Maatilan Parhaat info 3 / 2010 - Snellman

Johdanto:Kilpailukyvyn haasteitaNaudantuottajillapositiivisia suunnitelmia■ Hyvä kilpailukyky on hyvän kannattavuuden edellytys. Parhaimmatyrittäjät pärjäävät usein parhaiten, niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin.Siksi meidän kaikkien täytyy aina tehdä töitä kilpailukykymmeeteen, jotta voisimme kohdata uusia ja kovempiahaasteita.Mutta mistä kilpailukykymme sitten muodostuu? Pelkästäänhyvä tuotos ja mitattavat tehokkuusluvut eivät riitä. Investoivalleon luonnollisesti ehtona huolehtia, että tilan avainluvut ovatkunnossa, mutta myös tuotantoketjun yhteistyöllä on ratkaisevamerkitys. Tuottajina ja yrityksenä meidän täytyy osata kohdatakilpailukyvyn haasteita monella eri tasolla. Harvoin kukaan tuleevahvaksi aivan yksinään. Yhdessä kanssatyöntekijöiden ja yhteistyökumppaneittemmekanssa meidän tulee löytää ympäröivillämarkkinoilla roolimme, jossa voimme yhdessä luoda lisäarvoakuluttajien silmissä.Kuluttajien luottamus tuotantoketjuun ja tuotteisiin on korvaamatonosa kilpailukykyä. Menetettyä luottamusta on hyvin vaikeasaada takaisin. Luottamusta voidaan rakentaa tai kuluttaa tuotantoketjunjoka vaiheessa. Siksi on tärkeää, että ketjun osien välillävallitsee sisäinen luottamus. Mitä tulee yrityksen sisäisesti sen jatyöntekijöiden välisen luottamuksen merkitykseen, puhukoonmennyt kevät puolestaan.Tänään elämme sen tosiasian kanssa, että lihamarkkinat ovat kansainväliset.Vaihtelut maailmanlaajuisilla markkinoilla vaikuttavatmyös meihin. Markkinahintojen haitallisilta vaikutuksilta on vaikeasuojautua, mutta luomalla lisäarvon, tarpeen meitä tai tuotteitammekohtaan, voimme tulla vähemmän haavoittuviksi. Juuritämä on ollut läpi vuosienMaatilan Parhaat info 3-2010Vastaava julkaisija ja toimittaja Tomas Gäddnäs, Snellmanin Lihanjalostus OyToimitus Martti Hassila, Vesa Hihnala, Laura Ehlers, Heidi Jylhä (Solid Media)Graafinen suunnittelu/Taitto Solid MediaPainotalo FORSBERG ®keskeinen osa Snellmanin strategiaa: luodaan korkeammantuotelaadun avulla lisäarvoa, jolla Herra Snellmanin tuotteeterottuvat massatuotannosta. Mainoskampanjoiden avulla Snellmanon halunnut nostaa suomalaisen lihan ja Herra Snellmanintuotteiden lisäarvoa edelleen ja siten parantaa sekä yrityksen ettätuottajiemme kilpailukykyä.Snellmanin näkökulmasta ammattitaitoisten ja motivoituneidentuottajien löytäminen on oleellinen osa yrityksen tulevaisuudenkilpailukykyä. Snellmanin Lihanjalostuksen vahvuutena on integroitunuttuotantoketju tuottajasta kuluttajaan. Sen vuoksi on tärkeää,että onnistumme lisäämään alkutuotantoamme sekä määrällisestiettä laadullisesti yrityksen strategisen kasvun mukaisesti.Suomalaisten tuottajien lukumäärä on enemmän kuin puolittunutviimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomen Gallup ElintarviketietoOy:n tuoreen tutkimuksen mukaan tämän kehityksenennustetaan jatkuvan lähes samaan tahtiin. Jotta tuotantomäärätpysyvät ennallaan, jatkajilta vaaditaan panostusta ja investointeja.Tuottajiemme keskuudessa myönteistä sitoutumista näyttää olevan,mutta melkein puolet suomalaisista tuottajista kokee kuitenkinoman jaksamisen olevan esteenä tilan kehittämiseen ja kilpailukyvynparantamiseen. Jaksaminen tuntuu olevan sekä pientenettä isojen tilojen haaste. Siantuottajien keskuudessa suurimmatesteet tilan ja kilpailukyvyn kehittämiseen ovat tilan kannattavuus(60 %) ja maatalouspolitiikan epävarmuus (55 %), mutta varsinkinemakkotiloilla (43 %) rajoittavaksi tekijäksi ilmoitetaan oma jaksaminen.Maitotilat sen sijaan ilmoittavat oman jaksamisen (56 %)suurimmaksi yksittäiseksi kehittämisen esteeksi, ennen peltoalaaja maatalouspolitiikan epävarmuutta.Maatilan Parhaat tiedotteet osoitteestahttp://anelma2.snellman.fiKilpailukyvyn eri ulottuvuuksia ajatellenhaluamme olla kuuliaisia ympäristön signaaleille.Toivomme, että pystymme Snellmanintuotantoketjussa antamaan tuottajillemmerohkeutta ja motivaatiota käydä eteenpäinkohti uusia haasteita.Ammattitaitoisia ja motivoituneita lihantuottajiatarvitaan - nyt ja tulevaisuudessa.Mukavaa kesää!Tomas GäddnäsAlkutuotannon johtajaTässä numerossa:Johdanto: Kilpailukyvyn haasteita.........2Naudantuottajilla positiivisiasuunnitelmia.........................................3Siantuotanto tarvitsee investointeja....3Eetvartti ja Iivari ovat kesänsuosikkeja............................................. 4Hyvä tulos onnistuneestakampanjasta..........................................5”Limousin ei ole vihainen rotu”.......... 6Uusia osaluokkia lihakkuusluokkiinE ja U.....................................................7Mitä on kannattavuus?........................ 8Eläinliikenne hallinnassa...................... 9Hyvin suunnitellussa sikalassa työ onmielekästä ja tuottaa tulosta..............10Kehittävät tilat palkitaan hyvästätuotoksesta.......................................... 11Kannattavan investoinnin perusteet...12Viidennes sikatiloistaaikoo investoida.................................. 13Kolme tilaa neljästäjatkaa vuoteen 2016............................ 