Loviisan rantaosayleiskaava Kaavaselostus - Ramboll

Loviisan kaupunkiLoviisan rantaosayleiskaavaKaavaselostus

Loviisan kaupunkiLoviisan rantaosayleiskaavaKaavaselostuspvm. 11.10.2007työnumero 82116269RambollTerveystie 2FI-15870 HollolaFinlandPuhelin: 02075 7800www.ramboll.fi1

Sisällys1. JOHDANTO ......................................................................................... 41.1 Tunnistetiedot ............................................................................ 41.2 Kaava-alue ................................................................................ 41.3 Loviisan rantaosayleiskaavan tarkoitus .......................................... 52. TIIVISTELMÄ ...................................................................................... 62.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................... 62.2 Rantaosayleiskaava .................................................................... 62.3 Toteuttaminen ............................................................................ 63. PERUSTIEDOT..................................................................................... 73.1 Suunnittelutilanne ...................................................................... 73.1.1 Maakuntakaava.......................................................................... 73.1.2 Seutukaava ............................................................................... 93.1.3 Yleiskaava ................................................................................103.1.4 Asemakaava .............................................................................113.1.5 Rakennusjärjestys .....................................................................113.1.6 Poikkeamislupapäätökset ...........................................................113.1.7 Säteilyturvakeskuksen ohjeet .....................................................113.1.8 Muut päätökset ja suunnitelmat ..................................................123.1.9 Pohjakartta ..............................................................................123.2 Maanomistus ............................................................................123.3 Rakennettu ympäristö ...............................................................133.3.1 Kokonaisrakenne .......................................................................133.3.2 Maankäyttö ja asutus ................................................................143.3.3 Liikenne ...................................................................................143.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto ........................................................143.3.5 Palvelut ...................................................................................143.3.6 Työpaikat .................................................................................153.3.7 Virkistys ..................................................................................153.3.8 Ympäristön häiriötekijät .............................................................154. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA .......................................................164.1 Luonnonympäristö .....................................................................164.2 Luonnonsuojelualueet ................................................................164.2.1 Natura-alueet (SL) ...................................................................164.2.2 Yksityiset suojelualueet (SL) ......................................................164.2.3 Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ..........................174.3 Maisema ..................................................................................174.3.1 Yleistä .....................................................................................174.3.2 Maisemakuva ...........................................................................184.3.3 Maisemalliset käyttösuositukset ..................................................195. KULTTUURIHISTORIA ..........................................................................205.1 Johdanto ..................................................................................205.2 Menetelmät ..............................................................................205.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavat ......................205.4 Kulttuuriympäristöt ja rakennusperintö .........................................215.4.1 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ................................215.4.2 Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö ........................................225.4.3 Muut inventoinnit ......................................................................235.5 Muinaisjäännökset .....................................................................245.6 Inventointikohteiden kuvaus .......................................................256. TAVOITTEET ......................................................................................266.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ....................................266.2 Maakunta- ja seutukaava ............................................................266.3 Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma ...........................................266.1 Suojelualueet ja – ohjelmat ........................................................276.2 Rantaosayleiskaavan laadulliset tavoitteet .....................................276.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ...272

7. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................287.1 Rantaosayleiskaavan suunnittelun tarve .......................................287.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................287.3 Osallistuminen ja yhteistyö .........................................................287.4 Suunnittelun aikataulullinen eteneminen .......................................287.5 Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä ..............................................287.5.1 Kaavaluonnos ...........................................................................287.5.2 Kaavaehdotus ...........................................................................288. RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT ...............298.1 Uusi vakituinen asutus ...............................................................298.1 Ydinvoimaloiden alue .................................................................318.1.1 Vaihtoehto 1 .............................................................................318.1.2 Vaihtoehto 2 .............................................................................319. KAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT ..................................................339.1 Keskeinen sisältö ja perustelut ....................................................339.2 Maanomistus ............................................................................339.3 Mitoitusperusteet .......................................................................339.3.1 Kantatilaperiaate .......................................................................339.3.2 Muunnettu rantaviiva .................................................................339.3.3 Rakennusoikeuslaskelman tulokset ..............................................349.4 Aluevaraukset vaihtoehto 1 .........................................................349.4.1 Kokonaismitoitus .......................................................................349.4.2 Asuminen.................................................................................359.4.3 Energiahuolto ...........................................................................369.4.4 Liikenne ...................................................................................369.4.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet .............................................369.4.6 Virkistys- ja retkeilyalueet ..........................................................369.4.7 Suojelualueet ...........................................................................369.4.8 Vesialueet ................................................................................369.4.9 Johtoalueet ..............................................................................379.5 Aluevaraukset vaihtoehto 2 .........................................................379.5.1 Muutokset aluevarauksiin ...........................................................3710. KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET .....................................................3810.1 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö .................................3810.2 Voimalaitosten jäähdytysvesien johtaminen ..................................3910.3 Kulttuuri- ja rakennushistoria ......................................................3910.4 Luonto ja maisema ....................................................................3910.5 Natura-alueet............................................................................4010.6 Liikenteelliset vaikutukset ...........................................................4010.7 Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ............................................4110.8 Sosiaaliset vaikutukset ...............................................................4110.9 Muut kaavan merkittävät vaikutukset ...........................................4211. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUHDE MUUHUN SUUNNITTELUUN .................4311.1 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ...................................4311.2 Maakunta- ja seutukaava ............................................................4312. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS ............................................................4512.1 Toteuttaminen ja ajoitus .............................................................45LÄHTEET ...............................................................................................46LIITTEETLiite 1: PoikkeuslupakarttaLiite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaLiite 3: Rakennusoikeuslaskelma3

1. JOHDANTO1.1 TunnistetiedotLoviisan rantaosayleiskaavan kaavaselostus, joka koskee 11. päivänä lokakuuta2007 päivättyä kaavakarttaa.Rantaosayleiskaava koskee:Loviisan kaupungin Loviisanlahden itärannan ja saariston aluetta.Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola,puh 020 755 7800.VireilletuloOsayleiskaava laaditaan Loviisan kaupungin aloitteesta.Loviisan kaupunki on päättänyt KH 4.4.2005, § 122 ja KV 11.5.2005, § 64 laatiaoikeusvaikutteisen osayleiskaavan Loviisanlahden itärannan ja saariston alueelle.Kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu 18.3.2006.Kunnanhallituksen hyväksyminenKaupunginhallitus on hyväksynyt rantaosayleiskaavan _._.200_.Kunnanvaltuuston hyväksyminenKaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan _._.200_.1.2 Kaava-alueSuunnittelualue sijoittuu Loviisanlahden itärannalle ja lahden eteläpuoleiseensaaristoon Loviisan kaupungin alueelle. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on5141 ha, josta manner- ja saaristoaluetta on 1504 ha ja vesialuetta 3637 ha.Kuva 1 Kaava-alueenrajaus.4

Yleiskaava-alue muodostaa rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisestija matkailullisesti merkittävän kokonaisuuden. Kaavoitettavan alueensaariston luonto on kulutukselle herkkää saaristoluontoa. Suurin osa ranta-alueesta,saaret mukaan luettuna, on Loviisan kaupungin omistuksessa. Alueella onennestään runsasta loma-asutusta. Vakituiseen asumiseen käytettyjä rantakiinteistöjäon kymmenkunta. Suurin osa alueen saarista on yleisessä virkistyskäytössä.Svartholman historiallisesti arvokas merilinnoitus lähisaarineen muodostaaalueen, joka on retkeily- ja vierasveneilykäytössä.1.3 Loviisan rantaosayleiskaavan tarkoitusOsayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitustaja rakentamista ranta-alueilla.Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteenja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojensijoittaminen ja yhteen sovittaminen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden,maakuntakaavan, maakuntakaavaehdotuksen, kaupungin ja viranomaistenja muiden intressitahojen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Osayleiskaavassaesitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueetyksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muunmaankäytön perustaksi (MRL 35§).Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeitatukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiätukevaa maankäyttöä.Keskeistä on huomioida ydinvoimalaitosten, loma-asutuksen, Svarholman ympäristön,sekä tuulivoimaloiden alueen tarpeet ja asutuksen laajeneminen kaavaalueenpohjoisosaan.5

2. TIIVISTELMÄ2.1 Kaavaprosessin vaiheetKaupunginhallitus teki päätöksen kaavatyön aloittamisesta 4.4.2005 ja kaupunginvaltuusto 11.5.2005. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu18.3.2006. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 26.9.2006. Aloitusvaiheenyleisötilaisuus pidettiin 14.11.2006. Kaavatyötä ohjaamassa on kaavatoimikunta,joka on kokoontunut viisi kertaa. Kaavaluonnokset päätettiin asettaanähtäville 23.10.20072.2 RantaosayleiskaavaRantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteenja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojensijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellunkehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksenja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi(MRL 35§).Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeitatukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiätukevaa maankäyttöä. Keskeistä kaavassa on huomioida ydinvoimalaitosten jamuun maankäytön suhde.2.3 ToteuttaminenYleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena koko kaava-alueella. Ranta-alueilla onlaskettu kantatilaperiaatteella rantojen rakennusoikeus ja näin ollen yleiskaavaoikeuttaa suoraan rakennuslupaan RA- ja AP-alueilla. AO-1 erillispientalovaltaisetasuinalueet tullaan asemakaavoittamaan. Kaava-alueella on tuulivoimatuotantoonsoveltuva alue, joka ovat tarkoitettu toteutettavaksi YVA-menettelyn kautta.Energiahuollon alueena on osoitettu ydinvoimaloiden toimintojen alue, jonkatoteuttamista ohjataan asemakaavoituksella. Ennen tuulivoimaloiden ja ydinvoimaloidentoteuttamista tulee laatia hanke YVA:t ja ydinvoimaloiden alueet tuleeasemakaavoittaa. Toteuttamisaikatauluun vaikuttavat kunnan ja yksityistenmaanomistajien intressit toteuttaa uusia asuinalueita. Ydinvoimaloiden toteutukseenvaikuttavat eduskunnan päätökset. Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueidentoteutukseen vaikuttaa yritysten intressit.6

3. PERUSTIEDOT3.1 Suunnittelutilanne3.1.1 MaakuntakaavaKuva 2 Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksestaItä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavahanke on vireillä. Maakunta-kaavaluonnoson ollut nähtävillä huhti-toukokuussa 2005. Maakunta-kaavaehdotus on ollutnähtävillä 1.6.-30.6.2007.Itä-Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 23.10.2007 esittää maakuntavaltuustollemaakuntakaavan hyväksymistä 12.11.2007 pidet-tävässä maakuntavaltuustonkokouksessa. Kaava-aineistoon tehtiin useita muutoksia ja tarkennuksia,jotka perustuvat kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana saatuihin lausuntoihinja muistutuksiin.Seuraavassa on kuvattuna nähtävillä olleen maakuntakaavaehdotuksen kaavamerkinnätja –määräykset, jotka koskevat rantaosayleiskaavan aluet-ta:VirkistysV = Virkistysalue tai virkistyskohde. Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun.Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttöedellytyksiensäilyminen, alueen saavutettavuus sekä luonnonarvot. Virkistysaluemerkinnälläon osoitettu virkistysalue Pärönbottenin lahden edustalta7

ja Stennäsuddenin niemen alueelta, sekä Stora Rövarn ja Yttre Täktarn saaret.Yksittäiset virkistyskohteet on merkitty Haruddiin, Källvikeniin, Källaan ja Björkholmeniin.MU = Maa– ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja met-sätalouden sekä muidenmaaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset.Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja – toimintoja tulee edistää ja alueidenkäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkujentai ulkoilureittien ja niihin liittyvien levähdys- ja tukialueiden toteuttaminen.Alueen ulkoilutoiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästihaitata alueen maa- ja metsätalouskäyttöä. Metsätalouden harjoittaminenalueella perustuu metsälakiin. Merkinnällä on osoitettu Hattomin ranta-alueet.Viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan viheryhteydet, jotka toimivat luonnonydinalueitayhdistävän ekologisen verkoston osina. Yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa on turvattava viheryhteyden säilyminen ja edistettävä niiden toteutumistasiten, että hirvieläimien ja muun lajiston liikkumisedellytykset luonnonydinalueiden välillä tulee turvattua. Merkinnällä on osoitettu viheryhteystarveAtomitien varteen pohjois-etelä suuntaisesti.SuojeluarvotSR = Rakennussuojelualue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa onotettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattavamerkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Rakennussuojelualuemerkinnälläon osoitettu Svarholman linnoituksen lähialue.Natura 2000 -alue. Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteenei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä laji- tailuontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan.Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattavamahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkinnällä on osoitettu Källa ja HamnholmeninNATURA-alue, sekä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston NATURA-alue.Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisestimerkittävä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioonkulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuusja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava merkittävien maisema- jakulttuuriarvojen säilyminen. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettukäyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.Merkinnällä on osoitettu Svartholman linnoituksen ympäristön meri- ja rantaalue.LiikenneTieliikenteen yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan tarve uudelle Atomitielle.Seututienä kaavassa on osoitettu Saaristotie ja Atomitie.Veneilyä varten kaavassa on osoitettu venesatamat, laiva- ja veneväylät ja Hästholmeninuusi laivaväylä.Energiahuolto ja yhdyskuntatekniikkaZ = Voimalinja (110 kV ja 400 kV). Voimajohtomerkinnällä on osoitettu niemenhalki kulkeva pohjois-eteläsuuntainen voimajohtolinjaus.tv = Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisestimerkittävät tuulivoiman laajempaan hyödyntämiseen soveltuvat alueet.Tuulivoimaloiden sijainnit ja lukumäärät sekä toteuttamisedellytykset selvitetäänja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alueilla on voimassa MRL33§:n mukainen rakentamisrajoitus. Niemen keskiosassa on osoitettu tuulivoimantuotantoon soveltuva alue.8

