Ammattistartti on turvallinen kasvun paikka - Opetushallitus

1 • 2009Starttaa,älä stoppaa!JoustaviaopinpolkujaAjan ja arjenhallintaa<strong>Ammattistartti</strong> onturvallinen kasvun paikka

tässä numerossa1 • 200910AMMATTISTARTTIAmmatilliseen peruskoulutukseenohjaavan ja valmistavan koulutuksentiedotuslehti 1/2009JulkaisijaOpetushallitusPL 380 (Hakaniemenranta 6)00531 HelsinkiPuh. 040 348 7555 (vaihde)www.oph.fiPääkirjoitus – Ledare................................................................ 3Ammattistartissa vuonna 2009 mukana olevatkoulutuksen järjestäjät............................................................. 4JOPO® on ammattistartin joustava ”serkku”perusopetuksen puolella........................................................... 5Kokemuksia ammattistartin kentältä........................................ 6• <strong>Ammattistartti</strong> auttaa alkuun............................................................6• Maistuisiko aamukahvi ammattistartin Viva La Cafessa? ................... 8• Uusi tilaisuus ammattistartistaImatralaiskaverukset ovat auto-osastolla kuin kotonaan................10• Tuumaustauko.............................................................................. 12• <strong>Ammattistartti</strong>en yhteistyötä Satakunnassa...................................15• Leirikoulu oppimispaikkana...........................................................16• Seinäjoen ammattistartissa jokaisella on oma oppimispolku..........19• Starttaa – älä stoppaa..................................................................21• Paavo haaveilee musiikista ammattia...........................................24• <strong>Ammattistartti</strong> tarjoaa uuden mahdollisuuden.............................. 25• <strong>Ammattistartti</strong>logo.......................................................................26• Kuulumisia Ranuan Ammattistartilta..............................................27• Ammattina muusikkoMusapäivä Rovaniemellä 29.10.2008............................................30• Yhteistyö pelittää.........................................................................32• Joustavia opinpolkuja ja onnistuneita siirtymiä..............................34ToimituskuntaAmmatilliseen peruskoulutukseenohjaavan ja valmistavan koulutuksenkokeilun ohjausryhmä(Pj. Sirkka-Liisa Kärki, Opetushallitus)ToimittanutUlla Aunola, puh. 040 348 7697ulla.aunola@oph.fiUlkoasu ja taittoInnocorp OyPainopaikkaVammalan Kirjapaino Oy, VammalaVerkkoversiowww.edu.fi/ammatillinen/ammattistarttiKannen kuvaShutterstock6 242ammattistartti 1•09

Teksti Ulla Aunola, Opetushallitus Svensk text Tor Lindholm, UtbildningsstyrelsenAmmattistartin kokeiluajatketaan hyvällä menestykselläAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistavakoulutus, kutsumanimeltään ammattistartti,on ollut uutena, kokeiltavana koulutusmuotonavuodesta 2006 lähtien. Syksyllä 2008 valittiinkoko lukuvuoden opiskelijoita jo kolmannen kerran.Ammattistartin aloittaneita koko maassa oli yli tuhat.Jonkin verran ammattistartteja on alkanut myös tammikuussa.Ammattistartille onkin tyypillistä tietty nonstopmaisuus,eli opiskelijoita siirtyy ammattistartiltasuorittamaan ammatillista tutkintoa. Ryhmään tilallesaattaa tulla uusia opiskelijoita, jotka eivät sittenkäänlöytäneet opiskelupaikkaa tai ovat alkuvaiheessa keskeyttäneetammatillisen koulutuksensa. Näissä vaihtuvissatilanteissa vaaditaan joustavuutta sekä opettajilta,ohjaajilta että muilta ryhmän opiskelijoilta.Kokeilu on vielä kesken, ja opetusministeriö päättijatkaa kokeilulupia heinäkuun 2010 loppuun saakka.Mukaan kokeiluun päätettiin ottaa vielä kolme uuttakoulutuksen järjestäjää. Tuloksia kokeilusta kerätäänseurantaselvityksen avulla, josta kirjoitetaan tarkemmintässä lehdessä. Jo nyt voidaan sanoa, että tämä ohjaavaja valmistava koulutus on osoittautunut hyvin tarpeelliseksimonille nuorille, jotka perusopetuksen jälkeenovat epävarmoja, mihin ammattiin tai mille alalle haluaisivatkouluttautua.Koulutuksessa edetään joustavasti noudattaenOpetushallituksen kokeiluopetussuunnitelmaa. Vuodenlopulla 2008 myönnettiin valtionavustus opetussuunnitelmanperusteiden valmistelua varten Helsinginja Turun kaupungeille, niiden ammattistarttiatoteuttaville oppilaitoksille. Tavoitteena ja toiveenaon, että ammattistartti voitaisiin vakinaistaa syksystä2010 lähtien. Sen vuoksi jo vuoden 2009 lopulla tarvitaanpäätös opetussuunnitelman perusteiksi.Tähän lehteen on koottu eri puolelta Suomea artikkeleita,joissa opettajat ja opiskelijat kertovat kokemuksistaanja erilaisista, myös ennakkoluulottomistatavoista opiskella ja oppia elämää. Monia mielenkiintoisiaurapolkuja tulee esille! Nivelvaiheeseen tulevatopiskelijat tarvitsevat tukea ja tietoa päätöstensä tueksi,mutta tärkeintä on, että innostuneisuus opittavaanalaan tai asiaan saadaan syttymään. Sen kipinänantamisessa ammattistartin opettajat ja ohjaajatovat taitavia. npääkirjoitus – ledareFörsöken med yrkesstarten fortsätter framgångsriktDen orienterande utbildningen som förberederför grundläggande yrkesutbildning, kallad yrkesstarten,har som skolform verkat på försökallt sedan år 2006. Hösten 2008 antogs studerande redanför tredje gången för ett helt skolår och nybörjarnasantal uppgick till drygt tusen. I en viss utsträckninghar yrkesstarter och påbörjats i januari. En viss non-stopkaraktär är typiskt för yrkesstarten då studerande tenderaratt övergå till grundläggande yrkesutbildningenunder skolårets gång. De ersätts i gruppen ofta av nyastuderande som blivit utan studieplatser eller av studerandesom avbrutit syna yrkesstudier i ett tidigt skede.I sådana föränderliga situationer förutsätts flexibilitet avbåde lärare, handledare och övriga studerande.Försöksverksamheten är ännu på hälft och undervisningsministerietbeslöt att förlänga försökstillståndentill slutet av år 2010. Med i försöksverksamhetentogs dessutom tre nya utbildningsanordnare.Resultat av försöksverksamheten insamlas genomuppföljningsenkäter som presenteras närmare i dennatidning. Redan nu vågar man påstå att denna orienterandeoch handledande utbildning varit ytterst nyttigför flera unga som efter den grundläggande utbildningenvarit osäkra på för vilket yrke eller inomvilken bransch de vill utbilda sig. Nästan ¾ av de studerandehar funnit en studieplats. Mången har tillägnatsig en bättre beredskap och mognat i hanteringenav sin livssituation. För att förbättra och utveckla satsningarnapå denna utbildning har utbildningsanordnarnasom medverkar i försöken beviljats ansenligastatsunderstöd.Utbildningen framskrider enligt flexibla rutiner dockså att man följer de försöksläroplanerna som Utbildningsstyrelsenfastställt. I slutet av år 2008 beviljadesHelsingfors och Åbo stad, genom de läroanstalter sommedverkar i försöken, statsunderstöd för att utarbetaläroplansgrunder. Målet och förhoppningen är att yrkesstartenkunde inledas som en permanent verksamhethösten 2010. För att detta skall kunna ske bör beslutenom läroplansgrunderna fattas under år 2009.I denna skrift finns samlat artiklar, från olika delarav landet, där lärare och studerande berättar om sinaerfarenheter och olika, rentav fördomsfria sätt att studeraoch lära sig om livet. Många intressanta karriärstigarpresenteras. Studerande i övergångsskedet tillandra stadiet behöver stöd och information inför sinabeslut men det allra viktigaste är att ett intresseväcks för den bransch och de val man gör. I att tändaden gnistan är lärare och handledare inom yrkesstartenspeciellt skickliga. nammattistartti 1•093

