Etiketti 1/2011 - Alko

tikettiALKON ASIAKASLEHTI 1 | 2011Kestävää kehitystäChilessäEsittelyssätumma lager ja aleAlkon valikoimaelää ajassaKolmen keitontalvinen kimara

Vastuullisuus – mitäkaikkea se onkaan?eVuosi 2010 oli meillä Alkossa erityinen asiakkaan teemavuosi.Palvelusta ja palautteesta puhuttiin paljon, ja toivottavasti sinäkinkoit toistuvasti hyvää palvelua ja löysit palautekanavan helposti,jos sellaiselle tuli tarvetta.Uusi alkanut vuosi käynnisti vastuullisuuden teemavuoden. Onsiis periaatteessa viestikapulan vaihdon aika. Emme kuitenkaansuostu jättämään menneen vuoden satoa taakse, vaan kaikki vuodenaikana palvelusta ja asiakkaistamme lisää opittu kulkee visustimukana. 2010-luvun Alkoon kuuluvat vastuullisuus ja palvelu,käsi kädessä.Tulemme tänä vuonna pohtimaan Etiketissäkin vastuullisuuttauseasta eri näkökulmasta, toivottavasti ajatuksia herättävästi. Tutuimmatvastuullisuusaiheet, alkoholin kohtuukäyttö ja myynninvalvonta,ovat aiheitamme jatkossakin, mutta haluamme käsitellävastuullisuutta entistä laajemmin myös esimerkiksi ympäristön,tuoteturvallisuuden tai vastuullisen hankinnan kautta.Vastuullisuus on siis laaja ja ehkä hieman vaikeakin käsite.Mitä vastuullisuus sinulle merkitsee? Kerro, mitä sinulle tuleetuosta sanasta mieleen – kirjoita muutama sana tai muutamarivi. Voit lähettää ajatuksesi mieluusti suoraan minulle osoitteellasari.askola@alko.fi.Sari AskolaETIKETTI 1/2011VUOSIKERTA 46 JULKAISIJA Alko Oy, Salmisaarenaukio 1, 00180 HELSINKI, Postiosoite: PL 33, 00181 HELSINKIKANNEN KUVA Laura RiiheläPÄÄTOIMITTAJA Sari Askola, puh. 020 711 5456, sari.askola@alko.fiTOIMITUSNEUVOSTO Alko: Jaakko Uotila (pj), Sari Askola, Maritta Iso-Aho, Minna Keskinen, Mika-Pekka Miettinen, Kari Pennanen,SMF: Sirkka Järvenpää, Anu PiippoKUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Oy, Lapinmäentie 1, 00350 Helsinki,Postiosoite: PL 100, 00040 Sanoma Magazines, puh. (09) 1201TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirkka Järvenpää, puh. (09) 120 5853, sirkka.jarvenpaa@sanomamagazines.fiTUOTTAJA Anu Piippo, puh. (09) 120 5947, anu.piippo@sanomamagazines.fiAD Tuulia Hyrske, puh. (09) 120 5827, tuulia.hyrske@sanomamagazines.fi, graafinen suunnittelija Marjukka LöytönenILMOITUSMYYNTI Sanoma Magazines Finland Oy, Mediamyynti, puh. (09) 120 620, mediapalvelu@sanomamagazines.fiPAINOPAIKKA PunaMusta Oy, JoensuuEtiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava Etiketti ilmestyy 19.5.2011.Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä sekä vuositilauksena (19 €) liittymällä Etikettiklubin jäseneksi.Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Juttutarjoukset osoitetaan kustantajan tuottajalle.Aikakauslehtien liiton jäsen.Etiketin ympäristöystävälliselle paperille (UPM) on myönnetty EU-kukka-logo.Myös kansipaperi (Stora Enso) täyttää ympäristöystävällisyysehdot.ISSN 0780-508XSeuraavaEtikettiilmestyy19.5.2011.

tikettiALKON ASIAKASLEHTI 1 | 2011162242644934Pääkirjoitus..............................................2Otetaan vastuuTuotteiden turvallisuus ja laatu ovatAlkon yhteiskuntavastuussa tärkeitä......4Viinejä kestävällä tavallaChile tähtää viinintuotannossa.kestävän kehityksen kärkimaaksi............6KysyttyäAlkon henkilökunta vastaa.asiakkaiden kysymyksiin.........................15Talviset keitotViini ja olut sopivat.monenlaisten keittojen kanssa............. 16Oluiden maailma avautuuAlkon uudesta olutluokituksesta.esitellään tumma lager ja ale...............22Valikoiman suunnitteluon tarkkaa työtäAlkon myymälän tuotevalikoima .on monen tekijän tulos.........................26Chianti palaa juurilleenViinintuottajat pyristelevät eroon .chiantin huonosta maineesta...............30Suomalainen juomakulttuurimuuttuu hitaastiAlkoholimonopoli pitää kulutusta .aisoissa, sanoo tutkija Pia Mäkelä.......34KolumniJaakko Selin matkustaa muistoissaan.Firenzestä armeijakaverin kotiin.......... 37Lapin taikaa Ylläksen AlkossaTalvi ja alkukevät ovat Ylläksen.myymälässä kiireistä aikaa.................... 38Kaljaasin salaisuusFöglön edustalta löydetyn hylyn .tarina kiehtoo mielikuvitusta................42RouhittuaNousussa nyt & Alko palvelee..............44MakumuistoLaulaja Helena Lindgrenin rakkain .makuelämys vie heinäpellolle...............48LoppusointuSitruunaruohoinen crème brûlée.........491/2011 etiketti 3

| Otetaan vastuu |koonnut Anu Piippo | kuvat Timo Lindholm, THL ja iStockphoto |Kierrätysmateriaalistavalmistetut pakkauksettulivat myymälöihinAlko uudisti loppuvuodesta 2010koko lahjapakkausvalikoimansa.Uudessa valikoimassa on nyt myöskierrätysmateriaalista valmistettujalahjapakkauksia. Ne voi löytää myymälöissäEco-nimellä.Eco-lahjapussin paperin valmistuksessaon käytetty 99 prosenttiauusioainesta, ja sen kantonyöritovat puuvillaa. Eco-lahjakoteloon puolestaan 100-prosenttisestiuusiokartonkia. Molemmat tuotteetovat kestäviä ja uudelleen käytettäviä.Eco-lahjakotelot voi myöshalutessaan koristella uudelleenkäytettävillä lahjanauhoilla.70AlkonlaboratoriotäyttääpyöreitävuosiaAlkon AlkoholintarkastuslaboratorioACL juhliitänä vuonna 70 vuodentaivalta.Helsingin Salmisaaressasijaitsevan laboratorionpäätehtävänä on tarkastaaAlkossa myytävientuotteiden kemiallinen jamikrobiologinen laatu.ACL palvelee Alkon lisäksimyös muita yrityksiäsekä viranomaisia.Se tutkii vuosittain noin10 000 erilaista näytettä.Sidosryhmät pitävät tärkeänätuotteiden turvallisuutta ja laatuaAlko teki syyskuussa 2010 kyselyn, jolla selvitettiin sidosryhmienodotuksia ja mielipiteitä Alkon yhteiskuntavastuusta.Kaikista sidosryhmistä innokkaimmin kyselyynvastasivat Alkon asiakkaat.Vastausten perusteella Alkon yhteiskuntavastuunykkösasiaksi nousivat tuotteiden turvallisuus ja laatu.Vastuullisesta myyntityöstä ja myynninvalvonnastaei myöskään saa tinkiä vaan Alkonpitää huolehtia siitä, että tuotteita ei myydäalaikäisille, päihtyneille tai välitystarkoitukseen.Ympäristöön liittyvistä asioista sidosryhmätarvostavat alkoholijuomapakkaustenkierrätystä ja uusiokäyttöä. Yli puolet vastaajistahaluaisi Alkon tehostavan kuljetuslogistiikkaaja 45 % toivoisi Alkon lisäävän asiakkaidenympäristötietoisuutta. Kiinnostus ekologisiatuotteita kohtaan vaikuttaa olevan myöskasvussa.Vastaajista noin 75 % katsoo, että Alkontehtäviin kuuluu toimia vastuullisenalkoholinkäytön puolestapuhujana. Lisäätietoa kaivataan erityisesti kohtuullisestaalkoholinkäytöstä ja alkoholin sosiaalisista vaikutuksista.Viestintä tulisi kohdentaa erityisesti nuorille januorille aikuisille, alkoholin ongelmakäyttäjille ja pienten lasten vanhemmille.Myös eläkeläisten ja ikäihmisten lisääntyvä alkoholinkäyttö huolestuttaa monia.Sirpa AlaluukaksestaAlkon vihreä lähettiläsYmpäristöasiat ja niiden kehittäminen ovat vuonna2011 vahvasti esillä Alkossa. Alkon pääkonttorissa onollut käytössä vuodesta 2009 alkaen WWF:n GreenOffice -ympäristöjärjestelmä, ja tämän vuoden aikanakaikissa Alkon myymälöissä otetaan käyttöön ISO14001 -standardiin pohjautuva ympäristöjärjestelmä.Vihreiden arvojen sanansaattajaksi ja ympäristömyönteistenarvojen edistäjäksi Alkossa valittiinmyyjä Sirpa Alaluukas Tornion myymälästä.Sirpalle ympäristömyönteisyys on elämäntapa.Hän noudattaa ekologisia arvoja sekä työssäänettä yksityiselämässään. Sirpa opastaa mielellääntyötovereitaan ja asiakkaitakin kierrätykseen liittyvissäasioissa ja hyödyntää erilaisia jätteitä mitä mielikuvituksellisimmillatavoilla.4 etiketti 1/2011

1Uusi opaspäivähoidonammattilaisilleLapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö -opaskirjanensisältää perustietoa vanhempien alkoholinkäytönvaikutuksista lapseen.A-klinikkasäätiön vuonna 2010 tekemässäkyselyssä kävi ilmi, että suurella osalla lasten kanssatyöskentelevistä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinkatukea niitä lapsia, jotka kokevat haittoja vanhempienalkoholinkäytöstä.Aiemman kyselyn mukaan noin joka neljännensuomalaisen lapsuudenkodissa on käytetty lapsennäkökulmasta liikaa päihteitä. Jokaisessa päiväkotiryhmässäonkin todennäköisesti lapsia, joiden kotonakäytetään alkoholia häiritsevästi.Kirjanen tarjoaa vinkkejä, kuinka keskustellalasten kanssa aikuisten alkoholinkäytöstä. Se sisältääohjeita päivähoidon ammattilaisille myös siitä, kuinkavanhemman huolestuttavan alkoholinkäytön voi ottaapuheeksi työyhteisössä ja vanhempien kanssa.Opas on osa Lastenseurassa -ohjelmaa, ja sentoimitustyöstä on vastannutA-klinikkasäätiön Lasinenlapsuus -toiminta. Sisällöntuottivat Maritta Itäpuistoja Annikka Taitto.Oppaaseen voitutustua osoitteessawww.lastenseurassa.fisekäwww.lasinenlapsuus.fi.Oma vastuullisuusosioAlkon internetsivuilleLapsija vanhempien alkoholinkäyttö- Opas varhaiskasvatuksen työntekijöilleTietoa Alkon vastuullisesta toiminnasta on aikaisempaa helpompilöytää Alkon internetsivujen uudesta vastuullisuusosiosta.Alkoholi- ja terveystiedon lisäksi sivustolta löytyy tietoamm. Alkon vastuullisuuden periaatteista, Lastenseurassa -ohjelmasta, juomapakkaustenkierrätyksestä, ympäristöasioista sekätuoteturvallisuudesta.Sivustoon voi tutustua osoitteessawww.alko.fi/ vastuullisuus.?!| Teksti Anu Piippo |Onko eri maiden alkoholikulttuureissaeroja?Pentti: Työmatkojeni perusteella näyttäisisiltä, että alkoholikulttuuri nojaa läheskaikkialla kansallisiin perinteisiin ja ettätrendit näkyvät lähinnä suurkaupungeissa.Muitakin yhteisiä piirteitä olen havainnut.Alkoholinkäyttö kuuluu monissamaissa miehille. Humalahakuinen käyttö onmonin paikoin epätavallista ja ei-toivottavaa.Lisäksi alkoholin käyttö tuntemattomienkesken voi olla hyvin varovaista.Euroopan maiden tavat ovat meillejokseenkin tuttuja. Silti Balkanilla kävijäähämmensi hiukan, kun maatilan emäntätarjosi keskellä kirkasta päivää vierailijallepikkulasillisen kirkasta maustettua viinaahyvän terveyden toivotusten kera.Kiinassa paikallinen ”valkoviini” osoittautuivahvaksi tislatuksi viinaksi, jota tarjoiltiinpieninä ryyppyinä ennen ateriaa ja senaikana. Tästä huolimatta ilta päättyi varhain.Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vahvaosa perinnettä ovat kylätasolla tehdyt oluentapaiset juomat, mutta vaikutteita on saatumyös siirtomaaisänniltä. Rannikkokaupungeissanautittiinkin tuontijuomia, kutenranskalaista vaaleanpunaista samppanjaa.Sari: Muutin Luxemburgiin 13 vuotta sitten.Vuosien varrella erot Suomen ja Luxemburginvälillä ovat vähentyneet. 16 vuoden ikärajakoskee täällä anniskelun lisäksi nykyisin myösalkoholin vähittäismyyntiä. Lisäksi rattijuopumustakontrolloidaan entistä tarkemmin.Jotkut asiat ovat edelleen erilaisia.Viinintuottajamaana Luxemburgissa alkoholion osa elämäntapaa. Vapaa suhtautuminennäkyy kuitenkin myös toisin päin: alkoholiaei ole pakko juoda. Myöskään henkilönsukupuoli, ikä tai ammatti eivät juurikaanvaikuta juoman laatuun: esimerkiksi hienotrouvat voivat vaivatta juoda halvinta olutta.Erikoinen piirre varsinkin Suomeenverrattuna ovat kauppojen juomamaistajaisetja alkoholitarjoukset. Alkoholi on myössisäänvetotuote, jolla houkutellaan ostajiajopa naapurimaista. •Pentti Kostamo,69, insinööri,eläkeläinenSari Kolkka,50, assistentti,HSO-sihteeri1/2011 etiketti 5

Chilessä tuottajat kokeilevat köynnöksilleviileitä kasvupaikkoja, joita löytyymuun muassa korkeilta rinteiltä.6 etiketti 1/2011

| Pirkko Koivu | kuvat Juha Salminen, Matt Wilson/Wines of Chile, Getty Images, Pixmac ja iStockphoto |ViinejäkestävällätavallaChilen viineille vuosi 2011 ontärkeä vuosi. Suurennuslasinalle otetaan kestävä kehitys.1/2011 etiketti 7

Chilellä on hyvät edellytyksetluonnonmukaiseenviinintuotantoon, ja Chilenviinintuottajat ovatpäättäneet hyödyntäätämän edun entistä tehokkaammin.Luonnonmukaisuudestaja kestävästä kehityksestäpyritään tekemään kiinteä osa Chilenviinien imagoa.Chilessä viiniköynnökset kasvavatolosuhteissa, jotka kelpaisivat hyvinmuillekin viinintuottajamaille. Aurinkoaja lämpöä riittää kypsyttämään rypäleet,ja kuivan ilman ansiosta kasvitaudit ovatmelko harvinaisia. Köynnökset tarvitsevatkuitenkin vettä, ja sitä saadaan kastelujärjestelmistä,jotka ottavat vetensä Andienvuoriston sulavasta lumesta.Maantieteellisesti eristyneen sijaintinsaansiosta Chile on säästynyt viinikirvankaltaisilta tuholaisilta, jotka ovat olleetriesana muualla. Tuotantokustannuksetovat alhaiset, joten Chile on pystynyt kilpailemaanhinnalla.Seuraavaksi Chilen tavoite on olla Uudenmaailman ykkönen kestävän kehityksenmukaisesti tuotettujen laatuviinienviejänä, sanoo johtaja Juan Somavia Chilenviinintuottajien kattojärjestöstä Wines ofChilestä.”Tavoitteena on, että vuonna 2020 pullotettujenviinien viennin arvo olisi kolmemiljardia Yhdysvaltain dollaria.”Vuonna 2010 Chilen viinien vienninarvo oli kaiken kaikkiaan noin 1,5 miljardiaYhdysvaltain dollaria. 70 prosenttiamaan viineistä viedään ulkomaille.PunaviinimaaChileläinen viini onväriltään todennäköisestipunainen.Tummia rypälelajikkeitaon istutettu 88 000hehtaarille. Vaaleidenlajikkeiden osuus on• noin kolmasosa tästä.Chilessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota köynnösten kasvupaikkoihin. Tavoitteena on,että viineihin tulisi lisää vaihtelua alkuperäalueen mukaan.8 etiketti 1/2011

•Käsin korjuu on työläämpää jahitaampaa kuin koneellinen, muttakäsityön ansiosta rypäleitä voidaanvalikoida.1/2011 etiketti 9

Chileläinen erikoisuusCarmenère merkitsee Chilelle suunnilleen samaa kuin MalbecArgentiinalle. Kumpikin rypälelajike on aikoinaan tuotu Ranskastaja noussut vähitellen arvoon uudessa kotimaassaan.Carmenère tuotiin Chileen 1800-luvun puolivälissä RanskanBordeaux’n alueelta, mutta tarhoilla se kasvoi Merlot-köynnöstenjoukossa. Vasta vuonna 1994 havaittiin, että kyse on eri lajikkeista jaCarmenèrea alettiin istuttaa erilleen.Köynnöksille alettiin etsiä sopivampia kasvupaikkoja: Carmenèrerypäleettarvitsevat kypsyäkseen runsaasti lämpöä ja enemmän aikaakuin vaikkapa Cabernet Sauvignon. Sopivissa olosuhteissa tuloksenaon täyteläisiä, voimakkaan makuisia punaviinejä. Paitsi lajikeviininä,Carmenèrea käytetään aineosana sekoitteissa Cabernet Sauvignonin,Syrahin ja Merlot’n kanssa.Nykyisin Carmenère-rypäleitä viljellään 7 000 hehtaarilla. Se ei siis oleohittanut suosiossa Cabernet Sauvignonia, jonka viljelyala on 40 000 hehtaaria.Chilessä köynnösten kastelussavoidaan monin paikoin hyödyntääAndien sulamisvesiä.10 etiketti 1/2011