EN = Energiahuollon alue. Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksiatai rakenteita. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytön toteuttamisessatulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaaluein.Alueella toimiminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitteluun,jossa on otettu huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Ennen alueen toteuttamistatulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvittää energiahuollon alueenkäyttöönoton aiheuttamat vaikutukset ja rajoitukset mahdollisen suojavyöhykkeenja muun toiminnan osalta.ET = Yhdyskuntateknisen huollon alue tai kohde. Alueen yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriötteknisin ratkaisuin tai riittävin suoja-aluein. Alueilla tai kohteilla on voimassaMRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä on osoitettu Rövarhälletsaari.en = Ydinvoimaloiden suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa tiheääasutusta eikä laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä eikä sellaisiatoimintoja, jotka voisivat vaarantaa ydinvoimalaitosten turvallisen toiminnan.Suojavyöhykkeellä sallitaan enintään 200 ympärivuotista asukasta. Alueellerakennettaessa on toiminnan perustuttava yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on viranomaisille, erityisesti säteilyturvakeskukselle(STUK), varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkinnällä on osoitettuHästholmenin ja mantereen EN-alueiden 5 kilometrin suojavyöhykealueet.Sev = Konsultointivyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviäja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä konsultointivyöhyke.Vyöhyke perustuu Seveso II – direktiiviin. Merkinnällä on osoitettuValkon sataman konsultointivyöhyke.3.1.2 SeutukaavaItä-Uudenmaan seutukaava muodostuu neljässä vaiheessa laaditusta kaavasta.• Itä-Uudenmaan seutukaava I; virkistys- ja suojelualueet; vahvistettuSM 8.10.1981 (KHO 17.7.1984)• Itä-Uudenmaan seutukaava II; taajamat, liikenteen ja tekninen huollonalueet; vahvistettu YM 21.2.1981 (KHO 1986)• Itä-Uudenmaan seutukaava III; kylä- ja harjualueet sekä muutoksia jatäydennyksiä edellisiin; vahvistettu YM 19.3.1999• Itä-Uudenmaan seutukaava IV; tarkistuksia ja täydennyksiä sekä valtakunnallisestimerkittävät kallioalueet; vahvistettu YM 14.11.2000Viidennen vaiheen kaava, Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava sisältää edellisiäseutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Kaava on vahvistettu YM5.4.2002 (KHO 9.11.2003)Vaihemaakuntakaavan aluerajaukset vastaavat kokonaismaakuntakaavaehdotuksenaluerajauksia. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti onvaihemaakuntakaavassa osoitettu alueet seututielle, voimajohdoille (Z), virkistykselle(V, VR), ulkoilulle (MU) ja suojelualueille (S, S2, SM ja SL). Seutukaavassaon osoitettu kaava-alueen eteläosiin saaristomaisema-alueita ja rantojensuojeluohjelmaansisältyvä alue. Lisäksi seutukaavassa on osoitettu Småholmensaaren koillispuolelle vesiliikenteen vyöhyke (LV). Seutukaavassa ei ole merkittytuulivoimatuotantoaluetta, eikä Atomitien yhteystarvetta. Maakuntakaavaehdotuksessaenergiahuollon alue (ET) on laajentunut mantereelle ja suojavyöhyke onlaajentunut pohjoiseen.9

Kuva 3 Ote vaiheseutukaavasta3.1.3 YleiskaavaKaavoitettavalle alueelle Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan13.11.1985 ja koko kaupungin käsittävän yleiskaavan 9.12.1987.Kaavat ovat sisällöltään melko vanhentuneita eikä niillä ei ole nykyisen lainsäädännönmukaisia oikeusvaikutuksia.Kaava-alueen pohjoispuolella on laadinnan alla Loviisan pohjoisosan ja Tesjoenosayleiskaava.10

3.1.4 AsemakaavaHästholmenin ydinvoimalan alueella on voimassa olevat asemakaavat (vahvistetut8.1.1993, 18.4.1974, 27.6.1972 ; Parakkikylän ask. vahv. 22.12.89).Alueella ei ole Hästholmenin ydinvoimalan aluetta lukuun ottamatta asemakaavojatai ranta-asemakaavoja.3.1.5 RakennusjärjestysLoviisan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 20.3.1992. Rakennusjärjestyksessätodetaan seuraavaa:5. luku Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella21 § Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaansovelias sekä pinta-alaltaan vähintään 2000 m². Samalle rakennuspaikalle saarakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen, kerrosalaltaan enintään250 m² suuruisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa.Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisia, kerrosalaltaanyhteensä enintään 250 m² suuruisia talousrakennuksia. Rakennuksenetäisyyden naapurin hallitsemasta maasta tai yksityisen tien alueesta on oltavaainakin yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 6 m.6. luku Rakentaminen ranta-alueelle22 § Sen lisäksi mitä on 5 luvun ensimmäisessä sekä neljännessä kohdassa sanottu,pätevät ranta-alueella seuraavat kohdat: Samalle rakennuspaikalle saa rakentaaainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen, kerrosalaltaan korkeintaan120 m² suuruisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa.Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisia, kerrosalaltaanyhteensä enintään 60 m² suuruisia talousrakennuksia, joiden rakentamiselleaina on oltava rakennuslupa. Ranta-alueen vähimmäisleveyden on oltava 30m ja päärakennuksen sijainnin on oltava vähintään 25 m rantaviivasta. Enintään20 m² suuruisen saunarakennuksen sijainnin on kuitenkin oltava vähintään 10 mrantaviivasta.23 § Rakennuspaikan on katsottava sijaitsevan ranta-alueella, mikäli päärakennuson enintään 100 m etäisyydellä rannasta.3.1.6 PoikkeamislupapäätöksetUudenmaan ympäristökeskus on käsitellyt kaava-aluetta koskevat poikkeamisluvat.Poikkeusluvat ovat koskeneet lähinnä lomarakentamista ja käyttötarkoituksenmuuttamista vakituiseksi asunnoksi. Liitteessä 1 on esitetty kartta tehdyistäpoikkeuslupapäätöksistä. Päätökset ovat olleet myönteisiä tai kielteisiä.3.1.7 Säteilyturvakeskuksen ohjeetHästholmenin ydinvoimalaitoksen toimintoja varten tulee noudattaa Säteilyturvakeskuksenohjetta ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevista vaatimuksista.Ohjeen mukaan alle kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta kiinteä asutuson kielletty ja työntekijöiden majoitus tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäinrajoitetusti. Laitosalueen viiden (5) kilometrin suojavyöhykkeelle ei saa sijoittaatiheää asutusta. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän,mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. 20km:n etäisyydelle laitoksesta ulottuvalla varautumisalueella ei saa sijaita sellaistaväestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voidatoteuttaa tehokkaasti. Pelastussuunnitelmassa on huomioitava erityisesti vaikeakulkuisetsaaristo-olosuhteet ja loma-asutus.11

3.1.8 Muut päätökset ja suunnitelmatKaavoitettava alue rajoittuu idässä Ruotsinpyhtään Kulla-Lappomin rantaosayleiskaavaan,joka on saanut lainvoiman 29.6.2005.Kaava-alueen pohjoispuolella on laadinnan alla Loviisan pohjoisosan ja Tesjoenosayleiskaava. Kaavasta on laadittu kaavaluonnos, joka on ollut julkisesti nähtävillä12.12.2006-12.1.2007.Uudenmaan ympäristökeskus on 29.3.2007 tehnyt päätöksen, jonka mukaanAtomitien varteen suunnitellussa kahdeksan tuulivoimalan puiston hankkeessasovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.Fortum on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) uudestaydinvoimalaitoksesta. Fortumin tavoitteena on, että Loviisan Hästholmeninsaarelle rakennetaan tulevaisuudessa uusi ydinvoimalaitos. Fortum on jättänyt26.6.2007 YVA-ohjelman kauppa- ja teollisuusministeriölle. Fortumin YVA:n arviointiselostuksenarvioidaan valmistuvan kesään 2008 mennessä.3.1.9 PohjakarttaLoviisan kaupunki on laatinut alueelta uuden numeerisen pohjakartan (ilmakuvaus2005), joka on ollut käytettävissä vuoden 2006 lopulta lähtien. Numeeristapohjakarttaa hyödynnetään kaavan laadintatyössä. Kaavan pohjakarttana käytetäänMaanmittauslaitoksen peruskarttaa.3.2 MaanomistusSuunnittelualueen suurin maanomistaja on Loviisan kaupunki. Loviisan kaupunkion vuokrannut omistamiaan ranta-alueita yksityisille henkilöille. Näitä kaupunginvuokratontteja/lomamökkejä on yhteensä n. 100 kpl. Vuokratonttien pinta-alatovat 2000m 2 /kpl ja vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2022 asti.Fortum omistaa ydinvoimalan asemakaavoitetun alueen, sekä sen lähialueita.Pienempiä alueita omistavat pääasiassa yksityiset maanomistajat.12

Kuva 4 Loviisan kaupungin maanomistus kaavan manneralueella3.3 Rakennettu ympäristö3.3.1 KokonaisrakenneSuunnittelualueen kokonaispinta-ala on 5141 ha, josta manner- ja saaristoaluettaon 1504 ha ja vesialuetta 3637 ha. Suunnittelualue voidaan jakaa maa-alueidenosalta selkeästi kahteen osaan, mantereeseen ja saaristoon.13

Mantereella ranta-alueet ovat hyvin tiheää loma-asutusaluetta. Sisämaa on metsätalouskäytössä.Mantereella, niemen eteläosassa on laaja Hästholmenin ydinvoimalantoimintojen alue. Niemen halki kulkee maantie ja voimajohtolinja.Osassa saarista on tiheästi rakennettua loma-asutusta ja osa saarista on jäänytkokonaan lomarakentamisen ulkopuolelle. Suuri osa alueen saarista on yleisessävirkistyskäytössä. Svartholman historiallisesti arvokas merilinnoitus lähisaarineenmuodostaa alueen, joka on retkeily-, vierasveneily- ja virkistyskäytössä.3.3.2 Maankäyttö ja asutusSuunnittelualueen maankäyttö muodostuu lähinnä tiheästi rakennetuista merenrannalla sijaitsevista loma-asutusalueista.Alueella on Loviisan kaupunki rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen ja maastokäyntientietojen mukaan 16 asuinrakennusta ja 168 lomarakennusta. Rakennustenikä ja kunto vaihtelevat alueesta riippuen. Suunnittelualueen keskiosassasijaitsee Hästholmenin ydinvoimala.Suunnittelualueella voidaan arvioida lomailevan noin 350-500 ihmistä ja asuvanympärivuotisesti noin 20-40 ihmistä.3.3.3 LiikenneAlueen tieyhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Alueen pohjoisosan halki kulkee luode-kaakkosuunnassaSaaristotie (nro 11927), joka jatkuu suunnittelualueestaitään. Atomitie (nro 1583) kulkee asfaltoituna etelään Hästholmenin ydinvoimalalle.Määrlahdesta etelään Saaristotien ja Atomitien risteykseen keskimääräinenvuorokausiliikenne (KVL) on noin 1260 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja onnoin 40. Kyseisestä risteyksestä etelään Hästholmeniin kulkeva keskimääräinenvuorokausiliikenne on noin 725 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja noin 20.(Tiehallinto 2007) Saaristotien alkuosa on varsin mutkaista ja mäkistä, mistä johtuensuurin osa tiestä on merkitty ohituskiellolla.Tiehallinto on laatinut tarveselvityksen Atomitien jatkamiseksi suunnittelualueenpohjoisosan halki VT 7:lle. Selvityksessä todetaan, että nykyinen tien poikkileikkauson nopeusrajoitukseen ja liikennemäärään nähden liian kapea. Tein vaakajapystygeometria on paikoin puutteellinen, eikä täytä 80 km/h nopeustavoitteenvaatimuksia. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmana ovat kevyenliikenteenväylän puuttuminen, poikkileikkauksien kapeus, sekä paikoin puutteellinen geometria.Atomitien jatkamisesta VT7:lle on laadinnan alla aluevaraussuunnitelma.Muut alueen tiet ovat yksityisteitä. Kevyenliikenteen väyliä ei kaava-alueelle olerakennettu.Kaava-alueen länsireunassa kulkee laivaväylä (syvyys 8,5m) ja veneväylä (4,6m).Hästholmenin vieritse johtaa veneväylät (1,2m ja 3,0m) Klobbfjärdenille.3.3.4 Yhdyskuntatekninen huoltoSvartholman saaresta on johdettu vesi- ja viemäriputki Hästholmeniin. Muutoinalueen vesi- ja jätehuolto on järjestetty kiinteistökohtaisesti.3.3.5 PalvelutSuunnittelualueella ei ole kunnallisia palveluita, ei koulua, eikä kauppaa. Kunnallisetpalvelut sijoittuvat pääasiassa Loviisan kaupunkiin, joka sijaitsee noin 10 kilometrinetäisyydellä. Päivittäisten elintarvikkeiden hankinnassa ja muissa ostoksissatukeudutaan lähinnä Loviisan keskustan palveluihin.14