Ammattistartissa vuonna 2009mukana olevat koulutuksen järjestäjätAmmatilliseen peruskoulutukseenohjaavan ja valmistavan koulutuksenkokeiluluvan ovat saaneet seuraavatkoulutuksen järjestäjät. Niidenalaisuudessa toimii useimmitenmonia oppilaitoksia, jotka ammattistarttiakäytännössä järjestävät.Etelä-Suomen lääniUusimaa• Espoon seudunkoulutuskuntayhtymä Omnia• Helsingin Diakonissalaitoksensäätiö• Helsingin kaupunki• Hyvinkään kaupunki• Keski-Uudenmaankoulutuskuntayhtymä• Kirkkopalvelut ry• Länsi-Uudenmaanammattikoulutuskuntayhtymä• Suomen KirkonSeurakuntaopiston säätiö(UUSI järjestäjä 1.1.2009 lukien)• Vantaan kaupunkiKanta-Häme• Hämeenlinnan seudunkoulutuskuntayhtymä(UUSI järjestäjä 1.1.2009 lukien)• Riihimäen seudun ammattioppilaitoksenkuntayhtymäPäijät-Häme• Lahden Diakoniasäätiö• Päijät-Hämeen koulutuskonserniKymenlaakso• Kotkan – Haminan seudunkoulutuskuntayhtymä• Kouvolan seudun kuntayhtymäEtelä-Karjala• Etelä-KarjalankoulutuskuntayhtymäLänsi-Suomen lääniVarsinais-Suomi• Kaarinan kaupunki• Loimaan koulutuskuntayhtymä• Salon seudunkoulutuskuntayhtymä• Turun kaupunkiSatakunta• Huittisten kaupunki• Kokemäenjokilaaksonkoulutuskuntayhtymä(UUSI järjestäjä 1.1.2009 lukien)• Pohjois-Satakunnankoulutuskuntayhtymä• Porin kaupunki• Rauman kaupunkiPirkanmaa• Ahlmanin koulun säätiö• Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä(lupa aik. Pirkanmaanammatillisen koulutuksenkuntayhtymällä. Pohjois-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymälläsekä Nokian kaupungilla,jotka yhdistettiin)• Tampereen kaupunki• Valkeakosken seudunkoulutuskuntayhtymäKeski-Suomi• Jyväskylän koulutuskuntayhtymä• Jämsän seudun ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymä• Äänekosken ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymäEtelä-Pohjanmaa• Seinäjoen koulutuskuntayhtymä• Suomenselän koulutuskuntayhtymäPohjanmaa• Svenska Österbottens Förbundför utbildning och kultur• Vaasan kaupunkiKeski-Pohjanmaa• Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymäItä-Suomen lääniEtelä-savo• Itä-Savon koulutuskuntayhtymäPohjois-Savo• Savon koulutuskuntayhtymä• Ylä-Savon ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymäPohjois-Karjala• Pohjois-KarjalankoulutuskuntayhtymäOulun lääniPohjois-Pohjanmaa• Kalajokilaaksonkoulutuskuntayhtymä• Oulun seudunkoulutuskuntayhtymä• Raahen koulutuskuntayhtymä• Siika-PyhäjokilaaksonkoulutuskuntayhtymäLapin lääniLappi• Kemi-Tornionlaaksonkoulutuskuntayhtymä Lappia(lupa aik. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkuntayhtymällä jaLänsi-Lapin koulutuskuntayhtymällä,jotka yhdistettiin)• Kemijärven kaupunki• Rovaniemen koulutuskuntayhtymä4ammattistartti 1•09

Teksti opetusneuvos Pirkko Holopainen, OpetushallitusJOPO ®on ammattistartin joustava”serkku” perusopetuksen puolellaJoustavaa perusopetusta koskeva kehittämistoiminta,JOPO ® käynnistettiin 2006 opetusministeriöntoimesta vastauksena huoleen, joka kohdistuiniihin oppilaisiin, jotka olivat vaarassa jäädäilman päästötodistusta ja usein myös toisen asteenopiskelupaikkaa. Toimintaan on tähän mennessäosallistunut 54 kuntaa, joissa on työskennellyt 72noin 10 oppilaan ryhmää. Vuonna 2009 aloittaa taijatkaa lisäksi 40 kuntaa. Luokkien 6–9 ja lisäluokkienoppilaat voivat hakeutua tai heidät ohjataanJOPO ® -ryhmiin, jos heidän katsotaan hyötyvän toimintamallista.Tavoitteena on, että JOPO ® -toimintavoidaan myöhemmin vakiinnuttaa mahdollisimmanmonessa kunnassa opiskeluvaihtoehdoksi.Oppilaita tukee JOPO ® -ryhmässä opettaja ja hänentyöparinaan esimerkiksi nuorisotyöntekijä taisosiaalityöntekijä. Myös muita aikuisia on useinmukana. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelmatai tarvittaessa HOJKS (henkilökohtainenopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).Ryhmän opetus järjestetään osaksi lähiopetuksenaja osaksi työpaikoilla. Muina oppimisympäristöinävoivat olla esimerkiksi leirikoulut, luonto, muutkoulut ja oppilaitokset, liikuntatoimi ja kulttuurilaitokset.Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan myösoppilaanohjauksesta, jolla tuetaan toisen asteenopintoihin sijoittumista. Haasteena on myös rakentaajatkumoa JOPO ® -toiminnan ja ammattistartinväliin sekä yleensä vahvistaa yleisopetuksen ja toisenasteen yhteistoimintaa tukea tarvitsevien oppilaidenkohdalla.Kokemuksina aikaisemmilta vuosilta voidaan todetamuun muassa, että JOPO ® -toimintamalli on lisännytoppilaitten opiskelumotivaatiota ja tavoitteellisuutta.Päättötodistus on useimmiten saatu jajatko-opintojen suunnittelu on edistynyt. Työpaikkaopiskelustaon pidetty ja se on vahvistanut työelämäänsuuntautumista. Yleinen elämänhallinnanvahvistuminen ja sosiaalisten taitojen parantuminenovat osaltaan lisänneet kykyä vastaanottaa elämänhaasteita. Koulun ja kodin tehostettu yhteistyöon ollut avuksi kaikkien osapuolien näkökulmastanuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa.Lähdemme innolla jatkamaan JOPO ® -toimintaaja uskomme sen edelleen rikastavan yleissivistävänja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen toimintatapojasekä opiskelijoiden kanssa työskentelevienavuksi että nuorten elämän eväitä ajatellen. nammattistartti 1•09 5

Kokemuksia ammattistartin kentältäMiia Linnolahti opiskelee ensimmäistävuottaan kolmivuotistaravintolakokin tutkintoa. Hänopiskeli lukuvuonna 2007–2008Helpan ammatilliseen koulutukseenohjaavassa ja valmistavassakoulutuksessa eli ammattistartilla.Miian peruskoulutodistus olihyvä, mutta oma tuleva ammattiei oikein ollut selvillä. Tietoammattistartista löytyi kotiin lähetetystätiedotteesta. Hän kävitutustumassa myös lähihoitajakoulutukseen,mutta päätyikuitenkin opiskelemaan Helpaan,koska ravintola-ala kiinnostija opintojen sisältö vaikuttimielenkiintoiselta.Koulutuksen alkaessa mietittiinyhdessä ohjaajan kanssaopintojen tavoitteita ja laadittiinopiskelusuunnitelma. Ensimmäiselläjaksolla Miia tutustui ravintolatyöhönHelpan opetusravintolaKokissa, henkilöstöravintolassasekä kahvilassa. Vuoden aikanakäytiin tutustumassa myös moniinmuihin työpaikkoihin. Opintoihinkuului mm. äidinkieltä,tietotekniikkaa, matematiikkaa,englantia ja liikuntaa. Peruskoulunarvosanoja Miian ei tarvinnutkorottaa, vaikka sekin olisi koulutuksenaikana ollut mahdollistaTeksti & kuva Ulla Kauppinen<strong>Ammattistartti</strong>auttaa alkuunyhteistyölukiona toimivassa Itäkeskuksenaikuislukiossa. Opintoihinsisältyi runsaasti työharjoittelua.Miian harjoittelupaikka olikosmetiikkamyymälä.Miian kokemukset ammattistarttivuodestaolivat hyviä. Ryhmäoli pieni, vain 15 opiskelijaa,henki hyvä ja yhdessä liikuttiinpaljon. Jokainen sai valita alan jatyöpaikan, jonne meni. Koulutuksenpäätyttyä Miian tietämän mukaankaikki hakeutuivat joko töihintai jatko-opintoihin. Mia hakiammattistartin jälkeen Helpaanopiskelemaan ravintolakokiksi japääsi. Hän on ainakin tällä hetkellätyytyväinen valintaansa. Ravintolakokintyö tuntuu omalta.Helpassa ammattistartti aloitettiinlukuvuonna 2007–2008.Koulutuksen vakinaistamiselleon Helpan ammattistartin vetäjänJari Putkosen mukaan selvä tarve.Hän on ollut ammattistartinsuunnittelussa mukana jo kokeiluhakemustatehtäessä vuonna2006. Koulutuksessa kiinnitetäänpaljon huomiota ja aikaa ohjaukseen,ryhmäytymiseen ja yhteishengenluomiseen.Pääkaupunkiseudun nuorillaon omanlaisensa ongelmat.Esimerkiksi nuoret myöhästelevätpaljon, vaikka joukkoliikennetarjoaa liikkumiseen paljonenemmän mahdollisuuksia kuinmaakunnissa.Putkosen mukaan ryhmissäon tyypillisesti ”kouluallergikkoja”,joille teoreettinen opiskeluei ole luontaista. Kysyttäessä ammattistarttilaisethaluavat oppiaasiat käytännön kautta – tekemällä.Näiltä nuorilta saattaa myöspuuttua jatko-opintovalmiuksia,jos peruskoulun päättöarvosanatovat heikot.Tulokset nuorten kanssa työskentelystäpuhuvat puolestaan.Kaikki lukuvuoden 2007–2008ammattistarttilaiset ovat kiinnijoko työ- tai opiskelupaikassa.Noin puolet jatkaa opintojaanammatillisessa koulutuksessa,muut joko lukiossa tai työelämässäoppisopimusopiskelijoina.Jari Putkosen mielestä on mukavanähdä viimevuotisia opiskelijoitaHelpan käytävillä ja huomata,että ammattistarttivuosi onainakin heidän kohdallaan tuottanuthedelmää. nLisätietoja: Jari Putkonen,(09) 310 89227,jari.putkonen@edu.hel.fiHelsingin palvelualojen oppilaitos6ammattistartti 1•09

