ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

1LUPAPÄÄTÖSNro 73/11/1Dnro PSAVI/23/04.08/2011Annettu julkipanon jälkeen26.8.2011ASIALUVAN HAKIJATEläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, ReisjärviAho Harri, Hilliaho Pekka ja Saartoala Marko perustettavan yhtiön lukuunc/o Marko SaartoalaYlilestintie 12185900 Reisjärvi

3HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULOHarri Ahon, Pekka Hilliahon ja Marko Saartoalan eläinsuojan toimintaakoskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon3.2.2011.TOIMINTA JA SEN SIJAINTIToiminta sijoittuu Reisjärven kunnan Reisjärven kylään tiloille Savola RN:o691-403-3-211 ja Eteläjoki RN:o 691-403-11-43 noin neljä kilometriä Reisjärvenkeskustasta etelään.LUVAN HAKEMISEN PERUSTEEläinsuojan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen1 §:n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella.LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTAYmpäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainenviranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmäneläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa.HAKEMUKSEN SISÄLTÖToimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanneKyseessä on uuden eläinsuojan toiminta. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään.Alueella ei ole asema- eikä yleiskaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassatilakeskus on alueella, joka on osoitettu mk-6-merkinnällä. Merkintämk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnälläosoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisestimaatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöönsekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa javirkistyskäyttöä. Lisämerkintä mk-6 tarkoittaa Kalajokilaakson aluetta, jossayksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maataloudenja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon jaympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadunparantamiseen. Lisäksi toiminta sijoittuu maakuntakaavassa osoitetullekulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisestitärkeälle alueelle. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueidenmaiseman, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä.

Toiminta4Eläintilat ja tuotantoSuunnitellussa eläinsuojassa on tilat 160 lypsylehmälle, 24 hieholle ja 73vasikalle.Hakijat ovat pitkään harjoittaneet maidontuotantoa kukin omassa yrityksessään2–4 kilometrin etäisyydellä Reisjärven keskustasta. Lypsykarjarakennuson pihatto, jossa on makuuparret kuudessa rivissä ja ruokintapöytäkeskellä jakamassa lehmät kahteen laumaan. Ruokinta tapahtuu traktorikäyttöiselläapevaunulla kerran päivässä. Lantakäytävät ovat ritiläkäytäviä,joiden alla on lietekuilut. Lypsy tapahtuu kahdella lypsyrobotilla. Pihatontoisessa päässä on ns. normaalilehmät ja toisessa päädyssä tarkkailtavienja hoitoa tai toimenpiteitä vaativien, ummessa olevien, poikivien sekä vasikoidenosastot. Lypsyrobotit lypsävät myös tarkkailtavia eläimiä ns. kaksoiskierronkautta.Tilan vuosittainen tuotanto on 1 500 000 litraa maitoa ja 15 000 kg lihaa.Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittelyLanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Lanta on suunniteltu varastoitavaksikattamattomassa kumisessa lietealtaassa, jonka tilavuus on 5 555m 3 . Lietekuilujen tilavuus on hakemuksen mukaan 1 257 m 3 . Lieteallas täytetäänaltapäin ja lietekuilut toimivat valutuksella. Lietelanta kulkeutuu ns.slalomjärjestelmän kuljettamana lietealtaaseen. Järjestelmä pumppaa säädetyinvälein lietepinnan korkeammalle kuiluston alkupäässä, jolloin lieteliikkuu varmasti eteenpäin. Pumppauskohdasta poistetaan kaasuja imurillaalakautta.Suunniteltu lieteallas rakennetaan maaperältään kovalle, hyvin ko. rakentamisellesopivalle paikalle. Paikalla on tehty maaperätutkimus. Lieteallassijoitetaan kokonaan maanpinnan tason alapuolelle, jolloin minimoidaanmahdolliset reunavallien sortumisriskit. OGASHI Oy:n maahantuomallaEPDM-kumialtaalla on MMM:n antama lietealtaan ennakkohyväksyntä. Lietealtaanasennuksessa ovat mukana asiaan perehtyneet myyjäliikkeenasentajat. Kumialtaan pohjalle asennetaan salaojitus vedenkertymisen estämiseksi.Salaojat varustetaan näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellätarkastuskaivolla. Allaskumin alle asennetaan myös kaasunpoistoputket.Altaassa olevaa lantaa voidaan sekoittaa traktorikäyttöisellä potkurisekoittimellako. tarkoitukseen suunnitelluissa sekoituspisteissä. Sekoittimentai lietepumpun kuorma lepää säiliönpohjaan asennettujen betonilaattojenpäällä. Salaojien, kaasunkeräysputkien sekä betonilaattojen asennuksettehdään asennusohjeen mukaisesti. Lieteallas tyhjennetään vuosittain.Säiliö täytetään ja tyhjennetään erillisestä täyttö/tyhjennyskaivosta.Kaivosta menee yhdysputki säiliön pohjan alta säiliöön. Säiliön täyttö alakauttaei riko lietteen pintakerrosta, mikä vähentää merkittävästi hajuhaittoja.Puristenesteille tulee omat kaivot laakasiilojen viereen. Kaivoon kertyväneste levitetään pelloille nurmen korjuun jälkeen lannoitteeksi. Säilörehunraaka-aine esikuivataan, joten puristenesteitä kertyy merkittävimmin ainoastaanhyvin märkinä korjuukausina, useimmiten ei juuri ollenkaan. Laskennallinenpuristenesteen määrä esikuivatulla rehulla on noin 150 m 3vuodessa. Hakemuksen mukaan laakasiiloihin tehdään säilörehua 2 916tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan kahteen keräilykaivoon, joiden