13Kahdeksan tuottajaa suorittiammattitutkinnon...............................14Suomalaisen naudanlihantuotannon laskeva trendi näyttää taittuvan lähivuosien aikana.Naudantuotanto on vähentynyt 7 % vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana,mutta Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n ennusteen mukaan vuoden toisella puoliskollanaudantarjonta lisääntyy, ja kokonaismäärän arvioidaan nousevan viime vuottasuuremmaksi. Lähivuosien aikana sekä lypsylehmien että emolehmien määrän odotetaannousevan, mikä tarkoittaa, että useita vuosia jatkunut laskeva trendi näyttää taittuvan.Naudantuotannon odotetaan kasvavan erityisesti Snellmanin ydinalueella, missä tuottajatsuhtautuvat tulevaisuuteen maan keskiarvoa myönteisemmin. Snellmanin toimintaalueellatuottajat suunnittelevat lisäävänsä lypsylehmien määrää 10 % ja emolehmienmäärää 40 % vuoteen 2016 mennessä. Mikäli nämä suunnitelmat toteutuvat, naudantuotantokasvaisi alueella 38,9:stä 44,8 milj. kiloon (+15%). Prosentuaalisesti suurintakasvua odotetaan Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, joiden arvioitu tuotannonlisäys on lähes 20 %.Naudantuottajien usko tulevaisuuteen on todella myönteistä Snellmanin kasvunäkökulmastakatsottuna. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Snellmanin naudanhankintaon kasvanut 8 %, täysin budjetoidun vuosimäärän (9,2 milj. kg) mukaisesti. Lähivuosienaikana Snellmanin tavoitteena on lisätä nautamäärää edelleen 10-12 milj. kiloon.Siantuotanto tarvitsee investointejaSuomen sika-alalla tarvitaan investointeja porsastuotantoon, jotta tuotanto ei vähentyisitulevien vuosien aikana. Työmarkkinaristiriidat vaikuttivat luonnollisesti viiden ensimmäisenkuukauden tuotannon laskuun (-10 %), mutta Suomen Gallup ElintarviketietoOy:n tj Anne Kallinen ennustaa, että koko vuoden tuotanto jää noin 12 milj. kg vuotta2009 pienemmäksi.Tuottajien viiden tulevan vuoden suunnitelmien mukaan viidesosa vuoden 2009 emakkomäärästätulee häviämään tuotannosta. Tulevien vuosien kokonaistuotanto riippuusiksi siitä, missä määrin tuottajien investointisuunnitelmat toteutuvat. Jotta tuotantomäärätsäilyisivät, täytyy investointisuunnitelmien toteutua ja porsaantuotannon tuottavuudenparantua. Tilanne on hieman valoisampi Pohjanmaalla, mutta ilman porsaantuotannoninvestointeja luvut menevät miinukselle koko maassa.Snellmanin sianhankinta on lisääntynyt suunnitelmien mukaisesti 8,5 % viiden ensimmäisenkuukauden aikana. Vuoden budjetti on 19,5 milj. kg. Snellmanin Lihanjalostuksentulevien vuosien strategian perustana on edelleen suomalainen nauta- ja sikaraaka-aine,ja suunniteltu määrän lisäys edellyttää sianhankinnan nousua edellisvuosien tapaan.Lue lisää sivulta 13!TGYhteystiedot: Snellmanin Lihanjalostus Oy, PL 113, 68601 PietarsaariSnellmanin toiminta-alueen naudanlihan Sianlihan tuotantoennuste, jos tuottajienKunnon tuottajapäivät myymälässä...14puh. 06 786 6111, www.snellman.fituotantoennuste lehmämäärän perusteella. investointisuunnitelmat toteutuvat ja tuotosMP-tiimin yhteystiedot........................ 15 Vertailussa Snellmanin hankintakehitys sekä nousee + 1,7 porsasta/emakko/vuosi vuoteenarvioitu naudan- ja sianlihan tarve.2016 mennessä.2 Maatilan Parhaat infoMaatilan Parhaat info 3

MP nautaAstutussonneja on normaalisti käytössä 4 kappaletta. Andersinlisäksi perheeseen kuuluvat vaimo Jenny ja 9 kuukautinenAlvin poika.Laidunalaa Krookeilla on käytössä noin 10 hehtaaria.Kaikki emot vasikoineen pyritään päästämään laitumelle.”Limousin ei ole vihainen rotu”■ Emolehmätuotannosta pitää olla tosissaan kiinnostunut, sanooAnders Krook Närpiöstä. Vaikka tuen merkitys tuotannon kannattavuuteenon suuri, pärjää parhaiten jos oma tuotanto on kunnossa.Monesti sorrutaan liikaan pessimismiin – miten voidaansaada alalle jatkajia jos omaan elinkeinoon ei uskota.Anders kiinnostui emolehmistä opiskellessaan Mustasaaren maatalousoppilaitoksessa90-luvun alkupuolella. Ensimmäiset emolehmäthankittiin 1996, vielä Andersin vanhempien omistuksessaolleelle tilalle, jonka päätuotantosuunta oli tuolloin vielä tomaatinviljely.1999 toteutettu sukupolvenvaihdos vauhditti kuitenkintuotantosuunnan vaihdosta ja 2003 tomaatinviljely lopetettiinkokonaan ja keskityttiin lihantuotantoon.Tällä hetkellä tilalla on vlljelyksessä noin 120 hehtaaria, josta noin70 on nurmentuotannossa ja loput viljalla sekä 3 hehtaaria herneellä.Nurmialasta noin 10 hehtaaria on laidunkäytössä. Kokonaiseläinmääräon noin 200 eläintä, joista emoja on noin 80.Kylmäkasvattamoja Krookeilla on kaikkiaan kolme.Kaksi rakennuksista on tarkoitettu emoille.Kolmannessa on erikseen osastoidut tilat hiehovasikoillesekä sonneille.– On hyvä pitää hiehot ja sonnit erillään toisistaan.Sonnit ovat paljon rauhallisempia kun hiehot eivätole lähettyvillä, sanoo Anders Krook.Aikaisemmin kasvihuoneena toimineessa rakennuksessaon tilat emojen lisäksi tiineytettävillehiehoille. Lantakäytävät tyhjennetään viikoittain.Kuivikkeena käytetään olkea, joka kerätään noin 70hehtaarilta sekä turve jonka vuosikulutus on noin500 kuutiota.Poikimiset kannattaa valvoa– Kaikki sanovat, että limousin on vihainen rotu, muttase ei pidä paikkaansa. Tärkeää on se miten eläimiä käsitellään.Jos eläimellä on luonne ongelma se pitää silloinlaittaa pois.