Yleiskaava selostus (pdf) - Hanko

FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus IIIMMA 0104-P1012113.2.201211 YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET ......................................................................... 6612 YLEISKAAVAN TOTEUTUS JA SEURANTA..................................................................... 67LIITTEETLiite 1Liite 2Liite 3Yhteenveto yleiskaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista ja niihinlaaditut vastineetYhteenveto yleiskaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista ja niihinlaaditut vastineetYleiskaava-alueen asemakaavojen ajantasaisuusLiite 4 (a-e) Kantakaupungin alueella inventoidut kulttuurihistorialliset kohteetLiite 5Virkistys- ja viheralueiden verkko ja kevyen liikenteen yhteydetLiite 6 (a-g) Yleiskaavakartta jaettuna A3-kokoisille sivuilleLiite 7Natura-tarveharkinta

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 5 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Aki Uusitalo paikkatietoteknikko Hangon kaupunki/maankäyttöRalf Toivarimaanmittausteknikko Hangon kaupunki/maankäyttöLisbeth Nordström kartankäsittelijä Hangon kaupunki/maankäyttöMerja Rönkkö puistoesimies Hangon kaupunki/kuntatekniikkaHannu Koivisto metsäetumies Hangon kaupunki/kuntatekniikkaSaija Kajala ympäristönsuojelu- Hangon kaupunki/ympäristönpäällikkösuojeluJan-Peter Sundberg rakennustarkastaja Hangon kaupunki/rakennusvalv.Arja Sippola arkkitehti SAFA FCGUlla Räihä arkkitehti SAFA FCGAnssi Savisalo arkkitehti SAFA FCGMaria Silvast maisema-arkkitehti FCGMaarit Suomenkorpi maisema-arkkitehti FCGHanna Tiira arkkitehti SAFA FCGJan TvrdýM.Sc. (landsc. ecol.) FCGRaine Vihelmaa arkkitehti SAFA FCG2.4 Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteetKantakaupungin alueella voimassa oleva oikeusvaikutukseton yleiskaava onpäivitetty tämän päivän tarpeiden ja uusien keskustan kehittämistavoitteidenmukaiseksi ja oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Yleiskaavan selvityksiä ontäydennetty ajan tasalle. Kantakaupungin yleiskaavaan on liitetty osia rantayleiskaavasta.Kantakaupungin oikeusvaikutteisella yleiskaavalla on keskeinenmerkitys uudistettavien asemakaavojen ohjaus- ja ohjelmointivälineenä.Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää keskusta-aluetta vireänä ja toimivanakaupunkirakenteen osana. Keskustan asumismahdollisuuksia ja kaupallistavetovoimaisuutta halutaan lisätä ja työpaikkaomavaraisuutta, virkistysyhteyksiä,suojelua sekä rannan monipuolista käyttöä turvata. Keskustan liikennejärjestelmäntoimivuus on elinehto kaupungin kilpailukyvyn kannalta.Varsinaiset muutokset kaupunkirakenteessa ovat v. 1987 yleiskaavan verrattunamaltillisia, ja peilaavat harkiten tapahtuvaa kaupunkikehitystä. Yleiskaava-alueeseenon sisällytetty Hankoniemen edustan saaret ja vesialue niemenetelä- ja pohjoispuolella.Taajama-alueen laajentuminen tapahtuu kohti itää, Täktomin suuntaan. Täktomintienpohjois- ja eteläpuolelle on osoitettu laajennusalueet pientalorakentamiselle.Radan pohjoispuolista pientalovaltaista taajama-aluetta on laajennettumaltillisesti. Tavoitteena on ennen kaikkea pohjoisen pientaloalueen tiivistyvärakenne. Hangonkylän alueella kyse on lähinnä asemakaavatilanteenpäivittämisestä yleiskaavakartalle. Märsanin suuntaan ruutukaavaa on jatkettupohjoiseen, kuitenkin ottaen huomioon itä-länsisuuntaisen viherkäytävänsäilyminen.Yleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty strateginen valinta sataman toimintojensäilyttämisestä ja kehittämisestä nykyisten Länsisataman ja Ulkosatamanalueilla huolimatta asumisen ja luontoarvojen asettamista reunaehdoista.Vilkas satamatoiminta turvaa myös kaupunkirakenteen elinvoimaisuuden.Länsisataman aluevarausta on laajennettu Kuningatarvuoren länsipuolellasekä varauduttu satama-alueen laajennukseen.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 6 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20123 Suunnittelutilanne3.1 MaakuntakaavaHanko kuuluu Uudenmaan liiton toimialueeseen (maakunnan liitto). Uudenmaanmaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Uudenmaan1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu 22.6.2010. 2. Uudenmaanmaakuntakaavan uudistamistyöhön liittyvä 2. vaihemaakuntakaavan laatiminenon käynnissä. Kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseenliittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. 2. vaihemaakuntakaavanlaatiminen aloitettiin yhteistyössä Itä-Uudenmaan liiton kanssa. Uudenmaanja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyivät 1.1.2011.Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin taajamatoimintojenalueeksi. Kaupungin keskustaan on osoitettu kohdemerkinnälläkeskustatoimintojen alue (C). Tulliniemeen on osoitettu puolustusvoimien alue(EP). Osa saarista ja rannikosta on osoitettu lisäksi viheralueiksi (V) ja luonnonsuojelualueiksi(SL). Kantakaupungin eteläosaan on merkitty kulttuuriympäristöntai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Maakuntakaavaan onmerkitty myös vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, tiestö, vesiväylät,voimalinjat, rautatiet, muinaismuistot, satamat sekä suojelu-, erityisjavirkistyskohteet.Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Lähde: www.uudenmaanliitto.fiUudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on käsitelty toimintoja, joilla on merkittäviäympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista.Vaihekaavassa käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälinaluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteenvarikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myöshiljaisia alueita on tarkasteltu. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan17.12.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 22.6.2010. Hangon osaltamaakuntakaavan merkintä EJ on muuttunut merkinnäksi EJ2 (jätehuollonalue, jolla toiminta yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueena on päättynyt).Merkinnällä osoitetuilla kaatopaikka-alueilla muu jätehuoltotoiminta voi jatkua.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 7 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Ote Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavasta. 8.11.2006 vahvistetusta Uudenmaanmaakuntakaavasta kumottavat merkinnät.Uudenmaanliitossa on käynnistetty myös Uudenmaan maakuntakaavan uudistamineneli Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Tässä maakuntakaavanuudistamisessa on kyse vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavanja maakuntavaltuuston hyväksymän 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta.Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavanuudistaminen. Yksi tärkeimmistä uudistettavan maakuntakaavanperusrakenteen pääteemoista on alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.3.2 YleiskaavatAlueella on voimassa oleva oikeusvaikutukseton Hangon kantakaupunginyleiskaava vuodelta 1987 sekä Hangon kaupungin rantayleiskaava vuodelta1987.Hangon kantakaupungin yleiskaava v. 1987.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 8 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20123.3 Asemakaavat ja rantakaavat3.3.1 Rakennusjärjestys3.4 Pohjakartta3.5 Muut suunnitelmat3.6 Maanomistus4 Sijainti ja ympäristö4.1 YleiskuvausKantakaupungin yleiskaava-alueella on voimassa useita, eri vuosikymmenillälaadittuja asemakaavoja. Suurin osa kantakaupungin yleiskaavan alueesta onasemakaavoitettua.Yleiskaava-alueen asemakaavojen ajantasaisuus on esitetty karttaliitteellä3.Hangon rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.9.2001.Kantakaupungin yleiskaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksenmaastotietokantaa.Hangon kaupungin strategian 2020 ydinajatukset on hyväksytty osana Hangon2011 talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.12.2010.Hangon kansallinen kaupunkipuisto on perustettu 15.5.2008. Puisto käsittääkaupungin keskeiset merenranta- ja huvila-alueet.Kaupunkikeskustan alueelle on laadittu 2008 liikenneturvallisuussuunnitelmayhteistyössä Uudenmaan tiepiirin kanssa.Sataman kehittämiseksi on laadittu vuonna 2007 ”Hangon sataman logistiikkaselvitys”,joka on pitkän tähtäimen suunnitelma Hangon sataman toimintaedellytyksistäsekä sataman toimintaan liittyvien elinkeinojen kehittämismahdollisuuksistamaakunnallisessa mittakaavassa.Kantakaupungin yleiskaava-alueella raakamaan omistaa pääosin Hangon kaupunki.Muita maanomistajia ovat yksityiset, yhdistykset, yritykset, seurakunnatja valtio.Hangon kaupunki sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.Hangon etäisyys Helsingistä on noin 128 km. Hanko on Suomen eteläisin kaupunkija siellä sijaitsee myös Manner-Suomen eteläisin piste. Kunnan pintaalaon 800 km 2 , josta vesistön osuus on 683 km 2 . Rantaviivaa kunnan alueellaon yhteensä 130 km. Alueen suurin järvi on Sandöträsket. Kunnan asukasmääräoli 9668 henkeä helmikuussa 2009. Alueen pääelinkeinot ovat palvelutsekä rakentaminen ja teollisuus.Alueen tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 25 (Hanko-Lohja-Hyvinkää)sekä rautatieyhteys Hanko-Karjaa.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 9 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20124.1.1 Hangon viheralueetHangon kaupungin seudullinen sijainti.Hankoniemen pohjoisreunan metsäinen viheralue ulottuu idän yhtenäisenmetsän alueelta kaupungin pohjoispuolelle melko yhtenäisenä vyöhykkeenä.Metsäalue on kaupungin pohjoispuolella noin kilometrin levyinen ja kapeimmillaanse on Silversandin leirintäalueen lähistöllä, jossa metsävyöhyke onnoin 100-200 metriä. Hankoniementie kulkee pitkin metsäaluetta ja kääntyyosittain sen poikki (Santalantie). Kaupungin pohjoispuolella metsäalueenpoikki kulkee neljä pienempää tietä.Hankoniemen keskiosassa sama metsäalue tulee yhtenäisenä Itäisen puistotienasuinalueen pohjoispuolelle saakka. Hankoniemen eteläreunaa pitkin kulkevanTäktomintien ympäristössä on asutusta.Hangon kaupungin keskustassa on kolme isompaa puistoa (Hagan puisto,Kirkkopuisto ja Puistolammen alue) sekä joitain pienempiä viheralueita lähin-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 10 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20124.2 Luonnonympäristö4.2.1 Selvityksetnä rannoilla. Lännessä Tulliniemen länsiranta on noin 2 km pitkä ja kapea viheralue,jonne on rajoitettu kulku.Kantakaupungin yleiskaava-alueelta on laadittu seuraavat luontoselvitykset:- Uddskatanin luonnonsuojelualueen niittyjen ja ketojen hoitosuunnitelma(Metsähallitus/ Tiina Kanerva, 2003)- Uddskatanin linnustoselvitys (Pekka J. Nikander, 1990)- Uddskatans naturskyddsområde, skötsel- och dispositionsplan (LiikennetekniikkaOy, 1991)- Tulliniemen ja sitä ympäröivän suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma(LT-Ympäristö Liikennetekniikka Oy, 1992)- Tulliniemen ja sitä ympäröivän suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma,Tulliniemen alueen kasvillisuus- ja kasvistoselvitys (Thomas Bonn, 1990)- Tulliniemen kasvisto ja kasvillisuus (Tuula Oksanen, 1978)- Tullirannan dyyni, suojellun luontotyypin alueen rajaaminen (Uudenmaanymp.keskus/Pilvi Pääkkönen ja Leena Eerola, 2002)- Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu, luontoselvitys (Luontotieto Keiron/SusannaPimenoff, 2003)- Donationsjord (Kolaviken), suojeltujen luontotyyppien rajojen määrittäminen.Hiekkaranta, hiekkadyyni (Uudenmaan ymp.keskus/Leena Saviranta,Leena Eerola, 1998)- Långsandan ranta-alueen kunnostussuunnitelma (Enviro Oy, 2000)- Furuvikin hoito- ja käyttösuunnitelma / Skötsel- och dispositionsplan överFuruvik (Katja Hammarström ja Peik Grönholm, 2003)- Furuvikin luonnon erityispiirteet sekä harvinaisten ja uhanal.lajien esiintyminensiellä (Kalevi Keynäs, 1990)- Långbodaudden (luontotyyppien inventointi) (Uudenmaanymp.keskus/Susanna Männynoksa ja Pilvi Pääkkönen, 1998)- Långbodaudden (luontotyyppien inventointi, metsäiset tyypit, pähkinälehto)(Uudenmaan ymp.keskus/Susanna Männynoksa ja Pilvi Pääkkönen,1998)- Trollbergetin hiekkaranta (suojellun luontotyypin alueen rajaaminen) (Uudenmaanymp.keskus/Pilvi Pääkkönen ja Leena Eerola, 1998, 2001)- Naturinventering och skötselplan för Långboda – Trollberget (JohannaEhrnsten, 2008)

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 11 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012- Silversandin alueen luonto - luonnehdinta luonnonarvoista (Mikael Kilpi,Aronia/Yrkeshögskolan Sydväst och Åbo Akademi, 2002)- Hangonkylän kaava-alueen luontoselvitykset (Faunatica Oy, 2009)- Metsäkannaksen hoitosuunnitelma (Suomen Ympäristösuunnittelu Oy,1994)- Metsäkannaksen linnustokartoitus (Kari Salovaara, 1995)- Skogsnäset, stranden (Nanne ja Rolf Wessman, Thomas Bonn, 1995)- Skogsnäsetin kallioketo (Thomas Bonn, 1996)- Varisniemen asemakaavahanke, luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy,2003)- Hankoniemen etelärannan hiekkarantojen ja dyynien hoitosuunnitelma(Metsähallitus/Esko Tainio, 2009)- Hagapuiston lammet ja Parkdammen/Hangon kaupungin kahden lammenviitasammakko- sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys (FaunaticaOy, 2010)- Hangon asemakaava-alueiden puistojen ja puistometsien hoito- ja käyttösuunnitelma:Furuvik, keskusta-alueet ja pohjoiset alueet (YmpäristösuunnitteluOK ja Hangon kaupunki, 2007)- Hangö Västra skärgårds vegetation och flora (Västra Nylands regionplansförbund,1992)- Hangö Västra fjärd, Skärgårdsfågelfaunan i Hangö skärgård (Mikael Kilpi,1995)- Tulliniemiryhmän raportti (Tulliniemiryhmä, 2005)- Hankoniemen luontokatsaus (Hangon ympäristölautakunta, 1994)- Länsisatama, asemakaavaa varten (selvityskohdetta ei enää ole) (SuunnittelukeskusOy, Kuopio: J.Kärkkäinen, 1997)- Hangon kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen alueella sijaitsevat ekologisetkäytävät sekä lepakkoselvitys (Faunatica Oy, 2011)Seuraaville luonnonsuojelualueille tai luontotyyppirajauksille, joilla on erityistäohjaustarvetta, on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma:- Uddskatanin luonnonsuojelualue- Tulliniemen luonnonsuojelualue- Furuvikin luonnonsuojelualue- Kolavikenin hiekkaranta (Långsanda)- Metsäkannaksen luonnonsuojelualueMetsähallitus on laatinut rinnan yleiskaavatyön kanssa Tulliniemen hoito- jakäyttösuunnitelmaa. Suunnittelu on aloitettu v. 2009. Hoito- ja käyttösuunnitelmanpäätavoitteena on luontoarvojen turvaaminen ja suojelu. Keskeinen