”Tosi kivaa”, tuumaa Miaammattistarttivuodestaan.Kokemuksia ammattistartin kentältäHelsingin palvelualojen oppilaitos (Helpa) on hotelli-, ravintola- ja cateringalan,elintarvikealan, vaatetusalan ja kauneudenhoitoalojen ammatteihin kouluttamiseen keskittynytoppilaitos. Helpassa on opiskelijoita noin 1 600 ja opettajia noin 140. Suurin osa koulutuksestaon nuorten ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa kolmivuotista koulutusta. Helpassa onpitkään tehty työtä erilaisten oppijoiden tukemiseksi, mm. ammattikympeillä, erityisopetuksenmenetelmin sekä maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa. <strong>Ammattistartti</strong> on uusintoimintamuoto, jonka avulla nuorten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään.ammattistartti 1•09 7

Kokemuksia ammattistartin kentältäTeksti Kaisa Koponen Kuvat Meri Nurkse ja Kaisa KoponenMaistuisikoaamukahvi ammattistartinViva La Cafessa?Helsingin sosiaali- ja terveysalanoppilaitoksenHESOTEn ensimmäisentoimintavuoden lopullakokoonnuimme ryhmää opettaneidenopettajien kanssa yhteiseenarviointi- ja ideointituokioon.Totesimme, että vaikkamoni opiskelijoista tuli syksylläammattistarttiin suunnitelmissaanlähihoitajakoulutus, muuttui osanmieli matkan varrella. Hienoa olihuomata, että nuoret lähtivät ennakkoluulottomastitutustumaaneri ammattialoihin työssäoppimallakiinnostuksiensa mukaan.Näin koulutusaloihin tutustuminenavasi uusia ovia tulevaisuuteen.Joillekin uusi kokemus oliravintola-alan työ. Hyvä palautetyöpaikkaohjaajilta innosti meitäsuunnittelemaan kahvilaprojektinoppilaitokseemme syyslukukaudelle2008.Projektin tavoitteena oli tuodayhteisiin opintoihin enemmänteorian ja käytännön yhdistämistäeli toimimalla oppimista.Halusimme yhdistää oppiaineidensisältöjä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.Valmisteluja tehtiinkotitalouden, kuvataiteen, suomenkielen, matematiikan, tietotekniikanja englannin tunneillasyksyn aikana. Rakentamiseenja kahvilapäivään varattiin kaksimarraskuun päivää. Kahvilanbudjetin laskeminen, somistuksensuunnittelu, materiaalinhankinta ja toteuttaminen, markkinoinninja tiedottamisen järjestäminensekä tuotesuunnitteluvaativat monenlaista osaamista.Asiakaspalvelutyötä harjoiteltiinerilaisiin vuorovaikutustilanteisiinperehtymällä. Näin ollenopiskelijat tiesivätkin odottaakahvilaan myös ”englantia puhuvia”asiakkaita. Kävipä siellämyös ”hankala” asiakas ja kaikkisujui mallikkaasti. Kahvilassanäytettiin siis osaamista!Pidimme tärkeänä opiskelijoidenosallisuuden kokemustaalusta lähtien. Käytännön toteutusaloitettiinkin opiskelijoidenkuvataiteen keinoin toteutetuistakahvilasuunnitelmista. Valmistelutehtäviäpyrimme jakamaan opiskelijoidenkiinnostuksen mukaan.Ryhmämme opiskelijoista puoleton maahanmuuttajataustaisia,joten kahvilaan odotettiin myösKatri ja Zilan valmiina työvuoroon8ammattistartti 1•09

kansainvälistä tunnelmaa. Nimeksiäänestettiin Viva La Cafe.Opiskelijat kokivat kahvilapäivänonnistuneeksi, vaikkakin osaihmetteli yhden päivän takia tehtyäsuurta työmäärää. Eniten onnistumistakoettiin tunnelmanluomisessa ja asiakaspalvelussa.Seuraavassa lainauksia opiskelijoidenverkkoympäristöön tehdystäkahvilapäivän itsearvioinnistaja arviointikeskustelusta.”Onnistuin siinä, kun itse tarjosinihmisille mitä he haluavat. Ja olinmuutenkin kiltti kaikille ihmisilleenkä vaan kavereille.” ”No, ihankaikki mulla onnistui.” ”Jos asiakaskysyi jotain, niin vastasin.””Olin rohkea.” ”Onnistuin kassallamatematiikan laskemisessa.””Kun myyntitiskiltä loppui maito,tee tai kahvi, niin minulle eitarvinnut sanoa, että tuo maitoa,osasin itse mennä hakemaan.”Mitä opiskelijat kokivat oppineensa?”Tulin hyvin toimeenihmisten kanssa, opin olemaankassassa, palvelemaan asiakkaita,pitämään paikkoja järjestyksessä.””Opin käyttämään kassaa,olemaan kärsivällisempi jasisustamaan.” ”Opin puhumaanasiakkaiden kanssa, kassalla olemistaja rakentamista.”Myös ryhmän toimintaa arvioitiin.He kokivat ryhmän onnistuneenmm. seuraavissa asioissa:”Rakensimme ihan hyvin, kaikkiolivat iloisia.”, ”Kaikki onnistuihyvin kassalla.” ”Paikka oli hyväja koristelut onnistuivat, koskakaikki huomasivat ne.” ”Yleisestiprojektista oli varmasti apua kokonaisuuksienhahmottamisessa,vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitojenkehittymisessä ja yhteistyötaitojenvahvistamisessa”.Hasse ja Ibe toivottavat asiakkaita tervetulleiksiIsossa 1 900 opiskelijan oppilaitoksessaopettajien ja opiskelijoidenyhteisten kokousaikojen sopiminenoli välillä mutkallista.Lisäksi suunnitelmissa on luodajatkossa toimintamalli, jossa alkupääomalainataan esimerkiksi oppilaskunnalta,koska lain mukaanoppilaitos ei voi osallistua sellaistentuotteiden myyntiin, jotkahankitaan oppilaitoksen rahoilla.Myös tuotteiden menekin arvioiminenon haasteellista. Mukavalisä oli myös Nuorten AkatemianHomma-projektin avustus, jollahankimme työntekijöille työpaidat.Pienistä yllätyksistä huolimattaolimme tyytyväisiä kokeiluumme.Kahvilaprojekti tarjosiväläyksiä useista ammattialoista,mutta ennen kaikkea kokemuksentiimityöstä. Sekä opettajillaettä opiskelijoilla sen voima näkyikonkreettisesti viihtyisänä jaherkullisena vaihteluna oppilaitoksenarjessa. Asiakaspalautteenperusteella seuraavaa kahvilapäivääodotetaan jo. nKokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 9

Kokemuksia ammattistartin kentältäPetri Tiilikaisen (vasemmalla) ja Janne Myllärisen toiveena on suorittaa autoalan ammatillinen perustutkintoEtelä-Karjalan ammattiopistossa Imatralla.Teksti & kuva Mervi PalonenUusi tilaisuus ammattistartistaImatralaiskaverukset ovatauto-osastolla kuin kotonaanPetri Tiilikaisen opinnotsujuivat peruskoulun yhdeksännelläluokalla ihanhyvin. Poissaolojakin oli vain yksiainokainen tunti ja sekin siksi,että linja-auto hajosi koulumatkalla.Sen sijaan seitsemännellä jakahdeksannella luokalla Petriä einähty koulussa juuri ollenkaan.– Seiskalla ja kasilla koulu eivoinut minua vähempää kiinnostaa,mutta ysillä otin itseäni niskastakiinni. Yhden vuoden aikanaen pystynyt enää kirimäänniin paljon, että yhteishakupisteeniolisivat riittäneet, enkä päässytminnekään. Ammattistartissa olensaanut uuden tilaisuuden.Petri on vilkas ja sosiaalinen.Vapaa-aikanaan hän osallistuusekä Imatran järvipelastajienharjoituksiin että seurakunnantoimintaan.– Sellainenhan minä olen, ettäkoko ajan pitää jotain näprätä,ja pärjään hyvin kavereidenkanssa. Liekö peruskoulussa ollutliikaa lukemista ja paikallaanistumista. Täällä ammattistartissameillä on tosi hyvä luokka jamuutenkin ammattiopiston meininkisopii minulle. Ei tulisi mieleenikään,että lähtisin keskenkoulupäivän kotiin.Yhteishakupaperiin Petri ruksasiensimmäiseksi vaihtoehdokseenlastenohjaajan koulutuksenja seuraavaksi autonasennuksen.Järjestys on nyt muuttunut,10ammattistartti 1•09