– Astutussonnin merkitys on erittäin suuri, olen ainakiinnittänyt sonnia valitessani huomiota poikimisen helppouteenja lihakkuuteen, nyt viimeksi Paddaisten kartanostakahta sonnia ostaessani. Valitsin toisen eläimenhyvin pitkälle kasvun perusteella, katsotaan sitten myöhemminminkälaisia tuloksia se tuottaa.Anders ja Jenny pyrkivät kirjaamaan kaikki nähdyt astumisetylös ja valvomaan myös poikimiset. Poikimisetalkavat maaliskuulla, tähän mennessä (kesäkuun alku) onpoikinut noin 60 emoa. Poikimiset ovat sujuneet hyvin,vain kaksi vasikkaa on menehtynyt, joskin sekin on tietystiliikaa. Andes pyrkii siihen, että hiehojen poikimisikäolisi yli 2 vuotta, sekin vaikuttaa niiden poikimistensujuvuuteen.Pieni ongelma on ollut emojen maidon imeminen toisiltaemoilta. Sama eläin saattaa varastaa maidot useammaltavasikalta. Tämän takia Anders on laittanut näilleeläimille muovisen nenärenkaan (imemisen estin), tämänäyttää myös toimivan. Emän mukana oleville vasikoilleannetaan lisärehuna viljaa ja rypsiä. Vieroitus tapahtuunoin 6 kuukauden iässä.– Jalostuseläimiä myyvät tilat haluavat yleensä pitääkarjansa parhaimmat eläimet itsellään, niinpä olemmenyt ensimmäisen kerran kokeilleet keinosiemennystä.Ranskalaisen Tango-sonnin jälkeläinen näkee päivän valon toivottavastiensi keväänä.Sonnit tykkäävät hyvästä rehustaSnellman on useana vuonna palkinnut tilan hyvistä kasvutuloksista,niin tänäkin vuonna vuoden 2009 tuloksista. Vuonna 2009Krookit myivät 35 sonnia teuraaksi. Eläinten keskipaino oli yli 470kiloa ja lihakkuus keskimäärin U:n ja R:n välillä nettopäiväkasvunollessa yli 700 grammaa. Parhaimpaan E lihakkuusluokkaan sonneistaylsi tuolloin 31 prosenttia. Sonnit ruokitaan omalla viljalla,sitä ne saavat loppukasvatuksessa 6–7 kiloa päivässä sekä hyvääAnders ja Jenny Krook sekä 9 kuukauden ikäinenAlvin poika viljelevät Krookin tilaa Närpiön Kalaxissa.säilörehua vapaasti sekä tietysti kivennäistä. Viime kesänä korjattujensäilörehujen D-arvot olivat yli 70. Emoille ei väkirehuaanneta lainkaan.Teuraseläinten lisäksi Krookit myyvät eläimiä myös jalostukseen.Parasta aikaa myyntiä odottaa noin 20 komeaa limousin hiehoa.– On harmi myydä pois hyviä eläimiä. Voi olla että tulevaisuudessajoudumme vielä rakentamaan lisää tilaa niin pystymme pitämäännekin itse, toteaa Anders hymyssä suin.VHUusia osaluokkia lihakkuusluokkiin E ja UMaa- ja metsätalousministeriön ohjetta naudanruhojen luokituksestatarkennetaan 1.7.2010 alkaen. Osaluokat (+/-) otetaankäyttöön myös lihakkaimmille luokille E ja U. Käytännössänämä muutokset koskettavat ainoastaan pihvirotuisia eläimiä.Snellmanin naudanhinnasto päivitetään Anelmassa uusien luokkienmukaiseksi heinäkuun alussa. Luokitustarkistus vaikuttaamyös keskilihakkuden laskemiseen Anelman teurasraporteissa.Heinäkuusta alkaen lihakkuusluokat numeroidaan uudestaan jakeskiarvot ilmoitetaan alla olevan taulukon mukaan. Samalla aikaisempienteurastulosten keskilihakkuus lasketaan Anelmassaautomaattisesti uudistuksen mukaisesti.UusinumerointiAikaisempinumerointiS E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O- P+ P P-16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 112 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 16 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 7

MP nautaNaudanlihantuotantotilojen kannattavuuserot tilakohtaisiaMitä on kannattavuus?■ Paljon puhutaan kannattavuudesta ja varsinkin siitä huonostakannattavuudesta, mutta mitä se kannattavuus oikein on? Kannattavuudellatarkoitetaan yrityksen pitkän tähtäimen tulontuottamiskykyä,ja sitä mittaavia tunnuslukuja on useita. Arkikielessäkannattavuudella tarkoitetaan yleensä tulojen ja kustannustenerotusta eli voittoa. Voitto tai tulos osoittaa yrityksen absoluuttiseneli euromääräisen kannattavuuden vuositasolla.Kannattavuuslaskelmissa yrittäjätulo on se osa, joka jää korvaukseksiviljelijäperheen työlle ja omalle pääomalle. Yrittäjätulo saadaan,kun kokonaistuotoista vähennetään muuttuvat ja kiinteätkustannukset, velkojen korot ja poistot. Yrittäjätulo kertoo tuloksestaeuromääräisesti, mutta ei yksinään riitä kuvaamaan tuotannonkannattavuutta, koska se ei kerro millainen tulos on suhteessasen aikaansaamiseksi käytettyihin pääoma- ja työpanoksiin.Liiketaloudessa kannattavuuden mittarina käytetään usein omanpääoman tuottoa, joka kuvaa sitä, millainen korko yritykseen sijoitetuilleomille varoille on saatu. Maatilayritysten kannattavuuttakuvaava kannattavuuskerroin ottaa huomioon lisäksi omantyön määrän. Kun kannattavuuskerroin on 1,00, on omalle pääomalleasetettu korkovaatimus (5 %) ja omalle työlle asetettupalkkavaatimus (13 €/h) saavutettu. Jos kannattavuuskerroin onesimerkiksi 0,50, korko- ja palkkavaatimuksesta on saavutettu 50%. Kannattavuuskerroin osoittaa suhteellisen kannattavuuden jasopii siten tilojen ja eri vuosien välisen kannattavuuden vertailuun.TaloushallintopalvelujaFarmiluotsiltaSnellmanin