Vuonna 2009 Chile oli maailman viidenneksisuurin viininviejä, mutta tuottajanavasta sijalla 8.Koko tuotantoketju tärkeäJuan Somavia korostaa, että Chilen viinintuottajientavoitteissa kyse ei ole pelkästäänsiitä, mitä tarhoilla tehdään, vaankestävästä kehityksestä laajemmin. Köynnösten,maaperän ja ympäröivän luonnonlisäksi otetaan huomioon hiilijalanjälki,energian kulutus, taloudellisuus, työntekijätja lähiyhteisö.Koko tuotantoketjun tarhalta kuluttajanlasiin on oltava jäljitettävissä.”Viinintuotannon on oltava taloudellisestikannattavaa, ympäristöystävällistä jasosiaalisesti oikeudenmukaista”, Somaviatiivistää.Chilen viinintuotannon kestävän kehityksenohjelma koskee kaikkia viinitiloja,joiden toimintatavat täyttävät kattojärjestönvaatimukset.”Haasteena on saada kaikki tuottajat mu-kaan”, sanoo Michael Cox, joka on Wines ofChilen Euroopan-toimintojen johtaja.Osa viinitiloista tuottaa jo rypäleitäluonnonmukaisilla menetelmillä, ottaahuomioon sosiaalisen vastuun näkökulmanja säästää energiaa. Caliterran viinitalossaasiaan havahduttiin muutamavuosi sitten.”Huomasimme, että jokainen ratkaisummevaikuttaa kauaskantoisesti ihmisiin,talouteen ja luontoon. Siksi otammenämä asiat huomioon”, sanoo pääviinintekijäSergio Guarda Caliterran viinitalosta.”Käytämme kevyempiä pulloja, kompostoimme,istutamme puita ja alkuperäislajejaja hyödynnämme automaattisiasääasemia, jotka kertovat, koska kannattaakastella”, Guarda luettelee esimerkkejä.Yhteinen sertifikaatti luotuCaliterra on yhdessä Talcan yliopistonkanssa kehittänyt ja testannut viinitilojensertifiointijärjestelmää, joka ottaa huomioonniin sosiaalisen vastuun kuin toimetViiniä vientiinChilessä viininkulutushenkeä kohti on pienempikuin monessamuussa viinintuottajamaassa.Vuonna2008 kulutus oli noin16 litraa henkeä kohtivuodessa, kun se Ranskassaoli noin 53 litraa.Suomessa vastaava• luku oli noin 8,5 litraa.Työntekijöiden hyvinvointi on yksiosa kestävää kehitystä.1/2011 etiketti 11

Köynnöksettarvitsevat kastelua.Viinitiloillaotetaan parhaillaankäyttöön erilaisiavettä säästäviämenetelmiä, kutenautomaattisiasääasemia.Laadukkaita punaviinejäkypsytetäänpienissä tammitynnyreissä.viinitarhalla ja viininvalmistamossa. Työntuloksena on säännöstö, joka määritteleeesimerkiksi, miten vettä käytetään tai tautejatorjutaan tarhoilla, kuinka viininvalmistamossakulutetaan energiaa, kuinkajätteet käsitellään ja kuinka pidetään huoltatyöntekijöiden hyvinvoinnista.Sertifikaatin ja yhteisen logon ansiostakuluttajille on tulevaisuudessa helpompikertoa kestävästä kehityksestä.”Sertifiointijärjestelmää aletaan ottaakäyttöön tänä vuonna, ja tilat voivat askelaskeleelta akkreditoitua mukaan. Esivaiheessaon ollut mukana 60 viinitilaa”,Juan Somavia sanoo.Käytössä on myös GRI eli Global ReportingInitiative, kansainvälinen ohje yhteiskuntavastuunraportointiin. Wines ofChilellä on 97 jäsentilaa, ja Juan Somavianmukaan niiltä odotetaan GRI-raporttiaensi lokakuuhun mennessä.Kestävään kehitykseen uskotaanChilen viinintuotantoa hallitsevat isotyhtiöt. Chilen toiseksi suurin viinin viejäon VSPT-ryhmä, johon kuuluvat muun•12 etiketti 1/2011

Erot ja alueet esilleChileläiset haluavat monipuolistaa viiniensäimagoa ja irrottautua pelkästä luotettavien,edullisten viinien tuottajan maineesta. Paitsihinnakkaampia viinejä, esiin halutaan nostaamyös eri tuotantoalueita ja niiden eroja.Nyt kiinnostavina pidetään viileitä alueita,joita löytyy meren läheisyydestä ja vuortenrinteiltä. Viileässä ilmastossa kasvaneistarypäleistä saadaan aromikkaampia jaraikkaampia viinejä kuin lämpimässä kasvaneista.Uusia, viileitä viinintuotantoalueitaovat esimerkiksi Elqui, Limarí, Choapa jaBío Bío, ja niissä menestyviä rypälelajikkeitamuun muassa Sauvignon Blanc, Pinot Noir jaChardonnay.Rypälelajikkeista Merlot’n osuus vähenee,mutta Cabernet Sauvignonista aiotaanpitää kiinni. Sen osuus on 35 prosenttiaistutuspinta-alasta.”Cabernet Sauvignon on edelleen lippulaivaviinimme,sen puhtaan hedelmäinenja pehmeätanniininen makuon Chilen tunnusmerkki”,kertoo Euroopan-toimintojenjohtaja Michael Cox Wines ofChilestä.Uutena vaihtoehtonamarkkinoille tuodaan Syrahia,joka näyttää sopivan Chilenilmastoon hyvin. EnsimmäisetSyrah näyttääsopivan Chilenilmastoon hyvin.Siitä povataantulevaisuudentähtiviiniä.Syrah-köynnökset istutettiin vuonna 1995,mutta sen jälkeen on edetty nopeasti. MichaelCoxin mielestä Syrah on tulevaisuuden tähti.”Vuoristossa tai lähellä rannikkoa tuotetutsyrahit keräävät palkintoja maailmalla,viinien tyyli on pidättyväinen RanskanPohjois-Rhônen viinien tapaan.”Chilen viinit ovat Alkon litramääräisessämyynnissä ykkösinä niin puna- kuin valkoviineissä.Myös muualla Euroopassa chileläisetviinit ovat suosiossa, ja viime vuosina niidenvienti on kasvanut. Viennin rahamääräinenarvo on kasvanut volyymiä enemmän.Uusia kuluttajia tähytään kehittyviltämarkkinoilta mutta myös Skandinaviasta,joissa chileläisten viinien asema on jo ennestäänvahva.”Taantuman aikana chileläisiä viinejä onauttanut niiden maine edullisina, hinta–laatusuhteeltaanhyvinä viineinä. Haittana taason vahva peso”, Michael Cox sanoo.Santiago1/2011 etiketti 13

Cabernet Sauvignonon edelleen Chilenlippulaivarypäle.muassa Tarapacá, San Pedro ja SantaHelena. VSPT laatii parhaillaan ensimmäistäGRI-raporttiaan.VSPT:n kestävästä kehityksestä vastaavajohtaja Andrea Zwanzger kertoo, ettäryhmä on toiminut oman kestävän kehityksenohjelmansa mukaan jo 15 vuotta.”Siis kauan ennen kuin nämä teemattulivat otsikoihin”, Zwanzger sanoo. Hänkertoo esimerkkejä, miten VSPT-ryhmäkantaa sosiaalista vastuuta:”Tuemme työtekijöiden opintoja jajaamme stipendejä. Noudatamme työaikalakeja,emme käytä lapsityövoimaa jatarjoamme vapaa-ajan ohjelmaa ja harrastustoimintaatyöntekijöillemme.”Samanlaisia käytäntöjä on Emilianaviinitalossa,joka on toiminut kestävänkehityksen periaatteiden mukaan vuodesta1998 eli alusta alkaen ja suuntautunutluomu- ja biodynaamiseen tuotantoon.Sillä on viinitarhoja eri puolilla Chileäyhteensä 1 200 hehtaaria.Emilianan kaupallinen johtaja CristianRodriguez uskoo vakaasti luonnonmukaisuuteen.Hänen mielestään luonnonmukaisestija biodynaamisesti tuotetut viinitovat myös persoonallisempia.”Luomu- ja biodynaamisella viljelylläkasvatetaan terveemmät rypäleet, ja niistätaas saadaan parempia, uniikkeja viinejä,joita ei voi kopioida. Perinteisesti tuotetutviinit muistuttavat enemmän toisiaan, jaolemme tätä trendiä vastaan.” •Osa viinitaloista ontoteuttanut kestävänkehityksen ohjelmiajo pitempään.14 etiketti 1/2011

| Kysyttyä |Anu Piippo | kuvat Marjaana Malkamäki ja iStockphoto |Glögikausi voi jatkua myös joulun yli. Alkonmyymäläpäällikkönä työskentelevä Nona Kirra aikookokeilla glögiä tänä talvena juustokakun ainesosana.Tällä palstallaAlkon henkilökuntavastaa asiakkaidenusein esittämiinkysymyksiin.Joulusta jäi ylimuutama pulloglögiä. Kauankone säilyvät hyvänä?Glögi säilyy yhdestäkahteen vuotta, kunavaamatonta pulloasäilytetään viileässä,pimeässä ja tasalämpöisessäpaikassa.Mitä enemmän alkoholia ja sokeria pullossaon, sitä paremmin tuote säilyy. Jos pullo onavattu, viini pääsee kosketuksiin ilman kanssaja alkaa vähitellen muuttua. Yleisenä suosituksenavoisi sanoa, että mieto glögi kannattaanauttia viikon kuluessa avaamisesta.Glögi mielletään usein joulunaikaankuuluvaksi juomaksi. Oma glögikautenijatkuu kuitenkin pitkälle lopputalveen.Höyryävät, makeat glögit ovat pakkasen jatuiskun keskellä oivallista lämmikettä ihansellaisenaan tai erilaisten juomien aineosina.Aromikkaan mausteisuutensa ansiostaglögiä voi käyttää monella tavalla myöstalvisessa ruoanlaitossa. Sitä voi käyttäämarinadeihin tuomaan mureutta ja aromikkuuttavaikkapa lihalle. Glögi sopii lisämausteeksimonenlaisiin talvisiin kastikepohjiin japataruokiin sekä erilaisten etikkaisten silli- jasilakkaruokien mausteliemiin.Lisäksi glögistä saa loihdittua mahtaviajälkiruokia. Olen saanut maistaa aterianpäätteeksi taivaallisen hyvää glögijäädykettäja tänä talvena aion testata löytämäni glögi–juustokakun ohjeen.Nona Kirra työskentelee määräaikaisena myymäläpäällikkönä Alkon Töysänja Ähtärin myymälöissä.Olen blinien ystävä.Millaista juomaaniiden kanssa kannattaisinauttia?Koska blinit paistetaan rasvassa pannulla,ruokajuomalta kaivataan happojaleikkaamaan ruoan rasvaisuutta jaraikastamaan kokonaisuutta. Mäti onsuolaista, joten se vaatii juomalta myöskevyttä hedelmäisyyttä.Perinteinen valinta blinien kumppaniksi on lager-oluttai toisinaan kevyen hedelmäinen ja kuiva kuohuviini taisamppanja. Pils on hyvä valinta, jos pitää hieman runsaamminhumaloiduista oluista. Se toimii hyvin etenkin silloin,jos blinien täytteenä on mädin ohella savustettua kalaa.Smetanan ja mädin yhdistelmään sopii mainiostimyös valkoviini. Blinien kumppaniksi voi valita vaikkaparaikkaan Alsacen pinot blancin, pinot gris´n tai rieslingin.Lisäksi monista laadukkaista saksalaisista ja itävaltalaisistarieslingeistä löytyy blineille sopivassa suhteessa happoja,hedelmää ja aavistus jäännössokeria. Täysin kuivan viininystävä voi kaataa lasiinsa vaikka raikkaan mineraalistaranskalaista chablis´ta.Hyviä juomavaihtoehtoja blinipöydässä ovat myösalkoholittomat vaihtoehdot, kuten alkoholiton olut taikuohuviini ja kivennäisvesi. •1/2011 etiketti 15

Appelsiini antaa kala–äyriäiskeittoon tyylikkäänvivahteen. Liemitarjoillaan ranskalaiseentapaan erikseen.16 etiketti 1/2011

Talvisetkeitot|Sanna Kekäläinen | kuvat Laura Riihelä ja Juha Salminen |Juomasuositukset AlkoLasit ja astiat Alko p. 020 711 11, Stockmann p. (09) 1211 ja Riviera Maisonp. (09) 661 003. Muru Dining p. (09) 4289 1213Pakkaspäivien paras ruoka on höyryävänkuuma keitto. Kokeile viikonlopunkunniaksi ranskalaista kala–äyriäiskeittoa,taikinoitua sienikeittoa tai mausteistachorizo–kikhernekeittoa.Ranskalainenkala–äyriäiskeitto rouillen kanssa4 hengelle500 g erilaisia kaloja fileinä, esim. siikaa,kuhaa tai lohta1 rkl sitruunanmehua2–3 valkosipulinkynttä1 sipuli½ purjo2 porkkanaa1 keskikokoinen fenkoli4 tomaattia kuutioina ja kaltattuina3 rkl oliiviöljyä¼ tl sahramia8 dl kalalientä2 dl valkoviiniä1 pala pestyä (luomu)appelsiininkuorta(suolaa)¼ tl cayennenpippuriamuutama oksa tuoretta timjamia100 g katkarapujamuutama keitetty simpukka kuorineen1. Poista ruodot ja paloittele kalat. Maustane sitruunamehulla.2. Kuori ja hienonna sipulit. Suikaloi purjo,porkkana ja fenkoli. Kalttaa ja kuutioitomaatit. Kuullota kattilassa oliiviöljyssäsipuleita, purjoa, porkkanaa ja fenkolianoin minuutti. Lisää sahrami ja jatka paistamistahetki käännellen. Kaada joukkoonkuuma kalaliemi ja valkoviini. Lisää appelsiininkuorija keitä noin 5 minuuttia.3. Lisää kalat, katkaravut ja simpukat.Ripottele joukkoon mausteet. Anna poristavielä muutama minuutti miedolla lämmöllä.Rouhi päälle halutessasi valkopippuria.Tarjoile rouillen kanssa.Tomaattien kalttaus: Tee tomaattiin ristiviiltoterävällä veitsellä. Kasta tomaatti kiehuvaanveteen noin puoleksi minuutiksi taikunnes kuori alkaa irrota. Nosta tomaattikylmään veteen hetkeksi ja vedä kuori irti.RouilleRouille on ranskalainen tahna, jota käytetäänetenkin kalakeittojen mausteena.Tahnasta on yhtä monta versiota kuinon kokkejakin, mutta pääsääntöisesti sesisältää ainakin valkosipulia, oliiviöljyä jaripauksen chiliä. Yleensä tahnaan laitetaanmyös perunaa tai leivänmuruja sakeuttamaanseosta. Rouillen voi maustaa paprikalla,sahramilla tai majoneesilla.½ pientä paprikaa (kuutioituna n. ½ dl)1 keitetty peruna4 kuorittua valkosipulinkynttämuutama tippa chiliöljyä tai Tabascoa1 rkl hienonnettua tuoretta lehtipersiljaa taibasilikaa1. Poista paprikasta kanta ja siemenet.Leikkaa se pieniksi kuutioiksi.2. Keitä kuutioita suolalla maustetussa vedessämuutama minuutti. Valuta vesi poisja laita kuutiot tehosekoittimeen.3. Lisää joukkoon peruna, valkosipulinkynnet,chiliöljy ja basilika. Sekoita karkeahkoksitahnaksi.4. Tarjoile keiton joukossa.Juomasuositus:Valkoviineistä kala–äyriäiskeitonkumppaniksi sopivat parhaitenpuolikuiva riesling ja vähätamminenviognier, tyyliin sopivimminRanskasta.•1/2011 etiketti 17

KeittoklassikkojamaailmaltaOlennainen osa lähesjokaisen maan keittiötäon sukupolvelta toisellesiirtyvä keitto-ohje.Todellinen keitonystävänparatiisi onRanska, josta ovatkotoisin muun muassakalaa ja äyriäisiä sisältäväbouillabaisse,tuoreista herneistä jasamppanjasta valmistettucrème ninon javichysoisse eli purjo–perunakeitto.Naapurimaidemmekeittoaatelistoaedustavat ruotsalainenpunssilla höystettyhernekeitto ja venäläinenpunajuurista tehtyborssi.Italian Toscanastakotoisin oleva papuisaribollita ja pikkupastaasisältävä minestroneovat tuhtejatalvisoppia, kun taasEspanjassa nautittavagazpacho sopii kesäisiinhellepäiviin.Olut on oivakumppani monenlaisillekeitolle.Taikinoitu sienikeitto6 hengelle alkuruokana tai3 hengelle pääruokana2 salottisipulia2 rkl voitan. 3 dl esikäsiteltyjä suppilovahveroitatai tatteja (esim. säilykepurkistatai kuivattuja liotettuna)3 rkl vehnäjauhojan. 9 dl kasvis- tai lihalientä2 dl kuohukermaa(suolaa), vastarouhittua valkopippuria½ dl hienonnettua lehtipersiljaatai ruohosipulia2 rkl tryffeliöljyä1 pkt (400–500 g) ruisperunataivoitaikinaaVoiteluun 1 muna1. Lämmitä kiertoilmauuni 200 asteeseen.Ohje onnistuu tavallisellakin uunilla 225asteessa valmistettuna, mutta kiertoilmapaistaa taikinan tasaisemmin.2. Kuori ja hienonna sipulit. Viipaloi sienet.Kuullota sipuleita kattilassa voissa keskilämmöllämuutama minuutti. Lisää sienetja jatka paistamista, kunnes niistä irtoavaneste on haihtunut. Ripottele joukkoon jauhotja paista niitä hetki käännellen. Kaadajoukkoon kasvisliemi ja anna sen kiehahtaa.3. Anna keiton porista miedohkolla lämmöllänoin 5 minuuttia. Lisää joukkoon kermaja anna keiton lämmetä. Soseuta keittosauvasekoittimella siten, että joukkoonjää sattumia. Mausta halutessasi suolalla,pippurilla ja yrteillä.4. Annostele keitto kuuteen vetoisuudeltaann. 3 desin tai kolmeen n. 5 desin annoskulhoon.Valuta päälle tryffeliöljyä. Voitele vuokienreunat noin sentin korkeudelta kevyestivatkatulla munalla. Leikkaa sulatetusta,jääkaappikylmästä taikinalevystä hiemankulhoja suuremmat ympyrät. Nosta taikinatkansiksi ja painele tiiviisti vuokien reunojavasten. Paista uunissa, kunnes kannet ovatkauniin ruskeita ja kypsiä.Vinkki:Tryffeliöljyn voi halutessaan korvata oliivitaisaksanpähkinäöljyllä.Juomasuositus:Sienikeiton kera nautittavaksisopivat sekä kuiva sherry että olut.Sherryistä kannattaa valita ritisevänkuiva fino tai manzanilla, oluistahedelmäinen ja keskiasteisesti humaloituale esimerkiksi Belgiasta tai Englannista.Chorizo–kikhernekeittohöystettynämozzarellalla4 hengelle1 sipuli2 valkosipulinkynttä2 porkkanaan. 200 g palsternakkaa4 chorizoa tai muuta mausteistaraakamakkaraa2 rkl rypsiöljyän. 7 dl kana- tai lihalientä1 prk (400 g) kokonaisia, kuorittujatomaattejan. 1 tl harissaa tai ripaus chilijauhetta½ tl kanelia3 dl keitettyjä kikherneitä1 pkt (125 g) mozzarellaa3 rkl hienonnettua, tuoretta lehtipersiljaa1 tl vastarouhittua mustapippuria1. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuori ja kuutioijuurekset. Leikkaa makkara pieniksipaloiksi. Ruskista makkaraa öljyssäkattilassa, kunnes se on kauniin väristä.Nosta makkarat hetkeksi sivuun. Lisääkattilaan sipulit ja juurekset. Paistakäännellen noin minuutti. Kaada kattilaankanaliemi, tomaatit ja mausteet.2. Anna seoksen kiehahtaa ja keitä noin15 minuuttia tai kunnes juurekset ovatpehmeitä. Lisää kattilaan makkarat jakikherneet. Jatka kypsentämistä, kunnesmakkarat ja herneet ovat lämmenneetja makkara on kypsää.3. Annostele keitto lautasille ja ripottelepäälle kuutioitua mozzarellaa ja lehtipersiljaa.Rouhi päälle mustapippuria.Vinkki:Harissa on pohjoisafrikkalainen mausteseos,jossa on muun muassa chiliä,valkosipulia ja juustokuminaa. Sen voikorvata vaikkapa cayennenpippurilla.Juomasuositus:Chorizokeiton kanssakannattaa kokeilla tomaattipohjaisiaruokiarakastavaa keskitäyteläistächiantia. Myös raikasja vaalea lager-tyyppinen oluttasaa keiton mausteisuuttamainiosti.•Lempeän mausteinenkikhernekeitto saasopivaa tulisuuttachorizo-raakamakkarasta.Keiton makuavoi halutessaanpyöristää esimerkiksimozzarellalla taivoimakkaammallaraastetulla juustolla.18 etiketti 1/2011

