Kompostien kiihdytin- aineiden vertailu - TTS

TIIVISTELMÄKompostin kiihdytinaineen tarkoituksena on nopeuttaa kompostoitumista.Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa erilaisista kompostoreissa käytettävistä kiihdytinaineistakuluttaja- ja jäteneuvonnalle. Vertailun tarkoituksena oli selvittää nopeuttavatkokiihdytinaineet kompostoimisprosessia ja voiko niillä estää kompostin jäätymisentalvella.Vertailussa kokeiltiin viiden kiihdytinaineen toimivuutta kahdessa erilaisessa ympärivuotiseenkäyttöön tarkoitetussa kompostorissa soveltaen ”Pohjoismaisen ympäristömerkinnäntoimivuuden testimenetelmää kompostoreille”. Lisäksi kokeessa oli verranteenakompostit, joissa ei käytetty kiihdytinainetta. Kokeessa mitattiin kompostimassojenlämpötiloja, kuiva-ainepitoisuuksia ja pH:ta sekä seurattiin mm. hajua. Kompostimassojenkypsyyttä arvioitiin aistinvaraisesti, laboratorioanalyysillä ja taimettumiskokeilla.Toimivuuskokeet aloitettiin ensimmäisellä täytöllä 31.08.2005 ja kokeet päättyivättyhjennykseen 02.08.2006 eli koejakso oli noin 11 kuukautta.Kokeen perusteella kiihdytinaineilla ei ollut vaikutusta kompostimassojen lämpötiloihin,kun kompostoitiin keittiöjätettä vastaavaa standardijätettä ja seosaineena käytettiinhöyläysjätettä. Verrannekompostit lämpenivät yhtä nopeasti kuin kompostit, joissakäytettiin kiihdytinaineita, kun kompostien täyttö aloitettiin. Verranekompostien keskilämpötilatkoko koejaksona tai eri ajankohtina kokeen aikana eivät poikenneet muidenkompostien lämpötiloista. Koko mittausjakson keskilämpötilat olivat Biolankompostoreidenkompostimassoissa +18…+20 astetta ja Milko-kompostoreiden kompostimassoilla+13...+14 astetta. Verrannekompostien maksimilämpötilat (+69 astetta)olivat myös yhtä korkeita kuin muissa komposteissa (+67…+72 astetta). Kiihdytinaineenkäytöllä ei ollut vaikutusta kompostimassan lämpötilaan talviaikanakaan, marrastammikuussa,jolloin ulkolämpötilan keskiarvot olivat pakkasen puolella (-4,2 …-0,7astetta). Ainoastaan keväällä, kun kompostien sulaessa komposteihin lisättiin kiihdytinainetta,verrannekompostien lämpötilat olivat hetkellisesti hieman muita alhaisemmat.Arvioitaessa kompostimassojen kypsyyttä aistinvaraisesti, laboratorio-analyysilläja taimettumiskokeilla erilaiset arviointitavat tukivat toisiaan. Kompostit eivät olleetkypsiä. Biolan-kompostoreiden kompostimassat soveltuivat maanparannukseen, pintamaahansekoitettuna tai istutusten katteeksi noin neljän ja puolen kuukauden kompostoinninjälkeen. Vastaavasti Milko-kompostoreiden kompostimassoista yhtä lukuun ottamattakaikki soveltuivat edellä mainittuun käyttötarkoitukseen yhdentoista kuukaudenkompostoinnin jälkeen. Kiihdytinaineiden käyttö ei parantanut merkittävästi kompostienravinnepitoisuutta, koska niiden käyttömäärät olivat pieniä. Kiihdytinaineen käyttökustannuksetkokeessa käytetyllä annostuksella olivat 0,1-2,51 euroa kuukaudessa.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 5

2 SUORITUS2.1 Tutkitut kiihdytinaineetVertailussa oli mukana viisi kiihdytinainetta. Kokeillut kiihdytinaineet olivat Bio Bactkompostiaine,GrowHow keittiön kompostieliksiiri, Kekkilän kompostiravinne, Nekokompostikiihdytin ja PuuCee biohajottaja. Bio Bact-kompostiaine oli nestemäinen jamuut olivat jauheita. Jauhemainen Neko kompostikiihdytin sekoitettiin haaleaan veteenennen kompostiin lisäämistä.Kiihdyttimien koostumukset vaihtelivat. GrowHow keittiön kompostieliksiiri jaKekkilän kompostiravinne koostuivat erilaisista mineraaleista ja kivennäisaineista. BioBact LUOMU-kompostointiaine, Neko kompostikiihdytin ja PuuCee biohajottaja sisälsivätmuun muassa entsyymejä, bakteerikantoja, sieni-itiöitä ja mikro-organismeja.(Taulukko 1).2.2 Kompostoreiden täyttö ja hoitoKutakin kiihdytinainetta kokeiltiin kahdessa erilaisessa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetussakompostorissa, jotka olivat Biolanin Pikakompostori 220 ja Milkokompostori.Biolanin tilavuus on 220 litraa (Kuva 1) ja hinta noin 400 euroa. Sen pohjaon umpinainen ja suotovesi poistuu pohjan suotovesiaukon kautta. Biolanissa on säädettäväventtiili, ilmanjakoputkisto ja poistoventtiili kannessa ilmanvaihtoa varten.Kuva 1. Biolan Pikakompostori 220. Kuva: TyötehoseuraTyötehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 7

Milko-kompostorin tilavuus on 250 litraa (Kuva 2) ja hinta noin 155 euroa. Senpohja on rei’itettyä muovia ja suotovesi poistuu pohjan kautta. Ilma virtaa sisään kompostorinalaosasta ja alaosassa on rei’itetty keskiakseli. Kannessa on säädettävä venttiili(säätöasennot: kiinni ja auki).Kuva 2. Milko-kompostori. Kuva: TyötehoseuraKompostorit sijoitettiin kokeen ajaksi ulos muovisiin autokatoksiin. Toimivuuskokeetaloitettiin ensimmäisellä täytöllä 31.8.2005 ja kokeet päättyivät tyhjennykseen2.8.2006 eli koejakso oli noin 11 kuukautta. Poikkeuksena olivat kompostorit, joissakäytettiin Bio Bact kompostointiainetta. Niitä täytettiin ensimmäisen kerran vasta22.9.2005, koska kyseinen kiihdytinaine hankittiin muita myöhemmin.Ennen ensimmäistä täyttöä Biolan-kompostoreiden pohjalle laitettiin noin10 cm:nkerros haketta (20 litraa) ja Milko-kompostoreiden pohjalle noin 15 cm:n kerros risujakäyttöohjeiden mukaisesti.Ensimmäisellä ja toisella täyttökerralla Biolan-kompostoreihin laitettiin 40 litraastandaridijätettä + seosainetta ja Milko-kompostoreihin 60 litraa. Seosaine oli sekoitettustandardijätteen sekaan. Seosaineen määrä oli 15 % jätteen painosta. Tilavuusmittoinajätteen ja seosaineen suhde oli noin 1:1,5. Seosaineena käytettiin höyläysjätettä (partikkelikoko< 10 mm).Täyttöä jatkettiin noin kahden kuukauden tauon jälkeen marraskuussa. Ensin jätettälisättiin Biolan-kompostoreihin kerran 30 litraa ja Milko-kompostoreihin kaksi kertaa30 litraa ja sitten kerran 15 litraa. Täyttöä jatkettiin kolme viikkoa lisäämällä jätettä 10litraa täyttökerralla ja lopuksi noin 3 viikon ajan kaksi kertaa viikossa 5 litraa täyttökerralla.Jätettä lisättiin viimeisen kerran 17.1.2006, jolloin osa Biolan-kompostoreista olitäynnä (Taulukko 2). Kiihdytinainemäärät olivat käyttöohjeiden annostuksen mukaisia(Taulukko 3). Kiihdytinaineita lisättiin vielä kerran toukokuun alussa, kun kompostimassatolivat lähes sulaneet (Taulukko 4).Kompostimassoja sekoitettiin kompostipöyhimellä kerran kuukaudessa.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 9