alkutuotannossa aikaisemmin työskennellyt JohannaLindvall on perustanut oman yrityksen. Farmiluotsitarjoaa nautatiloille taloussuunnittelu- ja laskentapalveluita.Farmiluotsi aloittaa toimintansa elokuussa, ja sen tarjoamistapalveluista kerromme tarkemmin myöhemmin.Naudanlihantuotantotilojen kannattavuusTaulukossa on esitettynä naudanlihantuotantotilojen kannattavuusjaoteltuna kannattavuuskertoimen mukaan hyviin ja heikkoihinsekä tilojen keskiarvo. Tulokset perustuvat MTT Taloustutkimuksenylläpitämään kannattavuuskirjanpitojärjestelmään.Tuloksissa on mukana naudanlihan-, emolehmä- ja yhdistettymaidon- ja naudanlihantuotanto. Erot hyvien ja heikkojen tilojenvälillä ovat suuria. Siinä kun heikoimpien tilojen kannattavuuskerroinon ollut jopa miinuksella, ovat parhaimmat tilat pärjänneetkohtuullisen hyvin. Kun tarkastellaan pelkästään erikoistunuttanaudanlihantuotantoa, on kannattavuus niillä ollut keskimäärinparempi kuin kaikilla naudanlihaa tuottaneille tiloilla. Vaikka naudanlihantuotannonkannattavuus on keskimäärin heikko, tärkeintäon tiedostaa, että aina löytyy tiloja, jotka menestyvät samoillamarkkinoilla toisia paremmin. Yksiselitteistä syytä siihen, miksinäin on, ei valitettavasti löydy. Kannattavuuteen vaikuttavat syytovat tilakohtaisia.Miten mittaan ja seuraan oman tilanikannattavuutta?Ensimmäinen askel on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat omantuotannon kannattavuuteen ja miten nämä tekijät muuttuvatvuosien mittaan. Maatalouden yhdenkertaisen verokirjanpidonperusteella ei voida suoraan laskea kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja.Tunnuslukujen laskemiseksi tarvitaan lisäksi mm. tiedotomaisuuseristä ja työpanoksesta. Kannattavuutta tarkasteltaessakannattaa käyttää apuna useampia mittareita, sekä euromääräisiäettä suhteellista kannattavuutta osoittavia tunnuslukuja. Muutamanvuoden ajalta tehty seuranta samoilla laskentaperusteillalaskettuja tunnuslukuja käyttäen antaa jo tietoa kannattavuudenkehittymisestä ja siitä, mihin asioihin panostamalla kannattavuuttavoitaisiin parantaa.Naudanlihantuotantotilojen kannattavuuskannattavuuskertoimella mitattunahyvät keskiarvo heikot2010e 0,432009e 0,392008 0,69 0,19 -0,322007 0,92 0,54 0,132006 0,81 0,37 -0,06Erikoistuneen naudanlihantuotannon kannattavuus ja yrittäjätulokannattavuuskerroin yrittäjätulo €2008 0,51 27 6002007 0,87 43 4002006 0,38 19 800Lähde: MTT Taloustohtori, www.mtt.fi/taloustohtoriJohanna LindvallFarmiluotsiHannu Karkaus hoitaa eläimen korvamerkitsemisenturvallisesti konevoimaa apuna käyttäen.Eläinliikennehallinnassa■ Kun tilalla on paljon eläimiä korostuu hyvä eläinliikenteen hallinta.– On ollut välttämätöntä järjestää eläinten käsittely niin, että se sujuu nopeastija kaikkien kannalta turvallisesti, sama tietysti pätee vaikka tilalla olisivähemmänkin eläimiä, sanoo Hannu Karkaus Alahärmästä. Ratkaisut ovatmonesti yksinkertaisia. Tärkeintä on laittaa toimeksi. Itsellä ei ole kuitenkaankuin se yksi henki.Päivi ja Hannu Karkauksella on suurin osa eläimistä kylmäkasvatuksessa,joka laajoine pinta-aloineen antaa monia mahdollisuuksia konevoiman hyödyntämiseeneläimen käsittelyssä. Niin eläinten lastauksessa kuin esimerkiksikorvamerkkien kiinnityksessä tilalla hyödynnetään avuksi pienkuormaajaa.Kasvattamossa oleva karsinat ja aidat ovat suunniteltu niin, että eläintensiirto ja lajittelu on helppoa. Eläintä siirrettäessä voidaan itse olla eripuolellaaitaa kuin ohjattava eläin.Karkauksen kylmäkasvattamo on valoisa ja ilmava, jossa jokaista eläintäkohden on tilaa noin 7,5 m 2 . Kuivikkeena käytetään turvetta, eläimet ovatpuhtaita ja keskimääräistä terveempiä. Vasikkakuolleisuus on ollut vain noinprosentin luokkaa. Kun tilaa on eläintä kohden runsaasti, pystyvät heikoimmateläimet helpommin väistämään vahvimpia. Näin taisteluita syntyy myösharvemmin. Toisaalta mahdolliset taistelut kuivkepohjalla eivät ole niin riskialttiitakuin ritilän päällä. Hannu uskoo myös, että isossa ryhmässä (yli 50 el.)heikot eläimet pääsevät helpommalla kuin pienissä vaikkapa alle 10 eläimenryhmissä olevat.VHAlla: Vasemmalta Fredrik Björk, Joonas, Eemeli, ja Sasu Karkaus, Peter Björksekä Hannu Karkaus.Päivi ja Hannu Karkaus• Päivi ja Hannu Karkauksentilalla on 820 eläintä, vasikattoimitetaan tilalle välikasvatettuna.• 160 hehtaaria peltoa, jostanurmella 120 hehtaaria.Lisäksi kerätään sato 55 hehtaarilta.• Vilja ostetaan suurimmaksiosaksi lähialueen viljelijöiltätuoreena.• Kuivikkeena käytettävä turvekerätään omilta nevoilta.Pyörillä varustettu apuaita siityy kevyesti kohtilastauspaikkaa.Lastaustilan valmisteluihin ei tarvita monta minuuttia,jos ratkaisut ovat valmiiksi mietittyjä jamikä tärkeintä, myös toteutettuja.8 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 9Lastauksessaapuna käytetytmuoviset ajokepitniille suunnitellussasijoituspaikassa.Lastaustilasta järjestetään aidoilla kapeneva tila,jossa eläimet ohjautuvat sujuvasti kohti autoa.Eläimiä ohjataan kohti autoa pienkuormaajan japaalipihtien avulla. 20 eläimen lastauksessa aikaakuluu normaalisti noin 15 minuuttia.