3.3.6 TyöpaikatSuunnittelualueella sijaitsee Hästholmenin ydinvoimala, joka on merkittävä työnantajakoko Loviisan seudulla. Fortumin ydinvoimalat työllistävät suoranaisestinoin 800 henkilöä.3.3.7 VirkistysSuunnittelualueen saaria käytetään yleisesti virkistystoimintaan. Alueen pohjoisosassasijaitsee uimaranta ja Källassa, niemen kaakkoisosassa, on pieni leirintäalue,joka on uimarantakäytössä. Mantereella metsäalueiden virkistyskäyttöä rajoittaakivikkoinen ja louhikkoinen maapohja.Svartholman merilinnoitus on merkittävä matkailukohde kesäisin. Svartholma onitäisen Suomenlahden suosituin veneilijöiden ja retkeilijöiden käyntikohde, jokasijaitsee venereittien varrella.3.3.8 Ympäristön häiriötekijätYdinvoimala tuo rajoituksia suunnittelualueen maankäytölle. Suurin osa kaavaalueestakuuluu laitosaluetta ympäröivän 5 km suojavyöhykkeen sisälle. Suojavyöhykkeelläon voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoitteita. Suojavyöhykkeenalueelle ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa oleskeleehuomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaasellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuusvoisi vaikuttaa. Lisäksi koko 5 km:n suojavyöhyke alueella tulisi pysyvienasukkaiden määrä pitää pienempänä kuin 200.15

4. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMAKaava-alueen luonnonympäristö- ja maisema-arvot on kuvattu yksityiskohtaisestierillisessä luonto- ja maisemaselvityksessä.4.1 LuonnonympäristöKaavoitettava alue sijaitsee eteläboreaalisella vuokkovyöhykkeellä ja sijoittuu lähellehemiboreaalisen vyöhykkeen rajaa. Alue on Itä-Uudenmaan metsä-, rannikkoja saaristoluontoa, jonka lajistossa näkyy mereisyyden vaikutus. Kaavoitettavanalueen metsät ovat kivikkoisia kangasmetsiä, joiden kosteissa painanteissaesiintyy pieniä soita.4.2 Luonnonsuojelualueet4.2.1 Natura-alueet (SL)Källaudden - Virstholmen (SCI, FI0100080) on Loviisan itäosassa merialueella jarannikolla sijaitseva Natura-alue. Suurin osa alueesta on vesialuetta, mutta siihenkuuluu myös rannikon suuntainen harjujakso. Harjujakson korkeimmat huiputkohoavat vedenpinnan yläpuolelle pieniksi hiekkasaariksi, lisäksi alueen eteläosassaon kaksi harjuniemeä ja niiden väliin jäävä flada.Källaudden – Virstholmenin alueella luontodirektiivin luontotyypeistä vallitsevinon Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainenkasvillisuus. Muita alueella esiintyviä luontotyyppejä ovat rannikon laguunit,rantavallien yksivuotinen kasvillisuus, Fennoskandian metsäluhdat sekäItämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta.Kaava-alueen lounaislaidalla on Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen(SCI/SPA, FI0100078) kuuluvia alueita. Kyseiseen Natura-alueeseensisältyy pääsääntöisesti merialueita. Natura-alueen vesialueilla suojellaanmerenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Natura-aluerajauksensisään jäävistä maa-alueista vain erikseen mainitut kuuluvat suojelualueisiin.Loviisan kaava-alueelta tähän kokonaisuuteen sisältyy Kuggenin yksityismaansuojelualue.Merensuojelualueella esiintyviä luontodirektiivin luontotyyppejä ovat Itämerenboreaaliset kapeat murtovesilahdet, rannikon laguunit, riutat, rantavallien yksivuotinenkasvillisuus, kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus, Atlantinja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot, Itämeren boreaaliset luodotja saaret, Itämeren boreaaliset rantaniityt, kostea suurruohokasvillisuus, Fennoskandianhemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät, Itämeren boreaaliset hiekkarannat,joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta sekä Itämeren harjusaaretja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus.4.2.2 Yksityiset suojelualueet (SL)Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Haruddenin luonnonsuojelualue(YSA013470). Suojelualueen puusto on luonnontilaista vanhaa havupuusekametsääja alueen koko on noin 5 hehtaaria. Aarniometsäluonteisen puuston ikä onnoin 160 vuotta.16

Kuva 4-2 Haruddenin luonnonsuojelualuetta.Kaava-alueelle sijoittuu myös osa Kuggenin luonnonsuojelualueesta (YSA010131).Kuggenin linnustonsuojelualue sijaitsee merialueella Loviisan ja Pernajan kuntienrajalla kaava-alueen lounaislaidalla. Kuggen on soraluoto, jonka suojelualueeseensisältyy myös vesialuetta luodon ympäriltä. Suojelualueen kokonaispinta-ala on11,35 hehtaaria ja noin puolet tästä sijoittuu Loviisan puolelle kaava-alueelle. Kyseinenyksityismaan suojelualue sisältyy lisäksi Pernajan Natura-alueisiin (Pernajanlahtienja Pernajan saariston merensuojelualue).4.2.3 Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueetHarjujensuojeluohjelmaKällan ja Hamnholmenin (HSO010010) harjujakso on todettu harjujensuojeluohjelmassavaltakunnallisesti arvokkaaksi. Se on edustava kasvillisuudeltaan, maisemaltaanja geomorfologialtaan sekä maankohoamisen aikaansaaman kehityksensävuoksi. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue sisältyy Källaudden – VirstholmeninNatura-alueeseen.RantojensuojeluohjelmaKaava-alueen eteläosassa merialueella on Pernajanlahden rannikon (RSO010003)rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Loviisan puolelta kyseiseen suojeluohjelmaansisältyviä maa-alueita ovat Yttre Täktarn ja Yttre Täktarnören.4.3 Maisema4.3.1 YleistäSuunnittelualue sijoittuu maisemallisesti tarkasteltuna Eteläiseen rantamaahan jasiellä tarkemmin Suomenlahden rannikkoseutuun. Suomenlahden rannikolla paljaidenja metsäisten kalliomaiden osuus on huomattavan suuri. Alueen maisemaon monivivahteista, mikä johtuu maa- ja kallioperän sekä merenlahtien aiheuttamastarikkonaisuudesta. Suunnittelualue sijaitsee rapakivialueella, jossa esiintyypaljon louhikkoisia kivikoita ja siirtolohkareita. Alueen saaret saavat rapakiventakia särmikkäitä muotoja.17

4.3.2 MaisemakuvaSuunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, eikäperinnemaisemia. Suunnittelualueella sijaitsee Svartholman merilinnoitussaari,joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kulttuurihistoriallisiin kohteisiinliittyviä näkökohtia on käsitelty kulttuurihistoriallisessa selvityksessä.Suunnittelualueen maisemakuvassa on tyypillistä loma-asutuksen keskittyminenranta-alueille, paikoin hyvin lähelle rantaviivaa. Rantaviivan läheisyyteen rakennetutlomarakennukset näkyvät selvästi yksittäisinä kohteina kaukomaisemassa,tarkasteltaessa aluetta esim. Valkosta. Alueilla, joissa lomarakennusten ja rannanvälissä on säilytetty rantapuusto sulautuvat osaksi metsäistä maisemaa, eivätkäyksittäiset lomarakennukset erotu kaukomaisemassa. Rantarakentamiselta vapaaksijääneet lahdet ovat ruovikkoisia.Mantereen sisämaa-alueet ovat pysyneet rakentamattomina ja ovat tehokkaassametsätalouskäytössä. Laajat avohakkuut pirstaloivat maisemakuvaa. Avokalliot,suonotkelmat ja mökkitiet luovat mantereen metsäiselle alueelle omat yksityiskohtansa.Lekarbergetin laaja kallioalue silokallioineen ja jyrkänteineen on säilynytlähes koskemattomana metsäisenä lakialueena. 400 kV:n voimajohtolinjaaukeahallitsee merkittävästi manneralueen lähimaisemaa ja voimajohtojen pylväsrakenteetnäkyvät myös kaukomaisemassa mm. mereltä katsottuna.Svartholman linnoitus suunnittelualueen keskiosassa luo Loviisanlahden maisemaankeskeisen kiinnekohdan. Hästholman ydinvoimala-alue hallitsee suunnittelualueenkeskiosan maisemakuvaa. Korkeat mastot (120m), piiput (90m), voimajohtolinjattolppineen ja voimalarakennukset luovat alueelle teollisen, rakennetunmaisemaelementin. Suurimittakaavaiset voimalaitosrakennukset näkyvät laajallealueelle pienipiirteisessä rannikko- ja saaristomaisemassa.Suunnittelualueen eteläosaa halkoo saaririntama. Saaririntamaan kuuluu pieniäluotoja, tiiviisti rakennettuja saaria ja rakentamattomana pysyneitä saaria. Saaretja luodot luovat Suomenlahdelta ja laivaväyliltä aluetta tarkasteltuna luonnontilaisenkokonaisuuden. Björkholmenin saaren länsiosassa ja Stora Täktarninsaaren eteläosassa sijaitsevat avoimet, puuttomat silokallioiset ranta-alueet ovatmaisemallisesti luonnonkauniita kohteita.Kuva 5Manneralueen maisemaa hallitsevat metsätalous ja voimajohtolinjat.18

Kuva 6 Viistokuva Hästholmenin ydinvoimalasta ja etelästä saaristoalueesta.4.3.3 Maisemalliset käyttösuosituksetRanta-alueelle rakennettujen loma- ja vakituisten rakennusten ja rantaviivan välisellävyöhykkeellä puusto ja muu kasvillisuus tulisi säilyttää mahdollisimmanluonnonmukaisena. Rantavyöhykkeen metsätalousalueilla rantapuuston käsittelytulee tehdä metsänhoidon suositusten mukaisesti.Maiseman kannalta arvokas, luonnonsuojeluohjelmiin ja/tai –strategioihin kuulumatonmetsäinen lakialue, Lekarberget, olisi syytä merkitä MY merkinnällä alueena,jolla on ympäristöarvoja. Maisema-arvojen turvaamiseksi MY alueella voidaantarvittaessa vaatia maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin maisematyölupa.Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat Stora Täktarnin ja Björkholmenin silokallioisetalueet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle ja merkitä kaavaa maisemallisestiarvokkaina alueina (ma). Näillä alueilla maisemaa muuttava maanrakennustyö,puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide tulisi salliavain maisematyöluvalla.Suunnittelualueen etelä- ja keskiosan pienten saarien maisemallinen kokonaisuustulisi säilyttää, eikä näille alueille tulisi osoittaa uutta rakentamista. Nämä alueettulisi merkitä kaavassa metsätalousvaltaisina alueina, joilla on erityisiä ympäristöarvoja(MY-1). Näillä alueilla maisemaa muuttavat toimenpiteet tulisi sallia vainmaisematyöluvalla.19

