Liikenneturvallisuussuunnitelma - Kokkola

4SammanfattningPlaneringsarbetet för Karlebys trafiksäkerhetsplanen påbörjades i februari1997. Planen gäller både utvecklingen av trafikskolnings- och informationsverksamhetensamt planering av förbättringsåtgärder i trafikmiljön.Utvecklingen av trafikskolnings- och informationsverksamheten strävar till attskapa ett fortlöpande planerings- och uppföljningssystem för trafikarbetet iKarleby. En arbetsgrupp, som består av representanter från olikaförvaltningar och intressegrupper, har utnämts i Karleby. Målet är att planerabättre och effektivera trafiksäkerhetsverksamheten samt att förbättrasamarbetet mellan olika förvaltningar och intressegrupper.Antalet polisrapporterade olyckor med personskador var åren 1994- 1996 ca45 stycken i Karleby. Dödsolyckor inträffar 1-3 årligen. De vanligasteolyckorna med personskador är olyckor där cyklister eller fotgängare ärinblandade eller singelolyckor. De mest utsatta platserna är korsningarna påSödraleden (riksväg 8) och i centrum samt några affärs- och serviceområden.Problemplatser kartlades förutom med hjälp av olycksdata även med hjälpav enkäter bland skolelever och intressegrupper.Arbetsgruppen uppsatte som trafiksäkerhetsmål detsamma som Vasa länstrafiksäkerhetsplan innehöll. Målet är att antalet skadade i trafiken skallsjunka till 36 personer före år 2000. Detta motsvarar trafiksäkerhetsdelegationensmål i trafiksäkerhetsplanen 1997- 2000 och stadsrådes beslutdärom.Tygdpunkten av åtgärderna ligger vid att förbättra nätet för lättrafikleder(bl.a. i Kyrkbacken, Kaustar och längs landsväg 749) samt förverkligatrafikåtgärderna i centrum. Övriga viktiga åtgärder är att förbättraövergångsställen för lättrafikanter och sikten närmast i korsningar. Trafikljusföreslås i riksväg 8:s anslutningar med riksväg 13, Älvdalsvägen,Vessivägen.Åtgärdernas sammanlagda kostnader är 44,4 miljoner mark, varav 7,7milj.mk är för åtgärder som förverkligas åren 1998-2000, 26,8 milj.mk åren2001-2003 och 9,9 milj.mk efter år 2003Verksamhetsplaner för trafiksäkerhetsarbetet gjordes vid förvaltningssammanträden.De olika förvaltningarnas verksamhetsplaner för år 1998finns i bilaga 2. Det är meningen att dessa planer skall föras in iförvaltningarnas egna årliga verksamhetsplaner. Det gemensammahandlingslinjerna är:• Skapa ett samarbetsnät mellan de olika förvaltningarna och övrigaintressegrupper (t.ex. bilskolor, invånarföreningar och arbetsskyddet)• Utveckla informationsverksamheten i kommunen• Skola nyckelpersonerna• Distribuera trafiksäkerhetsmaterial• Utveckla olycksregistrering• Hålla skolans verksamhetsplaner ajour

AlkusanatKokkolan liikenneturvallisuussuunnitelma on tarkoitettu lähtökohdaksi liikenneturvallisuuttaparantavien hankkeiden ohjelmoinnille, suunnittelulle jatoteutukselle. Vuoden 1996 lopussa valmistui Kokkolan kaupunginydinkeskustan liikennesuunnitelma ja siinä esitetyt keskustan kehittämishankkeeton otettu tässä työssä huomioon.Lähtötietoina liikenneturvallisuussuunnitelmassa on käytetty poliisin ilmoittamialiikenneonnettomuuksia. Lisäksi työn yhteydessä on tehty ongelmakohdekyselykouluihin sekä kaupungin eri hallintokuntien edustajille.Käytännön ongelmia on selvitetty myös maastohavainnoin.Suunnitelman tavoitteina on ollut selvittää lyhyellä aikavälillä toimenpiteitä,joilla Kokkolan liikenneturvallisuutta saadaan parannettua varsinkin polkupyöräliikenteenturvallisuuden osalta.Hallintokuntien tekemän kasvatus- ja tiedotustoiminnan kehittäminen on ollutyhtenä työn keskeisistä tavoitteista, kuten myös hallintokuntien välisenyhteistyön kehittäminen.Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Vaasan tiepiirin ja Kokkolankaupungin yhteistyönä. Suunnittelua ohjanneeseen työryhmään ovatkuuluneet:liikenneturvallisuusinsinööri Markku Järvelä Vaasan tiepiiriinsinööri Vesa LeinoVaasan tiepiiriinsinööri Esa NyrhinenVaasan tiepiiritienpidon tarkastaja Fjalar DjupsjöbackaVaasan tiepiiritoimialajohtaja Eino PihakariKokkolan kaupunkisuunnitteluinsinööri Heikki PenttiläKokkolan kaupunkirakennusmestari Jukka HarjuKokkolan kaupunkitoimistopäällikkö Lauri KatilaLiikenneturvakomisario Lars-Erik LillhongaKokkolan poliisiSuunnittelun aikana on pidetty kaksi seminaaritilaisuutta sekä useitapienryhmäneuvotteluita eri sidosryhmien kanssa. Myös tiedotusvälineet ovatolleet työssä tiiviisti mukana.Työstä on vastannut Tampereen Viatek Oy, josta työhön ovat osallistuneetDI Christel Kautiala ja DI Mika Latvamäki (Viatek Pohjanmaa).Vaasassa marraskuussa 1997

4FörordKarleby trafiksäkerhetsplan kan användas som underlag förverksamhetsplanering och programmering av trafiksäkerhetsförbättrandeåtgärder. Trafikplanen för Karleby centrum från år 1996 ligger som grund fördetta planeringsarbete.Målet med planen har varit att kartlägga de trafikfarliga platserna och finnaförbättringsförslag, med vilka trafiksäkerheten, speciellt för lättrafikanternakan förbättras de kommande åren.Målet har även varit att utveckla skolnings- och informationsverksamheteninom förvaltingarna samt att förbättra samarbetet i kommunen inomtrafiksäkerhetsområdet.Trafiksäkerhetsplanen har uppgjorts i samarbete mellan Vasa vägdistrikt ochKarleby stad. Arbetsgruppen för planeringsarbetet har bestått av följandepersoner:trafiksäkerhetsingenjör Markku Järveläingenjör Vesa Leinoingenjör Esa Nyrhinenväggranskare Fjalar Djupsjöbackasektionschef Eino Pihakariplaneringsingenjör Heikki Penttiläbyggmästare Jukka Harjubyråchef Lauri Katilakommissarie Lars-Erik LillhongaVasa vägdistriktVasa vägdistriktVasa vägdistriktVasa vägdistriktKarleby stadKarleby stadKarleby stadTrafikskyddetKarleby polisUnder planeringsarbetets gång har två seminarietillfällen och fleragruppmöten hållits tillsammans med olika intressegrupper. Pressen ochradion har aktivt informerat om arbetet.Det praktiska arbetet har utförts av Viatek, där dipl.ing Christel Kautiala(Viatek Tammerfors Ab) och dipl.ing. Mika Latvamäki (Viatek Österbotten)har deltagit i arbetet.Vasa november 1997

SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄ.....................................................................................................3SAMMANFATTNING ........................................................................................4ALKUSANAT.....................................................................................................5FÖRORD ...........................................................................................................6SISÄLLYSLUETTELO ......................................................................................7KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO .................................................................81. LÄHTÖKOHDAT ...........................................................................................91.1 TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ....................................................91.2 LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET.....................................91.3 TIEVERKKO JA LIIKENNE ............................................................................101.4 KYTKEYTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN................................................112. KOKKOLAN LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ................................122.1 NYKYINEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ ......................................................122.2 ONNETTOMUUSMÄÄRÄ ..............................................................................152.3 YLEISIMMÄT ONNETTOMUUDET ..................................................................162.4 ONNETTOMUUKSIEN KASAUMAKOHDAT ......................................................182.5 KOETUT ONGELMAT ..................................................................................253. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT ............................263.1 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN..............................................263.1.1 Työn organisointi .............................................................................263.1.2 Kehittäminen hallintokunnittain........................................................273.1.3 Toimenpideohjelmat hallintokunnittain ............................................313.1.4 Jatkotyöskentely ..............................................................................323.2 MAANKÄYTTÖ JA TIEVERKKO .....................................................................323.3 LIIKENTEENOHJAUSTOIMENPITEET .............................................................333.4 PARANTAMIS- JA RAKENTAMISTOIMENPITEET..............................................343.5 KUNNOSSAPITOTOIMENPITEET...................................................................354. TOTEUTTAMISOHJELMAEHDOTUS........................................................374.1 OHJELMAN MUODOSTAMISPERIAATE ..........................................................374.2 TOIMENPITEET..........................................................................................374.2.1 Liikenteen ohjaustoimenpiteet.........................................................384.2.2 Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet...........................................394.2.3 Kunnossapitotoimenpiteet ...............................................................414.3 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET..................................................................454.4 KASVATUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA.............................................................464.5 LIIKENTEEN VALVONTA..............................................................................465. JATKOTOIMENPITEET ..............................................................................475.1 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ ......................................................................475.2 RAKENTEELLISET TOIMENPITEET................................................................485.3 SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN ..................................................48LIITTEET