MP sikaHoitajan suhde eläimiin ja kykynähdä yksilöt suuresta eläinjoukostaovat ratkaisevan tärkeitätekijöitä tuotannon tehokkuudenja vakauden näkökulmasta.Hyvin suunnitellussa sikalassa työon mielekästä ja tuottaa tulostaKorpelan vuonna 2003 valmistuneenpihattorakennuksen ja2008 valmistuneen porsitusosastonkokonaispinta-ala on4 500 neliötä.■ Teuvalla sikaperhetilayritystä pyörittävät Reijo ja Sirpa Korpelaeivät alunperin olleet mitään sikatalouden ammattilaisia.Reijo toimi ennen maatilayrittäjyyden aloittamista maalarinarakennuksilla ja Sirpa oli töissä asuntovaunutehtaalla. Tilalla kasvatettiinmulleja nuorenparin isännyyden alkaessa ja hiukan senjälkeenkin. Sen aikainen epävarmuus vasikoiden saatavuudestatulevaisuudessa ja uusinvestoinnin ajankohtaisuus sai pohtimaantuotantosuunnan vaihtoa. Kiinnostusta löytyi sikatalouteen ja siksiinvestoinniksi valikoitui emakkorenkaan keskusyksikkö.Korpeloilla ei ollut aiempaa kokemusta sikataloudesta, muttakiinnostus ja halu tehdä maatalousyrityksen töitä antoi uskoahaasteiden voittamiseen. Kyselemällä ja selvittämällä asioita tietotaitolisääntyi nopeasti ja jo muutamassa vuodessa pelkkä emakoidentiineyttäminen kävi yksitoikkoiseksi ja kiinnostus työhönalkoi hiipua. Työstä oli tullut liian rutiininomaista – se ei antanuttekijöilleen tarpeeksi haasteita.Eläinaineksen laadun merkitys oli käynyt vuosien saatossa selväksija siksi uudeksi yhteistyökumppaniksi tuli Snellman. Tilan pojistaTuomo oli osoittanut myös kiinnostuksensa sikatalouteen ja seoli omiaan tukemaan Reijoa ja Sirpaa uuden investointipäätöksentekemisessä. Sen lisäksi molemmat olivat ehtineet hankkia jo vankankokemuksen porsastuotannon ehkä kaikkein haasteellisimmastavaiheesta: emakoiden tiineyttämisestä.Rakennuttajanon tiedettävärajansaTilalla oli jo valmiina450 emakon porsastuotantotilanrakennuksetjoutilaillesekä itse emakot.Posasosaston suunnittelualkoi rahoitusmahdollisuuksienkartoittamisella jalaajennuksen luonnostenlaatimisella.Suunnitelma näytettiinusealle erisikojen parissa toimineellehenkilöllekommenttien saamiseksija suunnitteluvirheiden välttämiseksi. Itse rakentaminensaatiin käyntiin juhannuksena 2008. Reijo toimi itse rakennuttajana,jossa hänelle oli paljon hyötyä aiemmasta työurastaan rakennustyömailla.Rakennuttajan on tiedettävä miltä kokonaisratkaisutulee näyttämään ja osattava paneutua myös yksityiskohtiin sekäennenkaikkea hänen on osattava kysellä asioista niistä jotain tietäviltä.Yksi rakennuttajan suurimmista haasteista on luotettavien ja ammattitaitoistenurakoitsijoiden löytäminen. Muuten rakennuttajanaika kuluu työntekijöitä kyttäillessä. Rakennuttajan on huolehdittava,että urakoitsijoilla on heidän tarvitsemiaan tarvikkeitariittävästi ja ajoissa paikalla. Tämä tietää runsaasti puhelimessaistumista sekä paikasta toiseen juoksentelua. Rakennus saatiintuotantokuntoon helmikuussa 2009.Tehokkuutta suunnitelmallisella uudistuksellaYksi tämän hetken suurimmista haasteista on emakkoaineksenuudistuksen hallinta. Uuden sikalan käyttöönottovaiheessakarsintaa tulee tavanomaista enemmän, varsinkin jos uusi sikalakäynnistetään täysin ensikoiden voimin. Korpeloilla osittaistaomaa uudistusta on kokeiltu, mutta kokemus on osoittanut järkevämmäksiuudistuseläintuotannon ulkoistamisen. Jatkossa läheskaikki uudistus tulee tilalle suunnitelman mukaisesti tiineenä, täydentäenvajaissa porsitusryhmissä olevaa vapaata tuotantokapasiteettia.Tässä työssä MP-Sisu on hyvänä apuna.Reilu vuosi sitten käynnistetyn sikalan tuotostaso on tällä hetkellä23,1 vieroitettua porsasta emakkoa kohden. Ruokintaa ja työrutiinejaon hiottu kaikkien eläinryhmien osalta. Eläinterveyttä ja-hyvinvointia parantavia toimenpiteitä on kehitelty ja toteutettutavoitteena eläinten perustarpeiden täyttyminen. Paljon on opittuja saavutettu, mutta vieläkin löytyy uusia haasteita pohdittavaksi.Sekä Sirpa että Reijo ovat tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseensa:työ on haasteellista ja hyvin tehty työ näkyy paranevinatuloksina.Yrittämisessä onnistumisen avaimia ovat: Usko itseesi, löydä oikeatyhteistyökumppanit, tee perusteltuja valintoja ja ole valmisottamaan vastaan palautetta sekä tekemään työtä. Tee vain hallittujamuutoksia tuotantoon, mutta tee ne – älä jää polkemaanpaikallesi. Asiat kehittyvät harvoin pysyvästi ja toivotulla tavallavain katsomalla vierestä. Pyri siis aina tekemään parhaasi vastoinkäymisistähuolimatta.MHKehittävät tilat palkitaanhyvästä tuotoksesta■ Viime syksynä aloitetun emakkotilojen kehittämisohjelmassaon nyt mukana 17 tilaa. Ohjelman tavoitteena on kannustaasiantuottajia investoimaan ja kehittämään tuotantoaan.Haluamme löytää nykyisten ja tulevien emakkotilojemmejoukosta ne tilat ja tuottajat, jotka ovat niin kiinnostuneitasiantuotannosta ja yrityksensä kannattavuudesta, että he ovatvalmiita tekemään tuotantoa kehittäviä ja tehostavia toimenpiteitätulevaisuutta silmällä pitäen. Joillakin tiloilla tämä voitarkoittaa myös investointien tekemistä