Taulukko Kompostoreiden täyttö ja jätemäärät.Päivämäärä Biolan-kompostorit Milko-kompostorit31.08.2005 40 litraa (13 kg jätettä + 2 kg seo- 60 litraa (20 kg jätettä + 3 kg seo-07.09.2005 40 litraa (13 kg jätettä + 2 kg seo- 60 litraa (20 kg jätettä + 3 kg seo-23.11.2005 30 litraa (10 kg jätettä + 1,5 kg seo- 30 litraa (10 kg jätettä + 1,5 kg seo-30.11.2005 15 litraa (5 kg jätettä + 0,75 kg seo- 30 litraa (10 kg jätettä + 1,5 kg seo-08.12.2005 15 litraa (5 kg jätettä + 0,75 kg seo- 15 litraa (5 kg jätettä + 0,75 kg seo-14.12.2005 10 litraa (3,3 kg jätettä + 0,5 kg seo- 10 litraa (3,3 kg jätettä + 0,5 kg seo-21.12.2005 10 litraa (3,3 kg jätettä + 0,5 kg seo- 10 litraa (3,3 kg jätettä + 0,5 kg seo-28.12.2005 10 litraa (3,3 kg jätettä + 0,5 kg seo- 10 litraa (3,3 kg jätettä + 0,5 kg seo-03.01.2006 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo- 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo-05.01.2006 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo- 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo-10.01.2006 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo- 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo-13.01.2006 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo- 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo-17.01.2006 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo- 5 litraa (1,7 kg jätettä + 0,35 kg seo-Taulukko 1.Kiihdytinaineiden annostusmäärät.Kiihdytinaine Annostusohje KäyttömääräBioBact kompostiaine 10 dl / 10 litraa vettä. 1,5 dl / 3 kg jätettäGrowHow keittiön kompos- 3 kg riittää 200 litraan. 20 ml / 1 litra jätettä. 60 g / 3 kg jätettäKekkilän kompostiravinne 1 dl yhden neliömetrin alalle jokaisen 5-10 cm:n 12,5 g / 3 kg jätettä 1kompostikerroksen jälkeen. Yhden kuution kompostiintarvitaan kesän aikana 2,5 kg.Neko kompostikiihdytin Ruokalusikallinen (0,25 dl) sekoitetaan litraan haaleaa 1,5 dl / 3 kg jätettävettä.PuuCee Biohajottaja 1 dl / 10 litraa biojätettä. 0,5 dl / 3 kg jätettäTaulukko 2. Lisätyt kiihdytinainemäärät toukokuussa 2006.KiihdytinaineKäyttömääräBio Bact kompostiaine n. 2 l /kompostoriGrowHow keittiön kompostielik- 1,8 kg / kompostoriKekkilän kompostiravinne 375 g / kompostoriNeko kompostikiihdytin 2 l / kompostoriPuuCee Biohajottaja1,5 l / kompostoriKokeissa käytettiin Pohjoismaisen ympäristömerkinnän menetelmän mukaistastandardijätettä. Sen koostumus on seuraava:• peruna 80 %• leipä 15 %• kananrehu 5 %.Peruna oli valmiiksi suikaloitua tyhjiöpakattua perunaa. Leipä leikattiin viipaleiksi.Rehutiiviste oli Pikku punaheltta -kanantäysrehua 0–6 viikon ikäisille kananpoikasille.Standardijätteen kuiva-ainepitoisuus määriteltiin jokaisesta valmistuserästä. Kustakinvalmistuserästä otettiin 2–10 kuiva-ainenäytettä. Jätteen kuiva-ainepitoisuudet on1 Kahdella viimeisellä täyttökerralla kiihdytinainetta lisättiin 25 g / 3 kg jätettä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 10

esitetty taulukossa 5. Sen kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 36,2 %, mikä vastasi hyvinmenetelmässä määriteltyä, 35 %.Taulukko 3.Päivämäärä %30.08.2005 35,506.09.2005 37,122.09.2005 36,923.11.2005 35,130.11.2005 34,407.12.2005 37,314.12.2005 35,220.12.2005 35,028.12.2005 34,103.01.2005 38,705.01.2005 40,310.01.2005 34,213.01.2005 35,917.01.2005 37,2Keskiarvo 36,2Jätteen valmistuserien kuiva-ainepitoisuudet.2.3 Kompostoreiden lämpötilan mittausLämpötilat mitattiin 1–3 pisteestä kolme kertaa viikossa (maanantai, keskiviikko ja perjantai)syyskuun alusta helmikuun puoliväliin saakka. Mittapisteiden määrä kasvoi kokeenedetessä, kun komposti täyttyi. Mittauksessa käytettiin termoelementtejä, jotka olikiinnitetty puukeppiin, ja Greisinger GTH 1160 -pikalämpömittaria. Termoelementtiensijoitus kompostoreissa on esitetty kuvassa 3.Lisäksi jokaisessa kompostorissa oli lämpötilantallennin, dataloggeri, joka tallensikompostimassan lämpötilan kolmen tunnin välein. Lämpötilantallentimet olivat kompostimassassakoko koejakson ajan syyskuusta elokuun alkuun. Aluksi lämpötilantallentimetolivat ensimmäisellä täyttökerralla lisätyssä jätekerroksessa. Komposteja sekoitettiinneljän viikon välein ja samalla lämpötilantallentimet siirrettiin ylimpään jätekerrokseen.Kompostimassan lämpötiloista laskettiin keskilämpötilat 24 tunnin jaksoille.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 11

Ylhäältä päinMittapiste 3Mittapiste 220 cm20 cmMittapiste 1Kuva 3. Termoelementtien sijoitus kompostorissa.Haketta tai risujaSuunnilleenpuolivälissäilmanjako- putkenja seinänvälissä.2.4 Kuiva-ainepitoisuuden määrityksetKomposteista otettiin kuiva-ainenäytteet noin joka toinen viikko aina ennen täyttöä sekävielä yhdet näytteet kompostoreiden tyhjennyksen yhteydessäKuiva-ainenäytteet kuivattiin Memmert ULM 800 -lämpökaapissa 105 asteessayön yli, 17–20 tuntia. Punnituksessa käytettiin Mettlet K5 -analyysivaakaa.2.5 pH-mittauksetKompostimassojen pH-arvot mitattiin pH-paperilla noin kahden viikon välein. Biolankompostoreistanäytteet otettiin yleensä tyhjennysluukun kautta kompostin alaosasta.Milko-kompostoreista näytteet otettiin kannen kautta, koska näytteiden ottaminen kompostinalaosasta oli vaikeaa. Lisäksi kompostinäytteiden pH:t määritettiin ravinneanalyysinyhteydessä Novalab Oy:ssä.2.6 RavinneanalyysiNoin neljä ja puoli kuukautta kompostoinnin aloittamisen jälkeen Biolan-kompostoreidenkompostimassoista otettiin näytteet ravinneanalyysiin. Lisäksi kaikista kompostoreistaotettiin näytteet ravinneanalyysiin kompostoreiden tyhjennyksen yhteydessä noin11 kuukautta kompostoinnin aloittamisesta. Näytteitä ei seulottu. Näytteet analysoitiinNovalab Oy:ssä. Näytteiden tilavuuspainot määritettiin mittalasia ja vaakaa käyttäen.Kuiva-ainepitoisuudet määritettiin lämpökaappimenetelmällä ja tuhkapitoisuudet hehkuttamallanäyte 550 asteessa. Johtokyky ja pH mitattiin elektroditekniikalla. Liukoinentyppi uutettiin 0,1 M K 2 SO 4 -liuokseen ja analysoitiin Kjeldahl-menetelmällä Devardanlejeerinkiä käyttäen. Kokonaistyppi analysoitiin Kjeldahl-menetelmällä. Kuivattu näytejauhettiin ja siitä määritettiin kuivapolton ja suolahappoliotuksen jälkeen K-, Ca- ja Mgpitoisuudetatomiabsoptiospektrometrillä sekä P-pitoisuus spektrofotometrillä.Hiili/typpi-suhde (C/N) määritettiin laskennallisesti seuraavasti:Hehkutushäviö % = 100 % - Tuhka %Hiilipitoisuus % = Hehkutushäviö % / 2C/N –suhde = Hiilipitoisuus % / Kokonaistyppipitoisuus %Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 12