4KUVA- JA TAULUKKOLUETTELOKuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttäKuva 2. Liikennemäärät (ajon./vrk) Kokkolan alueen yleisillä teilläKuva 3. Kokkolan kevyen liikenteen väylien verkko 1.9.1997Kuva 4. Kevyen liikenteen väylien yhteispituuden kehittyminenv. 1970-1996Kuva 5. Perusturva voi osallistua ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön.Kuva 6. Turvallisten koulureittien opastus parantaa liikenneturvallisuutta.Kuva 7. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon liikenneonnettomuudetvuosina 1994-1996Kuva 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys Kokkolassaja vertailukohteissaKuva 9. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon onnettomuudet(v. 1994-1996) onnettomuustyypeittäinKuva 10. Liikenneonnettomuuskartta (yleiskartta)Kuva 11. Liikenneonnettomuuskartta (keskusta)Kuva 12. Liikenneonnettomuuskartta (Öja)Kuva 13. Yhteenveto ongelmakohdista (yleiskartta)Kuva 14. Yhteenveto ongelmakohdista (keskusta)Kuva 15. Yhteenveto ongelmakohdista (Öja)Kuva 16. Liikenneturvallisuustyön organisointi kunnissaKuva 17. Lasten kuljettaminen turvallisesti on tärkeääKuva 18. Koulutoimella on mahdollisuus vaikuttaa nuorten liikennekäyttäytymiseenKuva 19. Taitoajo kehittää polkupyörän hallintaaKuva 20. Asutuksen kasvualueet Kokkolan keskustan ympäristössäKuva 21. Automaattinen liikennevalojen valvontalaiteKuva 22. Luonnos kiertoliittymästä Antti Chydeniuksenkadun ja HakalahdenkadunliittymässäKuva 23. Esimerkki hyvistä näkemistä tonttikadun ja kokoojakadun liittymässäKuva 24. Toimenpide-ehdotukset (yleiskartta)Kuva 25. Toimenpide-ehdotukset (keskusta)Kuva 26. Toimenpide-ehdotukset (Öja)Kuva 27. Arvio onnettomuusvähenemästä toteuttamisjaksoittainKuva 28. Arvio henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteentoteutumisesta v. 2000.Taulukko 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoite Kokkolassavuoteen 2000 mennessäTaulukko 2. Kokkolan onnettomuuksien kasaumapaikat v. 1994-1996Taulukko 3. LiikenteenohjaustoimenpiteetTaulukko 4. Parantamis- ja rakentamistoimenpiteetTaulukko 5. Kunnossapitotoimenpiteet

1. LÄHTÖKOHDAT1.1 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijätLiikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla jaliikenneympäristön parantamisella, liikennekasvatuksella sekä tehostamallaliikennevalvontaa ja kunnossapitoa. Liikenneympäristön parantaminenkuuluu tielaitoksen ja kunnan kaavoitus- sekä teknisen toimen toimialaan.Liikennevälineen turvallisuuden parantamiseen voi parhaiten poliisi vaikuttaavalvonnan kautta sekä katsastustoimi ajoneuvon kunnon tarkkailun javalvonnan kautta. Ihmisen liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin pystyvätparhaiten kunnassa vaikuttamaan koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajantoimet kasvatus- ja tiedotustoiminnan sekä tapaturmien ehkäisyn kautta.Hyvin organisoidun liikenneturvallisuustyön kautta voidaan vaikuttaamoneen eri tekijään parhaan hyödyn saavuttamiseksi.Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä.1.2 Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteetLiikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on sellaisten toteutettavissaolevien toimenpiteiden selvittäminen, joilla onnettomuusmäärän kasvusaadaan liikenteen kasvusta huolimatta laskuun. Erityisenä tavoitteena onkevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Huomiota kiinnitetään varsinkin:−−−−−liikennekasvatus- ja tiedotustoiminnan kehittämiseeneri hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämiseenkypärän käytön lisäämiseenkevyen liikenteen ylityspaikkojen turvallisuuden parantamiseenkevyen liikenteen väylien verkoston täydentämiseen.

Vaasan läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on asetettu kuntakohtaisettavoitteet v. 2000 (taulukko 1). Tässä työssä on huomioitu myös liikenneturvallisuusasiainneuvottelukunnan laatima suositus ”Liikenneturvallisuussuunnitelma1997-2000” sekä valtioneuvoston siitä tekemä periaatepäätös.Taulukko 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoite Kokkolassavuoteen 2000 mennessä.LÄHTÖTASOkpl/vuosiv.1990-1992NYKYTILANNEkpl/vuosiv.1993-1995TAVOITETASOkpl/vuosiv. 200053 45 361.3 Tieverkko ja liikenneKokkolan kaupungissa tie- ja katuverkon liikennemääriä ovat muuttaneetviime vuosikymmeninä sekä autoistumisen kehitys että verkostollisetratkaisut.Keskustan liikennettä on saatu siirrettyä kaupungin ohitusteille. SekäEteläväylällä että Pohjoisella Ohikulkutiellä on ollut suotuisa vaikutuskeskustan liikenteen koostumukseen ja jakaumaan. Yleisten teidenliikennemäärät (ajon./vrk) vuonna 1995 on esitetty kuvassa 2.Kuva 2. Liikennemäärät (ajon./vrk) Kokkolan alueen yleisillä teillävuonna1995.Liikenteen ennustetaan kasvavan Kokkolan ympäristön valtateillä vuoteen2015 mennessä noin 1,4 kertaiseksi (Vt 8:n yleissuunnitelma). Keskustan

liikennesuunnitelman arvion mukaan keskustan pääväylien liikennemäärätkasvavat vuoteen 2015 mennessä kohteesta riippuen noin 1,2 - 1,6kertaiseksi.Kokkola on kaupunkirakenteeltaan ja maasto-olosuhteiltaan varsin otollinenkevytliikenteen kaupunki. Nykyään kevyen liikenteen väyliä on Kokkolassayhteensä noin 75 km (kuva 3).Kuva 3. Kokkolan kevyen liikenteen väylien verkko 1.9.1997.1.4 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluunLiikenneturvallisuussuunnitelma palvelee kaupungin teknistä palvelukeskustavuotuisten talousarvioiden laatimisessa sekä toimintasuunnitelmienlaatimisessa.Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteet otetaan huomioonVaasan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa.Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on arvioitu lähimpien vuosien ohjelmiinsisältyvät hankkeet toteutuviksi eikä niitä ole otettu yksityiskohtaisempaantarvetarkasteluun.Tärkeimpinä toteutuvina toimenpiteinä voidaan mainita:− Satamatiehanke, johon liittyy myös Pohjoisen Ohikulkutien risteyssilta− Kaarlelankadun risteyssilta− keskustan liikennejärjestelytLisäksi myöhemmin tulevaisuudessa tullaan mahdollisesti toteuttamaanKokkolan eteläinen ohikulkutie.

252. KOKKOLAN LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE2.1 Nykyinen liikenneturvallisuustyöLiikenneturvallisuustyö mielletään usein kuuluvaksi ainoastaan teknisellesektorille sekä osittain koulutoimelle. Kuitenkin useat muutkin hallintokunnatkäsittelevät liikenteen turvallisuuteen liittyviä asioita omassa toiminnassaanja tekevät liikenneturvallisuustyötä luontevasti muun työn yhteydessä.Tekninen palvelukeskusTeknisen palvelukeskuksen liikenneturvallisuustyön toimenpiteet ovatkohdistuneet liikenneympäristön parantamiseen. Tekninen toimi on viimevuosien aikana kehittänyt tieverkkoa sekä voimakkaasti kevyen liikenteenraitistoa (kuva 4). Liikenneturvallisuus on huomioitu kaikessa liikennesuunnittelussa.Yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa on ollut, mutta se on vähentynytliikennetoimikunnan lakkauttamisen jälkeen. Yhteistyö liikenteen ammattilaistenja tielaitoksen kanssa on toiminut hyvin. Yhteistyö lehdistön jamuiden tiedotusvälineiden kanssa on ollut melko vähäistä, mutta onkuitenkin lisääntynyt. Valistustyössä tekninen toimi ei ole ollut mukana.Turvavälineiden ja -laitteiden käyttöä on tehostettu henkilökunnan parissa.Onnettomuustilastoinnissa on hyödynnetty osittain ATK:ta. Tilastointiakehitetään edelleen.Liikenneolosuhteiden muutoksista on tähän asti pyritty tiedottamaan.Informaatio on kuitenkin ollut puutteellista ja varsinkin työmaista on haluttulisää informaatiota.Liikenneturvallisuustyön tehostuminen teknisessä ja kaavoitustoimessa voisiolla pääasiassa tiedottamisen lisäämistä sekä muille hallintokunnille ettätiedotusvälineiden kautta kaupunkilaisille. Onnettomuustilastotietojen tuottaminenmuille hallintokunnille on myös teknisen toimen tehtävä.Kevyen liikenteen väylien yhteispituus (km)Pituus (km)8060402001970 1980 1990 1996VuosiKuva 4. Kevyen liikenteen väylien yhteispituuden kehittyminen v. 1970-1996.