ja autonasennus on tällä hetkelläsuosikkina.Kavereiksi parkkihallissaPetri Tiilikainen opiskelee Etelä-Karjalan ammattiopistossa Imatralla.Petrin paras kaveri JanneMyllärinen on samalla starttiluokalla.– Tapasimme ensimmäisenkerran parkkihallissa. Olikylmä ilta ja molemmat eksyimmesamaan halliin lämmittelemään.Siitä se alkoi, hyvä kaveruus.Nyt olemme kimpassa jokapäivä, Janne kertoo.Janne tuli yhteishaussa valituksijuuri ykkösvaihtoehtoonsa,mutta tarkemmin harkittuaanhän päätti miettiä ammattialaansauudelleen.– Olen pienestä pitäen korjaillutmopoja, ja kaikenlaiset koneetja autot kiinnostavat. Yhteishaussalaitoin ensimmäiseksihakutoiveekseni metsurin koulutuksenja pääsinkin sisälle, muttajotenkin ammatti tuntui vieraalta.Kyllähän metsurikin käyttääja huoltaa koneita, mutta autonasentajantyöt olisivat minullesopivampia, Janne pohtii.Perusluonteeltaan rauhallisenoloinennuorimies on ammattistartinansiosta saanut tarvitsemaansaharkinta-aikaa jamahdollisuuden tutustua toivealaansa.– Aina kun on tilaisuus,menemme Petrin kanssa autoosastollehommiin. Kaikenlaistanäprätään ja paljon opitaankin.Molemmat pojat siirtyisivätmielellään ammatilliseen koulutukseenjo starttivuoden aikana,mutta tärkeintä kuitenkin on, ettämieleinen ala on löytynyt jatulevaisuuden suunnitelmat ovatselkiintyneet.– Ammattiopistossa on tuttua porukkaaja hyvä ilmapiiri. Meihinstarttilaisiin suhtaudutaan ihannormaalisti, kuulumme joukkoon,Janne kuvailee.Etelä-Karjalassa startataankahdella tyylilläEtelä-Karjalan ammattiopistossaammattistarttia kokeillaan kahdellaerilaisella tyylillä.Ammattiopiston Imatran toimipaikassastarttiryhmän 16opiskelijaa hajautetaan eri ammattialoillehenkilökohtaistentoiveiden perusteella viikoittain.Lappeenrannassa taas koko 17oppilaan ryhmä noudattaa yhteistälukujärjestystä.Yhdyshenkilönä toimivaopinto-ohjaaja Leena Klemi pitääratkaisua tällä hetkellä hyvänä,koska paikkakuntien toimintakulttuuriteroavat jonkin verrantoisistaan.– Imatralla tutorit huolehtivat,ettei starttilainen unohdu ovenpieleenroikkumaan, vaikka menisikinyksinään vieraaseen ryhmään.Lappeenrannassa olemmekatsoneet parhaaksi vahvistaaluokan yhteenkuuluvuutta ja järjestäätutustumisjaksot koko ryhmällesamalla kertaa, Leena Klemiperustelee.Hän ennakoi, että Imatranmallia sovelletaan jatkossa joiltainosin myös Lappeenrannassa.– <strong>Ammattistartti</strong>ryhmissä onollut tähän mennessä pääasiassatekniikkaan suuntautuvia poikia.Tulevaisuudessa joukossa onvarmasti myös palvelualoista tailähihoitajakoulutuksesta kiinnostuneitanuoria, eikä koko luokankannata enää silloin kulkea samaatahtia.Yhtä ammatillista joukkoaLeena Klemi korostaa, että Etelä-Karjalan ammattiopistossa ammattistarttion luonteva osa ammatillistakoulutusta.– Lukuvuoden aikana opiskelijatoivaltavat, miten tartutaantyöhön ja opitaan ammattialantaitoja. Oleellista ontottua koulutuskulttuuriin, jossarajat määritellään kellosta jakalenterista.– Etelä-Karjalan ammattiopistossaammattistartin tehostamisrahallakehitetään muun muassaprosesseja, jotka helpottavatammatilliseen koulutukseen siirtymistästarttivuoden aikana.Toisaalta yhteistyötä on parannettavamyös peruskoulujenkanssa, jotta esimerkiksi peruskoulunpäättötodistuksen arvosanojenkorotus onnistuisi samaantapaan kuin kymppiluokilla, LeenaKlemi määrittelee.Ajan ja arjen hallintaaImatralaista starttiluokkaa luotsaavaopettaja Terhi Vainikkailoitsee, kun saa torstaisin opettaaryhmäänsä viisi tuntia perätysten.– Opiskelijat ovat muuttuneetkahden ensimmäisenopiskelukuukauden aikana kuintaikaiskusta. Nyt kaikki ovatoma-aloitteisia ja tulevat rohkeastijuttelemaan monenlaisistaarkisista asioista, hän kertoo.− Yhdeksi viikonlopuksi annoinkotitehtäväksi kodin perussiivouksenja pyykinpesun.Kaikki tarttuivat tuumaan ja vanhemmatkehuivat saaneensaloistolauantain.– Ajan ja arjen hallinta auraavattietä ammatillisille opinnoille,Terhi Vainikka muistuttaa. nKokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 11

Kokemuksia ammattistartin kentältäTeksti & kuvat Alice KarlssonTuumaustaukoHelsingin tekniikan alanoppilaitoksessa KäpylänKullervonkadullaon luokka, jossa nuoria luotsataanvuoden ajan löytämään mieluinenopiskeluala tai työpaikka.Luokassa on toistakymmentänuorta miestä. Heille on yhteistäpaitsi luokka, kotipesä, myösse, etteivät he ihan tarkkaan tiedä,mitä rupeaisivat isona tekemään.Tai ainakaan vähän aikaasitten he eivät tienneet.Malmilainen Roope Tiusanenpyrkii jo nyt Vallilaan rakennuslinjalle.Jos onni potkaisee, opiskelualkaa ensi vuoden alussa.Tiusanen tuli ammattistarttiin lukiostaja on ollut päätökseensätyytyväinen. – Tämä on hienojuttu, hän sanoo.Myös laajasalolainen MikkoTurtiainen tietää mitä tahtoo. -Autoalalle, asentajaksi tai korjaajaksi,hän kertoo. Sen sijaan TomiRoope TiusanenArtevuo miettii vielä. -Se on hakusessa,hän toteaa. Soveltuvuustestiohjasi hänet rajavartijaksi,joka ei kuulemma ihan mahdotonajatus olekaan. Tätä ennen eimoinen ammatti ollut pälkähtänytkäänArtevuon päähän.Puistolalaisen Samuli Laineentesti lykkäsi puolestaan asianajajaksi.- Juu, asianajajaksi olen ajatellut,hän tuumii. - Oikeasti pyrinkuitenkin atk-alalle.Elämän syrjään kiinni<strong>Ammattistartti</strong> on viralliselta nimeltäänammatilliseen peruskoulutukseenohjaava ja valmistavakoulutus. Se alkoi 2006 kolmivuotisenakokeiluna ja menossaon viimeinen vuosi (kokeilua jatkettu,toim.huom.). Mutta nyt onjo varmaa, että ammattistartti ontullut jäädäkseen, niin suuri menestysse on ollut.- Tällä on todellinen tarve,lehtori ja erityisopettaja Veli-Matti Kaukonen sanoo. - Kyseon suurista asioista. Koulutus ontarkoitettu 15–18-vuotiaille niinsanotuille väliinputoajille, jotkaeivät tiedä mihin ryhtyisivät. Tätäväylää pitkin nuoret pääsevätelämän syrjään kiinni.- Ammattistartin kautta vaatimattomallakinpäättötodistuksel-12ammattistartti 1•09