5. KULTTUURIHISTORIAKulttuurihistorialliset kohteet on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä kulttuurihistoriallisessaselvityksessä.5.1 JohdantoKulttuuriympäristö käsittää rakennetun kulttuuriympäristön, kulttuurimaisemanja esihistoriallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Kulttuurimaisemassa näkyvätihmisen toiminnan jäljet ja luonnon elementtien kuten maaperän, maastonmuotojenja ilmaston hyödyntäminen.Kulttuuriympäristön ylläpidon ja suojelun lähtökohtana on nykyinen lainsäädäntömme,erityisesti maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki, kirkkolakisekä kansainväliset sopimukset ja suositukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettavahuomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen(MRL 39 §). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, rakennetun ympäristöntai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaanantaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset, MRL 41 §). Muinaisjäännöksetovat aina muinaismuistolailla suojeltuja.Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (Valtioneuvoston päätös30.11.2000) kuuluu kulttuuriperinteen säilyttäminen. Alueidenkäytöllä edistetäänkansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisestivaihtelevan luonteen säilymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä alueidenkäytönsuunnittelun yhdeksi tavoitteeksi on asetettu kulttuuriarvojen vaaliminen.Tämä kulttuurihistoriallinen selvitys kuuluu osana Loviisan itäosan ranta-alueelleja lähisaariin laadittavaa osayleiskaavaa varten tehtyihin nykytilan selvityksiin.Selvitys antaa kuvan kulttuuriympäristön nykytilasta ja kulttuurihistoriallisista arvoistasekä kulttuuriympäristön huomioon ottamisesta osayleiskaavassa.5.2 MenetelmätKulttuurihistoriallinen selvitys on laadittu käyttäen apuna olemassa olevia seutukaavaliiton,maakuntaliiton ja ympäristökeskuksen inventointitietoja sekä maastokäyntejä.Aikaisempien selvitysten kohteet ja mahdolliset uudet kohteet kierrettiin ja valokuvattiinmaastossa. Maastoinventoinnissa on käyty läpi kaikki ennen vuotta1941 rakennetut rakennukset. Maastoinventoinnin ulkopuolelle on rajattu Hästholmeninasemakaavoitettu alue.5.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavatMuseoviraston ja ympäristöministeriön Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisetympäristöt –selvityksessä on huomioitu kaava-alueelta Svartholma.Maakuntakaavaluonnoksessa on muinaismuistoalueena (SM) merkitty Svartholmanlinnoituksen ja Begravininholmenin alue. Alueen käytön suunnittelussa taipääkäyttötarkoitusta toteutettaessa on otettava huomioon, että alueella on arkeologisia,maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai muita erityisiä ympäristöarvoja,joita tulee suojella.Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Svartholman linnoituksen ympäristönmeri- ja ranta-alue maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristön tai maisemanvaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen,maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava20

merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnälläosoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määritteleealuevarausmerkintä.5.4 Kulttuuriympäristöt ja rakennusperintöSelvitysalueen rakennuskanta on pääosin lomakäytössä olevia mökkejä: osa vanhojakalastajatupia, joita on yleensä laajennettu ja osa viime vuosikymmentenaikana lomakäyttöön rakennettuja mökkejä. Rannalla olevista mökeistä arvokkaintarakennuskantaa edustavat pitsityylin huvilat ja isommat kalastajatilat hyvinsäilyneine pihapiireineen.Alueen valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä edustaa Svartholman linnoitussaari.Paikallisesti arvokkaana melko yhtenäisenä kylämiljöönä on otettu esiin Småholmeninpohjoisrantaan syntynyt asutus.5.4.1 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristöSvartholmaSvartholman merilinnoitus sijaitsee Loviisan edustalla. Svartholman linnoitustyötaloitettiin vuonna 1748 eversti Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta.Linnoitus valmistui keskeisiltä osiltaan jo 1750-luvun aikana, eräitä täydentäviärakennustöitä tehtiin vielä 1770- ja 1780-luvuilla. Krimin sodan aikana englantilaiseträjäyttivät linnoituksen bastionit, minkä jälkeen linnoitus rappeutui käyttämättömänä.Svartholma on symmetrinen bastionilinnoitus, jonka puolustus oli suunniteltu kolminkertaiseksi.Linnoituksen uloimman puolustuskehän muodosti rantavarustus,joka mutkittelevana ja avoimena kiersi saaren rantaviivassa.Varustus porrastui korkeussuunnassa päälinnoituksen kanssa siten, että linnoituksentykistö saattoi ampua rantavarustuksen yli tai eteen. Tärkein puolustusrakennelmasaarella oli päälinnoitus. Svartholman bastioneista ja niitä yhdistävistäkurtiinimuureista muodostui päävarustus eli donjoni, jota raveliinit itä- jalänsisivuilla sekä tenalji (norra strandwärck) saaren pohjoisrannassa täydensivät.Bastionit ja kurtiinit muodostivat bastionirintaman, joita linnoituksessa oli kaikkiaanneljä. Nämä lähes pääilmansuuntien mukaan suunnatut rintamat muodostivatsamalla linnoituksen pääpuolustussuunnat.Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 18. maaliskuuta vuonna 1808.21

Kuva 7 Näkymä Svartholman saarelle ja taustalla oleville linnoitukseen liittyvillesaarille Hautasaarelle, Arestisaarelle ja Ruutikellarinsaarelle.Venäläisellä kaudella Svartholmaa käytettiin osittain vankilana ja osittain sotilastukikohtanavuoteen 1832, jolloin se siirrettiin siviilihallinnon alaisuuteen. Vankilatoimintasaarella lopetettiin Krimin sodan alussa. Englantilainen laivasto-osastoräjäytti tyhjilleen jääneen linnoituksen 7.7. vuonna 1855.Muinaistieteellinen toimikunta aloitti tutkimukset Svartholman rauniolla vuonna1911. Rauniot olivat 1960-luvun alkuun saakka useiden metrien vahvuisen purkujätekerroksenpeitossa, kunnes rakennusten jäännökset sisäpihan itä- ja länsisivuillapaljastettiin vuosina 1963-1964. Museovirasto aloitti Svartholman linnoituksensuunnitelmallisen restauroinnin 1960-luvun lopulla. Päälinnoituksen restaurointija saaren ympäristön kohennustyöt valmistuivat vuonna 1998. Svartholmaon viime vuosina kehittynyt nopeasti myös matkailukohteena. Matkailukäyttöäon lisätty ja lisätään muinaisjäännösten ehdoilla. Suojelumääräykset vaikuttavatmyös linnoituksen ympäristön käyttöön. Saarella on paikkoja, joissa ei voiliikkua sortumavaaran tai kulutukselle alttiin maaperän ja kasvillisuuden takia.Mantereen ja linnoituksen väliset pienet saaret ovat kuuluneet osana linnoitustoimintaan.Hautasaarella on linnoitusaikakauden hautoja muistomerkkeineen,Arestisaarella pidettiin vankeja ja Ruutikellarinsaarella oli ruutivarasto, jonka kivijalkaon vieläkin nähtävissä saarella.5.4.2 Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristöSmåholmenin pohjoisrannalla on alkuperäiseltä miljööltään hyvin säilynyt kyläkalastajamökkeineen ja luotsitupineen, jotka ovat nykyisin kesämökkikäytössä.Saarien välissä on suojaisa satama. Rannalla kasvaa iäkästä puustoa ja etenkinvenelaiturin kupeessa oleva vanha saarni kuuluu oleellisena osana perinteiseenkylänäkymään. Småholmen tulee kyläkuvallisesti arvokkaana alueena, jollauudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen.22

Kuva 8 Näkymä Småholmenin pohjoisrannalla sijaitsevaan kylämiljööseen.5.4.3 Muut inventoinnitSelvitysalueella sijaitsee Lekarbergetin Luotsivartiotupa, joka on inventoitu Merenkulkulaitokseninventoinnissa.Lekarbergetin luotsivartiotupa 1885Kuvaus: Lekarbergetin luotsivartiotupa sijaitsee Loviisan itäpuolella, kaupunkiinjohtavan väylän varrella. Vartiotupa on yksinkertainen puurakennus, jossa ei oleluotsitoimintaan viittaavia erityispiirteitä.Samantyyppisiä vartiotupia on säilynyt muun muassa Uudenkaupungin Vallimäelläja Siipyyn Yttergrundissa. Rakennuksen ulkoasu on erittäin hyvin säilynyt,mutta sen tilajako ja interiööri ovat muuttuneet. Kohde on avoimella paikalla kalliorinteenpäällä ja sen yhteys Loviisan kaupunkiväylään on selkeä. Rakennuksenlähistöllä on kuitenkin muutamia uudempia huvilarakennuksia ja sen keskeinenmaisema-asema on heikentynyt.Lekarbergetin luotsivartiotupa on maisemahistoriallisesti arvokas rakennusmuistomerkki.Se on myös hyvä esimerkki kaupunkiväylän varressa toimineesta luotsiasemasta.Suojelutavoite: Kohde kuuluu luokkaan 2. Maisemanhoidossa ja maankäytönsuunnittelussa tulee huolehtia, että kohde säilyttää eheytensä ja historiallisen arvonsaja että sen asema rakennetun ja/tai luonnonympäristön näkyvänä kulttuurihistoriallisenaosatekijänä säilyy. Rakennus / rakennelma tulee säilyttää. Kohdettatulee hoitaa ja käyttää siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.23

Kuva 9 Lekarbergetin luotsitupa5.5 MuinaisjäännöksetSelvitysalueen saarissa on useita kiviröykkiöitä, jotka ovat ilmeisesti historiallisenaaikana rakennettuja kummeleita. Merenkulun väylänkulkua osoittavia käytännöllisiäja kestäviä kivistä kasattuja kummeleita rakennettiin yleisesti 1700- ja1800-luvuilla kaikkialle Suomen rannikkoalueille. Kummelien rakentaminen alkoihiipua 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun loistotekniikan yleistyessä. Merimerkeiksirakennetut kivikummut muistuttavat pronssikautisia hiidenkiukaita sekärakenteiltaan että sijoittelultaan.Källan rannalta nousevalla kumpareella on toisen maailmansodan aikaisia linnoituskaivantoja.Kohde pitäisi rauhoittaa ja kunnostaa lähihistorian muistomerkkinä.Virstholmen saaresta lounaaseen sijaitsee Kommendanten merimerkkinä toiminutkivi, joka on mukana kohteena Itä-Uudenmaan ympäristöhoitoinventoinninyhteenvedossa 1988.Palikbergetin laella laaja-alaisella enemmän tai vähemmän yhtenäisellä kalliopaljastumallasijaitsee hautaröykkiöitä, röykkiöiden pohjakiveyksiä ja hajotettujenröykkiöiden jäännöksiä kuudessa paikassa. Pohjoisin röykkiö on parhaiten säilynyt,kraaterikeskustainen, halkaisija 5-6 m, korkeus 0,7-0,8 m. Toisessa säilyneistäkohteissa on kaksi pitkänomaista kivilatomusta.Kaava-alueella tunnetaan tällä hetkellä neljä vedenalaista muinaisjäännöstä. Hudofjärdenilläon 1822 uponneen loviisalaisen purjealus Fortunan hylky. Svartholmanpohjoispuolella on kaksi pienen aluksen tai veneen hylkyä, sekä lisäksi Gyttjevikeninrannassa yksi hylky.24

5.6 Inventointikohteiden kuvausArvotuksessa on huomioitu rakennusten kokonaisuus, pihapiiri ja sijoittuminenmaisemaan sekä mahdollisuuksien mukaan rakennus- ja henkilöstöhistoriaa. Inventointikorteissakohteen arvotusluokka on esitetty pelkällä kirjaimella A, B taiC. Arvotusperiaatteet ovat Kymenlaakson maakuntamuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksenantamien ohjeiden mukaisia. Arvotuksessa rakennukset jaettiinseuraaviin luokkiin:A luokkaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti erittäin tärkeät rakennukset, jotkaovat säilyneet historiallisessa asussaan. Kohteet muodostavat pihapiireineenja talousrakennuksineen ehjän kokonaisuuden. Kohteet sijaitsevat rantavyöhykkeellä,joten niiden maisemallinen arvo on myös merkittävä. Näiden kohteidensäilyminen tulisi turvata ja kohteet tarvittaessa merkitä kaavoituksessa suojelumerkinnällä.Kohteiden historiallista asua koskevat muutostoimenpiteet pitäisitehdä museoviranomaisen ohjauksessa. Rakennusten purkamisen tulisi edellyttääpurkamislupaa. A luokan kohteet tulee merkitä kaavakarttaan ja kaavamääräyksiintulee kirjata, että maankäyttö- ja rakennuslain 41 § 2 momentin perusteellaarvokasta rakennuskantaa ei saa purkaa.B luokkaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset, jotka ovat aikansatyypillisiä edustajia. Rakennuksessa voi olla uudempia kerrostumia. Muutokseton tehty säilyttämällä kuitenkin historiallinen ilme, joka on mahdollista palauttaa.Kohteet tulisi kaavoituksessa varustaa tarvittaessa /s-merkinnällä. Suojelutavoitteisiinpyritään rakennusvalvonnan ohjauksella.C luokkaan kuuluvat muut kohteet, joihin on tehty huomattavia muutoksia jajotka ovat kuitenkin kylärakenteen, henkilöhistorian tai maiseman kannalta tärkeitä.Rakennuksen historiallinen ilme on mahdollista palauttaa. Kohteissa tulisiensisijaisesti pyrkiä olemassa olevan maisemarakenteen säilyttämiseen yleistämaankäyttöä ohjaamalla.Kaikista inventointiin mukaan otettujen kohteiden purkusuunnitelmista on ainailmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisettekevät päätöksen purkuluvasta tai kohteen suojelutoimiin ryhtymisestäsekä pyytävät tarvittaessa lausunnon alueelliselta ympäristökeskukselta jamaakuntamuseolta tai museovirastolta. Arvokkaimmat kohteet merkitään rantaosayleiskaavaanerityisinä kohteina. Kiinteistönomistajalla on mahdollisuus hakeakunnostusavustusta inventoinnissa mukana oleville kohteille.Yhteenveto inventoinnista:Kaava-alueen olemassa olevien rakennuspaikkojen kokonaismäärä on 189 kpl.Inventoinnin arvotukseen kuuluu 38 rakennuskohdetta. Inventoidut rakennuskohteeton kuvattu erillisessä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä.Luokka Kohdemäärä Osuus inventointikohteistaOsuus kokorakennuskannastaA-luokka 13 kohdetta 34 % 7 %B-luokka 14 kohdetta 37 % 7,5 %C-luokka 11 kohdetta 29 % 6 %25

