Ratahankkeiden arviointiohje - Liikennevirasto

Liikenneviraston ohjeita 15/2013 41Ratahankkeiden arviointiohjeliikennemuotojen osalta, joiden liikennöintikustannuksiinja tuloihin ratahanke vaikuttaa. Matkalipputulojenmuutokset arvioidaan samoihintariffeihin perustuen kuin kuluttajan lippukustannustenmuutokset. Lipun hintoihin arvonlisäveroei jää hyötynä tuottajalle, joten tuottajanylijäämän muutos lasketaan ilman lipun hintoihinsisältyvää arvonlisäveroa.6.3.6 OnnettomuuskustannuksetRatahankkeen onnettomuuskustannusvaikutuksinaarvioidaan aina tasoristeysonnettomuuksienkustannukset. Jos ratahankkeella on vaikutuksiamuiden liikennemuotojen käyttöön, arvioidaanonnettomuuskustannusvaikutuksetmyös näiden liikennemuotojen osalta. Kustannusmuutostenarvioinnin lähtökohtana ovat ennustetutonnettomuusmäärien muutokset sekämääritetyt onnettomuuksien yksikkökustannukset.Onnettomuuksien arvottamisessa käytettävätyksikkökustannukset ovat perusvuotena samassatasossa kuin investointikustannukset ja niitäkorotetaan sen jälkeen 1,5 % vuodessa.6.3.7 Päästö- ja melukustannuksetYmpäristökustannusten osalta ratahankkeidenkannattavuuslaskelmassa tarkastellaan pakokaasupäästöjenja rautatieliikenteen melun kustannusmuutoksia.Rautatieliikenteen päästöt arvioidaan erikseensähkövetureiden ja dieselvetureiden vetämienjunien osalta. Molemmille energialajeille onomat päästöjen yksikkökustannukset, jotka dieselkäyttöistenveturien osalta poikkeavat myöspäästöjen syntymisalueen (taajama tai hajaasutusalue)mukaan.Jos ratahankkeella on vaikutuksia muiden liikennemuotojenkäyttöön, arvioidaan päästöjenkustannusvaikutukset myös näiden liikennemuotojenosalta.Liikennemelun yleistä häiritsevyyttä kuvaavanatunnuslukuna käytetään A-painotettua keskiäänitasoa(ekvivalenttitaso) LAeg. Asetuksen93/1992 mukaan yleinen ohjearvo päiväajankeskiäänitasolle, LAeq7-22 , on 55 dB ja yöajan,LAeq22-7, 50 dB.Melukustannusten arviointia varten eritelläänpäivämelun LAeq7-22 eri melutasoja (5 dB:n välein50 dB:stä alkaen) koskevilla alueilla asuvienihmisten määrä. Meluhaitan arvo saadaan kertomallahaitalle altistuvan väestön määrä melunyksikkökustannuksella.Päästöjen ja melun yksikköarvoja korotetaanlaskenta-aikana käyttöönottovuotta seuraavastavuodesta lähtien 1,5 % vuodessa tulotason kasvuaseuraten. Kustannukset esitetään verottomina.6.3.8 Vaikutus julkistalouteenJulkistaloudellisissa vaikutuksissa tarkastellaanhankkeen vaikutuksia valtion perimien liikenteenerityisverojen ja maksujen kertymiin sekävaltion maksamiin liikenteen subventioihin.Tarkasteltavia erityisveroja ja maksuja ovat liikenteentuotantokustannuksiin sisältyvät ratamaksutja polttoaineen valmistevero sekä lipunhintoihin sisältyvä arvonlisävero. Lisäksi tilanteissa,joissa hanke aiheuttaa liikenteen siirtymiäkulkutapojen välillä, on arvioitava muidenkulkutapojen maksamien verojen ja maksujenmäärämuutokset. Esimerkiksi, jos matkat siirtyväthenkilöautoliikenteestä, vähenevät valtiontulot henkilöautoliikenteen polttoaineveron japolttoaineen arvonlisäveron osalta.6.3.9 JäännösarvoJäännösarvolla tarkoitetaan investoinnin arvoalaskenta-ajanjakson lopussa. Investoinnin jäännösarvomääritetään tapauskohtaisesti ottaenhuomioon hankkeen kustannusarviossa määritetytpitoajat. Jäännösarvo lasketaan toimenpiteenuushankinta-arvosta (ilman suunnittelukustannuksia),joka on samassa hintatasossakuin laskelmassa käytettävä rakennuskustannus.Jäännösarvon oletetaan muuttuvan lineaarisestiajan suhteen. Jäännösarvo diskontataankannattavuuslaskelman perusvuoteen (esimerkki12). Mahdolliset purkukustannukset otetaanlaskelmassa huomioon negatiivisena jäännösarvona.