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 12 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20124.2.2 Maa- ja kallioperätavoite on myös virkistyskäytön kehittäminen. Suunnitelma on yleiskaavanhyväksymisen aikaan vielä keskeneräinen.Hankoniemen kallioperä koostuu pääasiassa syväkivilajeista ja on suurimmaltaosalta kvartsi- ja granodioriittia. Hankoniemen pohjoispuolisko kuuluu ensimmäiseenSalpausselkään, joka on syntynyt viimeisen jäätiköitymisen jälkeen.Yleiskaava-alue sijaitsee Salpausselkämuodostuman lounaisimmassaosassa. Muodostuma ulottuu Hankoniemen kärkeen saakka, joskin maastonkorkeuserot ovat suurella osalla aluetta varsin vähäiset.Varsinkin ranta-alueilla on näkyvissä kalliopaljastumia. Muutoin maaperä onyleensä hiekkaa ja soraa, osittain moreenia. Suunnittelualueen itäosassa onmyös laajahko suoalue.4.2.3 Pohjavedet ja vesistötPuistovuoren rantakallioita.Hangon kantakaupungin alueella on yksi luokkaan I kuuluva, vedenhankintaansoveltuva pohjavesialue. Yleiskaava-alueella, Hopearannassa sijaitseeyksi Hangon vesilaitoksen vedenottamo. Silversandin vedenottamo, joka onotettu käyttöön vuonna 1907, on Hangon kaupungin vanhin.Pohjavesialueista, niiden hyödyntämisestä ja rakentamisesta määrätään vesilaissaja ympäristönsuojelulaissa.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 13 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Pohjavesialueet Hangossa (Hertta (Oiva) tietokanta 24.4.2009)Tulva-alueetSuomen Ympäristökeskus on vuonna 2002 esittänyt korkeussuositukset, joidenalapuolelle ei tulisi enää rakentaa (Ympäristöopas nro 52: Ylimmät vedenkorkeudetja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa, suositus alimmistarakentamiskorkeuksista). Itämeren rannalla suositellaan varauduttavaksikerran 200 vuodessa esiintyviin tulviin lisättynä vähintään 30 cm aaltoiluvaralla.Tämä tarkoittaa alimman rakentamiskorkeustason olevan HangossaN60+2,35 m.Uudenmaan rannikon yleispiirteisellä tulvavaarakartoituksella (2007) selvitettiinalueita, jotka ovat kaikkein altteimpia meriveden nousulle.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 14 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20124.2.4 Kasvillisuus, eläimistö ja linnustoTulva-alueet Lähde: Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta.Uudenmaanliiton julkaisuja E 96 – 2007.Hankoniemen kasvi- ja eläinlajisto on poikkeuksellisen runsas. Kantakaupunginyleiskaava-alueella on monia lajeja, joita ei Suomessa tavata missäänmuualla tai ne ovat muualla maassa harvinaisia. Tästä syystä aivan kaupunkialueentuntumassa onkin useita perustettuja suojelualueita. Esimerkiksi kaupunginupeilla hiekkarannoilla ja -dyyneillä tavataan lukuisia uhanalaisiksiluokiteltuja lajeja.KasvillisuusHangon kasvisto on hyvin rikas, vaikka kasvillisuus valtaosaltaan onkin kuivaakangasmetsää. Tuulisten rannikkoalueiden puusto on havupuuvaltaista, sisäosissaon myös paljon lehtipuita.Lajeista noin 50 on luokiteltu johonkin uhanalaisten kasvien luokkaan. Vilkkaanmerenkulun ansiosta on Hangon luontoon tullut monia erikoisuuksia. Ilmastoja harvinaiset ravintokasvit luovat suotuisan ympäristön myös uhanalaisillehyönteisille.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 15 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Eteläisen ja merellisen sijainnin vuoksi Hangon rantakasvillisuus eroaa selvästimuun Suomen rantojen kasvillisuudesta. Lämmin ja kostea ilmasto luo edellytyksetomalaatuiselle kasvistolle ja hyönteistölle. Rantadyynien kasvillisuusmuodostuu eri kasvillisuustyyppien vyöhykkeistä; loiskevyöhyke, rantavyöhykesekä natavyöhyke. Rannoilla kasvaa useita harvinaisia lajeja sekä uhanalaistenhyönteisten ravintokasveja; mm. meriotakilokki, kangasajuruoho, ketomarunasekä hietikkonata. Dyynialueilla kasvaa voimakkaasti kurttulehtiruusu,joka levitessään uhkaa muiden kasvien elinympäristöjä.Hankoniemen rantakasvillisuutta.EläimistöHangon kantakaupungin yleiskaavan käsittämän alueen sijainti on poikkeuksellinen,koska alue on kolmelta suunnalta meren ympäröimä. Alueen sijaintiniemenkärjessä vaikuttaa luonnollisesti eläinten liikkumistarpeeseen.Hankoniemen alueella on tavattu säännöllisesti ilveksiä. Alueella on myös liikkunutsusia sekä karhuja. Hirvieläimistä Hankoniemen alueella on tavattusäännöllisesti hirviä, metsä- ja valkohäntäkauriita (valkohäntäpeura) sekä satunnaisestitäpläkauriita (kuusipeura) ja isokauriita (saksanhirvi). Hirvet suosivatHankoniemen metsäistä keskiosaa, jossa on vain vähän ihmisen aiheuttamaahäiriötä. Kauriiden määrä kantakaupungin yleiskaava-alueen sisäpuolellaon ollut nousujohteinen 10–15 vuoden aikana. Kauriit käyttävät säännöllisestierityisesti kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsevia viheralueita. Pientensorkkaeläinten esiintyminen alueella painottuu pohjoisosien viheralueille, muttakauriit lisääntyvät ilmeisesti jopa Hankoniemen kärjessä sijaitsevalla Uddskataninsuojelualueella. Niemen kärkeen eläimet kulkevat alueen pohjoisosiamyöten. Kyseisellä alueella on tehty myös satunnaisia hirvihavaintoja. Hirviäon tavattu keskikesän aikoihin satunnaisesti muualtakin keskusta-alueelta.Tällöin kyseessä ovat yleensä nuoret, emonsa vieroittamat yksilöt.Kantakaupungin yleiskaava-alueella on tavattu säännöllisesti supikoiria jamäyriä. Alueella on tavattu myös satunnaisesti kettuja. Säännöllisesti alueellaon tavattu sekä metsäjäniksiä että rusakoita. Myös oravia esiintyy säännöllisesti.Pikkunisäkkäitä, kuten siilejä, kohdealueella on suhteellisen vähän.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 16 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Hangossa tavataan matelijoita ja sammakkoeläimiä yhtenäisillä metsäalueillaja rannikkoseuduilla. Tulliniemen kärjessä on pieni kyypopulaatio ja Puistolammessaja Hagan puiston lammessa on sammakoita, viitasammakoita sekärupikonnia, mahdollisesti myös vesiliskoja.Hangon Eteläkärjen ja koko Hankoniemen asema on suomalaisittain ainoalaatuinenniin muuttavien lepakoiden kuin lintujenkin tärkeänä muuttoreitin osanaja kerääntymisalueena.Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Tulliniemi on yksi Suomen tärkeimpiämuuttolintuväyliä ja siten myös muutto- ja vaelluslintututkimuksen avainpaikkojaSuomessa. Saaristoalue on pesivän merilinnuston kannalta erittäin tärkeääaluetta.4.2.5 Lainsäädännön nojalla rauhoitetut elinympäristöt ja lajitMaankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on MRL 1§:nmukaan järjestääalueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälleelinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisestija kulttuurisesti kestävää kehitystä.Luonnonsuojelulakia) suojeltavat luontotyypitVuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa(20.12.2996/1096) 29 §:ssä luetellaan 9 luontotyyppiä, joita ei saa muuttaaniin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu:1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvia metsiköt2) pähkinäpensaslehdot3) tervaleppäkorvet4) luonnontilaiset hiekkarannat5) merenrantaniityt6) puuttomat ja luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit7) katajakedot8) lehdesniityt9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja enintään viidenpuun puuryhmätNäistä on alueella ainakin pähkinäpensaslehtoja, tervaleppäkorpia, luonnontilaisiahiekkarantoja sekä puuttomia tai luontaisesti vähäpuustoisia hiekkadyynejä.Luontotyypeistä säädetään yksityiskohtaisemmin luonnonsuojeluasetuksen10 §:ssä. Luonnonsuojelulain 29 §:ssä mainituilla luontotyypeillä tarkoitetaan:Pähkinäpensaslehtoja, joissa on vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitäpähkinäpensaita vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampanalähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella.Tervaleppäkorpia, jotka ovat luhtaisia tai lähteisiä ja joissa valtapuuna on tervaleppäja aluskasvillisuutena mättäillä on hiirenporrasta, nevaimarretta taimuita suuria saniaisia. Välikköpinnoilla kasvaa luhtakasveja, useimmiten vehkaaja kurjenmiekkaa.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 17 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Luonnontilaisia hiekkarantoja, jotka ovat riittävän laajoja, jotta niihin onmuodostunut sulkeutumatonta hiekkarannan kasvillisuutta ja joilla esiintyyhiekkarannalle tyypillisiä eliölajeja. Maa-aines on hiekkaa tai hietaa eikä rantaaole rakentamisella taikka täyttämis- tai tasoittamistoimenpiteillä merkittävästimuutettu.Puuttomia ja luontaisesti vähäpuustoisia hiekkadyynejä, jotka ovat tuulen kuljettamanja kasaaman hiekka-aineksen muodostamia alueita, jotka metsätaloudellisestiovat jouto- tai kitumaita.b) uhanalaiset ja erityissuojelua vaativat lajitAlueella on useita uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltua pesiviä lintulajeja,esimerkiksi kehrääjä, pikkutikka, pensas- ja kivitasku ja käenpiika.c) Euroopan lajisuojelua koskevat erityissäännöksetEU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvienyksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojenhävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 § ja ls -asetuksen liite 5).EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisten nisäkäslajien lisääntymis- ja levähdyspaikatSuurpedoista; ilves, susi ja karhu on tehty satunnaishavaintoja kantakaupunginalueelta.Lepakkolajeista alueella tavataan ainakin pohjanlepakko sekä vesisiippa.Viitasammakon esiintyminen on kartoitettu Haagapuiston lammen ja Parkdammeninosalta.EU:n lintudirektiivin liitteen I Suomessa tavattavia lajejaAlueella pesivät ainakin teeri, kala- ja lapintiira. Alueella on tavattu mm. kangaskiuru,pikkusieppo ja pikkulepinkäinen. Muuttavia direktiivilajeja ovat kurki,varpus- ja helmipöllö sekä pohjantikka.Hangon etelälahdet toimivat laulujoutsenen ja suosirrin syyslevähdysalueena.d) v.1923 luonnonsuojelulain (71/1923, 6§) mukaiset luonnonmuistomerkitParkbergetin(Puistovuori) ja Kråkuddenin (Varisniemi) hiidenkirnut. (Lääninhallituksenpäätös 6855/1961)Metsälain erityisbiotoopitMetsälain (12.12.1996/1093) 10§:ssä todetaan, että ” Metsiä tulee hoitaa jakäyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelleominaisten elinympäristöjen säilyminen turvataan.” Sen jälkeen luetellaan 7metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä:1. lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojensekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt2. ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolellaolevat letot

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 19 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20124.2.8 Natura 2000 –alueet4.2.9 Rantojensuojeluohjelma- hietalaukka (Allium vineale)4.3 Ympäristöhäiriöt ja -riskitVaarantuneen kasvilajin esiintymä- meriotakilokki (Salsola kali subsp. kali)- lännenmaltsa (Atriplex glabriuscula)- puolanlaukkaneilikka (Armeria maritima subsp. elongata)Vaarantuneiden hyönteisten elinympäristö- sinisiipisirkka (Sphingonotus coerulans)Silmälläpidettävä kasvilajiesiintymä- isokrassi (Lepidium latifolium)Silmälläpidettävien hyönteisten elinympäristöjä- nummijuuriyökkönen (Apamea anceps)- kilokkikärsäkäs (Chromoderus affinis)Silmälläpidettävien perhosten elinympäristöjä- loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea)- hietapussikoi (Coleophora caelebipennella)Uhanalaisten hyönteisten tärkeiden ravintokasvien kasvilajiesiintymiä- rantavehnä (Elymus arenaria)- keltamaksaruoho (Sedum acre)- merimaltsa (Atriplex littoralis)- isomaltsa (A. prostata)- merisinappi (Cakile maritima)Natura 2000 -verkosto perustuu Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiiveihin.Natura 2000 -alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissatärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuudensäilyttäminen. Valtioneuvosto teki ensimmäisen päätöksen Euroopan unionilleannetusta Suomen Natura 2000 -ehdotuksesta vuonna 1998. Ehdotusta täydennettiin1999, 2002, 2004 ja 2005. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueellasijaitseville Natura 2000 -alueille on laadittu hoidon ja käytön yleissuunnitelma.Hangon kantakaupungin yleiskaava-alueella sijaitsee kaksi Naturaaluetta;Tulliniemen linnustonsuojelualue (Natura FI0100006) ja Tammisaarenja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (FI0100005).Valtioneuvoston periaatepäätöksen (20.12.1990) valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmastamukaan Suomen arvokkaimmat rannat säilytetään rakentamattominaja luonnontilaisina. Tavoitteena on ollut muodostaa Suomen meri-ja järviluonnon alueellista ja tyyppikohtaista vaihtelua ja turvaa näidenalueiden eliölajien elinympäristöt. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluu kantakaupunginyleiskaava-alueen kaakkoisosassa Pohjanpitäjänlahden rannikko.Suojeltavat luontoalueet ks. kohta 9.1.9Hangon kantakaupungin merkittävimpiä häiriö- ja riskitekijöitä ovat:- tie- ja raideliikenteen melu

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 20 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20125 Maisema5.1 Maisemarakenne5.2 Maisemakuva- teollisuuden asettamat haasteet viihtyvyydelle (melu, haju, liikenne) ja ilmanlaadulle.Ilmanlaadullisia haittoja aiheutuu myös tie- ja laivaliikenteestä.- teollisuus- ja tuotantolaitokset, erityisesti Fermion Oy ja Forcit Oy ja niihinliittyvät SEVESO-konsultointivyöhykkeet, jotka aiheuttavat haasteita muidentoimintojen sijoittamiselle.Fermion Oy:n ja Forcit Oy:n SEVESO-vyöhykkeitä koskien on laadittu2010 selvitys, jonka avulla pyrittiin tarkentamaan onnettomuusvaaraa aiheuttavienlaitosten suojavyöhykkeitä ja onnettomuusriskejä.- ympäristövahinkojen, kuten öljyonnettomuuksien mahdollisuus satamakuljetuksissasekä maalla että merellä ja tästä seuraavat riskitekijät asukkaille.Kantakaupungin alueella on paljon herkkiä luontokohteita, joille mahdollinenöljyonnettomuus merellä voisi olla kohtalokas ja peruuttamaton.- pilaantuneita maita ilmenee usein rakentamisen ja lämmitysjärjestelmänuusimisen yhteydessä. Kantakaupungista osa on 1-luokan pohjavesialuetta,jolla esim. polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on haasteellista.- asumisen ja maankäytön aiheuttama paine alueella olevaan ainutlaatuiseenluonnonympäristöön asettaa haasteita luonnon suojelulle. Tähän voidaanvaikuttaa ohjaamalla ihmisten liikkumista herkkien kohteiden ulkopuolelle.- globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset merenpinnan kohoamiseen.Hanko kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän maisemamaakunta-jaonmukaan Eteläiseen rantamaahan ja siinä tarkemmin Suomenlahdenrannikkoseutuun. Eteläinen rantamaa on korkokuvaltaan pääasiassa alavaa,mutta pienipiirteisyydessään hyvin vaihtelevaa. Alue on muinaista merenpohjaa.Alueen lounaisin osa edustaa lounaisrannikon hemiboreaalistatammivyöhykettä. Kasvillisuus on keskimäärin rehevää. Soiden osuus on pienempikuin maan muissa osissa.Tyypillisiä piirteitä Suomenlahden rannikolle ovat paljaiden ja metsäisten kalliomaidenhuomattavan suuri osuus. Länsiosan laajahkoa saaristoa luonnehtivatsilokallioiset mäntymetsää kasvavat ja ulkosaaristossa paljaat saaret. ISalpausselän reunamuodostuman jatkuminen Hankoniemen kautta ulkomerellesaakka on maisemallinen erikoisuus sora-, hiekka- ja särkkämuodostumineen.Kasvillisuus on verraten ankarista sääolosuhteista huolimatta rehevää.Lehtoja on melko paljon varsinkin lännessä.Suomen eteläisintä kaupunkia ympäröi meri kolmelta suunnalta. Maisema onhorisontaalinen ja vahvasti mannerjäätikön muovaama. Avokalliot ja hiekkaisetmäntykankaat vuorottelevat Hankoniemen kärjen maisemassa. Hangonluonnon erityispiirteitä ovat pitkät hiekkarannat, joita katkaisevat punagraniittisetrantakalliot. Hiekkarantojen alkuperäiseltä kasvillisuudelta tilaa valtaavatkurttulehtiruusupensaikot. Furuvikin ja Tulliniemen alueilla on dyynimetsiä,joissa mäntyjen lomassa dyynit vaihtavat muotoaan tuulten mukaan.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 21 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Rakennetussa maisemassa on toisistaan selkeästi erotettavia alueita: satamat,liikekeskusta, kaupungin halkaisevat rata- ja tiealueet, Kylpyläpuistonhuvila-alue, radan pohjoispuolella sijaitseva, väljästi rakennettu omakotialuesekä pittoreskit punamultaiset kalavaja-alueet.Kun kaupunkia katsoo kauempaa mereltä, erottuvat maamerkkeinä Tulliniemenluotsiasema, vesitorni ja kirkon torni. Läntiseltä selältä katsottaessaerottuvat lisäksi Koppnäsuddenin värikkäät nosturit sekä kauempana Santalassasijaitsevat tuulimyllyt. Lähestyttäessä Hankoa etelästä nähdään Kasinoja vanhat Bellevuen ja Tellinan pensionaatit, jotka ovat suuria puurakennuksia,sekä Hangolle tunnusomaiset uimakoppien rivistöt.Bellevuen rannan uimakoppeja.5.3 VirkistysalueetHangon maamerkkejä mereltä päin katsottuna.Hangon kaupungin tärkeimpiä virkistysalueita on kantakaupunkia kolmeltasuunnalta ympäröivä meri. Merialueiden virkistyskäyttö tarkoittaa etenkin veneilyäja purjehdusta.Kantakaupungin tärkeimmät virkistysmetsät ovat Märsanin alue pohjoisessasekä Furuvikin alue eteläpuolella. Laajempien ja yhtenäisten metsäalueiden li-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 22 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20125.4 Kansallinen kaupunkipuistosäksi kantakaupungissa on useita pienempiä metsiköitä. Lähimetsät ovat kaupunkilaistenpäivittäisten kävelyreittien varrella ja niillä on suuri merkitysasukkaille.Lisäksi suosittuja virkistysalueita ovat rannat, joilla on kävelyreittejä; Tullinimenranta ja Långsandan kulttuurihistoriallisesti arvokas hiekkatie, joka johtaaNeljän Tuulen Tuvan-ravintolaan Pieneen Mäntysaareen. Myös Puistovuorellaon suosittuja kävelypolkuja.Hangon kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä15.5.2008.Kaupunkipuisto on kaupungin keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessäoleva laaja ja edustava luonnon, puistojen, rakennetun ympäristön sekä historiallistenkerrostumien muodostama kokonaisuus. Tarkoitus on säilyttääkaupungin historian kertomusta sekä turvata puistoon kuuluvat viheralueetkaupunkilaisten virkistyskäytössä tulevaisuudessakin.Kansallisen kaupunkipuiston alue on laaja; lännessä alue rajautuu Saaristomerenkansallispuiston yhteistoiminta-alueeseen, idässä Furuvikin luonto- jaNatura-alueeseen. Kaupunkipuistoon kuuluu suuri osa Hankoniemen etelänpuoleista rannikkoaluetta. Lisäksi alueeseen kuuluu laaja ja monipuolinen meri-ja saaristoalue. Meri- ja saaristoalueineen kansallisen kaupunkipuiston kokonaispinta-alaon noin 6300 ha.Puistoon on ensisijaisesti osoitettu valtion ja kaupungin omistuksessa oleviaalueita sekä omistajien suostumuksella yksityisten maanomistajien alueita.Kaupunkipuisto käsittää yhtenäisen rakennetun kaupunkikulttuuriympäristön,suojelualueiden ja luonnontilassa olevan ulkosaariston muodostaman kokonaisuuden.Kaupunkipuistoon kuuluvat mm. kylpyläpuisto liittyvine puisto- ja viheralueineen,huvila-alue, keskusta-alueen pitkät hiekkarannat, Bulevardi jakeskustan puistot, useita valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjäsekä arvokkaita luontokohteita.Kaupunkipuisto korostaa Hangon merellistä ja vihreää roolia laadukkaanaasumisympäristönä sekä vetovoimaisena matkailukohteena.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 23 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20126 Rakennettu ympäristöHangon kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus.Hangon historiaaHanko mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1200-luvulla satamapaikkanaSuomenlahden meritien varrella. Vanhin varsinainen satamapaikkaon Hankoniemen pohjoissivun Kappelisatama, joka on saanut nimensäVarisniemen kallioilla sijainneesta keskiaikaisesta kappelista, joka autioitui jahävisi kartoilta jo 1700-luvulla. Kappelisataman läheisyydessä sijaitsee myösHangon varhaisin asutuspaikka, Hangonkylä. Asutus vakiintui 1500-1600-luvulla. Kylän elinkeinoja olivat luotsaus ja kalastus sekä pienimuotoinenmaanviljelys. Hangonkylän rakennuksista muutama on jäljellä, joskin rakennuskantaon 1800-luvulta.1870-luvulla Hangossa alkoi tapahtua, kun niemeen rakennettiin satama jarautatie. Virallisesti Hangon kaupunki perustettiin 1874. Samalta vuodelta onperäisin myös Hangon ensimmäinen arkkitehti August Bomanin suunnittelemaasemakaava. Kaava oli selkeästi kolmijakoinen: lännessä oli Länsisatama jaratapiha, keskellä varsinainen kaava-alue ja idässä Kylpyläpuisto huviloineenja täysihoitoloineen. Keskeinen kaava-alue muodostui ruutukaava-alueesta,joka oli sovitettu vaikeaan kallioiseen maastoon säteittäiskaduilla ja kapeillakortteleilla. Kaavaa laajennettiin vuonna 1878 (Granholm). Ensimmäisestäkaavasta näkyy selvästi vielä Bulevardi, sekä sitä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa.Vuonna 1900 kaupunkia laajennettiin asemakaavauudistuksen voimin rautatienpohjoispuolelle, jonne oli jo syntynyt vapaamuotoista asutusta. Kaavanlaatijana oli insinööri Jonatan Reuter. Tuloksena oli hyvin väljä, leveälle katuverkolleperustuva suurimittakaavainen kaupunkirakenne. Alue ei kuitenkaantoteutunut suunniteltuna huvilakaupunkina, vaan siitä muotoutui vuokra-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 24 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20126.1 Rakennuskulttuuriasuntoalue. 1970-luvun vaihteen asemakaavoituksen jälkeen alueen alkuperäinenilme on täysin muuntunut.Hanko Pohjoisen teollisuusalue on rakentunut rautatien tuntumaan pääosin1910-1920 –luvuilla. Alueelle luo yhtenäistä ilmettä tuotantolaitosten Tvärminnenkalkkihiekkatiiliset julkisivut. Vuonna 1977 Hankoon liitettiin Täktomin,Tvärminnen ja Lappohjan alueet.Koko Hangon alueen rakennuskanta sisältää monia ajallisia kerrostumia sekälaajan rakennustyyppien kirjon. Kaupungin eri osien moni-ilmeisyys on suuriltaosin säilynyt, vaikka joitakin rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisiahelmiä – kuten kaupungintalo ja kylpylä – onkin sotien aikana menetetty.Rakennuskannaltaan Hangon keskusta-alue on tiivistä ja matalaa. Vilkkaimmanrakennusajan (1886-93) talot ovat yksikerroksisia, satulakattoisia frontonitaloja,joiden pohjakaava noudattelee ajalle tyypillistä sydänseinään perustuvaaratkaisua. Tyylillisesti useimmat talot edustavat 1800-luvun klassismiatai uusrenessanssia, ja niiden julkisivuissa on tavoiteltu rikasta pintavaikutelmaa.Edustavimmat porvaristalot rakennettiin Bulevardille, jonka lisäksihienoja puutalokokonaisuuksia on edelleen nähtävissä Ranta- ja Korkeavuorenkaduillasekä Rata-, Puisto-, Tarha- ja Koulukatujen varsilla.Kylpyläpuiston huvila-alueen huvilat rakennettiin Appelgrenintien varteenpääasiassa 1880-90-luvuilla. Huvilat edustavat aikansa puutyylejä ja muodostavatainutlaatuisen ja yhtenäisenä säilyneen alueen. 1900-luvun alusta lähtienKylpyläpuiston pohjoisosaan syntyi uusi keskiluokkainen III:n kaupunginosanhuvila-alue, jonka monet rakennukset edustavat tuolloin yleistynyttämansardikattoista ”esikaupunkihuvila”-tyyppiä.Vuosisadan alusta lähtien kaupunki kasvoi voimakkaasti rautatien pohjoispuolelle.Puutarhamaisiin kaupunginosiin rakennettiin pieniä hirsitaloja. Viimevuosikymmeninä tapahtunut omakotirakentaminen on kuitenkin jo muuttanutalueen puukaupunginosan leimaa.Kantakaupungin yleiskaava-alueella on kaksi kirkkolailla suojeltua kirkkoa.Kirkkolain (1054/1993) ja lain ortodoksisesta kirkosta (985/2006) mukaankaikki ennen vuotta 1917 rakennetut evankelisluterilaiset ja ortodoksiset kirkkorakennuksetja hautausmaat sekä niihin liittyvät kiinteät rakenteet on suojeltu.1) Hangon kirkko. Rakennettu arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnitelmienmukaan Vartiovuorelle. Punatiilinen, uusgoottilainen ja päätytornillinenpitkäkirkko valmistui v. 1892. Kärsi pahoja vaurioita Neuvostoliiton miehitysajalla1940-41. Vihittiin uudelleen käyttöön 1953 arkkitehti Bertel Liljeqvistinsuunnitteleman kunnostustyön jälkeen.2) Hangon ortodoksinen kirkko. Pyhälle ruhtinas Vladimirille ja Maria Magdalenalleomistettu puukirkko, joka on rakennettu v. 1895.6.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristötHangon kantakaupungin yleiskaava-alueelle sijoittuu kahdeksan valtakunnallisestimerkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Oheisessa kuvassaon esitetty rakennettujen kulttuuriympäristöjen sijainnit.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 25 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuurihistorialliset ympäristöt(RKY2009) Hangon kantakaupungin alueella.1. Hangon ItäsatamaHangon Itäsatama on yksi Suomenlahden merkittävimmistä huvivenesatamista.Itäsatama laitureineen ja makasiineineen on rakennettu 1800-luvun lopullasuojaiseen Itälahden (Östra Viken) poukamaan Hangon kaupungin perustamisenaikoihin. Punaiset, yhtä lukuun ottamatta puurakenteiset satamamakasiinitrajaavat Itäsataman pohjoisrantaa. 14 alueella alun perin sijainneesta19:sta satamamakasiinista on säilynyt.Vaalea, kaartuvalinjainen Hangö Segelförening rf:n funkispaviljonki 1930-luvulta on tärkeä osa satamamaisemaa, jota kaupungin perustamisen ajoiltaolevat puutalokorttelit rajaavat satama-alueen koilliskulmalla. Länsirannallaoleva Oy Granit Ab:n entinen kivihiomo on ollut yksi Suomen kiviteollisuudenmerkittävimmistä edustajista.2. Hangon Keksin teollisuusrakennuksetHangon Keksin teollisuusrakennukset ovat vanhimmat, jotka ovat säilyneetHangon tunnetusta elintarviketeollisuuden tuotantoalueesta. Tuotantolaitoksenvaaleat rakennukset ovat Tvärminnen tehtaan kalkkihiekkatiilestä, mikäantaa niille yhtenäisen ilmeen. Hangon Keksi on maankuulu tavaramerkki,jonka hymyilevä logo on jäänyt elämään keksituotannon loputtuakin.Suomen varhaista elintarviketeollisuutta edustavan, 1910 toimintansa aloittaneen,yrityksen rakennukset ovat sijainneet liikenteellisesti edullisessa rautajamaantien risteyskohdassa. 1920-luvulta alkaen tuotantolaitos on tunnettuHangon Keksinä.Päärakennus on arkkitehtien Walter ja Ivar Thomé suunnittelema. Tehdasrakennuksetovat vanhimmilta osin vuodelta 1916, päärakennusta on jatkettu