5yhteistilavuus on 25 m 3. Kaivot tyhjennetään lietesäiliöön. Puristeneste levitetäänkarjanlannan mukana pelloille.Lietelanta levitetään peltoon urakoitsijoiden multaavilla koneilla keväisin jakesällä. Kaikessa lannankäsittelyssä noudatetaan voimassa olevia ympäristötuenmukaisia käsittelyohjeita ja levitysmääriä sekä suojakaistoja ja-alueita. Myös lähiasutus huomioidaan lannan sekoitus- jakäsittelyajankohtia ja -tapoja valittaessa. Talven aikana kertyvä rehuistaym. muodostuva kuiva biojäte varastoidaan tyhjässä laakasiilossa ja levitetäänurakoitsijan toimesta pellolle syyskesällä ennen peltojen kyntöä.Lannanlevitykseen hakijalla on käytettävissä yhteensä 293 hehtaaria peltoa,josta hakijan omaa on 113,6 hehtaaria, vuokrapeltoa 6,6 hehtaaria jasopimuspeltoa 173 hehtaaria. Lanta levitetään pellolle siten, että viikoilla17–22 levitetään 50 %, viikoilla 26–28 30 % ja viikoilla 32–35 20 % lantamäärästä.Maidonkäsittelyn jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Osa niistä käytetäänensin navetan huuhtelu- ja pesuvetenä. Vedet levitetään lietelannan joukossapellolle. Maitohuoneen jätevedet, 500 m 3 vuodessa ja eläinsuojanmuut pesuvedet, yhteensä 250 m 3 vuodessa johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojanwc-vedet johdetaan erilliseen umpikaivoon.Jätteet ja varastointiTavanomaisia sekajätteitä ja muovia syntyy toiminnassa vähän (neljä tonniavuodessa) ja ne käsitellään kunnan jätteenkäsittelyohjeen mukaan lajitellen.Ongelmajätteitä (200 kg vuodessa) syntyy lähinnä koneiden akuistaja öljyistä, jotka toimitetaan keräyspisteisiin. Lisäksi tulee maidonkäsittelylaitteidenpesu- ja huuhdevesiä, säilörehun puristenestettä sekä vaihteleviamääriä biojätettä, pääasiassa säilytyksessä ja käsittelyssä pilaantuvia rehuja.Pilaantuneet rehut (30 t vuodessa) kompostoidaan tyhjässä säilörehusiilossaja käytetään lannoitteena pellolla. Kuolleiden tai lopetettujeneläinten raadot hävitetään toimittamalla ne järjestettyyn valtakunnalliseenraadonkeräilyyn. Kuolleiden eläinten määräksi arvioidaan aikaisemmankokemuksen perusteella noin 10 pikkuvasikkaa (6 %), 5–8 lypsylehmää jasatunnaisesti jokin sairastunut nuori nauta. Yhteensä kuolleita eläimiä arvioidaanolevan vuosittain noin kuusi tonnia.Yhtiön tontilla tulee olemaan säiliö työkoneiden polttoöljylle. Säiliökoko onenintään 5 000 litraa. Säiliö sijoitetaan apevaunun varastohalliin tai navetanviereen. Säiliö varustetaan suoja-altaalla tai se on ns. kaksoisvaippasäiliö.Säiliö varustetaan lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella.Muita öljytuotteita säilytetään tilalla enintään 200 litraa apevaununsäilytystiloissa. Muita käytettäviä ja varastoitavia kemikaaleja ovat lypsyrobottienpesuaineet (4 x 60 litraa), tilatankin pesuaine (2 x 60 litraa) ja muutpesuaineet (enintään 60 litraa). Pesuaineet varastoidaan asianmukaisesti.LiikenneHakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että yhdestäkolmeen henkilön työmatkaliikenne ja toiminnan vaatima asiointi päivittäinajetaan henkilöautolla. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinlääkärija seminologi käyvät tarpeen mukaan. Rehukuljetuksia raskaalla kalustollaon noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Muuta tavarankuljetusta jakeluautoilla onsatunnaisesti. Tavanomainen maatalousajo tapahtuu traktoreilla sesonkiluonteisesti.Merkittävimmät huiput ovat kevättöiden, rehunkorjuun ja puintikaudenaikaan.