2.7 TaimettumiskokeetKompostimassoista otettiin näytteet taimettumiskokeisiin samoihin aikoihin kuin näytteetravinneanalyysiin. Taimettumiskokeissa testattiin kompostinäytteiden fytotoksisia,kasveille haitallisten yhdisteiden, vaikutuksia. Koekasvina oli vihanneskrassi. Taimettumiskokeettehtiin Biolan Oy:n koekasvihuoneissa (Kuva 4).Kuva 4. Taimettumiskokeet tehtiin vihanneskrassilla Biolan Oy:n koekasvihuoneissa. Kuva:Kati HaukiojaNäytteistä tehtiin CEN-litrapainomääritys, ja sen perusteella johtokyky- ja pHmittaussekä mittaus NO 3 /NO 2 -liuskalla. Kustakin näytteestä laskettiin kasvualustanlannoitteeksi käytettävä kompostimäärä tehdyn johtokykymittauksen perusteella. Tavoitteenaoli johtokyky 30, mikä on Biolanin omissa kompostin kypsyyskokeissa vakiokäytäntö.Kasvualustaan lisättävän kompostin määrän laskeminenPerusseoksen johtokyky ennen lannoitelisäystäTuotteen johtokykytavoiteLannoitukseen käytetyn kompostin johtokykyPerusseokseen lisättävä kompostimäärä (dl /1 litra) XKompostin litrapainoPerusseokseen lisättävä kompostimäärä (g/litra seosta)ABCDYX=(B-A)/(C-B)*10Y=(B-A)/(C-B)*DTyötehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 13

Koetta varten seulottiin hyvälaatuista vaaleaa turvetta (

3 TULOKSET3.1 Kompostimassojen lämpötilatLämpötilamittauksien tulokset on esitetty taulukossa 6 sekä liitteissä 1 ja 2.Verranekompostien keskilämpötilat koko koejaksona tai eri ajankohtina kokeen aikanaeivät poikenneet niiden kompostien, joissa oli käytetty kiihdytinainetta, lämpötiloista.Verrannekompostit lämpenivät yhtä nopeasti kuin muut kompostit, kun kompostientäyttö aloitettiin. Jätteen lisäyksen aikana kompostimassojen keskilämpötilat olivatBiolan- +28…+32 astetta ja Milko-kompostoreissa +16…+20 astetta (Liite 2).Koko mittausjakson keskilämpötilat olivat Biolan-kompostoreiden kompostimassoissa+18…+20 astetta (verranne +20 astetta) ja Milko-kompostoreiden kompostimassoilla+13...+14 astetta (verranne +14 astetta). Verrannekompostien maksimilämpötilatkin(+69 astetta) olivat yhtä korkeita kuin muissa komposteissa (+67…+72 astetta)(Taulukko 5).Kompostimassan lämpötilat olivat yli +40 astetta Biolan-kompostoreissa yhteensä56-67 vuorokautta ja Milko-kompostoreissa 27-32 vuorokautta. Lämpövaihe oli yhtäpitkä verrannekomposteissa (67 ja 30 vuorokautta) kuin muissa komposteissa (56-64 ja27-32 vuorokautta).Jätteen lisäyksen päätyttyä kompostimassat jäähtyivät nopeasti ja jäätyivät helmikuussa.Alhaisen lämpötilan vuoksi kompostoituminen ei sanottavasti edistynyt viimeistenkuukausien, helmi-huhtikuu, aikana.Marras-tammikuussa verrannekompostien lämpötilat olivat yhtä korkeat kuin niidenkompostimassojen, joissa käytettiin kiihdytinaineita. Ainoastaan keväällä, kunkompostien sulaessa niihin lisättiin kiihdytinainetta, verrannekompostien lämpötilat olivathetkellisesti hieman muita alhaisemmat.Taulukko 4. Kompostimassan lämpötilat lämpötilantallentimella (dataloggerilla) mitattuna31.08.2005-01.08.2006.Kiihdytinaine Kompostori Minimi, °C Maksimi, °C Keskiarvo, °CVerranneBiolan -12,2 68,6 19,7Milko -12,8 69,3 14,2Bio Bact kompostiaine Biolan 2 -10,8 70,8 19,3Milko 3 +0,8 66,6 22,5GrowHow keittiön kompostieliksiiriBiolan -11,7 70,0 18,1Milko -12,2 70,7 13,4Kekkilän kompostiravinne Biolan 4 -12,1 71,6 17,8Milko -13,4 71,2 13,9Neko kompostikiihdytin Biolan -11,4 70,8 20,1Mil- -12,6 67,0 13,5PuuCee Biohajottaja Biolan 5 -10,3 69,3 19,9Milko -13,2 67,7 13,82 Mittausaika 22.09.2005-01.08.20063 Mittausaika 22.09.-09.11.2005 ja 04.05.-01.08.20064 Mittausaika 31.08.2005—03.05.20065 Mittausaika 31.08.2005-03.05.2006Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 15

3.2 Kuiva-ainepitoisuudetHyvin toimivan kompostin sopivana kosteuspitoisuutena pidetään 50–60 %, mikä vastaa40–50 %:n kuiva-ainepitoisuutta (Hyötykasvisyhdistys ry 1993). Toisaalta kirjallisuudenmukaan kompostori on liian kuiva vasta, kun sen kosteuspitoisuus on alle 30 %(Paatero ym. 1984). Liian kosteassa kompostissa hapensaanti vaikeutuu ja komposti alkaahaista. Kosteuspitoisuuden yläraja riippuu kompostin kuohkeudesta. Se on kirjallisuudenmukaan 60–75 %, mikä vastaa 25–40 %:n kuiva-ainepitoisuutta (Paatero ym.1984).Kompostimassojen kuiva-ainepitoisuuksien keskiarvot täyttövaiheen aikana(7.9.2005-1.2.2006) olivat Biolan- kompostoreissa 28–32 % ja Milko-kompostoreissa32–39 %. Erityisesti Biolan-kompostoreiden kompostit olivat kosteuspitoisuuden ylärajoillakirjallisuudessa mainittuihin arvoihin verrattuna ja niihin lisättiin lokakuussa kerran10 litraa ylimääräistä seosainetta. Kompostoreissa ei kuitenkaan havaittu hapenpuutteestajohtuvia hajuhaittoja ja ne myös lämpenivät.Elokuun alussa kompostoreiden tyhjennyksen yhteydessä otettujen näytteiden kuiva-ainepitoisuudetolivat Biolan-kompostoreissa 22–28 % ja Milko -kompostoreissa28–57 %. Milko-kompostoreiden kompostimassat olivat kosteudeltaan epätasaisia, keskelläilmastointiputken ympärillä ja kompostorin etureunassa, tyhjennysluukun kohdallakompostimassa oli huomattavasti kuivempaa kuin takareunassa. Näytteiden kuivaainepitoisuudetvaihtelivat paljon (Taulukko 7).Taulukko 5. Kompostimassan kuiva-ainepitoisuudet, %.VerranneKompostori 7.09.05 14.9.05 28.9.05 12.10.05 26.10.05 9.11.05 8.12.05 21.12.05 4.1.06 18.1.06 1.2.06 ka. 3.5.06 2.8.06Biolan 34,5 39,1 26,5 26,3 27,3 24,3 27,7 52,4 25,4 21,1 20,5 29,5 23,6 22,4Bio Bact komposti-aineGrowHow keittiönkompostieliksiiriKekkilän kompostiravinneNeko kompostikiihdytinPuuCee BiohajottajaMilko 33,2 29,9 36,1 18,1 31,7 41,2 33,3 40,0 33,3 31,3 14,2 32,1 28,1 27,5Biolan 33,5 26,0 26,7 23,5 24,8 38,5 31,5 25,0 29,5 28,8 25,3 25,0Milko 29,1 34,5 39,5 36,5 30,3 31,8 34,0 30,8 42,9 34,4 25,7 39,6Biolan 36,5 35,6 25,8 22,6 33,3 24,7 29,1 52,9 32,3 23,0 37,7 32,1 28,0 28,3Milko 38,3 39,4 43,1 33,6 48,2 44,3 31,6 39,5 42,2 36,7 30,4 38,8 30,8 36,3Biolan 36,3 38,9 30,5 20,4 30,4 25,0 27,3 30,8 32,1 20,5 28,3 29,1 25,0 25,0Milko 38,7 29,6 37,8 25,3 37,2 45,6 31,6 41,5 35,6 38,0 37,0 36,1 26,9 35,5Biolan 37,4 35,4 26,9 18,1 28,1 25,2 25,8 31,0 28,7 23,7 27,7 28,0 34,0 24,0Milko 35,9 32,7 53,4 33,1 44,8 44,5 30,4 38,7 31,1 36,2 29,0 39,0 31,0 56,8Biolan 34,3 28,3 23,6 21,5 29,4 17,6 23,1 48,4 30,2 20,6 26,5 27,6 23,3 25,0Milko 30,7 32,3 43,1 33,8 42,5 36,5 42,6 36,4 37,5 33,7 28,6 36,2 37,7 33,33.3 Kompostin kypsyysKypsä komposti näyttää ja tuoksuu mullalta. Kokeen lopussa kompostit olivat lähes hajuttomiaja eivätkä jätteen raaka-aineet enää erottuneet, mutta seosaineena käytetty höyläysjäteerottui.Komposti on puolikypsää, kun se ei enää kääntämisen jälkeenkään kuumene.Kompostimassat eivät lämmenneet, kun ne sekoittuivat kokeen lopussa tyhjennyksenyhteydessä ja laitettiin takaisin kompostoreihin.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 16

