WSP Uutisia 2/2008 - WSP Group

WSP Uutisia2/2008WSP Finland Oy sidosryhmälehtiTEEMANAKORJAUSRAKENTAMINENSi lt o j e nyll äpitosopim u sTiehallinto tienraivaajanasiltojen ylläpitosopimuksellaanVa lta ku n n a ny k kö s k i i n t e is t öp e ru s ko r j ata a nEdellisestä peruskorjauksestakulunut jo kolme vuosikymmentät i e to s ä ä s tä är a h a aTutkimukset paljastavatpiilevät vauriotTalo ja teollisuus | Liikenne ja infra | Ympäristö

WSP Uutisia 2/2008Korjausrakentamisen ja uusien energiataloudellistenkorjausratkaisujentarve kasvaa Suomessa voimakkaasti.Rakennusten lämmittäminen - jailmastonmuutoksen edetessä myöslisääntyvä jäähdyttäminen – kuluttaaaivan liian paljon energiaa. Rakennuskantammeon Keski-Eurooppaanverrattuna pääosin hyvin eristetty,mutta uudet lämmön- ja ääneneristävyydentavoitteet eivät täyty. Uudet ratkaisut mahdollistavatpaljon nykytasoa paremman energiatalouden saavuttamisen.Jatkuvasti kallistuva energia motivoi kiinteistöjen omistajia jalyhentää parempaan energiataloudellisuuteen tähtäävien korjausinvestointientakaisinmaksuaikaa.Myös infrastruktuurin ylläpitoon tarvitaan uusia näkökulmia jatoimintatapoja. WSP on konsulttina molemmissa Oulun tiepiirintoteuttamissa siltojen ylläpidon palvelutuottajasopimuksissa,jotka ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Olemme samallavoimakkaasti kehittämässä uusia tutkimus-, monitorointi-, suunnittelu-ja hallintamenetelmiä siltojen ylläpitoon.Elinkaariosaamisesta pitää tehdä kilpailukykytekijä koko rakennusalalle.Nykyisin toteutettavat infran elinkaarihankkeet ovatensisijaisesti jälkirahoitushankkeita. Todellisia elinkaarikustannuksiatai hankkeiden aiheuttamaa kokonaiskuormitusta ympäristölle,ekologista jalanjälkeä, ei vielä tiedetä eikä se vaikutatoteuttajan valintaan. Pallo on tilaajalla - sitä tehdään mitä tilataan.Matti Mannonentoimitusjohtajap.s.Olemme perustamassa toimistoja Pietariin ja Moskovaan.Venäjällä vasta riittääkin työsarkaa ja haasteita korjausrakentamisessa.WSP Groupin hallituksen puheenjohtaja David Turner vierailiSuomessa kesäkuun alussa ja kertoi ajatuksiaan maailmanmarkkinatilanteesta, WSP:n kilpailukyvystä markkinoillasekä omasta roolistaan suuryhtiön hallituksessa. Konsultintehtävissä Turner on vanha konkari: hän on toiminut useissakiinteistöalan konsulttiyrityksissä Iso-Britanniassa. Jäätyääneläkkeelle Barclays-pankin kiinteistöjohtajan virasta hän ontoiminut WSP:n hallituksessa. ”Virkeänä eläkeläisenä” hänistuu myös usean muun yrityksen hallituksessa, toimii kahdenyliopiston tutorina ja on mukana nuorten hyväksi tehtävässähyväntekeväisyystyössä.TÄSSÄ LEHDESSÄTEEMANAKORJAUSRAKENTAMINEN03 HENKILÖKUVASSA DAVID TURNER04-05SILTOJEN YLLÄPITOSOPIMUS- Markku Tervo. Oulun tiepiirin hankintapäällikkö06 SILTOJEN UUSINTA TEKNOLOGIAA07 EU:N KESTÄVÄT SILLAT08-10VALTAKUNNAN YKKÖSKIINTEISTÖ- Ilona Nokela, eduskunnan kiinteistötoimiston toimistopäällikkö11 TORIKADUN VIRASTOTALO OULUSSA12-13 KORJAUSRAKENTAMINEN14 MELUNTORJUNTAA RAKENNUSTEN KORJAUKSILLA15 HOAS:N PERUSKORJAUSHANKKEET16-17 VIENTITOIMINTA2WSP Uutisia - WSP Finland Oy, Heikkiläntie 7, 00210 HELSINKI Puh. 0207 864 11Päätoimittaja: Kirsi Hautala, kirsi.hautala@wspgroup.fi.Toimitussihteeri: Ulla Troberg, ulla.troberg@wspgroup.fi.Taitto ja layout: Jukka Matela, jukka.matela@wspgroup.fi.Paino: Kalevaprint Oy.18 YHTEISKUNTAVASTUUSTA JA LYHYESTI19 NIMITYKSET20 NÄKÖKULMA

Hen k i l ö k uva s s aDav id Tu r n e r , WSPGr o u p i n h a l l i t u ks e np u h e e n j o h ta j aMillaisena näette tämän hetkenmaailman markkinatilanteen?Yhdysvaltojen markkinatilanne onarvoitus. Toisaalta Eurooppaan,etenkin Iso-Britanniaan, vaikuttaviamarkkinoiden ongelmia on jonähty: suunnitteluprojektien aikataulujaon siirretty myöhemmäksi.Toisaalta taas hyviä hankkeita onpaljon tarjolla, etenkin Yhdysvaltojenitärannikolla, ja ennusteetnäyttävät jatkuvan hyvinä. Venäjänmarkkinoihin WSP on suhtautunutpidättyväisesti tiedonpuutteen vuoksi sekä siitä syystä,että Venäjällä on tapahtunut niinpaljon muutoksia viimeisten vuosienaikana. Venäjän markkinatovat valtavat ja siellä täytyy myösWSP:n olla.Mitkä ovat mielestänne WSP:nkilpailuetuja?Toimiva organisaatio, jossa hyväjohtajuus ja henkilöstö ovat erottamattomat,on tärkeintä. Silloinhenkilöstö tekee työtä samanpäämäärän eteen oikein ja laadukkaasti,ymmärtää asiakkaidentarpeet ja ylläpitää osaamistaan.WSP:n vahvuutena on korkeaammattitaito usealla eri toimialallasekä paljon kasvavia kykyjä.Emme ole vain insinööritoimisto,vaan hyvin monialainen. Silti WSPei ole laajentanut toimintaansaoman asiantuntemuksensa ulkopuolisillealueille, vaan kaikki mitäteemme on jollain tavoin kytkettyinsinööriosaamiseen. Ostaessammeuusia yrityksiä olemme vahvistaneetja täydentäneet olemassaolevia palveluitamme. Tulevaisuudessakilpailukykymme perustuuilman muuta maailmanlaajuiseentoimintaamme, monialaisuuteensekä eri maiden paikalliseen osaamiseen.Millaisena näette WSP Finlandinroolin maailmanlaajuisessa konsernissa?Suomen WSP on melko uusi jatärkeä osa WSP-konsernia. Monialaisuuson yhtiömme vahvuusja WSP Finland täydentää osaamistammeei pelkästään korkeantason palveluillaan, vaan myösolemalla osa WSP:n yhteistäkulttuuria. Venäjän markkinoillelähdettäessä on WSP Finlandinrooli lähellä Venäjää ensiarvoisentärkeää koko WSP Groupille.Meidän täytyy vain varmistaa,että WSP:n oma vahva sisäinenkulttuuri ja päämäärät toimivatmyös Venäjällä samalla tavoinkuin muissa WSP-maissa.Miten näette oman roolinneWSP:ssä? Entä mikä on ollut parastatyössänne WSP:ssä?Minulla on hallituksen puheenjohtajanakaksi roolia. Toinen on johtaaja ohjata hallituksen toimintaaja huolehtia, että hallituksessakäsitellään tämän päivän aiheidenlisäksi myös huomisen strategiaaja hoidetaan yhteistyötä valtionhallinnonkanssa. Toinen roolion tukea yhtiön toimitusjohtajaatyössään. Haasteena työssäni onsaada kokousten ilmapiiri sellaiseksi,että jäsenet rohkaistuvatosallistumaan, voivat työskennellähyvin yhteistyössä, kunnioittavattoisiaan, ovat avoimia javalmiita ottamaan vastaan uusiahaasteita.Yksi parhaista hetkistäni WSP:ssätaitaa olla, kun yritys pääsi arvostetussaFinancial Timesin yritysrankingissä250 parhaan yrityksenjoukkoon. Se on upea saavutusyritykselle, joka on kasvanut vainkahdessakymmenessä vuodessa70 henkilöstä lähes 10.000 henkilönorganisaatioksi.Teksti ja kuva: Ulla TrobergWSP Uutisia 2/200803