PerusturvaLiikenneturvallisuustyötä on tehty tähän asti vanhusten ja lasten osaltanormaalin toiminnan yhteydessä sosiaalitoimen eri yksiköissä liikuttaessalasten ja vanhusten kanssa liikenteessä sekä eläkeläisjärjestöjen erilaisissatilaisuuksissa. Liikennekasvatus- ja tiedotusmateriaalia on jaettu satunnaisestieri yksiköissä. Liikenneturvallisuustyöstä on kuitenkin puuttunutsuunnitelmallisuus ja yhteiset tavoitteet.Yhteistyötä on tähän asti tehty Iähinnä poliisin ja vakuutusyhtiöiden kanssaerilaisissa tilaisuuksissa. Muiden hallintokuntien kanssa yhteistyö on ollutvähäistä.Terveystoimi on tehnyt liikenneturvallisuustyötä neuvoloissa. Äitiysneuvoloissaannetaan ohjeita ja suosituksia turvaistuinten käytöstä. Lastenneuvoloissaannetaan tietoa myös turvaistuinten käytöstä sekä eri ikäkausiinliittyvistä tapaturmista lasten vanhemmille. Ongelmaksi on koettuvanhempien motivointi.Kouluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on myös annettu tapauskohtaisestitietoa liikenneturvallisuudesta. Esimerkiksi pyörällä koulu-/työmatkansa tekevä on saanut pyöräilyn turvallisuuteen liittyvää tietoa.Päivähoidossa on pidetty liikennekasvatus-teemaviikkoja tms. joka syksyuusien lasten tullessa hoitoon. Lisäksi esikoululaisille on opetettu turvallistakoulutietä.Ongelmiksi koettiin yhteistyön puuttuminen eri hallintokuntien välillä,rajallinen henkilökunnan määrä ja aika sekä epäselvyydet koulu- jaterveystoimen työnjaosta liikenneturvallisuusasioissa.Liikenneturvallisuustyötä voitaisiin parantaa parantamalla yhteistyötä erihallintokuntien välillä sekä saamalla lisää vapaaehtoisjärjestöjä mukaanliikenneturvallisuustyöhön.Kuva 5. Perusturva voi osallistua ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön.

27KoulutoimiKoulujen liikenneopetus on tällä hetkellä sijoitettu opetussuunnitelmassaympäristöoppiin, terveystietoon ja liikuntatunneille.Kouluissa liikenneturvallisuustyötä on tehty melko hajanaisesti. Niissä onjärjestetty tietoiskuja kouluteiden vaarallisuudesta sekä Liikenneturvankampanjoita ja materiaalin jakoa. Liikenneturvallisuudesta on keskusteltuvanhempainilloissa.I- ja II-luokkalaisilta on kielletty polkupyörän käyttö koulumatkoilla.Koulujen piha-alueita on muutettu turvallisemmiksi pihojen toimintojenturvallisemmalla sijoittelulla. Ongelmana muutostöiden laajemmalle toteuttamiselleon kuitenkin rahapula.Kouluvirastolta on saatu neuvontaa ja ohjeistusta koulujen piha-alueidenvalvonnan toteuttamisesta.Koulukuljetusten reitteihin on tehty muutoksia liikenneturvallisuudenparantamiseksi.Yhteistyötä on tehty lähinnä poliisin kanssa.Vapaa-aikatoimiLiikuntatoimessa on pohdittu liikenneturvallisuusasioita aktiivisemmin silloin,kun on suunniteltu uutta tai kehitetty jotain olemassa olevaa liikuntapaikkaa.Liikuntatoimi ei ole tehnyt juurikaan liikenneturvallisuuteen liittyvääasennekasvatusta.

Kuva 6. Turvallisten koulureittien opastus parantaa liikenneturvallisuutta.

292.2 OnnettomuusmääräVuosina 1994-1996 poliisin tietoon tuli onnettomuuksia yhteensä 811 kpl.Vuosittain on tapahtunut keskimäärin noin 270 onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksiaon tapahtunut vuosittain noin 45 ja kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia 1-3. (kuva 7).OnnettomuudetVuosi19941995Kuol. joht.onn.Loukk. joht. onn.Omaisuusvah.19960 50 100 150 200 250 300 350Onnettomuudet (kpl)Kuva 7. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon liikenneonnettomuudet vuosina1994 -1996.Kokkolan kaupungin henkilövahinko-onnettomuuksien määrä suhteutettunaasukaslukuun on alle vertailukaupunkien ja koko maan keskimääräisentason. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys v. 1986 - 1995 onesitetty kuvassa 8.

3,00HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMUUKSIEN KEHITYS1986-1995Lähde:Tilastokeskus2,50onn. / 1000 asukasta2,001,501,00KokkolaLahtiLappeenrantaRaumaKoko maa0,500,001986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995vuosiKuva 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys Kokkolassa javertailukohteissa v. 1986-1995.2.3 Yleisimmät onnettomuudetKokkolan kaupungin alueella tapahtuneista liikenneonnettomuuksista noin15 % on tapahtunut tielaitoksen ylläpitämillä yleisillä teillä. Henkilövahinkoonnettomuuksistanoin 18 % ja kuolemaan johtaneista onnettomuuksistanoin 80 % tapahtui yleisillä teillä.Tyypillisimpiä onnettomuuksia Kokkolassa vuosina 1994 - 1996 ovat olleetkaistanvaihto- ja ohitusonnettomuudet (noin 25% kaikista onnettomuuksista),risteämisonnettomuudet (noin 23% kaikista onnettomuuksista) sekäyksittäisonnettomuudet (noin 21% kaikista onnettomuuksista).Henkilövahinko-onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet polkupyöräonnettomuudet(30 % heva-onnettomuuksista), yksittäisonnettomuudet (17%heva-onnettomuuksista), jalankulkuonnettomuudet (15% heva-onnettomuuksista)sekä risteämisonnettomuudet (14% heva-onnettomuuksista).Henkilövahigoista lähes puolet on siten kevyen liikenteen onnettomuuksia.Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ovat olleet yksittäis-, ohitus-,peräänajo-, mopedi- ja jalankulkuonnettomuudet.Onnettomuuksien jakautuminen onnettomuustyypeittäin on esitetty kuvassa9.

31Onnettomuudet onnettomuustyypeittäinkaistanv.-/ohitusonnettomuusO yksittäisonnettomuusn risteämisonnettomuusn peräänajo-onnettomuustyyppikääntymisonnettomuuspolkupyöräonnettomuusmuu_onnettomuusjalankulkuonnettomuusmuu eläinonnettomuuskohtaamisonnettomuusmopedionnettomuushirvionnettomuusKuol. joht.onn.Loukk. joht. onn.Omaisuusvah.0 50 100 150Onnettomuudet (kpl)Kuva 9. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon onnettomuudet (v. 1994 -1996) onnettomuustyypeittäin.Katuverkon onnettomuuksista 23% oli kaistanvaihto-/ ohitusonnettomuuksia,21 % risteämisonnettomuuksia ja 20 % yksittäisonnettomuuksia. Henkilövahingoistatavallisimpia ovat olleet polkupyöräonnettomuudet (34 %katuverkon henkilövahinko-onnettomuuksista), jalankulkuonnettomuudet (17% katuverkon henkilövahinko-onnettomuuksista) ja risteämisonnettomuudet(16 % katuverkon henkilövahinko-onnettomuuksista).Yleisillä teillä vuosina 1994 -1996 on tapahtunut eniten yksittäisonnettomuuksia.Niiden osuus kaikista yleisten teiden onnettomuuksista oli31 %. Myöskin henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisimpiäyleisillä teillä ovat olleet yksittäisonnettomuudet (39% henkilövahinkoonnettomuuksista).Kokkolan kaupungin alueella tapahtuneet onnettomuudet on esitetty kuvissa10-12.

2.4 Onnettomuuksien kasaumakohdatPahimmat onnettomuuskasaumapaikat on esitetty taulukossa 2.Taulukko 2. Kokkolan onnettomuuksien kasaumapaikat v. 1994 - 1996.OnnettomuuspaikkaOnnettomuudet/Henkilövah. (kpl/3v.)Citymarketin piha-alue 17/0Rautatienkatu/Kustaa Aadolfinkatu 14/2Tehtaankatu/Rantakatu 14/1Kaarlelankatu/Pitkänsillankatu 12/2Rantakatu/Pitkänsillankatu 11/1Rantakatu/Torikatu 10/0Rautatienkatu/Itäinen Kirkkokatu 9/1A. Chydeniuksenkatu/H.Renlundinkatu 8/1Pohj. Ohik.tie(mt 749)/K. Aadolfinkatu 8/3Katariinankatu/Mariankatu 8/2Prisman piha-alue 8/1Katariinankatu/Libeckinkatu 8/0Vaasantie(vt8)/Eteläväylä 7/0Eteläväylä(vt8)/Ventuksentie 7/0Pohj.Ohik.tie (mt749)/Satamakatu 6/1Rautatienkatu/Rantakatu 6/0Suurin osa vuosien 1994 - 1996 onnettomuuksista (noin 52 %) on tapahtunutliittymissä.Yleisillä teillä eniten onnettomuuksia on tapahtunut maantiellä 749(Pohjoinen Ohikulkutie) ja valtatiellä 8. Valtatiellä 8 tapahtui vuosina 1994-1996 noin 8 % ja maantiellä 749 noin 6 % kaikista Kokkolan onnettomuuksista.Kaikista kaupungin onnettomuuksista merkittävä osa tapahtuu keskustaalueellaliittymissä. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut Rautatien-,Tehtaan-, Kustaa Aadolfin-, Katariinan-, Pitkänsillan- ,Tori- ja Antti Chydeniuksenkadulla.Huomattavaa on myös suuret onnettomuusmäärät kauppajaliikekeskusten pysäköintialueilla.Kevyen liikenteen onnettomuuksia on tapahtunut eniten Tehtaan-,Rautatien-, Pitkänsillan- ja Antti Chydeniuksenkadulla.Onnettomuuskasaumat on esitetty kuvissa 13 - 15.

