näytön skaalauksessa ilmeniongelmia.Tutkimuksessa tutkittiin digitaalisen kasvunkansion päiväkotiversiota jasiitä syystä internetosoite oli hämäävä. Joitakin ongelmia voidaan selittää sillä,että oppilailla oli kasvun kansion käyttökertoja vain kaksi ennenkäytettävyystestiin osallistumista.Hiiren vasemman nappulan painaminen vahingossa saa aikaiseksi sen ettäteksti valitaan ja se muuttuu siniseksi (raahaaminen). Seurauksena se, ettäkokematon käyttäjä hätääntyi eikä tiennyt kuinka menettelisi tilanteenpalauttamiseksi ennalleen. Hiiren käytön vaikeuksia voidaan selittää sillä, etteikäden motoriikka ole välttämättä kehittynyt iästään huolimatta riittävänhyväksi. Kirjoittamisessa näppäinten löytyminen oli joillakin testaukseenosallistuneilla oppilailla vaikeaa. Tilannetta helpottaa se, että näppäimistönkäytön oppii vain harjoittelemalla.59

8. PohdintaTässä kappaleessa todetaan tutkimuksen johtopäätökset ja esitelläänmahdolliset aiheet jatkotutkimukselle.Tutkimuksen tulosten perusteella voimme todeta, että digitaalisenkasvunkansion ominaisuudet tukevat koulutuksen ja tutkimuksentietostrategian tavoitteita. Strategiassa määritellään tavoitteeksi antaa kaikilleperuskoululaisille tietotekniikan perustaidot [Opetusministeriö, 2004].Oppilaan täydentäessä kasvunkansioon omia töitään, hän oppii samalla näitänyky‐yhteiskunnan arvostamia tieto‐ ja viestintätekniikan taitoja. Tutkimukseenosallistuneet oppilaat kokivat saavansa tietokoneen käytön harjoitustakäyttämällä digitaalista kasvun kansiota.Tietostrategian [Opetusministeriö, 2004] tavoitteiden mukaan tieto, –javiestintätekniikkaa pitäisi hyödyntää oppilasläheisten ja aitojen tehtävienparissa, jolloin oppiminen mielletään positiivisemmaksi. Tulosten perusteella japortfoliotoiminnan pohjalta voimme todeta, että digitaalisen kasvun kansionkäyttäminen tapahtuu aidossa ympäristössä koulussa ja aitojen tehtävienparissa.Kasvun kansio on verkkosovellus, jolloin käyttäjät saavat tuntemusta myöstietoverkkojen käytöstä. Kasvun kansion tulisi olla niin helppokäyttöinen, ettäse sopisi niin sanotuksi mene ja käytä –työvälineeksi. Jos sovelluksen käytönoppiminen on vaivalloista ja käyttäjä tekee paljon virheitä, niin se vaikuttaasovellukseen kohdistuviin asenteisiin ja käyttömotivaatioon. Oppilaan pitäisiopettajan kehotuksesta osata lisäämään kansioonsa itsenäisesti materiaalia jasuorittaa opettajan antamat tehtävät.Tutkijan havaintojen perusteella on todettava, että valitettavan usein opetustapahtuu koulussa oppilaan kannalta katsottuna passiivisesti. Opettaja opettaaja oppilas kuuntelee, jolloin mielenkiinto voi suuntautua muualle eikäoppimista tapahdu. Portfoliotyöskentelyssä oppilas saa ottaa vastuutamäärittelemällä itselleen omia saavutettavia tavoitteitaan. Kun oppilas voi ollamukana miettimässä mitkä asiat häneltä sujuvat hyvin ja missä hän kaipaa vieläharjoitusta, hänen itseluottamuksensa kasvaa.60