1/2011 etiketti 19

’Taikinakuoren alta löytyy meheväkeitto, joka on tulvillaan upeita makuja.Tryffeliöljy korostaa sientenaromin entistä elegantimmaksi.20 etiketti 1/2011

’Viinimestarin parhaat keittiövinkitKeiton ja viinin yhdistämistä pidetään haasteellisena tehtävänä. Sommelier SamuilAngelovin mielestä kaksi nestettä voi kuitenkin sopia yhteen hyvin.”Juoman pitää aina tukea annosta, olipa kyseessä sitten keitto tai pihvi. Juoman tuleeraikastaa keittoa tai tuoda siihen runsautta. Keitoissa onkin usein konsentroitunut maku,joten raikastus on monesti paikallaan”, Samuil Angelov sanoo.Muun muassa ravintola Savoyn sommelierinä työskennellyt Angelov on yksi Helsinkiinvastaperustetun Muru Dining -ravintolan taustavoimista. Samuil Angelovluonnehtii ravintolaa toteutuneeksi haaveeksi. ”Halusimme luoda siitäpersoonallisen ja lämpimän paikan.”Uuden ravintolan ruokalista vaihtuu alati, mutta sen laatimisessaei ole unohdettu keittoja.”Olemme tarjonneet esimerkiksi bouillabaissea. Sen kanssa nautinitse mielelläni saksalaista spätburgunderia tai hyvää rieslingiä.”Ravintolan viinilista on Samuil Angelovin ja sommelierkollegaNiki Thieulonin käsialaa.Samuil Angelov nauttii keittoja myös kotioloissa.”Rakastan niitä. En voi vastustaa punajuurikeittoa, jonkakanssa sopii loistavasti hedelmäinen riesling.Viime isänpäivänä sain toivoaruoan ja päädyin ihanperusreseptillävalmistettuun jauhelihakeittoon.Senkanssa nautittiinvalpolicella classicosuperiorea.””Keväällä tuoreistaherneistä tehty crème ninon on parastakuivan kuohuviinin tai samppanjan kanssa.Taivaallinen yhdistelmä on myös riistaconsomméeli hyvä lihaliemi ja oloroso-sherry. ”Muita erinomaisia juoma- ja keittoyhdistelmiäSamuil Angelovin mielestä ovat esimerkiksikylmä peruna–purjososekeitto vichysoisse japuolikuiva saksalainen riesling, sipulikeitto jaalsacelainen pinot gris sekä perinteinen lihakeittoja côtes du rhône -viini.1/2011 etiketti 21

OLUErittäin vivahteikasMycket nyansriktOluidenmaailmaAROMIEN VIVAHTEIKKUUSNYANSRIKEDOM I AROMERNAVivahteikasNyansriktErittäin vivahteikasMycket nyansriktAlkon uusi oluttyyppiluokitusLAGERKevythelpottaa olutmaailmaanLättperehtymistä. Vivahteikas Kaikki Raikas kahdeksanVEHNÄOLUTNyansrikt Friskt VETEÖL Medelfylligtoluttyyppiä esitellään LAGER EtiketissäPohjahiivaolutvuonna 2011. Underjäst Ensimmäisenäölvuorossa ovat talvikauteensopivat tumma lager ja ale.VAHVA LAGERSTARK LAGERavautuuVEHNÄOLUTVETEÖLKeskitäyteläinenLagerit ovat raikkaita, tasapainoisia ja helposti lähestyttäviä.LAGERKevyttä maltaisuutta tasapainottaa miedon aromaattinenhumalointi.KevytFriska, balanserade och Lätt lättdruckna öl. De har en lätt maltighetsom balanseras av en aromatisk humlekaraktär.RaikasKeskitäyteläinenTUMMA Friskt LAGER MedelfylligtMÖRK LAGERPohjahiivaolutUnderjäst ölALEPILSPILSNERKevytTUMMA LAGERMÖRK LAGERLätt| Mikko Salmi | kuvat Laura Riihelä ja iStockphoto |ALEPILSPILSNERVÄRIFÄRGPORTER& STOUTVEHNÄOLUTVETEÖLLagerit ovat raikkaita, tasapainoisia ja helposti lähestyttäviä. TÄYTELÄISYYSKevyttä maltaisuutta tasapainottaa miedon aromaattinenhumalointi.FYLLIGHETTäyteläinenErittäin täyteläinenFylligt TUMMA LAGERMycket fylligtFriska, balanserade MÖRK LAGER och lättdruckna öl. De har en lätt maltighetsom balanseras av en aromatisk humlekaraktär.HUMALOINTIHUMLEBESKATäyteläinenTÄYTELÄISYYSFYLLIGHET FylligtAROMITAROMRIKEDOMKeltainenGulMietoLitenRaikasFrisktKevytLättVivahteikasNyansriktVAHVA LAGERSTARK LAGERKullankeltainenGyllengulMeripihkaBärnstensgulKeskiasteinenMedelstorRaikasPORTER& STOUTFrisktErittäin täyteläinenKeskitäyteläinenMycket Medelfylligt fylligtKupariKopparbrunVivahteikasNyansriktVoimakasStorTäyteläinenFylligtLAGERRuskeaBrunKeskitäyteläinenMedelfylligtTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storPehmeä oluttyyppi, jossa yhdistyy helppo nautittavuus TÄYTELÄISYYSja tummanmaltaan tarjoama aromaattisen makea maltaisuus. Tummat maltaattuovat oluisiin hennon karamellisia, kahvisia ja suklaisia FYLLIGHET aromeja.Erittäin täyteläinenMycket fylligtMjuka, lättdruckna öl med en aromatisk sötma som kommer frånmörka maltsorter. Mörk malt ger dem vissa inslag av karamell,kaffe och choklad.Erittäin vivahteikasMycket nyansriktPILPILPehmeä Lagerit ovat oluttyyppi, raikkaita, jossa tasapainoisia yhdistyy helppo ja helposti nautittavuus lähestyttäviä. ja tummanmaltaan Kevyttä maltaisuutta tarjoama aromaattisen tasapainottaa makea miedon maltaisuus. aromaattinen Tummat maltaattuovat humalointi. oluisiin hennon karamellisia, kahvisia ja suklaisia aromeja.Mjuka, Friska, balanserade lättdruckna öl och med lättdruckna en aromatisk öl. De sötma har en som lätt kommer maltighet frånmörka som balanseras maltsorter. av Mörk en aromatisk malt ger humlekaraktär.dem vissa inslag av karamell,kaffe och choklad.PILSPILSNERPohjahiivaolutUnderjäst ölVÄRIKeltainenKullankeltainenMeripihkaFÄRGGulGyllengulBärnstensgulHUMALOINTIHUMLEBESKATÄYTELÄISYYSFYLLIGHETAROMITAROMRIKEDOMMietoLitenRaikasFrisktKevytLättKeskiasteinenMedelstorKeskitäyteläinenMedelfylligtKupariKopparbrunVivahteikasNyansriktVoimakasStorTäyteläinenFylligtRuskeaTummanruskeaBrunMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storPils on tyyliltään maukas, aromaattinen ja perusluonteeltaan kuivahkoolut. Pilsin luonteelle on ominaista selvästi maistuvan humaloinnintuomat yrttiset, kukkaiset ja mausteiset aromit.Erittäin täyteläinenMycket fylligtSmakrika aromatiska öl som är rätt torra till sin grundkaraktär.En tydlig humlebeska sätter sin egen prägel på öltypen och bidrarmed typiskt örtiga, blommiga och kryddiga toner.Erittäin vivahteikasMycket nyansriktOluiden Pils Pehmeä on tyyliltään oluttyyppi, maukas, jossa yhdistyy aromaattinen historia helppo on ja perusluonteeltaan nautittavuus tummasävyinen.karamellisia, ja mausteiset Ennen kahvisia aromit. oluet ja suklaisia oluen aromeja. pitkäkestoinen kypsytys kylmissä ja moni muu oluttyyppi jäi unohduksiin.vun ja alkupuolella. tumman kuivahkoVÄRIKeltainenKullankeltainenMeripihkaKupariRuskeaTummanruskeaMustaLagerin FÄRG valmistus eliGul lageria Gyllengul tehtiin Bärnstensgul nyt Münchenistä Kopparbrun Meksikoon,BrunMörkbrunSvartolut. maltaan Pilsin tarjoama luonteelle aromaattisen on ominaista makea selvästi maltaisuus. maistuvan Tummat humaloinnin maltaattuomat tuovat oluisiin yrttiset, hennon kukkaisetolivat meripihkanvärisiä, kellareissa oli tuolloin jo tuttua HUMALOINTIBaijerissa.MietoKeskiasteinenVoimakasErittäin voimakasHUMLEBESKASmakrika aromatiska öl som är rätt torra till sin grundkaraktär.Vahvan lageroluen Litenpunertavia, mahonkisia, Tapa mainitaan müncheniläisissä pöytäkirjoissajo vuonna 1420.suutta, toffeisuutta Tummista ja jopa maltaista hienoista valmistetut luumuisuutta oluet tai kaakaota.Tummat maussa Medelstorlagerit on säilyivät makeutta ja runsaamman StoralkoholinMycket storMjuka, lättdruckna öl med en aromatisk sötma som kommer frånEn mörka tydlig maltsorter. humlebeska Mörk sätter malt sin ger egen dem prägel vissa inslag på öltypen av karamell, och bidrartarjoamaa pyöreyttä. Oluessa voi aistia rikasta maltaisuutta, karamelli-med kaffe typiskt och choklad. örtiga, blommiga tummanruskeita och kryddiga tai toner. pikimustia.Juoman väriin 1800-luvulla olutmaailma mullistui, Öl med sötma onneksi i smaken. kadonneet. Alkoholstyrkan Vaaleiden ger dem ja en raikkaidenrund karaktär.TÄYTELÄISYYSRaikasKeskitäyteläinenTäyteläinen eivätErittäin täyteläinenVAHVA LAGERFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtMycket fylligtei itse STARK asiassa kiinnitetty LAGER kun siirtolaiset veivät lager-oluen panemisen Smaken är generös oluiden och rinnalle maltig med sekä toner etenkin av karamell aterioiden och gräddkola. yh-AROMITMan kan också Kevytkänna inslag av plommon Vivahteikaseller kakao.Erittäin vivahteikasAROMRIKEDOMLättNyansriktMycket nyansriktkovin paljon huomiota, Pohjahiivaolutolivathan oluiden taidon ja uuden kylmätekniikan Atlantin teyteen tarvittiin myös täyteläisempiä ja hiukanjuoma-astiat savisia tai Underjäst tinaisia tuoppeja, ölSuomessa puisia haarikoita. Vaaleita maltaitaopittiin valmistamaan vasta 1800-lu-taakse. Tuotteensa he nimesivät kotiseutujensamukaan böömiläisiksi, baijerilaisiksi jawieniläisiksi oluiksi. Muotiin tullutta vaaleaamakeammalta maistuvia vaihtoehtoja.Saksassa tummia lagereita kutsutaannimellä dunkles, Tšekeissä nimillä tmavýVahvan Pils on tyyliltään lageroluen maukas, maussa aromaattinen on makeutta ja ja perusluonteeltaan runsaamman alkoholin kuivahkoVÄRIKeltainenKullankeltainenMeripihkaKupariRuskeaFÄRGGulGyllengulBärnstensgulKopparbrunBrunMörkbrunSvarttarjoamaa olut. Pilsin pyöreyttä. luonteelle Oluessa on ominaista voi aistia selvästi rikasta maistuvan maltaisuutta, humaloinnin karamellisuutta,tuomat toffeisuutta yrttiset, kukkaiset ja jopa ja hienoista mausteiset luumuisuutta aromit. tai kaakaota.Öl Smakrika med sötma aromatiska i smaken. öl som Alkoholstyrkan är rätt torra ger till dem sin grundkaraktär.en karaktär.22 Smaken En etiketti tydlig är humlebeska 1/2011 generös och sätter maltig sin med egen toner prägel av på karamell öltypen och gräddkola. bidrarMan med typiskt kan också örtiga, känna blommiga inslag av och plommon kryddiga eller toner. kakao.VEHNÄOLUTHUMALOINTIHUMLEBESKATÄYTELÄISYYSFYLLIGHETMietoLitenRaikasFrisktKeskiasteinenMedelstorKeskitäyteläinenMedelfylligtVoimakasStorTäyteläinenFylligt•TummanruskeaMustaErittäin voimakasMycket storKesäisen hedelmäinen oluttyyli, jonka oluet vaihtelevat vaaleista,kirkkaista oluista tumman sameisiin. Aromissa voi havaita vaniljaa,sitrusmaisuutta, banaania ja mausteisuutta.Erittäin täyteläinenMycket fylligt