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 26 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20121936. Kookkaan päärakennuksen päätyjä ja räystäitä on detaljoitu mm. punatiilisinhammaslistoin. Alueen muita keksitehtaan aikaisia rakennuksia ovatpäärakennusta pienempi laatikkotehdas radan eteläpuolella, päärakennuksenkoillispuolella on klassistinen varastorakennus ja entinen voimakeskus.Päärakennus ympäristöineen on 1930-luvun tulipalosta ja sotavuosien vaurioistaja teollisen toiminnan loppumisesta huolimatta säilyttänyt alkuperäistäasuaan.3. Hangon LänsisatamaHangon Länsisatama Hankoniemen kärjessä on Suomen ensimmäinen ympärivuotinenulkomaanliikenteen vientisatama. Satamaa on rakennettu 1870-luvun alusta alkaen useassa vaiheessa ja sen nykyinen perusilme on peräisinpääasiassa 1910-lukua edeltävältä ajalta.Sataman merkittävimmät rakenteet ovat laituri, aallonmurtajana toimiva lohkokivimuurisekä Gustaf Nyströmin suunnittelema teräsbetoninen, graniitillavuorattu voimakasiini. 1920-luvun satamakonttoriin eli ns. Englannin makasiiniinliittyy pitkä ja kaareva makasiiniosa lastauslaitureineen. Makasiinin onyhdistänyt laituriin betoninen ylikulkusilta. Lisäksi satama-alueella sijaitsevatrautatiehen liittyvät tiilirakenteinen entinen konepaja ja korjaushalli lähellä1959 valmistunutta rautatien ylittävää siltaa. Rautatie ja satama ovat muodostaneet1870-luvulla taustan Hangon kaupungin perustamiselle. Satamaaon uudistettu ja laajennettu.4. Hangon rautatieasemaHangon rautatieasema kuuluu 1930-luvulta alkaen rakennettuun kivirakenteisten,pelkistettyä arkkitehtuuria edustavien asemarakennusten sarjaan.Hangon 1950-luvun rautatieaseman alkuperäinen ulkoasu ja sisätilat ovat säilyneetpoikkeuksellisen hyvin.Hangon asemarakennus ja puisto sijaitsevat radan pohjoispuolella, 1959 valmistuneen,rautatien ylittävän, sillan tuntumassa. Kevyt ja mittasuhteiltaankaunis asemarakennus on rautatiehallituksen arkkitehti Jarl Ungernin suunnittelema.Se on kaksikerroksinen tiilirunkoinen, rapattu ja pulpettikattoinen.Korkea keskushalli näkyy julkisivun ikkunajärjestelyissä. Rakennuksen pohjoissivullaon yksikerroksinen, pyöreäpäätyinen ravintolasiipi.5. Hankoniemen sotahistoriakohteetHankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojenajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue.Suomenlahdelle pistävällä niemellä on sotahistoriallisia muistomerkkejä, linnoituksiaja puolustusjärjestelmiä 1790-luvulta, 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekä 1910-luvulta. Viimeisimmän linnoitusvaiheen rakennelmat liittyvätneuvostoliittolaisten 1940-1941 vuokratukikohtaan ja suomalaisten vastaaviinpuolustusjärjestelyihin.Gustavsvärnin, Gustav Adolfin ja Meijerfeltin saarilinnoitukset ovat osa ruotsalaista1700-luvun lopun merilinnoitusketjua. Venäläiset ovat rakentaneetsaarille 1800-luvun alussa ja 1850-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat Kriminsotaan 1854 liittyneiden räjäytysten jälkeen olleet harmaakiviraunioina. Yleiskaava-alueellesijoittuu Meijerfeltin saarilinnoituksen rauniot.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 27 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20126. Hauensuolen kalliopiirrosalueHauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainutlaatuinen merenkulkijoiden muistomerkkiItämeren alueella. Hankoniemi oli merkittävä etappipaikka Suomenlahdenmerenkulussa. Hankoniemi mainittiin jo tanskalaisessa varhaiskeskiaikaisessamatkareittiselostuksessa ja Hauensuoli myös mm. ruotsalaisen historiankirjoittajanOlaus Magnuksen 1555 Roomassa julkaisemassa teoksessa.Sataman merkitys korostui Ruotsin suurvalta-aikana, kun liikenne Tukholmanja uusien Baltian provinssien välillä kasvoi. Hankoniemen kärjestä noin 400metriä lounaaseen, Hangon luotsiaseman edustalla on Tullisaaren ja Kobbeninvälissä kapea salmi Gäddtarmen eli Hauensuoli, joka on muodostanut suojaisanluonnonsataman saaristoreitin varrella. Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijatovat odottaneet suotuisia säitä ja käyttäneet saarten sileitä kallioitakivisenä vieraskirjana.Yhteensä kallioilta on rekisteröity yli 600 erilaista kalliopiirrosta keskiajalta1900-luvun alkuun. Pääosa piirroksista on 1500 -1600 luvuilta, ruotsalaisilleja suomalaisille aatelissuvuille kuuluvia vaakunoita, ns. porvarisvaakunoitasekä nimikirjaimia ja puumerkkejä.Vesialueelta on löytynyt myös esineistöä erityisesti Tullisaaren ja sen itäpuolisenpikkusaaren välisestä salmesta sekä useita hylkyjä. Esimerkiksi ns. kaapelihylkyTullisaaren koillisrannalla on ajoitettu 1600-luvulle.7. Itäisen kylpyläpuiston huvila alueHangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue heijastaa poikkeuksellisella tavallaHangon merkitystä kylpyläkaupunkina sekä I maailmansotaan asti jatkunuttans. suurhuviloiden ja pensionaattien rakentamisjaksoa. Alue on Turun Ruissalonohella Suomen edustavin esimerkki 1800-luvun lopun suurhuvila-alueesta.Kylpylä- ja huvilakaupunginosa myötäilee Hangon pitkää hiekkarantaa satama-alueenja kallioiseen maastoon sijoitetun ruutukaavakaupungin itäpuolella.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina rakennettu alue käsittääsuuria, kaksi- ja kolmikerroksisia hirsirakenteisia hoitoloita ja huviloita erkkereineen,parvekkeineen, torneineen ja kuisteineen. Julkisivuja elävöittävät lisäksirikkaat listoitukset ja puuleikkaukset. Osa huviloista on tunnettujen arkkitehtienkuten Theodor Höijerin, Waldemar Aspelinin ja Wivi Lönnin suunnittelemia.Huvila-alueeseen liittyy Ison Kolalahden rantapromenadi ja sen päätteenäkallioisessa niemenkärjessä sijaitseva kesäkahvila-ravintola.Hangon kylpylään liittynyt kasino ja voimistelusali ovat säilyneet. Kasino onnykyasussaan pääosin vuoden 1910 laajan muutostyön (W. Aspelin) tulosta.Kylpylään kuuluu jo alun alkaen laaja puistoalue, johon liittyy tien pohjoispuolellaPuistolampi.Puistovuorenniemellä on Neuvostoliiton Moskovan rauhansopimuksen 1940nojalla perustetun tukikohdan kantalinnoitettuja betoni- ja kivirakenteisiaasemia.8. Kudeneule Oy:n tehdasalueEntisen Hyvon-Kudeneule Oy:n tehdasalue on Hangon Silversandissa, merenranta-alueellaHankoniemen pohjoispuolella varsinaisesta asutuksesta koilliseen.Tavoitteena on ollut hyvän työympäristön luominen lähelle luontoa. Horisontaalisestapääsiivestä, saapumistien yli kurottavista poikittaissiivistä javesialtaasta veistoksineen muodostuu näyttävä saapumisnäkymä.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 28 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Hyvon-Kudeneule Oy:n rakennuttama tehdasrakennus on yksi Suomen sotienjälkeisen teollisuusarkkitehtuurin arvokkaimpia kohteita ja arkkitehti Viljo Revellinrationaalisen ja konstruktivistisen arkkitehtuurin päätöistä. Rakennusteknisinäuutuuksina rakennuksessa on alumiinirakenteita, esijännitettyjä betonirakenteitaja lämpölasielementtejä. Tehdas kuuluu kansainvälisen DOCO-MOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle.Alkujaan trikooalan tuotantolaitoksena toiminut, teräsbetonirunkoinen tehdashallion noin 100 metriä pitkä ja yhtenäinen tila. Kahdessa matalammassasiivessä on toimistoja ja sosiaalitiloja. Kokonaisuuteen kuuluu erillinen voimakeskus.Tehdashallissa on pilari-palkkirakenne ja seinäpintojen alaosat ovatyhtenäistä, nauhamaista lasiseinää. Julkisivu- ja vesikattomateriaalina onpoimutettu alumiini. Johtajan ja työntekijöiden rivitaloasunnot on rakennettutuotantolaitoksen pohjoispuolisen rannan kangasmetsään.Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ks. kohta9.1.10.6.3 Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokas rakennusperintö6.4 Arkeologinen kulttuuriperintö6.4.1 Kiinteät muinaisjäännöksetUudenmaanliiton selvitystyö maakunnallisen rakennetun kulttuuriympäristöninventointien tarkistamiseksi ja täydentämiseksi on meneillään. Luonnos ”RakennettuUusimaa, Uudenmaan rakennettu kulttuuriympäristö ” on laadittuvuonna 2007. Luonnoksen lähtökohtana ovat olleet aiemmat seutukaavaliitonlaatimat inventoinnit.Edellä mainittujen inventointitietojen pohjalta on yleiskaavoituksen yhteydessälaadittu liitekartta kantakaupungin yleiskaava-alueen kulttuuri- ja rakennushistoriallisistarakennuskohteista. Kohteet tulee ottaa huomioon ja selvittäätarkemman suunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä. Rakennussuojeluasemakaava-alueilla järjestetään pääsääntöisesti asemakaavalla.Kantakaupungin alueen maakunnallisesti ja paikallisesti kulttuurihistoriallisestiarvokkaat alueet, rakennukset, rakenteet ja kohteet on esitetty teemakartalla,liite 4.Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Niiden kaivaminen,peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen on muinaismuistolainnojalla kielletty.Kantakaupungin yleiskaava-alueella sijaitsee 13 kiinteää muinaismuistolain(295/63) rauhoittamaa muinaisjäännöstä.Muinaismuistokohteet ks. kohta 9.1.10Lisäksi kantakaupungin yleiskaava-alueella sijaitsee kolme muinaisjäännösrekisterinmukaista irtolöytöä.Kohdenimi Mjtunnus Tyyppi AjoitusIdrottsplanen 78040001 Löytöpaikat rautakautinenBorgströmska villan 78040003 Löytöpaikat rautakautinen