ja joillakin vain pieniähienosäätöjä tuotannon vakauden varmistamiseksi, esim. vedenja rehun saannin varmistaminen kaikille yksilöille.Tuotannon tehokkuutta mitataan kolme kertaa vuodessa vertaamallaneljän kuukauden aikana myytyjen lihasikojen ja porsaidenmäärää MP-indeksilistalla olevien jaksolla ”aktiivisten”emakoiden lukumäärään. Kehittämisohjelman toimintamuodotrakennetaan mukana olevien tilojen tarpeiden mukaisiksi.Ohjelmaan liittyminen on täysin vapaaehtoista ja siksi odotammekinyhteistyön näiden tilojen kanssa olevan erityisenantoisaa sekä tilojen kehittämistä että myös Snellmanin MaatilanParhaat -ohjelman kehittämistä ajatellen. Perimmäisenätavoitteena on varmistaa laadukkaan kotimaisen raaka-aineensaanti Herra Snellmanin tuotteisiin ja samalla varmistaa kotimaisensiantuotantoketjun kilpailukykyä.Toukokuussa 2010 kehittämisrahaa maksettiin kuudelle tilalletammi-huhtikuun väliseltä jaksolta yhteensä yli 20 000 . (alv0 %). Yhdellä parhaimmista tiloista tuotostaso oli 10,7 myytyäporsasta/pahnue, joka kyseisen tilan keskimääräisellä emakonvuosittaisella pahnuemäärällä kerrottuna tekee yhteensä yli25 myytyä porsasta ja lihasikaa emakkoa kohti! Samalla tilanMP-indeksi oli reilusti yli 50. Lisäkannustimena tila sai kehittämisrahaa4 c/kg ja 3 ./porsas, yhteensä lähes 4000 . (alv 0%). Onnea hienosta saavutuksesta! MHEmakkotilojen porsastuotoksen kehitysnäkymätPorsastuotos, Emakoita, kpl/tila (2010)kpl/emakko/v Kaikki 20-59 59-100 100+Vuonna 2010 20,3 20,0 20,4 21,9Vuonna 2013 21,2 20,8 21,3 22,7Vuonna 2016 21,7 21,3 21,6 23,2Taulukossa on perinteisten emakkotilojen arvio oman porsastuotannontilanteesta ja kehityksestä. Vieroitettuja porsaitavuonna 2010 ja tavoite vuoteen 2013 ja 2016.Lähde: Sianlihantuotannon kehitysnäkymät 2016, SuomenGallup Elintarviketieto Oy10 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 11

MP sikaKannattavaninvestoinnin perusteet■ Kauan odotetut investointituet uusien sikaloiden rakentamiseenovat auenneet. Investointitukien avautuminen saattaa madaltaakynnystä investointien suunnitteluun, joissakin tapauksessamyös toteuttamiseen. Kaikkien investointien peruslähtökohtanaon laaja suunnittelu, johon käytetään riittävästi aikaa. Riskianalyysiton laadittava kattaviksi ja etsittävä hinta- sekä tuotantomuuttujienrajat, joiden puitteissa maksuvalmius ja tulos voi liikkuataloudellisen tilanteen vaarantumatta. Ennen investoinnin suunnittelunaloittamista kannattaa tehdä katsaus nykyiseen tuotantoonja sen tasoon.Suunnittelun alkuvaiheessa punnitaan sikatalousyrittäjän tulevaisuudenuskoa. Miten saan investoinnin maksettua ja lisäksi vieläitselle sekä perheelle palkan? Liikkeelle lähdetään nykyisen tuotannontarkastelusta. Olenko parhaassa neljänneksessä, keskikastissavai heikoimmassa neljänneksessä? Jos olen kahdessa viimeksimainitussa, kysymys kuuluu, miksi en ole saavuttanut nykyisellätuotannolla parhaan neljänneksen tasoa?Investointi vaatii halua ja taitoa. On tunnuttava sydämen pohjassa,että tätä työtä haluan ja tykkään tehdä. Jos tunteen paloa ja motivaatiotaei oikeasti löydy, sikalainvestointi ei luultavasti maksaitseään takaisin palkasta puhumattakaan. Investoinnilla tehdäänpuitteet kannattavalle tuotannolle, mutta tuotannon pyöritys onkiinni yrittäjistä ja työntekijöistä. Lisäksi käytettävä eläinaines ratkaiseetuloksissa paljon. Tuotannon tehokkuus ja laatu ovat avainsanat,jolla investointi saadaan kannattamaan.Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua ahkerasti näyttelyihin jaavoimiin oviin toteutuneissa sikalainvestointikohteissa. Näin pääseejyvälle, millaisia sikaloita nykyään rakennetaan ja mitkä ovatolleet kunkin kohteen onnistumiset sekä epäonnistumiset. Jokaisestarakennushankkeesta opitaan aina uusia innovaatioita sekäsudenkuoppien välttämistä. Yksi hyvä tapa tutustua lähemmin itseäkiinnostavaan sikalarakennukseen on pakata reppu ja lähteäviikoksi töihin toiseen sikalaan. Näin pääsee tutustumaan erilaisiinratkaisuihin ja mahdollisesti välttämään jo tehtyjä virheitä.Investointia suunniteltaessa kannattaa tehdä myös eläinsuunnitelmat.Mistä saan lihasikalaan porsaat? Miten tuotan emakkosikalaanensikot? Kuka kasvattaa tuottamani porsaat lihasioiksi? Tässämuutamia kysymyksiä ratkaistaviksi ennen piirustusten tekoa.Rehustamot ja ruokinnansuunnittelu täytyy ratkaista hyvissä ajoin.Käytetäänkö tehdasrehua vai kotoista sekoitusta? Tuleeko kyseeseenPremix vai tiiviste? Onko oman tai ostetun rehuviljan säilöntämuotokuivattu vai tuoresäilötty? Onko ruokintatekniikkanaliemi- vai kuivaruokinta? Rehustus on aina tilakohtainen ratkaisu,johon vaikuttaa monta asiaa. Rehu näyttelee sikatuotannossa niinsuurta roolia, että kokonaistaloudellisimman ratkaisun etsimiseenja analysointiin kannattaa paneutua kunnolla.Kun investoinnin suunnittelun ja rakentamisen perusasiat on ratkaistu,haetaan suunnitelmalle taloudellinen arvio kannattavuus-ja maksuvalmiuslaskelmienmuodossa. Tässävaiheessa on erittäintärkeää arvioida