Tilavuuden pieneneminen kertoo hajotustoiminnan tehokkuudesta. Hyvin toimivassakompostissa jopa puolet jätteen painosta häviää parissa viikossa. Tutkituissa kompostoreissakompostoituminen oli pienentänyt jätteen tilavuutta yhdentoista kuukauden aikana45–55 %. Erot kompostimassojen välillä olivat pienet. Eniten jätteen tilavuus olipienentynyt kompostoreissa, joissa oli käytetty kiihdytinaineena Bio Bactkompostointiainetta(50-56 %). Vastaavasti vähiten jätteen tilavuus oli pienentynytkompostoreissa, joissa kiihdytinaineina olivat Kekkilän kompostiravinne (46-48 %) jaPuuCee Biohajottaja (46-49 %) (Taulukko 8).Taulukko 6. Kompostoreihin lisätyt jäte- ja seosainemäärät sekä tilavuuden pieneneminenkokeen lopussa.Kompostoriin lisättystandardijäte+ seosaine,Kompostimäärä Tilavuuden vähene-KiihdytinaineKompostorilkokeen lopussa, l minen, %VerranneBiolan 195 n. 95 n. 51Milko 250 n. 120 n. 52Bio Bact kompostiaine Biolan 195 n. 85 n. 56Milko 250 n. 125 n. 50GrowHow keittiön kompostieliksiiriBiolan 195 n. 95 n. 51Milko 250 n. 120 n. 52Kekkilän kompostiravinne Biolan 195 n. 105 n. 46Milko 250 n. 130 n. 48Neko kompostikiihdytin Biolan 195 n. 95 n. 51Milko 250 n. 120 n. 52PuuCee BiohajottajaBiolan 195 n. 100 n. 49Milko 250 n. 135 n. 46Laboratorioanalyysien tulokset kokeen lopussa otetuista näytteistä on esitetty taulukoissa9 ja 10. Biolan-kompostoreista analysoitiin näytteet myös neljän ja puolenkuukauden kuluttua kokeen aloittamisesta otetuista näytteistä. Näiden näytteiden tulokseton esitetty liitteessä 3.Kompostin kypsyyden mittareita ovat mm. pH, C/N-suhde, N0 3 /NH 4 suhde ja eloperäisenaineksen määrä (Mäkelä-Kurtto 2001, Itävaara ym. 2006). Nämä mittarit vahvistivataistinvaraisia arvioita kompostien kypsyydestä.Komposti on aluksi yleensä hapanta (pH alle 7). Kompostoinnin aikana pH muuttuuemäksiseksi, pH 8-9 (Pohjola 2003). Kypsän kompostin pH on 7-8 (Mäkelä-Kurtto2001). Tässä kokeessa kompostien pH-arvoissa ei tapahtunut selvää jaksoittaista muutosta(Liite 4). Kokeen aikana pH-arvot pyrittiin mittaamaan pohjakerroksista otetuistanäytteistä, jotta voitaisiin seurata pH:n arvon muuttumista. Biolan-kompostoreissa näytteetotettiin kompostin alaosasta tyhjennysluukun kautta, mutta Milko-komposoreistakannen kautta. Kokeen lopussa kompostien pH:t olivat 6,0–6,9 (Taulukot 9-10).Kompostien C/N-suhteet olivat 62–107, kun se on kypsässä kompostissa 10–20(Mäkelä-Kurtto 2001). Korkeisiin C/N-suhteisiiin vaikutti todennäköisesti se, ettei näytteitäseulottu ennen laboratorioanalyysiä.Näytteiden typpipitoisuudet olivat alhaiset, kokonaistyppeä oli 4,6–7,2 g/kg ja liukoistatyppeä 1,0–1,9 g/kg kuiva-aineesta. Liukoisen typen osuus kokonaistypestä oli20–31 prosenttia. Kypsien kompostien typpi on tavallisesti sitoutunut orgaaniseen ainekseen(Mäkelä-Kurtto 2001). Tämän perusteella muutama komposti oli kypsää, muttakoska C/N-suhteet olivat korkeita, oli kyseessä typpivaje.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 17

Johtoluku kuvaa kasvualustan väkevyyttä. Mitä korkeampi johtoluku on sitä suurempion vesiliukoisten suolojen pitoisuus (Viljavuuspalvelu 2003). Kompostinäytteidenjohtoluvut olivat niin korkeat (13-26 mS/cm), että se rajoitti kompostien käyttöä.Ne eivät sovellu sellaisenaan kasvualustaksi.Taulukko 7. Kompostianalyysin tulokset kokeen lopuksi otetuista näytteistä, Biolan Pikakompostori220. Tulokset on ilmoitettu pitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.Bio Bact kompostiainsiirpostiravinnkiihdytitajaGrowHow keittiönkompostielik-Kekkilän kom-Neko komposti-PuuCee Biohajot-VerranneTilavuuspaino, kg/m 3 409 398 395 396 391 406Kuiva-aine, % 25,2 26,1 31,1 25,2 25,4 25,4pH 6,2 6,0 6,0 6,6 6,1 6,4Tuhka, % 1,7 1,8 6,3 1,8 1,8 1,3Hiili, (C) % 6 49,15 49,1 46,85 49,1 49,1 49,35Johtokyky, mS/cm 1,8 2,0 2,0 1,3 2,1 1,6Johtoluku, 10xmS/cM 18 20 20 13 21 16Fosfori, kg/tn ja kg/m 3 1,2 ja 0,49 1,4 ja 0,54 1,7 ja 0,68 1,4 ja 0,56 1,2 ja 0,48 1,0 ja 0,41Kalium, kg/tn ja kg/m 3 4,9 ja 2,0 5,2 ja 2,1 4,6 ja 1,8 3,7 ja 1,5 4,9 ja 1,9 3,7 ja 1,5Kalsium, kg/tn ja kg/m 3 1,1 ja 0,44 1,2 ja 0,48 1,7 ja 0,68 2,9 ja 1,1 1,1 ja 0,44 0,99 ja 0,40Magnesium, kg/tn ja kg/m 3 0,40 ja 0,16 0,50 ja 0,20 0,72 ja 0,29 0,47 ja 0,19 0,49 ja 0,19 0,40 ja 0,16Liukoinen typpi (N), kg/tn ja 1,4 ja 0,59 1,3 ja 0,54 1,1 ja 0,43 0,99 ja 0,39 1,5 ja 0,57 1,3 ja 0,52kg/m 3Kokonaistyppi (N), kg/tn ja 5,3 ja 2,2 5,2 ja 2,1 5,6 ja 2,2 4,6 ja 1,8 5,5 ja 2,1 5,3 ja 2,1kg/m 3Liukoisen typen %-osuus kokonaistypestä26 25 20 22 27 25Kokonaistyppi, % 0,53 0,52 0,56 0,46 0,55 0,53C/N –suhde 93 94 84 107 89 936 LaskennallinenTyötehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 18