la on mahdollista päästä opiskelemaantutkintoon johtavaankoulutukseen, johon ei muutenolisi mahdollisuuksia.Kaukosella on 15 opiskelijaa,jotka hän on valinnut haastattelemalla- 10 opiskelijaa tulee ulkopuoleltaja loput viisi koulun sisältä.- Ammattilinjalle jo päässytsaattaa myös huomata, ettei alaolekaan hänen juttunsa, opettajaselventää. - Siinä kohtaa ammattistarttitulee hätiin. Meilläsaa rauhassa miettiä tulevaisuuttaanja tutustua uusiin aloihin.<strong>Ammattistartti</strong> myös toimii. -Esimerkiksi ne jotka viime vuonnavalitsivat opiskelun, pääsivätmihin halusivatkin, Kaukonenkertoo.Vaihtoehtoja on paljon.Omassa opinahjossakin, Helsingintekniikan alan oppilaitoksessa,voi opiskella muun muassatalonrakentajaksi, sähköasen-Samuli Laineturvallisuusvalvojaksi ja mediaassistentiksi(Käpylä).- Hakeutua voi tietenkin mihinkouluun tahansa, Kaukonenhuomauttaa.Opettajan tavoite on, että viimeistääntoukokuussa jokainenopiskelija tietää mitä haluaa.Myös kesken vuoden voi lähteä,jos sopiva paikka löytyy. Tänävuonnakin on jo kaksi ammattilinjantutustunutta nuorta jäänytsille tielle. Ala onkin alkanutkiinnostaa, ja onneksi myös opiskelupaikkaon järjestynyt. - Toinen”hemmo” on nyt logistiikkajatoinen prosessinhoitajalinjalla.mänhallintaa. - Kyse voi ollaesimerkiksi sopimusten noudattamisesta,yhteistyöstä ja toistenhuomioon ottamisesta. Kaukosenmielestä jokainen on hyväjossakin, ja opettajan tehtävä onauttaa sen etsimisessä.Syksyn ensimmäinen toimi onaina ryhmäytyminen, sitä kauttatutustumme ja opimme luottamaantoinen toisiimme.Viime vuonna ammattistarttiluokallaoli neljä tyttöäkin, tänävuonna pelkästään poikia. - Ja 15opiskelijaa on ehdoton maksimi,Kaukonen sanoo. - Kun osa porukastaon aina tutustumassa työelämään,on luokassa yhtaikaavain kymmenkunta nuorta, mikäon erittäin hyvä.Silloin ehtii tutustua oppilaisiin,kartoittaa heidän mahdollisetoppimisvaikeutensa jakiinnostuksensa.Opettaminen on vaikeaa ennenkuin tietää millä tavalla oppilaspystyy vastaanottamaan tietoa.– Oppimistapoja on monia.Kokemuksia ammattistartin kentältäMikko Turtiainentajaksi, puusepäksi, maalariksija verhoilijaksi (Vallila), autonkuljettajaksi,automaalariksi jahitsaajaksi (Haaga), painotuotantoassistentiksi,laborantiksi,Rajojen asettaminenon välittämistä<strong>Ammattistartti</strong> on opiskelijalähtöistä.Oppilas otetaan vastaanomine ominaisuuksineen, vahvuuksineen,realiteetteineen jakiinnostuksineen sellaisena kuinhän on. Vuoden aikana opiskelijahakee tietoa eri ammattialoistaja tutustuu niihin. Myös työharjoitteluunpääsee.Kaukosen mukaan vähintäänyhtä tärkeätä kuin työelämääntutustuminen, on harjoitella elä-Veli-Matti Kaukonenammattistartti 1•09 13

Kokemuksia ammattistartin kentältäKaukosen oppilailla on aina käytössäänpaperiarkkeja ja piirustuskyniä.- Haluan että nuoretpiirtelevät omiaan sinä aikanakun opetan, hän havainnollistaa.- Piirteleminen ja esimerkiksimusiikin kuunteleminen edistävätoppimista, ja oppimisilmapiirimuuttuu myönteiseksi.Kaukonen opettaa ryhmälleenelämänhallintaa, ammatillisiaopintoja, työssä oppimista,perehtymistä ammattikoulutukseenja tieto- ja viestintätekniikkaa.Lisäksi oppiaineina ovatmuun muassa äidinkieli, englanti,matematiikka ja liikunta.Kaukonen on mukana nuortenluotsaamisessa ”satasella”kuten hän itse sanoo. - Mitäänmuuta tietä ei ole, nuorille onturha teeskennellä mitään.- Nuorten juttuihin pitää osataheittäytyä aikuismaisella tavalla.On myös pystyttävä viemäänoppi perille. Samalla on tärkeätä,että porukassa on vain yksi pomo.Nuoret ovat kuin jääkiekkokaukalossa,jossa välillä on käytäväkolistelemassa laitoja. Janehän löytyvät. Se antaa nuorilleturvallisuuden tunnetta ja tiedonsiitä, että joku välittää.<strong>Ammattistartti</strong>laisia ei koulussasyrjitä eikä katsota kieroon.- Ei missään tapauksessa, opettajahuudahtaa. - Muut ovat ammattistarttilaisillepikemminkinhieman kateellisia. - Luokka onviihtyisä, siellä on sohvia, läppäreitäja taulutelkkarit. Luokka onoma. - Kotipesä on ehdoton juttu,Kaukonen huomauttaa. - Viimevuonna sellaista ei ollut jasen kyllä nuorista huomasi.Opiskelijat hankkivat luokkaanmyös kahvinkeittimen. -Pojat kokosivat rahat keittimeenja hommaavat kahvin ja suodattimetpulloja keräämällä ja kahvissaovat pysyneet.Käden taitajat arvossaanAmmattiopinnoissa on nyt imua,osaajia tarvitaan niin sanottuihinkunnon töihin. Suosion noustessasisäänpääsy kouluihin onvaikeutunut.- Rakennuslinjalla Järvenpäässäolevan poikani keskiarvo olinoin kahdeksan, ja hän oli viimeisiälinjalle hyväksyttyjä, Kaukonenkertoo. - Lukioon hän olisipäässyt heittämällä.Se on tätä päivää. Käden taitajaon arvossaan, oli sitten kysepainoviestinnän, laboratorioalantai vaikkapa sähköpuolenosaajasta.Nuori saattaa helposti ajatella,että vuosi ammattistarttiluokallamenee hukkaan. Muttei se suinkaanmene!Vuosi tekee ihmeitä. Ammattialakirkastuu ja motivaatio löytyy.Lisäksi koulutuksen 10 opintoviikkoavoidaan lukea myöhemminoppilaan hyväksi. - Esimerkiksisähköpuolen opinnotovat 120 opintoviikkoa, joihinsisältyy 10 opintoviikkoa vapaavalintaisiaaineita. Ammattistartinvoi hyödyntää esimerkiksijuuri siinä.<strong>Ammattistartti</strong>vuodesta saamyös todistuksen, josta puolestaansaa yhteishakuun kolme lisäpistettä.Todistuksen saamiseenriittää läsnäolo, Kaukonensanoo. - Se on tärkeää. Minä pidänkyllä muusta huolen! nLisätietoja InternetistäAmmattistartin koulutusta järjestävät oppilaitokset yhteyshenkilöineen löytyvät uudestasuorasta nettiosoitteesta:www.edu.fi/ammatillinen/ammattistarttiOpetushallituksen ylläpitämät edu.fi-verkkopalvelun sivut on suunnattu opettajille. Sivuillatiedotetaan ajankohtaisista ammattistartin asioista. Myös tämä käsillä oleva lehti ilmestyysähköisenä versiona näillä sivuilla. Sieltä löytyvät myös alkuperäiset kokeilupäätökset ja-opetussuunnitelmat sekä seurantaselvityksen tiivistelmät.14ammattistartti 1•09

Teksti Fia HeinoJoutsijärven saunarannanauringonlasku.

Kokemuksia ammattistartin kentältäTeksti Opiskelijat yhdessä opettaja Mirjam Voutilaisen kanssaLeirikoulu oppimispaikkanaJoskus on hyvä lähteä poisluokkahuoneesta. Opiskeluei välttämättä tunnu niin tylsältä,kun vaihtaa maisemaa. Samallavoi ladata vähän akkuja,eikä takaisin kouluun menokaantunnu niin tylsältä. Leirikoulu toteuttaanämä ajatukset. Leirikoulussaopitaan sosiaalista kanssakäymistäja ryhmätyötaitoja.Yhteinen leirikoulu toteutettiinraumalaisten ja porilaistenOHVAn opiskelijoiden kanssa.Siis ammattistarttia, alias OHVA(ohjaava ja valmistava koulutus)pidetään usein kymppiluokkana.Sitä se on, mutta eri tavoin.Opiskelu eroaa siinä, että ammattistartissapanostetaan päättötodistuksennumeroiden korottamiseen,työelämään tutustumiseenja sekä ammattikoulupaikan hakuunja itseluottamuksen kohottamiseen.Koulutukseen otetaannuoria, joilla on ollut ongelmiamm. opiskelussa tai poissaoloissa,tai sellaisiakin nuoria, jotkaeivät olleet vielä varmoja tulevastaopinahjostaan. Ammattistartissakouluaineiden opiskelu ei olelainkaan sellaista, millaista se onyläkoulussa tai kymppiluokalla.Tehtävät ovat pääasiassa kouluaineidenkertausta. Aineidenkertauksen ohella koulutuksessaopiskellaan myös perustietoa elämästäja omasta itsestään. Työelämääntutustumisessa, ryhmäkäy yrityskäynneillä tutustumassaeri työpaikkoihin ja ammatteihin.Nuoret käyvät myös kerran jaksonaikana kahden viikon mittaisellatyöhön tutustumisjaksoilla,jolloin he tutustuvat ammattiin jatyöntekoon. <strong>Ammattistartti</strong> ei olevain pelkkää opiskelua, ja koulutus”tarjoaakin” nuorille mm.elokuva- ja teatteri-iltoja, ja sekätunteja jolloin voi toteuttaa itseäänvaikkapa lukemalla tai tekemälläomia projekteja. Tällä kertaaoli vuorossa leirikoulu. Josmuutamilta meiltä kysytään, niinhe suosittelisivat ammattistarttiaihmisille, joilla on sellaisia ongelmia,joita alussa luettelimme.Suurin osa meistä on kyllä viihtynytja pitänyt koulutuksen päivärytmistä,ja uskomme, että viihdymmekyllä kevääseen asti. nTunnelmia leirikoulunalkaessaEnnen leirikoulun alkua valitimmekoko leirikoulusta mm. järjestelyistäja porilaisista. Suurinosa meistä raumalaisista oli aluksisitä mieltä, että mikään ei oikeintoimisi, vaikka meille oli varattuihan tarvittavat tilat. Aluksimeillä ei ollut lähes lainkaan hyvääasennetta koko leirikouluakohtaan. Leirikoulua sanottiinkinYlen TV2-kanavan lähettämän,englantilais-amerikkalaisen ohjelmanmukaan kurileiriksi.Asenne alussatakaa tuloksenn Susanne kertoo:Negatiivisella asenteella ei pitkällepötkitä. Jos aluksi on negatiivinenasenne, ei yhteistyöstä tulemitään. Aloin kysellä porilaisiltakuulumisia, mutta vastaukset olivataluksi hyvin tympeitä ja vastahakoisenoloisia. Silti jatkoinvain kyselemistä. Ensin omakinasenteeni oli mitä oli, muttajaksoin kuitenkin yrittää ja sainmyös hyvää tulosta aikaiseksi.Tutustuimme osaan porilaisista,mutta osaan emme tutustuneetollenkaan. Kaikki meni kuitenkinloppujen lopuksi hyvin.Tammentila, lumoavankaunis paikkaKun saavuimme Porin ammattistartinkanssa Tammentilalle, Kullaalle,meille jaettiin hieman sekavastinukkumapaikat. Saimmehetken aikaa purkaa varusteitammeja levähtää, ja sen jälkeen pitipitää yhdessä alkututustuminen.n Ninnin ajatuksialeirikoulusta:Aluksi olin sitä mieltä, ettei kokoleirikoulusta tule mitään pori-16ammattistartti 1•09