Yleisesti voimme todeta, että teorian pohjalta löydetyt tiedot portfolioidenkäytön hyödyistä tukevat myös tutkimuksessa esiin tulleita digitaalisen kasvunkansion hyötyjä. Portfoliot ovat keino edistää oppilaiden oppimista ja heidänkykyään pohtia ja arvioida oppimistaan. Oppilaiden uusi työskentelytapaparantaa myös opettajien kykyä eritellä oppilaiden oppimista ja omanopetuksen vaikutuksia siihen [Taube, 1988]. Digitaalisen kasvun kansionkäyttäminen arviointiin kehittää oppilaan refleksiivistä ajattelutapaa jajatkuvalla kasvun kansion käytöllä hyödyt olisivat varmasti laajempia. Opettajaja vanhemmat hyötyvät oppilaiden ajatusten ja kokemusten tarkastelussa sekäkehityksen seuraamisessa. Sen lisäksi, että opettaja pääsee lasten kansioidenkautta tutustumaan lapsen kokemuksiin, voi kansio tukea myös opettajan työtätulevan opetuksen suunnittelussa. Digitaalisen kasvun kansion käyttäminenopetuksessa tai yleensä portfoliotyöskentely mahdollistaa opettajalle omanammatillisen kehittymisen ja kasvun seuraamisen sekä saattaa vaikuttaakoulutuksen tarpeen määrittelyyn [Kankaanranta, 2002].Kasvun kansioon on mahdollista tallentaa oppilaan opiskeluun liittyviätietoja, kirjoitelmia, arviointeja, kuvia sekä liikkuvaa kuvaa. Lapsen siirtyessäpäiväkodista ala‐asteelle ja sieltä edelleen yläasteelle tai yleensä jatkamaanopiskelujaan peruskoulusta eteenpäin, on digitaaliseen kasvun kansioonkerääntynyt kattava materiaali lapsen tiedoista, taidoista, kasvun suunnastasekä mielenkiinnon kohteista. Digitaalinen kasvun kansio antaa vanhemmillemahdollisuuden sukeltaa koulumaailmaan ja päästä tutustumaan lastensatuotoksiin ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisuus luo jatkumoa lapsenkasvun ja kehityksen esilletuomiseen.Kankaanrannan [1998] mukaan portfoliotoiminnan keskeisimpiä haasteitaovat vuorovaikutuksen siltojen kehittäminen kodin, koulun ja päiväkodinvälille. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellään kodin ja koulunyhteistyö siten, että kodin pitää omalta osaltaan tukea lastensa tavoitteellistaoppimista ja koulunkäyntiä [OPS, 2004]. Vanhempien haastattelussa tämä asiatuli hyvin esille ja tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat digitaalisenkasvun kansion auttavan kodin ja koulun yhteistyötä. Digitaalisuuden avulladigitaalisesta kasvun kansiosta tulee saavutettava ja saavutettavuuden avullakotiväki voi helpommin tutustua lapsensa koulunkäyntiin ja olla yhteydessäkoulun henkilökuntaan.61

Tässä tutkimuksessa vanhemmat olivat innostuneita ja he näkivätdigitaaliselle kasvun kansion käytölle paljon mahdollisuuksia. Vanhemmateivät kuitenkaan joutuneet käyttämään digitaalista kasvun kansiotatyöskentely‐ympäristönä pitkään, joten tällä tutkimuksella ei tullut ilmi kuinkahe suhtautuisivat jatkuvaan digitaalisen kasvun kansion käyttöön. Vanhemmattoivat kuitenkin esille, etteivät he olisi valmiita käyttämään digitaalista kasvunkansiota säännöllisesti. Kankaanrannan [2002] tutkimustuloksissa tuli myösilmi, että opettajat olivat huolissaan juuri nimenomaa vanhempien mukaansaamisessa.Lapsille sopivan digitaalisen kasvun kansion suunnitteleminen on haastavatehtävä. Digitaalisen kasvun kansion kehittämisen tekee haastavaksi vielä se,että käyttäjäkohderyhmä on laaja: lapsista aikuisiin. Toimintojen tulee ollasopivia kullekin käyttäjäryhmälle.Tässä tutkimuksessa tuli esille digitaalisen kasvun kansion hyviä ja huonojapuolia tämän tutkimuksessa mukana olleiden kohderyhmän henkilöidenlistaamana. Monet tutkimuksessa esiin tulleista ongelmista johtuvat siitä, ettätutkittava sovellus oli päiväkotiversio. Se oli suunniteltu nimenomaa aikuisenkäytettäväksi yhdessä lapsen kanssa. Tutkimuksessa tuli myös ilmi uusiaajatuksia lisättäväksi digitaalisen kasvun kansion toimintoihin. Nopeankokeilun jälkeen kasvun kansion rakenne ja tarkoitus jäi kuitenkin vanhemmilleepäselväksi. Vanhemmat eivät hahmottaneet kenelle mikäkin toiminto näkyy.Epäselvyyttä saattoi lisätä kansioiden tyhjyys.Hyvän kasvun kansion rakentaminen vie paljon aikaa. Kasvun kansiossavoi olla mukana ehdotuksia kasvun kansion käyttämisestä ja siitä mitenesimerkiksi opettajan tulisi ohjata oppilasta käyttämään digitaalista kasvunkansiota.Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää uuden digitaalisen kasvun kansioversion suunnittelussa, joka olisi tarkoitettu kouluun. Tutkimusta voisi jatkaasiitä eteenpäin siten, että uuden digitaalisen kasvun kansion käytettävyyttätutkittaisiin koulussa pidemmällä aikavälillä.62