Taulukko 8. Kompostianalyysin tulokset kokeen lopuksi otetuista näytteistä, Milko. Tulokseton ilmoitettu pitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.GrowHowkeittiönkompostieliksiiriKekkilänkompostiravinneBioBact kompos-tointiainti-kiihdytijottajaNeko kompos-PuuCee Bioha-VerranneTilavuuspaino, kg/m 3 323 453 442 362 387 367Kuiva-aine, % 31,2 25,8 29,0 26,8 26,8 28,0pH 6,9 6,6 6,5 6,4 6,7 6,6Tuhka, % 2,4 2,1 4,8 2,2 2,2 1,9Hiili, (C) % 7 48,8 48,95 47,6 48,9 48,9 49,05Johtokyky, mS/cm 1,9 2,6 2,4 1,8 2,4 2,3Johtoluku, 10xmS/cm 19 26 24 18 24 23Fosfori, kg/tn ja kg/m 3 1,6 ja 0,52 1,5 ja 0,68 1,4 ja 0,62 1,6 ja 0,58 1,4 ja 0,55 1,2 ja 0,45Kalium, kg/tn ja kg/m 3 6,7 ja 2,2 6,5 ja 2,9 4,7 ja 2,1 5,1 ja 1,9 5,6 ja 2,2 6,0 ja 2,2Kalsium, kg/tn ja kg/m 3 1,4 ja 0,44 1,0 ja 0,47 1,5 ja 0,68 2,3 ja 0,84 1,4 ja 0,55 1,0 ja 0,38Magnesium, kg/tn ja kg/m 3 0,61 ja 0,20 0,53 ja 0,24 0,50 ja 0,22 0,50 ja 0,18 0,55 ja 0,21 0,46 ja 0,17Liukoinen typpi (N), kg/tn ja 1,8 ja 0,57 1,2 ja 0,55 1,9 ja 0,82 1,7 ja 0,60 1,5 ja 0,57 1,9 ja 0,71kg/m 3Kokonaistyppi (N), kg/tn ja 7,9 ja 2,6 5,9 ja 2,7 6,0 ja 2,7 6,3 ja 2,3 6,4 ja 2,5 6,7 ja 2,5kg/m 3Liukoisen typen %-osuus koko-22 20 31 26 23 28naistypestäKokonaistyppi, % 0,79 0,59 0,6 0,63 0,64 0,67C/N –suhde 62 83 79 78 76 733.4 TaimettumiskokeetSuurimmassa osassa kompostinäytteitä vihanneskrassi kasvoi yhtä hyvin kuin taimettumiskokeessaverranteena käytetyssä vaaleassa kasvuturpeessa. Viidessä näytteessä vihanneskrassikasvoi jopa hieman paremmin kuin vaaleassa kasvuturpeessa. Kahden vihanneskrassinjuuristossa esiintyi ruskeita kuoliolaikkuja, mutta niistä ei aiheutunutmerkittävää kasvun alenemista. Kahdessa muussa kompostinäytteessä esiintyi fytotoksisia(kasveille haitallisia yhdisteitä) vaikutuksia krassin taimettumiseen. Edellä mainitutnäytteet olivat Milko-kompostoreista, joista toisessa oli käytetty Kekkilän kompostiravinnettaja toisessa GrowHow keittiön kompostieliksiiriä. Kaikki alenemat verranteeseennähden katsotaan johtuvan kompostin fytotoksisista vaikutuksista, koska ravinneepätasapainostajohtuvat kasvupoikkeamat pyrittiin eliminoimaan kasvualustan peruslannoituksellaja kasvatuksen aikaisella hoitolannoituksella.Kaikki Biolan-kompostoreiden kompostimassat soveltuivat maanparannukseen,pintamaahan sekoitettuna tai istutusten katteeksi neljän ja puolen kuukauden kompostoinninjälkeen. Myös Milko-kompostoreiden kompostimassat soveltuivat yhtä poikkeustalukuun ottamatta maanparannukseen, pintamaahan sekoitettuna tai istutusten katteeksi11 kuukauden kompostoinnin jälkeen (Taulukko 11).7 LaskennallinenTyötehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 19

Taulukko 9.VerrannekompostiBioBact kompostointiaineGrowHow keittiönkompostieliksiiriKekkilän kompostiravinneNeko kompostikiihdytinPuuCee BiohajottajaYhteenveto taimettumiskokeiden tuloksista.Tuorepaino,kolmenKompostointiaikaKompostorinäytteenkeskiarvo, g Hyväksytty HuomioitaBiolan n. 4,5 kk 20,2 OK Kasvu normaali.n. 11 kk 23,3 OK Juurissa ruskeita laikkuja ja kuolleitajuurenkärkiä.Milko n. 11 kk 22,8 OK Kasvu normaali.Biolan n. 4,5 kk 20,6 OK Kasvu normaali.n. 11 kk 24,3 OK Kasvu yhtä hyvä tai vähän parempikuin verranneturpeella.Milko n. 11 kk 20,6 OK Kasvu normaali.Biolan n. 4,5 kk 20,3 OK Kasvu normaali.n. 11 kk 25,5 OK Kasvu yhtä hyvä tai parempi kuinverranneturpeessa.Milko n. 11 kk 8,2 EI Taimet itivät epätasaisesti. Noinpuolet taimista pysähtynyt kasvussa.Taimet huomattavasti pienemmätkuin muissa. Juuristo suurelta osinBiolankuollut.n. 4,5 kk 19,5 OK Juurissa ruskeita laikkuja ja kuolleitajuurenkärkiä.n. 11 kk 21,8 OK Kasvu normaali.Milko n. 11 kk 17,6 OK Taimet itivät epätasaisesti. Osataimista pieniä, tummanvihreitä jajurovia. Parhaiten kasvaneet taimethieman parempia kuin verranneturpeessa.Juuret kehittymättömät,melko paljon ruskeita laikkuja.Biolan n. 4,5 kk 21,0 OK Kasvu normaali.n. 11 kk 24,8 OK Kasvu yhtä hyvä tai parempi kuinverranneturpeessa.Milko n. 11 kk 22,2 OK Kasvu normaali.Biolan n. 4,5 kk 19,7 OK Kasvu normaali.n. 11 kk 24,4 OK Kasvu yhtä hyvä tai parempi kuinverranneturpeessa.Milko n. 11 kk 24,2 OK Kasvu yhtä hyvä tai parempi kuinverranneturpeessa.3.5 Muut havainnotSuotovettä muodostui jonkin verran Biolan-kompostoreissa, mutta Milkokompostoreissasuotovettä ei havaittu. Ero johtui kompostoreiden rakenne- ja lämpötilaeroista.Biolan-kompostoreissa on umpinainen pohja, jossa on aukko suotoveden poistamiseen.Siinä on säädettävä venttiili, ilmanjakoputkisto ja poistoventtiili kannessa ilmanvaihtoavarten.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 20

Milko-kompostoreissa on rei’itetty muovipohja. Ilma virtaa sisään kompostorinalaosasta ja alaosassa on rei’itetty keskiakseli. Hieman alhaisempien lämpötilojen ja tehokkaammanilmanvaihdon vuoksi kompostimassat olivat kuivempia Milkokompostoreissakuin Biolan-komposteissa eikä suotovettä muodostunut. Kompostienhajuhaitat olivat vähäisiä.3.6 KäyttökustannuksetKiihdytinaineiden käyttökustannuksia kuukautta kohti laskettaessa laskentaperusteenaoli 10 litran jätemäärä viikossa ja kiihdytinaineen määrä oli valmistajan ohjeiden mukainen.Käyttökustannukset vaihtelevat 0,1 eurosta 2,51 euroon kuukaudessa. (Taulukko12).Taulukko 10.Kiihdytinaineiden käyttökustannukset.KustannuksetkuukaudessaKiihdytinaine Hinta, euroina Käyttömäärä 10 litralle jätettäBioBact kompostointiaine 13 € / 2,5 l Laimennettuna 1,5 dl 0,31 €GrowHow keittiön kompostieliksiiri 9,90 €/ 3 kg 60 g 0,8 €Kekkilän kompostiravinne 10 € / 5 kg 12,5 g 0,1 €Neko kompostikiihdytin 8,50 € / 750 g Veteen sekoitettuna 1,5 dl 0,17 €Biotal PuuCee Biohajottaja45 € / 4 kg9,5 € / 500 g 0,5 dl (= 33 g) 1,49-2,51 €Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 21