Oulun tiepiirin hankintapäällikönMarkku Tervon mukaanTiehallinto on tienraivaajamaailmassa siltojen ylläpidonpalvelusopimuksellaan.Tervon vastuulla on myöskuuden maan EU-projekti,joka antaa perustietoa palvelusopimuksista.Mar k k u Te rv o, Ou l u n t i e p i i r i:”Huippuosaajat löytyvätverkostoitumalla”4WSP Uutisia 1/2008

Tiehallinto on alallaan edelläkävijä solmittuaan uudenlaisen siltojen ylläpidon palvelusopimuksen Skanskankanssa. Sopimuksen sisältönä on, että palveluntuottaja vastaa Oulun tiepiirin pohjoisen alueen siltojen ylläpidostavuosina 2008 – 2015. WSP Finland toimii urakassa Skanskan konsulttina. Oulun tiepiiri on Tiehallinnonpilottikohteena siltojen ylläpidon palvelusopimuksen SILTOPAn soveltamisessa. Vastaavia sopimuksia ei ole Suomessatehty. Oulun tiepiirin hankintapäällikön Markku Tervon mukaan Tiehallinto kilpailuttaa nyt työn sijastapalvelutasoa.– Perinteisissä urakoissa kerroimmetarkasti urakoitsijalle, mitä tehdä;korjautimme esimerkiksi sillanreunapalkit tai vaihdatimme kaiteet.Nyt palveluntuottajalle kuuluuurakan lisäksi myös sopimuskohteeneli siltojen kunnon hallintaja toimenpiteiden ohjelmointi, Tervovalaisee.Siltojen kunnon seuraaminenedellyttää pidempää aikaväliäkuin perinteiset vuoden-kahdenpituiset urakat; Tervon mukaanvähintään viisi vuotta.– Urakoissa kohteet on perinteisestirajattu muutamiin siltoihin.Laaja-alaiseen kunnon seurantaantarvitaan 100-700 siltaa, jotta työtilannepysyisi tasaisena koko palvelusopimuksenajan, Tervo jatkaa.Tiehallinto määrittelee sopimuksessalaatukriteerit ja tavoitetasot.Siltojen vauriot pisteytetään siltojenyleistarkastuksissa ja Tiehallintopäättää, minkä verran pisteitäpitää vuosittain saada pois.– Ohjelmointi taas on kohdentamista;korjattaviin siltoihin päädytäänmonien kriteerien perusteella,Tervo valottaa.Jok a i n e n k e s k i t t y yydinosa amiseensaIdea siltojen ylläpidon kehittämiseksilähti Tervon ”korvien välistä”6–7 vuotta sitten. Hän on ollutpalvelusopimuksen promoottori.Tervo kuitenkin korostaa, että kehittämistyöhönon osallistunut ympäriSuomea suuri joukko ihmisiä.– Isompien kokonaisuuksien siirtopalveluntuottajille on osa yleismaailmallistakehitystä. Kun ennenTiehallinnossa ajattelimme siltaateknisesti, nyt ajattelemme palvelusopimuslähtöisesti.Uuden toimintatavan suurin hyötyon se, että toimijoiden verkostossakukin toimija saa keskittyä omaanydinosaamiseensa.– Haluamme Tiehallinnossa, ettäosapuolet toimivat nimenomaanverkostossa, emme niin, että palveluntuottajahankkisi itselleen kaikenosaamisen. Palvelusopimuksenavulla on tarkoitus kerätä yhteeneri erikoisaloihin keskittyneidenhuippuosaajien joukko, Tervo havainnollistaa.WSP Finlandin ja Skanska Infransopimus kattaa Oulun tiepiirinpohjoisen alueen siltojen ylläpidonvuosina 2008 – 2015.Ylläpidettäviä siltoja on 641.Nyt tehty sopimus on toinenSkanskan kanssa tehty sopimus,edellinen kattoi 674 sillan ylläpidonvuosina 2007 - 2012 Ouluneteläisellä alueella.Suomessa on 14 000 siltaa, Ouluntiepiirin alueella 2 000.Tiehallinnon näkökulmasta Skanskanja WSP Finlandin välinenkonsepti on toiminut hyvin. WSPFinland on Tervon mukaan nähnytpalvelusopimuksen vahvuudet,muun muassa pitkän aikavälin.– Sopimus antaa mahdollisuudenajatella laajemmin kuin perinteinenkonsultti- tai urakkasopimus.WSP:n työntekijät ovatkin jo sanoneet,että sillat alkavat tuntuaomilta. Se tarkoittaa sitä, että hekantavat aidosti huolta silloista jahaluavat tehdä hyvää työtä, Tervoiloitsee.Uu s i t e k n o l o g i a a p u n aWSP Finland huolehtii sopimuksessasiltojen kunnon tarkkailusta,korjaussuunnittelusta ja toimenpiteidenohjelmoinnista. Se tekeeurakoitsijan kanssa siltojen korjausohjelmanseuraaville vuosille.WSP Finlandin tutkimustoimialanjohtajan Simo Kettusen mukaansiltasopimuksen kanssa työskentelee4-8 työntekijää.– Ensimmäisen vuoden kokemuksetovat hyviä. Konsultille tällainenpalvelusopimus antaa kokonaisvaltaistavastuuta, Kettunen uskoo.Palvelusopimuksessa Tiehallintotoivoo palvelutuottajan kehittävänmyös uutta teknologiaa. Tässä onotettu jo merkittäviä askelia.- Olemme mukana kehittämässämuun muassa sillantarkastuksenreaaliaikaista tiedonhallintaa, jokaperustuu nykyaikaiseen mobiiliteknologiaanja gps-paikkatiedon hallintaan.Suunnittelemme Pyhäjoellasijaitsevan vanhan museosillan korjaustalaserkeilaamisesta saadundatan avulla, Kettunen kuvaa.Teksti ja kuva: Minna PeltolaWSP Finlandin va s t u uu r a ko is s a :• siltojen vuosi-, yleis- ja erikoistarkastukset• Tiehallinnon siltarekisterin ylläpitourakka-alueiden sillastonosalta• siltojen korjaustöiden ohjelmointiseuraaville vuosille• korjaustöiden edellyttämiensuunnitelmien tekeminen jahyväksyttäminen• teiden hoitourakoihin kuuluviensiltojen hoitotoimenpiteidenvalvonta vuosi- ja yleistarkastustenyhteydessä• siltojen päällystetöiden valvonta• tilaajan avustaminen viranomaistehtävissämm. yksityistiesiltojenosaltaWSP Uutisia 2/20085

UUSINTA TEKNOLOGIAASILTOJEN YLLÄPITOONWSP pyrkii aktiivisesti kehittämään omaa suunnittelu- ja kuntotutkimustoimintaansa. Viime vuosina WSP on ollutmukana useissa alan kehitysprojekteissa, kuten siltojen 3D-suunnittelu- ja mittausprosessien kehittämisessä(Älykäs silta 2001-2004) sekä sähköisten silta-asiakirjojen hallinnan kehittämisessä. Parhaillaan on meneillään5D-silta –kehityshanke, joka on jatkoa Älykäs silta –projektille.Siltojen ylläpidon palveluhankkeessaWSP kehittää ja testaa uusiamenetelmiä siltojen tarkastustoimintaanja korjaussuunnitteluun.Lisäksi käytössä on mobiiliratkaisujasillan tarkastustoiminnan tulostentallentamiseen.Siltojen korjaushankkeissa WSPkehittää 3D-tiedonhallintaa. Tavoitteenaon kehittää tietomallipohjainenyhtenäinen toimintamalli,johon voidaan yhdistäärakenteiden kuntotutkimukset,sillantarkastustoiminnan tuottamatieto (esim. vauriovalokuvat), laserkeilausmittaukset,siltojen estetiikkatarkastelutja -suunnittelu,rakennesuunnittelu sekä toteutumamittaukset.Laserkeilauksella toteutettavasiltojen mittaus on yleistyvä laa-dunhallinnan menetelmä. WSP onkäyttänyt laserkeilausmittaustentuloksia useiden siltasuunnitelmientoteutusten yhteydessä ja kehittäämittauksia edelleen yhdessä urakoitsijoidenja ohjelmistokehittäjienkanssa.Maatutkauksen tarkoituksena onlöytää mahdolliset kansien vedeneristeenvuotokohdat ilman, ettäjoudutaan aukaisemaan kannenpintarakenteita tai tekemään muitatutkimuksia.Yhtenä kehityshankkeena on siltojenmonitorointi, jossa eri teknologioillasaadaan etäisesti tietoa sillankäyttäytymisestä – esimerkiksi rakenteenkosteudesta ja muodonmuutoksista.Siltamonitoroinnissa WSP hyödyntääomaa osaamistaan, jota saadaanmm. integroidusta SustainableBridges EU-tutkimusprojektistasekä Siltojen monitorointi ja mittauksetSIMO -julkaisusta. YlläpitourakassaWSP pyrkii testaamaan jakehittämään järjestelmiä urakoitsijannäkökulmasta ja integroimaansiltamonitoroinnin sillanhallintajärjestelmiininternet-pohjaisten tietokonesovellustensekä langatontatiedonsiirtoa (GRPS ja 3G) hyödyntävienjärjestelmien avulla.Teksti: Antti KarjalainenKuva: Kari SaksioVuonna 1837valmistunutEtelänkylän isosiltaPyhäjoella ontiemuseokohde6 WSP Uutisia 2/2008