392.5 Koetut ongelmatLiikenteen ongelmakohtia selvitettiin koululaiskyselyillä sekä kyselylläkaupungin eri hallintokuntien edustajille. Koululaiskyselyt kohdistettiinkahdeksansille ja neljänsille luokille. Vastaajat saivat esittää mielipiteitäännykytilanteen ongelmakohdista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia ongelmienpoistamiseksi. Ongelmakohtia on myös selvitetty työryhmänkokouksessa sekä täydennetty maastohavainnoin.Kyselyt olivat alueellisesti melko kattavia. Vastauksia saatiin noin 550oppilaalta (16 koulua) sekä eri hallintokuntien edustajalta. Erilaisiaongelmakohtia saatiin yli 200.Yleisiksi ongelmiksi koettiin autojen suuret nopeudet ja piittaamattomuuskevyestä liikenteestä ja liikennevaloista. Lisäksi esille tuli puutteita kevyenliikenteen verkossa (keskustassa ja joidenkin koulujen läheisyydessä) jatalvikunnossapidossa. Muita ongelmia olivat suojatiemerkkien ja -maalausten ja kaistamerkintöjen puuttuminen, huonot näkemät monissakohdissa sekä katujen nimikylttien puuttuminen tai huono erottuvuus.Monet esille tulleet yksittäiset ongelmakohdat kohdistuivat samoihinpaikkoihin, jotka ovat onnettomuustilastojen mukaan pahimpia liittymiä.Kuitenkin suurin osa esille tulleista ongelmakohdista muualla kuin pahimmissaonnettomuuskohdissa.Kyselyjen vastaukset kohdistuvat yleisesti koulu- ja työmatkareiteille.Selvästi esiin nousevat Antti Chydeniuksenkatu, Kustaa Aadolfinkatu jamyös Hakalahdenkatu ja Ouluntie. Ongelmina ovat varsinkin liittymienvaarallisuus ja sekavuus sekä ongelmat kevyelle liikenteelle vilkkaastiliikennöityjen katujen ylityksissä.Tähän työhön otettiin mukaan noin 100 vastausten perusteella pahintaongelmakohtaa ja/tai onnettomuuskasaumakohtaa. Yhteenveto ongelmakohdistaja pahimmat onnettomuuksien kasaumakohdat on esitetty kuvissa13-15.Koululaiskyselyjen yhteydessä selvitettiin myös oppilaiden kulkumuotojakaumaasekä heijastimen ja pyöräilykypärän käyttöä. Tavallisinkulkumuoto koulumatkoilla on polkupyörällä kulkeminen. Talvella alaasteellajalankulun osuus on hieman polkupyöräilyn osuutta suurempi.Yläasteella polkupyörällä kulkeminen on talvellakin yleisin tapa tulla kouluun.Ala-asteen oppilaista (4. luokka ) vähän yli puolet käyttää heijastinta ja noin2/3 pyöräilykypärää. Yläasteen oppilaista (8. luokka ) heijastinta käyttäävähän alle 1/3 ja pyöräilykypärää ei oikeastaan kukaan.

3. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT3.1 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen3.1.1 Työn organisointiTyöryhmä muodostuu eri hallintokuntien yhdyshenkilöistä sekä poliisin jaLiikenneturvan edustajasta. Työryhmän koollekutsujana toimii työryhmänpuheenjohtaja yhdessä teknisen toimen kanssa.Liikenneturvallisuustyön yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistyötä liikenneturvallisuusasioissaeri hallintokuntien kesken sekä muiden tahojen kanssa.Työryhmä koordinoi eri hallintokuntien keskinäistä yhteistyötä. Toimintasuunnitelmissaesitettyjen vastuuhenkilöiden tehtävänä on ylläpitää kontaktittarvittaviin yhteistyötahoihin.Tärkeimmät kunnan ulkopuoliset yhteistyötahot ovat poliisi, tielaitos jaLiikenneturva. Muita yhteistyökumppaneita voisivat olla autokoulut,asukasyhdistykset, vammaisjärjestöt, autoalan järjestöt ja liikennöintiyritykset.Kunnan liikenneturvallisuustyöhön tulee kytkeä myös yritystentyösuojeluviranomaiset.Yhteistyötä tulisi myös kehittää tiedotusvälineiden kanssa siten, että erilehtien toimituksissa olisi vähintään yksi asiaan perehtynyt toimittaja, jokavoisi omalla toiminnallaan tukea liikenneturvallisuustyötä.Kuva 16. Liikenneturvallisuustyön organisointi kunnissa.

413.1.2 Kehittäminen hallintokunnittainSuunnitelmaa laadittaessa liikenneturvallisuustyön kehittäminen työryhmässäaloitettiin selvittämällä työn nykytilannetta hallintokunnittain.Hallintokuntaneuvotteluissa kartoitettiin nykyiset ongelmat ja liikennekasvatustyöhallintokuntien sisällä.Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelmat tehtiin hallintokuntaneuvotteluissa,joihin osallistui eri hallintokuntien alojen edustajia (esim.sosiaalitoimesta päivähoidon, vammaisten ja vanhusten edustajat) sekäLiikenneturvan että konsultin edustajat. Työskentely hallintokuntaneuvotteluissaoli tehokasta. Eri alojen asiantuntijat olivat tyytyväisiäsiihen, että yhteistyö eri hallintokuntien välillä ja muiden tahojen kanssatiivistyi. Useita toimenpiteitä toteutettiin ja yhteistyömuotoja kehitettiin jo työnaikana.Liikenneturvallisuustyön yhteiset toimintalinjat ovat:• Yhteistyöverkon luominen eri hallintokuntien välillä sekä muiden tahojenkanssa (esim. autokoulut, asukasyhdistykset ja työsuojelu)• Tiedotustoiminnan kehittäminen kunnissa• Avainhenkilöiden koulutus (esim. opettajat ja päivähoitohenkilökunta)• Liikenneturvallisuusmateriaalin kokoaminen• Onnettomuusrekisteröinnin kehittäminen• Koulun toimintasäännösten ajantasalla pitäminenTekninen palvelukeskusTekninen toimi aloittaa laajan ”näkemäraivauskampanjan” vuoden 1998huhti- toukokuussa. Näkemäalueet tullaan huomoimaan entistä enemmänmyös kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Kaupungin liikennesuunnittelijatja kaavoittajat tulevat pitämään yhteistyöpalavereja.Kaavoitustyön yhteydessä on käytettävissä Ympäristöministeriön raportti"Liikenneturvallisuus kaavoituksessa".Ajorata- ja tiemerkinnät tarkistetaan ja uusitaan toukokuussa 1998.Tekninen toimi hyödyntää omassa suunnittelutyössään nykyistä enemmänmuiden hallintokuntien tietoja kohderyhmiensä liikenneympäristön tarpeista.Teknisen- ja kaavoitustoimen tiedotustoimintaa kuntalaisille kehitetään myösinformoimalla kuntalaisia nykyistä paremmin esim. katu- ja tieverkonkunnossapidosta, katu- ja tietyömaista, uusista liikenneratkaisuista sekäonnettomuustilanteesta .Onnettomuusrekisteriä kehitetään. Muille hallintokunnille on tärkeätä, ettäheillä on käytettävissä tuoreita onnettomuustietoja, jotta he voivat kohdistaaliikennekasvatus- ja tiedotustoimintansa oikeisiin asioihin ja oikeille ryhmille.

SosiaalitoimiSosiaalitoimi jatkaa liikennevalistusta ja -liikennekasvatusta tehostetustiperusturvan eri toimipisteissä.Päivähoidossa pidetään vuoden 1998 aikana erilaisia liikennekasvatuksenteemaviikkoja sekä erilaisia projekteja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.Tällaisia ovat mm. polkupyöräkypärän ja heijastimen käytön lisäämiseentähtäävät tapahtumat sekä yhteistyö ala-asteiden kanssa. Päiväkodeissa,vanhusten asuntoloissa ja laitoksissa sekä muissakin perusturvantoimipisteissä jaetaan liikenneturvallisuuteen liittyvää ilmaismateriaalia.Lisäksi pyritään järjestämään esim. poliisin edustajan vierailujatoimipisteisiin.Sosiaalitoimen tavoitteena on parantaa perusturvan alaisten toimipisteidenympäristön liikenneturvallisuutta yhdessä teknisen palvelukeskuksenkanssa. Sosiaalitoimen toiveissa on mm. seuraavia asioita:• kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien parempi talvikunnossapito• henkilökunnan ja lasten vanhempien pysäköintitilojen parantaminen• uusien kevyen liikenteen väylien rakentaminen• katu- ja pihavalaistuksen parantaminen• liikennepuiston toteuttaminen, esim. Koivuhaan alueelle.Sosiaalitoimen on toimittava tiiviissä yhteistyössä teknisen palvelukeskuksenkanssa em. asioiden toteuttamisen tärkeysjärjestyksen ja rahoituksenselvittämiseksi.Kuva 17. Lasten kuljettaminen turvallisesti on tärkeää.