Muu toimintaEläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö6Tulevien tuotantorakennusten ympärillä oleville lähipelloille on aina olluttyösesonkeihin liittyvää maatalousliikennettä nykyisistä talouskeskuksistaja tulee luonnollisesti olemaan rakennusten sijainnista riippumatta. Sitentulevaan tuotantoon liittyvä sisäinen maatalousliikennettä nykyisistä talouskeskuksistaja tulee luonnollisesti olemaan rakennusten sijainnista riippumatta.Siten tulevaan tuotantoon liittyvä sisäinen maatalousliikennenaapuruston läheisyydessä lisääntyy huomattavasti vähemmän kuin yrityksenkokoluokasta voisi päätellä. Osakkaiden omista pelloista merkittäväosa samoin kuin erilaiset sopimusalat keskittyvät varsin hyvin tuotantokeskuksenlähelle ja tähän asiaan pyritään edelleen saamaan parannusta erilaisillatilusjärjestelyillä, esimerkiksi vuokrasopimuksilla ja tilusvaihdoilla.Näin saadaan suuri osa peltoliikenteestä pysymään viljelysteillä etäämpänäasutuksesta.Tila liittyy paikallisen vesiosuuskunnan vedenjakeluverkostoon. Vedenjakeluhäiriötilanteessavesi otetaan Pekka Hilliahon vesikaivosta ja Vuohtojärvestä.Asutus ja maankäyttöTuotantokeskus sijoittuu noin 5,5 kilometrin etäisyydelle Reisjärven keskustasta.Paikka on valittu hakemuksen mukaan siten, että merkittävä osaosakkaiden pelloista on sen välittömässä läheisyydessä. Alue on perinteistämaatalousaluetta. Navetan ja lähimmän asutuksen välissä on suojametsikkö.Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijoittuvat noin 300 metriäluoteeseen ja 340 metriä kaakkoon suunnitellusta eläinsuojasta. Etäisyyslietealtaasta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on 260 metriä.Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalueTuotantorakennus, lannanvarastointisäiliö tai lannanlevityspellot eivät sijaitsepohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituillatulva-alueilla.Tuotantorakennus, lietesäiliö ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Reis-Vuohtajärven 53.053 vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee lisäksiEteläjoen 53.055, Lestinpuron 53.056, Köyhänjoen 53.054 ja Kalajanjärven53.052 vesistöalueilla. Vesistöalueet laskevat Kalajanjoen kautta Kalajoenyläosan alueelle.Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöönHakemuksen mukaan toiminta ei lisää merkittävästi ympäristöön kohdistuviahaittavaikutuksia.Arvio toimintaan liittyvistä riskeistäHakemuksessa on arvioitu toiminnan mahdollisia riskejä. Lietelannan käsittelyja varastointi aiheuttaa valuma- ja päästöriskiä. Eläinsuojassa on palojasavuvahinkoriski. Veden- ja sähkönjakelussa voi olla toimituskatkoksia.Polttoainesäiliöistä tai koneista voi aiheutua öljyvahinko. Riskejä ovat myösilkivalta ja eläinaktivismi. Tilalle tehdään toimintaohjeet häiriötilanteisiin.