Projektin keskeiset lopputuotteet koottiinhelposti käytäntöön sovellettaviksiohjejulkaisuiksi:• rautatiesiltojen tarkastus jakunnontarkastusohje• kuormien ja kantavuuden laskentaohjeolemassa oleville Euroopanrautatiesilloille• rautatiesiltojen monitorointiohje• rautatiesiltojen korjaus javahventamisohje.Lisätietoja: www.sustainablebridges.net.Yksi projektin siltakohteista: Temmesjoen ratasilta, LiminkaEU:n KESTÄVÄT SILLATKestävät sillat (Sustainable Bridges) –projekti toteutettiin integroituna EU-projektina vuosina 2003-2007. Projektissakehitettiin siltaomaisuuden, erityisesti rautatiesiltojen, ylläpitomenetelmiä EU:n liikennestrategian 2010suuntaviivojen mukaisesti. Strategiassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on raskaiden ajoneuvokuljetusten siirtäminenympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin kehittämällä rautatieliikennettä ja eri kuljetusmuotojen yhteiskäyttöä.Projektin valmistelussa olivatmukana Euroopan parhaimmatsilta-asiantuntijat eri maiden yliopistoista,tutkimuslaitoksista,rautatieorganisaatioista ja yrityksistä.Kokonaisbudjetiltaan 10 miljoonaneuron hankkeessa oli mukana32 partneria kolmestatoistamaasta. WSP Finland oli projektissamukana valmisteluvaiheestalähtien. WSP keskittyi projektissaseuraavan sukupolven monitorointijärjestelmienkehittämiseen.Suomesta Kestävät sillat -projektissaolivat mukana lisäksi Tiehallinto,Ratahallintokeskus ja Oulunyliopiston rakennusteknologiantutkimusryhmä.Sillat ovat hoidoltaan vaativa jasuhteellisen kallis osa liikenneväylää.EU:n jäsenmaiden rautateilläon n. 220 000 siltaa ja niiden jälleenrakennusarvoon merkittävä.Osapuolten intressissä on siltakannanmahdollisimman tehokas hoito,ylläpito ja kunnostaminen nykyisilleja uusille liikennevaatimuksille.Siltojen hoidon ja ylläpidon osaltakysymys ei ole pelkästään rakennus-ja korjauskustannuksista, vaanmyös liikennekatkojen minimointion korostunut vilkkailla liikenneväylillä.Kestävää kehitystä käsiteltiin projektissainsinööriteknisinä toimenpiteinä.Pääpaino oli uusienteknologioiden ja laskentamallienkehittämisessä, joilla siltojen kestävyysja kunto voidaan selvittääaikaisempaa tarkemmin ja luotettavammin,tarpeettomia korjauksiavoidaan välttää ja ongelmasiltojenkorjaukset ja vahventamiset voidaantehdä oikein ja oikea-aikaisesti.Kestävät sillat -projektissa luvattinnostaa Euroopan rautatiesiltojensallitut akselipainot 33 tonniin janopeudet 350 km/h asti. Lisäksiluvattiin kasvattaa siltojen elinikää25 %:illa sekä kehittää parempiaanalyysi- ja vahventamismenetelmiä.Teksti ja kuva: Risto KiviluomaKestävät sillat -projektin työpaketit.WSP Uutisia 2/20087

VALTAKUNNANYKKÖSKIINTEISTÖPERUSKORJATAANEduskuntatalo valmistui eduskunnan käyttöön vuonna 1931 arkkitehti J.S. Sirénin suunnitelmien mukaisenaja palveli sellaisena lähes neljä vuosikymmentä. Vuonna 1978 valmistuivat laajennusosat päärakennuksen sivuilla.Samaan aikaan valmistui myös päärakennuksen takana oleva kaareva laajennusosa, joka liittyy hiukanaikaisemmin Kaupunkiliitolta hankittuun toimistorakennukseen. Laajennusosien rakentamisen rinnalla tehtiinmyös päärakennuksessa perusteellinen kunnostus. Vasta äskettäin valmistui eduskuntakiinteistön uusin osa,ns. Pikkuparlamentti naapuritontille. Näin eduskunnan käytössä oleva kiinteistökokonaisuus muodostuu kaikkiaankuudesta eri aikoihin valmistuneesta rakennusosasta.Eduskunnassa on päätetty tehdäperuskorjaus. Edellisestä peruskorjauksestaon kulunut jo kolmevuosikymmentä. Pääsuunnittelijaksion valittu ArkkitehtitoimistoHelin&Co, talotekniikan suunnittelijaksiInsinööritoimisto Leo MaaskolaOy ja rakennesuunnittelijaksiWSP Finland Oy. Eduskunnan puoleltahankkeesta vastaavat kiinteistötoimistontoimistopäällikkö IlonaNokela ja apulaistoimistopäällikköHannu Peltonen.Ko r j a us t yö n tav o i t t e e t o v atv a at iv atIlona Nokelan mukaan Eduskuntatalonkiinteistönhoidolle onkohtalaisen hyvät resurssit. Vuosikorjauksintalot on voitu pitäärakenteellisesti hyvässä kunnossa,talotekniikan puolella tilanne onvaikeampi. Nykyvaatimusten mukaiseenkuntoon saattamiseen eiriitä lyhyt kesätauko. Erityisestitieto- ja turvatekniikan vaatimuksetlisääntyvät ja perusteellinen remonttion tullut välttämättömäksi.Tavoitteena on saattaa rakennuksetnykypäivän käyttövaatimustenmukaiseen kuntoon: laatutasoon,joka kestää useita vuosikymmeniäeteenpäin.Nokela erittelee edessä olevantyön seuraavasti: ”Talotekniikanuusimisella tavoitellaan parempaasisäilman laatua, johon liittyy muunmuassa jäähdytyksen ja lämmöntalteenoton tuominen ilmastointijärjestelmään.Tietotekniikkajärjestelmätuudistetaan. Turvajärjestelmientiukentuviin vaatimuksiinkiinnitetään erityistä huomiota”.Rakenteissa on jo aiemmin havaittuajan hampaan jälkiä. Perusteellisenkuntotutkimuksen jälkeen voidaanpäättää tehtävät korjaukset, joihinkuuluu myös energiatalouden parantaminen.Viranomaismääräykset muuttuvatuseita kertoja vuosien mittaan.Eduskuntakiinteistöissä määräystennoudattamisen lisäksi pyritäänmyös parantamaan nykymääräystentasoa uusilla toimintatavoillamm. paloturvallisuuden osalta.Toiminnallisia muutoksia tehdäänedustajien työhuoneissa, kokoustiloissasekä tiloissa, joiden käyttötavatovat ajan myötä muuttuneet.Näihin kuuluvat myös eduskunnanmaanalaisten tilojen muutostarpeet.Suunnitelmissa on jätehuollonsijoittaminen maanalaisiin tiloihin.Rakennushistoriallinenn ä kö k u l m aNokela muistuttaa, että korjauksenalla olevat rakennukset ovat historiallisestitärkeitä. On luonnollista,että hankkeessa pyritään erityisellätarkkuudella säilyttämään alkuperäisyydenja kansallisomaisuudenleima. Yhteistyö MuseovirastonIlona Nokela, toimistopäällikkökanssa on suunnittelun ja toteutuksenaikana kiinteää. Museovirastoon suojellut eduskunnankiinteistökokonaisuuden. Sen eriosiin on määritelty kolmen asteisetsuojeluvaatimukset, joista tiukimmatovat päärakennuksen julkisissatiloissa, kuten istuntosalissa ja valtiosalissa.Ty ö t tot e u t e ta a n a s k e laskeleelta”Korjaustyössä otettiin pieni ”varaslähtö”,kun eduskunnan keittiötilatuusittiin”, kertoo Nokelahankkeen kulusta. ”Suunnittelutyöon edennyt ripeästi. Työt ajoitetaantäyspainoisina kesätaukoihinja toteutetaan vaiheittain niin, ettäeduskunta voi toimia lähes normaalisti.Ensimmäinen varsinainenperuskorjausvaihe on turvavalvomonsiirtäminen D-talon kolmannestakerroksesta katutasoon.Seuraava suurempi työ kohdistuukansanedustajien rakennussiipeenkesällä 2009”Peruskorjauksen tarkkaa valmistu-(Jatkuu seuraavalle aukeamalle...)WSP Uutisia 2/2008 9