43TerveystoimiTerveystoimen liikennekasvatuksen pääkohderyhmänä ovat 0-6 -vuotiaatsekä kouluterveydenhuollossa kouluikäiset lapset. Heille annettavaaliikennekasvatusta pyritään tehostamaan ja yhtenäistämään.Heijastimen ja kypärän käyttöä pyritään tehostamaan. Ohjausta janeuvontaa tehdään terveystarkastusten yhteydessä. Valistusta annetaanmyös muistakin nuoria koskettavista asioista, kuten pyörien kunnosta javaloista, mopoista sekä rullaluistelusta.3-4 luokkalaisille järjestetään vuoden 1998 aikana Polkupyörälläliikenteessä-kampanja yhdessä Liikenneturvan kanssa. Siinä on tavoitteenasaada kaikki ymmärtämään vastuunsa liikenteessä.Kypärän käyttöä pyritään lisäämään kaiken ikäisten kaupunkilaistenkeskuudessa. Erilaisissa asiakaskontakteissa pyritään muokaamaanasenteita ja tätä kautta lisäämään kypärän käyttöä.Äitiysneuvoloissa jaetaan tietoa turvaistuimista. Istuin pitäisi olla autossa josilloin, kun vauva haetaan sairaalasta kotiin. Lisäksi turvaistuimen käyttöäpyritään lisäämään muidenkin neuvolaikäisten turvavälineiden käyttöä.Pidetään turvavälinenäyttely yhdessä esim. jonkin pyöräliikkeen kanssasyksyllä 1998.KoulutoimiKoulutoimessa huolehditaan siitä, että liikennekasvatus säilyy ja on entistäenemmän mukana uudessa opetussuunnitelmassa.Liikenneturvallisuusasioiden esille ottaminen kouluissa ei saisi olla opettajienja rehtoreiden kiinnostuksen varassa. Parannettaessa opettajien jarehtoreiden motivaatiota liikenneturvallisuustyöhön on tarkoitus ottaa esilleliikenneturvallisuusasioita esim. koulun johtajapalavereissa. Myös tämäntyön yhteydessä tehdyn oppilaskyselyn tulokset annetaan opettajienkäyttöön.Tammikuussa 1998 kartoitetaan liikenneturvallisuustyön nykytilannekouluissa ja haetaan uusia ideoita ja ehdotuksia liikenneturvallisuustyönkehittämiseksi kouluissa.Kootaan ja analysoidaan tulokset helmi- maaliskuussa 1998. Laaditaanyhtenäiset ohjeet liikenneturvallisuustyön toteuttamiseksi kouluissa jasisällytetään työ opetussuunnitelmaan.Kouluissa laaditaan ns. liikenneturvallisuuden lukuvuosikalenteri, johonvoidaan sisällyttää vuosittaisia eri aiheisia kampanjoita, kuten esim. koulunalkaminen, heijastin, pyöräily, mopoilu jne.

Elokuussa 1998 voidaan ns. lukuvuosikalenteri ottaa koekäyttöön jaseurannassa saatujen tulosten perusteella hioa se paremmaksi seuraaviavuosia varten.Koulut seuraavat omatoimisesti liikenneturvallisuustyön onnistumista jatoteutumista. Vuosittain tehdään kouluissa oppilaskysely ja seurataanesimerkiksi turvavälineiden käytön kehittymistä.Kuva 18. Koulutoimella on mahdollisuus vaikuttaa nuorten liikennekäyttäytymiseen.Vapaa-aikatoimiVapaa-aikasektorilla on teemana useimmissa toiminnassa liikenneturvallisuusja sen edistäminen.Nuorten vaatteisiin ommellaan heijastimia nuorisotalon ompeluryhmässä.Pyöräilymaaottelun Kokkola-Kälviä aloituspäivänä toukokuussa jaetaantietoa pyöräilykypärästä sekä laitetaan tietoiskuja lehtiin.Yhdistysten kautta tehtävää liikenneturvallisuustyötä voidaan kehittääkouluttamalla yhdistysten vetäjiä ja valmentajia. Heidän oma liikennekäyttäytymisensäja esimerkillisyytensä on tärkeää. Laaditaan tiedoteliikuntaseuroille/valmentajille kypärän käytöstä sekä liikennekäyttäytymisestätultaessa ja lähdettäessä harjoituksista.Pidetään liikenneturvallisuustapahtuma Hansan uudella nuorisotalolla.Järjestetään taitorata mopoille ja pyörille, pyörä- ja mopokypärien esittelysekä mopojen ja pyörien turvamerkintämahdollisuus. Pidetään ns. heijastindisco,jossa sisäänpääsyedellytyksenä on heijastimen mukanaolo.Nuorisotiloissa nuoret voivat suunnitella ja toteuttaa liikenneturvallisuuttakäsitteleviä radio-ohjelmia ja mahdollisesti valmistaa videoita. Kokkolanpaikallisradion kanssa pyritään neuvottelemaan ohjelma-ajoista.

45Raittiusasioita otetaan esille varsinkin nuorisolle järjestetyissä tilaisuuksissa.Vapaa-aikasektorilla voisi kehitettää yhteistyötä muiden tahojen kanssa.Sosiaalitoimen kanssa voi esimerkiksi järjestää liikennepuisto-opetustaperhepäivähoidon piirissä oleville lapsille.Kuva 19. Taitoajo kehittää polkupyörän hallintaa.3.1.3 Toimenpideohjelmat hallintokunnittainHallintokuntien laatimat toimintasuunnitelmat vuodelle 1998 on esitettyliitteessä 2. Suunnitelmat sisältävät tietoa työn painopistealueista jatavoitteesta, johon työllä pyritään sekä tietoa varsinaisesta toiminnasta.Suunnitelmat sisäItävät myös tietoa toiminnan ajoituksesta, yhteistyökumppaneistaja toiminnan vastuuhenkilöistä.Tarkoituksena on, että nämä hallintokuntien toimintasuunnitelmat sisällytetäänhallintokuntien omiin vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin.Työryhmän sihteeri kokoaa myös Kokkolan kaupungin aluetta koskevaaliikenneturvallisuusaikataulua, johon merkitään kaikkien hallintokuntientilaisuudet. Sen avulla on helppo seurata, mitä liikenneturvallisuussarallatapahtuu eri hallintokuntien alueella.

3.1.4 JatkotyöskentelyTyöryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa tarkistamaan toiminnantoteutumista sekä yhteistyön sujumista hallintokunnittain. Työryhmäntehtävänä on myös tarkastella onnettomuuskehitystä ja todeta mahdollisetuudet ongelma-asiat onnettomuuksien sekä liikennekäyttäytymisen pohjaIta.Onnettomuusyhteenvedot palvelevat seuraavan vuodentoimintasuunnittelua. Työryhmän tehtävänä on myös tarkistaaonnettomuuksien vähentämistavoitteet ja tarvittaessa asettaa uusiatavoitteita. Työryhmässä sovitaan myös seuraavan vuoden painopistealue,jota hallintokunnat toteuttavat omissa toimintasuunnitelmissaan.Hallintokuntien yhdyshenkilöt huolehtivat vuosittaisten toimintasuunnitelmienlaatimisen yhteydessä liikenneturvallisuusasioiden sisällyttämisestätyöhön ajoituksineen ja vastuuhenkilöineen. Työryhmässä tarkistetaanhallintokuntakohtaiset toimintasuunnitelmat ja tarkistetaan toimintojen ajoitussiten, että eri hallintokuntien toiminnat tukevat toisiaan.Työryhmässä seurataan työn toteutumista. Mahdollisesti toteuttamattajääneiden toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia suunnitellaanerikseen. Työryhmän kokouksissa välitetään eri hallintokuntien välistätietoa ja sovitaan yhteisistä hankkeista.3.2 Maankäyttö ja tieverkkoMaankäytön ja tieverkon keskinäisillä ratkaisuilla vaikutetaan varsin suurestiturvallisuustasoon. Hyvällä maankäytön suunnittelulla liikenneturvallisuusongelmiensyntyminen voidaan ehkäistä.KAARLELANKADUN RISTEYSSILTAHALKOKARISATAMATIEHANKETULLIMÄKIRYTIMÄKIHAKALAHTIYKSPIHLAJAKAUSTARIKOIVUHAKAISOKYLÄKuva 20. Asutuksen kasvualueet Kokkolan keskustan ympäristössä.Merkittävimpiä yleisten teiden toimenpiteitä Kokkolan ympäristössälähivuosina ovat Satamatiehanke ja Kaarlelankadun risteyssillantoteuttaminen sekä aluevaraus Eteläiselle Ohikulkutielle.

47Katuverkolla merkittävimpiä hankkeita ovat keskustan liikennejärjestelyt(mm. hidaskadut, kevyen liikenteen väylät ja kiertoliittymät) sekä kevyenliikenteen verkoston täydentämiset.3.3 LiikenteenohjaustoimenpiteetKaupungissa on tapahtunut useita onnettomuuksia valo-ohjatuissaliittymissä. Osa esitetyistä liikenteenohjaustoimenpiteistä koskeekin valoohjattujenliittymien liikennevalojen ohjelman ajoituksen tarkistamista.Satamakadun ja Pohjoisen Ohikulkutien sekä Eteläväylän ja Ventuksentienliittymään on esitetty automaattista liikennevalojen valvontalaitteistoa (kuva21).Kuva 21. Automaattinen liikennevalojen valvontalaite.Automaattista nopeuksien valvontalaitteistoa on esitetty vt 8:lle osuudelleVaasantie - Kajaanintie.Uusia liikennevaloja on esitetty Tehtaankadun ja Mariankadun risteykseen.Lisäksi liikennevaloja liittymäjärjestelyineen on esitetty vt 8:n ja Vt13:starampin, vt 8:n ja Jokilaaksontien sekä vt 8:n ja Vessintien liittymiin.Yleisesti Kokkolan kaupungissa on kiinnitettävä huomiota liikennemerkkienja opaste- ja katunimikylttien täydentämiseen ja olemassaolevien kylttiennäkymiseen. Tässä työssä on otettu esille esimerkinomaisesti mm.Eteläväylän (vt 8) ja vt 13:sta rampin taustamerkkien havaittavuudenparantaminen. Kaupungissa tulee tehdä järjestelmällinen kartoitus mm.suojateiden merkkien ja katukylttien nykytilasta ja täydentää tarvittavin osin.Kaistanvaihto-onnettomuuksien suuren osuuden vuoksi on myös käytäväläpi ryhmittymismerkit ja -maalaukset ja täydennettävä puutteellisin kohdin.