4 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSETKompostin ilmavuuden parantamiseen ja sopivan kosteuspitoisuuden saavuttamiseenkäytetään seosaineita. Kompostin seosaineeksi sopivat muun muassa haravointijäte, oksasilppu,kuorike, kutterin lastu ja turve. Lisäksi markkinoilla on kaupallisia seosaineita,jotka sisältävät yleensä turvetta ja havupuun kuorta tai kutterinlastuja. Seosaineen karkeusvaikuttaa myös kompostoitumisnopeuteen. Tässä vertailussa seosaineena käytettiinhöyläysjätettä, joka maatuu hitaasti sen sisältämän ligniinin vuoksi. Seosaineen valinnantoivottiin tuovan esille mahdolliset erot eri kiihdytinaineiden välillä sekä niiden käytönvaikutuksen verrattuna komposteihin, joissa ei käytetty kiihdytinainetta.Ulkonäön ja hajun perusteella mikään komposti ei ollut kypsää kokeen lopussa.Kompostit olivat lähes hajuttomia eivätkä jätteen raaka-aineet enää erottuneet, muttaseosaineena käytetty höyläysjäte erottui. Kompostinäytteet sisälsivät hajoamatonta seosainetta,minkä vuoksi C/N-suhteen määrittäminen ei antanut luotettavaa tulosta kompostinkypsyydestä. Kompostinäytteet olisi pitänyt seuloa ennen ravinneanalyysiä.Kokeen perusteella kiihdytinaineilla ei ollut vaikutusta kompostimassojen lämpötiloihin,kun kompostoitiin keittiöjätettä vastaavaa standardijätettä. Verrannekompostienkeskilämpötilat koko koejaksona tai eri ajankohtina kokeen aikana eivät poikenneet niidenkompostien lämpötiloista, joissa oli käytetty kiihdytinainetta. Kiihdytinaineen käytölläei ollut vaikutusta kompostimassan lämpötilaan talviaikanakaan, marrastammikuussa,jolloin ulkolämpötilan keskiarvot olivat pakkasen puolella (-4,2 …-0,7astetta). Ainoastaan keväällä, kun kompostien sulaessa komposteihin lisättiin kiihdytinainetta,verranne-kompostien lämpötilat olivat hetkellisesti hieman muita alhaisemmat.Kiihdytin-aineiden välilläkään ei ollut vertailun perusteella merkittäviä eroja. Joskomposteja olisi sekoitettu useammin kuin kerran kuukaudessa, esimerkiksi kerran viikossa,niiden lämpötilat olisivat todennäköisesti pysyneet korkeampina ja kompostoituminenolisi nopeutunut.Kiihdytinaineiden käyttö ei nopeuttanut tässä vertailussa kompostointiprosessia.Tutkituissa kompostoreissa kompostoituminen oli pienentänyt jätteen tilavuutta yhdentoistakuukauden aikana 45–55 %. Erot kompostimassojen välillä olivat pienet. Kokeenlopussa kompostien pH:t olivat 6,0–6,9 , kun kypsän kompostin pH on 7-8 (Mäkelä-Kurtto 2001). Kaikkien kompostinäytteiden johtoluvut olivat niin korkeat (13-26mS/cm), että se rajoittaa kompostien käyttöä.Taimettumiskokeiden perusteella kiihdytinaineen käytöllä ei ollut merkittävää vaikutustakompostoitumisnopeuteen tässä kokeessa. Suurimassa osassa kompostinäytteitävihanneskrassi kasvoi yhtä hyvin kuin taimettumiskokeessa verranteena käytetyssä vaaleassakasvuturpeessa. Biolan-kompostoreiden kompostimassat soveltuivat maanparannukseen,pintamaahan sekoitettuna tai istutusten katteeksi neljän ja puolen kuukaudenkompostoinnin jälkeen.Myös Milko-kompostoreiden kompostimassat soveltuivat yhtä poikkeusta lukuunottamattamaanparannukseen, pintamaahan sekoitettuna tai istutusten katteeksi 11 kuukaudenkompostoinnin jälkeen. Tämän yhden näytteen muista poikkeava tulos oli yllättävää,sillä laboratorioanalyysin ja muiden tulosten perusteella ko. komposti ei poikennutmerkittävästi muista komposteista. Todennäköisesti tämän yhden näytteen fytotoksisetvaikutukset johtuivat liian vähäisestä kääntöjen määrästä, sillä huonosti ilmastetussakompostissa voi muodostua kasveille myrkyllisiä kemiallisia yhdisteitä kuten haihtuviarasvahappoja. Etikka-, voi- ym. happoja muodostuu hapettomissa olosuhteissa ja sehidastaa hajoamista (Itävaara ym. 2006). Toisaalta kompostin pH oli 6,5, eikä hyvin alhainen,kuten hapettomassa kompostissa. Toisena syynä voi olla näytteenottotapa.Komposteja ei sekoitettu riittävästi ennen näytteenottoa ja näin näyte ei ollut edustava.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 22

Lisäksi taimettumiskokeissa koekasvina käytetty vihanneskrassi on erittäin herkkä fytotoksilleyhdisteille.Kompostinäytteiden ravinnepitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Kiihdytinaineidenkäyttö ei parantanut merkittävästi kompostien ravinnepitoisuutta, koska käytetytkiihdytinainemäärät olivat pieniä ja niiden ravinnepitoisuudet alhaisia (Taulukko 1).Näytteiden kaliumpitoisuudet olivat korkeita johtuen jätteen koostumuksesta. Jätteenpääraaka-aine peruna sisältää paljon kaliumia.Kiihdytinaine voi olla tarpeen erityisesti puutarhajätteen kompostoinnissa. Puutarhajäteon usein typpiköyhää ja typpipitoisen kiihdytinaineen lisääminen nopeuttaa kompostoitumista,kun hiili-typpitasapaino paranee. Tässä kokeessa käytetty jäte on lähempänäkotitalousjätettä kuin puutarhajätettä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 23

KIRJALLISUUSITÄVAARA, M., VIKMAN, M., KAPANEN, A., VENELAMPI, O. & VUORINEN A.2006. Kompostin kypsyystestit. Menetelmäohjeet. VTT Tiedotteita 2351. 38 s.Helsinki.KORHONEN, A., ALKULA, R., LYRA, T., ROOS, I. & SILLANPÄÄ, L. 2003.Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettujen pienkompostoreiden toimivuus jakäyttöominaisuudet. Työtehoseuran julkaisuja 391. 93 s. Helsinki.MÄKELÄ-KURTTO, R. 2001. Jätevesilietteiden tuotteistaminen maatalouskäyttöön.[verkkodokumentti] (päivitetty 02.08.2001). Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus. Ympäristötutkimus/Ympäristöhallinta. 39 s. Saatavissa:http://www.mtt.fi/lva/luo/nr0594.pdfPAATERO, J., LEHTOKARI, M. & KEMPPAINEN, E. 1984. Kompostointi.POHJOLA, P. 2003. Biodeg kompostointi. Kompostointikurssin moniste. 11s.RINTALA, J., HÄNNINEN, K. & VEIJALAINEN, A. 2001.YMP 110 Ympäristöteknologian perusteet. Luentomoniste, syyslukukausi 2001.[verkkodokumentti] [viitattu 15.6.2003]. Ympäristötieteet, Bio- jaympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.Saatavissa:http://www.jyu.fi/bio/ymp/alisivut/ymp110moniste.pdfTyötehoseuran raportteja ja oppaita 29 (2006) 24

LIITE 1. Lämpötilamittaukset.Liite 1 (1/7)80604020mp1mp 2mp 3oma mittariulkolt0syyskuu-20-40Kuva 5. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,verranne, Biolan.706050403020mp 1mp 2ulkolt °C100-10syyskuu-20-30Kuva 6. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,verranne, Milko.

Liite 1 (2/7)80604020mp1mp 2mp 3oma mittariulkolt0syyskuu-20-40Kuva 7. Kompostimassan lämpötilat 22.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,Bio-Bact, Biolan.70,060,050,040,030,020,0mp 1mp 2ulkolt °C10,00,0-10,0syyskuu-20,0-30,0Kuva 8. Kompostimassan lämpötilat 22.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,Bio-Bact, Milko.