6. TAVOITTEET6.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteetMaankäytön suunnittelua ja kaavoitustyötä ohjaavat valtioneuvoston päättämät,maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet(Valtioneuvoston päätös 26.11.2001). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteisiinkuuluvat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristönlaatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat,sekä toimiva yhteysverkko ja energianhuolto.Toimivassa aluerakenteessa on keskeistä aluerakenteen tasapainoinen kehittäminenhyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia.Elinympäristön laadussa on keskeisenä tavoitteena viheryhteyksien yhtenäisyys.Luonnonvarojen vaalimisessa on keskeistä luonnonvarojen saatavuuden turvaaminentuleville sukupolville. Energiahuollon osalta tavoitteena on uusiutuvienenergialähteiden, kuten tuulivoiman, hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen pääasiassamaakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta.6.2 Maakunta- ja seutukaavaYleiskaavoituksessa huomioidaan seutukaavan ja maakuntakaavan merkinnät jaotetaan ne huomioon uutta maankäyttöä suunniteltaessa. Maakuntakaavan tavoitteistarantaosayleiskaavan alueella ovat keskeisiä suojeluarvojen säilyttäminen,ulkoilu- ja virkistysalueiden osoittaminen ja energiahuollon tarpeiden huomioiminen.Energiahuollon osalta tavoitteita ovat ydinvoimalan tarpeiden ja tuulivoimatuotantoonsoveltuvien alueiden osoittaminen.6.3 Osallistumis- ja arvioimissuunnitelmaOsallistumis- ja arvioimissuunnitelma on liitteenä 2. Loviisan kaupunki on asettanutrantaosayleiskaavalle osallistumis- ja arvioimissuunnitelmassa seuraavat tavoitteet:Yleiset tavoitteet• edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja seutukaavan/maakuntakaavan toteutumista• vahvistaa alueen identiteettiä• vahvistaa Loviisan vetovoimaisuutta asuinpaikkana ja matkailukohteena• edistää alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittamistaKulttuuriperintö• edistää alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä korostamallaniiden ominaispiirteitä tukevia elementtejä ja sopeuttamallamaankäyttö niiden luontevaksi osaksi• edistää vanhan saaristoasutuksen ominaispiirteiden ja miljöön säilyttämistäsekä saariston elinkeinojen tukemistaLuonnonympäristö• rakennusoikeuden siirtäminen arvokkailta alueilta (muinaismuisto, luonnonarvot,Natura-alue) muualle mahdollisuuksien mukaan• vahvistaa historiallisesti arvokkaan Svartholman saariketjun käyttötarkoitukseltaanprofiloituneiden saarien ja niiden historiallisen arvon säilymistä(Viaporin linnoitusketjun osa, muinaismuistolailla suojeltuja)26

• Källaudden–Virstholmen Natura- ja valtakunnallisen harjujensuojeluohjelmanalueiden huomioon ottaminenRakentaminen• osoittaa maanomistajille kohtuullinen ja tasapuolinen rakennusoikeus jaohjata suoraan rakentamista ranta-alueilla• osoittaa luonteva asutuksen, virkistyksen ja luonnon suhde vesihuollonsuunnittelun tavoitteisiin nähden• selvittää loma-asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi ja osoittaaympärivuotiseen asuinkäyttöön soveltuvat rakennuspaikat• selkeyttää alueella olevien vuokralaisten rakennuslupakäsittelyä. Vuokratonttienrakennusoikeuden määrittämisen vaihtoehtoina:ooooVirkistyskäyttöitsenäisten rakennuspaikkojen muodostaminenloma-asuntokortteleiden muodostaminentiiviin loma-asutus vyöhykkeen määrittäminenrakennusoikeus kaikille rakennusluvan mukaisille rakennuspaikoille• turvata riittävät vapaa-alueet jokamiehenoikeuden ja yleisen virkistyksentarpeisiin (turvata riittävät ranta-alueet yleiselle virkistykselle ja veneilyllesekä mantereella että saarissa)• osoittaa Svartholman vierasvenesatamaToimiva yhteysverkosto ja energianhuolto• täsmentää Atomitien linjaukseen ja maankaatopaikkaan liittyvät maankäytöllisetasiat• Hästholmenin ydinvoimalaitoksen maankäytöllisten asioiden huomioonottaminen• Huomioidaan tuulivoimantuotantoon soveltuva alue selvittämisaluevarauksenaMuut tavoitteet• osoitetaan tuhkaamisalueeksi varattu merialue (Hautaustoimilaki457/2003)6.1 Suojelualueet ja – ohjelmatSuojelualueet ja – ohjelmat huomioidaan osayleiskaavoituksessa. Lisäksi alueelleon tehty erillinen luonto- ja maisemaselvitys, johon kaavaratkaisu tukeutuu.6.2 Rantaosayleiskaavan laadulliset tavoitteetSuunnittelualueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakentamisenohjausjärjestelmä. Työ tulee perustua riittäviin perusselvityksiin sekä yhteistyöhönviranomaisten ja osallisten kanssa. Suunnitelman tulee olla loogisesti riippuvainenluonnonoloista, maisemasta, yhdyskuntarakenteesta ja lainsäädännöstä.6.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminenKaavoitustyön aikana syntyi tavoite selvittää mahdollisuudet sijoittaa uusi ydinvoimalaitosFortumin omistaman asemakaavoitetun maa-alueen pohjoispuolelle.27

7. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET7.1 Rantaosayleiskaavan suunnittelun tarveOsayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitustaja suoraan rakentamista ranta-alueilla.Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteenja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojensijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellunkehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksenja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi(MRL 35§).Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeitatukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiätukevaa maankäyttöä.7.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetPäätös kaavan laatimiseen on lähtenyt Loviisan kaupungilta. Konsultin valinta tehtiintarjouskilpailulla ja konsultiksi valittiin insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, jokatoimii 1.4.2007 lähtien nimellä Ramboll Finland Oy. Kaavan laatimisen ohessa onlaadittu kaava-alueelle vesihuollon yleissuunnitelma, jonka on laatinut RambollFinland Oy.7.3 Osallistuminen ja yhteistyöOsallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottuosallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 2.7.4 Suunnittelun aikataulullinen eteneminenPäätös kaavatyön aloittamisesta4.4.2005 KH, 11.5.2005 KVVireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta tiedotettu 18.3.2006Konsultin valinta tarjouskilpailulla 5/2006Aloitusvaiheen työneuvottelu 10.06.2006Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut 26.9.2006Aloitusvaiheen yleisötilaisuus 14.11.2006Kaavatoimikunnan kokous 30.11.2006Kaavatoimikunnan kokous 9.1.2007Kaavatoimikunnan kokous 1.3.2007Viranomaisten työneuvottelu 16.5.2007Kaavatoimikunnan kokous 21.5.2007Kaavatoimikunnan kokous 11.10.2007Tekninen lautakunta 23.10.20077.5 Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä7.5.1 KaavaluonnosTäydennetään myöhemmin7.5.2 KaavaehdotusTäydennetään myöhemmin28

8. RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN KEHITTÄMISENVAIHTOEHDOTEnnen kaavaluonnoksen laatimista selvitettiin eri ideavaihtoehtoja kaava-alueenkehittämiseksi. Keskeistä oli laatia vaihtoehdot uuden vakituisen asutuksen sijoittamisellekaava-alueelle. Lisäksi laadittiin vaihtoehdot ydinvoimaloiden energiahuollonalueiden maankäytön ohjaamiseksi.8.1 Uusi vakituinen asutusKeskeisenä tarpeena alueen kehittämiseksi oli uuden vakituisen asutuksen sijoittamismahdollisuuksienselvittäminen meren ranta-alueille. Tavoitteena oli löytäävaihtoehtoisia ranta-alueita, joihin kohdistuisi omakotitalorakentajien puolelta tavanomaistaasuinaluetta suurempi kiinnostus ja alueelle muodostuisi lisäarvoameren rantanäkymistä.Lähtötietoina kehitysvaihtoehtojen laadinnalle oli kaavatyön yhteydessä laadittukantatilaselvitys, rakennusinventointi, luonto- ja maisemaselvitys, etäisyydet palveluihinja muut kaavoitustyön yhteydessä esiin tulleet näkökohdat, sekä maastokäyntienhavainnot. Rajoittavina tekijöinä uuden vakituisen asutuksen osoittamiseksikaava-alueelle olivat Hästholmenin suojavyöhyke, olemassa oleva tiivisrakennuskanta rannoilla, uuden rantarakennusoikeuden vähäisyys ja maanomistusolosuhteet.Näiden eri tekijöiden pohjalta kaava-alueelle laadittiin kolme(3) vaihtoehtoista kehitysvaihtoehtoa uuden vakituisen asutuksen osoittamiseksi.Kehitysvaihtoehtoja käsiteltiin kaavatoimikunnan kokouksissa ja esitellään luonnosvaiheenyleisötilaisuudessa.Vaihtoehdot vakituisen asutuksen sijoittamiseksi1. Källvikenistä kaakkoon, Atomitien pohjoispuolelle muodostuisi n. 40omakotitalotonttia. Alueen jakaa keskeltä kosteikko ja laaja avohakkuu,mutta tontit sijoittuisivat pääosin kallioiseen mänty- ja kuusimetsään.Alue olisi tavanomainen asuinalue, joka tukeutuisi olemassa olevaanyhdyskuntarakenteeseen. Näkymiä merelle on vähän ja rannan virkistyskäyttömahdollisuudetovat hyvin rajalliset. Meren ranta-alue on liianpieni ja alava käytettäväksi virkistykseen. Alueen lähin uimaranta sijaitseenoin kilometrin etäisyydellä.Kuva 10 Källvikenin asuinaluevaihtoehto, punaisella olemassa oleva asutus, siniselläsuunnitellut teiden linjat ja vihreällä asuinkorttelit.29

2. Bergholmenista kaakkoon, muinaishautojen läheisyyteen suunnitellullevaihtoehtoalueelle muodostuisi Atomitien länsipuolelle noin 20 omakotitonttiaja Atomitien itäpuolelle noin 30 omakotitonttia. Tieyhteys olemassaolevaan ranta-asutukseen parantuisi. Kallioalue ja muinaismuistokohteetrajoittavat alueen käyttöä. Muinaismuistokohteiden läheisyyssaattaa olla este alueen täysimittaiselle toteuttamiselle. Etäisyydet Atomitiellelähimmiltä tonteilta ovat lyhyet ja voivat aiheuttaa toimenpiteitäliikennemelun torjumiseksi. Matalat, vapaat rannat ovat yksityisessäomistuksessa.Kuva 11 Stennäsuddenin pohjoispuolinen asuinaluevaihtoehto.3. Päronbottenin eteläpuolelle, Tallkilsuddenin rantaan suunnitellulle alueellemuodostuisi noin 30 omakotitonttia, joista 4 olisi omarantaisia nykyistenkaupungin vuokraamien tonttien paikalla. Lisäksi alueelle tulisiuimaranta ja mahdollisesti satama. Alueen kehittämisen haasteena olisiuuden tieyhteyden tarve tai vaihtoehtoisesti nykyisen tielinjan parantaminen.Kilometrin pituisen uuden tielinjan ja vesihuoltoverkon rakentaminennostavat vaihtoehdon kustannukset suuriksi. Lisäksi satamanosalta mahdolliset maanparannus ja ruoppaustyöt nostaisivat kustannuksia.Vaihtoehdossa etäisyys palveluihin on jo pitkä, eikä merinäköalallavoida markkinoida kuin muutamia tontteja. Tehdyt laajat avohakkuuteivät osaltaan edistä alueen houkuttelevuutta.30

Kuva 12 Bäronbottenin eteläpuolinen asuinaluevaihtoehto.Koska kaava-alueen rannat on täyteen rakennettuja, esitetyt vaihtoehdot mahdollistavatpientaloalueiden muodostumisen vain taustamaastoon. Uusia omarantaisiaasuinalueita ei voida kaava-alueelle osoittaa, mistä johtuen meren tuomaamaisemallista lisäarvoa ei voida saavuttaa. Pitenevä etäisyys meren rantaan,avohakkuut ja maaston muodot eivät luo edellytyksiä erityisen arvokkaan asuinalueenmuodostumiselle.Edellä esitettyjen tietojen ja kehitysvaihtoehdoista kaavatoimikunnan kokouksissakäytyjen keskustelujen pohjalta on päädytty ratkaisuun, että kaava-alueelleosoitetaan vakituiseen asumiseen asemakaavoitettavaksi soveltuvat kolme aluetta.8.1 Ydinvoimaloiden alue8.1.1 Vaihtoehto 11 vaihtoehtona on sijoittaa uuden ydinvoimalaitoksen laitosyksiköt Hästholmeninsaareen Fortumin vuonna 1999 laatiman Loviisa 3 YVA:n mukaisesti. Saarissa, 1kilometrin laitosalueella, olevien lomarakennusten osalta sallitaan korjausrakentaminenja vähäinen laajennus, mutta uudisrakennusten rakennusoikeutta ei näillärakennuspaikoilla ole. Mantereelle sijoitetaan ydinvoimaloiden tukialue, joka eiulotu ranta-alueelle. Vaihtoehto 1 mahdollistaa tuulivoimalaitoksien sijoittamisenmantereen tukialueelle.8.1.2 Vaihtoehto 22 vaihtoehtona on EN-aluerajauksen laajentaminen pohjoiseen niin, että uusiydinvoimalaitosyksikkö voidaan sijoittaa nykyisten energiahuollolle asemakaavoitetunalueen pohjoispuolelle.31

Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevien vaatimustenmukaisesti kaavassa huomioidaan 1 km:n laitosalue ja 5 km:n suojavyöhyke (OhjeYVL 1.10):• Ydinvoimalaitoksen laitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta.Se määritellään alueeksi, jolla saa olla pääsääntöisesti vain voimalaitokseenliittyviä toimintoja. Kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöidenmajoitusta tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti.• Laitosaluetta ympäröi suojavyöhyke, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydellelaitoksesta. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta.Viiden kilometrin suojavyöhyke siirtyy vaihtoehtoa 1 pohjoisemmaksi ja Päronbottenineteläpuoleista AO-1 aluevaraus ei voida toteuttaa.Yhden kilometrin laitosalueelle ei ole osoitettu vakituista asutusta. Laitosalueenloma-asutuksen osalta sallitaan korjausrakentaminen ja vähäinen laajennus,mutta uudisrakennusten rakennusoikeutta ei näillä rakennuspaikoilla ole. Atomitienlinjaus muuttuu voimajohtolinjauksen itäpuolelle. Voimajohtolinjauksen länsipuolelleon osoitettu paikka uudelle voimajohdolle. EN-aluevarausta on laajennetturantaan asti. Vaihtoehto 2 mahdollistaa tuulivoimalaitoksien sijoittamisenmantereen EN-alueelle.32

9. KAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT9.1 Keskeinen sisältö ja perustelutKaavalla on varattu riittävät alueet erityisesti energiahuollon, virkistyksen, luonnonympäristön säilymisen ja loma-asutuksen tarpeisiin.Kaava-alueen keskiosaan on varattu yhtenäinen energiahuollon alue ydinvoimaloidenkäyttötarpeita varten. Vaihtoehto 1 mahdollistaa ydinvoimalaitoksen sijoittamisenHästholmenin saareen. Vaihtoehto 2 mahdollistaa uuden ydinvoimalaitoksensijoittamisen myös mantereelle, Fortumin omistaman asemakaavoitetunalueen pohjoispuolelle. Energiahuoltoa varten on varattu tuulivoimatuotannollesoveltuva alue, uusi tielinjaus ja voimajohtolinjaus. Loma-asutuksen osalta onosoitettu olemassa olevat lomarakennuspaikat ja kantatilatarkastelun tulostenperusteella uudet rakennuspaikat. Vakituista asutusta varten on osoitettu kaavaalueenpohjoisosaan vakituiseen asumiseen soveltuva vyöhyke. Uudet asuinalueetkaavan pohjoisosassa on tarkoitus toteuttaa asemakaavoittamalla. Saaret onvarattu loma-asutuksen, virkistyskäytön ja suojeltavien luontoarvojen tarpeisiin.Osayleiskaava on laadittu esitettyjen tavoitteiden pohjalta yhdessä osallistenkanssa. Kaavaratkaisu perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin, tehtyihin selvityksiinsekä osallisten mielipiteisiin. Työ on tehty maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti.9.2 MaanomistusKaava ei merkitse merkittäviä muutoksia alueen maanomistukseen. Loviisan kaupunginomistamille alueille on merkitty virkistysalueita ja uusi venesatama/venevalkama.Rakennuspaikkojen rajat saattavat aiheuttaa jonkin verran muutoksiamaanomistukseen, sillä rajauksissa on huomioitu tulvaraja. Tulvaraja vaikuttaarakennusten sijoitteluun, jos olemassa olevia rakennuksia puretaan.9.3 MitoitusperusteetMitoitusperusteilla tarkoitetaan periaatteita, joilla rantarakentamisen rakennusoikeusjaetaan tasapuolisesti maanomistajien kesken. Mitoitusperusteissa otetaanhuomioon luonnonolosuhteet ja kaavan yleiset tavoitteet.9.3.1 KantatilaperiaateRantarakennusoikeus jaetaan kantatiloittain. Kantatilana käytetään tilaa, joka onollut voimassa 1.7.1959. Rakennusoikeus muodostuu kantatilan muunnetun rantaviivanpituudesta. Kantatilan käytettyyn rakennusoikeuteen luetaan kuuluvaksikantatilalle rakennetut 200 metrin mitoitusvyöhykkeellä sijaitsevat loma-asunnotja vakituiset asunnot sekä kantatilasta loma- tai asuinkäyttöön 1.7.1959 jälkeenrakennetut lohkotut tilat. Mikäli joku kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa, seei rasita muiden kantatilojen vielä käyttämättä olevaa rakennusoikeutta, jos kantatiloillaei ole sama omistaja. Rakennusoikeuslaskelmassa huomioidaan maanomistusolotja kohtuullisuus. Pyöristettäessä rakennusoikeutta minimi rakennusoikeutenakäytetään lukuarvoa 0,8.9.3.2 Muunnettu rantaviivaKartta rantaviivalle määritellään muuntokertoimet, jottei rakentamista tulisi rakentamiseensoveltumattomille alueille. Muuntokertoimet määritellään Etelä-Savonmaakuntaliiton laatiman mallin mukaisesti. Muunnetun rantaviivan laskennassaotetaan huomioon kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa vastarannan läheisyydenrakennusoikeutta vähentävä vaikutus. (KUVA X, Ympäristöopas 120,s. 99)33

Rakennusoikeus ja rakennuskelpoisuusRakennusoikeus on yhteydessä rakentamista koskeviin yleisiin rajoituksiin ja liittyyainoastaan rakennuskelpoiseen maahan. Rakennuskelpoisuutta tutkittaessaotetaan huomioon tilan koko se osa, joka ulottuu osayleiskaava-alueelle.MitoituslukuMitoitusluku kertoo kuinka monta asuntoyksikköä / muunnetturantaviivakilometrion mahdollista rakentaa kantatilalle.Mantereella, Hästholmenin 5 km:n suojavyöhykkeen pohjoispuolella on käytettymitoituslukuna 6 asuntoyksikköä / muunnetturantaviivakilometri.Mantereella, Hästholmenin 5km:n suojavyöhykkeen sisällä on käytetty mitoituslukuna3 asuntoyksikköä / muunnetturantaviivakilometri.Saarissa mitoitus on perustunut saarten pinta-alaan seuraavasti:• alle 2 ha saaret 0 kpl• 2-3.999 ha 1 kpl• 4-6.999 ha 2 kpl• 7-9.999 ha 3 kpl• 10-12.999 ha 4 kpl• jne.9.3.3 Rakennusoikeuslaskelman tuloksetKaava-alueen karttarantaviivan pituus on 18,0 km, muunnetun rantaviivan (MRV)pituus 12,8 km ja mitoitettavien saarten yhteispinta-ala 64 ha.Lähtötilanteessa kaava-alueen mantereen rantojen olemassa olevien rakennuspaikkojenmäärä on 10,9 rantarakennuspaikkaa / mrvkm ja saarien mitoitus 1,3ha / rakennuspaikka.Edellä esitetyn kantatilaperiaatteen ja muunnetun rantaviivan laskennan perusteellaon määritetty kantatilojen rantarakennusoikeuden määrä. Kaava-alueellemuodostuu rakennusoikeuslaskelman perusteella neljä (4) uutta lomarakennuspaikkaa,jotka kaikki sijaitsevat mantereelle, kaavavaihtoehdon 1 ydinvoimalan 5km:n suojavyöhykkeen pohjoispuolella. Kantatilojen uudet rantarakennuspaikaton osoitettu kaavassa maaomistusolosuhteet huomioiden tasapuolisesti maanomistajille.Yleiskaavan mitoitus on 11,2 rantarakennuspaikkaa / mrv km. Saarien osalta mitoituson 1,4 ha / rakennuspaikka. Saarien osalta muutos johtuu Loviisan kaupunginomistamilta alueilta poistetuista kolmesta rakennuspaikasta. Nämä saarissasijaitsevat rakennuspaikat on kaavassa osoitettu virkistyskäyttöön ja luontoarvoiltaarvokkaina alueina.Mitoitustilastot ja rakennusoikeuslaskelmat on esitetty liitteessä 3.9.4 Aluevaraukset vaihtoehto 19.4.1 KokonaismitoitusYhteenveto aluevarauksista vaihtoehdon 1 osalta.34

Suuriosa suunnittelualueesta on maa- ja metsätalousaluetta (19,3%) ja vesistöä(70,7%). Alla olevasta taulukosta selviää aluevarausten pinta-alat.Pinta-alahaPinta-ala%Aluevar. yhteensä 5141,09 100,0A yhteensä 84,42 1,6AP 10,60 12,6AO-1 73,83 87,4V yhteensä 34,17 0,7VR 31,17 91,2VR-1 3,00 8,8R yhteensä 72,65 1,4RA 72,48 99,8RA-1 0,16 0,2L yhteensä 5,43 0,1LV-1 5,43 100,0E yhteensä 296,14 5,8EN-1 289,36 97,7EN-2 0,06 0,0EN/we 6,73 2,3S yhteensä 20,54 0,4SL 13,62 66,3SM/v 6,92 33,7M yhteensä 990,53 19,3M 789,46 79,7M-1 151,90 15,3MY-1 49,18 5,0W yhteensä 3637,19 70,7W-1 3516,96 96,7W-2 120,22 3,39.4.2 AsuminenLoma-asutusalueetTehdyn rakennusoikeuslaskelman mukaan suunnittelualueelle muodostuu neljä(4) uutta lomarakennuspaikkaa. Muutoin kaavassa on osoitettu olemassa olevatlomarakennuspaikat.Vakituinen asuminenKaavassa on osoitettu olemassa olevat, rakennus- ja huoneistorekisterin mukaiset,vakituiset asuinrakennuspaikat. Kaava-alueen pohjoisosassa on osoitettuvyöhyke, jolla loma-asuntoja voidaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi kaavamääräystenmukaisilla ehdoilla. Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu kolme (3)35

asemakaavoittamalla toteutettavaa erillispientalovaltaista asuntoaluetta. Uusillaasuntoalueilla pyritään vastaamaan omakotitalorakentamisen kysyntään.9.4.3 EnergiahuoltoEnergiahuollon alueina on osoitettu Hästholmenin ydinvoimalan asemakaavoitettualue. Energiahuollon tukialueeksi on osoitettu asemakaavoitetun alueen pohjoispuolelleuusi energiahuollon alue. Lisäksi energiahuollon alueena on osoitettuydinvoimalaitoksen jäähdytysvesihuollon tarvitsemat alueet.9.4.4 LiikenneVeneilyKaavassa on osoitettu olemassa olevat vene- ja laivaväylät, sekä uusi Hästholmeniinjohtava laivaväylä, joka palvelee ydinvoimaloiden tarpeita.Hästholmenin saaren lounaisosaan on osoitettu uusi laiturialue Loviisa 3:n tarpeidenmukaisesti. Olemassa olevat venesatamat on osoitettu kaavassa. Uusia venevalkamiaon osoitettu kaksi mantereen ranta-alueille; Hattomin pohjoispuolelle jaKristiansbottnenin rantaan. Näin turvataan jokamiehen oikeudet päästä veneilemäänmerelle. Retkeilyn ohjaamista varten on osoitettu ohjeellinen rantautumispaikkaBjörkholmenin saaren länsipuolelle.TieliikenneKaavaan on merkitty olemassa olevat seututiet ja uutena seututienä Atomitie.Uusi Atomitie vastaa lisääntyvän liikenteen tarpeisiin ja lisää liikenneturvallisuutta.Uuteen Atomitiehen on yhteystarpeella osoitettu yhteys maankaatopaikalta.Ydinvoimalan läheisyydessä on osoitettu uudet tieyhteydet mantereelta Hästholmeninsaareen, jotta liikennöinti yhteydet saareen paranisivat. Kaavavaihtoehdossa1 on Atomitien linjaus pidetty eteläosassa entisellään.9.4.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueetRannan mitoitusvyöhykkeeseen kuuluvat metsäalueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisenaalueena, jolla ei sallita rakentamista (M-1). Alueen rakennusoikeuson siirretty maanomistajakohtaisesti RA- ja AP-alueille.MY-1 merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiäympäristö arvoja. Näitä alueita on osoitettu erityisesti saarien maisemallisestimerkittäviin osiin.9.4.6 Virkistys- ja retkeilyalueetRetkeilykäyttöön on osoitettu siihen parhaiten soveltuvat saaret, sekä mantereeltakolme (3) ranta-aluetta uimarantoineen. Mantereella olevat virkistyskohteet sijaitsevatStennäsuddenissa, Ruutikellarisaaresta mantereen puolella ja Källassa.Näin kaava-alueen virkistyskäyttö on ohjattu sille parhaiten soveltuville alueille jajätetty luonnon oloiltaan herkemmät alueet retkeilykäytön ulkopuolelle. Retkeilykäyttööntarkoitetut alueet ovat pääosin kaupungin omistuksessa.9.4.7 SuojelualueetOlemassa olevat luonnonsuojelualueet on merkitty kaavaan. Museoviraston rajaustenmukaisesti Svartholman merilinnoitus ja Begravininholmen on osoitettumuinaismuistoalueina.9.4.8 VesialueetKaavaan kuuluvat vesialueet on merkitty merkinnällä W-1 ja ydinvoimalan asemakaavoitetullaalueella merkinnällä W-2. Veden alaisten muinaismuistojen suo-36