3.4 Parantamis- ja rakentamistoimenpiteetLiikenneturvallisuuden parantamis- ja rakentamistoimenpiteet voidaan jakaaKokkolassa neljään pääryhmään. Näitä ovat:• keskustan liikennejärjestelyt• liittymien parantamistoimenpiteet• kevyen liikenteen väylien rakentaminen• erilaisten piha-alueiden muutostyöt liikenteen jäsentelemiseksiKokkolan keskustassa on tyypillisiä ruutukaava-alueita, missä auto- jakevytliikenne on vilkasta ja joissa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia,varsinkin liittymissä.Ydinkeskustassa ja asuntoalueilla on toteutettu monia liikenneturvallisuustoimenpiteitä,kuten 40 km/h:n aluerajoitus, mutta edelleen onnettomuuksiatapahtuu runsaasti. Tärkeitä toimenpiteitä kevyen liikenteen ylitystenturvaamiseksi ovat Antti Chydeniuksen-, Kustaa Aadolfin ja Katariinankadunsekä Ouluntien toimenpiteet.Liittymiin kohdistuvien rakentamistoimenpiteiden tavoitteena on onnettomuuksienvähentäminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen.Pääasiallisina keinoina ovat kiertoliittymien ja saarekkeiden rakentamiset.Kevyen liikenteen väylien verkkoa täydennetään monin osin. Merkittävimmätpuutteet ovat olleet ydinkeskustassa sekä kaupungin etelä- ja itäosissa.Uutta kevyen liikenteen väylää esitetään rakennettavaksi reilut 18 kilometriä.Pisin yksittäinen kevyen liikenteen väylä on mt 749:llä Ykspihlajasta Luodonkunnan rajalle.Erilaisten liike- ja palvelukeskusten piha-alueilla on tapahtunut paljononnettomuukisia. Liikenteen jäsentämiseksi tarvitaan muutostöitä pihaalueidenliikennöintiin ja pysäköintiin. Tällaisia alueita ovat mm. Prisman jaCitymarketin pysäköintialueet, Koivuhaan palvelukeskuksen ja Kiviniitynkoulun piha-alue.Keskustan liikennesuunnitelman ja tämän liikenneturvallisuussuunnitelmanmukaisia liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteitä ovat hidaskadut,(kuten Isokatu ja Tehtaankatu), hidasteiden ja saarekkeiden rakentaminensekä kiertoliittymien rakentaminen. Esimerkkiluonnos kiertoliittymästä AnttiChydeniuksenkadun ja Hakalahdenkadun liittymässä on esitetty kuvassa 22.

49Kuva 22. Luonnos kiertoliittymästä Antti Chydeniuksenkadun ja Hakalahdenkadunliittymässä.3.5 KunnossapitotoimenpiteetTässä työssä esille tulleet yksittäisiin kohtiin kohdistuvat kunnossapitotoimenpiteetkoskivat lähes poikkeuksetta huonoja näkemiä. Työssä tuliesille vain pieni osa kaupungin alueella olevista näkemältään huonojapaikkoja. Vastaavia kohtia löytyy ympäri kaupunkia.Näkemien parantamistoimenpiteet kohdistuvat lähinnä asuntoalueille, missätontinomistajien toimenpiteet ovat keskeisiä. Istutukset pitää valita sellaisiksi,etteivät ne muodosta näköesteitä. Jo olemassa olevaa vaarallista risteystävoidaan parannella. Esimerkki pensasaidan leikkaamisesta hyvien näkemienvarmistamiseksi on esitetty kuvassa 23.

Kuva 23. Esimerkki hyvistä näkemistä tonttikadun ja kokoojakadunliittymässä.Kaupungin tulee järjestää yhdessä tielaitoksen ja tontinomistajien kanssahyvin tiedotettu kampanja näkemien parantamiseksi. Täten voitaisiin saadamukaan tontinomistajia laajastikin ja saavuttaa hyviä tuloksia.Talvikunnossapitoon toivottiin parannusta varsinkin kevyen liikenteen väylienosalta. Kaupungin kunnossapidon tuleekin kiinnittää huomioita varsinkinkoulu- ja työmatkareittien talvikunnossapitoon.Kunnossapidon tulee kiinnittää huomioita myös jo liikenteenohjaustoimenpiteet-kappaleessaesilletulleisiin liikennemerkkien, katunimikylttien sekäviitoituksen täydentämiseen sekä ajoratamaalausten tekemiseen, varsinkinkaistamerkintöjen ja suojatiemerkintöjen osalta.

374. TOTEUTTAMISOHJELMAEHDOTUS4.1 Ohjelman muodostamisperiaateToimenpideohjelma on laadittu esiintulleiden ongelmakohteiden, onnettomuuskasautumienja tehtyjen maastotarkastelujen pohjalta. Toimenpidesuunnitelmaanovat vaikuttaneet myös kaupungin teknisestä toimesta jatiepiiristä saatu palaute.4.2 ToimenpiteetLiikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet ryhmiteltiin kolmeen luokkaan,joita ovat liikenteen ohjaustoimenpiteet, rakentamis- japarantamistoimenpiteet ja kunnossapitotoimenpiteet.Toimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Toteutus määräytyymyöhemmin hankkeiden rahoitusmahdollisuuksien ja muihin hankkeisiinkytkeytymisen perusteella.Toimenpiteistä on arvioitu niiden aiheuttamat kustannukset tielaitoksenantamien keskimääräisten hintojen mukaisesti. Toimenpiteiden toteuttajat onannettu, mutta tarkemmasta kustannusjaosta on sovittava toimenpiteittäin.I vaiheen toimenpiteiden kustannukset ovat 7,7 Mmk, II vaiheen osalta 26,8Mmk ja III vaiheen osalta 9,9 Mmk. Kaikkien toimenpiteiden kustannuksetyhteensä ovat 44,4 Mmk.Eri toteuttajaosapuolten osuudet kustannuksista vaiheittain ovat:I vaihe II vaihe III vaihe kaikki vaiheettielaitos 1,8 Mmk 13,3 Mmk 0,7 Mmk 15,8 Mmkkaupunki 3,7 Mmk 5,3 Mmk 2,1 Mmk 11,1 Mmktiel. ja kaup. 1,7 Mmk 8,2 Mmk 7,0 Mmk 16,9 Mmkmuut 0,5 Mmk - 0,1 Mmk 0,6 Mmkyhteensä 7,7 Mmk 26,8 Mmk 9,9 Mmk 44,4 MmkI vaiheen toteutus on vuosina 1998-2000, II vaiheen vuosina 2001-2003 ja IIIvaiheen vuoden 2003 jälkeen.Taulukoissa käytetyt lyhenteet toteuttajan osalta ovat seuraavat:K=kaupunki, T=tielaitos, P=poliisi K/T= kaupunki ja tielaitos yhdessä.

4.2.1 Liikenteen ohjaustoimenpiteetTaulukko 3. LiikenteenohjaustoimenpiteetNO PAIKKA TOIMENPIDE KUST.(1000MK)TOT. AJAN-JAKSO101 Tehtaankatu Mariankatu liikennevalot 500 K 2102 Antti Chydeniuksenkatu Vapaudentie pyöräilijöiden ohjaaminen kevyenliikenteen väylälle4 K 1TOT.VUOSI104 Hakalahden alue läpikulkuliikenteen selvittäminen 5 K 1105 Vessintie Vanha Ouluntie, pt 17985 etuajo-oikeus Vessintielle 1 T 1106 Kaarlelankatu Kankurinkatu Kankurinkadun katkaiseminen 20 K 2107 Kustaa Aadolfinkatu Rautatienkatu liikennevalojen ajoituksentarkistaminen108 Kustaa Aadolfinkatu Tehtaankatu liikennevalojen ajoituksentarkistaminen1 K 11 K 1109 Pohjoinen Ohikulkutie,mt 749Kustaa Aadolfinkatuliikennevalojen ajoituksentarkistaminen2 T 1110 vt 8 vt 13 ramppi liikennevalot 400 T 1111 vt 8 Jokilaaksontie liikennevalot 400 T 1112 vt 8 Vessintie liikennevalot 400 T 1131 Antti Chydeniuksenkatu Kansakoulunkatu suojatien havaittavuudenparantaminen3 K 1132 Prisman alikulkusilta kaistamerkinnät, istutuslaatikot 10 T 1133 Eteläväylä, vt8 ramppi Rautatienkadulta rampin taustamerkkienhavaittavuuden parant.134 Eteläväylä, vt8 Vt13 rampin taustamerkkienhavaittavuuden parant.4 T 14 T 1135 Pohjoinen Ohikulkutie,mt 749Rytimäentieliittymän havaittavuudenparantaminen2 T 2136 Pohjoinen Ohikulkutie,mt 749Vanha Veistämöntieliittymän havaittavuudenparantaminen2 T 1137 Rantatie, mt 749,eteläinen liittymäÖjantie, mt 7496lapsia-liikennemerkki,nopeusvalvonta2 T/P 1151 Vt 8 Vaasantie- Kajaanintie automaattinen nopeusvalvonta 500 K/P/T 1YHTEENSÄ 2261