Malliteiriin tutustumassaTammentilan retkeilyalueella.laisten takia, koska ennakkoluulotolivat melkoisia. Kun saavuimmeTammentilalle, ensimmäinen ajatusoli, että haluan pois täältä ja äkkiä.Huoneiden jako ei sujunut ongelmitta,ja paniikki oli vähällä nousta,kun luulin joutuvani porilaistenkanssa samaan huoneeseen. Onneksikuitenkin huomasimme olevammesamassa huoneessa Sussun,Jossun ja Nooran kanssa. Jaillalla, kun kaikki olivat menossanukkumaan, Sussu löi päänsä kattoon,ja sitä sitten naurettiin kippurassaJossun kanssa.Tehtäviä jaettaessa pääsimmetekemään ruokaa neljän porilaistytönkanssa, ja siinä oppikin tuntemaanheitä hieman paremminTyötehtävinä jaettiin porilaisilleruoanlaitto ja meille raumalaisillepienet järjestelyt. Seuraavaksime saimme tehtäväksikirjoittaa ajatuksia ammattistartistaja leirikoulusta juuri tätä juttuavarten. Tehtävän jälkeen lähdimmesyömään porilaisperäistä,mutta herkullista valmisruoka-lasagnea.Tarjolla oli myös salaattiaja leipää ja jälkiruoaksi rahkaa.Kaikki söivät kyllä rauhassaja mukavasti, vaikka aluksi meilläei ollut meininkiä.n Lassin kommentteja:Olin innostunut leirikoulusta,koska tavalliset koulupäivät luokissaovat pitkiä ja joskus tylsiäkin.Leirikoulu olisi täydellistävaihtelua. Ja leirikoulussa olijuuri niin kivaa, mitä olin ajatellutkin.Olisin halunnut olla vielätoisenkin yön. Sain leirikoulussakantaa puita ja tiskata Roopenkanssa. Toinen päivä meniniin nopeasti, ettei oikein ehtinytkuin pakata. Porilaisten tarjoamaruoka ja limsa olivat hyviä!Vapaa-ajalla teimme omia juttujaja tutustuimme ”rakkaisiin”porilaisiin. Vaikka molemmillameillä ”osapuolilla” oli epävarmuuttailmassa, jostain syystä jokuteki aloitteen tutustumiselle.Ennakkoluulot olivat aikaisemminjo osalta hävinneet ja meininkialkoi tuntua pikku hiljaaparemmalta. Aluksi me olimmetutustuneet jo pariin tyttöön melkohyvin ja pääasiallinen tutustuminentapahtui tietenkin tyttöjenjuttujen yhteydessä.Keskusteluihin liittyivät myösajatuksemme siitä, mitätulevaisuudessa?n Jonnen mietteitä:”Mitä tulevaisuudessa?” on kysymys,jonka kokee moni nuori peruskoulunjälkeen. Ammattistartinpäätavoitteita onkin hankkiaja etsiä nuoren kanssa sitä oikeaaalaa. Koulutus tarjoaakin hyvätmahdollisuudet tutustua ammatinopiskeluun ja työhön harjoitteluun,etenkin ammattiopistoissa jatyöpaikoilla. Meillä voi olla jo ennenammattistarttia pieniä, muttaei varmoja suunnitelmia, ja koulutuksenaikana meidän tulevaisuudenkuviot selvenevät tai voivatjopa vaihtua. Koulutus antaa meillemahdollisuuden korottaa todistusnumeroita,jotka vahvistavatmeitä saamaan sitä oikeaa paikkaa.Meillä on myös mahdollisuusopiskella itsetuntoa, jonka avullaasenteet opiskeluun ja tulevaisuuteenvahvistuvat. Toivottavastijokainen meistä saisi opiskelupaikan,joka meitä kiinnostaa ja jossame viihdymme. Toteamme näin,että huominen ei koskaan kuole,jos jaksaa mennä eteenpäin.Raumalaiset ja porilaisettulivat hyvin toimeenleirikoulussaRyhmät tutustuivat vähitellen paremmintoisiinsa. Iltainen yhdessäoloalkoi nuotion ääressämakkaralla ja pihvillä. Emmegrillanneet aivan kirkkaan tähtitaivaan,mutta täysikuun alla.Kun makkarat ja pihvit oli vedelty,oli ensin poikien ja sitten tyttöjensaunomisen aika. Iltamyö-Kokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 17

Kokemuksia ammattistartin kentältähään oli suomalaisruotsalaisenkomediaelokuvan vuoro. Tämänjälkeen oli hiljaisuus eli nukkumaanmenon aika. Yön aikanajotkut eivät saaneet hyvin unta,TietokilpailuRaumalaiset ja porilaiset leirikoulunosallistujat ryhmäpotretissa.ja pari nuorta lähtikin katselemaanaamuista tähtitaivasta.Aamulla herättiin myöhään.Aamupalan jälkeen lähdettiin pienellemetsälenkille pirttien luo.Kun saavuimme takaisin, yksi leirikoululaisistapiti meille hiemanhaastavan, mutta ovelan tietokilpailun(liitteenä jutun lopussa).Palkintona jaettiin kaikille pienetyllätykset. Ruoan teko aloitettiinkilpailun jälkeen ja osa leirikoululaisistahoputettiin ruoantekijöidenohella järjestelytehtäviin. Ruokanaoli makaronia, salaattia ja leipää.Kun leiri alkoi olla lopuillaan, mehieman vaihtelimme yhteystietojaja otimme yhteiskuvan.Sitten olikin jo kotiinlähdönaika ja aika palata vielä päiväksioppitunneille ennen pitkän syyslomanalkua. nSusanne, Ninni, Lassi ja JonnePorin ammattistartti vs. Rauman OHVATIEDE1. Mikä on hapen kemiallinen merkki?2. Mikä on uloin planeetta?3. Missä sijaitsee ihmisen pienin luu?4. Oliko Albert Einsteinillä ADHD?5. Mikä eläin on matikka tai turpa?HISTORIA1. Kaavailtiinko Suomesta aluksikuningaskuntaa?2. Mihin kaupunkiin pudotettiin atomipommi?3. Oliko Berliini Länsi-Saksan pääkaupunki?4. Mikä oli Tzernobyl?5. Oliko Hitler homoseksuaali?KULTTUURI1. Kuka oli Pablo Picasso?2. Kuinka monta James Bond elokuvaa ontehty?3. Milloin pidettiin Suomessa Olympialaiset?4. Kuka on Rolling Stones -yhtyeen laulaja?5. Oliko Beethoven kuuro?MAANTIETO1. Milloin nykyinen Venäjä itsenäistyi?2. Minkä mantereen valtio on Somalia?3. Onko Ahvenanmaa Suomen suurin saari?4. Mainitse vähintään 2 maata, jotkahavittelivat Etelämannerta.5. Sijaitseeko Tanskansalmi Islannin jaGrönlannin välissä.Laatinut Rauman OHVA:n nuoret ©2008 Rauman OHVATIEDE 1. O, 2. Neptunus, 3. Korvassa, 4. Ei, 5. Kala HISTORIA 1. Kyllä, 2. Hiroshima, 3. Ei, 4. Ydinvoimalan onnettomuus, 5. Ei KULTTUURI 1. Taidemaalari,2. 22, 3. 1952, 4. Mick Jagger, 5. Oli MAANTIETO 1. 1991, 2. Afrikan, 3. Ei, 4. Britannia, Ranska, Norja, Australia, Uusi-Seelanti, 5. Kyllä18ammattistartti 1•09