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 29 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Esplanaden 1000009145 Löytöpaikat rautakautinenEsplanadenIdrottsplanenBorgströmskavillan6.4.2 Vedenalaiset muinaisjäännöksetMuinaisjäännösrekisterin mukaiset irtolöydöt kantakaupungissa.Hanko on ollut historian saatossa merkittävä satamapaikka. Hangon edustallaon myös käyty merkittäviä meritaisteluja. Hangon edustan merialueilla onuseita sotalaivoja, kauppa-aluksia ja pienempiä aluksia joutunut haaksirikkoonjoko onnettomuuksien tai sotatoimien seurauksena. Hylyt muodostavatHangon edustalle merkittävän sekä merihistoriasta että sotahistoriasta kertovanvedenalaisen kulttuuriperinnön.Kaava-alueella sijaitsee useita vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Vedenalaisiamuinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt tai hylyn osat, joiden voidaan olettaaolleen uponneina vähintään sadan vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemätmenneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet.Vedenalaiset muinaisjäännökset ks. kohta 9.1.106.4.3 Toisen maailmansodan aikaiset sotilasvarustuksetYleiskaavassa on huomioitu toisen maailmansodan aikaiset Neuvostoliitonalueelle rakentamat sotilasvarustukset. Tämän ajan kohteita ei ole suojeltumuinaismuistolailla, mutta ne on varustettu suojelumerkinnöin niiden huomattavankulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Neuvostoliiton sotilastukikohdan aikaisetjäännökset muodostavat sotilashistoriallisesti merkittävän ja poikkeuksellisensuojelukohteen.Toisen maailmansodan aikaiset sotilasvarustukset ks. kohta 9.1.10.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 30 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20127 Väestö, työpaikat, palvelut ja yhdyskuntatekniikka7.1 Väestömäärä, -kehitys ja -ennusteHangossa asui vuoden 2010 lopussa noin 9 500 asukasta. Tammisaaren seutukuntamuuttui 1.1.2009 lähtien Raaseporin seutukunnaksi. Raaseporin seutukunnassaasui samana vuonna noin 44 100 ja Uudenmaan maakunnassanoin 1 532 300 asukasta. Hangossa asuvasta väestöstä noin 44 % puhuu äidinkielenäänruotsia.Hangossa väestömäärä on vähentynyt noin 1 400 asukkaalla vuodesta 1995vuoteen 2010. Raaseporin seutukunnassa väestö on vähentynyt vuoden 1995tasosta, mutta 2000-luvulla seudun asukasluku on lisääntynyt. Uudenmaanmaakunnassa asukasluku on lisääntynyt vuosina 1995-2010 noin 300 000asukkaalla.Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on Hangossa pienempi kuin Uudellamaallaja koko maassa keskimäärin. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus on Hangossasuurempi kuin koko maassa ja selvästi suurempi kuin Uudenmaan maakunnassakeskimäärin.Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan Hangon kaupungin väestömäärävähenee hieman tulevina vuosikymmeninä. Ennusteen mukaan Hangonväestömäärä vähenee vuosina 2010-2030 noin 100 asukkaalla (1,2 %).Raaseporin seutukunnassa ja Uudenmaan maakunnassa väestö lisääntyy.Väestöennuste Muutos 2010 - 20302010 2015 2020 2025 2030 %Hanko 9 462 9 416 9 361 9 352 9 349 -113 -1,2 %Raaseporin seutukunta 44 073 45 361 46 509 47 714 48 758 4 685 10,6 %Uudenmaan maakunta 1 532 309 1 509 187 1 574 938 1 633 194 1 682 894 150 585 9,8 %Taulukko 1: Tilastokeskuksen väestöennuste 2010-2030 (Tilastokeskus2011).Vuonna 2006 laaditun Uudenmaan liiton väestöarvion perusvaihtoehdon mukaanHangon väestömäärä on vuonna 2030 noin 10 000 asukasta.Uudenmaan liiton väestöarvio Muutos 2006 - 20302006 2010 2020 2025 2030 %Hanko 9 725 10 000 10 000 10 000 10 000 275 2,8 %Tammisaaren seutukunta 43 634 44 750 46 000 46 700 47 100 3 466 7,9 %Uudenmaan maakunta 1 373 600 1 413 750 1 526 130 1 567 590 1 600 550 226 950 16,5 %7.2 Työpaikat ja työllisyysTaulukko 2: Uudenmaan liiton väestöarvio (Uudenmaan liitto 2008).Työpaikkamäärä ja työpaikkarakenneHangon kaupungin alueella oli työpaikkoja vuonna 2007 yhteensä 5 131.Hangossa jalostukseen liittyvien työpaikkojen suhteellinen osuus on ollut2000-luvulla selvästi korkeampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin.Palvelualojen työpaikkojen osuus on puolestaan ollut pienempi.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 31 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20127.3 Palvelut7.3.1 Julkiset palvelutHangon kaupunki Työpaikkamäärä toimialoittain Muutos 1995 - 20071995 2000 2005 2007 %Maa- ja metsätalous 26 23 20 15 -11 -42 %Kaivostoiminta ja louhinta 0 0 0 5 5 0 %Teollisuus 1 979 2 005 1 890 1 930 -49 -2 %Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 46 36 30 30 -16 -35 %Rakentaminen 131 215 180 236 105 80 %Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 543 664 773 951 408 75 %Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 518 577 648 663 145 28 %Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. 243 257 275 305 62 26 %Yhteiskunnalliset palvelut 1 022 1 004 1 004 961 -61 -6 %Toimiala tuntematon 156 44 63 35 -121 -78 %Yhteensä 4 664 4 825 4 883 5 131 467 10 %Taulukko 3: Hangon kaupungin työpaikkakehitys toimialoittain (Tilastokeskus2011).YritystoimipaikatHangossa oli vuonna 2009 536 yritystoimipaikkaa ja niissä henkilöstöä yhteensänoin 3 400. Sekä toimipaikkojen että henkilöstön määrä on kasvanut1990-luvulta lähtien.TyöllisyystilanneTyöttömyysaste oli Hangossa joulukuun 2010 lopussa 10,5 % ja työttömiätyönhakijoita oli 503 henkilöä. Koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueella työttömyysasteoli 7,1 % ja Raaseporin seudulla 8,0 %. (Uudenmaan ELY-keskus2011).Päivähoito- ja koulupalvelutHangossa on viisi päiväkotia, joista neljä on kaksikielisiä ja yksi suomenkielinen.Hangossa on tarjolla esikouluopetusta yhteistyönä päivähoidon kanssa,kolme suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä ala-astetta sekä molempien kieliryhmienerityiskoulut, yläasteet ja lukiot.Hangossa toimii lisäksi suomen- ja ruotsinkielinen kansalaisopisto, Raaseporinmusiikkiopiston Hangon toimipiste, Hankoniemen kristillinen opisto, Evangeliskafolkhögskolan ja Hangö sommaruniversitet (kesäyliopisto).Muut julkiset palvelutPääosa julkisista palveluista keskittyy kantakaupungin alueelle.Hangon terveyskeskus sijaitsee kaupungin keskustassa Esplanadin varrella.Perusterveydenhuoltopalveluiden lisäksi terveyskeskuksen yhteydessä toimivathammashuolto ja neuvola. Kantakaupungin alueella on useita ikäihmistenpalvelu- ja toimintapisteitä.Kirjastot sijaitsevat keskustassa ja Lappohjassa, kuten myös kaupungin nuorisotalot.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 32 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20127.3.2 Kaupalliset palvelutVuoden 2006 lopussa Hangossa toimi yhteensä 11 päivittäistavaramyymälää,joista kaksi oli päivittäistavaran erikoismyymälöitä, luontaistuotekauppa jakonditoria (A.C.Nielsen Finland Oy). Asukaslukuun suhteutettuna Hangossa olikeskimäärin 885 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on selvästivähemmän kuin koko maan keskiarvo (1 339 asukasta/myymälä).Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Hangon päivittäistavarakaupan myymälärakenneon pienmyymäläpainotteinen. Vuonna 2006 lukumääräisesti eniten oliisoja valintamyymälöitä. Myös tavaratalo ja isot supermarketit ovat pintaalaltaanvarsin pieniä (kerrosala alle 2000 k-m 2 ).MyymälöidenlukumääräHypermarket (Citymarket, Prisma ja Euromarket) -Tavaratalo (myyntipinta-ala yli 1 000 m 2 ) 1Iso supermarket (myyntipinta-ala yli 1 000 m 2 ) 2Pieni supermarket (myyntipinta-ala 400 - 999 m 2 ) 1Iso valintamyymälä (myyntipinta-ala 200 - 399 m 2 ) 5Pieni valintamyymälä (myyntipinta-ala 100 - 199 m 2 ) -Pienmyymälä (myyntipinta-ala alle 100 m 2 ) -Erikoismyymälä 2Kauppahalli -YHTEENSÄ 11Taulukko 4: Hangon päivittäistavaramyymälät 2006 (A.C.Nielsen Finland Oy).7.3.3 MatkailuPäivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään kioskeissa,huoltoasemilla ja laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa).Vuoden 2006 lopussa Hangossa toimi 4 kioskia, 2 huoltoasemaa ja 1 halpahalli,joissa myytiin päivittäistavaroita. Hangon päivittäistavarakaupan myymäläverkkoon esitetty kuvassa 1. (A.C.Nielsen Finland Oy).Vuoden 2006 jälkeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko on uudistunutsiten, että K-market on laajentanut, Sale on laajentanut ja siirtynyt uuteenpaikkaan ja Säästöpörssi on perustanut toisen myymälän keskusta-alueelle.Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Hangossa toimi 40 erikoiskaupanmyymälää vuonna 2006. Tammisaaren seudulla erikoiskaupan myymälöitäoli yhteensä 205.Hangon kaupan palvelut ovat sijoittuneet pääosin keskusta-alueelle. Merkittävinkaupan keskittymä on rautatieaseman lähiympäristössä, jonne on sijoittunutpäivittäistavarakauppaa ja suurin osa erikoisliikkeistä. Varsinaisia tilaavaativan erikoiskaupan keskittymiä ei Hangossa ole. Tilaa vaativan erikoiskaupanyksiköitä on sijoittunut Esplanadin varteen ja Hanko itäisen teollisuusalueelle.Teollisuusalueelle ja sen lähiympäristöön on sijoittunut myös kaksipäivittäistavaramyymälää.Vapaa-ajan asukkailla on merkittävä rooli Hangon kaupallisten palvelujen kehitykselle.Matkailu on ainoa kasvussa oleva työllistäjä Hangossa. Matkailun merkitystäkasvattaa alan paikkasidonnaisuus; matkailualan työpaikkoja ei voida siirtäämuihin maihin eikä muille paikkakunnille. Matkailu aikaansaa myös moninaisia

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 33 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille, kuten rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelleja muille palvelualoille. Matkailulla ja matkailumarkkinoinnillaon myös merkittäviä imagovaikutuksia muille toimialoille. Matkailupalvelujentuottajia Hangossa on n. 200. Hangossa on eniten suoraan tai välillisestimatkailusta hyötyviä yrityksiä koko Länsi-Uudellamaalla.Matkailupalveluilla on merkitystä myös Hangon kaupungin asukkaille, ne luovaterilaisia kaupan- tai muita palveluja, lisäävät mm. harrastus- ja viihtyisyystekijöitäsekä taide- ja tapahtumapalveluja. Matkailukokemusten kauttakaupunkiin on myös mahdollista saada uusia asukkaita. Käytännössä matkailullaon ollut vaikutusta hankolaisten kiinteistöjen arvonnousuun ja myösvanhan rakennuskannan kunnostamiseen ja ylläpitoon.Veneilijöiden vaikutus Hangon matkailuun merkittävä, Hangon vierasvenesatamatovat erittäin suosittuja. Vuosittain Hangossa järjestettävillä kansallisillaja kansainvälisillä tapahtumilla on myös tärkeä merkitys Hangon matkailulle.Pitkä historia on mm. Hangon Regattalla, Hangö Teater Träffilla, Sea HorseWeekilla.Hangon kaupungin matkailustrategia on laadittu vuosille 2007 – 2013. Matkailuon liitetty Hangon elinkeinostrategiaan ja sekä julkinen että yksityinen sektoriovat sitoutuneet yhteisesti sovittuihin strategisiin linjauksiin. Vastuu matkailustrategiantoteuttamisesta on jaettu kaupungin, Hansean (Hangon kaupunginomistama matkailun kehittämisyhtiö, joka hoitaa matkailutoimistoa)sekä matkailuyritysten välillä.7.4 Energia ja yhdyskuntatekniikka7.4.1 Vesihuolto7.4.2 Jätehuolto7.4.3 KaukolämpöverkkoKaava-alue on lukuun ottamatta saaria kokonaisuudessaan vesihuoltolaitoksentoiminta-alueella. Vesihuollosta vastaa Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitos.Hangon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna2004. Suunnitelmassa on käyty läpi vesihuoltolaitoksen nykyiset toimintaresurssitja -edellytykset sekä luotu katsaus kymmenen seuraavan toimintavuodenkehittämis- ja investointitarpeisiin alustavine kustannuslaskelmineen.Hangon kaupungin jätehuollosta vastaa hallinnollisesti Länsi-Uudenmaan jätelautakunta.Lautakunta laatii alueelleen jätehuoltomääräykset, antaa jätelakiinja jätehuoltomääräyksiin perustuvia yleisiä määräyksiä ja hyväksyy kotitalouksienjätehuoltotaksat sekä antaa jätehuoltoon liittyviä lausuntoja muilleviranomaisille.Jätehuollon käytännön toteuttaja Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueellaon Rosk’n Roll Oy Ab. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Stormossenin alueellakaupungin itäosassa.Teollisuusalueella, Orioninkadulla sijaitsee haketta pääpolttoaineena käyttävälämpölaitos. Märsanin alueella sijaitseva varalämpökeskus käyttää pääpolttoaineenaraskasta polttoöljyä.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 34 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Kaukolämpöverkon piirissä ovat Santalantie (jatkuen Esplanadille Halmstadinkatuunsaakka), keskusta-alue rautatien eteläpuolella, Halmstadinkatu sekäjoitakin kortteleita sen länsipuolella.Kaukolämpöverkoston laajentamista on suunniteltu. Uusia johtoja on esitettyPanimokatu – Kappelisatamantie - Kadermonkatu väliselle alueelle sekä rautatieneteläpuoliselle alueelle kylpyläpuiston itäpuolelta Appelgrenintien ja Merikadunkautta Bulevardille yhdistyen olemassa oleviin kaukolämpöjohtoihin.7.5 Liikenne7.5.1 Päätiet ja liikennemäärät7.5.2 LiikenneturvallisuusHangon tieverkon perustan muodostaa Hangon läpi Tammisaaren suunnastaaina Hangon kantakaupunkiin asti kulkeva valtatie 25 (Mäntsälä–Hanko). Valtatievälittää käytännössä kaiken Hankoon suuntautuvan pitkämatkaisen liikenteen.Valtatie toimii myös raskaan liikenteen reittinä Hangon satamistamuualle Suomeen. Valtion maantietä tie on aina Santalantien ja Mestarinkadunliittymään asti (rautatien tasoristeys), josta se jatkuu Hangon kaupunginkatuna aina Halmstadinkadun ja Esplanaadin liittymään saakka.Valtatie 25 liikennemäärä vuonna 2007 oli Hangon ja Lappohjan välillä noin 3900 ajon./vrk (raskaita ajoneuvoja 960 ajon./vrk, 24 %). Hangon etelärannikkoapitkin kulkee maantie 11007 Lappohjasta Koverharin, Tvärminnen jaTäktomin kautta Hangon kantakaupunkiin asti. Maantien 11007 liikennemääräon 380–700 ajon./vrk. Valtatiellä 25 Tammisaaren kohdalla sijaitsee Hankoalähin automaattinen mittauspiste. Dragsvikin mittauspisteessä keskimääräinenvuorokausiliikennemäärä (KVL) vuonna 2007 oli noin 10 300 ajoneuvoavuorokaudessa. Raskasta liikennettä oli noin 1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa(12 %). Viimeisen kymmenen vuoden aikana KVL on kasvanut 21 % ja raskaidenajoneuvojen määrä 64 %.Hangossa tapahtui vuosina 2002–2006 yhteensä 430 poliisiin tietoon tulluttaliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista kolme johti kuolemaan ja noin 70loukkaantumiseen. Onnettomuuksista noin 40 % tapahtui maanteillä ja 60 %kaduilla, yksityistieverkolla tai muilla alueilla (esim. pysäköintialueilla). Kolmanneskaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista oli kevyenliikenteen (jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopoilija) onnettomuuksia.Maantieverkolla ei Hangon alueella ole merkittäviä onnettomuuskasaumakohteita.Eniten onnettomuuksia on tapahtunut valtatiellä 25. Hangon keskustanonnettomuuskasautumakohteet keskittyvät keskustan vilkkaimpien katujenliittymiin.Hangon liikenneturvallisuussuunnitelman (2008) toimenpideohjelman hankkeetsisältävät useita kevyen liikenteen turvallisuutta parantavia hankkeita,liikenteen rauhoittamistoimia, liittymien turvallisuutta parantavia toimia sekäliikenteen ohjauksen kehittämistä. Toimenpideohjelmaan sisällytetyt toimetovat pääsääntöisesti pienehköjä ja siten nopeasti toteutettavia liikenneturvallisuuttaparantavia toimenpiteitä.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 35 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20127.5.3 Katuverkko ja pysäköintiHangon kantakaupungin pääkatuja ovat itä-länsisuuntaiset Esplanadi, Kappelisatamantieja Korsmaninkatu. Muita pääkatuja ovat Santalantie ja Täktomintie.Pääkatujen tehtävänä on välittää satamista kaupungin läpi poistuvaa liikennettäsekä ohjata kaupunginosien välistä liikennettä. Erikoiskuljetus- jaraskaan liikenteen reitit kulkevat myös pääkatuja pitkin.Merkittävimpiä kokoojakatuja ovat Hangonkyläntie, Halmstadinkatu ja Appelgrenintie.Kokoojakadut keräävät tonttikatujen liikenteen ja välittävät senedelleen pääkaduille. Erityisesti Appelgrenintie on luonteeltaan perinteinentonttikatujen liikenteen kokoava kokoojatasoinen katu.Rautatien eteläpuolisella alueella kantakaupungissa sijaitsee karkeasti noin 1100 P-alueeksi merkittyä pysäköintipaikkaa tai kadunvarsipaikkaa.7.5.4 Kevyt liikenneHangon tie- ja katuverkon luokittelu vuonna 2008.Hangon kantakaupungin alueella asutus on keskittynyt hyvin tiiviisti pienellealueelle noin 2 kilometrin säteelle keskustasta, sillä 80 % väestöstä asuu alle2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Tämä luo erinomaiset lähtökohdat kävelylleja pyöräilylle.Hangon nykyinen kevyen liikenteen verkko on melko harva ja se kattaa pääsääntöisestivain pääkadut. Etenkin Halmstadinkadun ja Esplanaadin sekäkeskustan kävelykadun lähistöllä kevyen liikenteen yhteydet ovat puutteelliset.On huomattava, että erityisesti radan pohjoispuolen korttelialueiden asuntokadutovat hiljaisia ja tarjoavat melko hyvät kävely- ja pyöräilyolosuhteet.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 36 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20127.5.5 Joukkoliikenne7.5.6 RaideliikenneKantakaupungin nykyiset kevyen liikenteen väylät.Hangon joukkoliikenne perustuu sekä linja-auto- että junaliikenteeseen. Hanko–Tammisaari–Karjaa-akselillaon hyvä vuorotarjonta johtuen bussi- ja junaliikenteentoisiaan täydentävästä palvelusta.Myös pääkaupunkiseudulle joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. HangostaHelsinkiin on yhteensä 12 juna- ja 10 arkipäivittäistä linja-autovuoroa. PäinvastoinHelsingistä Hankoon on yhteensä 12 juna- ja 8 arkipäivittäistä linjaautovuoroa.Kehittämistarpeet liittyvät lähinnä liityntäliikenteeseen ja yhteyksiennopeuttamiseen pääkaupunkiseudun alueella.Hangossa junaliikenteellä on merkittävä rooli pääkaupunkiseudulle suuntautuvassaliikenteessä. Hangossa on neljä rautatieasemaa. Keskustan aseman lisäksimuita asemia ovat Hanko-Pohjoinen, Santala ja Lappohja. Hangon ratayhtyy rantarataan Karjaalla, joka toimii risteysasemana. Hangosta on junayhteysKarjaalle ja edelleen Karjaalta vaihdolliset yhteydet Helsingin ja Turunsuuntiin. Osa juna-aikatauluihin Karjaan ja Tammisaaren välille merkityistävuoroista ajetaan linja-autoilla. Aikataulun mukainen matka-aika Hangon jaHelsingin välillä on junatyypistä riippuen 1 h 47 min – 2 h 22 min.Lisäjunia rantaradalle ei kuitenkaan enää mahdu ilman radan välityskykyä lisääviäinvestointeja Karjaan ja Espoon välillä. Junaliikenteen kehittäminenedellyttää myös Leppävaara–Espoo-kaupunkiradan toteuttamista.Tällä hetkellä rantaradalla ei ole säännöllistä tavaraliikennettä. Rantaradanraidegeometria ei mahdollista raskaita kuljetuksia Karjaa–Turku-suunnassa jalisäksi Hyvinkää–Hanko-väli on toistaiseksi sähköistämätön. Ongelmana onmyös se, että päivisin nykytasoisella rantaradalla ei runsaan henkilöliikenteenvuoksi ole kapasiteettia vapaana tavaraliikenteelle. Hyvinkää–Hanko-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 37 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012rataosuus on Etelä-Suomen ainoa tavaraliikenteen kannalta merkittävä sähköistämätönrata, jonka liikenne on alueen elinkeinotoiminnan ja Hangon satamankasvavan liikenteen takia voimakkaassa kasvussa. Liikennepoliittisessaselonteossa Hyvinkää–Hanko-radan sähköistäminen on mainittu vuoden 2011jälkeisessä hankelistauksessa. Sähköistämissuunnitelmasta on tarkoitus yleiskaavanvalmistumisen aikoihin laatia Liikenneviraston toimesta ratasuunnitelma.7.5.7 Lentoliikenne7.5.8 Satamat ja vesiliikenneHangon rautatieasema.Hangon kantakaupungin läheisyydessä sijaitsee Täktömin lentopaikka. Lentopaikaltaei ole matkustajaliikennettä ja sitä käyttää pääasiassa paikallinen ilmailukerhoja muut ilmailuharrastajat.Yleisellä tasolla on selvitetty mahdollisuutta kehittää Täktomin lentokentästäkansainvälinen halpalentoliikennekenttä. Lentokenttä on merkitty maakuntakaavaan,mikä antaa edellytykset kentän säilyttämiselle ja kehittämiselle, tarvittaessamyös siirtämiselle toiseen paikkaan. Esiselvitystyö uuden maakunnallisenkentän sijoituspaikasta, toteuttamistavasta ja rahoituksesta laadittiinrinnan yleiskaavatyön kanssa keväällä 2011.Hangon satama on Hangon kaupungin liikelaitos. Se toimii kahdessa erillisessäpaikassa Hankoniemen kärjessä. Satama on perustettu vuonna 1872 kaksivuotta ennen Hangon kaupungin perustamista. Hangon sataman tavaraliikennekoostuu tuonnista ja viennistä sekä Venäjän transitioliikenteestä, joka onpääasiassa autotuontia.Hangossa tavaraliikenteen kuljetukset ovat vilkkaiden satamien johdosta erittäinmerkittävässä roolissa. Ulkosatama on erikoistunut autojen tuontiin jasen satamatoiminnoista vastaa Suomen Vapaasatama Oy. Ulkosataman kauttakulkee myös vähäinen määrä kemikaaliliikennettä. Vuonna 2008 satamankautta kuljetettiin 400 – 500 000 ajoneuvoa Suomeen, mikä oli noin 60 %koko Suomen autotuonnista.Aivan Hangon kantakaupungin kainalossa sijaitsee toinen merkittävä satama,Länsisatama. Länsisatama on erikoistunut Roro-yksikköliikenteeseen ja paperinvientiin. Satamassa hoidetaan myös konttiliikennettä sekä Rorotoimintoihinliittyvää matkustajaliikennettä.Uudenmaan liitto, Hangon Satama, Raaseporin elinkeinokeskus sekä Länsi-Uudenmaan kauppakamari teettivät vuonna 2007 15-20 vuoden päähän ulot-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 38 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012tuvan Hangon sataman logistiikkaselvityksen, jonka tavoitteena oli luodaHangon sataman kehittämisstrategia. Näkökulmana oli erityisesti Hangon satamantoimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen osanakoko eteläisen Suomen logistista palvelutarjontaa.Hangon Länsisatama.Matkustajavesiliikenne on nykyisellään pienimuotoista risteilyliikennettä. Risteilytsuuntautuvat pääasiassa Hangon läheisille vesialuille ja saarille kutenRussarö ja Bengtskär tai rannikon kaupunkeihin kuten Turku ja Raasepori.Hangon merellinen sijainti luo hyvät edellytykset myös veneilylle. Kaupungissatoimii neljä venesatamaa: Itäsatama (n. 360 venepaikkaa, joista n. 180vierasvenepaikkoja), Hangonkylän satama (n. 560 venepaikkaa, joista 25 vierasvenepaikkoja),Kappelisatama (60 venepaikkaa) ja Lappohjan venesatama(52 venepaikkaa). Itäsatama on Hangon tärkein vierasvenesatama ja siellä onsaatavilla erittäin monipuoliset vierasvenesataman palvelut.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 39 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Hangonkylän satama.8 SUUNNITTELUN TAVOITTEETKaupunki on määrittänyt yleiskaavan laatimiselle tavoitteet työn alussa. Kaavanlaatimiseen vaikuttavat tämän ohella:8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteidentehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioonottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaistentoiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain jaalueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristöja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenävaltakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksenjohdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälistensopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiävaltakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niidentoteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessaja valtion viranomaisten toiminnassa.Valtioneuvosto on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita13.11.2008. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen.Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisetkantakaupungin yleiskaavaa koskevat tavoitteet on selostettu seuraavassa.Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan vaikutusten arvioinnissa selostuksenluvussa 10.Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laatuYleiskaavan laatimisessa tuleekiinnittää huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseensekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen;kehittää yhdyskuntarakennetta siten, että palvelut ja työpaikat ovathyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan[asuinalueiden läheisyydessä] siten, että henkilöautoliikenteen tarveon mahdollisimman vähäinen;parantaa liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilynedellytyksiä varaamalla riittävät alueet jalankulun ja pyöräilynverkostoja varten sekä edistämällä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuuttaja laatua;edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalleriittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennettahyödyntäen;suunnata runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnotolemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvienjoukkoliikenneyhteyksien äärelle;