7Toiminnasta häiriötilanteissa hakemuksessa on esitetty, että lietesäiliöntäyttö ja tyhjennys suoritetaan erillisen tyhjennyskaivon kautta. Säiliössä onalla salaojaputket, jotka on johdettu tarkastuskaivoihin säiliön tiiveyden tarkistamiseksi.Säiliön alle asennetaan kaasunpoistoputket. Säiliö tyhjennetäänvuosittain ja tarkistetaan säiliön tiiviys. Säiliön ympärillä on suoja-aitaestämässä ihmisten ja eläinten joutumisen säiliöön. Tulipalojen varalta tuotantorakennusvarustetaan palontorjuntasuunnitelman mukaisella palohälytinjärjestelmälläja riittävällä sammutuskalustolla. Navetassa ilmastointi toimiipainovoimaisesti ilman sähköä. Kennolevyikkunat aukeavat mekaanisesti.Tuotantoyksikössä on sähkökatkoksessa käynnistyvä varavoimalaite.Tietojärjestelmät on suojattu akkuvarmistuksella ja kaikki sähköjärjestelmäton suojattu ylijännitesuojauksella. Lypsyrobottien tietojärjestelmät on suojattuerikseen. Ovet pidetään lukittuina ja tontilla on valvontajärjestelmä.Häiriötilanteissa vesihuolto varmistetaan Pekka Hilliahon makeanvedenkaivon ja Vuohtojärven veden avulla.Tilalla varastoidaan aina useita kuutioita imeytykseen soveltuvaa kuivikemateriaalia,jota voidaan käyttää esimerkiksi öljyn ja lietelannan vuotojenimeytykseen.Lietealtaan osalta vahingonvaaraan on varauduttu siten, että lietealtaan sijoittaminenkokonaan maanpinnantason alle ja säiliön tyhjentäminen erillisestätyhjennyskaivosta minimoivat sortumisvahingosta aiheutuvan päästönmahdollisuuden. Lietesäiliön ulkopuolella sijaitsevat sekoituspisteet perustetaankantamaan traktoria ja betonipohjalaatta suojaamaan allaskumiasekoittimen mekaanisilta vaurioilta.Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstäHakemuksen mukaan lietelannan syyslevitystä vältetään mahdollisuuksienmukaan. Lannan levityksessä käytetään multaavia ja/tai sijoittavia levitystekniikoita.Seurataan esimerkiksi biokaasun, lannan fraktioinnin yms. tekniikankehittämismahdollisuuksia tilalla.HAKEMUKSEN KÄSITTELYHakemuksen täydentäminenHakemusta on täydennetty 17.3.2011 toiminnankuvauksella, eläinsuojanmuuttuneilla pohja- ja asemapiirroksilla ja 5.4.2011 eläinsuojan suunnitelmapiirroksillasekä 6.4.2011 lietealtaan rakentamissuunnitelmalla, alueenkartalla, lietealtaan piirustuksilla, pohjatutkimusraportilla ja lietealtaanasennusohjeella.Hakemuksesta tiedottaminenHakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Reisjärven kunnan jaPohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 19.4.–19.5.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Reisjärvenkunnassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksenjulkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta onpyydetty lausunnot Reisjärven kunnalta, Reisjärven kunnan ympäristönsuojelu-ja kaavoitusviranomaisilta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liiken-