Teksti Virpi Lammassaari ja Elina ToivonenSeinäjoen ammattistartissajokaisella on oma oppimispolkuSeinäjoella ammattistarttitoimii KoulutuskeskusSeudussa SeinäjoellaKoskenalantien opetuspisteessä.Opiskelijoita ammattistarttiryhmässäon kaksikymmentä; 12 tyttöäja 8 poikaa. Opiskelijoidenikäjakauma on 15–20-vuotta. <strong>Ammattistartti</strong>ryhmäänyleensä haetaanyhteishakutulosten tultuajulki kesä–heinäkuussa. Kaikkihakeneet opiskelijat haastatellaanja jokaisella haastatellulle pyritäänheti alusta lähtien rakentamaanopiskelijan tarpeita vastaava opiskelupolku.Osa opiskelijoista ohjataanvapaille opiskelupaikoillejo tässä vaiheessa. Ammattistartissaopiskelijalla on mahdollisuuskorottaa perusopetuksen arvosanoja,mutta opintojen pääpainoon ammatteihin, koulutuksiinja työelämään perehtymisessä. Jokaisellaopiskelijalla on henkilökohtainenopetussuunnitelma,joka räätälöidään opiskelijan tarpeitaja kiinnostuksia vastaavaksi.Seinäjoella ammattistarttiryhmäaloittaa opinnot syyskuussaja lukuvuosi päättyy toukokuussa.<strong>Ammattistartti</strong>vuoden aikanaopiskelijat tutustuvat jokaiseenSedun opetuspisteeseenSeinäjoella, Lapualla, Kurikassa,Ähtärissä, Kauhajoella, Jurvassaja Ilmajoella. Näin ollenKoulutuskeskus Sedun ammattistartin vetäjät Virpi Lammassaarija Elina Toivonen.jokaiselle opiskelijalle tulee käsityskoulutuskeskus Sedun laajastakoulutustarjonnasta omassamaakunnassa. Omia uravalintojahelpottaakseen opiskelijat tutustuvatammatteihin ja työelämäänmyös TET-harjoitteluiden muodossa.Ammattistartissa opiskelijoillaon mahdollisuus suorittaamyös ammatillisia oppiaineita,joita voidaan sitten hyväksi lukeaammatillisissa opinnoissa, jotkaovat jokaisen ammattistarttilaisentavoitteena starttivuoden jälkeen.Seinäjoella ollaan tyytyväisiäammattistartin olemassa oloon,sillä tarvetta ja kysyntää koulutukselleon ollut runsaasti. Edellisenvuoden ammattistarttilaisista(19), yhtä poikaa lukuunottamatta, jokaiselle löytyi opiskelupaikkaammattistartin päättymisenjälkeen, mikä oli erittäinrohkaiseva ja kannustava tulosammattistartin parissa työskenteleville.Jokaisen opiskelijan yksilölliseenohjaamiseen pyritäänSeinäjoella panostamaan jatkossakin.Seinäjoen ammattistarttiryhmässätoimii kaksi päätoimistatyöntekijää.Kokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 19

Kokemuksia ammattistartin kentältäTeksti Seinäjoen ammattistartinopiskelija HillaSyyskuussa Seinäjoen Koskenalanopetuspisteessä aloitti isoporukka ammattistarttilaisia.Suurin osa opiskelijoista valitsistartin, koska eivät vielä tienneetmitä haluaisivat opiskella. Osaoli jo aloittanut opiskelun toisessaoppilaitoksessa, mutta päättivätkuitenkin siirtyä miettimäänopiskeluja.Starttilaiset pääosin viihtyvätkoulussa, toiset enemmän jatoiset tietysti vähemmän. Vaikkaopiskelu ei sinänsä kiinnostaisikaan,niin kouluun tulee lähdettyäainakin koulukavereiden takia.Starttilaisilla on todella hyväryhmähenki ja rento meininki.Uusia ystäviä on moni saanut.<strong>Ammattistartti</strong>laisten tulevaisuuden haaveita.Useampi starttilainen kokee startissaopiskelusta olleen jo jotainhyötyä. Mahdollisuus numeroidenkorottamiseen ja tutustumiseteri oppilaitoksiin ovat olleethyviä juttuja. On myös kiinnostuttualoista, joita ei ole ennen tullutmiettineeksi. Tietoa ja käytännönkokemusta on saatu eri linjoistaopetuksen ja tutustumisviikonmyötä. Mahdollisuudet päästä toivomaansakouluun paranevat,kun on suorittanut ammattistartin.Huonoja puoli ammattistartissaon vaikea löytää. Ainoastaankoulupäivien pituus on aiheuttanutnurinaa. Perjantait ovat kuitenkinyleensä lyhyempiä, jos onehditty ajallaan käydä sovituissaoppilaitoksissa tutustumassa. Osaoppilaista kulkee pitkän matkankouluun, joten on varmasti kivaapäästä aiemmin koulusta viikonlopunviettoon.Epäilemättä paras asia opiskelijoistastartissa on se, että onsaanut tutustua uusiin ihmisiin.Kouluun on paljon mukavampaamennä, kun kaikki tulevat toimeenkeskenään. Opettajat ovatmyös olleet mukavia ja joustavia.Jos ei muualta saa oikeaa kannustusta,niin ainakin ammattistartinopettajilta! nJesse ja Miika tähyilevättulevaisuuteen...Metsäretkellä syksyllä 200820ammattistartti 1•09

Teksti Sosionomiharjoittelija Terhi Törnroos ja ammattistartti-opettaja Pirjo KannistoStarttaa – älä stoppaaVille Virtanenullakon purkutöissäKuva: Pirjo KannistoKokemuksia ammattistartin kentältäSyksyn ammattistarttikokemuksiaSalpauksestaKoulutuskeskus Salpauksen ammattistarttikäynnistyi tänä syksynäkolmannen kerran. Lahdenalueella koulutus on lisännytsuosiotaan vuosi vuodelta. Keväänja kesän haussa oli ennätysmäärähakijoita, kaikkiaan lähes160 nuorta haki opiskelupaikkaaammattistartista, kun vuottaaiemmin hakijoita oli alle 70.Opiskelijat valittiin koulutukseenhaastattelujen perusteella, ryhmiäkoottiin kolme ja yhteensä48 nuorta aloitti opiskelunsa elokuunpuolessa välissä.Alkusyksyn mittaan opiskelijatovat jo ehtineet muun muassakorottaa ruotsin numeroitaan,opiskella työturvallisuuttaja matematiikkaa, tutustua oppimistekniikoihinsekä harjoitellavuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.Lisäksi opiskelijoille on täsmentynytkoulutuksen tarkoitusja yksilöllisten koulutuspolkujenmahdollisuus. Seuraavaksi opinnoissaolikin vuorossa työelämääntutustuminen.Työelämään tutustuminen sekätyössä ja työstä oppiminenovat Salpauksen ammattistartissatärkeällä sijalla ja opiskelija voisuorittaa osan opinnoistaan työelämääntutustumalla yksilöllistentavoitteiden mukaisesti. Ensimmäisenjakson lopulla kaikki opiskelijatlähtivät kokeilemaan muutamaksiviikoksi työn tekemistävalitsemillaan aloilla. Kokemuksetolivat monipuolisia ja yllättävänpositiivisia – niin opiskelijoidenkuin työnantajienkin mielestä.Työtä ja työstä oppiitekemällä – opiskelijoidenkokemuksia työelämääntutustumisjaksoltaOli kirpeä syksysää ja aurinkopaistoi, kun kävimme katsomassaKoulutuskeskus Salpauksenammattistartti - opiskelijaryhmäärakennusliike Hollolan Morek-ammattistartti 1•09 21

Kokemuksia ammattistartin kentältäsen rakennustyömaalla Lahdenkeskustassa. Vastassamme oli viisiiloista ja toimeliaista nuortamiestä, jotka olivat työn touhussasiirtämässä purkujätettä siirtolavoille.Urakkana oli vanhankerrostalon toimistotilojen purkaminenja uusien asuinhuoneistojenrakentaminen niiden tilalle.Opiskelijat olivat pukeutuneet sinisiintyöhaalareihin ja keltaisiinkypäriin ja tuskin erottuivat työmaallatyöskentelevistä vanhemmistarakennusmiehistä. Ensivaikutelmaoli hyvä, opiskelijatkertoivat innokkaasti kokemuksistaan,ja vaikutti, että sinisethaalarit ja vastuu työstä olivatkasvattaneet ja ryhmäyttäneetnuoria miehiä nopeasti.Opiskelijat toimivat ryhmänä,jota ohjasivat rakennusalan ammattilaiset.Tunnelma työmaallaoli opiskelijoiden mielestä reiluKuva Risto RantanenSanna Tiuri maalaa ammattistarttiluokkaaja rento. Työtehtävät olivat opiskelijoillesopivia, ja he oppivatne nopeasti. Työpäivien pituusoli kuusi tuntia, ja opiskelijat olivatillalla oikeasta työstä oikeastiväsyneitä. Osa opiskelijoista olityömaalla runsaan kuukauden jakokemuksen kartuttua he saivattarjouksen jatkaa töitä, kun työtetenevät uuteen rakennusvaiheeseen.Opiskelijoiden ajatuksetrakennustöistä olivat hyvinmyönteisiä, vaikka kaikki eiväthaekaan alalle opiskelemaan.Joni, Ville ja Kalle kommentoivatkokemuksiaan jaksonjälkeen seuraavasti:Hyviä ja huonoja puolia?++Hyviä puolia olivat ruokailuYlämummossa, ja se, ettätyö oli rentoa. Työ rakennustyömaallavoittaa aina koulun.Hommat olivat monipuolisia.++Hyvä puoli oli se, että saimmeruokailla Ylämummossa.++Hyviä puolia olivat, että töissäoli paljon kavereita ja työpäivätolivat kuusituntisia. Työ eiollut liian raskasta ja tykkäsinolla. Ohjausta oli myös hyvin.-- Huonoja puolia työssä olivat,että työ oli välillä rankkaa jataukoja oli liian vähän.-- Huonona puolena oli se, ettätyö oli likaista ja pölyistä.--Huono puoli työssä oli, ettähommia oli paljon ja välillä eijaksanut tehdä.Mitä opit?++Sain työkokemustarakennustöistä.++Opin rakennustöistä.++Opin käyttämään erilaisialaitteita, mm. tavarahissiä.Vertaa oppimistasi kouluun• Harjoittelussa ei ollut kirjallisiatehtäviä. Työympäristö olimyös erilainen, mm. taukoja22ammattistartti 1•09