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 40 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012kehittää erityisesti keskusta-aluetta monipuolisina palvelujen, asumisen,työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena;kiinnittää erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojenja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen;luoda edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle;edistää olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luodaedellytykset hyvälle taajamakuvalle;huolehtia siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia;huolehtia, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästitonttimaata;huomioida tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvien riskien ehkäiseminensekä varautua lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin.ehkäistä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaaja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueitatai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueillevarmistamatta riittävää meluntorjuntaa;edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden jakaukolämmön käyttöedellytyksiä.Kulttuuri- ja luonnonperintöYleiskaavan avulla tuleeedistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niidenalueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Viranomaisten laatimatvaltakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytönsuunnittelun lähtökohtina;edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkienalueiden monimuotoisuuden säilymistä;edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeenmukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä.Yleiskaavassa on lisäksi otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarveja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavatlaitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista,jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.Toimivat yhteysverkostot ja energiahuoltoYleiskaavassa onturvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen,maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekävaltakunnallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuudet;

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 41 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytyksetjulkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle;varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien jamatkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten.Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytönsuunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivämaankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisestiasutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.Helsingin seudun erityiskysymyksetAluerakenteen ja liikennejärjestelmän näkökulmasta Hanko on osa Helsinginmetropolialuetta. Kaupungilla on merkittävä rooli seudullisena vapaa-ajankeskuksena, mikä osaltaan sitoo sitä Helsingin seutuun. Yleiskaavan kannaltaon syytä huomioida, että Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevissa valtakunnallisissaalueidenkäyttötavoitteissa todetaan, ettämerkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisestiraideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaajoukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia.Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteestairrallista hajarakentamista.alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämätylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat javetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.8.2 Kaupungin asettamat tavoitteetHangon kaupunki on asettanut seuraavat tavoitteet pääosin yleiskaavatyönalussa ja niitä on täydennetty työn laatimisvaiheissa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisenaja sen tavoitevuosi on 2025.Asukkaattavoitteet asukasmäärien kasvulle (myös kakkosasumisen huomioiminenja tukeminen), 20 asuntoa/vuositulevaisuudessa noin 10 000 asukkaan kaupunkikeskustan asumismahdollisuuksien lisääminenasumismuotojen monipuolinen tarjonta asukkaiden elämän eri vaiheisiinihmiset haluavat asua väljästimahdollisuus tonttien jakamiseenikääntyvän väestön tarve asua kerrostalossa palvelujen lähelläElinkeinoelämäkeskustan kaupallisen vetovoimaisuuden ja työpaikkaomavaraisuudenlisääminentyöpaikka- ja logistiikka-alueiden ideointi, mitoitus ja erityisesti liikenteellisentoimivuuden suunnittelu (sekä sisäisesti ja pääväyliin nähdenettä suhteessa satamaan)

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 42 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012teollisuuden tarvitsemat turva-alueetsatamien toiminnan turvaaminenkeskustan pitäminen elävänäkaupan sijoittaminen keskustaan, ei hajautetaasuinalueille lähipalveluja, mikäli niille on edellytyksetYmpäristösuojelualueiden määrittely suhteessa tiivistämistavoitteisiinmuinaisjäännösalueiden ja -kohteiden huomioiminenarvokkaiden luontokohteiden säilymisen turvaaminentärkeiden kulttuuriympäristö- ja maisema-alueiden vaaliminenrakennuskulttuurin vaaliminenYhdyskuntarakennelaajennusalueiden (mukaan lukien saaret) suurpiirteinen maankäytönmäärittelyuudet käyttötarkoituksetrakenteen tiivistäminen ja täydentäminen (rakennettujen tonttien täydennysrakentaminenja kaupunkirakenteen sisällä olevien joidenkinvapaa-alueiden ottaminen rakentamiskäyttöön)keskusta-alueen kehittäminen vireänä ja toimivana kaupunkirakenteenosanakattava ja laadukas kevyen liikenteen verkkoVirkistys ja vapaa-aikavirkistysalueiden määrittely suhteessa tiivistämistavoitteisiinturvata riittävästi lähimetsiä virkistykseenvenesatamien laajennusalueet ja niiden palvelutarjonnan monipuolistaminenveneilyn oheispalvelujen vahvistaminenluonto, rannat ja historia ovat tärkeitä asukkaiden ja turismin kannalta,niille varattava riittävästi tilaarantojen monipuolinen käyttökevyen liikenteen ja virkistysreittien yhdistyminen verkostoksiLiikennekeskustan liikennejärjestelyt, erityishuomioina paikoituksen ja kävelyverkostonuudistaminensataman raskaan liikenteen maankäytölliset ratkaisutradan sähköistämisen edellyttämät maankäytölliset ratkaisuttoimivat kevyen liikenteen yhteydet, niin kaupunkiin/kaupungista uloskuin kaupungin sisälläkinliikenteen ohjaaminen pois asuinalueilta

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 43 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20129 YLEISKAAVAN KUVAUS9.1 Aluevaraukset9.1.1 AsuminenKantakaupungin yleiskaava 2011.Asumisen alueet on kaavakartalla osoitettu merkinnöillä A, AK ja AP.Asuntoalue (A) aluemerkinnällä osoitetulle alueelle saa sijoittaa kerrostaloja,rivitaloja, pientaloja ja erillispientaloja. Aluemerkintä sisältää myös asumiselletarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluita, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita,alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisenhuollon alueita.A-merkinnällä on osoitettu Kuningatarvuoren itäosa sekä alue Panimokadunlänsipuolella Esplanadin varrella.Asuinkerrostalojen alue (AK) aluemerkinnällä osoitetulle alueelle saa sijoittaakerrostaloja, rivitaloja ja muita kytkettyjä asuinrakennuksia. Aluemerkintä sisältäämyös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluita, alueen sisäisiäliikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistysjapuistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita.AK-merkinnällä on osoitettu Halmstadinkadun etelä- ja pohjoisosan kerrostaloalueetsekä Esplanadin ja rautatien väliset kerrostaloalueet. Uusi kerrostaloaluevarauson osoitettu Halmstadinkadun pohjoisosaan.Erillispientalovaltainen asuntoalue (AP) aluemerkintä sisältää myös asumiselletarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluita, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysä-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 44 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20129.1.2 Keskustatoimintojen alue9.1.3 Palvelujen- ja hallinnon alueet9.1.4 Teollisuus- ja työpaikka-alueetköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys ja puistoalueita sekä yhdys-kuntateknisen huollon alueita.AP-merkinnällä on osoitettu laaja rautatien pohjoispuolinen pientaloalue,Gunnarstrandin ja Hangonkylän välinen pientaloasutus, Appelgrenintien pohjoispuolinenja Mannerheimintien varren huvila-alueet, Täktomintien ympäristönpientaloasutus sekä Printalin tehtaan pohjoispuolella oleva asuinalue.Olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävää pientalovaltaista rakentamista onosoitettu Täktomintien pohjois- ja eteläpuolelle sekä rautatien pohjoispuolisellealueelle Tiilitehtaantien eteläpäähän, Narvikinkadun ja Tenholankadun pohjoispuolisellealueelle, lännessä Luotsikadun länsipäähän sekä Hangonkyläntienpohjoisosaan.Keskustatoimintojen alue (C) -merkinnällä osoitetulla alueella pääasiallisiatoimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaansoveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot janäihin liittyvät liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueet.Rautatien eteläpuolella keskustatoimintojen alueen muodostaa Korsmaninkadun,Kuningatarvuoren, Itäsataman, Itälahden ja Kylpyläpuiston rajaamaalue. Rautatien pohjoispuolella keskustatoimintojen alue sijoittuu Halmstadinkadunja Esplanadin risteyksen neljälle kulmalle.Palvelujen ja hallinnon alue (P) merkinnällä on osoitettu julkisten ja yksityistenpalvelutoimintojen alueet.P-merkinnällä on osoitettu mm. Hangonkylän sataman eteläpuolinen alue, Silversandinleirintäalueen eteläpuolinen alue ja Lähteentien eteläosa. P-alueitaon myös Esplanadin länsipäässä sekä rautatien ja Esplanadin sekä idempänärautatien ja Santalantien välinen kaupallisten ja julkisten palvelujen alue. Palvelujenalueeksi on myös osoitettu Kuningatarvuoren länsiosa, Hangon casinonalue, Bellevue ja Lilla Tallholmen.Uusi palvelualuevaraus on Tiilitehtaantien pohjoispäässä, Hangonkylän satamaneteläpuolelle merkitty varaus.PY-merkinnällä on osoitettu etupäässä julkisten palvelujen ja hallinnon alueet.Merkinnällä on osoitettu koulujen, julkisten liikuntapalvelujen, sairaalan jaHangon ortodoksisen kirkon alueet.Teollisuus- ja varastoalueet (T) merkinnällä osoitetaan pääasiallisesti teollisuus-ja varastokäyttöön varattavat alueet. Nykyiset teollisuusalueet sijoittuvatpääosin kantakaupungin itäosaan, Santalantien pohjois- ja eteläpuolellesekä valtatien 25 eteläpuolelle. Teollisuudelle ja varastoinnille on osoitettunykyisten alueiden lisäksi yksi laajentumisalue, Koppnäsuddenin satamaalueeneteläpuolelle.TY-merkinnällä on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueet, jolla ympäristöasettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tällaisia alueita kantakaupunginalueella ovat Mannerin konepaja-alue sekä Printalin tehdasalue.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 45 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20129.1.5 Virkistysalueet9.1.6 Matkailupalvelujen alueet9.1.7 Satama- ja venesatama-alueetYleiskaavassa on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin yhtenäiset laajatmetsä- ja viheralueet ja niiden väliset yhteydet, itä-länsi- ja pohjoiseteläsuuntaisetviherkäytävät. Kaupunkirakenteen sisällä olevat puistot säilyvätpuistokäytössä.VP- puistomerkinnällä on osoitettu rakennetut puistoalueet. Merkinnällä onosoitettu Kylpyläpuiston viheralueista Puistolammen alue, Hagan puisto, Sibeliuspuistosekä K.J.Lundmarkin puisto.Lähivirkistysalue (VL) merkinnällä on osoitettu alueet, joiden pääkäyttötarkoituson ulkoilu ja virkistys. Alueella tehtävien hakkuiden ja muiden toimenpiteidentulee tukea puuston kehittämistä eri-ikäisenä metsikön sisällä, elleiluontoarvojen turvaaminen edellytä muunlaista käsittelyä. Alueella tehtäväänmaisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen ja muuhunnäihin verrattavaan toimenpiteeseen tulee olla maisematyölupa.VL- sekä VV-merkinnällä on osoitettu periaatteessa kaikki ne kantakaupunginranta-alueet, joita ei ole varattu muuhun käyttöön. Laajoja yhtenäisiä virkistysalueitaovat Lillmärsan-Stormärsan metsäalueet sekä Furuvikin alue yleiskaava-alueenitäosassa.VL-1 –merkinnän määräys on muuten yhtenevä VL –määräyksen kanssa,mutta alueelle voidaan lisäksi sijoittaa virkistystä palvelevia laitteita ja rakennuksia.Merkinnällä on osoitettu Puistovuoren lähivirkistysalue.Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) –merkinnällä on osoitettu alueet,jonne on sallittua sijoittaa urheilu-, virkistys-, ja apaa-ajan toimintoja palveleviarakennuksia ja rakennelmia.VV –merkinnällä on osoitettu uimaranta-alueet. Uimarannan käyttöä palveleviapieniä kioskeja, pukusuojia tai vastaavia kevyitä rakennelmia alueelle voidaanrakentaa ilman erillistä kaavamääräystä. Rakennusten rakentamismahdollisuusosoitetaan kaavassa (tai vähäisen rakentamisen osalta MRA 46 §:nmukaisessa puistosuunnitelmassa).VV-1 –merkinnällä osoitettujen uimarantojen hoidossa huomioidaan alueenarvokas luontotyyppi. Merkinnällä on osoitettu Kolavikenin ja Tulliniemen uimarannat.Matkailupalvelujen alueet on merkitty RM –merkinnällä. Merkinnällä on osoitettumatkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille, hotelleille ja muille vastaavillematkailua palveleville toiminnoille varattavat alueet. RM –alueiksi on osoitettuSilversandin motellialue ja leirintäalueen itäpuolinen alue, motellin ja Lähteentieneteläpuolella oleva alue sekä Stora Tallholmen.RL-merkinnällä on osoitettu telttailu- ja leirintäalueet, joille voidaan sijoittaamyös pienehköjä majoitusrakennuksi, huoltorakennuksia sekä asuntovaunuja.RL –alueeksi on osoitettu Silversandin leirintäalueSatama- ja venesatama-alueet on osoitettu yleiskaavakartassa LS- ja LValuemerkinnöinja lv- osa-aluerajauksella.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 46 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Satama-alue (LS) merkinnällä on osoitettu satama- ja laiturialueet sekä satamatoimintaanvälittömästi liittyvien varastojen ja terminaalien alueet. Merkinnälläon osoitettu seuraavat satama-alueet:- Ulkosatama- Länsisatama- Koppnäsuddenin satamaVenesatama-alue (LV) merkinnällä on osoitettu venesatamia ja venevalkamiaja näihin liittyviä rakennelmia varten varattavat alueet. Merkinnällä on osoitettuseuraavat venesatama-alueet:- Kappelisatama- Hangonkylän satama- Itäsatama- Koppnäsuddenin itäpuolilv -osa-aluerajausmerkinnällä on osoitettu alueen osa, joka varataan venesatamaksi:- Kläppudden Länsisataman satama-alueella9.1.8 Yhdyskuntateknisen huollon alueet ja erityisalueetErityisalueina on esitetty yhdyskuntateknisen huollon alueet (EH), Hangonkaksi hautausmaa-aluetta ja eläinten hautausmaa (EH) sekä valtatie 25 suojaviheralueet(EV).9.1.9 Luontoarvojen huomioon ottaminenLuonnonsuojelualueiksi (SL) on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla perustetutluonnonsuojelualueet ja rajauspäätöksellä suojellut luontotyypit. Merkinnälläon osoitettu seuraavat kohteet:- Uddskatanin luonnonsuojelualue (ESA010007)- Tulliniemen luonnonsuojelualue, sis. Tulliniemen yksittäiset suojelualueetUlkosataman alueella (YSA010035)- Anklärensbuktens naturskyddsområde (YSA204523)- Furuvikin luonnonsuojelualue (YSA204210)- Kolavikenin hiekkaranta (suojeltu luontotyyppi: luonnontilainen hiekkarantaja puuton tai luontaisesti vähäpuustoinen hiekkadyyni) (LTA010132)- Långbodauddenin pähkinäpensaslehto (suojeltu luontotyyppi: pähkinäpensaslehto)(LTA010133)SL-1 –merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla perustettaviksi tarkoitetutluonnonsuojelualueet tai luontotyyppirajaukset. Merkinnällä on osoitettuseuraavat kohteet:- Metsäkannaksen luonnonsuojelualue (suojeltu asemakaavassa)- Trollbergetin hiekkaranta (suojeltava luontotyyppi: luonnontilainen hiekkarantaja vedenalaiset hiekkasärkät)Aluerajausmerkinnällä sl on osoitettu luonnonsuojelulain 49§:n mukaiseneliölajin lisääntymis- ja levähdyspaikat. Merkinnällä on osoitettu seuraavatkohteet:- Parkdammen- Hagapuiston lampiKohdemerkinnällä lm on osoitettu luonnonsuojelulain (71/1923, 6§) mukaisetluonnonmuistomerkit:- Parkbergetin (Puistovuori) hiidenkirnu- Kråkuddenin (Varisniemi) hiidenkirnu