LIITTEETLIITE 1KYSELY: OPPILAATTässä tutkimuksessa tehdään käyttäjätestausta digitaalisen kasvunkansion käytettävyydestä.Testausmenetelmänä käytetään vapaata läpikäyntiä, jossa oppilas on luokkahuoneessa tutkijankanssa. Oppilas esittelee oman digitaalisen kasvun kansion tutkijalle itse valitsemassaanjärjestyksessä. Oppilas ajattelee ääneen tehtäviään suorittaessaan. Ääneen ajattelu auttaaselvittämään, miksi käyttäjä esimerkiksi tekee tiettyjä valintoja tai ei löydä tarvittavaatoimintoa. Oppilaalle on määritelty muutamia pakollisia toimintoja, jotka hänen on testauksessatuotava esille. Tutkija ohjaa oppilasta oikeaan suuntaan.Testi‐istunnot videoidaan ja lisäksi nauhoitetaan C‐kasetille analysointia varten. Analysoinnintueksi tutkija pyrkii lisäksi tekemään mahdollisimman paljon muistiinpanoja jo testin aikana.Testitilanne rauhoitetaan ulkopuoliselta häiriötekijöiltä. Tämä käytettävyystesti on hyvä tapaarvioida opittavuutta, muistettavuutta ja virhetilanteiden määrää. Testin aikana saadaan myöshyvä arvio käyttäjän tyytyväisyydestä. Tutkija merkitsee ylös myös kohdat, joissa käyttäjätarvitsee apua.Kiitos osallistumisesta! Muista merkitä testauksen alku- ja päättymisaika lomakkeeseenOppilaan taustatiedot:Oppilaan ikä:Sukupuoli:Tietokoneen käyttötaidot: ((kokenut/kokematon) Tutkijan arvio)Yleistä kasvun kansion käytöstä:1. Käytitkö kasvun kansioita vain koulussa opettajan ohjeiden mukaan vai käytitkö sitä myösvapaa‐aikanasi ? Perustelut.2. Opitko kasvun kansion käytön nopeasti ? Minkä vuoksi nopeaa/hidasta ? Perustelut !Kasvun kansion käyttäjätestaus:1. Esittele opettajalle, millaisia töitä olet tallettanut omaan kasvun kansioosi. Kerro ääneenmiten löydät kirjoitelmasi. Onko sinulla vaikeuksia löytää haluamasi tieto ?Oppilas esitteli ensimmäisenä: Miksi ?Check list: Tehtävien perään merkitään kirjaimin, kuinka käyttäjä onnistui tehtävissään.O = Käyttäjä suoritti tehtävän ilman apua, S = Käyttäjä löysi sattumalta, A = Käyttäjä sai apuatehtävän suoritukseen.63