OLPILSPILSNERLAGERKevytLättRaikasFrisktKeskitäyteläinenMedelfylligtTäyteläinenFylligtErittäin täyteläinenMycket fylligtTÄYTELÄISYYSFYLLIGHETLAGERPohjahiivaolutUnderjäst ölTUMMA LAGERMÖRK LAGERPohjahiivaolutUnderjäst ölPILSPILSNERPohjahiivaolutUnderjäst ölVAHVA LAGERSTARK LAGERPohjahiivaolutUnderjäst ölVEHNÄOLUTVETEÖLPintahiivaolutÖverjäst ölALEPintahiivaolutÖverjäst ölPORTER & STOUTPintahiivaolutÖverjäst ölERIKOISUUSSPECIALÖLPinta- ja pohjahiivaolut, spontaanikäymisolutÖverjästa och underjästa öl samt spontanjästa ölSelkeä olutkartta kuluttajalleKeltainenLagerit ovat raikkaita, tasapainoisia ja helposti lähestyttäviä.Kevyttä maltaisuutta tasapainottaa miedon aromaattinenhumalointi.Friska, balanserade och lättdruckna öl. De har en lätt maltighetsom balanseras av en aromatisk humlekaraktär.HUMALOINTIHUMLEBESKATÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtAlkon olutosasto muuttuu kevään kuluessa,AROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansrikthelmikuusta lähtien oluttyyppilähtöiseksi; jatkossaAlkossa myynnissä olevat oluet jaetaan kahdeksaanVÄRIKeltainen Kullankeltainen Meripihka KupariFÄRGGul Gyllengul Bärnstensgul Kopparbrunpääoluttyyppiin. Aromimaailman selkeyttämiseksiHUMALOINTIMietoKeskiasteinenVoimakasHUMLEBESKALitenMedelstorStormyymälöihin tuodaan infotauluja, joissa oluttyypitTÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligterotetaan toisistaan värikoodein. Jokaisesta pääoluttyypistäinfotaulussa kerrotaan perusluonnehdinta,AROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansriktruokasuositukset ja makumittaristo.VÄRIKeltainen Kullankeltainen Meripihka KupariFÄRGGul Gyllengul Bärnstensgul KopparbrunUudistukset saapuvat myymälöihin vaiheittain.HUMALOINTIMietoKeskiasteinenVoimakasHUMLEBESKALitenMedelstorStorMuutoksen taustalla on Alkon tekemä laajaTÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtasiakastutkimus. Siitä kävi ilmi, että kiinnostusAROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansriktoluisiin on vahvassa kasvussa. Asiakkaat toivoivatlisätietoa oluista, ostamisen helppoutta ja käteviäVÄRIKeltainen Kullankeltainen Meripihka KupariFÄRGGul Gyllengul Bärnstensgul Kopparbrunpakkauksia.HUMALOINTIMietoKeskiasteinenVoimakasHUMLEBESKALitenMedelstorStor”Kaikki pohjautuu asiakaslähtöisyyteen”, tiivistääTÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtAlkon oluiden ja siidereiden tuoteryhmäpäällikköAROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansriktMika Kauppinen.”Meiltä toivottiin tietoa oluttyyppien eroista,VÄRIKeltainen Kullankeltainen Meripihka KupariFÄRGGul Gyllengul Bärnstensgul Kopparbrunyhdenmukaista luokittelua ja asioiden yksinkertaistamistaeli eräänlaista selkeää olutkarttaaHUMALOINTIMietoKeskiasteinenVoimakasHUMLEBESKALitenMedelstorStorTÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtkuluttajan korvien väliin.”AROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansriktOluttyyppijaossa pyrittiin kunnioittamaan yleistäoluttyyppikäsitystä.VÄRIKeltainen Kullankeltainen Meripihka KupariFÄRGGul Gyllengul Bärnstensgul Kopparbrun”Haasteellisinta oli yksinkertaistaminen. Esimerkiksilagereiden maailma on hyvin monipuolinen, jaHUMALOINTIMietoKeskiasteinenVoimakasHUMLEBESKALitenMedelstorStorTÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtniiden on erotuttava luokituksessa toisistaan, koskaAROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansriktne eroavat toisistaan myös ruokajuomina. Lisäksimielessä oli pidettävä asiakaslähtöisyys ja suomalainenolutkulttuuri”, Kauppinen summaa.VÄRIKeltainen Kullankeltainen Meripihka KupariFÄRGGul Gyllengul Bärnstensgul KopparbrunHUMALOINTIMietoKeskiasteinenVoimakasHUMLEBESKALitenMedelstorStorJatkossa myös sesongit otetaan oluttyyppienTÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtesittelyssä entistä vahvemmin huomioon.AROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansrikt”Uudistuksen myötä asiakas kohtaa Alkossapätevän ja palvelualttiin henkilökunnan, joka auttaaVÄRIKeltainen Kullankeltainen Meripihka KupariFÄRGGul Gyllengul Bärnstensgul Kopparbrunhäntä hahmottamaan olutmaailman upean kirjonHUMALOINTIMietoKeskiasteinenVoimakasHUMLEBESKALitenMedelstorStortyyppilähtöisen osaston ja infopäädyn kautta. SiitäTÄYTELÄISYYS RaikasKeskitäyteläinenTäyteläinenFYLLIGHETFrisktMedelfylligtFylligtasiakkaan on helppo lähteä hakemaan omaanAROMITKevytVivahteikasAROMRIKEDOM LättNyansriktkäyttötilanteeseen sopivaa juomaa.”Pehmeä oluttyyppi, jossa yhdistyy helppo nautittavuus ja tummanmaltaan tarjoama aromaattisen makea maltaisuus. Tummat maltaattuovat oluisiin hennon karamellisia, kahvisia ja suklaisia aromeja.Mjuka, lättdruckna öl med en aromatisk sötma som kommer frånmörka maltsorter. Mörk malt ger dem vissa inslag av karamell,kaffe och choklad.Pils on tyyliltään maukas, aromaattinen ja perusluonteeltaan kuivahkoolut. Pilsin luonteelle on ominaista selvästi maistuvan humaloinnintuomat yrttiset, kukkaiset ja mausteiset aromit.Smakrika aromatiska öl som är rätt torra till sin grundkaraktär.En tydlig humlebeska sätter sin egen prägel på öltypen och bidrarmed typiskt örtiga, blommiga och kryddiga toner.Vahvan lageroluen maussa on makeutta ja runsaamman alkoholintarjoamaa pyöreyttä. Oluessa voi aistia rikasta maltaisuutta, karamellisuutta,toffeisuutta ja jopa hienoista luumuisuutta tai kaakaota.Öl med sötma i smaken. Alkoholstyrkan ger dem en rund karaktär.Smaken är generös och maltig med toner av karamell och gräddkola.Man kan också känna inslag av plommon eller kakao.Kesäisen hedelmäinen oluttyyli, jonka oluet vaihtelevat vaaleista,kirkkaista oluista tumman sameisiin. Aromissa voi havaita vaniljaa,sitrusmaisuutta, banaania ja mausteisuutta.Fruktiga öl som smakar sommar. Skalan går från ljusa och klaratill mörka och grumliga veteöl. Man kan förnimma toner av vanilj,citrusfrukt, banan och kryddor.Aleille on ominaista makea karamellinen hedelmäisyys jamonipuolinen aromimaailma. Humaloinnin vahvuus vaihteleeoluttyypeittäin aromaattisesta vahvan kukkaiseen.Ale kännetecknas av söt fruktighet med inslag av karamell och ettrikt spektrum av aromer. De kan ha en mild smak av humlebeskaeller en intensivt blommig humlekaraktär beroende på öltyp.Tummat mallaslaadut antavat värin lisäksi oluille myös vahvan maun.Paahdetussa aromissa voi aistia myös leipää, mämmiä, kahvia jatummaa suklaata.Öl som får sin djupa färg och kraftiga smak av mörka maltsorter.De bjuder även på rostade toner av bröd, memma, kaffe och mörkchoklad.Erikoisuudet ovat harvinaisempia oluttyyppejä tai tyylillisesti vaikeamminyhdistettävissä yleisesti tunnettuihin oluttyyppeihin. Maku vaihteleekirpeän raikkaista miedoista oluista täyteläisen makeisiin vahvoihin oluisiin.Hit räknas sällsynta öltyper det vill säga öl som är svåra att typdefinieraeller sortera efter stil. Smaken varierar från krispig, frisk och mild till fyllig,söt och stark.VÄRIFÄRGGulMietoLitenKullankeltainenGyllengulMeripihkaBärnstensgulKeskiasteinenMedelstorKupariKopparbrunVoimakasStorRuskeaBrunRuskeaBrunRuskeaBrunRuskeaBrunRuskeaBrunRuskeaBrunRuskeaBrunRuskeaBrunTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansriktTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansriktTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansriktTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansriktTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansriktTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansriktTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansriktTummanruskeaMörkbrunMustaSvartErittäin voimakasMycket storErittäin täyteläinenMycket fylligtErittäin vivahteikasMycket nyansrikt1/2011 etiketti 23

Viikonlopun paras pasta| Sanna Kekäläinen| kuva Tuomas Kolehmainen |Lampaanfileestä, punaisestapestosta ja pinjansiemenistäloihditaan viikonlopun kunniaksityylikkään talvinen pasta. Senkumppanina tarjoillaan kuparinpunaistahiukan viilennettyäale-olutta.Lampaanfileepastaa japesto rosso -kastiketta4 hengelle2 lampaan ulkofileetäsuolaavastarouhittua mustapippurian. 400 g pastaa (spagettia,tagliatellea tai kuviopastaa)n. ½ dl oliiviöljyäPunainen pesto:1–2 valkosipulinkynttä1 prk eli 140 g aurinkokuivattujatomaatteja3 rkl raastettua parmesaania taipecorinoa1 rkl (paahdettuja) pinjansiemeniän. 2 dl oliiviöljyäViimeistelyyn:2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä1–2 ruukkua villirucolaan. 1 dl parmesaani- tai pecorinolastujaPaistamiseen: öljy–voiseosta1. Ota lampaanfileet noinpuoli tuntia ennen paistamistahuoneenlämpöön. Mausta fileetsuolalla ja pippurilla.2. Tee pestokastike. Kuori valkosipulitja laita ne muiden kastikeaineidenkanssa kulhoon. Soseutasauvasekoittimella karkeahkoksitahnaksi. Lisää öljyä siten, ettätahna notkistuu.3. Keitä pasta pakkauksen ohjeenmukaan suolalla maustetussavedessä.4. Paista lampaanfileitä pannullavoi–öljyseoksessa noin kolmeminuuttia molemmilta puolilta.Fileet saavat jäädä sisältä kauniinvaaleanpunaisiksi. Kääri paistetutfileet hetkeksi folioon.5. Yhdistä pasta, kastike ja rucolanoksat.Sekoita hyvin. Viipaloilampaanfileet ja nosta ne pastanpäälle. Viimeistele pinjansiemenilläja juustolastuilla.Vinkki:Voit käyttää peston öljyksi hätätapauksessamyös tomaattipurkissa olevaaöljyä. Se ei kuitenkaan ole parasvaihtoehto, sillä purkin öljy sisältääusein myös viinietikkaa, eikä öljynlaatu ole paras mahdollinen. Voithalutessasi tehdä kastikkeen valmiiksijääkaappiin jo hyvissä ennenateriaa. Se säilyy kelmulla peitettynäviileässä noin kolme päivää.Siementen paahtaminen:Mittaa siemenet kuivalle, kuumallepannulle. Paista sekoitellen,kunnes siemenet saavatväriä. Laita siemenet jäähtymäänlaakealle lautaselle. Säilytäpaahdetut siemenet ilmatiiviissäpurkissa.Lasi Alko p. 020 711 11,liina Pihapuoti p. 041 524 7276,lautaset ja parmesaaniveitsikuvausrekvisiittaa.24 etiketti 1/2011

VAHVA LAGERSTARK LAGER• tai černý. Perinteisesti saksalaisia pidetäännäistä kuivempina, mutta molemmissamaissa on sekä paahteisen kuivia että makeanmaltaisia yksilöitä.PohjahiivaolutUnderjäst Underjäst öl ölKun oluen värin halutaan olevan mustaa,käytetään yli 200 asteessa paahdettujaerikoismaltaita, jotka antavat oluelle värinlisäksi suklaisia ja kahvimaisia tuoksuja.Reippaasti paahtunut, keskitäyteläinenschwarzbier kuuluu myös tummiin lagereihin,ja sitä valmistetaan Japanissa asti.VEHNÄOLUTVETEÖLVahvan Vahvan lageroluen lageroluen maussa maussa on makeutta on makeutta ja runsaamman ja runsaamman alkoholin alkoholintarjoamaa tarjoamaa pyöreyttä. pyöreyttä. Oluessa Oluessa voi aistia voi rikasta aistia rikasta maltaisuutta, maltaisuutta, karamellisuuttasuutta,toffeisuutta toffeisuutta ja jopa ja hienoista jopa hienoista luumuisuutta luumuisuutta tai kaakaota. tai kaakaota.karamelli-Runsaita makuja pöytäänruokajuoma kaikenlaisten makkaroiden,Öl med Öl sötma med sötma i smaken. i smaken. Alkoholstyrkan Alkoholstyrkan ger dem ger en dem rund en karaktär. rund karaktär.Monelle maistuvat etenkin grilliruokienSmaken Smaken är generös är tuhtien generös och maltig och pataruokien, maltig med toner med av toner riistan karamell av karamell ja och grillatun gräddkola. och gräddkola.kanssa savuoluet, jotka on lagereiden Man kan Man tapaan också kan känna också lihan känna inslag kanssa. inslag av plommon av Oluen plommon eller karamellimainen,kakao. eller kakao.pantu pohjahiivalla. Suomessa kotimaiset pehmeä maku toimii kiinalaisen ruoantummat lagerit ovat miedompina ja vahvempinaversioina olleet jo pitkään tervetullut Makuelämyksiä voi kokea myös käyttämällähapanimelän tai tulisen kastikkeen kera.lisä talviajan tarjontaan, ja ne sopivat maltaisinamakuina luontevasti myös jouluruokikastikkeenvalmistuksessa.erilaisia tummia lagereita esimerkiksi sienienkumppaneiksi.Aromikas, suutuntumaltaan Kesäisen pyöreä Kesäisen hedelmäinen ja hedelmäinen oluttyyli, oluttyyli, jonka oluet jonka vaihtelevat oluet vaihtelevat vaaleista, vaaleista,hieman makea tumma lager kirkkaista on ehdoton kirkkaista oluista oluista tumman tumman sameisiin. sameisiin. Aromissa Aromissa voi havaita voi havaita vaniljaa, vaniljaa,sitrusmaisuutta, banaania banaania ja mausteisuutta.ja mausteisuutta.PintahiivaolutHedelmäisen monipuolinen alePintahiivaolutÖverjäst Överjäst öl ölFruktiga Fruktiga öl som öl smakar som smakar sommar. sommar. Skalan Skalan går från går ljusa från och ljusa klara och klaratill mörka till mörka och grumliga och grumliga veteöl. veteöl. Man kan Man förnimma kan förnimma toner av toner vanilj, av vanilj,citrusfrukt, citrusfrukt, banan banan och kryddor. och kryddor.ALE ALEPintahiivaolutÖverjäst Överjäst öl ölAleille Aleille on ominaista on ominaista makea makea karamellinen karamellinen hedelmäisyys hedelmäisyys ja jamonipuolinen monipuolinen aromimaailma. aromimaailma. Humaloinnin Humaloinnin vahvuus vahvuus vaihtelee vaihteleeoluttyypeittäin oluttyypeittäin aromaattisesta aromaattisesta vahvan vahvan kukkaiseen. kukkaiseen.Ale kännetecknas Ale kännetecknas av söt av fruktighet söt fruktighet med inslag med inslag av karamell av karamell och ett och ettrikt spektrum rikt spektrum av aromer. av aromer. De kan De ha kan en mild ha en smak mild av smak humlebeska av humlebeskaeller en eller intensivt intensivt blommig blommig humlekaraktär humlekaraktär beroende beroende på öltyp. på öltyp.Kutsuivatko viikingit yrteillä ryyditettyäohrajuomaansa auliksi tai Alet valmistuvat yleensä nopeasti Tummat eli kolmes-Tummat mallaslaadut mallaslaadut tään leikkaamaan antavat antavat värin lisäksi värin lihan lisäksi oluille rasvaisuutta oluille myös vahvan myös ja kas-vahvan maun. maun.Sen aikana olut kirkastuu ja maut tasoittuvat. antama katkero, joka sopii hyvin ruokapöy-Paahdetussa Paahdetussa aromissa aromissa voi aistia voi myös aistia leipää, myös leipää, mämmiä, mämmiä, kahvia kahvia ja jaöliksi, josta juonsi englannin ale sa neljässä viikossa. Vahvat alet tummaa vaativat tummaa suklaata. kypsyäkseenlisäviikkoja. Kun käymislämpötila luonteva kumppani myös suolaiselle ruoal-suklaata. tikkeen kermaisuutta. Oluen katkeruus onja suomenkielen olut? Muinaissaksastatunnetaan myös sana aluth. on korkea, hiivan aineenvaihdunta De bjuder De tuottaa bjuder även på även le. rostade Osa på rostade toner aleista av toner on bröd, enemmänkin av memma, bröd, memma, kaffe maltaisenoch kaffe mörk och mörkPORTER & STOUT & Öl som Öl får som sin får djupa sin färg djupa och färg kraftiga och kraftiga smak av smak mörka av mörka maltsorter. maltsorter.Nykypäivänä ale Pintahiivaoluton yleisnimitys kiehtovankirjavalle joukolle Överjäst Överjäst oluttyyppejä, öl öl joita voi löytää alejen tuoksuista vaihtelevissa tumma scotch ale ja brown ale. Alkoholipi-sikuna-alkoholeja ja hedelmäestereitä, choklad. choklad. joita makeita. Tällaisia oluita ovat esimerkiksiyhdistää maun hedelmäisyys. Panimoteknisestiale tarkoittaa olutta, jonka pääkäyminentapahtuu noin kahdenkymmenenasteen lämpötilassa pintahiivoja käyttäen.Hiivat kerääntyvät nimensä mukaisestimäärin.Oluelle ominainen hedelmäisyys on siisperäisin käymisprosessista. Monissa perinteisissäbelgialaisissa luostarioluissa japohjoisranskalaissa aleissa tuoksu on hyvintoisuudeltaan vahvat alet, kuten strong ale,india pale ale tai extra special bitter, soveltuvatrunsaamman rakenteensa takia hyvinjuustotarjottimen seuralaisiksi.Tuhdimpien pintahiivaoluiden tarjoilulämpötilapääkäymisen päätyttyä oluen pinnalle. ovat harvinaisempia ei oluttyyppejä saisi oluttyyppejä olla kovin tai tyylillisesti tai kylmä, tyylillisesti vaikeammin vain vaikeamminrunsas, ja se voi vaihdella mausteisen Erikoisuudet Erikoisuudet yrttimäisestäovat harvinaisempiakukkaisen sitrusmaiseen. yhdistettävissä yhdistettävissä Nämä yleisesti viilennetty. yleisesti tunnettuihin tunnettuihin Näin oluttyyppeihin. niiden oluttyyppeihin. mielenkiintoisetMaku vaihtelee Maku vaihteleeKun hiivat ovat tehneet työnsä, alkaa jälkikäyminenyleensä viileässä lämpötilassa. oluet kannattaakin nauttia aromilasista, jota aromit pääsevät oikeuksiinsa. •kirpeän kirpeän raikkaista raikkaista miedoista miedoista oluista oluista täyteläisen täyteläisen makeisiin makeisiin vahvoihin vahvoihin oluisiin. oluisiin.ERIKOISUUSpyöräyttämällä oluen tuoksut avautuvat.Hit räknas Hit räknas sällsynta sällsynta öltyper öltyper det vill det säga vill öl säga som öl är som svåra är att svåra typdefiniera att typdefinieraSPECIALÖLeller sortera eller sortera efter stil. efter Smaken stil. Smaken varierar varierar från krispig, från krispig, frisk och frisk mild och till mild fyllig, till fyllig,söt och söt stark. och stark.Käymisen antimia pöytään◀ Lampaanfilee tekee Pinta- pastasta Pinta- ja pohjahiivaolut, juhlavan.spontaanikäymisolutSen täydellinen makupari Överjästa on Överjästa hedelmäinenoch underjästa och underjästa öl samt öl Vaaleat, spontanjästa samt spontanjästa aromikkaat öl öl alet ovat erinomainenale-olut, joka säestää pastan tomaattisen kastikkeenaromeja. Ale viihtyy myös valkosipuliavalinta äyriäisille ja kalalle. Ruoanlaitossanäitä oluita voi kokeilla vaikkapa kevyeensisältävien ruokien ja grilliruokien kanssa.Lampaanfileen voikin halutessaan paistaa maustamiseen. Meripihkan väristen brittiläistenparilapannulla tai grillissä.alejen ominaisuus on humalan1/2011 etiketti 25