39NO4.2.2 Parantamis- ja rakentamistoimenpiteetTaulukko 4. Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet.201202203204205206207208209PAIKKAAnttiChydeniuksenkatuAnttiChydeniuksenkatuEteläväyläKansakoulunkatuTorikatuTehtaankatuTehtaankatuHakalahdenkatuHakalTOIMENPIDEKUST.(1000MK)TOT.AJAN-JAKSOHakalahdenkatu kiertoliittymän rakentaminen 400 K 2Herman Renlundinkatu kiertoliittymän rakentaminen 350 K 1Vaasantie, vt 8 kiertoliittymä (valtatien liittymä) 7000 T/K 3Vingenkatu kiertoliittymä (ns. miniympyrä) 100 K 3Katariinankatu hidasteen rakentaminen 50 K 3Ristirannankatu kiertoliittymän rakentaminen 100 K 1Torikatu kiertoliittymän rakentaminen 500 K 3Ouluntie kiertoliittymän rakentaminen 330 K 3Sairaalakatu X-liittymän muutt. kahdeksi T-liittymäksi200 K 3TOT.VUOSI

ahdenkatu210Ouluntie211212213214215216231232234240PohjoinenOhikulkutie,mt749Metsäkatu6OuluntieRautatienkatuItäinenKirkkokatuJokilaaksontieIsokatuTehtaankatuRantakatuLasimestarintieKorpintie Närvilänk. katkaisu ja liittymäjärj. 300 K 1vt8RantakatuPitkänsillankatuPiispansuora, vt8välillä Torikatu-Rautatienkatuvälillä Itäinen Kirkkok.-Rantakatuvälillä Pitkäns.katu-Tehtaankatukaistajärjestelyt ja valoohjauksenparantaminen500 T 1ajoneuvoliittymän siirto 30 K 1Ouluntien kaventaminen 1000 K 2liittymän kanavointi, Rantak.muuttaminen 2-suuntkorotetun liittymäalueenrakentaminenliittymän katkaisu jatankkauspaikan siirto200 K 1100 K 3300 K 2Isokadun rak. hidaskaduksi 100 K 1Tehtaankadun rak. hidaskaduksi 500 K 1Rantakadun rak. hidaskaduksi 300 K 3kevyen liikenteen väylänrakentaminen500 K 1

41245246247248249250251252alikulkuRautatienkatuJokilaaksontieKruununkyläntie,pt17976PellaksentieSokojantie,pt17975Ventuksentie,pt17984StrangintiePohjolankatuvälillä vt8 - Strangintievälillä vt 8 - Kirkkokujavälillä Ventuksentie -Sokojantievälillä Ventuksentie -Seltismäentievälillä Kirkkolehdontie - vt13välillä Metsämarjantie -Jokilaaksontievälillä Tapionkuja -Lemminkäisenkatukevyen liikenteen väylänleventäminen tunnelissakevyen liikenteen väylänrakentaminenkevyen liik. väylän rakentaminenKruununkyläntiellekevyen liikenteen väylänrakentaminenkevyen liikenteen väylänrakentaminenkevyen liikenteen väyläVentuksentiellekevyen liikenteen väylänrakentaminenkevyen liikenteen väyläPohjolankadulle100 K 3390 K 25000 T/K 2200 K 3950 T/K 21700 T/K 1600 K 1170 K 3Taulukko 4 (jatkoa). Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet.NO PAIKKA TOIMENPIDE KUST.(1000MK)TOT. AJAN-JAKSO253 Pohjoinen Ohikulkutie, Jänismaan kohta kevyen liikenteen väylän700 T 2mt 749rakentaminen ja ylityspaikka254 Halkokarintie välillä koulu - Vanha kevyen liikenteen väylä 430 K 2TOT.VUOS

Veistämöntie255 Vaasantie, vt8 välillä Matalamaa -EteläväyläHalkokarintiellekevyen liikenteen väylänrakentaminen1000 T/K 2256 Nynäsintie-Kallisentie kevyen liikenteen väylänrakentaminen350 K 2257 Kaustarintie välillä Korpintie -Suomalahdenpolkukevyen liikenteen väylänrakentaminen700 K 1258 Kaustari - Torkinmäki kevyen liikenteen väylänrakentaminen259 Kaarlelankatu välillä Kaarlenkatu - kevyen liikenteen väylänA. Chydeniuksenkatu rakentaminen myös toiselle puol.1000 K 250 K 1260 Rantatie, mt 749 välillä Ykspihlaja -Knivsund261 Rantatie, mt 749 välillä Knivsund -Luodon kunnan rajakevyen liikenteen väylänrakentaminen ja yksityistiejärj.kevyen liikenteen väylänrakentaminen12000 T 2700 T 3262 vt 13 Indolantiestä eteläänn. 1,7 km263 Isokylä välillä Kirkkolehdont -Ventuksentiekevyen liikenteen väylänrakentaminenkevyen liikenteen väylänrakentaminen1200 T/K 2800 K 2265 Piispansuora, vt8 Shellin kohta alikulku ( ns. kevyt ve) 700 T 2270 Vasikkasaarentie Kalastajatorpantie suojatie 4 K 1271 Antti Chydeniuksenkatu Katariinankatu saarekkeiden rakentaminen 10 K 1272 Antti Chydeniuksenkatu Matruusinkatu suojatie ja suojatien merkit 4 K 1273 Antti Chydeniuksenkatu Rantakatu saarekkeiden rakentaminen 5 K 1274 Antti Chydeniuksenkatu Runeberginkatu saarekkeiden rakentaminen 5 K 1275 Herman Renlundinkatu Pihlajatie suojatien kaventaminen, 2 pys.ruutua pois10 K 2276 Kustaa Aadolfinkatu Falanderinkatu korotetun suojatien20 K 1rakentaminen277 Kustaa Aadolfinkatu Mariankatu töyssyn tehostaminen 5 K 1278 Katariinankatu liittymät korotetun liittymäalueenrakentaminen150 K 1280 Puistokatu Pormestarinkatu suojatiet 8 K 1281 Savelankatu Pitkänsillankatu suojatiet 15 K 2282 Hakalahdenkatu Sorvarinkatu suojatien siirto 10 K 1283 Isonhaantie Kruununkyläntie, pt liittymäjärjestelyt 10 T 117976284 Kruununkyläntie, pt Kallisentie saarekkeet ja suojatien siirto 10 T 117975291 Mäntynäädänkatu 6 palv.keskuksen piha liikenteen jäsentely 20 K 2292 Prisman piha-alue liikenteen jäsentely 50Prisma/K3293 Bodöntie, pt 17983 Öjantie, mt 7496 liikenteen jäsentely 20 T 2294 CM:n piha-alue liikenteen jäsentely 50 Kesko/K 3295 Halkokarintie 20 liikenteen jäsentely 20 K 1296 Kiviniityn koulun piha liikenteen jäsentely 50 K 2YHTEENSÄ 42076

434.2.3 KunnossapitotoimenpiteetTaulukko 5. Kunnossapitotoimenpiteet.NO PAIKKA TOIMENPIDE KUST.(1000MK)TOT. AJAN-JAKSO301 Antti Banerinkatu pensasaidan leikkaus 1 K 1Chydeniuksenkatu302 Antti Huhdantie pensaiden leikkaus 1 K 1Chydeniuksenkatu303Elisabetintie pensaiden leikkaus 1 K 1Isonhaantie304Hiekkaharjuntie pensaiden leikkaus 1 K 1Isonhaantie305Junnilantie pensaiden leikkaus 1 K 1Isonhaantie306Kallisentie pensaiden leikkaus 1 K 1Pellaksentie307Strangintie pensaiden leikkaus 1 K 1Jokilaaksontie308Kalastajatorpantie pensaiden leikkaus 1 K 1Halkokarintie309 Isoväylä Vanha Veistämöntie pensaiden leikkaus 1 K 1310Vasikkasaarentie aidan madaltaminen 2 K 1Kaanaanmaantie311 Kanneltie Säveltäjäntie pensaiden leikkaus 1 K 1312Säveltäjäntie pensaiden leikkaus 1 K 1Kaanaanmaantie313Kalervonkatu pensaiden leikkaus 1 K 1Lemminkäisenkatu314Louhenkatu pensaiden leikkaus 1 K 1Lemminkäisenkatu315pyörätie pensaiden leikkaus 1 K 1Mesiläntie316Heinäsirkankatu lauta-aidan madaltaminen 2 K 1Oravankatu317Peurankatu lauta-aidan madaltaminen 2 K 1Oravankatu318 Ouluntie Lepokodinkatu aidan madaltaminen 10 K 1319 Kahvitie, Linnusperäntie, pt 17977 pensaiden leikkaus 1 T 1pt 17977320 Öjantie, Laggnäsintiepensaiden leikkaus, ( ve mäen 1 T 1mt 7496leikkaus)TOT.VUOSI321322323Jokilaaksonalikulku,vt8KallisentiePellaksentiepieni maaleikkaus 10 T 1Sillanpääntie pensaiden leikkaus 2 K 1Näsimäentie pensaiden leikkaus 2 K 1YHTEENSÄ 46