Tutkija kirjaa ylös tehtävän suorituksen aikana käyttäjän mieleen tulleet kommentit ja kohdatutvaikeudet. Esimerkiksi, oliko kommentin kirjoittaminen hankala prosessi? Mitäparannuskohteita tuli esille? Mitä hyviä/huonoja puolia ja ominaisuuksia tai ongelmia tuliesille? Tutkija kirjaa käyttäjän etenemisen ylös vaiheittain. Näin tutkimuksessa ilmenee, mitävaiheita on esimerkiksi ennen reissuvihkon viestin lukemista. Käyttäjän vaiheidenseuraamisessa tulee ongelmat ja ajatukset helpommin esille.1. Kasvunkansion Internet osoitteen kirjoittaminen.2. Salasanan ja tunnuksen kirjoittaminen3. Oman kansion esittely, mitä käyttäjä on tallentanut kansioon, millaisia ajatuksia käyttäjälletulee mieleen4. Kansioon kirjoittaminen5. Oma kuvauksen esittely6. Viikkokalenterin esittely7. Reissuvihko ‐viestin lukeminen/kirjoittaminen8. Keskustelupalsta ‐viestin lukeminen/kirjoittaminenAvoimia kysymyksiä esitetään käyttäjätestauksen jälkeen tai sen aikana.1. Kasvun kansion käyttäminen1.1 Onnistuiko tarinan/muistiinpanojen tallentaminen helposti ? (Erittäin vaikea, vaikea,helppo, erittäin helppo)1.2 Oliko haluamasi näköisen ja omantuntuisen kansion rakentaminen kasvunkansioonhelppoa ? (Erittäin vaikea, vaikea, helppo, erittäin helppo)1.3 Millaisia ongelmia koit käyttäessäsi digitaalista kasvun kansioita ?1.4 Kaipasitko enemmän käyttöohjeita ? Jos, niin missä tilanteessa ja millaista ?2. Käyttöliittymä2.1 Mitä mieltä olet pääsivusta? Onko se mielestäsi tarpeeksi selkeä? Tekstin koko ? Värit2.2 Millaiseksi koit oman ja julkisen kansion jaon ? (helposti, vaikeasti havaittavissa)2.3 Kuvaavatko otsikot hyvin osakokonaisuuksien sisältöä?2.4 Miten tiedot on jäsennelty kansioosi ? Miten ne voisivat olla paremmin ?3. Kasvun kansion hyödyllisyys3.1 Mitä hyötyä uskot digitaalisesta kasvun kansiosta olevan sinulle ? Millaista ? Ota huomioonseuraavat kasvun kansion ominaisuudet:- Keskustelufoorumi- viikko‐ohjelma- ilmoitustaulu- Oppilaiden kansio ja reissuvihko3.2 Millaiseksi arvioit digitaalisen kasvun kansion hyödyn oppilaan itsearvioinnissa ?3.3 Miten voisit tehdä kasvun kansion avulla itsearviointia paremmin ?64

3.4 Mitä mieltä olet siitä, että kasvun kansioon saadaan laitettua valokuvia ?4. Kasvun kansion kehitys4.1 Mitkä ovat digitaalisen kasvunkansion hyvät puolet?4.2 Mitkä ovat digitaalisen kasvunkansion huonot puolet?4.3 Millaisia töitä haluaisit säilyttää tietokoneella digitaalisessa muodossa ?4.4 Mitä muuta ala‐asteella käytössä olevalla kasvun kansiossa voisi olla ?LIITE 2KYSELY: VANHEMMATTässä tutkimuksessa tehdään käyttäjätestausta digitaalisen kasvunkansion käytettävyydestä.Testausmenetelmänä käytetään testauksessa mukana olevien oppilaiden vanhempienhaastattelua. Haastattelulla halutaan saada vanhempien näkökulma digitaalisen kasvunkansionkehittämiseen.1. Vastaajan perustiedot ja digitaalisen kasvun kansion käyttö1.1 Vastaaja: äiti, isä, jokumuu aikuinen1.2. Opitko kasvun kansion käytön nopeasti ? K / EMinkä vuoksi nopeaa/hidasta ? Perustelut !1.3. Olisitko kaivannut käyttökoulutusta tai ohjeita K /EMissä tilanteessa se ilmeni ?1.4 Millaisia ongelmia koit käyttäessäsi digitaalista kasvun kansioita ?1.5 Millaisena koit liikkumisen paikasta toiseen, kuinka helppoa ?1.6 Millaisia taitoja sinun on osattava, jotta osaat käyttää digitaalista kasvun kansiota ?2. MonivalintatehtävätMillaiseksi arvioit digitaalisen kasvunkansion ominaisuudet. Ympyröi kunkin kysymyksenkohdalle vain mielestäsi ʺoikeaʺ vaihtoehto. Kirjoita kommenttiriville parannusehdotuksia ominsanoin.2.1 Projekti kansio Tarpeellinen ominaisuuskasvunkansiossa K / E1 Erittäin hyvä2 Hyvä3 Melko hyvä4 Huono5 Erittäin huonoKommentit ja parannusehdotukset:65