8ne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) ja patoturvallisuusviranomaisenaKainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).Lausunnot1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusHakijat hakevat ympäristölupaa uuden lypsykarjapihaton toiminnalle. Tuotantorakennus,lannanvarastointisäiliö tai lannanlevityspellot eivät sijaitsepohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulvaalueilla.Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle.Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) on tilakeskusalueella, joka on osoitettu mk-6-merkinnällä. Merkintä mk tarkoittaamaaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisiamaaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen jamuihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaantukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Lisämerkintämk-6 tarkoittaa Kalajokilaakson aluetta, jossa yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muidenmaaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestäväänkäyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen.Lisäksi toiminta sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle kulttuuriympäristöntai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeälle alueelle. Alueidensuunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maiseman, kulttuuri-ja luonnonperintöarvojen säilymistä.Tuotantorakennus, lietesäiliö ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Reis-Vuohtajärven (53.053) vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee lisäksiEteläjoen (53.055), Lestinpuron (53.056), Köyhänjoen (53.054) ja Kalajanjärven(53.052). Vesistöalueet laskevat Kalajanjoen kautta Kalajoenyläosan alueelle.Oulujoen–Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen–Iijoenvesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010–2015: Osa 2) todetaan,että Kalajoen yläosan ekologinen tila on keinotekoisesti tai voimakkaastimuutettu vesistö. Alueilla tarvitaan nykykäytännön lisäksi lisätoimenpiteitätilan parantamiseksi.Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueelle soveltuvat keskeiset maataloutta koskevatlisätoimenpiteet Kalajoen vesistöalueella ovat (Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueentoimenpideohjelma 2010–2015: Osa 2):- toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojenlannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita- toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi- laajennetaan peltoalueiden kuivatusvesien puhdistamiseksi monivaikutteistenkosteikkojen yleissuunnitelmien kattavuutta- perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja- vähennetään monivuotisten nurmien pintalannoitustaToimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulisi soveltuvin osin huomioidavesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Maataloutta koskevien vesienhoidontehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja le-

9vittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin jalannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa onotettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristönpilaantumisen vaaraa.Eläimiä ei laidunneta. Hakemuksen mukaan tässä vaiheessa ei ole suunnitteillajaloittelutarhaa. ELY-keskuksen mielestä on lupamääräyksiin tästähuolimatta syytä asettaa määräykset suunnitelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella,mikäli myöhemmässä vaiheessa jaloittelutarha haluttaisiintoteuttaa.Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat–vastuualueen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää haetulle toiminnalle.2. Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainenToteaa lausunnossaan, ettei hakemuksesta ole huomautettavaa.3. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusPohjois-Pohjanmaan alueella patoturvallisuusviranomaisena toimii KainuunELY-keskus. Lietealtaiden seinämävalleja voidaan pitää patoturvallisuuslain4§ 3 momentin tarkoittamana jätepatona.Hakemuksessa on esitetty selvitys 5 555 m 3 lietealtaan toteuttamisesta:EPDM-kumilieteallas kaivetaan kokonaan maanpinnan alapuolelle. KainuunELY-keskuksen näkemyksen mukaan lieteallas hakemuksessa esitettyjensuunnitelmien perusteella ei ole patoturvallisuuslain tarkoittama patoeli seinämäinen tai vallimainen rakenne.Ympäristölupaan tulee muiden lakien perusteella antaa riittävät kunnossapitoaja tarkkailua koskevat määräykset.Hakijan vastineAluehallintovirasto on 23.5.2011 varannut hakijalle tilaisuuden vastineenantamiseen lausunnoista.Hakija ei ole antanut vastinetta lausunnoista.A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S UYmpäristöluparatkaisuPohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Harri Aholle, Pekka Hilliaholleja Marko Saartoalalle perustettavan yhtiön lukuun ympäristöluvan eläinsuojantoiminnalle Reisjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelmanmukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee.

Lupamääräykset10Eläinsuojat1. Eläinsuojat ja lannanvarastointitilat on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessaesitettyjen piirrosten mukaisesti; asemapiirros 11.3.2011,eläinsuojan pohja- ja leikkauspiirrokset 12.3.2011 (uudisrakennus) sekälietealtaan pohja- ja leikkauspiirrokset.2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 160 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 73 allekuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen,että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistälannantuottoa.Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely3. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta sekä toiminnassa muodostuvat pesuvedetja säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiiviiksi rakennetuissavarastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojentulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriönrakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4).Lietelannan, lietealtaaseen kertyvän sadeveden, pesuvesien ja säilörehunpuristenesteen 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään6 176 m³.Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvienvalumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvätsade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle.Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettäkorjata mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastoton tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain.Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriintai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltäväsiten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisenaineksen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osaltavähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %.Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaistakäsittelyä.Lannan ja jätevesien hyödyntäminen4. Lieteallas tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymästämateriaalista. Käytettäessä EPDM-kumimateriaalia saa säiliönenimmäissyvyys olla korkeintaan kolme metriä. Lieteallas tulee varustaavähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla. Lietealtaan salaojituksen yhteyteentulee rakentaa tarkastusputki, josta on mahdollista saada vesinäytemahdollistenvuotojen havaitsemiseksi. Lieteallas tulee varustaa kaasunpoistoputkistolla,joka tulee rakentaa salaojaputkiston yläpuolelle lähellekumipintaa. Lietealtaan täyttö- ja tyhjennysalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksiesimerkiksi betonilla tai asfaltilla. Allas on täytettävä altapäin.