(...edelliseltä aukeamalta)misajankohtaa ei vielä tiedetä. Arviohankkeen kestosta on noin 7-8vuotta. Vasta kuntotutkimuksentulosten selvittyä voidaan päättäämitkä rakenteet ja tilat otetaankorjauksen kohteiksi.Ra k e n t e e t t u t k i ta a np e ru s t e e l l i s e s t iWSP:n projektipäällikkönähankkeessa toimiva Kari Yrjöläkertoo, että rakenteet ontutkittava erittäin huolellisestiennen korjausten suunnittelua,vaikka ensisijaiset ongelmatovatkin nähtävissä esimerkiksivesivuotoina ja rapistumisena.Koska vanhimmista rakennuksistaei ole saatavissa alkuperäisiärakennusdokumentteja jarakenteiden tekotavat ovatmuuttuneet, ainoa keinotutkimiseen on rakenteidenvarovainen purkaminen.Tällaisia kohtia on muun muassavesikattorakenteissa ja julkisivujenkivipinnoissa.”Rakennesuunnittelun tärkein tehtäväon huolehtia, että rakenteetsaadaan tutkimuksen pohjalta täysinvesitiiviiksi ja rakennusfysikaaliseltakannalta muuttuneissa olosuhteissaoikealla tavalla toimiviksi.Oman lisänsä suunnitteluun tuovatpyrkimykset energiatalouden japaloturvallisuuden parantamiseen.Hankkeeseen liittyy myös uusiaosia, jotka on suunnitelmien avullaliitettävä vanhoihin, jopa suojeltuihinosiin. Kaikki muutokset ontoteutettava museoviraston määritystenmukaan niin, että rakennustenarvo säilyy alkuperäisenä”,tiivistää Yrjölä WSP:n roolin.Teksti ja kuvat: Juhani KeppoEduskunnan kiinteistöt koostuvat kuudesta erillisestä rakennuksesta. Vuonna 1931 valmistuneessa päärakennuksessa(E) sijaitsevat pyöreä istuntosali, Valtiosali sekä puhemiehistön ja hallituksen tiloja. Eduskuntaa laajennettiinvuonna 1978 A, B ja C –rakennuksilla, joista päärakennukseen liitetyissä osissa on kansanedustajientyöhuoneita ja neuvottelutiloja. Kaarevassa C-osassa sijaitsevat eduskunnan kirjasto ja työterveysasema. EntinenSuomen Kaupunkiliiton toimitalo, rakennus D, siirtyi kokonaisuudessaan eduskunnan omistukseen vuonna1988. Rakennuksessa on mm. eduskunnan kiinteistötoimisto ja turvallisuusyksikkö. Uusin rakennus, Pikkuparlamentti,on vuodelta 2004 sisältäen mm. kansanedustajien ja EU-sihteeristön työtiloja sekä valiokuntien huoneita.Vuoden Teräsrakenteeksi (2004) valitun Pikkuparlamentin rakennesuunnittelu on WSP:n käsialaa.10WSP Uutisia 2/2008

Uudistunut torikadunvirastotaloOulun Torikadun virastotalossasijaitsevien työvoimatoimistonja verohallinnon uudet toimitilatvalmistuivat vuonna 2007. Verohallinnonorganisaatiomuutostentakia talon laajentaminen tuliajankohtaiseksi ja verohallinto saitilat uudisrakennuksen puolelta.Työvoimatoimistolla ei ollut uusiatilatarpeita, joten se jäi pääosin entisiintiloihinsa peruskorjattavaanrakennukseen. Uusi osa rakennuksestatoteutettiin tämän päiväntyylillä ja vanha osa sai uudenilmeen 1980- luvun arkkitehtuuriakohentamalla.WSP:n tytäryhtiö InsinööritoimistoPekka Heikkilä Oy teki sekä uuteenettä peruskorjattavaan osaanrakenne- ja geosuunnittelun sekäteräsbetonielementtien ja teräsrakenteidenvalmisosien suunnittelutehtävät.Uudisrakennuksen laajuuson 9 600 bruttoneliömetriä japeruskorjatun rakennuksen 8 700bruttoneliömetriä. Peruskorjatuttilat ovat lähinnä toimisto- jaasiakaspalvelutiloja. Suunnittelu jatoteutus on tehty käyttäjälähtöisestiottaen huomioon mm. turvallisuus-,asiakaspalvelu- ja liikenneasiat.Vanhan rakennuksenominaispiirteet ovat tuoneet omanhaasteensa suunnitteluun. Rakennushankkeenpääurakoitsijana toimiNCC Rakennus Oy.Vanhan rakennuksen kunto todettiinpääosin hyväksi, ja esimerkiksibetonijulkisivun uusimiseen ei olluttarvetta. Ikkunoillekin riitti kunnostus.Lämpötaloudellisista syistäpaahteiselle katujulkisivulle tehtiinaurinkosuojasäleikkö. Vanhassarakennuksessa hyödynnettiin nerakennusosat ja tekniset järjestelmät,joilla oli käyttöikää jäljellä.Runko säilytettiin ennallaan, osaväliseinistä purettiin siellä missätarvittiin avotilaa. Pinnat ja tekniikkaovat uutta. Tavoitteena oli, etteitilojen laatutasossa ole eroa uudenja vanhan osan välillä.Työvoimatoimiston peruskorjatuttilat yhdistyvät verohallinnonuudisrakennukseen lasikatteisellasisäpihalla. Pihalle sijoittuvat ruokala-kahvionasiakaspaikat ja ylei-söpalvelutiloja. Uudisrakennuksensuunnittelussa on otettu huomioonmahdollisuus jatkaa rakennustaedelleen.Insinööritoimisto Pekka HeikkiläOy:ssä uudisosan suunnittelustavastasi DI Marjo Ronkainen ja peruskorjattavanosan suunnittelustaRI Pasi Kujala. Hankkeen rakennuttajanatoimi Senaatti-kiinteistöt.Peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelustavastasi ArkkitehtitoimistoVauhtiviiva Oy:stä arkkitehtiJuha Pasanen työryhmineen.In s i n ö ö r i t o i m s i t oTeksti: Ulla TrobergKuva: Jukka MatelaPek k a Heikkilä Oy, Ou l u• Rakennesuunnittelua talo- ja teollisuusrakentamiseen• Perustettu v. 1969• Omistaja WSP Finland Oy (100 %)Yritys fuusioidaan WSP Finlandin•talonrakennustoimialaan 1.1.2009WSP Uutisia 2/2008 11