2.2 Lapsen kansio Tarpeellinen ominaisuuskasvunkansiossa K / E1 Erittäin hyvä2 Hyvä3 Melko hyvä4 Huono5 Erittäin huonoKommentit ja parannusehdotukset:2.3 Reissuvihko Tarpeellinen ominaisuuskasvunkansiossa K / E1 Erittäin hyvä2 Hyvä3 Melko hyvä4 Huono5 Erittäin huonoKommentit ja parannusehdotukset:2.4 Viikkosuunnitelma Tarpeellinen ominaisuuskasvunkansiossa K / E1 Erittäin hyvä2 Hyvä3 Melko hyvä4 Huono5 Erittäin huonoKommentit ja parannusehdotukset:2.5 Keskustelupalsta Tarpeellinen ominaisuuskasvunkansiossa K / E1 Erittäin hyvä2 Hyvä3 Melko hyvä4 Huono5 Erittäin huonoKommentit ja parannusehdotukset:2.6 Ilmoitustaulu Tarpeellinen ominaisuuskasvunkansiossa K / E1 Erittäin hyvä2 Hyvä3 Melko hyvä4 Huono5 Erittäin huonoKommentit ja parannusehdotukset:3. Kasvun kansion hyödyllisyys3. 1.Millaiseksi arvioit digitaalisen kasvun kansion hyödyn oppilaan itsearvioinnin kirjaamiseen? Mitä ja miten kasvun kansiota olisi mahdollista parantaa, jotta se helpottaisi /motivoisioppilasta tekemään itsearviointia ?66

3.2. Millaiseksi arvioit digitaalisen kasvunkansion hyödyn oppilaan, kodin ja koulun välisessävuorovaikutuksessa ? Miten kasvun kansio tukisi vuorovaikutusta vielä paremmin ?3.3 Millaista hyötyä arvelet kasvun kansiosta olevan oppilaille ?3.4 Millaista hyötyä arvelet kasvun kansiosta olevan opettajalle ?3.5 Millaista hyötyä arvelet kasvun kansiosta olevan oppilaiden vanhemmille ?4. Kasvun kansion kehittäminen4.1 Mitkä ovat mielestäsi digitaalisen kasvunkansion hyvät puolet?4.2 Mitkä ovat mielestäsi digitaalisen kasvunkansion huonot puolet?4.3 Mitä oppilaan töitä tai kirjoitelmia olisi mielestäsi järkevää/ hyödyllistä säilyttäätietokoneella digitaalisessa muodossa ?4.4 Palveleeko kasvunkansio kohderyhmän tarpeita koulutyössä ? Perustele.4.5 Miten kasvun kansiota voitaisiin sinun mielestäsi kehittää ?67

LÄHTEET[Haasio & Piukkula, 2001] A. Haasio & J. Piukkula, Oppiminen verkossa.Gummerus, Helsinki 2001.[Hirsjärvi & Hurme, 1982] S. Hirsjärvi & H. Hurme, Teemahaastattelu.Gaudeamus, Helsinki 1982.[Hirsjärvi & Hurme, 2000] S. Hirsjärvi & H. Hurme, Tutkimushaastattelu.Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino, Helsinki 2000.[S. Hirsjärvi et. al, 2004] S. Hirsjärvi, P. Remes & P. Sajavaara, Tutki ja kirjoita.Tammi, Helsinki 2004. Katso myös Tapaustutkimus. Saatavissa:http://www2.uiah.fi/projects/metodi/071.htm. [Viitattu 10.1.2005].[Huotari et. al, 2003] P. Huotari, I. Laitakari‐Svärd, J. Laakko & I. Koskinen,Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu. Käyttäjätiedon keruu, mallittamien jaarviointi. Gummerus kirjapaino, Saarijärvi 2003.[Kankaanranta, 1998] Marja Kankaanranta, Kertomuksia kasvusta jaoppimisesta. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 1998.[Kankaanranta, 2002] Marja Kankaanranta, Developing digital portfolios foschildhood education. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 2002.[Kupari & Saranen, 1996] P. Kupari & E. Saranen. Portfolio matematiikanopiskelussa ja arvioinnissa. Teoksessa: P. Pollari, M. Kankaanranta & P.Linnakylä (toim.) Portfolion monet mahdollisuudet. Kasvatustieteidenkasvatuslaitos. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1996, s. 127‐136.[Kola‐Torvinen, 2005] Pia Kola‐Torvinen. Voiko perheen ja päiväkodinkasvatuskumppanuutta tukea verkossa ? Digitaalinen kasvun kansio ‐ projekti.Jyväskylän yliopisto. Pro gradu ‐tutkielma.[Linnakylä, 1993] Pirjo Linnakylä, Portfolio oppilaan itsearvioinnin jaitseohtautuvan oppimisen tukena. Teoksessa: E. Kangasniemi & R. Konttinen(toim.) Lue etsi, tutki. Tutkittua tietoa koulun kehittämiseksi. Opetus 2000WSOY, Juva 1993. s. 70‐91.[Linnakylä, 1995] Pirjo Linnakylä, Mikä ihmeen portfolio ? Arvioinnin jaoppimisen liitto. Teoksessa: P. Linnakylä, P. Pollari & S. Takala (toim.) Portfolioarvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 1995.68