Kaikki asiakasryhmät tulevat huomioiduiksiIdea tähän Alkon valikoimista kertovaan juttuun tuli Alkon ArkadianmyymälässäHelsingissä työskentelevältä Rebecca Lindströmiltä. Hän onopiskellut restonomiksi HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulussa ja tehnytlopputyönsä Alkon osto- ja myyntiprosesseista asiakkaan näkökulmasta.”Olen selvittänyt, miksi ja miten tuotteet Alkon valikoimiin tulevat, jatutkinut eri asiakasryhmiä ja heidän ostomotiivejaan”, Lindström kertoo.Opinnäytteen keskeinen havainto on, että Alko pystyy palvelemaan hyvinerilaisia asiakasryhmiä.”Tuotteiden ottaminen valikoimiin kestää pitkään, mutta prosessi onerittäin tasapuolinen. Asiakkaan näkökulmasta valikoima on monipuolinen.Vakiovalikoimaa täydentää mm. tilausvalikoima”, Lindström sanoo.26 etiketti 1/2011

| Matti Remes | kuvat iStockphoto |Valikoimansuunnittelu ontarkkaa työtäAlkon vakiovalikoimassa onnoin 2 100 juomamerkkiä.Yksikään tuote ei ole päätynythyllyyn sattumalta, vaankaikki vakiovalikoiman viinit,oluet ja väkevät alkoholituotteetovat läpäisseet tarkkaanmietityn ja tiukan valintaprosessin.”Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidentarpeet. Tavoitteena on koota jokaiseenmyymälään sellainen myyntivalikoima,joka vastaa mahdollisimman hyvin kyseisenmyymälän asiakkaiden ostotottumuksia”,Alkon viinien tuoteryhmäpäällikköPetri Aalto sanoo.Tuotteet valitaan avoimessa kilpailussaAlko valitsee myyntiin tulevat tuotteet tarjouskilpailuissa,jotka ovat avoimia kaikillealkoholijuomien valmistajille, maahantuojilleja agenteille. Vuosittain saadaan noin6 000 tarjousta tuotteista, joista noin 500valitaan myymälöiden vakiovalikoimaan.”Tarjouskilpailujen perusta on tasapuolisuuskaikkia tavarantoimittajia kohtaan. Aistinvaraisessaarvioinnissa asiantuntijapaneeliantaa tuotteille pisteet. Eniten pisteitä saanuttuote pääsee myyntiin vakiovalikoimaan.”Puolueettomuuden varmistamiseksitarjouksia käsittelevä ostaja ei osallisturaatiin. Aistinvaraisen arvioinnin lisäksituote analysoidaan laboratoriossa, jottase on varmasti turvallinen ja täyttää EUlainsäädännönasettamat vaatimukset.Laadun ohella myös tuotteen saatavuusvoi vaikuttaa valintaan.Alkon myymälöiden tuotevalikoimaon tarkkaan mietitty kokonaisuus,jossa asiakkaiden toiveet pyritäänottamaan mahdollisimman hyvinhuomioon.Kuluttajat etsivät uutuuksiaVakiovalikoimassa oleville tuotteille onmääritelty minimimyyntivaatimus. Josjuoma yltää siihen, se pysyy myynnissä.Alkon henkilökunta saa välillä asiakaspalautettaoman lempiviinin katoamisestahyllystä. Toisaalta uusista tuotteista tuleekiitosta.”Kuluttajat haluavatkokeilla uutuuksia.”Esimerkiksi luomu- jareilun kaupan tuotteitakysytään entistä useammin.Etenkin luomuviinienvalikoima onviime vuosina kasvanut,ja uusia tuotteitahaetaan Alkoon kokoajan lisää. Vakiovalikoimanreilusta 60luomutuotteestavaltaosa on viinejä.Kuohuviinitovat olleet jopitkään ••1/2011 etiketti 27

nopeimmin kasvava tuoteryhmä, ja niidensuosion kasvu jatkuu Aallon mukaanedelleen. Etenkin Espanjan kuohuviinitovat suomalaisten mieleen. Myös puna- javalkoviinien myynti on kasvanut tasaisesti,joskin 1990-luvulta alkanut nousu on hiemanhidastunut. Väkevien viinien myyntion laskenut portviinejä lukuun ottamatta.”Makuprofiili on muuttunut Suomessasamaan suuntaan kuin muissakin viiniäjuovissa maissa. Poikkeuksena meillä onkuohuviinien korkeampi osuus. Muuallaroseeviinit ovat suositumpia.”Tuhansia tuotteitaAlkon vakiovalikoimassaon noin 2 100tuotetta. Näistä punaviinejäon lähes 700,valkoviinejä yli 400,kuohuviinejä noin 150ja oluita yli 130. Konjakkejavalikoimassa on80 ja mallasviskejäkinyli 40. Tämän lisäksiAlkon tilausvalikoimassaon yli 1 700 tuotettalisää.Tasapainottelua toiveiden välilläMyyntivalikoiman suunnittelu on tasapainotteluaasiakkaiden erilaisten toiveiden välillä.Viiniharrastajat haluaisivat mahdollisimmankattavaa valikoimaa mietoihin viineihin.Oluiden tai väkevien ystävillä on vastaaviatoiveita omissa kiinnostuksen kohteissaan.”Myymälätila on käytännössä vakio.Näin myymälän valikoimasta poistuvattuotteet antavat tilaa näille paljon halutuilleuutuuksille.”Alkon myymälät on jaettu myymälätyyppeihinkoon ja myymälän sijainninperusteella. Suurissa myymälöissä tarjollaTilausvalikoima täydentää myymälöiden tarjontaaMyymälässä tarjolla olevien juomienlisäksi asiakkaat voivat ostaa tuotteitaAlkon tilausvalikoimasta. Se koostuutuotteista, joita tavarantoimittajattarjoavat Alkon kautta myyntiin omistavarastoistaan.Tilausvalikoiman tuotteet eivätsovellu Alkon vakiovalikoimaan vähäisensaatavuuden, pienen kysynnän tairajallisen säilyvyyden vuoksi.Tilausvalikoiman hinnasto löytyykaikista myymälöistä. Lisäksi mietoihin,enintään 22-prosenttisiin tuotteisiin voitutustua Alkon nettisivuilla(www.alko.fi/tilattavat).Tilaaminen on helppoa mistätahansa Alkon myymälästä. Tuotteidensaapumisesta ilmoitetaan asiakkaallepuhelimitse. Toimitus kestää noin viikon.Tilausvalikoiman tilauksista ei peritäerillistä lisämaksua.Tilausvalikoiman tuotteita voi tilatajoko pulloittain tai laatikoittain tavarantoimittajanvalitsemalla tavalla. Hinnastossaon ilmoitettu laatikoittain tilattavattuotteet (esimerkiksi pullo 6 x 0,75 l).28 etiketti 1/2011

Erikoistilauksesta saa melkein mitä tahansaAlkon kautta voi tehdä erikoistilauksenmyös vakio- ja tilausvalikoimaankuulumattomista alkoholijuomista. Alkonerikoistilausvastaava selvittää asiakkaanpuolesta tuotteen saatavuuden ja hinnan.Tuotteen saatavuus ja toimitustapa vaikuttavaterikoistilauksen toimitusaikaan.Tilauksen käsittelyyn menee tavallisestimuutamia viikkoja.Juomat toimitetaan yleensä 6 tai 12pullon laatikoissa. Joillakin tuotteilla tavarantoimittajanvähimmäistoimitusmäärävoi olla suurempi kuin yksi laatikko.Alko huolehtii tuotteen verojen jamuiden maksujen hoitamisesta. Tuotteettoimitetaan haluttuun Alkon myymälään,josta soitetaan asiakkaalle tilauksensaapumisesta.Erikoistilaustuotteet hinnoitellaansamalla tavoin kuin vakiovalikoimantuotteet. Vähittäismyyntihinnan lisäksiAlko perii tilauksen käsittelykuluina 40euron erikoistilausmaksun tuotetta kohden.Yli 2 000 euron tilaukset laskutetaanasiakkaalta etukäteen.voi olla koko vakiovalikoima, mutta pienemmissähyllyihin mahtuu suppeampivalikoima.Valikoimat vaihtelevat hieman myymälöittäin,sillä ne ottavat myyntiin tuotteita,joita asiakkaat kysyvät.”Lisäksi asiakas voi ilman eri kustannustatilata vakiovalikoimasta minkä tahansatuotteen haluamaansa myymälään.”Valikoimiin vaikuttavat myös vuodenaikojenja juhlapyhien mukaan vaihtuvatsesongit. Kesällä on tarjolla enemmän roseeviinejä,ja rapujuhlien aikaan nostetaannäkyville saksiniekkojen kanssa sopiviavalkoviinejä.Päivittäin saatavan asiakaspalautteenohella Alkon valikoimien suunnittelussahyödynnetään myös laajempia kuluttajatutkimuksia.Tuoreimmassa haastattelututkimuksessakysyttiin muun muassa,millaisia tuotteita asiakkaat ostavat ja millaisiinkäyttötarkoituksiin niitä hankitaan.”Kuluttajat olivat pääosin tyytyväisiä Alkonpalveluihin. Monipuolisen valikoimanohella asiantunteva palvelu ja tuotteidenselkeä esillepano ovat asiakkaiden mielestätärkeä osa kokonaisuutta.” •1/2011 etiketti 29

Chianti sijaitsee kuvankauniissa Toscanan maakunnassa Firenzen ja Sienan kaupunkien välimaastossa.| Marko Pasanen | kuvat Riitta Sourander, Matton ja Pixmac |Chiantipalaa juurilleenChiantin edelläkävijöiden pitkäjänteinentyö tuottaa hedelmää.Alue keskittyy taas enemmänlaatuun kuin määrään.•30 etiketti 1/2011

Chiantissa voimaistaa joskusmyös jotain villiäja kesyttämätöntä.Chiantin maussa voierottaa niin happoja,tanniineja kuinhedelmääkin.•1/2011 etiketti 31

Chianti on erottamaton osaToscanan postikortinkaunistamaisemaa. Alueen loputtomankukkulameren yllä lepääoliivilehtojen, viljapalstojenja viinitarhojen karhea tilkkutäkki. Täältäovat peräisin toscanalaisen keittiön kolmekivijalkaa – öljy, leipä ja viini.Parhaimmillaan chianti-nimellä tunnettavaviini on raikkaan hapokasta, tuntuvantanniinista ja mehevän hedelmäistä. Joskussiinä voi myös maistaa jotain villiä jakesyttämätöntä ikään kuin kukkuloidenvälisissä laaksoissa yhä iltahämärissä liikkuvienvillisikojen peruina.Kuten muillakin vanhan mantereenviinialueilla, ruoalla ja juomalla on olluttäällä vuosisatoja aikaa kehittyä toistensaparhaiksi ystäviksi. Mitään muuta kuinchiantia ei voisi kuvitella juovansa juurevanribollita-vihanneskeiton tai valtavanfirenzeläisen T-luupihvin bistecca fiorentinankanssa, ja juoma on yhtä toscanalainenkuin paikallinen chianina-pihvikarja.”Oikeastaan chiantia ei missään tapauksessasaisi juoda näin, ilman ruokaa”,sanoo Barone Ricasoli -yhtiön maistatuksiatoteuttava vientipäällikkö Marco Paier.Vuonna 1141 perustettu Ricasoli on Italianvanhin saman suvun omistuksessa toimivayhtiö ja yksi Chiantin vanhimmistaviinitiloista.”Chiantin hapokkuus tekee siitä ihanteellisenkumppanin mitä erilaisimmilleruoille, tietenkin pihville, mutta myös pastalletai ihan tavalliselle voileivälle”, MarcoPaier kuvailee.Chianti on siis ennen kaikkea tavallisenhyvää viiniä tavallisen hyvälle ruualle.Rustiikeista lähtökohdistaan huolimattachianti pystyy parhaimmillaansaavuttamaan uskomattoman tyylin jatasapainon.Toisen maailmansodan jälkeen chiantinhyvä maine oli kuitenkin koetuksella.1970-luvun lopulla sallivan lainsäädännönja innokkaan viljelyn yhdistelmä sai aikaanvaltavan määrän edullista ja toisinaan keskeneräistäviiniä. Perinteisen, romanttisellaolkikorilla vuoratun pisaranmuotoisenfiasco-pullon sisältö tuottikin nauttijalleenusein pettymyksen.Uudenlainen ajattelu ja nykyaikaisettuotantomenetelmät ovat palauttaneetchiantin laadun. Huono mielikuva istuukuitenkin sitkeässä.SesonginsieniherkkuPorcini-herkkutatitkuuluvat toscanalaisiinkausiherkkuihin, kutenmyös riista ja tryffelit.Paikallisen ruokavalionvakituisempiaperuspilareita ovatpavut, grillattu liha jasuolaton leipä.Chianti, Sangiovese ja supertoscanalaisetChianti (lausutaan ”ki-an-ti”) onvähintään 80-prosenttisesti Sangioveserypäleestävalmistettu punaviini ItalianToscanasta.Nykyään Chianti Classicoksi kutsuttuviini on peräisin alueelta, joka vastaasuunnilleen Chiantin alkuperäistä maantieteellistärajausta. Firenzen ja Sienanväliin sijoittuvaa 1700-luvulla määriteltyäydinaluetta laajennettiin 1930-luvunalussa useampaan suuntaan.Chiantia tuotetaan Classicon lisäksiusean nimikkeen alla. Niistä tärkeimmätovat Rufina, Colli Senesi, Colli Fiorentini,Colline Pisane ja Colli Aretini. ChiantiClassicon tunnuksena on usein pullonkaulansinetistä löytyvä musta kukko.Sangiovesesta tehdään muitakinviinejä kuin chiantia, esimerkiksi brunellodi montalcinoa ja vino nobile di montepulcianoa.Brunellot ovat pääsääntöisestichiantia mehevämpiä ja runsaampia,montepulcianot taas tanniinisempia.Supertoscanalaiset viinit syntyivät1970-luvulla, kun alueen tuottajat toivatmarkkinoille kunnianhimoisia viinejä,jotka eivät täyttäneet silloisia chiantinvaatimuksia. Niissäkin päärypäleenä oliuseimmiten Sangiovese, mutta sekoitusrypäleinäsaatettiin sallitusta Malvasiastaja Trebbianosta poiketen käyttää vaikkapaCabernet Sauvignonia tai Merlot’ta.Koska chianti-nimen saaminen edellytti30 prosentin osuuden muita lajikkeita,myöskään sataprosenttisesti Sangiovesestävalmistettu viini ei saanut käyttäätätä nimeä.Jotkut uusista viineistä saavuttivatnopeasti kulttimaineen ja huimanhintatason, vaikka ne luokittelujärjestelmänvuoksi myytiin pöytäviinin nimellä.Supertoscanalaisista tunnetuimpia ovatmm. Sassicaia, Tignanello, Ornellaia jaSolaia.32 etiketti 1/2011

Nykyaikaiset tuotantomenetelmät ovatpalauttaneet chiantin laadun.Ennenkaikkea chiantion tavallisen hyvääviiniä tavallisenhyvälle ruoalle.Perusluonteeltaan rustiikkinen chianti pystyymyös ylittämättömään eleganssiin.”Ainoa keinomme erottua joukosta on pysyäuskollisena alueen alkuperäisille arvoilleja ainutlaatuisuudelle”, Marco Paier sanoo.Ikuisen oppimisen filosofiaAntinorin viinintekijä Renzo Cotarella laskee,että Chianti Classicon alueella tuotetaan yhämiljoona hehtolitraa viiniä vuodessa. LisäksiSangiovese on hankala ja myöhään kypsyvärypäle ja alueen ilmasto oikukas.”Laaturiski on siis aina olemassa.Toisaalta juuri erot tuottavat persoonallisuuksia.Siksi niiden vaaliminen on meilleelintärkeää”, Cotarella sanoo.Antinori marssi eturivissä, kun ns. supertoscanalaisetviinit astuivat parrasvaloihin.”Uudistimme koko tuotantomme40 vuotta sitten, kun Tignanello syntyi.Emme enää halunneet sekoittaa chiantiinsäädösten vaatimia valkoisia rypäleitä.”Ennakkoluulottomien tuottajien aloitemullisti Chiantin ajattelua laajemminkinja muutti lopulta myös viinilainsäädäntöä.Cotarella näkeekin supertoscanalaiset olennaisenaosana chiantin kehitystä.”Ne olivat tuotekehitystä, joka auttoituomaan esiin Toscanan ja Sangiovesentodellisen potentiaalin”, hän sanoo.”Niinpä Sangiovese saa yhä päähuomiomme.”Takaisin lähtöruutuunKonkreettinen askel taaksepäin on otettuFontodin viinitilalla Panzanon kylässä. Tilallachianina-lehmät käyskentelevät köynnöstenjoukossa, ja köynnösten juurellepäätyy niiden kompostoitu lanta.”Yritämme tehdä viinin mahdollisimmanluonnollisesti”, vahvistaa GiovanniManetti, yksi tilan omistajista. ”Uutuutemmeon, että kokeilemme vanhoja tuotantomenetelmiä.”Fontodin luomuköynnökset kasvavatluontaisen amfiteatterin muotoisella eteläänantavalla rinteellä, jota paikallisetkutsuvat Conca d’Oroksi, kultaiseksi simpukaksi.Harjannetta pidetään laajalti yhtenäSangiovesen parhaista kasvupaikoista.Maa on köyhää ja kivistä, mikä pakottaaköynnökset upottamaan juurensa syvälle.Korkeuden ja lämpötilaerojen ansiostakypsätkin rypäleet ovat miellyttävän hapokkaita.”Panzanon kylän chiantit ovat runsaitaja hyvärakenteisia, maskuliinisia muttahienostuneita. Niissä on paljon mineraalisuutta,mausteisuutta ja marjaisuutta. Japaljon ikääntymispotentiaalia”, GiovanniManetti kehaisee niin vaatimattomastikuin italialainen vain voi.Viinin ystävien onneksi kuvaus sopiinykyään moneen muuhunkin laatuchiantiin.•1/2011 etiketti 33