LABORATORIOTOIMINTOJENTUOTTEET JA PALVELUTAsbesti- ja betonilaboratorio•asbestianalyysit•ohuthietutkimukset•pintahietutkimukset•kloridianalyysit•sulfaattianalyysit•vetolujuustestaus•puristuslujuustestaus•karbonatisoitumissyvyyden määritys•PCB- ja PAH-analyysit•lyijy ja muut raskasmetallitMaa- ja kiviaineslaboratorio•kuiva-/pesuseulonta•hydrometrikoe•muotoarvo•proctorkoe•Los Angeles -luku•kuulamyllyarvo•litteysluku•kapillaarisuus•vedenläpäisevyys (muuttuva paine)•vedenläpäisevyys (vakiopaine)•petrografinen määritysLaadunvarmistuspalvelut•optinen ilmahuokosmääritys (huokosjako)•tartuntavetolujuustestaus•kalvonpaksuuden mittaus•pinnan karheuden mittaus•kosteuden määritys•tunkeutumis- ja imeytymissyvyysmääritykset•kloridianalyysitKorjausrakentamisessatieto säästää rahaaPoranterä pyörii vinhasti taloyhtiönparvekkeilla ja julkisivun pinnassa.Betoni leikkautuu helposti timanttienjyrsiessä rakennetta, porauslietevaluu ulos reiästä. Taloyhtiö,As Oy Tutkijan Unelma, on tilannutkuntotutkimuksen, joka tehdäänesiselvityksenä peruskorjaustavarten. Taloyhtiön asukkaat haluavatparannusta asumisviihtyisyyteenja -turvallisuuteen.Rakenteestairrotetut koepalat matkaavatWSP Finlandin betonilaboratorioonHelsinkiin tai Ouluun, missä neanalysoidaan.”Laboratorioomme tulee koepalojaeri puolilta Suomea, ja ne ovatperäisin pääosin 1970-80 -lukujenrakennuksista”, laboratoriopäällikköTomi Tolppi kertoo.Ra p a u t u m at p a l j as t u v ato h u t h i e is täOulussa näytteet käsittelee ja valmisteleeanalysoitaviksi laboranttiMika Ylikangas. Hän puhuu ohuthieidenvalmistuksen haasteellisuudesta:”Ohuthie tarkoittaa betonista valmistettuanoin 25-30 mikrometriäohutta, valoa läpäisevää leikettä,jota voidaan tarkastella valomikroskoopilla.Hieen valmistus vaatiiharjaantunutta silmää, jotta oikeanlaisethieet saadaan aikaiseksi.Pro gradu –tutkielmansa ohuthiemenetelmästätehneen tutkijanVesa Kontion mukaan teräsbetonirakenteidentutkiminen ohuthieanalyysilläantaa hyödyllistä tietoarakenteista. Analyysin avullavoidaan selvittää betonin nykykuntoa,arvioida rapautumisnopeuttaja rapautuman merkittävyyttä korjaussuunnittelussa.”Usein joudumme toteamaan raportissamme,että betonin kuntoon heikko tai välttävä. Tällöinsuunnittelijan on arvioitava, pystytäänkörakennetta vielä korjaamaan.Parvekkeille voidaan joutuasuosittelemaan jopa käyttökieltojaohuthietutkimuksissa havaittujenvaurioiden perusteella”, Kontiokertoo.Tu t k i m u ks e tp a l j as ta v at p i i l ev ätv a u r i o tSu o l at t u h o a v at b e t o n i nWSP:n laboratoriossa tehdäänmyös kloridianalyysejä ja vetolujuustestaustakorjausrakentamisentarpeisiin. Kloridianalyysit tehdäänrutiininomaisesti jokaisesta1970-luvulla tai aiemmin valmistuneestataloyhtiöstä. ”Vielä 1970-luvullabetoniin lisättiin pitkäaikaiskestävyyttäheikentävää suolaa”,Ylikangas kertoo.Ulkopuolisesta suolarasituksestakärsivissä kohteissa, kuten silloissatai laitureissa, kloridit ovat tunkeutuneetbetoniin ulkoapäin. Tällöinniiden huomiointi korjaussuunnittelussaon huomattavasti helpompaa.Mika Ylikangas muistelee tapaustamuutaman vuoden takaa,kun analysoitavan näytteen kloridipitoisuudetolivat erittäin korkeitaja kävi ilmi, että näytteet olivatkinperäisin kalsiumkloriditehtaasta.Tu rva l l is u u s ennen k a i k k e aKorjaushankkeen alkuvaiheessavoidaan huomioida myös turvallisuuttaja ympäristöä vaarantavatmateriaalit ja siten vaikuttaa suunnitteluunja säästää kustannuksissa.12WSP Uutisia 2/2008

”Laboratoriomme selvittää betonitutkimustenlisäksi korjaushankkeessaoleelliset haitta-aineet kutenasbestin, PCB:n, raskasmetallitja PAH-yhdisteet”, luettelee tutkijaJussi Myllykangas.Oulussa ryhdytään tekemäänmyös muita korjausrakentamisessahyödynnettäviä tutkimuksia, kunloppuvuodesta valmistuviin toimitiloihinsaadaan laboratoriolle uudettilat. ”Korjausrakentamisessatarvittavien tutkimusten kysyntäon kasvanut viime vuosina. Lisäämmesisäilman ja pölyjen analysointiaseuraavan vuoden kuluessa merkittävästi”,Tomi Tolppi sanoo.Lo p p u h y v i n, k a i k k i h y v i nTällä kertaa taloyhtiö As Oy TutkijanUnelman julkisivujen ja parvekkeidenrakenteet ovat vieläkorjauskelpoisia, eikä laboratoriotutkimuksissatodettu purkutoimenpiteisiinjohtavia vaurioita.Julkisivuista löytyi orastavaa pakkasrapautumista,joka saadaan hallintaanhuolellisella suunnittelulla.Parvekelaatoissa oli vesivuotoja,mikä ei ollut aiheuttanut pinnoitteenirtoamista enempää vaurioita.Tämäkin ongelma ratkeaa uusimallavesieriste laatan yläpinnasta.Lisäksi asukkaat voivat olla hyvillään,ettei saumausmassoista eikäpinnoitteista löytynyt asbestia taiPCB:tä. Sen sijaan parvekelaatanvesieristeen todettiin sisältävänrunsaasti PAH-yhdisteitä, jotkaovat ongelmajätteitä. Eristeet vaihdetaankorjauksen yhteydessä.Tomi TolppiVesa KontioMika YlikangasJussi MyllykangasTeksti: Tomi TolppiKuvat: WSP FinlandWSP Uutisia 2/200813

Julkisivujen äänen eristävyys riippuuikkunoiden, seinärakenteenja tuuletusaukkojen ominaisuukmeluntorjuntaarakennuStenkorjaukSillaMerkittävä osa liikennemelulle altistuvistaihmisistä asuu kantakaupungeissa,joissa liikenteen aiheuttamamelu kulkeutuu häiritsevänäasuinhuoneistoihin. Keinot asuinrakennuksiinkohdistuvan melunvähentämiseksi tiiviissä kaupunkirakenteissaovat rajallisia. Tilanpuutteen vuoksi melua ei voidatorjua meluesteillä, liikenteen ajonopeuksiaei voida enää laskea eikähiljainen asfaltti vähennä merkittävästimelua. Rakenteiden ääneneristävyyden parantaminen onusein ainoa keino.WSP Finland laatii Helsingin kaupunginmeluntorjunnan toimintasuunnitelmaa,jossa etsitään keinojavähentää asukkaiden melualtistuksia.Tie-, raide- ja lentoliikenteenaiheuttamalle yli 55 desibelin vuorokausimelullealtistui Helsingissäyli 300 000 asukasta vuonna 2006.sista. Ikkunat läpäisevät yleensäääntä eniten. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassatarkasteltiinikkunoiden ääneneristävyyden parantamisenvaikutuksia ja kustannustehokkuuttaMannerheimintienvarrella sijaitsevien esimerkkikohteidenavulla.Kohteissa suoritettiin julkisivujenääneneristävyyden laskenta yleistäenkahden kerrostalon rakenteidenja huoneistojen ominaisuuksiakoskemaan kaikkia tarkasteltujarakennuksia.Esimerkkikohteessa Mannerheimintienliikenne aiheuttaa pahimmillaanjulkisivuun kohdistuvan yli70 desibelin melutason. Yöllä yli 60desibelin melulle altistuu noin 460asukasta. Laskennallisen arvion perusteellayöaikaiset sisämelutasotylittävät asuinhuoneistoille asetetunohjearvotason. Vaihtamallaikkunat vähintään 40 desibelin äänieristävyydenikkunoihin saadaanmelualtistusta vähennettyä tehokkaasti.Kustannukset ovat pienetverrattuna muihin meluntorjuntakeinoihin.ke r r o S ta l o j e n ikkunoiDenä ä n e n e r i S täV y y D e npa r a n ta m i n e n o n t e h o k a S tam e l u n t o r j u n ta aTukholman seudulla tuetaan julkisellarahoituksella asuinhuoneistojenääneneristävyyden parantamistaikkunoita vaihtamalla. Helsinginmeluntorjunnan toimintasuunnitelmassaesitetään selvitystyönkäynnistämistä vastaavan tukijärjestelmänluomiseksi Suomeen. Lisätietoja:http://www.hel.fi /static/ymk/meluselvitys/toimintasuunnitelma/index.htm.Teksti ja kuva: Ilkka Niskanen14WSP Uutisia 2/2008