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 47 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Natura 2000 –alueet on yleiskaavakartassa osoitettu rasteroinnin avulla. Merkinnälläon osoitettu seuraavat alueet:- Tulliniemen linnustonsuojelualue (Natura FI0100006)- Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue(FI0100005)VV-1 merkinnällä on osoitettu uimarannat, joiden hoidossa huomioidaan arvokkaatluontotyypit.- Tulliniemi etelä (suojeltu luontotyyppi: puuton tai luontaisesti vähäpuustoinenhiekkadyyni)- Osa Bellevuen ranta-aluetta (suojeltu luontotyyppi: luonnontilainen hiekkarantaja puuton tai luontaisesti vähäpuustoinen hiekkadyyni)Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluva rannikkoalue on osoitettualuerajauksella.- Pohjanpitäjänlahden rannikko (RSO010002)Yleiskaava-alueen itäosaan sijoittuva pohjavesialue on merkitty kaavakarttaanosa-aluerajauksella pv, tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.- Hangon pohjavesialue (0107801)Arvokas geologinen muodostuma (arvokkaat kallioalueet) on merkitty yleiskaavakarttaanrasteroinnilla. Merkinnällä on osoitettu luonnon tai maisemankannalta arvokkaat kallioalueet:- Uddskatanin kallioalue9.1.10 Maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioiminenSuojelualueet, suojelukohteet, muinaismuistoalueet ja –kohteet, kulttuurihistoriallisestiarvokkaat alueet ja kohteet sekä säilytettävät ympäristöt on merkittyseuraavin merkinnöin; S-1, s-1, SM, sm/indeksi, sk/indeksi, /s, kp.Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY2009)Yleiskaava-alueelle sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöton merkitty kaavakartalle. Merkintänä on aluerajaus tai kohdemerkintä(sk) Kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue.Nro Merkintä Kohdenimi1 sk Hauensuolen kalliopiirrosalue2 sk Hankoniemen sotahistoriakohteet3 sk Hangon Länsisatama4 sk Hangon Itäsatama5 sk Hangon rautatieasema6 sk Itäisen kylpyläpuiston huvila alue7 sk Hangon Keksin teollisuusrakennukset8 sk Kudeneule Oy:n tehdasalue

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 48 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Alueet, joilla ympäristö säilytetään/s –merkinnällä on osoitettu alueet, joilla ympäristö säilytetään. Alueen kulttuurihistoriallisestimerkittävät rakennukset, rakenteet ja viherympäristö tuleesäilyttää. Alueen ympäristön maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo tuleeottaa huomioon rakentamisessa. Merkinnällä on osoitettu seuraavat alueet:- AP/s, Appelgrenintien pohjoispuoliset ja Mannerheimintien eteläpuolisethuvila-alueet, Råuddenin AP-alue sekä Printalin tehtaan pohjoispuolellaoleva asuinalue- C/s, rautatien eteläpuolinen keskusta-alue- P/s, Casinon alue ja Bellevue- TY/s, Printalin tehdasrakennus (ent. Kudeneule Oy)- VP/s, Kylpyläpuiston viheralueet- VL/s, osa Bellevuen umaranta-aluetta (suojeltu luontotyyppi: luonnontilainenhiekkaranta ja puuton tai luontaisesti vähäpuustoinen hiekkadyyni)- LV/s, KappelisatamaMuinaismuistoalueetMuinaismuistoalueiksi (SM) merkinnällä on osoitettu Gäddtarmen, Hauensuolenkalliopiirrosalue (78010001) sekä vanha venäläinen hautausmaa Länsisatamanpohjoispuolella (sm-kohdemerkintä).MuinaismuistokohteetYleiskaava-alueelle sijoittuvat muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökseton merkitty kaavakartalle. Merkintänä on muinaismuistolain(295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm): ”jonka kaivaminen,peittäminen, muuttaminen, ja muu niihin kajoaminen on muinaismuistolainnojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoontai maakuntamuseoon lausuntoa varten”. Muinaisjäännöksenlaajuus tulee selvittää Museovirastosta tai maakuntamuseosta.Nro Merkintä Kohdenimi Mjtunnus Tyyppi Ajoitus1 sm Lotsstationen 78010002 Taide, muistomerkit historiallinen2 sm Meijerfeldtsklippan 1000002052 Puolustusvarustukset historiallinen3 sm Drottningsberget 1000002049 Puolustusvarustukset historiallinen4 sm Länsisatama 1000007211 Hautapaikat historiallinen5 sm Kapalbackan 78010007 Hautapaikat historiallinen6 sm Gunnarsängen 78010008 Asuinpaikat rautakautinen/keskiaik.7 sm Hangonkylä, Jänöpolku 1000008668 Asuinpaikat rautakautinen/keskiaik.8 sm Hangonkylän Näsbrottan 1000013995 Työ- ja valmistus- historiallinenpaikat9 sm Hangö by Barnets Park 1000013772 Asuinpaikat historiallinen10 sm Juviksberget 78010005 Kivirakenteet historiallinen11 sm Glonäsberget 78010004 Kivirakenteet moniperiod.12 sm Lillmärsbergen 78010003 Kivirakenteet moniperiod.13 sm Östergårdsholmen 78010006 Kivirakenteet AjoittamatonVedenalaiset muinaisjäännökset

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 49 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Yleiskaava-alueelle sijoittuvat vedenalaiset muinaisjäännökset on merkittykaavakartalle. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt tai hylynosat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähintään sadan vuoden ajansekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet.Merkintänä on muinaismuistokohde (sm).Museovirasto ei ole inventoinut Hangon aluetta kattavasti, joten rekisteritiedotvedenalaisista muinaisjäännöksistä ei ole täysin kattava.Nro Merkintä Kohdenimi Mjtunnus Tyyppi Ajoitus14 sm Högskärin pohjois- 1397 alusten hylyt (puu) historiallinenpuolen hylky15 sm Lilla Ankargrundetin 1400 alusten hylyt (puu) ei määriteltyhylky16 sm Kaapelihylky 1392 alusten hylyt (puu) historiallinen17 sm Tulliniemi 1 2280 alusten hylyt (puu) historiallinen18 sm Tulliniemen kaksois- 1395 alusten hylyt (puu) historiallinenhylky 119 sm Tulliniemen kaksois- 1396 alusten hylyt (puu) historiallinenhylky 220 sm Tulliniemen itärannan 2514 alusten hylyt (puu) ei määritelty,hylkymoniperiod.21 sm Meijerfeltin länsi- 1414 alusten hylyt (puu) ei määriteltypuolen hylky22 sm Kläppudden 1398 alusten hylyt (puu) ei määritelty23 sm Kuningattarenvuori 1408 alusten hylyt (puu) historiallinen24 sm Märaskärin hylky 1394 alusten hylyt (puu) ei määritelty25 sm Neljän tuulen tuvan 1386 alusten hylyt (puu) ei määriteltyhylkyToisen maailmansodan aikaiset sotilasvarustuksetYleiskaava-alueella sijaitsevat toisen maailmansodan aikaiset rakennetut Neuvostoliitonalueelle rakentamat sotilasvarustukset on merkitty kaavakartalle.Tämän ajan kohteita ei ole suojeltu muinaismuistolailla, mutta ne on varustettusuojelumerkinnöin niiden huomattavan kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.Merkintänä on S-1 aluemerkintä tai s-1 kohdemerkintä: ”Suojelualue. Luonnonympäristöja alueella olevat sotahistoriaan liittyvät rakenteet tulee säilyttää.Alueella tehtävistä toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa”.SM-1 –merkinnällä merkityt laajat yhtenäiset linnoitusalueet:- Uddskatan/TulliniemiAlueella on ollut neuvostoliittolainen (1940-41) kolmen tykin 130 mm:nrannikkopatterin tuliasema-alue. Linnoitteet: kolme tykkiasemaa kivestä jasementistä; tulenjohto torni, jossa toimii nykyään linnun tarkkailijoidentorni. Patterista etelään rantakalliolla on 1930-luvulla partiolaisten pystyttämämuistokivi. Tulliniemen Skansholmenilla on neuvostoliittolainen(1940-41) neljän tykin 75 mm:n ilmatorjuntapatterin tuliasema-alue.Skansholmenilla ovat myös suomalaisen kevyen rannikkopatterin tuliasemat:neljä kivestä muurattua tykkiasemaa ja tulenjohtoasema.- Kråkhamnsudden

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 50 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Neuvostoliittolaisen (1940-41) neljän tykin rannikko/ilmatorjuntapatterintuliasema-alue; neljä kivestä muurattua tykkiasemaa ja tulenjohtoasema.Kalustona on ollut 45 mm:n ns. universaalitykkejä. Alueella lisäksi lähipuolustusasemiaja ”korsukuoppia”.- PuistovuoriPuistovuoren eteläkärjessä on neuvostoliittolainen (1940-41) neljän tykinrannikko/ilmatorjuntapatterin tuliasema-alue; neljä kivestä muurattuatykkiasemaa ja tulenjohtoasema (hyvin säilynyt bunkkeri). Tykit olleet 45mm:n universaalitykkejä. Toinen kohde on patterialueella pohjoisesta johtavantien varrella erittäin hyvin säilynyt neuvostoliittolainen (1940-41)teräsovinen konekivääribunkkeri.- KansanpuistoTanssilavan yläpuolella mäellä (lavalta itään) on neuvostoliittolainen(1940-41) neljän tykin 75 mm:n ilmatorjuntatykin patteri. Neljän tykin kivestämuuratut tuliasemat, joiden yhteydessä on myös lähipuolustusasematja majoitusbunkkerit. Keskellä tulenjohtoasema majoitusbunkkereineen.sm-1 –kohdemerkinnöin merkityt yksittäiset ja erilliset linnoitteet:- Kohdemerkinnät PuistovuorellaAlueella on lähitorjunta- ja rantatorjunta-asemia (1940-41) ja jäänteitämajoituskorsuista. Rantakallioilla kalliopiirustuksia ja nimikirjoituksia samaltaajalta. Alueella myös suomalaisen ilmatorjuntatykin (1941-44) tuliasema.- Pallboberget/GunnarstrandRantatorjunta-asema (1940-41).- Venäläisten sotilaiden hautamuistomerkki Täktomintien varressa- Tykistöalusta Täktomintien pohjoispuolella9.1.11 LiikennealueetKansallinen kaupunkipuistoKansallisen kaupunkipuiston aluerajaus on esitetty yleiskaavakartassa. Kansalliseenkaupunkipuistoon sisältyvät keskustan tärkeimmät puistoalueet,suuri osa Hangon keskusta-alueen rakennushistoriaa sekä laajat alueet saaristoaja arvokkaita luontoalueita.Yleiskaavakartalla on esitetty valtatiet, pääkadut, kokoojakadut, liittymät, eritasoristeykset,rautatieliikenteen alueet, laivaväylät, veneväylät ja sivuradat.Lisäksi kaavakartassa on esitetty kevyenliikenteen väylät ja kevyenliikenteenyhteystarpeet. Kevyenliikenteen väylät on osoitettu yleiskaavan liikenneselvityksenpohjalta. Uusi kevyenliikenteen yhteystarve on osoitettu kaava-alueenitäosaan Täktomintien varteen. Yhteystarve on esitetty myös Korsmaninkadunitäosan ja Esplanadin välille.Uusi kokoojakatujalinja on osoitettu yleiskaava-alueen itäosaan yhdistämäänHemming Elfvingintie ja Rajatie. Esitettyä uutta pääkatua varten on myös esitettyuusi rautatien alikulku. Uusi pääkatukatuvaraus on esitetty Kormsmaninkadunjatkoksi idässä rautatien ali Santalantielle. Rautatien alikululle on

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 51 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.20129.1.12 Vesialueet9.1.13 Pohjavesialueet9.1.14 Muut merkinnät9.1.15 Eri tarkoituksiin varatut alueetesitetty paikka myös rautatieaseman itäpuolelle korvaamaan kevyenliikenteentasoristeys Kadermonkadun ja Puistokadun välillä sekä Hangon Keksin kohdallaSantalantien ja Täktomintien välille. Kevyenliikenteen eritasoratkaisuttoteutetaan Ratahallintokeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti, kun ratasähköistetään.Vesialueiksi on merkitty kaava-alueen merialueet lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita(SL) ja satama- ja venesatamatoimintojen (LS ja LV) alueita.Pohjavesialueet on merkitty kaavakarttaan pv-osa-aluemerkinnällä. Pohjavesiensuojelua on tehostettu kaavamääräykseen liitetyllä.yleismääräyksellä.Pohjavesialueella olevat rakentamiskorttelit on lisäksi merkitty lisämääreellä/pv kaavan luettavuuden parantamiseksi.Muina merkintöinä kaavassa on osoitettu mm. johdot tai linjat, valtion tarpeisiinvaratut alueet. Lisäksi mo –osa-aluerajauksella on osoitettu Itäisen teollisuusalueenpohjoisosassa alueen osa, joka voidaan käyttää moottoriurheilutarkoituksiin.Oy Forcit Ab:n ja Fermion Oy:n konsultointivyöhykkeet ulottuvat yleiskaavaalueelle.Forcit Oy:n konsultointivyöhyke on halkaisijaltaan n. 2 km ja FermionOy:n vyöhyke 1,5 km. Konsultointivyöhykkeet on merkitty kaavakarttaan.Aluevaraus haA 55,4AK 33,0AK (uusi) 1,2AP 496,6AP (uusi) 50,4C 57,9P 65,5P (uusi) 3,2PY 26,0T 278,2T (uusi) 6,6TY 18,5VP 11,8VL 512,4VL-1 14,7VU 16,4VV 3,8VV-1 2,7RM 24,5RL 13,2LR 30,2LS 233,3LV 89,3ET 26,2EH 20,0