Liite 1 (3/7)80,060,040,020,0mp 1mp 2mp 3oma mittariulkolpt0,0syyskuu-20,0-40,0Kuva 9. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,GrowHow, Biolan.706050403020mp 1mp 2ulkolt100-10syyskuu-20-30Kuva 10. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,GrowHow, Milko.

Liite 1 (4/7)80,060,040,020,0mp 1mp 2mp3omaulkolt °C0,0syyskuu-20,0-40,0Kuva 11. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,Kekkilä, Biolan.706050403020mp 1mp 2ulkolt °C100-10syyskuu-20-30Kuva 12. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,Kekkilä, Milko.

Liite 1 (5/7)80604020mp 1mp 2mp3omaulkolt °C0syyskuu-20-40Kuva 13. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,Neko, Biolan.706050403020mp 1mp 2ulkolt °C100-10syyskuu-20-30Kuva 14. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementellä mitattuna,Neko, Milko.

Liite 1 (6/7)80604020mp 1mp 2mp 3oma mittariulkolpt0syyskuu-20-40Kuva 15. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,PuuCee, Biolan.80706050403020mp 1mp 2ulkolpt100-10syyskuu-20-30Kuva 16. Kompostimassan lämpötilat 01.09.2005-17.02.2006 termoelementeillä mitattuna,PuuCee, Milko.

Liite 1 (7/7)80,070,060,050,040,030,020,0VerranneBio-BactGrow HowKekkiläNekoPuuCee10,00,0-10,0syyskuu elokuu-20,0Kuva 17. Kompostimassan lämpötilat 31.08.2005-01.08.2006 lämpötilantallentimella mitattuna,Biolanit.80,070,060,050,040,030,020,0VerranneBio-BactGrow HowKekkiläNekoPuuCee10,00,0-10,0syyskuu elokuu-20,0Kuva 18. Kompostimassan lämpötilat 31.08.2005-01.08.2006 lämpötilantallentimella mitattuna,Milkot.

LIITE 2. Yhteenvedot lämpötilamittauksista.Liite 2 (1/1)Taulukko 11.Kompostimassan keskilämpötilat termoelementeillä mitattuna.Seosaine Kompostori Täytön aikana, 25.11.20005-25.01.2006, keskiarvo Koko koejakso 01.09.2005-17.02.2006 8VerranneBio Bact kompostointiaineKompostorinMP 1, °C MP 2, °C MP 3, °C mittari, °CUlkolämKompostorinpötila, °C MP 1, °C MP 2, °C MP 3, °C mittari, °CBiolan 14,0 25,4 34,6 26,1 -4,2 21,9 20,3 24,1 21,3 0,6Milko 12,4 18,4 - - -0,7 15,3 12,1 - - 3,9Biolan 23,7 30,1 33,3 24,6 -4,2 24,6 23,5 21,6 21,4 -0,8Milko 13,1 12,6 - - -0,7 12,8 7,9 - - 2,7Ulkolämpötila,°CNeko kompostikiihdytinPuuCee BiohajottajaMP = mittapisteMilko 9,9 11,0 - - -0,7 10,9 6,8 - - 3,9Biolan 25,1 26,9 26,2 24,1 -4,2 24,3 19,7 13,8 19,2 0,6Milko 14,8 13,3 - - -0,7 13,4 6,9 - - 3,9Biolan 24,2 26,2 39,4 23,0 -4,2 24,8 26,2 28,2 20,6 0,6Milko 16,6 23,6 - - -0,7 12,7 14,7 - - 3,9Taulukko 12.Kompostimassan keskilämpötilat lämpötilan tallentimilla mitattuna.GrowHow keittiön kompostieliksiiriBiolan 20,2 24,2 29,6 17,1 -4,2 22,2 19,7 20,0 14,0 0,6Milko 7,8 17,0 - - -0,7 11,2 11,1 - - 3,9Kekkilän kompostiravinne Biolan 21,2 29,8 35,9 23,7 -4,2 22,9 23,0 21,9 18,6 0,6Kiihdytinaine Kompostori 31.08.-24.11.200525.11.2005-25.01.200626.01.-03.05.200604.05.-01.08.200631.08.2005-01.08.2006VerranneBiolan 30,5 31,5 -1,2 24,8 19,7Milko 19,4 20,1 -1,4 22,6 14,2Bio Bact kompostointiaine Biolan 30,2 31,7 0,2 24,6 19,3Milko 24,7 - - 21,4 22,3GrowHow keittiön kompostieliksiiriBiolan 27,1 28,3 -0,5 23,6 18,1Milko 17,1 18,1 0,2 20,5 13,4Kekkilän kompostiravinne Biolan 30,1 30,1 -0.7 - 17,8Milko 16,0 11,3 5,7 19,1 13,9Neko kompostikiihdytin Biolan 30,2 31,4 -0,4 25,8 20,1Milko 18,0 16,2 1,4 19,4 13,5PuuCee BiohajottajaBiolan 30,0 31,5 4,5 - 19,9Milko 18,3 18,0 -0,7 22,3 13,88 Poikkeuksena Bio Bact kompostointiaine, koejakso 22.09.2005-17.02.2006

LIITE 3. KOMPOSTIANALYYSIN TULOKSET.Liite 3 (1/4)Taulukko 13. Verranne. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettu pitoisuuksinatulokosteassa näytteessä.Seosaine Verranne, Biolan Verranne, MilkoNäytteen oton päivämäärä 17.01.2006 02.08.2006 03.08.2006Tilavuuspaino, kg/m 3 366 409 323Kuiva-aine, % 25,5 25,2 31,2Tuhka, % 1,4 1,7 2,4Hiili (C) 9 , % 49,3 49,15 48,8pH 7,6 6,2 6,9Johtokyky, mS/cm 1,1 1,8 1,9Johtoluku, 10xmS/cm 11 18 19Fosfori kg/tn ja kg/m 3 0,90 ja 0,33 1,2 ja 0,49 1,6 ja 0,52Kaliun kg/tn ja kg/m 3 3,8 ja 1,4 4,9 ja 2,0 6,7 ja 2,2Kalsiun kg/tn ja kg/m 3 0,99 ja 0,36 1,1 ja 0,44 1,4 ja 0,44Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,38 ja 0,14 0,40 ja 0,16 0,61 ja 0,20Liukoinen typpi (N), kg/tn ja kg/m 3 0,60 ja 0,22 1,4 ja 0,59 1,8 ja 0,57Kokonaistyppi (N), kg/tn ja kg/m 3 4,6 ja 1,7 5,3 ja 2,2 7,9 ja 2,6Liukoisen typen %-osuus kokonaistypestä 13 26 22Kokonaistyppi, % 0,46 0,53 0,79C/N –suhde 107 93 629 Laskennallinen.