hoaSin ja WSp:n kumppanuuSkiinteiStöjen peruSkorjaukSiSSaHelsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö(HOAS) on perustettuhelpottamaan opiskelijoiden asuntotilannettapääkaupunkiseudulla.Asuntojen käyttöaste on korkea,vuonna 2007 se oli 98.8 %. Hoashoitaa kiinteistöjensä vuokrauksenja ylläpitoon kuuluvat tehtävät.Hoas on ohjelmoinut kiinteistöjenkorjaukset kunnossapitosykleihin.Perusparannuksia tehdään sitenettä sisätilat, keittiö ja märkätilatkunnostetaan 20 vuoden välein,julkisivut 30 vuoden välein ja täydellisetperuskorjaukset tehdään40-60 vuoden välein.Hoasin kiinteistöjen kunnossapitoon annettu ulkopuolisten kumppaneidenhoitoon. WSP on mukanaperusparannushankkeiden asiantuntijanamm. LVI-verkostojen jarakenteiden kuntotutkimuksissa.Lisäksi WSP:n tutkimustoimialanpalveluihin kuuluvat rakenteidenhaitta-ainekartoitukset ja laboratoriopalvelut.Hoasin projektipäällikkö JouniHiltunen pitää tärkeänä, että korjauksetkohdentuvat oikeisiin rakennusosiinja järjestelmiin, jottakorjauskustannukset pidetään kurissa.Aina ei ole tarvetta uusia esimerkiksikaikkia viemäriverkostojasamanaikaisesti. Kuntotutkimuksentulosten perusteella kiinteistöjenperuskorjausaikatauluja voidaannopeuttaa tai siirtää eteenpäin.Hiltusen mukaan lähes kaikkiinperuskorjauskohteisiin tehdään asbesti-ja haitta-ainekartoitus, jonkalaajuus määräytyy rakentamisajankohdanmukaan. WSP:n kartoituksetsisältävät toimenpideohjelman,joka helpottaa purku-urakoidentarjousten pyytämistä.Teksti ja kuva: Ilkka PiittisjärviKeväällä 2008 WSP teki Helsingin Malmilla sijaitsevaan vuonna 1984 rakennettuun kiinteistöön putkistojentutkimuksia sekä rakenteiden haitta-ainekartoituksen. Rakennusmateriaaleista ei löytynyt haitta-aineita taiasbestia, joten peruskorjaukset voidaan tehdä tavanomaisesti. Tutkimuksissa selvitettiin LVI-järjestelmienkorjaustarpeita yhtä aikaa sisätilojen kanssa tehtäväksi. Tulosten perusteella lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriverkostotvoidaan säilyttää. Korjaustarpeiksi nousivat rakennusten alapohjien viemärikannakkeiden,verkostojen venttiilien ja kaikkien pesuhuoneiden kalusteiden sekä pintajohtojen uusinnat. Lisäksi vedenjaenergiankulutusta pienennetään asentamalla vakiopaineventtiili käyttövesiverkostoon.WSP Uutisia 2/200815

VientitoimintaSiltojen t u t k i m u S ta yh D y S V a l l o i S S aWSP:n omistama Chas H Sells-yhtiö tekee parhaillaan perusteellisenkuntotutkimuksen Verrazano-Narrows –sillalle New Yorkissa.Silta on kaksikerroksinen 12-kaistainenriippusilta, jonka keskijänneon 1,3 kilometriä pitkä. Siltasijaitsee New York Cityssä StatenIslandin ja Brooklynin kaupunginosienvälissä. Silta on saanutnimensä italialaisen tutkimusmatkailijanGiovanni de Verrazanonmukaan. Verrazano oli ensimmäineneurooppalainen purjehtija,joka saapui New Yorkin satamaanja Hudson –joelle. Verrazano-Narrows silta oli maailman suurinriippusilta vuosina 1964-1981 jaon edelleen Yhdysvaltojen suurinriippusilta. Silta tunnetaan nykyäänmyös New York City Maratoninlähtöpaikkana.Yhdysvaltojen lainsäädäntö velvoittaatutkimaan sillat joka toinenvuosi. Chas H Sellsin tiimi suorittaaVerrazano-Narrows -sillanrakenteiden perusteellisen tutkimuksensisältäen kuormitusasteenanalysoinnin, korjaussuunnittelunja maalauksen kuntoarvion. Sillantutkimus tehdään nostureiden,sillan alle sijoitettavien tutkimus-yksiköiden, henkilönostinten jaköysien avulla. Toimiva liikenteenohjaus on projektissa erityisenWSP Finland on aloittanut siltojentutkimusyhteistyön yhdysvaltalaisensisaryhtiönsä kanssa.tärkeää. Lisäksi sähköisesti kerättyjenkenttätietojen ja digitaalistenkuvien tiedonhallinta onmerkittävä haaste näin suuressahankkeessa.yle i Sk a aVa Su u n nit te lua am m a n i S S aJordanian Ammaniin on suunnitteillakolmensadan neliökilometrinkokoinen kaupunkialue, johon ontarkoitus sijoittaa noin miljoonaasukasta ja 300.000 työpaikkaa.WSP laatii yhdessä jordanialaisenConsolidated Consultants Ltd:nkanssa alueelle strategisen yleiskaavan.Hanke on Euroopan Investointipankinrahoittama. Hankettatoteuttavat WSP Finland Oy jaWSP Development and Transportation(UK).Yleiskaavahanke kuuluu osanaMaailmanpankin rahoittamaanAmmanin itäiseen kehätiehen.Ammanin kehätie liittyy QueenAlia lentokenttään ja suuriin teollisuusaluevarauksiin.Kehätien ensimmäinenvaihe on pituudeltaan30 kilometriä. Alueen keskeinenliikenneväylä – kehätien lisäksi - tuleeolemaan pikaraitiotie lentokentälle.Euroopan Investointipankkia kiinnostavathankkeessa erityisestiuudistuvat energiamuodot, vesihuolto,joukkoliikenne ja asuntotuotannonpilottiprojektit. Suurinongelma alueella on veden puute,joten jäteveden kierrätykseen,kastelujärjestelmän kehittämiseenja vuotojen torjuntaan tullaan todennäköisestikeskittymään hankkeeseenkuuluvien jatkoprojektienvalmistelussa (feasibility studies).Tuulivoimalan ja aurinkovoimalankehittämismahdollisuuksista onWSP Environmental tehnyt alustavanraportin. Myös jätteenpolttolaitosja kompostointilaitos kuuluvatjatkotutkimusohjelmaan.Osana hanketta laaditaan uudenliikenneväylän strateginen yleiskaavasekä järjestetään asiaankuuluvatliikenteen ja kuljetusten tutkimukset.Hankkeeseen kuuluu myösprioriteettialueiden kehityksenoperatiivinen suunnittelu sekä tärkeimpieninfrastruktuuriprojektiensuunnittelu.ha n k k e e n p ä äta V o i t t e e t:• Yleiskaava luo viranomaisilleja sidosryhmille yhteisetkehykset hankkeen toteuttamiseen.• Tärkeimpien infrastruktuurihankkeidentoteuttaminen.• Ammanin pääkaupunkiseudunkehittäminen ja kasvuntukeminen.• Koordinoidun valmistelunhyötyjen osoittaminen.16WSP VientiWSP Uutisia 2/2008