investointiauseasta näkökulmastaerilaisillahinta- ja tuottavuusmuuttujilla,joiden perusteella saadaan arvio, missä rajoissa tuotteidenja tuotantopanosten hinnat sekä korot saavat liikkua ilman,että maksuvalmius vaarantuu. Laaditaan siis kattavat riskianalyysilaskelmat.Niiden perusteella investointia harkitseva yrittäjä saariittävän selkänojan päätöksentekonsa tueksi, lähteekö viemäänhanketta eteenpäin vai luopuuko toteutuksesta tai tekee sen eritavalla, kuin alkuperäinen suunnitelma oli.Tällä hetkellä sikalainvestointien toteuttamisen suurimpina haasteinaovat pääomien saatavuus ja lainojen pitkät takaisinmaksuajatsekä maksuvalmiuden ylläpito. Laajentamisen seurauksenajoudutaan hankkimaan ulkopuolista työvoimaa, jota on paikoinvaikea löytää ja henkilöjohtamistaitoja useimmat yrittäjät eivätole ehtineet harjoitella. Investointien toteuttamisen tärkeimpiävaiheita on tuotannon onnistunut käynnistäminen, jotta sijoitettupääoma saadaan mahdollisimman nopeasti tuottamaan. Investointiensuunnittelussa on syytä muistaa tuotannon ketjuttamiseenliittyvien verkostojen varmistaminen sekä riskien hallinta useastanäkökulmasta. Kaiken suunnittelun taustalla on muistettava yrityksentärkeimmän resurssin, yrittäjän tai yrittäjien jaksaminen.Jokaisella investointihankkeella on tilakohtaiset haasteet riippuenerilaisista lähtötilanteen resursseista. Kannattava investointisaadaan suunniteltua ja rakennettua yhdistämällä asiantuntijanavustuksella resurssit toimivaksi kokonaisuudeksi. Tila ja yrittäjätmenestyvät sektorin haasteista riippumatta.ProAgria Liha Osaamiskeskus ja ProAgria Keskukset yhdessä yhteistyökumppaneidenkanssa varmistavat investointihankkeidenonnistuneen suunnittelun sekä toteuttamisen.Ari Nopanentoimitusjohtaja, ProAgriaLiha OsaamiskeskusInvestointi vaatii halua ja taitoa.On tunnuttava sydämenpohjassa, että tätä työtähaluan ja tykkään tehdä.Harri Äijösika-asiantuntija, ProAgriaLiha OsaamiskeskusProAgria Liha Osaamiskeskus on Snellmanin yhteistyökumppani.Ari Nopanen ja Harri Äijö hoitavat investoivienja kehittävien sikatilojen erikois- ja rakennusneuvontaa.Lisätietoja sikaloiden investointituista ja niiden ehdoista löydätmm. seuraavista sivuista: www.mmm.fi ja www.mavi.fiViidennes sikatiloistaaikoo investoidaSuomen noin 2 000 sikatilasta 77 % aikoo jatkaa vuoteen 2016.Kaikista sikatiloista 21 % ja jatkavista sikatiloista 28 % suunnitteleeinvestointeja seuraavalle viidelle vuodelle. Puolet hankkeistaon eläinpaikkoja lisääviä ja puolet peruskorjauksia. Sikamääränlisäämiseen pyrkiviä on vähemmän kuin vuonna 2008ja investointihankkeet painottuvat enemmän peruskorjauksiin.Hankkeet ajoittuvat suunnitelmien mukaan pääosin vuosille2011 ja 2012.Emakkotiloista 74 % aikoo jatkaa vuoteen 2016 ja lihasikaloista86 %. Sikatilojen jatkamishalukkuus on edelleen suurinta Pohjanmaalla,ei kuitenkaan suurempaa kuin kaksi vuotta sitten.Kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista rajoittavat enitenheikko kannattavuus, peltoala, maatalouspolitiikan epävarmuussekä investoinnin riskit.Emakkotilat LihasikalatInvestointisuunnitelmat% tiloista 21 22Tiloja, kpl 260 170Investoinnin suuruus €/tila €/tila• Uudet 645 300 890 000• Vanhan laajennukset 359 400 165 900• Vanhan peruskorjaukset 50 600 99 600Sikatilojen investointisuunnitelmat, 5 vuotta.Lähde: Sianlihantuotannon kehitysnäkymät 2016,Suomen Gallup Elintarviketieto OyMaatalouden kannattavuusnäkymäterittäin hyvä melko hyvä tyydyttävävälttävä melko heikko erittäin heikko ei osaa sanoa282245202MaitoKolme tilaa neljästäjatkaa vuoteen 2016Mielikuvat lihantuotannon kannattavuudestaheikentynytMaito- ja lihatilojen arviot tuotannon kannattavuudesta ja odotuksetlähivuosille ovat heikentyneet vuodesta 2008. Puolet (50%) sikatiloista ja erikoistuneista nautatiloista pitää nyt kannattavuuttamelko hyvänä tai tyydyttävänä kun vastaavat luvut olivatkaksi vuotta sitten 57 % ja 55 %. Maitotiloista 68 % pitää kannattavuudenvähintään tyydyttävänä (v. 2008 74 %).Kolme neljännestä maito- ja lihatiloista aikoo kuitenkin jatkaatuotantoaan ainakin vuoteen 2016 asti. Maidontuottajien suunnitelmienmukaan maitotilojen luopumistahti hidastuu lähivuosinaja 2000-luvun lopulla nopeutunut tilakoon kasvu jatkuuhieman kiihtyen. Lähes joka kolmas maitotila aikoo laajentaatuotantoaan. Emolehmätilojen lukumäärä pysyy lähes muuttumattomanakun osa lopettavista maitotiloista siirtyy naudanlihantuotantoon.Ennusteen mukaan niin lypsylehmien kuinemolehmienkin lukumäärä nousee ja naudantuotanto kääntyytaas nousuun Suomessa.TGMaatilojen jatkamissuunnitelmatMaitotilatEmolehmätilatMuut nautatilatVuonna 2009Sikatilat51530409Nauta815263911SikaMaitoLähivuosina*Nauta*2013 jatkavat tilatjatkaa 2016 jatkaa 2013 jatkaa 20114112440195 57070SikaLähde: Sianlihantuotannon kehitysnäkymät 2016,Suomen Gallup Elintarviketieto Oy15294010183036117777818485868891939212 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 13