jelemiseksi on ennen vesialueeseen kohdistuvan rakentamishankkeen toteuttamistaselvitettävä meriarkeologisen vedenalaisinventoinnin tarve Museovirastonkanssa.9.4.9 JohtoalueetOlemassa olevat voimajohdot ja viemärilinjat on merkitty kaavaan. Loviisa 3:ntarpeita varten on uusi voimajohtolinjaus osoitettu nykyisten voimajohtolinjojenlänsipuolelle. Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu uusi ohjeellinen vesi- javiemärijohtolinjaus. Esitetty linjaus on kaava-alueelle laaditun vesihuollon yleissuunnitelmanmukainen.9.5 Aluevaraukset vaihtoehto 29.5.1 Muutokset aluevarauksiinVaihtoehdossa 2 on osoitettu paikka uudelle ydinvoimala yksikölle mantereelle,nykyisten energiahuollolle asemakaavoitetun alueen pohjoispuolelle. Energiahuollonaluetta on laajennettu rantaan, mutta ranta-alue jätetään luonnontilaiseksi.Koska STUK:n ohjeissa todetaan että loma-asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti,on päädytty ratkaisuun, jossa sallitaan lomarakennusten korjaaminen javähäinen laajennus, mutta ei uudisrakentamista. Rannan vakituinen asutus onjätetty pois kaavasta 1 km:n säteellä uudesta voimalaitosyksiköstä. Atomitienlinjaus on siirretty voimajohtoaukean itäpuolelle, jotta ydinvoimalan rakentamisellejää riittävä aluevaraus. Uusi voimajohtolinja on merkitty voimajohtoaukeanlänsireunaan. Laitosalueella oleva Källan virkistysaluetta ei ole vaihtoehdossa 2osoitettu, vaan alue on jätetty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.5 kilometrin suojavyöhyke, jolle ei STUK:n ohjeiden mukaan sallita tiheää asutusta,siirtyy vaihtoehtoa 1 pohjoisemmaksi ja tästä johtuen Päronbottenin eteläpuoleistaAO-1 aluevaraus ei voida toteuttaa. Tälle alueelle on osoitettu olemassaolevat lomarakennuspaikat.Uuden ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesiratkaisuja varten kaavassa on osoitettuVådholmsfjärdenin eteläosasta saari, jolle voidaan sijoittaa jäähdytysvesihuollonkannalta välttämättömiä rakenteita. Saareen johtava maanalainen jäähdytysvesijohdonsijainti on osoitettu ohjeellisena.37

10. KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET(MRL 9 § (8.4.2005/202)Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessaKaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessaon tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojentoteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset,sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltäalueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.)Seuraavissa kappaleissa on esitelty kaavan vaikutuksia. Loviisa 3 –ydinvoimalaitoshankettavarten on laadittu vuonna 1999 ympäristövaikutusten arviointiselostus,jossa on kuvattuna yksityiskohtaisesti ko. hankkeen vaikutukset kaavaalueelle.Uuden voimajohtolinjan, ydinvoimalan ja tuulivoimaloiden toteuttaminen edellyttääYVA-menettely, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti ko. hankkeiden ympäristövaikutukset.Vaikutusten arviointi täydentyy myöhemmässä vaiheessa.10.1 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristöVaihtoehto 1Kaavaratkaisu mahdollistaa ydinvoimalaitoksen sijoittamisen Hästholmein saareen,nykyisten voimaloiden eteläpuolelle.Kaava-alueelle on osoitettu neljä (4) uutta lomarakennuspaikkaa, jotka on sijoitettuolemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Uudet lomarakennuspaikatmuuttavat rakennettua ympäristöä vain vähän. Uudet asemakaavoitettavat erillispientalovaltaisetasuntoalueet muuttavat kaupungin yhdyskuntarakennetta jatkamallaLoviisan kaupungin taajama-aluetta Määrlahdesta kaakkoon.Kaavassa on osoitettu olemassa olevat lomarakennuspaikat ja asuinrakennuspaikat.Näiltä osin kaava ei tuo nykyiseen tilanteeseen merkittäviä muutoksia.Hästholmenin ydinvoimaloiden 1 km:n laitosalueella sijaitsevien lomarakennustenosalta uudisrakentaminen on kielletty ja olemassa olevaa rakennuskantaa saakorjata, sekä vähäisessä määrin laajentaa.Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu vakituiseen asumiseen soveltuva vyöhyke,jolla loma-asuntoja voidaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi kaavamääräystenmukaisilla ehdoilla. Tällä alueella sijaitsee 43 lomarakennuspaikkaa, joita kaavamääräyskoskee. Näillä alueilla hyödynnetään olemassa olevaa rakennuskantaa jatieverkkoa vakituisen asutuksen tarpeisiin.Kaavaratkaisu ohjaa ja selkeyttää kaava-alueen rakentamista, rakennuslupamenettelyäja alueiden käyttöä.Vaihtoehto 2Kaavaratkaisu mahdollistaa ydinvoimalaitoksen sijoittamisen mantereelle Fortuminomistaman maa-alueen pohjoispuolelle, kaupungin omistamalle maa-alueelle.Kaavaratkaisu muuttaa kaavan keskialueen maankäyttömuotoja merkittävästinykyisestä. 1 km:n laitosalueella olevien lomarakennusten osalta kaavaratkaisurajoittaa kohteiden laajentamista, eikä mahdollista kohteille uudisrakentamista.1 km:n laitosalueesta johtuen myös yksi vakituinen asuinrakennuspaikka poistuukäytöstä, sillä laitosalueella vakituinen asutus on kielletty. Källan virkistysaluettaei laitosalueelle ole osoitettu, vaan alue on jätetty maa- ja metsätalousvaltaiseksialueeksi.38

Viiden kilometrin suojavyöhyke siirtyy vaihtoehtoa 1 pohjoisemmaksi ja Päronbottenineteläpuoleista AO-1 aluevaraus ei voida toteuttaa. Tämä alue on jätettyloma-asutuksen tarpeisiin, merkitsemällä kaavaan olemassa olevat lomarakennuspaikat.Vaihtoehdon 2 mukainen suojavyöhyke ulottuu Valkoon. 5km:n säteelläolevien vakituisten asuinrakennusten määrä vaihtoehtoon 1 verrattuna kasvaa69:stä 263:en. Valkossa olemassa oleva asutus voi toimia nykyisellään, muttauutta maankäyttöä ei tälle alueelle tulisi osoittaa. Alueelle tulee laatia pelastussuunnitelma.Uusi voimajohtolinjaus leventää voimajohtoaukeaa länteen noin 40 metriä jamahdollistaa kahden uuden 400kV:n voimajohdon rakentamisen. Atomitien uusilinjaus mahdollistaa uuden tien rakentamisen Hästholmenin tarpeisiin.Kaavaratkaisu voi johtaa lunastusmenettelyyn laitosalueelle jäävän yksityisenmaanomistajan asuinrakennuksen osalta.10.2 Voimalaitosten jäähdytysvesien johtaminenJäähdytysveden ottamiseksi ja purkamiseksi on kaavassa varauduttu useisiinvaihtoehtoihin. Rövarhället saari Stora Rövarn saaren vieressä ja Stora Djupbergertinsaaren eteläpuolinen saari on osoitettu kaavassa jäähdytysvesijärjestelmänrakenteita varten. Lisäksi kaava mahdollistaa jäähdytysvesien ottamisen japurkamisen Häsholmenin saaren rannoilta.10.3 Kulttuuri- ja rakennushistoriaKaavan laatimista varten alueelta inventoitiin kulttuurihistoriallisesti merkittävätkohteet ympäristöineen. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet jakohteet on esitelty erillisessä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Inventoinninyhtenä tavoitteena on ollut innostaa kiinteistön omistajia arvostamaan ja säilyttämäänomaa kulttuuriperintöään. Inventoinnin A-luokkaan arvotettujen kohteidenja alueiden säilyminen turvataan kaavalla. Kulttuurihistoriallisesti merkittävienkohteiden kunnostukseen on mahdollista hakea rahoitustukea ja neuvoja kulttuurihistoriallisessaselvityksessä mainituilta eri viranomaisilta.Kulttuurihistorialliset kohteet on merkitty SM merkinnöillä (Svartholma ja Begravininholmen).Näiden muinaismuistoalueiden käyttöä voidaan kehittää Museovirastonohjauksella.Kaavaratkaisu suojelee merkittävimmät inventointikohteet ja mahdollistaa Svarholmankulttuurihistoriallisen kokonaisuuden säilymisen.10.4 Luonto ja maisemaKaavan taustaselvityksissä on kartoitettu luonto- ja maisema-arvoja, joita kaavallaon pyritty säilyttämään. Arvokkaat ja erityisiä ympäristöarvoja käsittävätkohteet on merkitty kaavaan, eikä uutta rakentamista ole osoitettu luonnon jamaiseman kannalta arvokkaille alueille. Kaava säilyttää olemassa olevan luonnontilan.Kaava-alueen keskiosan maisemakuvaan vaikuttavat olemassa olevat ja suunnitellutydinvoimalaitokset piippuineen. Uusien ydinvoimalaitosten maisema vaikutustavähentää olemassa oleva teollinen ympäristö, johon kuuluvat ydinvoimalat,piiput, mastot ja voimajohtolinjat.Tuulivoimaloiden osalta on osoitettu tuulivoimatuotannolle soveltuva alue, jonkaYYA-menettelyssä ja lupamenettelyssä huomioidaan maisemavaikutukset. Tuulivoimaloidenvaikutukset ovat muutoksia koetussa maisemakuvassa. Maisemavaikutuskohdistuu lähinnä niemen vastarannoille.39

Kuva 13 Havainnekuva tuulivoimapuistosta Svartolmasta katsottuna10.5 Natura-alueetNatura-alueet (Källaudden-Virstholmen SCI, FI0100080 ja Pernajanlahtien ja Pernajansaariston merensuojelualueeseen kuuluvat alueet SCI/SPA, FI0100078) onkaavassa merkitty suojelualueiksi (SL) tai alueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja(MY-1). Natura-alueiden edustalle mantereen puolelle ei ole kaavoitettu uusiarakennuspaikkoja.Kaavassa on osoitettu Källaudden-Virstholmenin Natura-alueen läheisyyteen uusialuevaraus energiahuollon alueelle. Alueen tarkemman suunnittelun yhteydessävoidaan asemakaavoituksella ohjata rakentamista läheisten Natura-alueiden suojeluarvothuomioiden.Kaavassa osoitetun maankäytön vaikutusten arviointi ei ole tuonut esiin seikkoja,jotka tekisivät tarpeelliseksi luonnonsuojelulain 65§ mukaisen Natura-arvioinnin.Kaavan osoittaman maankäytön vaikutukset eivät merkittävällä tavalla heikennäniitä Natura-alueiden luontoarvoja, joiden perusteella alueet on sisällytetty osaksiNatura 2000 –verkostoa.Uusien ydinvoimaloiden jäähdytysvesiratkaisujen vaikutuksia Natura-alueisiinselvitetään hanke YVA:ien yhteydessä.10.6 Liikenteelliset vaikutuksetKoska suunnittelualueelle osoitettu uusi asuinrakentaminen kohdistuu kaavanpohjoisosaan, myös liikennemäärät tällä alueella lisääntyvät hieman.40