| Johanna Paasikangas-Tella | kuvat Juha Salminen ja iStockphoto |Suomalainen juomakulttuurimuuttuu hitaastiSuomalaista juomakulttuuria pidetäänhumalahakuisena. Tämä onkuitenkin vain osa totuutta.”Jo vuonna 1968, samoin kuinnykyisin, tyypillisin käytetty alkoholimääräeri alkoholinkäyttökerroillaoli vain yhdestä kahteenannosta”, kertoo alkoholitutkija Pia MäkeläTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).Mäkelä tietää mistä puhuu. Hän onkansainvälisesti arvostettu tutkija ja saanuttunnustuksena työstään A-klinikkasäätiönpäihdetiedotuspalkinnon. Kesällä 2010hän toimitti yhdessä tutkijakollegojensaHeli Mustosen ja Christoffer Tigerstedtinkanssa Suomi juo -kirjan, joka perustuuvuodesta 1968 lähtien toteutettuihin juomatapatutkimuksiin.Suomi juo -kirjaan on koottu useitasuomalaisessa juomakulttuurissa pitkäänsäilyneitä piirteitä. Alkoholia käytetäänedelleenkin enimmäkseen muulloin kuinarkena: iltamyöhään, viikonloppuisin jajuhlapyhinä. Myös humalalla on tärkeäasema suomalaisessa juomiskulttuurissa.Muutoksiakin on tapahtunut. Viimeisten40 vuoden aikana naisten alkoholinkäyttöon lähes kuusinkertaistunut ja miesten ylikaksinkertaistunut. Samalla juominen onsiirtynyt koteihin. Kolme neljästä käyttökerrastatoteutuu nykyään kotioloissa.Lasten seurassa alkoholia nautitaanyleensä melko vähäisiä määriä. Läheskymmenesosassa tapauksista aikuinenon kuitenkin tuntuvassa humalassa.Humalassa oloa lasten seurassa ei Suo-Kun suomalaisetjuovat alkoholia,nautitut määrätpysyvät suurimmallaosalla kohtuullisina.Koko maan tasollaalkoholinkulutuksestasyntyy kuitenkinrunsaasti haittoja,joita on syytä ehkäistä.Tehokkaimpia tuloksiasaadaan, jos kokoväestön kulutustasaadaan vähennettyä.messa pääsääntöisesti hävetä; yli puolettutkimuksiin osallistuneista oli sitä mieltä,että humaltuminen lasten seurassa on hyväksyttävää,jos joku selvä aikuinen pitäähuolen lasten turvallisuudesta.Vielä kaukana viinimaistaHumalahakuisuus korostuu, kun suomalaistaalkoholinkulutusta vertaa muihinmaihin. Mitenkään poikkeuksellista se eikuitenkaan ole.”Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Itä-Euroopassaja muissa Pohjoismaissa juomatavatovat samankaltaisia kuin Suomessa. Kokomaailman mittakaavassa Etelä-Euroopanviinimaiden juomiskulttuuri on itse asiassapaljon suurempi poikkeus kuin pohjoismainenjuomiskulttuuri”, Mäkelä sanoo.Kyse ei ole vain käytön määrästä, vaanmyös käyttäytymiskoodeista.”Välimeren viinikulttuurimaissa humaltumiseensuhtaudutaan voimakkaankielteisesti”, Mäkelä sanoo.Lisäksi eri maissa suhtaudutaan eri tavoinsiihen, milloin ja miten alkoholia käytetään.”Eräässä kokouksessa italialainen tutkijaoli ollut sitä mieltä, että alkoholiongelmanvoi selvittää yhdellä kysymyksellä: Juotkoalkoholia aterioiden välillä?”Mäkelä arvioi, että vaikka alkoholikulttuuriimmeon tullut uusia elementtejä, olemmejoiltakin osin yhtä kaukana eteläeurooppalaisestajuomakulttuurista kuin ennenkin.”Keskimäärin asennoitumisemme eiole muuttunut humalakielteisemmäksi.”Saatavuus ja hinta ratkaisevatAlkoholihaittojen ehkäisy onnistuu Mäkelänmielestä parhaiten kun yritetäänvaikuttaa koko väestöön eikä ainoastaanääriryhmiin.”Huomio kiinnittyy helposti vain ongelmakäyttäjiin.Koko väestön tasollasuurin hyöty ehkäisevästä työstä saadaankuitenkin silloin, kun yritetään vaikuttaamahdollisimman laajalla rintamalla, siismyös ihan tavallisiin alkoholinkäyttäjiin.”Tutkimukset ovat osoittaneet, ettäsuurin osa haitoista kasaantuu keskivertokuluttajille.Tämä johtuu ennen kaikkeasiitä, että keskivertokuluttajat ovat suurinalkoholia käyttävien ryhmä.•34 etiketti 1/2011

1/2011 etiketti 35•

Alkoholin kulutus kasvoi merkittävästivuonna 1969, kun keskiolut tuli ruokakauppoihin.”Lisääntynyt tarjonta lisäsi kulutustaerityisesti maaseudulla ja naisten keskuudessa.Myös väkevien kulutus kasvoi,vaikka sen osuus kokonaiskulutuksestaväheni”, Mäkelä sanoo.Kun kulutus lisääntyi, myös haitat lisääntyivät.”Kulutuksen kasvu lisää alkoholistaaiheutuvia ongelmia kaikissa alkoholikulttuureissa.Näin on myös viinimaissa”,Mäkelä toteaa.Kokonaiskulutuksen aisoissa pitäminenonkin Mäkelän mukaan parastahaittojen ehkäisyä. Tehokkaimmin kokonaiskulutukseenvaikutetaan perinteisilläkonsteilla: hinnalla ja saatavuudella. Mäkeläkuitenkin huomauttaa, että vapaantuonnin aikana näitä keinoja ei ole aivanhelppoa hyödyntää täysimääräisesti.Alkoholiveroa on korotettu Suomessaviime vuosina kolmeen otteeseen.”Voi sanoa, että korotuksilla on ollutkulutukseen ja haittoihin myönteinenvaikutus, koska kokonaiskulutus on kääntynytlaskuun”, Mäkelä sanoo. •Monopoli rajoittaa kulutustaTutkimusten mukaanalkoholimonopoli pitääkulutusta aisoissa. PiaMäkelän mukaan onhyvin todennäköistä,että kulutus kasvaisimerkittävästi, josalkoholia voisi ostaavapaasti kaupoista jakioskeista.Viinin tuomistaruokakauppoihin on kannatettu julkisuudessamuun muassa sillä perusteella, että se helpottaisiviinikulttuurin omaksumista.”Kuitenkin Alko on tällä hetkellä merkittävimpiäviinikulttuurin edistäjiä Suomessa. Senmyymäläverkosto on laaja, samoin myymälöidenviinivalikoima. Mikäli viini siirtyisi ruokakauppoihinja Alko karsisi verkostoaan, valikoimattodennäköisesti heikkenisivät muualla kuinEtelä-Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa elivaltaosassa Suomea.”Mäkelä ei näe mitään syytä uskoa, ettähelpompi viinin saanti vähentäisi humalahakuistajuomista.”Viininkulutus on lisääntynyt Suomessa viimevuosikymmeninä merkittävästi. Silti humalajuominenei ole vähentynyt. Tämä kertoo siitä, ettäuudet käyttötilanteet eivät automaattisesti vähennävanhoja: viinin juonti sunnuntaina illallisella eitarkoita, että perjantaihumala jäisi sen vuoksiottamatta.”Yhdysvalloissa ja Kanadassa on tutkittu monopolistaluopumisen seurauksia.”Niiden perusteella monopoli on ollut tehokas alkoholinkulutusta vähentävä tekijä”, Mäkelä tiivistää.36 etiketti 1/2011

| Kolumni |Jaakko SelinPäivällispöytien parhaat puoletFirenzessä asuva ystäväni halusi esitellä minulle löytämänsä maalaisravintolan.Paikallista ruokaa vakioasiakkaille tarjoavaa tunnelmallistasalia kutsutaan Italiassa yleisnimellä osteria.Omistajakokki avasi innoissaan keittiönsä vain meitä varten reilusti etuajassa,ja pian pirttipöydille alettiin kiidättää keittiöstä pikkuannoksia.Friteerattuja kesäkurpitsankukkia, anjoviksella täytettyjä salvianlehtiä,muhkea T-luupihvi... Meistä erikoisilta tuntuneet annokset olivat siellätavallista perinneruokaa.Eniten minua liikutti kuitenkin niin ystäväni kuin henkilökunnan paneutuminen ateriaan.Kokki kävi ruokalajien välillä istuskelemassa kanssamme, ja kun salissa tuntui olevan liian vähäntunnelmaa, paikalle soitettiin muutama ystävä. Iltapäivällä, ihan vain meitä varten. Kahdenviinilasin kanssa lounaamme kesti kuusi tuntia!Seuraavan fantastisen arkipäivällisen söin armeijakaverini kotona Helsingissä. Kun yksineläjäsaa kutsun perhepöytään, on kuin kutsussa olisi kultareuna. Tässä perheessä yleiset ja yksityisetasiat sinkoilivat ympäri pöytää, ja käymään oli kutsuttu myös aikuiset lapset.Kermainen keitto, tuoreista tuorein sienikastike, keitinperunat ja mureat frikadellit katosivatlautasilta nopeasti. Yhteinen hetkemme, perheen äidin koko iltapäivän uurastuksen tulos, oliohi vajaassa tunnissa. Ei ilta siihen loppunut, mutta hämmästyneinä totesimme kaikki samanasian: miksi emme osaa viettää enemmän aikaa ruokapöydässä?Selitystä voi tietysti etsiä maalaisesta menneisyydestämme tai tarpeesta tankata energiaa nopeasti.Ehkä myös kotoisilla ruokalajeillamme on asian kanssa jotain tekemistä. Suomalaisessapöydässähän kaikki antimet kootaan usein lautaselle yhdellä kertaa. Suomalaisesta ruoastanauttimista voisikin pitkittää pilkkomalla listaa pienempiin osasiin. Tuodaan ruokaapöytään vain vähän kerrallaan ja etsitään perinneherkuistamme alku- ja väliruoiksisopivia erikoisuuksia. Kevennetään ja pienennetään niitäkin.Ja tarjoillaan harvakseltaan. Jos aikaa siis on.Mutta on suomalaisessa juhlapöydässä yksi hieno tapa, johon enole törmännyt missään muualla. Me voimme usein kysyä isänniltä,mistä hirvenliha on tällä kertaa kotoisin. Isäkö Kainuusta lähetti?Entäs suppilovahverot? Itsekö poimitte? Juu juu, iltapäivällä käytiin.Jälkiruokapiirakan valkeat kuulaat on sitten anopin pihalta Maunulasta.Ja Railakos taas kyykisteli puolukassa?Eikö kuulosta tutulta? Näitä helliä lauseita kuulemme pitkin vuotta pöydissäympäri Suomen. Kysykääpä minkä tahansa Euroopan suurkaupunginpäivällispöydässä, mistä tarjottava liha tai vihannekset ovat peräisin. Tulettehämmästymään teihin kohdistuvia katseita. •Suomalaisesta ruoastanauttimista voisi pitkittääpilkkomalla ruokalistaapienempiin osiin.1/2011 etiketti 37

| Johanna Aatsalo-Sallinen | kuvat Timo Lindholm |Lapin taikaaPohjoisen sininen valo ja ulkonakäyskentelevät porot ovat talvella osaAlkon Ylläksen-myymälän viehätystä.UusijuttusarjaalkaaTässä numerossaLapin hangillaEtiketti esittelee tämänvuoden numeroissaankulloinkin ajankohtaisiaAlkon myymälöitä.Ensimmäisenävieraillaan Kolarissasijaitsevassa Ylläksenmyymälässä.Äkäslompolon kylässä Kolarissasijaitseva Ylläksen Alkolöytyy lumisten tuntureidenja vaarojen suojasta. Reilutparisataa kilometriä napapiiriltäpohjoiseen sijaitseva myymälä edustaaAlkon nykyistä myymäläkonseptia.Kaksi vuotta sitten avatun myymälänvuodenkiertoon vaikuttavat vahvastimatkailusesongit ja alueen 20 000 vuodepaikkaa.Uudet majoituspaikat ovat kasvattaneetaiemmin tilauspalvelupisteenätoimineen Alkon omaksi myymäläkseenÄkäslompolon liikekeskukseen.Määrätietoinen kehitystyö on hioutunuttarkaksi sesonkien hallinnaksi. Jos ruokalehdessäesitellään uusia juomia, niitä eitarvitse tuoda mukanaan etelästä, vaan nevoi hankkia Äkäslompolon kylältä.Ylläksen kiireisin sesonki alkaa joulukuunalussa ja jatkuu siitä katkeamatta uudenvuodenyli hiihtolomakausiin. Talvisesonki huipentuupääsiäiseen sekä keväthangille. Tahtihiljenee vasta toukokuussa, ja uusi sesonkialkaa jälleen ruskan aikoihin syyskuussa.”Sesonkeihin valmistautuminen alkaakesällä, jolloin olemme yhteydessä paikallisiinyrityksiin. Kyselemme yrityksiltätoiveita ja toimimme tarvittaessa myösviinisuosittelijoina”, myymäläpäällikköKristiina Jaako kertoo.Kansainvälinen valikoimaVuoden kiireisimmillä viikoilla Ylläksenmyymälä on auki kuusi päivää viikossa.Silloin ostoksia tekee noin 6 000 asiakastaviikossa eli tuhat ihmistä päivässä.Hiljaisella kaudella ovi käy harvakseltaan,ja asiakkaita on vain noin 200 viikossa.Talvella myös tuotevalikoima on huomattavastilaajempi kuin loppukevään jaalkukesän hiljaisina aikoina.Joulukuussa Ylläksellä viihtyvät suomalaisetperheet sekä monesta eri maastasaapuneet joulupukin vieraat. Uutenavuotenaoman vivahteensa kyläkuvaan tuovatvenäläiset matkailijat.Oman pikantin lisänsä asiakaskuntaantuovat japanilaiset, venäläiset, hollantilaisetja britit, jotka haluavat kukin omallatavallaan tutustua paikallisiin juomiin.”Japanilaiset hakevat paikallisia tuotteitaja yhä enemmän viiniä. Myös suomalaisetväkevät viinat ovat heille perusostoksia.Japanista saapuvat matkailijat ovat hyvinennakkoluulottomia ja haluavat maistellaja kokeilla.”Venäläisten toivelistalla ovat Jaakonmukaan huippumerkit, joiden hinta onusein valikoiman yläpäästä. He tietävättarkasti, mitä haluavat, ja ovat perehtyneetjuomien ominaisuuksiin. Suosik-•38 etiketti 1/2011

Poro ei ole harvinainennäky YlläksenAlkon vieressä.Myymälä löytyyJounin kauppakeskuksesta.Ylläksen Alkossa1/2011 etiketti 39

Ylläksellä eletäänturistien mukaan.Myös myymälän väkikerää voimia, kunsesonki rauhoittuu.Alkon myyjä ja visualisti KatjaFriman-Jatkola pitää huolen hyllyistä javalikoimasta. (ylh.)Myymäläpäällikkö Kristiina Jaako onYlläksen viiniasiantuntija. (ylh. oik.)Asko Kosken ja Hannu Koskisenpihviaterian juomaksi valittiineteläafrikkalaista punaviiniä.keihin kuuluvat etenkin konjakit sekäsamppanjat.”Britit haluavat talvellakin nauttia meilleenemmän kesän hellekausista tuttuja roseeviinejä.Hollantilaiset hakevat vahvojajuomia ja kokeilevat omia merkkejämme.Ja vaikka olemme Ruotsin rajan läheisyydessä,länsinaapurista ei käydä asioimassatäällä kovin usein. Jos näin tapahtuu, ruotsalaisasiakkaatovat erittäin hintatietoisia”,Jaako sanoo.Glögiä ja Keski-Euroopassa suosittuahehkuviiniä glühweinia saa Alkosta ainahelmikuulle saakka.”Erityisesti eurooppalaiset turistit haluavatmieluimmin miedompaa hehkuviiniäkuin terästettyä glögiämme.”Eksoottisia ruokakumppaneitaHiihtolomakaudella ruuan kanssa nautitaanviinejä, jotka valitaan useimmiten9–10 euron hintaluokasta. Lisäksi etenkinyritysvieraat noutavat Alkon vieressä sijaitsevastaruokakaupasta erityisherkkuja,kuten strutsi-, peura- ja karhupaisteja.”Niidenkin kumppaniksi meiltä löytyysopivia juomia. On ammatillisesti hienoalöytää vaihtoehtoja mitä erilaisimpien jaeksoottistenkin ruokien kanssa tarjottavaksi.”Helmi–maaliskuun vaihteen jälkeenhiihtolomakausi on ohi. Silloin Ylläkselläalkaa uusi sesonki.”Liköörien menekki kasvaa, kun hiemanvanhemmat hiihtäjät ja erityisestinaiset saapuvat keväthangille. Samanlainenilmiö näkyy syksyllä ruska-aikaan”,Jaako kertoo.”Keväällä myös kuohuvien myynti lähteeaina nousuun. Sanomme täällä Lapissa,että ilmassa on sellaista tiritiri-kevätfiilistä,ja sitä raikastetaan kuohuviinillä. Lisäksikevään tuotteisiin kuuluu esimerkiksi vahvarommi.”Asiakkaiden rytmissäYlläksellä ollaan kaukana etelän kiireisestätunnelmasta. Tunnelma myös Alkossa onleppoisa eikä meno muutu, vaikka kauppaansaapuu koko ajan uusia asiakkaita.”Täällä asiakkailla ei ole kiire. He sanovatkinusein, että ei mitään hätää, odotellaantässä jonossa ihan rauhassa”, myyjä javisualisti Katja Friman-Jatkola kertoo.Ylläksen Alkoa hoidetaan neljän vakituisenmyyjän voimin. Tarvittaessa yhteistyötätehdään Kolarin myymälän kanssa.”Elämme turistien mukana. Kun sesonkion päällä, tehdään töitä, ja kunvuosi rauhoittuu vapun jälkeen, kerätäänvoimia. Kesäkuussa heräilemme takaisintyön rytmiin ja alamme valmistella uuttasesonkia.”Friman-Jatkola nauttii työstään. Moniasiakas muistaa tarkalleen edellisen vierailunsaja saattaa pyytää ”sitä samaa kunviimeksikin”. Haastattelun aikana näinkävi kaksi kertaa.”Ihmiset ja tarinat jäävät mieleen, kunvain esittää muutaman tarkentavan kysymyksen.Täällä on pienen kylän meininki,ja ihmisiin saa aidon kontaktin.” •40 etiketti 1/2011

FOCACCIA-LEIPÄ.AIKA KIVA KUMPPANI.TAI OIKEASTAAN KOLME.UUTUUSKolmeihanaamakua!Moni tietääkin mistä Focacciassa on kyse: italialaisesta leivästä. Yksinkertainenmutta herkullinen. Sen tekeminen onkin sitten kinkkisempi juttu. Paitsi nyt.Nouda pakkasesta Apetit Focaccia ja laita uuniin 10 minuutiksi. Nauti salaatintai keiton kera, tai ihan vaikka sellaisenaan. www.apetit.fi

Kaljaasi upposi AhvenanmaansaaristossaSkottskärin tienoillaluultavasti 1800-luvunalussa. Hylkyä esittävätaustakuva on sukeltajanottama.| Inga Blåfield-Aaltonen ja Taina Vilkuna | kuva Ahvenanmaan maakuntahallitus / Anders Näsman | kartta Visit Åland |KaljaasinsalaisuusAhvenanmeren syvyyksistä löytyi viime heinäkuussakaljaasin hylky. Laivan lastina ollutta samppanjaa on jo maistettu,mutta arvoitustaan kaljaasi ei vielä ole paljastanut.42 etiketti 1/2011