[Linnakylä & Kankaanranta, 1999] P. Linnakylä, M. Kankaanranta,Verkkoportfolioita kokemassa. Teoksessa: P. Linnakylä, M. Kankaanranta & J.Bopry (toim.) Portfolioita verkossa. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 1999.[Nielsen, 1993] Nielsen, Jakob. Usability Engineering. Academic Press, 1993.[Nielsen, 1994a] Ten usability heuristics, WWW‐asiakirja. Saatavissa:http://www.useit.com/papers/heuristic/heuristic_list.html. [Viitattu 17.1.2005].[Nielsen, 1994b] How to Conduct a Heuristic Evaluation. WWW‐asiakirja.Saatavissa: http://www.useit.com/papers/heuristic/heuristic_evaluation.html.[Viitattu 17.1.2005].[Niikko, 2000] Niikko, Anneli. PORTFOLIO, Oppimisen avartajana. TAMMI,Tampere 2001.[Norman, 1991] Donald Norman. Miten avata mahdottomia ovia,Tuotesuunnittelun salakarit. Weilin+Göös, Jyväskylä 1991.[Nykänen, 2004] Nykänen, Pirkko. Tietojärjestelmien suunnittelumenetelmätluentomoniste sarja. Tampereen yliopisto, 2004.[Opetusministeriö, 2004] Opetusministeriön julkaisuja 2004:12. Koulutuksen jatutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004‐2006. Helsingin yliopistopaino,Helsinki 2004. Saatavilla myös http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/.[Viitattu 7.1.2005].[OPS, 2004] Valtakunnallinen opetussuunnitelma. 2004. Saatavilla:http://opspro.peda.net/porvoo/viewer.php3?DB=porvoon. [Viitattu 21.1.2005].[Sinkkonen et. al., 2002] I. Sinkkonen, H. Kuoppala, J. Parkkinen & R.Vastamäki, Käytettävyyden psykologia, Edita, Helsinki 2002.[Sinko ja Lehtinen] Matti Sinko ja Erno Lehtinen, Bitit ja pedagogiikka, Tieto‐ javiestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. WSOY, Juva 1998.[Suoranta et. al, 2001] J. Suoranta, H. Lehtimäki & S. Hakulinen. Lapsettietoyhteiskunnan toimijoina. Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksentyöraportteja 16/2001. Tampereen yliopisto, Klingendahl paino, 2001.[Taideteollinen korkeakoulu, 2005] Taideteollinen korkeakoulu, 2005.Saatavilla: http://www2.uiah.fi/projects/metodi/071.htm [Viitattu 15.2.2005].ja http://www2.uiah.fi/virtu/materiaalit/tuotetiede/html_files/150_ohjaava.html[Viitattu 15.2.2005].[Taube, 1998] Taube, Karin. Portfolio – Oppimisen suunnittelu ja arviointi.GUMMERUS kirjapaino OY, Jyväskylä 1998.69

[Tolonen, 2004] Digitaalinen kasvun kansio. [sähköpostiviesti]. VastaanottajaKristiina Länsiö. Lähetetty: 2.12.2004. [Viitattu 28.12.2004].70