11Toiminnanharjoittajan tulee vähintään kolme kuukautta ennen rakennustoimenpiteisiinryhtymistä toimittaa ELY-keskukselle lietealtaan rakennussuunnitelma,jossa on tieto lietealtaiden rakennusmateriaalista (mm.EPDM-kumikalvon standardinmukaisuus, ainepaksuus ja laatu), suunnitelmasiitä miten mahdollinen pohjavesipaine huomioidaan rakentamisessasekä suunnitelma lietealtaiden salaojituksesta. Lietealtaiden sekä lietteenjohtamisrakenteiden tulee olla käyttövalmiina ennen toiminnan aloittamista.5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaantämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavallevastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskuksellelannan luovutussopimus.Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisellaeläinmäärällä vähintään 137 hehtaaria peltoa.Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaisetvuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin oleviennitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen(931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita.Lisäksi lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset,lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve.6. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistäkalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön,kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutontahaittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikälikuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueetpuhdistaa välittömästi. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille jalannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutontahajuhaittaa.Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian,viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä.7. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuusylittää 10 %. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai vedenkyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.–15.4. välisenä aikana.Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti jaaloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumistavesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaaei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö onkielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellälannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia.Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan.Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat jalannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannankäsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä.Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa,virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanistalannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavienluotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesienpilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkora-

12jan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle,kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksenjälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriäleveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineitakäytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueenviljelyyn.Jaloittelualue ja laiduntaminen8. Mikäli eläinsuojan yhteyteen tullaan perustamaan jaloittelutarha, tuleese varustaa reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhanjätevesien käsittelystä tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksenhyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen hankkeentoteuttamista.Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jotteiylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueellejohtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvälanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossaja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläintenväliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten,etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä eisaa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laiduntavieneläinten pääsy vesistöön tulee estää.Jätteet ja varastointi9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettäväsiten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaatai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaaympäristölle.Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassaehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla,jossa on reunallinen suojarakenne.10. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin.Polttoneste- ja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustantulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suojaaltaaseensekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla.Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisullavarustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitavariittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessäon oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka ontehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä.11. Jätehuolto on hoidettava Reisjärven kunnan alueella voimassa olevienjätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket,akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet,on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla onlupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi,paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisestihyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksitoimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa.

13Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Rehu on hyödynnettävälannoitteena pellolla.12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisenluvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai käsiteltävä muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleiden eläinten varastointia tuleevälttää. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastoinnintapahtua jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytyskontissa.Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä.Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenvetokirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuunmennessä ELY-keskukselle.Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:- tiedot eläinmääristä- tiedot toteutuneista lantamääristä- tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista- tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat- tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekäkäsittelytavoista- tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muistapoikkeuksellisista tilanteistaLietealtaan yhteydessä olevasta tarkastusputkesta tulee ottaa näyte kerranvuodessa. Näytteestä tulee analysoida ainakin kokonaistyppi, ammoniumtyppija lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit. Tarkkailua voidaan tarvittaessatarkentaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisentypen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon.Muut määräykset14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnastaaiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin taimuu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnastaei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikäyleistä viihtyisyyden alenemista.15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunuttai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisestapoikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttäväasianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi,päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisenestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselleympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvänympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä javarauduttava sen käyttöönottoon.