W S p ja Ve n ä j ä – m a h D o l l i S u u k S i e ni k k u n a on a u k iWSP Finland laajentaa toimintaansaVenäjälle, jonne se perustaatytäryhtiön nimellä WSP Rus. Toimistojaavataan kaksi: Pietarin toimistoavataan heinäkuussa 2008ja Moskovan toimisto alkusyksystä2008.Pietarin toimistossa keskitytäänsuunnittelutyöhön ja Moskovantoimiston palveluihin kuuluvatsuunnittelutyön lisäksi projektipalvelutsekä valvontatehtävät. WSPRus tarjoaa asiantuntijapalveluitaliikenteen, infrastruktuurin ja talonrakennuksentoimialoilla pääasiassayksityissektorin hankkeisiin.Toiminta kattaa kaikki palvelut,joita tarvitaan suurten kiinteistökehityshankkeidensuunnittelussaja toteutuksessa: esiselvitykset,suunnittelun, hyväksyttämisen javalvonnan. Tytäryhtiön vahvuutenaovat paikalliset asiantuntijat,jotka tuntevat paikalliset normit jastandardit sekä pystyvät jakamaanosaamista ja kokemuksia myösmuiden Venäjän markkinoilla aktiivisestitoimivien WSP-yhtiöidenkanssa (WSP Buildings, WSP Civils).Kuvassa Venäjän vientiyksikön henkilöstöä. Vasemmaltavientijohtaja Markus Saari, projektipäällikköMikhail Ivanov, vientikoordinaattori IvanKalishevich, vientiassistentti Olga Borovkova, WSPRusin varatoimitusjohtaja Alexander Smirnov japrojekti-insinööri Elena Pimenova.Si lta S u u n n i t t e l u alib ya S S aWSP Finland on saanut toimeksiannonsiltojen suunnittelusta Libyassa.Suunniteltavat sillat ovat suuria eritasoliittymienristeyssiltoja Tripolinkaupungin keskustassa Libyassa.tu n n e l i S u u n n i t t e l u aar ab iemir a at teihinWSP Finland on saanut merkittäväntunnelisuunnittelun toimeksiannonYhdistyneistä arabiemiirikunnista.Sharjahin emiirikunnassa sijaitsevatunnelihanke on osa Kalba MountainRoad Update -projektia. WSPLähi-itä toimii pääkonsulttina vastatenkoko tien suunnittelusta.WSP Finland suunnittelee tien kaksikalliotunnelia (1,0 km ja 1,7 km)sekä tekee kymmenen kilometrinpituisen tien geosuunnittelun.mo S C o W la k e S i D e –u u S i e S i k a u p u n k i a l u eS u u n n i t t e i l l aMoskovaan on suunnitteilla MoscowLakesiden uusi esikaupunkialue,jonka pinta-ala on 110 hehtaaria.Hankkeessa suunnitellaan jarakennetaan yhteensä noin 770.000neliömetriä asuinrakennuksia, liiketiloja,toimistorakennuksia, hotelli,kauppakeskus ja vähittäiskauppojasekä julkisia rakennuksia.WSP vastaa koko alueen infrastruktuurinyleissuunnittelustasekä ensimmäisen vaiheen infrastruktuurinja rakennusten detaljisuunnittelusta.Hanketta toteutettavatyhteistyössä WSP Buildings(UK) ja WSP Finland. WSP Finlandinosuus on katujen, liikenteen javesihuollon järjestelmien suunnittelu,geotekninen suunnittelu jarakennusten rakennesuunnittelu.Alueen yleissuunnittelu on jo valmistunutja parhaillaan suunnitellaanrakennusvaihetta, jossa 48hehtaarin alueelle rakennetaannoin 137.000 neliömetriä kaupanliiketilaa.eS ko jä rV e n pä äko o r D i n o i WSpbr i D G e S- V e r ko S toaWSP Bridges on WSP:nglobaali yhteistyöverkosto,jossa ovat mukana WSP:nsilta-asiantuntijat eri puoliltamaailmaa. TkL EskoJärvenpää WSP Finlandistakoordinoi verkoston toimintaa.Mukana ovat vahvastietenkin WSP:n Suomen, Ruotsin, Iso-Britannianja USA:n toimistot.Verkoston tavoitteena on rakentaa WSP:stä maailmanjohtava silta-asiatuntija. Osaltaan erinomaisenpohjan tälle antaa Esko Järvenpään taustayhtenä Suomen tunnetuimmista siltasuunnittelijoista.Lähes 50 vuoden ajan Järvenpään siltatiimion suunnitellut merkittävän osan maamme suurimmistasilloista ja saavuttanut myös kansainvälistämenestystä. Järvenpään siltatiimi on palkittusiltasuunnittelutaidon kehittämisestä kansainväliseksihuippuvientiosaamiseksi mm. Pohjois-Suomenparhaana rakennustekona 2005. Tuoreimpiasaavutuksia ovat sillansuunnittelukilpailujen voitotTampereella ja Da Nangin kaupungissa Vietnamissavuoden 2007 lopulla. Parhaillaan työn alla ovatmyös Leamouthin silta Iso-Britanniassa ja maailmanennätyksiärikkova Chenabin rautatiesilta Intiassa.WSP Bridges tarjoaa WSP:n asiakkaille aiempaalaajempaa palvelukokonaisuutta ja asiantuntemustakokoamalla projektitiimit paikallisista ja kansainvälisistähuippuosaajista. Verkoston tavoitteenaon varmistaa WSP:n kilpailukyky tulevaisuudessakehittämällä jatkuvasti teknistä osaamista mm. siltojentuotemallinnuksessa.WSP Uutisia 2/2008 WSP Vienti 17

Yh t e is k u n tava s t u u s taly h y e s tiYhteiskuntavastuu tarkoittaa WSP:lle liiketoiminnallistensidosryhmien odotusten täyttämistä sekä toiminnan sosiaalisten,eettisten ja ympäristöllisten vaikutusten tunnistamistaja hallintaa. Toimimme sekä rakennetussa että luonnonympäristössä,jolloin meillä on mahdollisuus vaikuttaa kestävyystavoitteidentoteutumiseen suunnitteluratkaisujen avulla.Pyrimme ympäristöä säästävien toimintatapojen valintaan jakehittämiseen sekä sisäisessä toiminnassa että suunnitteluratkaisuissaISO 14001-sertifioidun ympäristöjärjestelmänmukaisesti.Viimeisen puolen vuoden aikana yhteiskuntavastuuta onpohdittu kaikilla WSP Finlandin toimialoilla. Eri sektoreiltaon kerätty lukuisia ajatuksia ja aloitteita toimintamme kehittämiseksiprojektityössä sekä toisaalta oman ympäristövaikutuksenpienentämiseksi. ”Pidän tärkeänä, että yhteiskuntavastuullinenajattelu omaksutaan erottamattomaksi osaksitoimintaamme kaikilla toimialoilla – pienetkin konkreettisettoimenpiteet ovat askel oikeaan suuntaan” sanoo WSP Finlandinvaratoimitusjohtaja Kirsi Hautala.WSP Finlandiin on perustettu neljännesvuosittain kokoontuvamonialainen yhteiskuntavastuutiimi, joka seuraa nytkerättyjen ja tulevien aloitteiden toteuttamista käytännössä.Yhteiskuntavastuu on asia, joka koskettaa yhtiön koko henkilöstöä.Jani Päivänen Ympäristö ja Arkkitehtuuri -toimialaltakertoo yhteiskuntavastuutiimin tunnelmista: ”Nyt käynnistettykeskustelu on ollut hyvin antoisaa. Toimintamalli jäsentäämonimutkaista kokonaisuutta. Ryhmää kiinnostivat niinarkisen työpäivän kestävyyskysymykset, kuten kiinteistönpyöräpysäköinti, kuin projektityön sisällön ja tulosten kestävyys.Siksi tarvitaan erillisiä pienryhmiä. Yksi näistä ryhmistäalkoi kehittää mallia, jolla minkä tahansa projektin alkuvaiheeseenvoidaan liittää eräänlainen pikku-YVA.”Jenni LautsoYhteiskuntavastuullisuus ei tule ”valmiiksi”,vaan kyse on jatkuvasta toimintatapojenkehittämisprosessista. Tulemme kertomaanyhteiskuntavastuun edistämisenkäytännön toimenpiteistä jatkossa WSPUutisissa tällä palstalla.Bi o v o i m a l a i t o k s e ny m pä r i s t ö va i k u -t u s t e n a r v i o i n t iWSP Environmental laatiiYVA-ohjelman ja –selostuksen620 megawatinvoimalaitokselle Kristiinankaupungissa.Hankkeentavoitteena on rakentaaPVO-Lämpövoima Oy:lleuusi puuta, turvetta, hiiltä,peltobiomassoja sekämahdollisesti kierrätyspolttoainettapolttoaineinakäyttävä voimalaitoskattila.WSP m u k a n a v o i-t o k k a a s s a m u o -t o i l u j o u k k u e e s s aSuomen muotoilujoukkueenHands on Demand-palvelukonsepti voittitoisen pääpalkinnonOslossa järjestetyssä 24HDesign Challenge -kilpailussa.WSP:ltä mukanajoukkueessa oli teollinenmuotoilija Mari Siikonen.Viiden pohjoismaisenmuotoilujoukkueen tehtävänäoli suunnitella vuorokaudenaikana mahdollisimmanmonenlaisia käyttäjiäpalveleva tuote tai palveluteemalla “Living-Moving-Connecting”.Yh t e i s t y ö t ä k u l-j e t u s t e n t e h o s ta -m i s s u u n n i t e l m i s s aMotiva ja WSP Finlandovat toteuttaneet EU:nkomission Euroopan älykäsenergiahuolto -ohjelmanINTERACTION-hankkeenSuomen osuutta. Hankkeessaon mukana kuusiEU-maata, ja se pyrkiivähentämään tavarankuljetustenkustannuksia, energiankulutustaja hiilidioksidipäästöjä.a j o n e u v o l i i k e n-t e e n m ä ä r ä pa i k-k a t u t k i m u sWSP Finland ja TNS Gallupvastaavat pääkaupunkiseudunajoneuvoliikenteenmääräpaikkatutkimuksensuunnittelusta ja toteutuksesta.Tutkimus on osapääkaupunkiseudun ja sentyössäkäyntialueen suurtaliikennetutkimusta 2008.Tavoitteena on hankkiatietoa pääkaupunkiseudunrajan ylittävän ajoneuvoliikenteenkoostumuksestaja suuntautumisesta sekäseudun sisällä että sen ulkopuolella.Ym p ä r i s t ö t e k n i-n e n v a lv o n tat y öTa m pe r e e l l aLielahden entinen teollisuudenläjitysalue ja sahan aluekunnostetaan asuinalueeksi.WSP Environmental suorittaaalueen ympäristöteknisenvalvontatyön, sisältäenmm. haitta-aineiden mittaamisenmaaperästä, vedestäja kaasusta sekä alueenkunnostamisen toteuttamisen.Me n e i l l ä ä n o l e v i ap r o j e k t e j a m m .•Meritullinkatu 1,Rettigin vanhan tupakkatehtaanpohjavahvistustyöt,Helsinki•Vuosaaren huoltoterminaalinrakennesuunnittelu•HELMET-malli:Helsingin seudun työssäkäyntialueenliikenneennustemallit•Suurpellon asemakaavaalueidenIV yleistenalueiden toteuttamissuunnitelma,Espoo•NovocherkasskayavoimalaitoshankeVenäjällä•Tampereen Nurmi-Sorilan keskustanideakilpailu•Espoon matkakeskuksenpysäköintilaitos•Saukonpaaden uudenasuntoalueen ja puistonkatu- ja rakennussuunnittelu,Helsinki•Turun joukkoliikennesuunnitelma•MeilahdenKolmiosairaalan suunnittelu•Westfalenin voimalaitoshankeSaksassa18WSP Uutisia 2/2008