Ahvenanmeren syysmyrskynraivo yllättää kaljaasin. Pilvetpeittävät kuun eikä enää näytuttuja rantasilhuetteja, kiintopisteitäeikä edes horisonttia.Ainoastaan lyhdyn heiluva valokiilavalaisee tyrskyjä niiden ryöpsähtäessäkannen yli.Edessä on karikkoinen, vaikeastipurjehdittava saaristo. Kurssia yritetäänseurata, mutta laivaa on vaikea ohjata.Purjeitakin on jo vähennetty. Miksi alusei vielä ole satamassa, vaikka on jo pimeä?Onko se jostain syystä aikataulustaanmyöhässä?Myrsky on armoton. Ruumaan pääseevettä ja laivan liikkeet hidastuvat.Kapteeni haluaisi kääntyä takaisinavomerelle turvaan karikoista, muttamyrskytuuli päättää toisin. Perämieshuutaa: ”Yksi kahvelipurjeista on revennyt!”Kaljaasin vauhti hidastuu, muttaedelleenkään aluksen sijainnista ei ollaselvillä. Kapteeni komentaa: ”Kaikkimiehet tähystämään!” Hetken kuluttuatähystäjä huutaa: ”Tyrskyjä edessä!” Setietää kiviä ja karikkoja.”Ruori yli oikealle!” huutaa kapteeni.Mutta on jo myöhäistä. Kaljaasi iskeytyykiviin. Aallokko heilauttaa laivaa irtikarilta, mutta vesi nousee ruumassanopeasti.Kun aamu sarastaa, tyyntyvällä merelläkelluu enää muutama laivalankku.NykypäiväLähes kaksisataa vuotta myöhemminFöglön eteläisessä ulkosaaristossa onkaunis ja lämmin heinäkuun päivävuonna 2010. Meri Ahvenanmaan suurimmansaaristokunnan edustalla ontyyni, aurinko paistaa ja on ihanteellinensukelluspäivä.Myös ahvenanmaalainen ChristianEkström ja ruotsalainen Anders Näsmannauttivat vapaapäivästään sukeltamalla.Näkyvyys merivedessä on tuskin kahtametriä. Merenpohjasta löytyy kuitenkinkiinnostava kohde, joten he kutsuvatpaikalle lisää sukeltajia.Kaikuluotaimella saadaan havaintomahdollisesta hylystä, ja sukeltajienlöytöretki meren syvyyteen alkaa. Kunhe pääsevät 30 metrin syvyyteen, hahmottuupimeydestä masto, ja hetkenkuluttua toinen.Voimakkaiden lamppujen avulla sukeltajattutkivat vajaan 50 metrin syvyydessälepäävää hylkyä. Löytö osoittautuu21,5 metriä pitkäksi ja 6,5 metriä leveäksikaljaasiksi, jonka peräosa on vahingoittunutja peräpeili irronnut. Lastiruumanäyttää tyhjältä. Päämaston takana ontiilistä muurattu liesi ja sen lähellä kuparinenkahvipannu. Takana häämöttäänavigointivälineitä ja taloustavaroita,kuten lautasia ja kattila.Takaosassa peräsimen luona sukeltajatnäkevät lasipulloja, jotka näyttävätlepäävän olkipedillä. Tämän laivan aarreosoittautuu avaamattomiksi samppanjajaolutpulloiksi.Tämä tiedetäänFöglön eteläpuolella uponneen aluksenalkuperästä, uppoamisen syystä tai senajankohdasta ei ole löydetty vielä mitäänarkistotietoja.Toistaiseksi tiedetään, että nimetönhylky oli kaksimastoinen kaljaasi, jokaoli rakennettu ehkä 1800-luvun alussa.Kaksi- tai kolmimastoinen kaljaasi olinoihin aikoihin yleinen kauppalaivatyyppiPohjois-Euroopan vesillä.Kaljaasin ruumatila oli melkein kokoaluksen mittainen, joten alus sopi erinomaisestisuuren lastin kuljettamiseen.Ruokailutila eli messi sijaitsi laivan peräosassa,miehistön makuusuoja keulassa.Samppanjakaljaasin hylystä löytyneetlautaset ovat olleet ruotsalaisen Rörstrandinposliinitehtaan valmistuksessavuosina 1780–1830. Aluksen arvioidaanhaaksirikkoutuneen syysmyrskyssä, koskaruuman pohjaan kertyneen sedimentinjoukosta on löydetty viinirypäletertunjäännöksiä. Kaikkiaan kaljaasin hylystälöytyi 168 samppanjapulloa ja neljä olutpulloa.Aarre on Ahvenanmaan maakuntahallituksenomaisuutta. Osa samppanjapulloistaon päätetty jättää esillepaikalliseen museoon, osan huutokauppaamismahdollisuuksiaselvitetään.Olutpullojakaan ei ole unohdettu: josoluthiiva on mahdollista herättää henkiin,niistä saatetaan alkaa valmistaa ns.hylkyolutta. •Säilymisen selitysSamppanjapullon sisällä on yleensänoin kuuden ilmakehän paine,mikä normaalioloissa estää hapenpääsyn pulloon juomaa pilaamaan.Vanhoissa samppanjoissa paine onsaattanut olla hieman alhaisempi,mutta kuitenkin tarpeeksi suuripitämään meriveden pois pullosta.55 metrin syvyydessä paine onsamaa luokkaa kuin samppanjapullossa,eikä pullon rakenteeseennäin ole kohdistunut rasitusta.Korkit ovat kestäneet hyvin molemmiltapuolilta märässä, pimeässä jakäytännössä hapettomassa tilassa.Viinien säilymistä on edistänytmoni muukin asia. Olosuhteetmeren pohjassa ovat olleet tasalämpöiset,pimeät ja tärinättömät.Myös samppanjassa oleva alkoholi,sokeri ja hapot ovat erinomaisiasäilöntäaineita. Tämän kaikentuloksena on erikoisen makuinen,mutta säilynyt viini.1/2011 etiketti 43

| Rouhittua || koonnut Anu Piippo | tekstit Sophia Laroma ja Jukka Sopenperä | kuvat Matti Matikainen, iStockphoto ja Iittala |NOUSUSSA NYT1TeemaillallisetHelpota illallisen suunnitteluaja valitse silleteema, joka ohjaa ruokien jajuomien valintaa. Lisätunnelmaavoit luoda sopivalla kattauksellaja musiikilla.2YrttiasetelmatKorista ruokapöytäsituoreilla yrteillä. Yrtitantavat ihanan tuoksun, jamaljakosta niitä on helppo napatavaikkapa aamiaisleivän päälle.3UusiokäyttöKierrätyksen lisäksi ontrendikästä antaa vanhoilletavaroille kokonaan uusielämä. Vinkkejä uusiokäyttöönvoi löytää esimerkiksi kirjoista janettiblogeista.Kaunis kattaus onpuoli ruokaaKaunis kattaus luo hyvän tunnelman sekäarkiaterialle että juhlapäivällisille. Pöydänkattaminen on hauskaa ja luovaa puuhaa,parhaimmillaan astioiden muodon ja värienleikkiä. Kun tunnet perussäännöt, voitpäästää luovuuden irti.Kevään kattauksessa yhdistetäänrohkeasti uutta ja vanhaa. Vanhat,kaappiin piilotetut koriste-esineet saavatuuden elämän ruokapöydän keskipisteenä.Harsomaiset kankaat ja pitsiliinatluovat keveän ja hempeän tunnelman.Hillityt ja selkeät linjat voi pehmentääluonnosta löytyvillä koristeilla, kutenkivillä ja oksilla. Värikkäillä leikkokukillasaat puolestaan tumman, yksinkertaisenkattauksen loistamaan.Kauniisti taitetut lautasliinat tuovatarkiseenkin ruokapöytään iloa.Franckia juhlitaanuutuusväreinTänä vuonna tuleekuluneeksi sata vuottamuotoilija Kaj Franckinsyntymästä. Iittala juhlistaamerkkivuotta laajentamallaFranckin muotoilunvalikoimaansa.Uudelleen tuotantoonotetaan ohuet Kartio-lasitkuudessa eri värissä.Kartio-maljakoita onsaatavilla viidessä erisävyssä ja kahdessakoossa. Yksi maljakoidenväreistä on vuoden 2011uutuusväri rionruskea.Myös Teema-sarjankannellisia purnukoitaovat saatavilla kuudessaeri värissä. Valkoisen,helmenharmaan,turkoosin, sinisen jamustan rinnalle uutenavärinä tulee terrakotta.ViiniuutisiamaailmaltaVuoden 2010 viinisato on ensimmäisten tietojen mukaanuseimmilla viinialueilla hyvä. Australiassa ja Uudessa-Seelannissasato on edellisvuotta pienempi mutta laadultaan hyvä.Myös Etelä-Afrikassa sato jäi tavallista pienemmäksi ja vaihtelevaksimutta laadukkaaksi.Argentiinassa sato oli kuivasta vuodesta huolimattasuurehko ja erittäin hyvä. Chilessä maanjäristyksen vaikutuksetjäivät pieniksi; sato on hieman tavallista pienempi muttaerittäin hyvälaatuinen. Kaliforniassa satoa on luonnehdittutavallista hienostuneemmaksi.Euroopassa vaihtelevasta laadusta on raportoitu ainakinPortugalissa sekä Italian eteläosissa ja Venetossa. Sen sijaanPiemontessa ja Toscanassa sato on hyvä. Espanjassa sato oliviime vuonna tavallista suurempi ja laadukas.Ranskan Champagnen alueella satomäärää rajoitetaan.Sato on edellisvuotta suurempi ja laadultaan lupaava.Bordeaux´ssa, Bourgognessa ja Rhônessa satomäärät jäivätpieniksi, mutta satoa kuvataan hyväksi tai laadukkaaksi.Sama pätee myös Saksaan ja Itävaltaan.44 etiketti 1/2011

Sushi valloittieurooppalaisetJapanin kansallisruokasushi on saavuttanut suurensuosion Euroopassa jamyös Suomessa. Sushi onhyvää, terveellistä ja melkonopeasti valmistuvaa ruokaa,joka pitää kevyistä sekähiukan happoja sisältävistävalkoviineistä.Sushi-sana viittaaetikalla maustettuun riisiruokalajiin.Sanan alkuosa”su” tarkoittaa etikkaa jaloppuosa ”shi” kädentaitoa.Riisiin yhdistetään jokotäytteenä tai päällysteenäkalaa, äyriäisiä, kasviksia taikananmunaa. Täyte voi ollaraakaa tai kypsennettyä,ja riisi voi olla palleroksipuristettua, merileväänrullattua tai sen voi jättääkulhoon.Sushin perusraakaaineetovat sushi-riisi,riisiviinietikka, norimerileväarkit,wasabi elijapanilainen piparjuuritahna,tuoreet merenelävätja kasvikset. Sushienlisäkkeinä tarjoillaansoijaa, wasabia ja hillottuainkivääriä. Hyvä apuvälinesushien käärimiseen onbambumatto, makisu.Susheja on monenlaisia.Nigiri-sushi on sushipallero,joka pyöritellään käsin.Useimmiten riisipallonpäällä on (raakaa) kalaa taikypsennettyjä äyriäisiä.Lammasta pöytäänMaki-sushi on nori-merilevänpeittämä rulla, jostaleikataan kiekkoja. Riisinlisäksi täytteenä voi ollakalaa, kasviksia, sieniä tairapuja.Makit erotellaantoisistaan koon ja muodonperusteella. Tekka makion sushirulla, jossa ontonnikalaa, kappa makisisältää kurkkutikkuja jakampyo maki on täytettykurpitsatikuilla. Temakisushion helppo tehdäja syödä. Nämä käsinrullatut, kartionmuotoisetsushit sopivat hyvinjuhliin, buffettiin tai käsinsyötäväksi. Ne voidaantäyttää vihanneksilla(esim. avokado, lehtisalaattitai kurkku), tuoreellakalalla, kuten lohella taikatkaravuilla, ja japanilaisellamajoneesilla.Lampaanlihan käyttö on ollut nousussa koko 2000-luvun.Suomalainen syö lampaanlihaa nyt keskimäärin 600grammaa vuodessa.Eniten syödään Uudessa-Seelannissa tuotettuaemolammasta eli ”muttonia”, jota tuodaan maahanpakastettuna. Suomen lampaanlihantuotannontavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä puoletSuomessa syödystä karitsanlihasta on kotimaista.Suomalainen lampaanliha on pääosin karitsanlihaa.Karitsaksi lasketaan alle vuoden ikäinen lammas.Teuraskypsän karitsan elopaino on vähintään 40kilogrammaa.Kotimainen lammas voi olla vastaus kuluttajieneettiseen kysyntään, sillä sen hiilijalanjäljen jakavatkaikki lampaasta saatavat tuotteet, lihan lisäksi myösvilla ja taljat. Lammas hoitaa myös maisemaa.Kolme sanaa sinulle,ole ystävä minulleYstävänpäivää, englanniksi Valentine’s Day,vietetään 14. helmikuuta. Toisin kuin useinluullaan, ystävänpäivä ei ole amerikkalaistenkorttitehtailijoiden keksimä juhla. Samoihinaikoihin viettivät juhlaa jo muinaiset roomalaiset.Katolisessa kirkossa tunnetaan useita pyhiäValentinuksia, mutta useimmin legenda yhdistetään200-luvulla marttyyrina kuolleeseenTernin piispaan. Pyhimystarinoissa Valentinuson erityisestirakastavaistensuojelija.Ystävänpäivälläon pitkätperinteet etenkinEnglannissa,ja pyhä Valentinusmainitaanmyös Shakespearennäytelmissä.Suomalaisessa kalenterissaystävänpäivä on ollutvirallinen juhlapäivä vuodesta 1987 lähtien.Muista ystävää ja nappaa Alkosta mukaanlahjaksi minipullo kuohuvaa!Tuttu ja tuntematonumamiJokainen ihminen tunnistaa neljä perusmakua:makean, suolaisen, karvaan ja happaman.Perusmauista viides, umami, on vähemmäntunnettu. Sen löytäjäksi on nimettyTokion keisarillisen yliopiston professoriKikunae Ikeda.Umami määritellään usein ”makuisuudeksi”,ja siihen liitetään sellaisia adjektiivejakuin ruokaisuus, täyteläisyys, intensiivisyys,lihaisuus ja pyöreys.Umami ei ole viinin ystävä. Umami onkinusein syynä siihen, ettei viini maistu joidenkinruokien kanssa hyvältä. Sillä on nimittäintaipumusta vahvistaa jalojen pisaroidenkatkeruutta tai happamuutta.Umami esiintyy voimakkaimpana tuoreissaraaka-aineissa, esimerkiksi vihanneksissa,sienissä, rasvaisessa kalassa, äyriäisissä,lihassa ja linnuissa. Suola, rasva ja hapanpehmentävät umami-vaikutusta, kuten myöskeittäminen ja paistaminen.•1/2011 etiketti 45

| Rouhittua |Viinin koti on viinikaappiViiniharrastuksen lisääntyessä yhä useampaan kotiin hankitaanviinikaappi. Viinikaapit jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: niinsanottuihin kypsennys- eli varastointikaappeihin ja temperointielilämpötilan säätökaappeihin.Temperointikaapeissa viini jäähdytetään, lämmitetään taisäilytetään juomalämpöisenä. Yleisin kaappityyppi on puolikasviinikaappi, joka sijoitetaan työtason alle ja joka on tarkoitettunimenomaan viinin temperointiin, ei pitkäaikaiseen säilytykseen.Hyvän viinikaapin ominaisuuksia ovat tasainen lämpötila,oikea kosteus, tärinättömyys ja pimeys. Käyttömukavuuden kannaltatärkeimmät tekijät ovat lämpötilan helppo säätö ja valvonta.Myös hyllyjen rakenne on tärkeä seikka, sillä se vaikuttaa pullojenkäsittelyyn.Viinikaapin ostajan kannattaa harkita tarkoin, kuinka hänentarvitsee säilyttää viinejään, sekä vertailla hintoja. Halutessaankaapin voi myös valita sisustukseen sopivaksi.Viinikaapin sisältö kannattaa myös kirjata muistiin. Näin kaappiaei tarvitse avata eikä viinejä siirrellä turhaan.ALKO PALVELEEOluista lisää luokittelutietoaOlemme kertoneet viime kuukausien aikana paljon uudestaoluiden luokittelustamme eli oluiden jaosta kahdeksaanpääoluttyyppiin. Näiden kahdeksan pääoluttyypin sisälläon kuitenkin vielä lukuisia alatyyppejä. Helmikuun alustatuo tieto on näppärästi luettavissa myymälöiden hyllynreunaetiketeissä,hinnastossa, Uudet tuotteet -esitteessä sekätietysti Alkon verkkosivuilla osoitteessa www.alko.fi.Reseptejä ja tapakulttuuriaVerna Kaunisto-Feodorowyhdistää kirjaansa reseptejä,pieniä anekdootteja Valokuvaajana työskentelevänStrömsö-henkeä suomeksidiplomaattipiireistä Charlotta Bouchtin kirja onsekä ripauksen tapa- ja kunnianosoitus ystävyydelleruokatietoutta. Lopputulos ja Suomen kesälle. Kuvat jaon yllättäen kotoisa ja tunnelma ovatkin tässä teoksessavähintään yhtä tärkeitäkäytännöllinen. Tässäkirjassa jos missä ruoan kuin reseptit, joita niitäkin onseuraan kuuluu myös runsaasti. Kirja on saatavillaviini.myös ruotsinkielisenä.Verna Kaunisto-Feodorow: Charlotta Boucht & ystävät:Edustuskeittiö. Linnan Siikaa, seljankukkaa, sitruunankuorta.juhlista kodin kutsuille.220 s. Gummerus 2010. 162 s. Schildts 2010.KorjausEtiketti-lehdessä 4/2010 olleessa pistaasibiscottien reseptissä olipieni virhe. Taikinaan lisätään yhden munan sijaan kaksi munaa.Pahoittelemme!Tilauspalvelupisteet apuna talvikaudellakinMonella talvilomailu- ja hiihtokeskuspaikkakunnalla onjo tätä nykyä Alkon myymälä, mutta joillakin pienemmilläpaikkakunnilla tilauspalvelupisteet täydentävät myymäläverkostoa.Voit tehdä juomatilauksen tilauspalvelupisteeseentai juomat toimittavaan Alkon myymälään. Tilauspalvelupisteisiintehdyt juomatilaukset toimitetaan perilleyleensä jo samana päivänä.Lähimmän tilauspalvelupisteen tai Alkon myymälänlöydät kätevästi joko omasta matkapuhelimestasim.alko.fi, Alkon verkkosivuilta www.alko.fi tai aukiolo- jasijaintineuvonnastamme, p. 020 711 712.46 etiketti 1/2011