1417. Eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselleviimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä,muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiinryhtymistä.RATKAISUN PERUSTELUTLuvan myöntämisen edellytyksetYmpäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräyksetja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinääntai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävääympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista,erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnantai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnanvaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissatarkoitettua kohtuutonta rasitusta.Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminenvoidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähimmät naapureiden asuinrakennuksetsijoittuvat noin 300 metriä luoteeseen ja 340 metriä kaakkoonsuunnitellusta eläinsuojasta. Etäisyys lietealtaasta lähimpään naapurinasuinrakennukseen on 260 metriä. Kyseessä on uuden eläinsuojan toiminta,jolloin sovelletaan ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessaesitettyä suositusta uusien talouskeskusten ulkopuolellerakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyksistä häiriintyvässä kohteessa.Suosituksen mukaan hakemuksenmukaisen 1 180 eläinyksiköneläinsuojan tulisi normaaliolosuhteissa sijaita vähintään 310 metrin etäisyydellähäiriintyvästä kohteesta. Olosuhteet voidaan katsoa normaaleiksi,kun kyseessä on maatalousalueelle sijoittuva lypsykarjanavetta. Lähimmänasuinrakennuksen ja eläinsuojan välissä on metsää. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeenmukaan uusien lantaloiden etäisyys lähimpään häiriintyväänkohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä.Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetylläpaikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttääluvan myöntämisen edellytykset.Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista,käsittelystä ja levityksestä. Päätöksessä on annettu lietelannan varastointiinja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia määräyksiäja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävä peltoalalannanlevitykseen. Lannanlevityksessä käytetään multaavia ja/tai sijoittavialevitystekniikoita. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015mukaan Kalajoen yläosalla tarvitaan nykykäytännön lisäksi lisätoimenpiteitätilan parantamiseksi. Jokien tilaa voidaan parantaa hajakuormitusta vähentämällä.Lupamääräysten perustelutLuvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutuksetennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä

15varmistetaan eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessaesitettyihin paikkoihin. (lupamääräys 1)Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinteneläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemukseen liitetyssä pohjapiirustuksessaesitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2)Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseenmaataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta(931/2003). Päätöksen 4 §:n mukaan lietelannan varastotilojen tulee ollaniin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynytlanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet.Tilalla tulee olemaan lietelannan varastointitilavuutta hakemuksen mukaan6 812 m³. Puristenesteen keräilykaivojen tilavuus on yhteensä 25 m 3 . Säiliötilavuuttatarvitaan lietelannan, pesuvesien ja puristenesteen varastointiavarten yhteensä 5 398 m³. Sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan lietealtaassa778 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissäpinta-ala x 0,3 m.Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisenehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estääpohja- ja pintavesien suojelemiseksi.Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita jatyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyävälittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojenvuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminensuunnitelmien mukaisena.Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminämaahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaranvuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystävesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavatpuhdistustehot. Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin ensimmäinenkohdan mukaan haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta.Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperää ei saa pilata ja 8 §:n pohjavedenpilaaminen on kielletty. (lupamääräys 3)Uusi lieteallas voidaan rakentaa maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymästäEPDM-kumikalvosta tai sellaisesta kumikalvosta, jonka ainevalmistajallaon sertifikaatti, jossa on viittaus vuonna 2006 vahvistettuuneurooppalaiseen myös Suomessa akkreditoituun standardiin, SFS-EN13361 +A1 (synteettiset geoeristeet, toiminnalliset vaatimukset altaiden japatojen rakentamisessa). Lietealtaan pohjalle ja lietealtaan pohjatasonalapuolelle rakennettavien salaojaputkistojen ja tarkastusputken avullavoidaan tarvittaessa vesinäytteiden avulla varmistaa lietealtaan vesitiiveysja toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Kaasunkeräysputkistonavulla kaasut pääsevät kulkeutumaan pois altaan alapuolelta. Kaasut voivatkertyä altaan alapuolelle nostaen allasrakenteita ja näin heikentää altaankestävyyttä ja pienentää hyötytilavuutta. Rakennussuunnitelman toimittaminenPohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle EPDM-kumikalvon laadustaja ainepaksuudesta, mahdollisen pohjavesipaineen huomioimisestarakentamisessa sekä lietesäiliön salaojituksesta on tarpeen ympäristön pilaantumisenestämiseksi sekä valvonnallisista syistä. Lietealtaat tulee varustaaMMM:n rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisella,vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla. (lupamääräys 4)

16Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitäaiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuukarjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksentasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tuleeolla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 allekuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksiottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaisetenimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5)Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeenmaaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristönyleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.(lupamääräys 6)Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumienehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön jakasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävätylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteidenmäärää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistäänvuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lantakasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureillelannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisiapeltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää.Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeetestetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön.Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteenaluokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueitaja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 7)Jaloittelualueen tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten,että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaanehkäistä. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksisuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi.Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisenestämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriönrakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussaotetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteidenpuhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksestaja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettupinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeenpintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoittamalla eläintenpääsyä laitumelta veteen, vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön.(lupamääräys 8)Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojenestämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvollinenjärjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästäja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineidenmaaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisenestämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien japolttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 9 ja 10)Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollistaja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muullatavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään

17jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamallaongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niidenaiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 11)Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienianyleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisteneläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltäväEY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa,jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys12)Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnanosalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnanjärjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainenvoi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräystennoudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella jaraportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksentehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti.Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viidenvuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 13)Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään,vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisestaaiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimmantehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävätpäästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimienkehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta taitoiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajanon ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojenehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 14)Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisista tilanteista on määrätty viranomaistentiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollistenannettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiinryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisenehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvienhaittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan toiminnastavastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta,tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä,josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa.(lupamääräys 15)Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksiavähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallistenvaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisentekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksenjulkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa,SY564". (lupamääräys 16)Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräystenmukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaistamuutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaantiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaantarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiinja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 17)

VASTAUS LAUSUNTOIHIN18Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten,että menettelytavat jaloittelutarhan perustamiseksi on määrätty lupamääräyksessä8. Lupamääräyksessä 16 on määrätty, että toiminnanharjoittajantulee olla riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaankäyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.Kainuun ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä3, jossa on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojenkuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niissä havaitutpuutteet ja vauriot. Lupamääräyksessä 13 on annettu määräys lietealtaantarkkailusta.Luvan voimassaoloLupa on voimassa toistaiseksi.Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjenedellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvanvalvontaviranomaisen aloitteesta.Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai senaloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessaluvan lainvoimaiseksi tulosta.Lupamääräysten tarkistaminenLuvan saajan on viimeistään vuoden 2021 elokuun loppuun mennessä jätettäväPohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräystentarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirastovoi määrätä luvan raukeamaan.Hakemukseen on liitettävä muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemustakäyttäen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotostaja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojenehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudestaja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessaon lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta2020.PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOPäätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINENJos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvastapoikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET19Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6 - 8, 41 - 43, 45, 52, 55, 56 ja 100 §:tLaki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 §:tValtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiinpääsyn rajoittamisesta (931/2000)KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINENRatkaisuLupa-asian käsittelymaksu on 3 480 euroa.Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksestaJoensuusta.PerustelutVähintään 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksuon 3 480 euroa.Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritäänmaksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa(150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvostonasetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastonmaksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenmaksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystäperittävä maksu on 3 480 euroa.OikeusohjeValtiovarainministeriön asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

20MUUTOKSENHAKUPäätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.Juha AnttilaMari SallménPäätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellytympäristöylitarkastaja Mari Sallmén.Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 4821 842 tai vaihde 020 636 1020.MS/hhPäätös tiedoksiPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusKainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / PatoturvallisuusviranomainenReisjärven kuntaReisjärven kunta / YmpäristönsuojeluviranomainenSuomen ympäristökeskusLiiteValitusosoitus

LiiteVALITUSOSOITUSValitusviranomainenValitusoikeusValitusaikaValituksen sisältöValituksen liitteetPohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutostaVaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineenPohjois-Suomen aluehallintovirastoon.Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asiasaattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojeluntai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisetja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.Valitusaika päättyy 27.9.2011, jolloin valituksen on viimeistään oltava perilläPohjois-Suomen aluehallintovirastossa.Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaakoskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)- miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmäätoimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmintoimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitysasiamiehen toimivallasta- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoonValituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon.Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänäennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse,telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetunvalituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessatai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennenvirka-ajan päättymistä.Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedotkäyntiosoite: Linnankatu 1–3postiosoite:PL 293, 90101 Oulupuhelin: vaihde 020 6361 020telekopio: 08 - 3140 110sähköposti:kirjaamo.pohjois@avi.fiaukioloaika: klo 8–16.15OikeudenkäyntimaksuValittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaistensuoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistätapauksista, joissa maksua ei peritä.