Kaavassa on osoitettu uusi Atomitie. Uudella Atomitiellä parannetaan ydinvoimalansaavutettavuutta valtatieltä, parannetaan raskaan liikenteen olosuhteita javähennetään pitkämatkaisen liikenteen tarvetta käyttää Loviisan kaupungin keskustaaläpikulkureittinä. Liikenneturvallisuus paranee, kun pitkämatkainen liikenneml. tavaraliikenne ydinvoimalalle ohjautuu pois Loviisan keskustasta. UudenAtomitien toteuttaminen on liikennetaloudellisesti perusteltua, jos uusi ydinvoimalarakennetaan. Ydinvoimalan rakentamisen aikana liikennemäärät kasvavatmerkittävästi uudella Atomitiellä. Uuden Atomitien toteutuksen yhteydessä tulisiSaaristotien Loviisan keskustaan johtavan tieosuuden nopeusrajoituksia alentaa,jolloin kevyen liikenteen olisi turvallisempaa liikkua tieosuudella.10.7 Taloudelliset ja työllisyysvaikutuksetVaihtoehdossa 1 taloudellisten vaikutusten osalta keskeinen vaikutus on Loviisa 3ydinvoimalan toteutuminen. Mikäli ko. rakennushanke toteutuu, kohdistuu ydinvoimalanalueelle taloudellisesti erittäin merkittävä rakennushanke, jonka rakennuskustannuksetovat noin 2-3 miljardia euroa. Tähän hankkeeseen liittyy uudenAtomitien rakentamishanke. Rakennushankkeilla on alueen työllisyystilanteellemerkittävä positiivinen vaikutus. Loviisa 3:n rakennustyöntekijöiden määrä onhuipussaan noin 2300 henkilöä. Loviisa 3:n toteuttaminen tuo alueelle suoraan javälillisesti 250 uutta työpaikkaa. Paranevan työllisyyden myötä tulotaso hiemannousee ja elinolosuhteet paranevat. Kunnalle muodostuu merkittäviä verotulojayhteisöverojen ja kiinteistöveron muodossa.Myös ydinvoimalaitosyksiköiden vuosihuolloilla on varsin huomattava työllistävävaikutus, sillä ne edellyttävät ydinvoimaloilla töitä tekevän oman henkilökunnanlisäksi runsaasti ulkopuolisen työvoiman käyttöä.Kaavavaihtoehto 2 mahdollistaa kahden uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisenkaava-alueelle. Ensimmäisen uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen voisitulla kyseeseen 2010-luvulla ja toisen 2020-luvulla. Vaihtoehtoon 1 verrattunavaihtoehdon 2 taloudelliset vaikutukset ovat kaksinkertaiset. Ydinvoimalaitostenrakennushankkeet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä hankkeita. Hankkeetvaikuttavat monin tavoin Loviisan ja Loviisan seudun talousalueen yritystoimintaanja työllisyyteen. Osa taloudellisista vaikutuksista kohdistuu laajemmalle alueelleItä-Uudenmaan maakuntaa, koko Suomeen ja myös ulkomaille. Ydinvoimaloidenrakennushankkeiden on mahdollista hyödyntää samoja aliurakoitsijoita jatukitoimintojen alueet voidaan sijoittaa samoille alueille kaava-alueen ulkopuolella.Kaava-alueen pohjoisosan lomarakennusten osalta kaava mahdollistaa niidenmuuttamisen ympärivuotiseen käyttöön kaavassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen tälle alueelle muodostaa kustannuksia.Vakituinen asutus on osoitettu kaava-alueen pohjoisosaan, jottei kaavan toteuttamisestaaiheutuisi kunnalle kohtuuttomia kustannuksia, esim. palveluiden järjestämiseksi.Uusi vakituinen asutus tuo kaupungille tontin myyntituloja ja tuokaupunkiin uusia veronmaksajia.Mikäli olemassa olevia lomarakennuksia puretaan, tulee uusia rakennusten sijoittelussahuomioida tulvaraja (+3m) ja muut kaavamääräykset. Tämä saattaa aiheuttaamaanomistajalle tarpeen maan hankkimiseen nykyisen kiinteistön takaamantereen puolelta.10.8 Sosiaaliset vaikutuksetKaavaan on merkitty virkistyskäyttöön tarkoitetut saaret, ohjeellinen rantautumispaikkasaareen, sekä retkeily- ja ulkoilualueet, joihin pääsee myös mantereeltakäsin. Näin kaavalla ohjataan jokamiehen oikeudella tapahtuvaa virkistyskäyttöniille parhaiten soveltuville alueille ja ympäristön kannalta herkät alueetjätetään vapaaksi. Kaava antaa näin ihmisille virkistyskäyttöön soveltuvia retkikohteita,joissa voi nauttia luonnon rauhasta.41

Kaavassa on esitetty Hästholmenin ydinvoimalan 5 km:n suojavyöhykealue. Tällealueelle ei ole osoitettu uutta rakentamista. Tuulivoimatuotannolle soveltuvallealueelle on määrätty melutason enimmäisraja, jottei ihmisten terveys ja hyvinvointihäiriinny. Uuden Atomitien myötä liikennemäärä Saaristotiellä vähenee, liikenteenaiheuttama melu vähenee ja osaltaan liikenneturvallisuus paranee.Kaava-alueelle on osoitettu neljä (4) uutta rakennuspaikalla jo olemassa olevanrakennuskannan yhteyteen. Koska uutta rakentamista kohdistuu ranta-alueillevain hyvin vähän, säilyy koettu ympäristö pääosin entisellään. Kaavassa esitettyjenrakennuspaikkojen rajaukset on määritetty niin, että alueen viihtyisyys säilyyja rakennukset voidaan sijoittaa tulvarajan yläpuolelle. Alueen viihtyisyyden turvaamiseksikaavassa on osoitettu vapaaksi jäävät ranta-alueet ja maisemallisestiarvokkaat alueet.10.9 Muut kaavan merkittävät vaikutuksetKaava-alueelle on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma. Suunnitelman mukaisestion kaavan pohjoisosaan osoitettu alue, jolle vesi- ja viemäriverkko on tarkoitustoteuttaa. Vesihuollon toteuttaminen vesihuollon yleissuunnitelman mukaisesti onyksi edellytys Pärönbottenin pohjoispuolisella alueella loma-asuntojen muuttamisessavakituiseen asuinkäyttöön. Vesihuoltoverkon toteuttaminen tuo kiinteistöjenomistajille kustannuksia verkkoon liittymisen muodossa.42

11. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUHDE MUUHUN SUUN-NITTELUUN11.1 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteetAlla on esitelty kaavan kannalta keskeiset valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteetja niiden huomioiminen kaavassa.Toimiva aluerakenne: Uuden rakentamisen sijoittamisessa on huomioitu olemassa oleva ja suunniteltutie-, vesihuolto- ja sähköverkosto.Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on hyödynnetty ja pyritty eheyttämäänohjaamalla vakituinen asutus ja uusi lomarakentaminen kaava-alueen pohjoisosaan. Viheralueiden yhtenäisyys on turvattu varaamalla riittävästi rakentamiselta vapaitaalueita erityisesti saarista ja rannoilta. Lisäksi manneralueella on säilytettylaaja pohjois-eteläsuuntainen viherkaista. Ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen poistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksion eri toimintojen sijoittelussa huomioitu Hästholmenin ydinvoimala ja senviiden (5) kilometrin suojavyöhyke. Lisäksi on huomioitu riittävä etäisyys lomaasutuksenja tuulivoimatuotantoalueiden välillä.Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Kaavoituksen perusselvityksissä on selvitetty kaava-alueen luonnonvarat,kulttuuriympäristöt, rakennusperintö ja arvokkaat luonnonalueet. Nämä arvot onotettu huomioon maankäytön suunnittelussa ja huomioitu kaavassa kaavamääräyksin. Ekologisten yhteyksien säilyminen suojelualueiden välillä on huomioitu aluevarauksissa. Kaavassa on huomioitu luonnon virkistyskäyttö erityisesti saarissa ja rannoilla.Luonto- ja kulttuurimatkailun edistämiseksi on osoitettu virkistyskäyttöön soveltuvatkohteet, rantautumispaikat ja ohjeellinen ulkoilureitti. Loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeiden määrittämisessä on huomioitu luonnoltaanarvokkaiden ranta-alueiden säilyminen. Loma-asumisen viihtyisyys on huomioituuusien rantarakennuspaikkojen sijoittelussa.Toimivat yhteysverkostot ja energian huolto: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kaavasuunnittelussa on huomioitu uusiAtomitien linjaus ja muun liikenneverkon yhtyminen Atomitiehen. Energiahuollon tuotantolaitosten ja energiaverkostojen valtakunnallisten tarpeidenturvaamiseksi on osoitettu riittävät aluevaraukset ydinvoimalle, tuulivoimalleja niitä palveleville voimajohtolinjoille. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen onhuomioitu osoittamalla tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet.11.2 Maakunta- ja seutukaavaVirkistysMaakuntakaavaehdotuksen ja seutukaavan mukaiset, toteuttamiskelpoiset virkistys-ja ulkoilualueet ja –kohteet on osoitettu kaavassa. Aluille, joilla maakuntakaavaehdotuksessaja seutukaavassa on osoitettu ulkoilu ohjaustarvetta, on selvitettyvirkistykseen soveltuvat kohteet ja osoitettu ne virkistys- ja ulkoilualueina.Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.43

SuojeluarvotSvartholman linnoituksen lähialue on huomioitu muinaismuistoalueena, suojelumerkinnöinja kulttuurihistoriallisen ympäristön aluerajauksena. Olemassa olevatluonnonsuojelualueet on merkitty kaavaa maakuntakaavaehdotuksen ja seutukaavanmukaisesti. Seutukaavan mukaisien saaristomaisemien säilyminen onturvattu kaavamääräyksin merkitsemällä saarten rakentamattomat osat MY-1merkinnällä. Seutukaavan mukaisesti kaavaan on merkitty rantojensuojeluohjelma-alue.LiikenneMaakuntakaavaehdotukseen perustuen uusi Atomitie on osoitettu uutena seututienä.Saaristotie on osoitettu yhdystienä kaavassa.Energiahuolto ja yhdyskuntatekniikkaOlemassa olevat ja suunnitellut voimajohtolinjat on merkitty maakuntakaavaehdotuksenja seutukaavan mukaisesti kaavaan. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettutuulivoima tuotantoon soveltuva alue on merkitty kaavaan ja alueen rajaustaon tarkennettu tehtyjen selvitysten pohjalta. Maakuntakaavaehdotuksen jaseutukaavan mukaisesti kaavassa on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa vartenHästholmenin ydinvoimalan toimintojen alue ja sen viiden (5) kilometrin suojavyöhyke.Kaavavaihtoehdoissa ydinvoimaloiden alue on laajennettu mantereelle. Vaihtoehdossa2 suojavyöhykettä on laajennettu pohjoiseen. Näiltä osin vaihtoehdot poikkeavatseutukaavan ET-aluerajauksesta ja suojavyöhykkeestä.44

12. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS12.1 Toteuttaminen ja ajoitusYleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena koko kaava-alueella. Toteuttamisaikatauluunvaikuttavat kunnan ja yksityisten maanomistajien intressit luoda uusiaasuinalueita asemakaavoittamalla. Tuulivoimaloiden ja ydinvoimaloiden toteuttamiseenvaikuttavat alueen vetovoima ja tätä kautta energia-alan toimijoiden intressitsijoittaa alueelle toimintojaan. Tuulivoimaloiden ja ydinvoimaloiden rakentaminenedellyttää YVA-menettelyä ja ydinvoimaloiden alueiden asemakaavoittamistaennen rakentamislupavaihetta.Hollolassa 11. päivänä lokakuuta 2007RAMBOLL FINLAND OYMatti Kauttoyksikön päällikkö45

LÄHTEETPaikkatietoaineistotRakennus- ja huoneistorekisteritiedot (Loviisan kaupunki 7/2006)Ortokuvat (Loviisan kaupunki 2005)Kaavanpohjakartta (Loviisan kaupunki 2005)Maanmittauslaitoksen peruskartta (MML 2006)SYKE aineisto (Suomen ympäristökeskus 2006)Valtakunnalliset arvokkaat rakennetut ympäristöt RYK 1993 aineisto (Museovirasto,Ympäristöministeriö 1993)Maakuntakaavaluonnoksen aluerajaukset (Itä-Uudenmaan liitto 2006)SelvityksetEsisuunnittelijat. 2004. Loviisan – Ruotsinpyhtään liikenneturvallisuus.Fingrid. 2003. Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kV johtohankkeestavälillä Loviisa – Hikiä.Fortum. 1999. Loviisa 3-ydinvoimalaitoshanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus.Museovirasto. 2003-04. Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöinventointi.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2001. Kokkolan edustan merituu-livoimalaitos,vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2001. Kokkolan edustan merituu-livoimalaitos.Ympäristövaikutusten arviointiselostus.Itä-Uudenmaan liitto. 2005. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035.Itä-Uudenmaan liitto ja Kymenlaakson liitto. 2005. Tuulivoiman tuotantoon soveltuvienmaa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla.Säteilyturvakeskus. 2000. Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset.Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaliitot. 1998. Suomenlahdenvenesatamaverkoston kehittämisen yleisselvityksen loppuraportti.Uudenmaan tiepiiri. 1992. Maantien 1583 (Atomitie) parantaminen välillä mt 170– pt 11927. tarveselvitys ja vaihtoehtoiset linjaukset.Uudenmaan tiepiiri. 2004. Uudenmaan tiepiirin alempiasteinen tieverkko. Seutujayhdystiet. Kehittämissuunnitelma.V.-P.Suhonen. 2003. Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointiItä-Uudellamaalla. Museoviraston rakennushistorian osasto.Weckman. E. 2006 Tuulivoimalat ja maisema, Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö.Edita Prima Oy. Helsinki. 42 s. ISBN 952-11-2206-4 (pdf).46

YHTEYSTIEDOTLoviisan kaupunkiKaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaaripuh. 0440-55403sähköposti maaria.mantysaari@loviisa.fiRamboll Finland OyYksikön päällikkö Matti Kauttopuh. 020 7557841sähköposti matti.kautto@ramboll.fi