4.3 Toimenpiteiden vaikutuksetKokkolan kaupungin alueella tapahtui vuosina 1994-1996 yhteensä 811poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Toteutettavaksi esitettyjentoimenpiteiden sekä keskustan liikennejärjestelyjen vaikutusalueellaonnettomuuksia on tapahtunut noin 520 kpl eli noin 65 % koko kaupunginonnettomuusmäärästä.Toimenpiteiden keskimääräisen vaikutuksen perusteella on arvioitu, ettätapahtuneista onnettomuuksista olisi vältetty noin 100 kpl (19 %), mikälitoimenpiteet ja keskustan liikennejärjestellyt olisivat olleet toteutettuina.Ensimmäiseen toteuttamisvaiheeseen sisältyvien toimenpiteiden vaikutusalueellaonnettomuuksia on tapahtunut kolmessa vuodessa (vuosina 1994-1996) noin 265 kpl. Erityyppisten toimenpiteiden vaikutustietojen perusteellaon arvioitu, että tapahtuneista onnettomuuksista oltaisiin vältetty noin 45,mikäli toimenpiteet olisivat olleet toteutettuina. Toisen toteuttamisvaiheentoimenpiteiden vaikutusalueella onnettomuuksia on tapahtunut noin 105 kpl.Näistä onnettomuuksista olisi vältetty noin 20, mikäli toimenpiteet olisivatolleet toteutettuina. Kolmannen toteuttamisvaiheen toimenpiteiden toteuttamisellaolisi vältetty noin 35 onnettomuutta 145:stä.300Onnettomuudet (kpl)25020015010050ONN. V. 1994-1996TOIMENPITEIDEN TOT.JÄLK. JÄLJELLE JÄÄVÄTKuva 27. Arvio onnettomuusvähenemästä toteuttamisluokittain.0I VAIHE II VAIHE III VAIHEToteuttamisajanjaksoI vaiheen toimenpiteiden arvioidaan vähentävän 3 henkilövahinkoon johtavaaonnettomuutta vuosittain. II ja III vaiheen toimenpiteet (yhdessä)vähentävät arviolta 3 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa.Näihin arvoihin pääseminen edellyttää myös keskustan liikennejärjestelyjentoteuttamista.Toimenpiteiden kannattavuutta voidaan arvioida onnettomuuskustannustensäästöjen perusteella. Vuotuiset onnettomuuskustannukset ovat Kokkolassanoin 170 Mmk. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjentoimenpiteiden ja keskustan liikennejärjestelyjen vaikutuksesta vuotuisiaonnettomuuskustannuksia pystyttäisiin vähentämään noin 5 %. Kolmannenvaiheen toimenpiteiden jälkeen vuotuiset onnettomuuskustannukset olisivatnoin 163 Mmk. Toimenpiteiden kustannukset (44,4 Mmk) maksavat itsensätakaisin onnettomuuskustannussäästöinä noin kuudessa vuodessa.

497065henkilövahingot (kpl/vuosi)605550454035302520*ilmantoimenpiteitäI vaiheentoimenpiteidentot. jälkeenTAVOITETASO VUONNA 2000(36 HENKILÖVA H./VUOSI)19901991199219931994199519961997199819992000VuosiKuva 28. Arvio henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteen toteutumisestav. 2000.Yksistään esitetyillä toimenpiteillä ja keskustan liikennejärjestelyjentoteuttamisella ei pystytä parantamaan Kokkolan liikenneturvallisuuttatavoitteiden mukaisesti. Kokkolassa onkin tärkeätä vaikuttaa asenteisiin jaliikennekäyttäytymiseen kasvatus- ja tiedotustoiminnan avulla ja saadaonnettomuusmäärä laskuun myös sitä kautta.4.4 Kasvatus- ja tiedotustoimintaKasvatus- ja tiedotustoiminnalla on merkittävä osuus liikenneturvallisuudenparantamisessa ja henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteisiinpääsemiseksi Kokkolassa.Eri hallintokuntien liikenneturvallisuustyön kehittämiestä on kerrottukappaleessa 3.1. Hallintokunnat etenevät toimintasuunnitelmiensa mukaanja tarkentavat niitä työn edetessä tarpeiden mukaan.4.5 Liikenteen valvontaLiikennevalvonnan keinoilla voidaan vaikuttaa tienkäyttäjien käyttäytymiseenja tätä kautta turvallisuuteen. Poliisin tulee valvoa tehokkaastionnettomuustilastojen perusteella ongelmallisia kohteita ja tarvittaessa myöstiedottaa siitä.Liikenneympäristössä tapahtuvien muutosten yhteydessä poliisi valvoo, ettätienkäyttäjät liikkuvat uusien järjestelyjen mukaisesti. Uusissa mm. tämänsuunnitelman pohjalta toteutettavissa kohteissa poliisi antaa liikkumisohjeitamm. koululaisille ja valvoo myös niiden toteuttamista.

Automaattisten nopeusvalvontalaitteiden hankkimista valtatie 8:lleVaasantieltä Kajaanintien (vt 28) liittymään saakka selvitetään. Kokemuksetautomaattisesta nopeusvalvonnasta ovat myönteisiä. Onnettomuudetvähenevät noin 10 %:lla automaattisen nopeusvalvonnan tieosuuksilla.Valvonta tulee ohjata niihin osa-alueisiin, jotka ovat liikenneturvallisuudenkannalta keskeisiä. Kokkolassa tällaiset alueet ovat:• rattijuopumusvalvonta• nopeusvalvonta• kevytliikenteen turvavälineiden käyttö sekä oikea liikkuminen• liikennevalojen noudattamisen valvonta• nuorten kuljettajien ajotapatarkkailuKuljettajien kokema kiinnijäämisriski vaikuttaa rajoitusten noudattamiseen jaturvallisuuteen. Tämän johdosta rajoitusten noudattamisen varmistamiseksipoliisin valvontamäärä tulisi pystyä säilyttämään riittävän suurena.Poliisin toimintasuunnitelman eräänä osana on liikenneturvallisuus. Poliisivoi myös ottaa pois ajokortin sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole edellytyksiäautolla ajamiseen.Lähipoliisin kautta tehdään yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssakoskien myös muuta kuin liikennettä (esim. huumeet).5. JATKOTOIMENPITEET5.1 LiikenneturvallisuustyöKokkolassa liikenneturvallisuustyöllä on merkittävä asema rakenteellistentoimenpiteiden lisäksi pyrittäessä henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärälleasetettuun tavoitteeseen.Kokkolassa liikenneturvallisuustoiminta on lähtenyt käyntiin työryhmissä jahallintokunnissa. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä on tehostunut ja näkemyksetkuntien liikenneturvallisuustyön mahdollisuuksista ovat laajentuneet.Kunnassa liikenneturvallisuustyöryhmällä on vastuu työn jatkumisesta jaseurannasta. Ryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä tulee tarkistaa säännöllisestisiten, ettei työ käy liian raskaasti työryhmän jäsenille. Työryhmien tuleetiedottaa työstä työn valmistuttua. Hallintokuntaryhmien tulee huolehtiajatkossa siitä, että liikenneturvallisuustyö on osa normaalia toimintaa.Yksittäiset tapahtumat ja kampanjat eivät johda pitkäaikaisiin vaikutuksiinliikennekäyttäytymisessä. Kunnan oman henkilökunnan tulee sisäistääliikenneturvallisuusasiat, käyttäytyä esimerkillisesti ja opastaa asiakkaitaankäytännössä. Lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuvaanliikenneturvallisuustyöhön tulee ottaa vanhemmat mukaan. Erilaisistatapahtumista ja mahdollisista liikenneturvallisuustyön tuloksista tuleepaikkakunnalla tiedottaa aktiivisesti.Tielaitos tiedottaa omasta toiminnasta mm. erilaisten kampanjoiden jamessujen yhteydessä.

515.2 Rakenteelliset toimenpiteetLiikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen teknisten toimenpiteidentoteuttaminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä kaupungin, tielaitoksenja poliisin välillä. Kunnan ja tielaitoksen tulisi reagoida nopeasti kuntalaistenaloitteisiin.Seuraavat toimenpiteet ovat tärkeimpiä Kokkolassa:• kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiskeinot• valtatien 8 parantamistoimenpiteet• liikenteen jäsentelytoimenpiteet palvelukeskusten pysäköintialueilla• pienten liikenteenohjaustoimenpiteiden toteuttaminen välittömästi sekänäkemien parantaminen• liikenteenohjaussuunnitelman laatiminen5.3 Seurantajärjestelmän kehittäminenLiikenneturvallisuustyön perustana on onnettomuustilastointi, joka saatetaanKokkolassa esimerkilliselle tasolle. Tämän suunnitelman yhteydessä onluotu onnettomuusrekisteri Kokkolan kaupungille. Rekisterin avulla voidaantulostaa onnettomuustietoja sekä taulukko- että karttamuodossa.Rekisteriohjelma lukee onnettomuustiedot suoraan poliisin RIKI-tiedostosta.Liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelman tarkistamiseksi tulisijärjestää vuotuinen neuvottelutilaisuus, missä käydään läpi esitettyjentoimenpiteiden toteuttaminen sekä mahdollisesti uusien toimenpiteidentarve. Neuvotteluihin tulisi kutsua mukaan kaupungin edustajien lisäksitielaitoksen ja poliisin edustajat sekä mahdollisesti autokoulujen jakatsastustoimen edustajia. Kaupunki kutsuu ryhmän koolle. Kunnanliikenneturvallisuustyöryhmälle tulisi antaa tietoa muuttuvista liikennejärjestelyistäsekä vuosittaisista onnettomuustilanteista. Liikenneturvallisuustyöryhmäja hallintokunnat voivat siten käyttää tietoja omassaliikennekasvatustyössään. Tietoa tulee antaa myös lehdistön välitykselläkaikille kuntalaisille.Liikenneturvallisuussuunnitelmaa on tarkoitus esitellä tiedotusvälineille, eriintressiryhmille sekä kuntalaisille valtuuston tiedotustilaisuudessa.