n i m i t y k S e tWSP FINLANDTampereIns. (AMK) Mikko Kasti onnimitetty teollisuustoimialallesuunnittelijaksi.Tutkimustoimialalle on nimitettyDI Jukka Huopainenyksikön päälliköksi ja tekn.yoJaakko Koskinen tutkimusinsinööriksi.DI Piia Alhoon nimitetty suunnittelijaksiinfratoimialalle. Tekn. yoLaura Niittylä on nimitettyavustavaksi suunnittelijaksi liikennetoimialalle.HelsinkiIvan Kalishevich on nimitettyvientikoordinaattoriksi jaFM Olga Borovkova toimitusjohtajanja vientitoiminnanassistentiksi. Venäjän vientiyksikköönon nimitetty AleksanderSmirnov varatoimitusjohtajaksi,Mikhail Ivanovprojektipäälliköksi ja RI ElenaPimenova suunnittelijaksi.Talotoimialan toimialajohtajaksion nimitetty DI SamiLampinen, rak.piirt. MauriParviainen CAD-suunnittelijaksi,suunnitteluassistenttiNils Lindberg avustavaksisuunnittelijaksi, DI StefanForstén projektipäälliköksi,tekn. yo Risto Kärkkäinenavustavaksi suunnittelijaksi jains. (AMK) Mikko Otranenrakennesuunnittelijaksi.Infratoimialan Katu- ja aluesuunnitteluyksikönpäälliköksion nimitetty ins. (AMK) Jari-Jukka Elo.Infratoimialalle suunnittelijoiksion nimitetty miljöösuunn.(AMK) Riina Puusaari ja miljöösuunn.(AMK) Olli Hakalasekä avustavaksi suunnittelijaksitekn. yo Emilia Myllys.Ympäristö- ja arkkitehtuuritoimialalleon nimitettyarkkitehti Taru Niskanenarkkitehdiksi, tekn.yo VeeraHakala suunnitteluassistentiksi,FM Annukka Engströmavustavaksi suunnittelijaksi,media-assistentti RiikkaRantalainen tuotanto-AD:näitiysloman sijaiseksi ja tekn.yo Sarianna Salminen avustavaksisuunnittelijaksi.Pohjarakennus- ja kalliosuunnittelutoimialalleon nimitettytekn.yo Tuomas Rantanenja tekn.yo Silke Savikurkiavustaviksi suunnittelijoiksi.Teollisuustoimialalle on nimitettyDI Andrea Colussi betonirakenneyksikönpäälliköksi,Marie Kumari avustavaksisuunnittelijaksi, tekn.yo MattiSalo suunnittelijaksi, DI PekkaMaunu suunnittelijaksi jaRI Jukka Kainulainen rakennesuunnittelijaksi.Liikennetoimialalle on nimitettyins. (AMK) Tomi Toivonentekniseksi tuotepäälliköksi,ins. (AMK) Jari Laaksonensuunnittelijaksi ja FT TeijaAlenius GIS-harjoittelijaksi.Helsingin tutkimusyksikönpäälliköksi on nimitetty LVItekn.Ilkka Piittisjärvi. Lisäksitutkimustoimialalle onnimitetty rkm. Mikko Silvennoinenprojektipäälliköksi jains.opisk. Seppo SavolainenLVI-insinööriksi.Siltatoimialalle on nimitetty DICarlos Vasquez suunnittelijaksi.OuluYo-merk. Ritva Vornanenon nimitetty vastaanottovirkailijaksi.Infratoimialalle on nimitettysuunnittelijoiksi ins. (AMK)Pauliina Nissi ja ins. (AMK)Joni Ainasoja.Siltatoimialalle on nimitettyavustaviksi suunnittelijoiksiins. opiskelija Ilkka Mukka,tekn.yo Ville Raudasoja jatekn.yo Mikko Hyyrynen.Talotoimialalle on nimitettyrakennesuunnittelijaksi ins.(AMK) Markus Pahkala jaavustavaksi suunnittelijaksitekn.yo Pekka Turunen.Teollisuustoimialalle on nimitettyins. (AMK) MarkkuEstola rakennesuunnittelijaksi,ins. (AMK) Jaakko Kattilakoskisuunnittelijaksi sekätekn.yo Raimo Karhumaaja tekn.yo Antti Alakopsaavustaviksi suunnittelijoiksi.Tutkimustoimialalle on nimitettyins. (AMK) Juha Palosaariprojektipäälliköksi, ins.(AMK) Aarne Juvonen jains. (AMK) Olli Auer tutkimusinsinööreiksisekä tekn.yoTiina Juntunen tutkimusassistentiksi.Tekn. yo Lasse Keränen onnimitetty avustavaksi suunnittelijaksitytäryhtiö PekkaHeikkilä Oy:hyn.JyväskyläTalotoimialalle on nimitettyins. (AMK) Marko Pitkänenyksikön päälliköksi, rak.piirt.Marjo Virta avustavaksisuunnittelijaksi ja ins. (AMK)Tero Niemelä rakennesuunnittelijaksi.Nimitykset siltatoimialalla1.8.2008 alkaenSiltatoimialan toimialajohtajaksion nimitetty DI PekkaPulkkinen ja Oulun siltayksikönpäälliköksi ins. AnttiKarjalainen.WSP Finlandin siltatoimialanjohtaja, TkL Esko Järvenpääsiirtyy yhtiössä globaalin WSPBridges -verkoston koordinaattoriksisekä sillansuunnittelunjohtavaksi konsultiksi jaasiantuntijaksi.WSP ENVIRONMENTALHelsinkiMMM Milja Vepsäläinen onnimitetty ympäristösuunnittelijaksimaa- ja pohjavesitoimialalleja DI Emilia Wahlströmprojekti-insinööriksiREACH-ryhmään.VaasaMarkus Sundell on nimitettyprojekti-insinööriksi jaElisa Puuronen projektiinsinööriharjoittelijaksiympäristöja energiakonsultointi–toimialalle.s ta v a n G e r i i n u u s im a a m e r k k i m u lt i C o n-s u lt a s :n ja W s p :ny h t e i s t y ö n äNorjan Stavangeriin nouseelähivuosina 24-kerroksinenja 100 metriäkorkea SR-Bankin toimisto”Foniks”. Arkkitehtonisestinäyttävänrakennuksen rakenteetsuunnittelee MulticonsultNorjasta apunaan WSPCantor Seinukin Lontoontoimisto. WSP Finlandtekee rakennuksentuulitunnelikokeet.www.bda.noWSP Uutisia 2/2008 19