Kahdeksan tuottajaa suoritti ammattitutkinnon■ Ravintola Yrkeskockenissa Pietarsaaressa oli 21.4.2010 valmistumisjuhlakotieläinyrittäjien oppisopimuskoulutukseen osallistuneilletuottajille. Snellman järjesti koulutuksen yhteistyössäAmmattikoulu Optiman ja Yrkesakademin YA:n kanssa. Kahdeksanahkeraa opiskelijaa sai todistuksen suoritetuista opinnoistaan.MP tuotannonohjaaja Laura Ehlers, joka toimi koulutuksen ohjaajanaSnellmanin puolesta kertoo, että koulutuksen tavoitteena olitarjota mahdollisuus jo yrittäjinä toimiville syventää tietojaan jakehittyä kotieläinyrittäjänä.MP-tiimin yhteystiedotMP Nauta / LiikennöitsijätMP ToimistoMona Julinlogistiikkapäällikkö(06) 786 6343044-796 6343Vöyriläinen Ann-Louise Back oli yksi niistä tuottajista, jotka saivattodistuksen huhtikuussa. Yksi koulutukseen osallistumisen syistäoli se, että hän on tullut ammattiin avioliiton kautta ja halusi nytpaneutua tilan töiden taustalla olevaan teoreettiseen puoleen.– Halusin saada työstä enemmän taustatietoa. Ennen kaikkea halusinoppia lisää emolehmistä ja siitä, miten niitä hoidetaan parhaantuotannon saavuttamiseksi, sanoo Ann-Louise Back.Maaliskuussa 2008 alkanut koulutus toteutettiin pääosin talviaikaanlähioppimisjaksoilla, kotitehtävien muodossa ja työssäoppimisessa omalla tilalla. Lähioppimispäivien luennoitsijat ovatolleet erikoistuneita johonkin yrittäjäarkipäivään liittyvään alueeseen.Kahdeksan tuottajaa sai huhtikuussa ammattitutkinnon todistuksen.Vasemmalta: Ann-Louise Back, Roger Backholm, Andreas Nykung,Eva Lassfolk, Britt-Marie Lillmåns, Mika Lassfolk, Sofia Wikströmja edessä Charlotte Lillmåns.Lopputyö muodostui kirjallisesta kokeesta sekä näyttökokeesta,jossa osoitettiin käytännön taitoja eläinten parissa ja pellolla. Vaikkaopinnot eivät olleet erityisen vaativia, tarvittiin omaa aktiivisuutta.Täytyy olla valmis käyttämään omaa aikaansa opintoihin,toteavat sekä Laura Ehlers että Ann-Louise Back.– On mukava saada tutkinto, mutta tärkeintä on oppia jotain uutta,sanoo Ann-louise Back.HJVesa HihnalaMP kenttäpäällikkö044-796 6345Anumaija Viitalavasikkavälitys06-786 6397044-796 6397Matti KastarinenMP kenttäedustaja0500-263 995Jarmo Niemeläasiamieseteläinen alue0500-369 597Mårten Lassfolkalue-edustajaeteläinen alue044-796 6545Christer Sundqvistvasikkavälitys- jateurasliikennöitsijä0500-264 570Pekka Taipalealue-edustajapohjoinen alue0500-265 635Timo Hartikainenvasikkavälitysyrittäjäpohjoinen alue0400-379 977Brita Wiiktilitysvastaava(06) 786 6323Tomas Gäddnäsalkutuotannonjohtaja(06) 786 6342044-796 6342sähköposti: etunimi.sukunimi@snellman.fiKunnon tuottajapäivät myymälässä■ Snellmanin henkilökunta- ja tuottajamyymälä järjesti KunnonTuottajapäiviä kahvitarjoiluineen taas touko- ja kesäkuussa.Tuottajakahvila oli avoinna viitenä torstaina myymälän yläpuolellasijaitsevissa konttoritiloissa ja siellä tarjottiin vieraille kahvia,mehua ja pullaa.Tuottajat arvostivat kahvilaa suuresti. Päivittäin lähes sata tuottajaapysähtyi arkipäivän touhujen välissä hetkeksi kahvikupinääreen juttelemaan.Kesän aikana myymälä on avoinna normaalisti, maanantaina klo10–14 ja tiistaista perjantaihin klo 9–16. Maksuvälineenämyymälässä käy pankkikortti, ei käteinen. SäännöllisestiSnellmanille myyvät Maatilan Parhaat sopimustuottajatvoivat kirjata ostokset tuottajatilille siten, ettämaksu vähennetään seuraavasta tilistä tai lähetetäänlaskuna viimeistään kuukauden kuluttua ostopäivästä.Peter Björkhankintayrittäjäeteläinen alue0500-263 996VaasaKokkolaPietarsaariSeinäjokiEteläinen nauta-alueJukka Takanen ja Mauri Takanenhankintayrittäjäpohjoinen alue040-515 5702 • 0400-367 400OuluPohjoinen nauta-alueKajaaniYlivieskaIisalmiMP SikaEero Sallinen ja Antti Sallinenhankintayrittäjä, vasikkavälityspohjoinen alue0400-384 180 • 040-554 3621sähköposti: etunimi.sukunimi@snellman.fiSnellmanin Lihanjalostus OyKuusisaarentie 1 B68600 Pietarsaaripuh * 06 786 6111faxi 06 786 6184anelma@snellman.fihttp://anelma2.snellman.fiPuhelintilaukset vain aamuisinMahdolliset puhelintilaukset tehdään aamuisin, mieluiten8.30 ja 10.00välisenä aikana.TuottajamyymäläMartti Hassila Reijo Lintulahti Laura Ehlers Lisa Ahlgren Henry Ahlvik Kaisa KärnäMP kenttäpäällikkö044-796 6542 ohjaaja(06) 786 6331 yrittäjäFaba Sika OyMP sikakonsultti MP tuotannon-porsasvälitys porsasvälitys-jalostuseläinvälitys,Puhelintilaukset klo 8.30–10(06) 786 6384(06) 786 6344044-796 6398 044-796 6331 044-796 6555 kaisa.karna@faba.fimyymala@snellman.fi044-796 63440400-614 079 (ma-ti)14 Maatilan Parhaat info sähköposti: etunimi.sukunimi@snellman.fiMaatilan Parhaat info 15PoriTampere

120865www.snellman.fiKumpi on parempi,Natriumglutamaatti?vaiAito makuMielestämme oikea maku on parempi kuin maun vahvistaminenkeinotekoisesti. Siksi emme käytä natriumglutamaattia(E621) aromivahventeena missään tuotteissa.Kunnon meetvurstimme maku syntyy aidolla tavalla, hitaastikypsyttämällä. Meetvursteissamme on vain kunnollistasuomalaista lihaa.TERVETULOAPERHEESEEN.Kunnon meetvurstit. Ei natriumglutamaattia, vain kunnon suomalaista lihaa.