Ratahankkeiden arviointiohje - Liikennevirasto

66 Liikenneviraston ohjeita 15/2013Ratahankkeiden arviointiohjesesti poikenneet suunnitelluista, on ne syytätuoda esille tässä yhteydessä.Junatarjonnan ja palvelutason kehittyminenJunatarjonnan kehittymisen seuraaminen ja vertailuennustettuun junatarjontaan on jälkiarvioinninkeskeisiä tehtäviä. Junatarjonnan seuraaminenon erityisen tärkeää hankkeissa, joidenperustelut liittyvät henkilö- tai tavarajunatarjonnankasvattamiseen. Jälkiarvioinnissaon myös arvioitava junatarjonnan ennustamisessakäytettyjen taustatekijöiden kehittymistäennustettuun nähden. Erityisen tärkeää on analysoidasyitä, mitkä ovat johtaneet ennustetunjunatarjonnan huonoon toteutumiseen. Tällaiseenkehitykseen ovat voineet vaikuttaa esimerkiksiostoliikennepäätökset, maankäytön ennakoituahitaampi tai nopeampi kehittyminen taiteollisuuden tuotantolaitosten lakkautukset, investoinnittai kuljetusjärjestelmämuutokset.Ratahankkeiden yleisiä tavoitteita ovat henkilöjatavaraliikenteen palvelutason kehittyminen.Matkustajaliikenteen palvelutasoa voidaan arvioidamm. saavutettavuuden (esim. yhteysväliennopein matka-aika) ja matkakustannusten perusteella.Matkakustannusten kehittymistä voidaanarvioida junalippujen kehityksen perusteella.Tavaraliikenteen palvelutason kehittymistä voidaanarvioida radan teknisen tason (esim. akselipainot,radan sähköistys) näkökulmasta sekätavarajunille aiheutuvien ei-kaupallisten pysähdystenkehitystä arvioimalla.Matka- ja kuljetusmäärien kehittyminenMyös matkustajien ja kuljetusmäärien kehittymistäon aina syytä seurata hankkeissa, joidenperustelut ovat olleet oleellisesti riippuvaisiajunamatkojen ja rautatiekuljetusten kehityksestätai hankkeen aiheuttamista liikenteen siirtymistäkulkutapojen välillä. Tietoja rataosienvuotuisista matkustaja- ja kuljetusmääristä onsaatavissa Liikennevirastosta. Pääkaupunkiseudunlähiliikenteen osalta yksityiskohtaisempiatietoja on saatavissa myös Helsingin SeudunLiikenteeltä (HSL). Hankkeen vaikutuksia matkamääriinja kulkutapoihin voidaan selvittäämyös erilaisilla matkustajille osoitetuilla kyselyilläja haastatteluilla. Tavaraliikenteen osaltayksityiskohtaisempia tietoja voidaan saada kuljetuksiaostavien yritysten ja rautatieyritystenedustajien haastatteluilla.Matka- ja kuljetusmäärien kehitystä verrataanennustettuihin määriin ja analysoidaan, mitenennusteiden lähtökohtana olleet tekijät ovat kehittyneetja onko seurantajakson aikana tullutesille uusia tekijöitä (esim. tuotantolaitostenlaajennuksia), jotka ovat osaltaan vaikuttaneetliikennekysynnän kehitykseen.Muut havaittavissa olevat vaikutuksetRatahankkeilla voi liikenteellisten vaikutustenohella olla myös muita merkittäviä vaikutuksia,joiden seuranta on tapauskohtaisesti arvioitavaerikseen. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksimuutokset maankäytössä, aluetaloudessaja ympäristössä.Maankäytön kehityksen seurannassa kiinnitetäänhuomiota erityisesti hankkeen vaikutuksiinasemien ympäristössä. Laajavaikutteistenhankkeiden kuten oikoratojen jälkiarvioinneissatarkasteltavia muutoksia ovat myös radan vaikutusalueenaluetaloudellinen kehitys, jota voidaanarvioida kuntien työpaikkojen ja yritystensekä kuntien talouden kehityksen perustella.Ympäristön osalta laajavaikutteisissa hankkeissaon syytä tapauskohtaisesti tarkastella hankkeenvaikutuksia pohjavesiin, eläimistöön, kasvillisuuteen,estevaikutukseen ja liikenteenpäästöihin. Tietoja ympäristövaikutuksista voidaansaada muun muassa ympäristöviranomaisilta,kunnilta ja maakunnallisilta liitoilta. Liikenteenpäästövaikutuksia voidaan arvioida eriliikennemuotojen suoritteiden kehitykseen perustuen.Jälkiarvioinnin menetelmät ja osapuoletYhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseksikäytettävät menetelmät ratkaistaan aina tapauskohtaisestikiinnittäen huomiota kyseisenhankkeen luonteeseen ja ympäristön ominaispiirteisiin.Lähtöaineistoina voidaan hyödyntääLiikenneviraston ja kuntien keräämää tietoa sekämallien avulla arvioituja vaikutuksia. Arvioinnintoteutustapa, menetelmät, osapuolet ja