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 52 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012EV 72,2S-1 2,6SL 478,3SL-1 9,4SM 13,2W 1206,7Yhteensä 3873,610 KAAVAN VAIKUTUKSETMaankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviintutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettäväsuunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset,mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuurisetja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavallavoidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.Vaikutusten arviointi on seurannut kaavan laatimista koko laatimisprosessinajan. Keskeisesti se kertoo, kuinka hyvin lopputulos vastaa niitä valtakunnallisia,seudullisia ja paikallisia tavoitteita, jotka kaavalle on työn alussa ja senkuluessa asetettu. Tavoitteet on koostettu luvussa 8.Kantakaupungin yleiskaavan vaikutuksia on peilattu suhteessa aiempaanHangon keskustan osayleiskaavaan 1987. Vaikka aiempi kaava ei ole ollut oikeusvaikutteinen,se on käytännössä ollut kaupungin tarkemman suunnittelunja kaavoituksen ohjeena. Vaikutusten arvioinnin asteikkona on +++0---.10.1 Merkittävimmät muutokset vuoden 1987 kaavaan verrattunaYleishavaintona yleiskaavan laatiminen on merkinnyt vuoden 1987 valtuustonpäätöksen muuttamista oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi ja selvitysten täydentämistäajan tasalle. Varsinaiset muutokset kaupunkirakenteessa ovatmaltillisia, ja peilaavat harkiten tapahtuvaa kaupunkikehitystä.Taajama-alueen laajentuminen kohti itää on ollut havaittavissa myönnetyistäsuunnittelutarveratkaisuista ja rakennusluvista. Yleiskaava-alueen laajentaminenitään Täktomin suuntaan on vastaus tähän rakennuspaineeseen. Kaupunginomakotitonttien tarjontaa on vahvistettu laajentamalla yleiskaava-aluettaFuruvikin alueella. Laajennusalueelle on osoitettu laaja pientalorakentamisenkorttelivaraus Täktomintien pohjois- ja eteläpuolelle. Lisäksi alueeseen on sisällytettyHankoniemen edustan saaret ja vesialue sekä sen etelä- että pohjoispuolella.Radan pohjoispuolista pientalovaltaista taajama-aluetta on laajennettu maltillisesti.Hangonkylän alueella kyse on lähinnä asemakaavatilanteen päivittämisestäyleiskaavakartalle. Märsanin suuntaan ruutukaavaa on jatkettu pohjoiseen,kuitenkin ottaen huomioon itä-länsisuuntaisen viherkäytävän säilyminen.Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty strateginen valinta on sataman toimintojensäilyttäminen ja kehittäminen nykyisten Länsisataman ja Ulkosatamanalueilla huolimatta asumisen ja luontoarvojen asettamista reunaehdoista.Vilkas satamatoiminta turvaa myös kaupunkirakenteen elinvoimaisuuden.Länsisataman aluevarausta on laajennettu Kuningatarvuoren länsipuolella javarauduttu satama-alueen laajennukseen.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 53 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.201210.2 Vaikutusten arviointi ja suhde kaavatyölle asetettuihin tavoitteisiin10.2.1 Kaavan kokonaisarviointiKaavaratkaisun tuomat keskeiset erot verrattuna nykyiseen maankäyttöön.Yleiskaavaratkaisu ei tuo merkittäviä uudistuksia olevaan kaupunkirakenteeseen.Keskeiset erot nykyiseen maankäyttöön verrattuna ovat: venesatamavaraus Koppnäsuddenin itäpuolella vapaa-ajan palveluiden korttelialue Silversandin eteläpuolella ruutukaava-alueen laajentaminen pohjoiseen Märsanin alueella Hangonkylän venesatama-alueen rajaus virkistysalueet ja kevyen liikenteen reitti Tulliniemessä Länsisataman satama-alueen varaus yleiskaava-alueen laajennus Tvärminnen suuntaan.Yleiskaava tukee nykyistä voimakkaasti keskittynyttä kaupunkirakennettapalveluineen. Kaava-alueen laajennus itään ottaa huomioon viime vuosinaTvärminnen suuntaan laajentuneen rakentamispaineen.OSA-ALUE ARVIO PERUSTELUIhmisen elinolot ja elinympäristöPalvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuson hyvä.++Kaava edistää monipuolista asumismuotojentarjontaa eri-ikäisille asukkaille kaupunginalueella.Vesi, ilma ja ilmasto-Kaava turvaa monipuoliset ja luonnonarvoiltaanerityiset virkistysalueet.Hankoa kolmelta suunnalta ympäröivä merija maaston alavuus asettavat haasteitailmastonmuutokseen liittyvien riskien hallintaan.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 54 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Pohjavesialueille sijoittuvat olevat ja uudettoiminnot tulee huomioida tarkemmassasuunnittelussa yleisen määräyksen mukaisesti.Maa- ja kallioperä +/- Ei merkittäviä vaikutuksia.Luonto- ja luonnonympäristöYhdyskuntarakenneYhdyskunta- ja energiatalousLiikenneKaupunkikuva ja maisema++++++++-++Kaavaratkaisu turvaa suojelumerkinnöinluonnon kannalta arvokkaat ja herkät alueetja niiden monimuotoisuuden sekä edistääekologisten käytävien säilymistä.Kaava luo edellytyksiä yhdyskuntarakenteentiivistämiselle ja täydentämiselle. Uudetrakentamisalueet sijoittuvat kaupunkikeskustanvälittömään vaikutuspiiriin.Palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa.Kaavaratkaisu kehittää keskusta-aluettapalvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajanalueena.Kaava tukee satamatoimintojen kehittämistäsekä kaupunkirakenteen ja satamanrinnakkaiseloa.Kaavaratkaisu tukeutuu olevaan yhdyskuntarakenteeseenja energiahuollon verkostoihin.Kaavassa ei ole erityisiä varauksiauudistuvien energialähteiden käytönedistämiselle.Sataman raskas liikenne joudutaan edelleenohjaamaan kaupunkirakenteen läpi,mikä aiheuttaa melu- ja ilmanlaadun ongelmiasekä heikentää keskeisten väylienliikenneturvallisuutta.Kaava luo edellytykset radan sähköistämiselle.Kaava antaa puitteet kevyen liikenteenverkoston kehittäminen ja kävelyn ja pyöräilynedistämiselle kaupungin sisäisessäliikenteessä.Kaava luo edellytykset säilyttää ja suojellaarvokkaan historiallisen kaupunkikuvan.Maisema ja maiseman erityispiirteet ovatyksi tärkeimpiä Hangon vetovoimatekijöitä.Kaava huomioi tämän ja antaa edellytyksetmaisema-arvojen säilymiselle.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 55 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Satama muodostaa kaupunkirakenteessaitsenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.Yleiskaavassa on osoitettu satamalle hyvinpitkän aikavälin (yli 30 v) laajenemismahdollisuus.Sataman toimintojen laajeneminenLänsisataman alueella ei vaikuta merkittävästiHangolle ominaisiin merinäkymiintai kaupunkikuvallisiin arvoihin. Aiempaatransitoliikennettä varten avatut jasittemmin vajaakäyttöiset pysäköintikentättarjoavat huomattavan laajentamismahdollisuudensataman tukitoiminnoille.Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö++Inventoitu arvokas (meri)arkeologinen jakulttuurihistoriallinen perintö on huomioitusuojelumerkinnöin.Rakennushistoria velvoitetaan selvittämääntarkemmin asemakaavojen tarkistuksenyhteydessä.Kauppa ja palvelut+Palvelu- ja keskustatoiminnoille on esitettyaluevarauksia ja näin pyritty luomaanedellytyksiä kaupan palveluiden kehittämisellekantakaupungin alueella. Yleiskaavassaei ole esitetty kaupan rakennettahajauttavia aluevarauksia.10.2.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja muihin valtakunnallisiintavoitteisiinSeuraavassa on arvioitu yleiskaavan suhdetta tämän kaavan kannalta olennaisiinvaltakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Samalla syvennetään näiltäosin edellä kuvattuja yleisiä vaikutuksia.TAVOITE ARVIO PERUSTELUYhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laatuOlemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen sekäelinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistaminen.++Yleiskaava täydentää ja tukee nykyistäpalvelurakennetta sekä liikenne- ja kunnallisteknistäverkostoa.Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus ja henkilöautoliikenteentarpeen minimointi.Liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, kävelynja pyöräilyn edellytysten parantaminen varaamallariittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja vartensekä edistämällä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuuttaja laatua.+++++Yleiskaavassa luodaan edellytykset nykyisenkaupunkirakenteen tiivistämiselle. Uudetrakentamisalueet sijoittuvat kaupunkikeskustanvälittömään vaikutuspiiriin.Yleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteenpääreitit, jotka muodostavat johdonmukaisenverkoston kaupunkikeskustansisällä ja osoittavat pääyhteydet ympäröi-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 56 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012ville alueille.Sataman autoliikenne ohjautuu kaupunkirakenteenläpi, mikä heikentää kevyenliikenteen viihtyvyyttä ja asukasliikenteenjärjestämistä tällä osalla katuverkkoa.Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminenosoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksiaolemassa olevaa yhdyskuntarakennettahyödyntäen.Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämäntoiminnot suuntaaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteensisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksienäärelle.Keskusta-alueen kehittäminen monipuolisena palvelujen,asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena.++Kaupunkialueella erityisesti sisääntulotienvarressa on muutettu vanhan kaavan teollisuus-ja varastoalueita (T) palvelujen jahallinnon alueiksi (P). Ydinkeskustassayleiskaava tukee nykyistä palvelurakennetta.Erityisen huomion kiinnittäminen ihmisten terveydelleaiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseenja olemassa olevien haittojen poistamiseen.Edellytysten luominen ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.-++Sataman liikenteellinen ja toiminnallinensijainti kaupungin keskustassa kuormittaasen kuljetusreittien varteen jääviä asukkaita.Sataman liikenteen ohjaaminenyleiskaavassa asuntokatuja pitkin ei olekestävä ratkaisu.Yleiskaava luo edellytykset kaupunkirakenteentiivistämiselle. Uudet rakentamisalueetsijoittuvat kevyen liikenteen etäisyydellepalveluista. Kantakaupungin länsi- japohjoispuolella sijaitsevat laajat metsäalueettoimivat hiilinieluina.Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisenedistäminen sekä edellytysten luominen hyvälle taajamakuvalle;+++Yleiskaava luo edellytykset olemassa olevanrakennuskannan hyödyntämiselle sekätukee historiallisen kaupunkikuvan säilyttämistä,joka on yksi Hangon tärkeimmistävetovoimatekijöistä.Siitä huolehtiminen, että viheralueista muodostuu yhtenäisiäkokonaisuuksia;Siitä huolehtiminen, että asunto- ja työpaikkarakentamiseenon tarjolla riittävästi tonttimaata;Tulvavaara-alueiden huomioiminen ja tulviin liittyvienriskien ehkäiseminen sekä lisääntyviin myrskyihin,rankkasateisiin ja taajamatulviin varautuminen.Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvanhaitan ehkäiseminen ja pyrittävä vähentämään joolemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muitamelulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueillevarmistamatta riittävää meluntorjuntaa;+++++/-+/-Yleiskaavassa on huomioitu laajat, yhtenäisetviheralueet ja niitä yhdistävät ekologisetkäytävät. Hangon upeat rannatovat pääsääntöisesti virkistyskäytössä.Asunto- ja työpaikkarakentamiselle on varattuyleiskaavassa laajentumisalueita.Hankoa kolmelta suunnalta ympäröivä meriasettaa haasteita ilmastonmuutokseenliittyvien riskien hallintaan. Pääsääntöisestiranta-alueille ei ohjata uutta asumista.Satama-alueet ja niille suuntautuva raskasliikenne sijoittuvat keskeisesti kaupunkirakenteeseen.Kantakaupungin länsi- ja pohjoispuolenmetsävyöhykkeet sekä laajat,vehreät pientaloalueet toimivat suojavyöhykkeinä.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 57 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Energian säästämisen sekä uusiutuvien energialähteidenja kaukolämmön käyttöedellytysten edistäminen.+/-Kaukolämpöverkon laajentaminen onsuunnitteilla. Yleiskaavassa ei ole erityisiäkestävään energiahuoltoon liittyviä kannanottojaaluevarausten tm. muodossa.Kulttuuri- ja luonnonperintöKansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnönsekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymisenedistäminen. Viranomaisten laatimat valtakunnallisetinventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytönsuunnittelun lähtökohtina.Elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden jaherkkien alueiden monimuotoisuuden säilymisen edistäminen.Ekologisten yhteyksien säilymisen edistäminen suojelualueidensekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaidenluonnonalueiden välillä.Yleiskaavassa on lisäksi otettava huomioon pohja- japintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesienpilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitoksetja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista,jotka ovat vedenhankinnan kannaltatärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.+++++++--Yleiskaavassa on huomioitu valtakunnallisestiarvokkaat rakennetut kulttuuriympäristötsekä huomioitu suojelumerkinnöinkulttuurihistoriallisesti ja maisemallisestiarvokkaat ympäristöt.Yleiskaava turvaa suojelumerkinnöin luonnonkannalta arvokkaat ja herkät alueet.Ranta-alueilla otetaan huomioon myöskaupunkilaisten virkistystarpeet. Kaavaantaa edellytykset virkistys- ja luontoarvojenrinnakkaiselle huomioimiselle.Ekologiset verkostot on huomioitu yleiskaavassa,tärkeimpänä Tulliniemen jamantereen yhdistävä ekologinen käytävä.Yleiskaavassa osoitetut laajat teollisuus- javarastoalueet sekä moottoriurheilutarkoituksiinvarattu osa-alue sijaitsevat suureltaosin pohjavesialueella. Niiden käytönpohjavesien suojelua edistävät reunaehdottulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa.Toimivat yhteysverkostot ja energiahuoltoTurvataan olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävienratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus jakehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittäviensatamien kehittämismahdollisuudet.Edistetään matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta jaturvataan edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eriliikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle.Varataan riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteenterminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistävarten.++++Yleiskaavassa on turvattu sataman laajentamismahdollisuudethuolimatta satamanhaastavasta sijainnista kaupunkirakenteensisällä. Sataman edellyttämät ratayhteydeton osoitettu yleiskaavassa. Autoliikenteenkuljetukset kulkevat katuverkossa,mikä asettaa reittien tarkemmalle suunnittelullereunaehtoja.Joukkoliikenteen rungon muodostavat rautatieja bussiliikenne, joiden solmukohtasijoittuu kaupunkirakenteen ytimeen. Tämäantaa hyvän lähtökohdan sujuvien,joukko- ja kevyeen liikenteeseen perustuvienmatkaketjujen kehittämiselle.Taajama-alueen laajeneminen Täktominsuuntaan asettaa kehittämispaineita kevyenja joukkoliikenteen yhteyksien kehittämisellevastaavasti.Yleiskaavassa ei ole otettu kantaa bussiliikenteensolmukohdan (matkakeskus) sijaintiin.Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassaalueidenkäytön suunnittelussa on otettava+/- Satama-alueen alavuus muodostaa riskinsen toiminnalle meritulvatilanteessa sää-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 58 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivämaankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö,erityisesti asutus, arvokkaat luonto- jakulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.olojen äärevöityessä.Asukas- ja satamaliikenteen sekoittuminenasettaa reunaehtoja kummankin kehittämiselleja liikenneturvallisuudelle.Sataman sijainti osana kaupunkirakennettaelävöittää osaltaan kaupunkikeskustaaja edistää sen elinvoimaisuutta.Sataman toiminnot ja luontoarvot elävätrinnakkaiseloa erityisesti Ulkosataman alueella.Myös rantojen virkistyskäyttö edellyttääpaikoin luontoarvojen huomioimista.Helsingin seudun erityiskysymyksetMerkittävän rakentamisen sijoittaminen joukkoliikenteen,erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytönmitoituksella parannetaan joukkoliikenteentoimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia.Alueidenkäytössä ehkäistään olemassa olevasta yhdyskuntarakenteestairrallista hajarakentamista.Alueidenkäytön suunnittelussa turvataan väestön tarpeidenedellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöönsoveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekäniitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.++++Hangon mittakaavassa merkittävät uudetasuntorakentamisalueet laajentavat nykyistätaajama-aluetta pohjoiseen ja itään,mutta sijoittuvat silti pyöräilyetäisyydellerautatieasemasta ja palveluista. Yleiskaavaantaa edellytykset nykyisen taajamaalueentiivistämiselle.Yleiskaavassa todetaan taajama-alueenlaajeneminen Täktomin suuntaan, missärakentaminen tapahtuu suurelta osin asemakaava-alueenulkopuolella. Yleiskaavassaosoitetut uudet alueet on tarkoitettuasemakaavoitettavaksi.Yleiskaava-alueelle sijoittuu kaupunginkeskeiset ranta-alueet ja kulttuurihistoriallisetkorttelialueet kattava kansallisenkaupunkipuiston rajaus, joka korostaa ansiokkaastivaltakunnallisesti merkittävänvetovoimaisen kulttuurialueen.Ulkosataman ja Tulliniemen valtakunnallisesetimerkittävät luontoalueet yhdistyvätkaupungin viheralueverkoston kautta mantereeseen,joskin yhteys jää historiallisenkaupunkirakenteen vuoksi heikoksi. Yleiskaavassaei ole osoitettu erityistä ekologisenakäytävänä kehitettävää viheryhteyttä.10.2.3 Suhde maakuntakaavaan ja muihin seudullisiin tavoitteisiinMaakuntakaavan maankäyttöratkaisujen lähtökohtana on maakunnan suunnittelussatehty väestön sijoittumista koskeva tarkastelu, joka edellyttää varautumistaväestön kasvuun, erityisesti Helsingin seudulla. Kasvun ohjaamisessatavoitteena on nykyisen rakenteen hyödyntäminen ja vähäisin voimavaroinaikaansaatavat rakenteen laajennukset.Hangon kantakaupungin yleiskaava seuraa tarkasti Uudenmaan maakuntakaavanmerkintöjä. Yleiskaavan maa-alueet sijoittuvat valtaosin maakunta-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 59 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012kaavan taajamatoimintojen alueelle. Ulkosataman ja Länsisataman satamaalueeton rajattu maakuntakaavan mukaisesti, ja vierassatamakohdemerkinnätsijoittuvat yleiskaavan LV-alueille. Yleiskaavassa on turvattusatamien raideyhteyksien toteutuminen. Maakuntakaavassa osoitetut virkistyssaaretja Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet on merkitty yleiskaavaan.Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet jakohteet on huomioitu yleiskaavassa. Kylpyläpuiston huvila-alueet ja HangonKeksin alueen kulttuuriympäristörasteroinnin alue on merkitty yleiskaavaansk-aluemerkinnällä, ja sitä on tarkennettu yksittäisten kohteiden osalta kaavaselostuksessa.Yleiskaavan suhde maakuntakaavalle asetettuihin päätavoitteisiin:TAVOITE ARVIO PERUSTELUUudenmaan aluerakenne on eheä ja palvelut helposti saavutettavissaToimivaa, turvallista ja viihtyisää aluerakennettatuetaan ohjaamalla kasvu olemassa oleviin taajamiinja kyläkeskuksiin siten, että alueen asumisviihtyisyysja riittävät virkistysalueet säilytetään.+++Asumisen ja muiden toimintojen painopisteon olemassa olevan yhdyskuntarakenteentiivistämisessä ja se tukeutuu rataverkkoonja pääväyliin.Elinkeinotoiminta on kilpailukykyistä sekä maakunnan kansallinen ja kansainvälinen asema onvahvaTeollisuuden, kaupan ja muun yritystoiminnanHangon elinkeinorakenteen tärkeimpientoimintaedellytyksiä tuetaan riittävin aluevarauksintoimintojen, teollisuuden ja satama- ja++ja tarkoituksenmukaisin liikenteen ja teknisenvenesatama-alueiden toimintojen laajentumiseenon yleiskaavassa huollon järjestelyin.varauduttu.Liikenneverkko palvelee joustavasti ja yhdyskuntatekninen huolto toimii tehokkaastiLento- ja meriliikenteen kehittämisedellytyksiäYleiskaavassa on turvattu meriliikenteenparannetaan.kehittämisedellytykset sekä varauduttuToimivan yhdyskuntarakenteen edellyttämät liikenneratkaisutturvataan ja tarpeellisten valtakunnallistenHangon radan sähköistämiseen.++väylien ja raideliikenteen verkon laajennuksiin varaudutaanliikennejärjestelmäsuunnitelmien pohjalta.Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö on maakunnan voimavaraMaakunnassa turvataan kattava virkistysalueidenHangon valtakunnallisesti ja maakunnallisestierityinen sijainti ja luonto on huomi-ja viherkäytävien muodostama verkosto, jossamyös maa- ja metsätalousalueiden jokamiehenoikeuksiinperustavalla moninaiskäytöllä on merkittäväoitu yleiskaavassa.++osuus. Erityisesti rannoilla säilytetään yhtenäisiä, rakentamattomiavapaa-alueita. Vesi- ja rantaluonnonsuojelua edistetään.10.2.4 Suhde kaupungin asettamiin tavoitteisiinHangon kaupungin asettamat tavoitteet on esitetty kappaleessa 8.2.TAVOITE ARVIO PERUSTELU