•Arkadian näyttelyt nytHelsingin Arkadianmyymälänvitriininäyttelyssäon kevättalvellaesillä aromikkuutta jahistoriaa. Tammi–helmikuussaesittelyssäon aromikas trio:kahvi, tee ja kaakao.Näillä hienoaromisillajuomilla on paljonyhtäläisyyksiä myösviineihin. Maalis–huhtikuussa esillä onmenneiden vuosikymmentenesineistöä jajuomia. Nostalgiaa onsiis luvassa. Kannattaakäydä tutustumassa!Tilataideteosvielä esilläAlkon Arkadianmyymälässävoi vieläkäydä ihastelemassajoulun alla julkistettuaTähkäpää-veistosta.Lauri Aaltion teosvoitti Alkon syksyllä2008 järjestämänkilpailun. Veistoskoostuu viidestä180 cm korkeastaviljantähkästä, joidenmateriaaleina ovatruostumaton teräs,tammi ja jalava. Teoson esillä pääsiäiseensaakka.ILMOITUS

| Makumuisto || Kirsi-Marja Kauppala | kuvat Ari K. Ojala ja iStockphoto |jälkeen onsaatavasuklaata’’AterianLaulaja Helena Lindgren rakastaa italialaisen ruoantuoreita makuja niin herkkujen syntysijoilla kuinomassa keittiössä. Unohtumattomin makuelämys viekuitenkin lapsuuden heinäpelloille Vihdin Vanjärvelle.Helenanmustikkapiirakka2 ½ dl täysmaitoa1 dl sokeria1 munahyppysellinen suolaan. 6–7 dl vehnäjauhojan. 2 tl kardemummaa1 ½ pussia kuivahiivaan. 80 g voitan. 500 g tuoreita tai pakastemustikoita1 ½ dl sokerian. 2 rkl perunajauhojavoiteluun munaaValmista pullataikina. Kauli kohonnuttaikina levyksi ja nosta se leivinpaperille.Pienen osan taikinasta voi jättää piirakankoristeluun. Sekoita mustikat, perunajauhotja sokeri. Levitä seos taikinan päälle.Voitele taikinaosat munalla. Paista 220asteessa noin 15–20 minuuttia.Tärkeää ruokavaliossasi?Raaka-aineiden tuoreus ja puhtaus. Pidäntuorepastasta, tuoreista vihanneksista,salaatista sekä hedelmä- ja kasvismehuista.Talvella suosin höyrytettyjä vihanneksia.Mitä nautit aamiaiseksi?Ihan ensimmäiseksi juon 3–4 lasillista yönyli seisonutta vettä, johon lisään hyppysellisenmineraalisuolaa. Aamiaiseeni kuuluumyös maitohappobakteeria sisältävää mehua,kokojyväpuuroa sekä iso kupillinenvahvaa vihreää teetä.Suolaista vai makeaa?Sekä että. Jos verensokerini laskee,syön mieluiten jotain suolaista,esimerkiksi ruisleipää. Aterian jälkeenkaipaan makeaa, kuten palansuklaata cappuccinon kanssa.Lempijuomasi?Vesi ja samppanja.Lempijuustosi?Hienostunut ja pehmeä Président Madrigalleivän päällä ja vuohenjuusto salaatissa.Herkuttelupaheesi?Rakastan muffinsseja!Mustikka-, suklaa- japorkkanamuffinssitovat ihania. Jos näenjossain hyvännäköisiämuffinsseja,minun on ainaostettava yksi.Bravuurisikeittiössä?En kokkaa paljonkaankotona,koska työni on niinliikkuvaista. Jos kokkaan,teen jotain nopeaaja helppoa, kuten tuorepastaatuoretomaatti–tonnikalakastikkeenkanssa.Suomalaiset suosikkimakusi?Varhaisperunat, lohi, mäti ja karjalanpiirakat.Talven suosikkiherkkusi?Höyryävät keitot, kuten kirkas lohikeittolämpimän ruisleivän kanssa. Myös makeaatulee syötyä talvella tavallista enemmän.Pariisissa nautin usein tarte tatin -omenapiiraancappuccinon kanssa.Mitä makuja kaipaat maailmalta?Italiassa juuri pyydetty kala oliiviöljyn,sitruunan ja valkosipulin kera on parhaitamakuja mitä voi olla. Italiassa myös hedelmät,kuten persikat, maistuvat uskomattomanmehukkailta.Mieleenpainuvin makumuistosi?Olin joka kesä 15-vuotiaaksi asti töissäheinäpellolla isäni sukulaistentilalla. Sinne tuotiin aina vastaleivottuamustikkapiirakkaaja kahvia. Samat tuoksuttuovat vieläkin nuo ihanatmuistot mieleen. •48 etiketti 1/2011

•| Loppusointu | Raisa Karilainen | kuva Tuomas Kolehmainen | juomasuositus Alko | astiat ja tekstiilit Stockmann p. (09) 1211 |Sitruunaruohoinen crème brûlée 4 annosta1 1/2 dl kookosmaitoa1 dl kuohukermaa1 dl kevytmaitoa2 kpl sitruunaruohoa1/2 dl sokeria4 keltuaista1 tl limetin mehuaPinnalle:ruokosokeria1. Paloittele sitruunaruohotnoin senttimetrin mittaisiksipaloiksi ja yhdistä ne kookosmaidon,kerman ja kevytmaidonkanssa. Kuumenna seoskiehuvaksi kattilassa.2. Sekoita keltuaiset ja sokerikeskenään tasaiseksi. Vältäturhaa vaahdottamista.3. Siivilöi sitruunaruohonpalat pois kerma–maidosta jayhdistä neste varovasti sekoittaenkeltuais–sokeriseokseen.Mausta limetin mehulla.4. Kaada seos pieniin vuokiin.Kypsennä vuokia 110-asteisessauunissa 50–60 minuuttia elikunnes vanukkaat ovat kauttaaltaankypsiä. Vanukasseossaa olla hiukan tytisevä mutteijuokseva.5. Jäähdytä vuokia viileässä vähintäänneljä tuntia, mieluitenyön yli.6. Ripottele ennen tarjoiluavanukkaan pintaan ruokosokeriaja paahda sokeri kauniinruskeaksi joko grillivastuksenalla tai nestekaasupolttimella.Tarjoa heti.Sitruunaruohon voi jättääohjeesta myös pois. Tällöinvanukas maistuu voimakkaamminkookokselta. •Juomasuositus:Tämän aasialaisittainvalmistetuncrème brûléen elipaahtovanukkaankanssa tarjottavaksisopii mainiostimuscat-kuohuviini.Kokeilla kannattaa myösitalialaista helmeilevää valkoviiniämoscato d´astia.1/2011 etiketti 49

KEVÄTKAUDEN KURSSIT JA MAISTELUTILAISUUDETSaksan ja Itävallan viinit -maistelutilaisuusSaksa ja Itävalta ovat klassisia ja mielenkiintoisia viinimaita.Ne ovat lisäksi varsin ajankohtaisia, sillä ne ovat onnistuneet myösuudistumaan, ja niiden suosio on kasvussa. Tilaisuudessa tutustutaanmaiden viinityyleihin ja keskitytään etenkin Riesling- jaGrüner Veltliner -rypäleisiin. Maistelun lomassa pohditaan viineillesopivia ruokakump paneita. Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia.Luennon jäsenhinta on 19 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 14–25 €.Etelä-Afrikan viinit -maistelutilaisuusLöydä uusiamakuelämyksiäAlkon Etikettiklubin kursseilla pääset löytöretkeilemäänviinien kiehtovassa maailmassa. Kursseillevoivat osallistua kaikki Etikettiklubin jäsenet seuralaisineen.Jos et vielä ole klubilainen, tervetuloamukaan. Jäsenedut ja liittymisohjeet ovat tämänaukeaman oikeassa alanurkassa.Kevään kurssitarjonnan tuorein tilaisuus keskittyyajankohtaisiin Saksan ja Itävallan viineihin ja etenkinkiin toisiin Riesling- ja Grüner Veltliner -rypäleisiin.Samaan aiheeseen pureutuu myös Etikettiklubinseuraava viini opas, jonka kaikki klubilaiset saavatpostitse huhtikuussa.Edellisellä kurssikaudella mukana ollut samppanjapruuvioli niin suosittu, että se on mukana myöskevään kurssitarjonnassamme. Ja vaikka vielä eletääntalvea, kevät ja kesä tulevat pikemmin kuin arvaamme.Siksi ohjelmassa on myös kaksi aurinkoista maistelutilaisuutta:Etelä-Afrikan ja kesäajan viinit.Tutustu kurssitarjontaamme ja tule mukaanlöytämään uusia makuelämyksiä. Etikettiklubin kurssittapaavat täyttyä varsin nopeasti, joten kannattaailmoittautua heti ilmoittautumisajan alkaessa.Aura Hedengren,klubimestariMaistelutilaisuudessa tutustutaan Etelä-Afrikan viinikulttuuriin,viini tyyppeihin ja viinikuulumisiin. Maistelu painottuu punaviineihin,mutta koska kesäkin on tuloillaan, valkoisiakaan ei ole unohdettu.Tilaisuuteen kuuluu tiivis johdatus, jonka jälkeen viinejä maistellaankeskustellen ja kysellen. Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia.Luennon jäsenhinta on 19 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 10–20 €.Kesäajan viinit -maistelutilaisuusSamppanjapruuviViini tutuksiKevät ja kesä juhla-, grilli- ja kalaruokineen ovat jo ovella. Muttamillaiset viinit sointuvat yhteen kesäisten herkkujen kanssa?Tilaisuudessa maistelet kevät- ja kesäkauden ajankohtaisia uutuusviinejäja saat hyviä vinkkejä, miten yhdistelet niitä kesäsesonginherkkuihin. Tilaisuus alkaa lyhyellä esittelyllä, jonka jälkeen viinejämaistellaan ja niistä keskustellaan. Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia.Luennon jäsenhinta on 19 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 9–19 €.Mitä ovat non vintage, blanc de blancs, blanc de noir, vintage jarosee? Millaisia ne ovat tyyliltään, ja miten ne eroavat toisistaan?Tervetuloa odotettuun maistelutilaisuuteen, jossa voit omillaaisteillasi kokea, miksi samppanja on kuohuviinien kuningas. Illanaikana uppoudutaan samppanjoiden kiehtovaan ja monivivahteiseenmaailmaan sekä tutustutaan myös luksussamppanjaan.Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia.Luennon jäsenhinta on 17 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 32–50 €.Erinomainen peruskurssi harrastuksensa alkutaipaleella olevilleviininystäville. Saat perustiedot viineistä ja opit, miten viinejäkannattaa maistella, jotta niiden aromimaailma avautuisi mahdollisimmanantoisasti. Pääset löytämään eroja ja oppimaan omienaistiesi kautta. Kurssi ei vaadi aiempaa viinitietämystä tai maistelukokemusta.Kurssi kestää 1,5–2 tuntia.Luennon jäsenhinta on 19 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 6–13 €.

Kurssit ja maistelutilaisuudet – Kevät 2011Paikkakunnat ja ajankohdat (viim. ilm. päivä suluissa)HELSINKIAlkon koulutustila, Salomonkatu 1, 2. krs (ovikello)Viini tutuksi ke 30.3. klo 17.00 (to 17.3.)ke 6.4. klo 17.00 (to 24.3.)to 14.4. klo 17.00 (to 31.3.)Etelä-Afrikan viinit to 31.3. klo 17.00 (to 17.3.)ti 5.4. klo 17.00 (to 24.3.)ke 13.4. klo 17.00 (to 31.3.)to 12.5. klo 17.00 (to 28.4.)Saksan ja Itävallan viinit to 7.4. klo 17.00 (to 24.3.)ti 12.4. klo 17.00 (to 31.3.)ke 4.5. klo 17.00 (ti 19.4.)ke 11.5. klo 17.00 (to 28.4.)Samppanjapruuvi ke 27.4. klo 17.00 (ti 12.4.)to 5.5. klo 17.00 (ti 19.4.)ti 10.5. klo 17.00 (to 28.4.)to 19.5. klo 17.00 (to 5.5.)Kesäajan viinit ke 18.5. klo 17.00 (to 5.5.)ti 24.5. klo 17.00 (to 12.5.)ke 25.5. klo 17.00 (to 12.5.)JYVÄSKYLÄ Alko keskusta, Kauppakatu 24Saksan ja Itävallan viinit ma 4.4. klo 18.00 (ke 23.3.)Kesäajan viinit ma 23.5. klo 18.00 (ke 11.5.)KOKKOLA KPO:n saunatilat, Prismantie 1Kesäajan viinit ke 8.6. klo 18.00 (ke 25.5.)KUOPIOTechnopolis Kuopio, Microkatu 1, M-osaEtelä-Afrikan viinit ti 5.4. klo 18.00 (to 24.3.)Samppanjapruuvi ke 13.4. klo 18.00 (to 31.3.)Saksan ja Itävallan viinit ti 3.5. klo 18.00 (ti 19.4.)Kesäajan viinit to 26.5. klo 18.00 (to 12.5.)LAHTI Alkon koulutustila, Kauppakatu 18Viini tutuksi to 7.4. klo 18.00 (to 24.3.)Saksan ja Itävallan viinit ke 4.5. klo 18.00 (ti 19.4.)Samppanjapruuvi to 19.5. klo 18.00 (to 5.5.)Kesäajan viinit to 9.6. klo 18.00 (ke 25.5.)OULU Alkon aluetoimisto, Kirkkokatu 14Etelä-Afrikan viinit to 7.4. klo 18.00 (to 24.3.)Saksan ja Itävallan viinit ti 17.5. klo 18.00 (to 5.5.)Kesäajan viinit ke 8.6. klo 18.00 (ke 25.5.)ROVANIEMIAlkon aluetoimisto, Hallituskatu 20 A, 2. krsEtelä-Afrikan viinit ke 27.4. klo 18.00 (ti 12.4.)Kesäajan viinit to 9.6. klo 18.00 (ke 25.5.)SEINÄJOKI Itämäentalo, Itämäentie 3Saksan ja Itävallan viinit to 7.4. klo 18.00 (to 24.3.)Samppanjapruuvi to 19.5. klo 18.00 (to 5.5.)Kesäajan viinit to 9.6. klo 18.00 (ke 25.5.)TAMPEREAlkon aluetoimisto, Aleksanterinkatu 22 b, 3. krsSaksan ja Itävallan viinit ti 3.5. klo 18.00 (ti 19.4.)Kesäajan viinit ti 31.5. klo 18.00 (to 19.5.)TURKUAlkon aluetoimisto, Linnankatu 11 AEtelä-Afrikan viinit ti 5.4. klo 18.00 (to 24.3.)Saksan ja Itävallan viinit ke 27.4. klo 18.00 (ti 12.4.)Kesäajan viinit to 19.5. klo 18.00 (to 5.5.)to 9.6. klo 18.00 (ke 25.5.)VAASAAlkon aluetoimisto, Kauppapuistikko 9–11, 2. krsSaksan ja Itävallan viinit to 14.4. klo 18.00 (to 31.3.)Samppanjapruuvi to 28.4. klo 18.00 (ti 12.4.)Kesäajan viinit to 26.5. klo 18.00 (to 12.5.)ILMOITTAUTUMINENHelsingin kursseille voit ilmoittautua keskiviikosta 9.2.2011alkaen. Muiden kurssien ilmoittautumiset alkavat keskiviikkona16.2.2011. Ilmoittautumispuhelinnumero on 020 711 5500(ark. 9–16).Huom! Ilmoittautumisesi on sitova, sillä kaikkien kurssilaistenosuus viinien yhteishinnasta määräytyy myös sinun mukanaolosiperusteella. Jos et pääsekään kurssille, voit pyytää vaikkaystäväsi tilallesi.Kurssia ei järjestetä, jos kurssille ilmoittautuneita on alle 10.Tällöin kurssilaisille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja kurssia eilaskuteta.HINNAT JA LASKUTUSKurssilaskun loppusumma koostuu kahdesta osasta:luennosta sekä kurssilaisen osuudesta juomien yhteisostoon.• Kurssien luentohinta sisältää luennon sekä kurssimateriaalin.• Maisteltavat juomat hankitaan Etikettiklubin avulla kurssilaistenyhteisostona. Ne laskutetaan Alkon vähittäismyyntihinnanmukaan, ja kustannus jaetaan sellaisenaan osallistujienkesken. Yhden kurssilaisen osuus kustannuksista riippuu siisosallistujamäärästä.• Osallistujamäärän kasvaessa yhden kurssilaisen osuuskustannuksista pienenee.• Kurssin korkein mahdollinen hinta on luennon hinta +yhteishankintana ostettavien juomien hintahaarukan korkeinhinta.• Kurssit (sekä luennon hinta että juomat) laskutetaan viimeisenilmoittautumispäivän jälkeen.LIITY ETIKETTIKLUBIINHuomaa, että kursseille voivat osallistua vain Alkon Etikettiklubinjäsenet seuralaisineen. Jos et ole vielä jäsen, liity pikimmitenja tule nauttimaan viinillisestä tiedosta.Etikettiklubin jäsenenä saat• Etiketin, neljästi vuodessa ilmestyvän ruoka- jajuomalehden suoraan kotiisi• osallistua Etikettiklubin monipuolisilleolut- ja viinikursseille• useamman kerran vuodessa kiehtovan,20-sivuisen juomaoppaan• kuukausittaisen sähköisen jäsenkirjeen,joka sisältää viinillistä tietoa, ajankohtaistaasiaa sekä ennakkotietoa uusista javarattavista tuotteista• pääsyn jäsensivuillemme, joilla voit perehtyä kuukaudenjuomatyyppiin ja muuhun säännöllisesti ilmestyvään uuteensisältöön• viinillisiä etujaETIKETTIKLUBIN PIENI olutoPASOLUTTyypIT ja rUOKaALKO_OLUTOPAS_A5_C5.in d 1 21.10.2010 15.10Vuosijäsenyys maksaa vain 19 €, ja liittyminen käy kätevästi• netissä, www.alko.fi/etikettiklubi• puhelimitse, 020 711 715 (ark. 9–16)ILMOITUS

Ruoka, juoma, välineet,keittiöt, matkailu, ravintolat,ihmiset, ilmiöt. Kaikki.TuTusTu! Klikkaa osoitteeseen www.glorianruokajaviini.fi/tilaa