Ratahankkeiden arviointiohje - Liikennevirasto

Liite 3 / 10 (15) Liikenneviraston ohjeita 15/2013Ratahankkeiden arviointiohjeMittarin nimi12. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminenMääritelmäRatahankkeiden ensisijaisia ekologisia vaikutuksia ovat elinympäristöjen väheneminenja pirstoutuminen, eläinkuolleisuuden nousu, sekä erilaiset este-, reunajahäiriövaikutukset. Radan alle jäävän pinta-alan lisäksi, laajemmalle alueelle levittäytyvärakentamisen ja liikenteen aiheuttama häiriö ja estevaikutus vähentäväteliöille soveltuvia elinympäristöjä.Mittarin määrittämisessä otetaan huomioon seuraavat monimuotoisuuteen vaikuttavatkuormitustekijät: ekologisten verkostojen pirstoutuminen (EVP) maaperän peittyminen (MP) eläin- ja kasvilajien harvinaistuminen (EKH) luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden väheneminen (LAV).1 400 | 1 ; 0 | 0 = Hankevaihtoehdon osaindeksi ekologisten verkostojen pirstoutumiselle = Väylän (ml. suoja-alue) pinta-ala viheralueella i = Väylän halkoman viheralueen i kokonaispinta-ala = Junien määrä vuorokaudessa viheralueen i kohdalla; saa arvon 1, jos radanpoikkikulku on estetty aidoin = Viheralueen i arvoa kuvaava kerroin:5: Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia, laajoja, eläimistölle tärkeitä tavanomaisenmaa- ja metsätalouden piirissä olevia metsäalueita.4: Ekologiset käytävät ovat vaihtelevan levyisiä metsäkäytäviä tai metsä-peltoketjuja,jotka ylläpitävät ydinalueiden toimintaa ja muodostavat leviämisteitä ja johtokäytäviäeläinten liikkuessa alueelta toiselle. Ne ovat metsäketjujen tai lehtipuukasvillisuudenmuodostamia reittejä, jokilaaksoja tai peltoalueen läpi kulkeviasaarimaisia ketjuja.3: Seudullinen ekologinen yhteys turvaa mm. rannikkoalueen ja sisämaan alueidenyhteydet toisiinsa sekä Natura-alueiden väliset yhteydet. Käyttäjiä ovat mm. esimerkiksilaajalla alueella liikkuvat suuret nisäkkäät.2: Paikallinen verkosto turvaa yksittäisten eläinten ja eläinryhmien päivittäisen toimeentulonja liikkumistarpeet. Kaupunkien ekologinen verkosto on pääsääntöisestipaikallista ekologista verkostoa.1: Rakentamisesta ja/tai muista maankäytön muutoksista johtuen heikentynyt viheryhteys.Yhteys on merkittävästi kaventunut tai katkeillut paikoin, eikä se enäätoimi turvallisena liikkumisreittinä. Toimivan viheryhteyden leveys hajaasutusalueillaon noin 400–1000 metriä. Esikaupunkialueella noin 250–300 metriä.2 ∆ = Hankevaihtoehdon osaindeksi maaperän peittymiselle∆ = Väyläpinta-alan (ml. suoja-alueet) muutos tarkastellulla verkolla hankevaihtoehdossa3 = Hankevaihtoehdon osaindeksi eläin- ja kasvilajien harvinaistumiselle