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 60 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Kaupungin tavoitteetAsukkaat asukasmäärän kasvu asumismuotojen monipuolinen tarjontaasukkaiden elämän eri vaiheisiin, keskustanasumismahdollisuuksien lisääminenElinkeinoelämä keskustan kaupallisen vetovoimaisuudenja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen työpaikka- ja logistiikka-alueet, niiden liikenteellinentoimivuus (suhteessa pääväyliinsekä satamaan) teollisuuden tarvitsemat turva-alueet satamien toiminnan turvaaminenYmpäristö suojelualueiden määrittely suhteessa tiivistämistavoitteisiin arvokkaiden luontokohteiden säilymisenturvaaminen muinaisjäännösalueiden ja -kohteidenhuomioiminen tärkeiden kulttuuriympäristö- ja maisema-alueidensekä rakennuskulttuurin vaaliminen++++++Yleiskaava mahdollistaa asukasmääränkasvun ja luo edellytykset monimuotoiselleasumiselle.Yleiskaava luo edellytykset ydinkeskustaalueensekä kaupan palveluiden kehittämiselle,teollisuuden toiminnalle sekä turvaasatama-alueiden toiminnan.Yhdyskuntarakenteen laajenemisalueetkaupunkialueella eivät sijaitse sillä tavoin,että niillä olisi mainittavaa vaikutusta suojelualueisiinesim. lisääntyneen virkistyskäytönmuodossa. Suojelualueiden ja tiivistämistavoitteidenvälillä ei siten ole ristiriitaa.Kaupunkirakenteen tiivistäminen erityisestiradan pohjoispuolisissa kortteleissa voiheikentää korttelien ekologista läpäisevyyttä.Tätä voidaan lieventää asemakaavasuunnittelunyhteydessä mm.antamalla määräyksiä tonttien ja korttelienaitaamisesta ja eläinten suojana toimivistaistutuksista.Inventoinneissa todetut kulttuuriympäristönarvot ja maisema on huomioitu yleiskaavassa.Yhdyskuntarakenne laajennusalueiden suurpiirteinen maankäytönmäärittely uudet käyttötarkoitukset rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen keskusta-alueen kehittäminen kattava kevyen liikenteen verkkoVirkistys ja vapaa-aika virkistysalueiden määrittely suhteessa tiivistämistavoitteisiin turvata riittävästi lähimetsiä virkistykseen rantojen monipuolinen käyttö venesatamien laajennusalueet ja niidenpalvelutarjonnan monipuolistaminen veneilyn oheispalvelujen vahvistaminen+++++Yleiskaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteentiivistämisen ja täydentämisen sekämahdollistaa laajentumisen.Joitakin aiemmin teollisuuskäytössä olleitaalueita on muutettu palveluille osoitetuiksialueiksi.Yleiskaava turvaa riittävät lähivirkistysalueetja ulkoilureitistöt. Ranta-alueet, niiltäosin kuin niille ei ole osoitettu muita toimintoja,säilyvät virkistyskäytössä. Venesatama-alueitaon laajennettu ja niidenpalvelutarjonnan monipuolistamiselle onluotu edellytyksiä.Viheralueverkoston jatkuvuuteen ja virkis-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 61 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012kevyen liikenteen ja virkistysreittien yhdistyminenverkostoksitysyhteyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota.Liikenne keskustan liikennejärjestelyt sataman raskaan liikenteen maankäytöllisetratkaisut toimivat kevyen liikenteen yhteydet liikenteen ohjaaminen pois asuinalueilta+ / -Asukas- ja satamaliikenteen sekoittuminenasettaa reunaehtoja kummankin kehittämiselleja liikenneturvallisuudelle. Yleiskaavassavaraudutaan kevyenliikenteenverkoston kehittämiseen ja uusiin rautatienalikulkuihin.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 62 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.201210.3 Natura-tarveharkinta (yhteenveto)Hangon Kantakaupungin yleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia Tulliniemenlinnustonsuojelualueen (FI0100006) sekä Tammisaaren ja Hangon saaristonja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen (FI0100005) Natura-alueidenluontoarvoihin on arvioitu erillisessä Natura-tarveharkinnassa. Sen yhteydessäon esitetty arvio siitä, että onko hankkeen yhteydessä tarpeellista laatia luonnonsuojelulain65–66 §:n mukainen Natura-arviointi.Arvion on laatinut FM, biologi Tiina Mäkelä, FCG Finnish Consulting GroupOy:stä.Yhteenvetona tarveharkinnassa todetaan, että yleiskaavan toteutuminen eiheikennä merkittävästi Tulliniemen linnustonsuojelualueen tai Tammisaaren jaHangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura-alueidensuojeltavien luontodirektiivin luontotyyppien ekologisia olosuhteita tai ominaispiirteitä.Suunnitelmat eivät myöskään vähennä tai heikennä alueella tavattaviensuojeltavien luonto- ja lintudirektiivilajien elinympäristöjä eivätkä lisääoleellisesti luonto- ja lintudirektiivin eläinlajeihin kohdistuvaa häiriötä. Natura-alueidenekologiset rakenteet ja toiminta säilyvät elinkelpoisena. Varsinaistaluonnonsuojelulain 65§:n mukaista Natura-arviointia ei ole tarvetta laatia.Koko tarveharkinta on kaavan liiteaineistona.10.4 Kaavan antamat edellytykset ilmastonmuutoksen aiheuttamiin poikkeustilanteidenhallintaan10.4.1 TaustaaKaavaprosessin kuluessa ilmastonmuutos ei ole ollut kaavan työstämisessä taiohjaustyössä erikseen teemana esillä. Yleiskaava antaa kuitenkin kaupungillekohtuulliset edellytykset myös mahdollisiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiinkriisitilanteisiin sopeutumiseen. Tämä johtuu pitkälti Hangon kaupungin eheästäja toimivasta kaupunkirakenteesta, jota yleiskaavassa ei merkittävästimuuteta.Käsillä olevat perustavat muutokset maapallon ilmakehän koostumuksessajohtuvat ihmisen toiminnallaan aiheuttamasta hiilidioksidin laajamittaisestavapautumisesta geosfääristä ilmakehän ja merien muodostamaan systeemiin.Sen keskeisiä seurauksia ovat ilmaston lämpeneminen kokonaisuutena, paikallisetvoimakkaatkin muutokset ilmasto-oloissa sekä merien happamoituminen,jonka odotetaan johtavan merien ekosysteemien romahtamiseen lähivuosinatai -vuosikymmeninä.Mikäli ilmakehän keskimääräisen hiilidioksidipitoisuuden ja sitä tietä lämpötilannousu ohittaa kriittisen rajan, sen pelätään aiheuttavan hallitsemattomanketjureaktion maapallon kiertokuluissa, jonka seurauksena planeetan elinkelpoisuusvaarantuu laajoilla alueella. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:narvion mukaan kriittinen raja on 2 celsiusasteen keskimääräinen lämpötilannousu, joka aiheutuisi n 450 ppm keskimääräisestä hiilidioksidipitoisuudesta.Vuoden 2011 tammikuussa keskimääräinen pitoisuus oli noin 390 ppm, jolloinkriittinen raja saavutettaisiin.Maapallon vuotuiset hiilidioksidipäästöt olivat 2010 jälleen korkeimmat kauttaaikojen, ja niiden odotetaan edelleen kasvavan. Kasvu 2010-2011 on ollut 6%.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 63 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Johtavia teollisuusmaita edustava ansainvälinen energiajärjestö InternationalEnergy Agency IEA arvioi 9.11.2011 julkaistussa vuotuisessa energiaraportissaan,että vuoteen 2017 mennessä rakennettava infrastruktuuri tulee varaamaankoko sallitun hiilidioksidipäästöjen lisäyksen, eli jotta lämpeneminenkyettäisiin pysäyttämään, vuodesta 2017 alkaen voitaisiin maailmanlaajuisestirakentaa ainoastaan olevaa rakennetta korvaavaa infrastruktuuria.10.4.2 Yleiskaavan rooli10.4.3 Riskiarviointi(lähde: www.iea.org 28.11.2011)Yhdyskuntien maankäyttöä. liikennettä ja rakentamista ohjaavat rakenteetkehittyvät hitaasti vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Siksi kaavoituksellaei voida tuottaa muutoksia, jotka vaikuttaisivat yhdyskuntien ominaispäästöihinlyhyellä aikavälillä, vaan niiden hiilitasetta voidaan muuttaa suotuisammaksivain sitä mukaa, kun yhdyskuntien infrastruktuuri uudistuu vähäpäästöisemmäksi.Yleiskaavan aikajänteellä tähän kuluu vähintään vuosia.Aiemmissa tutkimuksissa ja vaikutusten arvioinneissa (mm. METKA 2008, Uudenmaanrakennemallien arviointi 2010, HLJ2011-työn SOVA 2010) on noussutselkeästi esille yhdyskuntarakenteen mahdollistava rooli: yhdyskuntarakennettamuuttamalla ei yksin voida tuottaa merkittävää yhdyskuntien hiilitaseenparantamista, mutta toisaalta muiden keinojen (liikenteen, rakentamisenja energiahuollon ratkaisut) tehoa voidaan suotuisassa yhdyskuntarakenteessamerkittävästi lisätä.Toisaalta yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaakaupungin toimintakykyyn poikkeusoloissa. Kaavoitukselle tuttuja teemojaovat tässäkin kaupunkirakenteen sisäisten liikkumismahdollisuuksien toteutuminenkävellen ja pyörällä, toimintojen sekoittuminen ja elävä, terveellinenja turvallinen kaupunkiympäristö.Kaavoituksen arvioimiselle ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisenkannalta ei toistaiseksi ole vakiintunutta esitystapaa. Seuraavassa on esitettyhuomioita Hangon kantakaupungin yleiskaavan mukaisen kaupunkirakenteenominaisuuksista ja riskeistä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Suo-

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 64 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012situs on, että kaupunki laatisi aiheesta erillisen riskianalyysin ja toimenpidesuositukset.Kaupunkirakenteen riskialttiuteen poikkeusoloissa vaikuttavia tekijöitä ovatainakin- Liikennejärjestelmän ja liikkumisen riippuvuus ulkoisesta huollosta (kävelyja pyöräily),- energiahuollon paikallinen omavaraisuuden aste,- kunnallisteknisten järjestelmien riippuvaisuus jatkuvasta ylläpidosta jakorjausinvestoinneista.Lisäksi kaupunkialueen maastonmuodot ja maaperän laatu vaikuttavat siihen,miten herkkä kaupunki on tulvatilanteille ja poikkeuksellisille sääoloille.LiikkuminenRakenteeltaan Hanko on suomalaiseksi kaupungiksi poikkeuksellisen kompakti,ja sen kaikki toiminnot ovat saavutettavissa pyörällä tai kävellen. Lisäksiyhteydet ympäröivälle seudulle on mahdollista tarvittaessa ylläpitää raideliikenteellä.Siten asukkaiden liikkumistarve voidaan periaatteessa tyydyttääkokonaan riippumatta henkilöautoliikenteestä. Satama ja kaupungissa toimivatteollisuuslaitokset ovat käytännössä kokonaan riippuvaisia maantieliikenteestä.EnergiahuoltoOlemassa olevan ja suunnitellun tuulivoimakapasiteetin ansiosta kaupunki voituottaa omavaraisesti ja pitkälti hiilineutraalisti alueellaan kaupungin normaaliintoimintaan tarvittavan sähköenergian. Aluen teollisuuslaitokset ovat riippuvaisiamuualta tuotavasta sähköenergiasta.Orioninkadulla sijaitsee haketta pääpolttoaineena käyttävä lämpölaitos, jotatukee raskasta polttoöljyä käyttävä varalämpökeskus. Kaukolämpöverkon piirissäovat Santalantie (jatkuen Esplanadille Halmstadinkatuun saakka), keskusta-aluerautatien eteläpuolella, Halmstadinkatu sekä joitakin kortteleitasen länsipuolella. Näiden alueiden lämpöhuolto perustuu siis pääosin uusiutuviinpolttoaineisiin. Kaukolämpöverkkoa on esitetty laajennettavaksi.Hangon olosuhteet ovat periaatteessa suotuisat paikalliselle kiinteistökohtaiselleenergiatuotannolle. Kiinteistökohtaisia mikrotuulivoimaloita ei voi suositellahistoriallisessa kaupunkiympäristössä, mutta maaperä ja läheinen merenpohjatarjoavat erilaisia mahdollisuuksia lämpöpumppuratkaisuille suhteellisenväljässä korttelirakenteessa. Näitä vaihtoehtoja olisi luonteva tutkiakorttelien rakennuskannan vähittäisen uusiutumisen ja täydennysrakentamisenyhteydessä.Kunnallistekniset järjestelmätKompaktin kaupunkirakenteen ansiosta ylläpidettävän kunnallistekniikan kokonaismääräon asukasmäärään nähden maltillinen. Kaupungilla on omat laajatpohjavesivarannot. Poikkeustilanteita varten ja Tvärminnen alueen vesihuollonturvaamiseksi on rakennettu vesijohto ja runkoviemäri Tvärminnenkautta Tammisaareen.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 65 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.2012Maasto-olosuhteetHankoniemi on varsin alavaa ja tulvaherkkää aluetta, ja vain pieni osa kortteleistaja liikenneväylistä nousee muutamaa metriä ylemmäs merenpinnasta.Suuri osa kantakaupunkia, mm. satama-alueet, on herkkä äärevöityville sääilmiöillekuten meritulvalle ja kasvaville aallonkorkeuksille. Kaupungin alueentulvaherkkyyttä kolmeen metriin saakka on havainnollistettu kartalla selostuksenkohdassa 4.2.3. Mikäli merenpinta nousisi useita metrejä, kaupunginnormaalien toimintojen ylläpitäminen olisi keskustan alavan sijainnin vuoksivaikeaa tai mahdotonta.

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 66 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.201211 YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSETMaankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yleiskaavan oikeusvaikutukset tulevatvoimaan, kun yleiskaava on valtuuston hyväksymä, valtuuston hyväksymispäätöson saanut lainvoiman ja yleiskaavan voimaan tulosta on kuulutettu.Tärkein oikeusvaikutus kohdistuu asemakaavoituksen ohjaamiseen. Hangonkantakaupungin yleiskaava on oikeusvaikutteinen koko suunnittelualueella.Yleiskaavakarttaa ja -määräyksiä täydentää yleiskaavan selostus. Yleiskaavaosoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Sen ohella alueellasallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle.Eri kaavamuotojen oikeusvaikutukset rakentamisen osalta ovat erilaiset.Asemakaava on yksityiskohtainen ja sitä on sellaisenaan noudatettava. Yleiskaavaosoittaa rakentamiseen varatut ja muut alueet yleispiirteisemmin.Yleiskaavasta johtuvat rakentamisrajoitukset voivat olla oikeusvaikutuksiltaanehdollisia tai ehdottomia. Rakentaminen ei ole sallittua, jos sen katsotaan vaikeuttavanyleiskaavan toteuttamista. Jos yleiskaavassa on annettu erityinenrakentamista rajoittava määräys, on rakentamisrajoitus ehdoton. Ellei erityistämääräystä ole annettu, ei yleiskaava pääsääntöisesti estä kaavan mukaistarakentamista. Tällöin on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus, joka tiettyjenehtojen täyttyessä turvaa maanomistajien oikeudet.Yleiskaavan toteuttamista voidaan ajoittaa määräaikaisella rakentamisrajoituksella.Rakentamisrajoitusten aiheuttamista lunastus- ja korvaamisvelvollisuuksistaon laissa omat määräyksensä (Hallberg et.al 2000).Kantakaupungin yleiskaavan oikeusvaikutuksia koskevat maankäyttö- ja rakennuslainsäännökset ovat olennaisilta osin seuraavat:MRL 42 §: Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluunja viranomaistoimintaanYleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaasekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi.Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitäja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, etteitoimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytynyleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei oleasemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetunasemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.MRL 43 §: Rakentamis- ja toimenpiderajoituksetLupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaanyleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä,jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisihakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottavavaratuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunastaaluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus).

FCG Finnish Consulting Group OyHangon kantakaupungin yleiskaavaSelostus 67 ( 67 )MMA 0104-P1012113.2.201212 YLEISKAAVAN TOTEUTUS JA SEURANTAHaittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavanhyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitäole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. (…)Yleiskaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Yleiskaavanmaankäyttövaraukset toteutetaan pääosin asemakaavamuutosten perusteella.Asemakaavamuutoksilla voidaan mm. tiivistää nykyistä kaupunkirakennetta.Kaavan toteutumisajankohtaan vaikuttaa yrityselämän ja asutuksenyleinen kehitys.Yleiskaavan toteutumisen seurannasta ei ole tehty päätöksiä.FCG Finnish Consulting Group OyHyväksynyt:Anssi Savisaloarkkitehti SAFA, toimistopäällikköLaatinut:Hanna Tiiraarkkitehti