Liite 3 (2/4)Taulukko 14. BioBact. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettu pitoisuuksinatulokosteassa näytteessä.Seosaine BioBact, Biolan BioBact, MilkoNäytteen oton päivämäärä 07.02.2006 02.08.2006 03.08.2006Tilavuuspaino, kg/m 3 325 398 453Kuiva-aine, % 32,5 26,1 25,8Tuhka, % 2,4 1,8 2,1Hiili (C) 10 , % 48,8 49,1 48,95pH 8,3 6,0 6,6Johtokyky, mS/cm 1,9 2,0 2,6Johtoluku, 10xmS/cm 19 20 26Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,6 ja 0,52 1,4 ja 0,54 1,5 ja 0,68Kaliun kg/tn ja kg/m 3 8,0 ja 2,6 5,2 ja 2,1 6,5 ja 2,9Kalsiun kg/tn ja kg/m 3 1,2 ja 0,38 1,2 ja 0,48 1,0 ja 0,47Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,60 ja 0,19 0,50 ja 0,20 0,53 ja 0,24Liukoinen typpi (N), kg/tn ja kg/m 3 0,72 ja 0,23 1,3 ja 0,54 1,2 ja 0,55Kokonaistyppi (N), kg/tn ja kg/m 3 6,5 ja 2,1 5,2 ja 2,1 5,9 ja 2,7Liukoisen typen %-osuus kokonaistypestä 11 25 20Kokonaistyppi, % 0,65 0,52 0,59C/N –suhde 75 94 83Taulukko 15. GrowHow. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettu pitoisuuksinatulokosteassa näytteessä.Seosaine GrowHow, Biolan GrowHow, MilkoNäytteen oton päivämäärä 17.01.2006 02.08.2006 03.08.2006Tilavuuspaino, kg/m 3 396 395 442Kuiva-aine, % 27,0 31,1 29,0Tuhka, % 3,4 6,3 4,8Hiili (C) 11 , % 48,3 46,85 47,6pH 7,1 6,0 6,5Johtokyky, mS/cm 1,6 2,0 2,4Johtoluku, 10xmS/cm 16 20 24Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,1 ja 0,45 1,7 ja 0,68 1,4 ja 0,62Kaliun kg/tn ja kg/m 3 4,4 ja 1,7 4,6 ja 1,8 4,7 ja 2,1Kalsiun kg/tn ja kg/m 3 1,5 ja 0,59 1,7 ja 0,68 1,5 ja 0,68Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,61 ja 0,24 0,72 ja 0,29 0,50 ja 0,22Liukoinen typpi (N), kg/tn ja kg/m 3 0,77 ja 0,30 1,1 ja 0,43 1,9 ja 0,82Kokonaistyppi (N), kg/tn ja kg/m 3 5,2 ja 2,1 5,6 ja 2,2 6,0 ja 2,7Liukoisen typen %-osuus kokonaistypestä 14 20 31Kokonaistyppi, % 0,52 0,56 0,6C/N –suhde 93 84 7910 Laskennallinen.11 Laskennallinen.

Liite 3 (3/4)Taulukko 16. Kekkilän kompostiravinne. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettupitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.Seosaine Kekkilä, Biolan Kekkilä, MilkoNäytteen oton päivämäärä 17.01.2006 02.08.2006 03.08.2006Tilavuuspaino, kg/m 3 385 396 362Kuiva-aine, % 27,0 25,2 26,8Tuhka, % 1,8 1,8 2,2Hiili (C) 12 , % 49,1 49,1 48,9pH 8,2 6,6 6,4Johtokyky, mS/cm 1,4 1,3 1,8Johtoluku, 10xmS/cm 14 13 18Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,3 ja 0,51 1,4 ja 0,56 1,6 ja 0,58Kaliun kg/tn ja kg/m 3 4,3 ja 1,7 3,7 ja 1,5 5,1 ja 1,9Kalsiun kg/tn ja kg/m 3 1,8 ja 0,68 2,9 ja 1,1 2,3 ja 0,84Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,40 ja 0,15 0,47 ja 0,19 0,50 ja 0,18Liukoinen typpi (N), kg/tn ja kg/m 3 0,45 ja 0,17 0,99 ja 0,39 1,7 ja 0,60Kokonaistyppi (N), kg/tn ja kg/m 3 4,5 ja 1,8 4,6 ja 1,8 6,3 ja 2,3Liukoisen typen %-osuus kokonaistypestä 10 22 26Kokonaistyppi, % 0,45 0,46 0,63C/N –suhde 109 107 78Taulukko 17. Neko kompostikiihdytin. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettupitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.Seosaine Neko, Biolan Neko, MilkoNäytteen oton päivämäärä 17.01.2006 02.08.2006 03.08.2006Tilavuuspaino, kg/m 3 367 391 387Kuiva-aine, % 27,3 25,4 26,8Tuhka, % 2,7 1,8 2,2Hiili (C) 13 , % 48,65 49,1 48,9pH 7,2 6,1 6,7Johtokyky, mS/cm 1,9 2,1 2,4Johtoluku, 10xmS/cm 19 21 24Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,2 ja 0,44 1,2 ja 0,48 1,4 ja 0,55Kaliun kg/tn ja kg/m 3 4,8 ja 1,8 4,9 ja 1,9 5,6 ja 2,2Kalsiun kg/tn ja kg/m 3 1,1 ja 0,41 1,1 ja 0,44 1,4 ja 0,55Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,45 ja 0,17 0,49 ja 0,19 0,55 ja 0,21Liukoinen typpi (N), kg/tn ja kg/m 3 1,2 ja 0,44 1,5 ja 0,57 1,5 ja 0,57Kokonaistyppi (N), kg/tn ja kg/m 3 5,6 ja 2,0 5,5 ja 2,1 6,4 ja 2,5Liukoisen typen %-osuus kokonaistypestä 22 27 23Kokonaistyppi, % 0,56 0,55 0,64C/N –suhde 87 89 7612 Laskennallinen.13 Laskennallinen.

Liite 3 (4/4)Taulukko 18. PuuCee Biohajottaja. Kompostianalyysin tulokset. Tulokset on ilmoitettupitoisuuksina tulokosteassa näytteessä.Seosaine PuuCee, Biolan PuuCee, MilkoNäytteen oton päivämäärä 17.01.2006 02.08.2006 03.08.2006Tilavuuspaino, kg/m 3 408 406 367Kuiva-aine, % 27,1 25,4 28,0Tuhka, % 1,6 1,3 1,9Hiili (C) 14 , % 49,2 49,35 49,05pH 7,2 6,4 6,6Johtokyky, mS/cm 1,8 1,6 2,3Johtoluku, 10xmS/cm 18 16 23Fosfori kg/tn ja kg/m 3 1,2 ja 0,47 1,0 ja 0,41 1,2 ja 0,45Kaliun kg/tn ja kg/m 3 4,7 ja 1,9 3,7 ja 1,5 6,0 ja 2,2Kalsiun kg/tn ja kg/m 3 1,2 ja 0,48 0,99 ja 0,40 1,0 ja 0,38Magnesium kg/tn ja kg/m 3 0,48 ja 0,19 0,40 ja 0,16 0,46 ja 0,17Liukoinen typpi (N), kg/tn ja kg/m 3 1,5 ja 0,59 1,3 ja 0,52 1,9 ja 0,71Kokonaistyppi (N), kg/tn ja kg/m 3 6,2 ja 2,5 5,3 ja 2,1 6,7 ja 2,5Liukoisen typen %-osuus kokonaistypestä 24 25 28Kokonaistyppi, % 0,62 0,53 0,67C/N –suhde 79 93 7314 Laskennallinen.

LIITE 4. Kompostien ph-arvot.Liite 4 (1/1)Taulukko 19.Kompostimassan pH-arvot.Kiihdytinaine Kompostori 5.9.05 14.9.05 28.9.05 12.10.0526.10.059.11.05 7.12.05 21.12.053.1.06 17.1.06 31.1.06 3.5.06Verranne Biolan 7,5 7,0 7,5 8,5 8,0 6,5 6,0 8,0 7,5 6,5 6,5 7,5Milko 7,0 7,5 8,0 6,5 7,0 7,0 7,5 6,0 8,0 7,0 8,0 8,0BioBact kompostointiaineBiolan 6,0 8,0 8,5 8,0 8,0 8,5 7,5 7,5 7,0 8,0Milko 7,5 8,0 8,0 8,5 8,0 8,0 8,0 8,5 8,0 8,0GrowHow keittiön Biolan 7,0 7,5 8,0 8,0 6,0 6,5 5,5 8,0 5,5 6,5 7,5 8,0kompostieliksiiri Milko 7,5 8,0 8,0 6,5 5,5 6,5 8,0 7,0 8,0 7,5 7,5 8,0Kekkilän kompostiravinneBiolan 7,0 8,0 8,0 8,5 8,0 6,0 5,5 8,0 6,5 6,5 7,5 8,0Milko 8,0 8,0 8,0 6,5 6,5 6,0 6,5 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0Neko kompostikiihdytinBiolan 7,5 8,0 8,0 8,5 8,0 6,5 5,5 8,5 5,5 5,5 6,0 8,0Milko 8,0 7,5 8,0 7,0 7,5 7,0 6,0 8,0 8,0 8,0 8,5 8,5PuuCee BiohajottajaBiolan 4,0 7,0 8,0 8,5 8,5 6,0 5,5 8,5 5,5 6,0 6,5 7,5Milko 7,0 7,5 7,5 7,0 7,0 6,5 6,5 5,5 8,0 8,0 8,08,0