oli vähemmän ja niitä oli kunhommat oli saatu tehtyä.• Mielestäni koulussa oppiienemmän.• Koulussa ei voi oppia käytännönrakennushommia.Mikä oli onnistuneintaTET:n aikana?++Saimme töissä paljon aikaanja oman työn tuloksen näki.++Kaikki meni hyvin ja saimmepaljon aikaan.++Onnistuneinta TET:n aikanaoli kun saimme ilmaisenruoan.Voisitko kuvitellatyöskenteleväsirakennusalalla?• En välttämättä rakennusalalla,mutta LVI-ala kiinnostaisi.• Voisin kuvitella työskenteleväni,mutta autoala kiinnostaakuitenkin enemmän.• Voisin kuvitella työskenteleväni,koska rakennustyömaallaoli hauskaa.mista. Hajotimme seiniä yms.• Töissä sai tehdä kaikenlaistamm. purkamista jalapioimista.Seuraava harjoittelupaikka?• Voisin mennä putkihommiinisäni firmaan.• Voisin mennä samaan paikkaan.Keväällä työmaalla onmuuraus- yms. hommia.• Seuraavassa harjoittelussa voisinmennä samaan paikkaan.• Tapasimme myös opiskelijoidentyönjohtajan Teppo Majalanrakennusliike HollolanMoreksesta.Teppo Majalan kommentittyöelämän tutustujistaolivat hyvin kannustavia:• Kaiken kaikkiaan opiskelijoidentyöelämään tutustumisjaksooli positiivinen kokemus,koska opiskelijoiden motivaatiooli hyvä ja uskonkin, ettäsen anti oli kummallekin osapuolelletodella antoisa. Hyviäpuolia TET- jaksossa olise, että rekrytointiprosessi olijoustava ja siihen liittyviä paperitöitäoli vähän. Opiskelijatolivat hyvin luotettavia jainnokkaita. Työelämässä onmahdollisuus oppia paljonmonipuolisemmin kuin koulussa.Työharjoittelut ovat erittäintärkeitä juuri oppimisenkannalta.Onko työelämän ja koulujenyhteistyö tarpeellista jaminkälaista se voisi olla?On tarpeellista, mutta harva yrittäjäsiitä kuitenkaan tietää. Nuoretnäkevät harjoittelussa millaistasiellä on, ja se voi innostaajatkossa opiskelemaan motivoituneemmin.nKokemuksia ammattistartin kentältäMillainen TET-paikkaoli kokemuksena?++Paikka oli hyvä, en aikaisemminole ollut rakennustyömaalla.Näki millaista rakennustyössäon.++Tykkäsin TET-paikastani.Työntekijät olivat mukaviaja tekivät meidän kanssahommia.++Homma oli mukavaa ja sitäsai tehdä kavereiden kanssa.Millaisia työtehtäviäsinulla oli?• Tein purkuhommia sekä veinpurkuromua hissiin.• Tein kivi- ja puujätteen purka-Tunnelma ammattistartilla on rento, toteavat Ville Virtanen ja Jonne Virtanenammattistartti 1•09 23

Kokemuksia ammattistartin kentältäPaavo Mikkonen vakuuttaakapellimestari Riku Huhtasalolleolevansa musiikin suhteenmelkein kaikkiruokainen.Teksti & kuvat Päivi LeppilahtiPaavo haaveilee musiikistaammattiaMusiikista tulee minulleammatti. Tätä mieltä onkankaanpääläinen PaavoMikkonen. Pianoa, kitaraa jabassoa soittava nuorimies opiskeleeammattistarttiluokalla Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutissa.<strong>Ammattistartti</strong>luokka tarjoaahänelle mahdollisuuden korottaayläasteen päättötodistuksennumeroita.- En ollut yläasteella parhaimmillani.Havahduin vasta yhdeksännelläluokalla lukemaanja sen ansiosta sain parannettuanumeroa parissa aineessa, muttakiri ei aivan riittänyt.Soitinrakennus kiinnostaaPaavo Mikkonen haki yläasteenjälkeen yhteishaussa Ikaalistenkäsi- ja taideteollisuusoppilaitokseensoitinrakennuslinjalle.- Olisin halunnut soitinrakennuslinjalle,koska haaveilen musiikistaitselleni ammattia. Sinnehaki 60 opiskelijaa, joista 11pääsi sisään.Olin jonossa 16. ja se jäi kaivelemaan,koska opiskelemaan pääsyoli niin pienestä kiinni.Paavo Mikkonen myöntää, ettäilman opiskelupaikkaa jääminentuli pienoisena yllätyksenä.Vähän yli seiskan keskiarvollahän kuvitteli yhteishaussa saavansajatko-opiskelupaikan.Hän miettii mitä muuta voisitehdä, jos soitinrakennuslinjanovet eivät aukene.- Yhtenä vaihtoehtona onlääkärin ammatti, mutta sii-24ammattistartti 1•09

<strong>Ammattistartti</strong> tarjoaa uuden mahdollisuudenPohjois-Satakunnan ammatti-instituutinammattistartinopettaja Kaisa Kallio oninnostunut pienen ryhmän vetovastuusta.Uuden aloittaminen onaina haasteellista, mutta nykyisentyön aloittamista helpotti se, ettähän tunsi suurimman osan opiskelijoistajo etukäteen. Hän toimiedellisenä vuonna KankaanpäässäPohjanlinnan koulun opinto-ohjaajanaja oppi sitä kautta tuntemaanosan yhdeksäsluokkalaisista.- <strong>Ammattistartti</strong>luokan kuvittelisiolevan poikavoittoinen, muttaennakkokäsitykset eivät pidäaina paikkansa. Pohjois-Satakunnanammatti-instituutissa tilanneon päinvastoin, sillä ryhmän 12oppilaasta enemmistö on tyttöjä.Alunperin ammattistarttiryhmäoli hiukan suurempi, muttakolme nuorta pääsi syksyn kuluessaopiskelemaan ammattiin,kun linjoilta vapautui paikkoja.Pohjois-Satakunnan ammattiinstituutinammattistarttiryhmänvetäjä Kaisa Kallio on iloinen, ettäosalla opiskelijoita on valtavamotivaatio korottaa numeroitaan.- <strong>Ammattistartti</strong>luokalla opiskelevienoppilaiden joukko on hyvinerilainen ja eritasoinen lähtökohdiltaan.Osa on miettinyt hyvintarkkaan, mikä heitä kiinnostaaja mihin he tähtäävät ja heillä onmyös valtava motivaatio korottaanumeroitaan saavuttaakseen tavoitteensa.Sen sijaan joidenkinnuorten opiskeluinnostuksessaon parantamisen varaa.Kokemuksia ammattistartin kentältähen minulla ei ole mitään mahdollisuuksia,koska en tykkäämatematiikasta. Sen sijaan haluankäydä katsomassa Porin ammattiopistossa,mitä lähihoitajanopinnot pitävät sisällään.Tavoitteena korottaanumeroitaPohjois-Satakunnan ammatti-instituutinammattistarttiluokka tulihänelle kuin tilauksesta, koskahän ei halunnut jäädä vainkotiin odottelemaan seuraavaaopiskelumahdollisuutta.- Yläasteella jo puhuttiin ammattistartista,joka on tavallaankuin kymppiluokka. Kynnys hakeasinne oli aika korkea, koskayläasteella vielä ajattelin, että sinnemenevät kaikki ne, jotka eivätminnekään muualle pääse. Enajatellut, että se saattaisi olla oikeapaikka korottaa myös numeroita.<strong>Ammattistartti</strong>luokalla käydäänläpi osittain yläasteen yhdeksännenluokan asioita. Lukujärjestyssisältää muun muassaenglantia, ruotsia, äidinkieltä jamatematiikkaa.- Tavoitteenani on korottaaenglannin kielen arvosanaaja uskon sen onnistuvan melkovaivattomasti. Yritän korottaamyös ruotsin kielen ja äidinkielenarvosanoja.Sotilassoittokunnassarento meininkiOppilaille tarjoutuu mahdollisuustutustua myös eri ammatteihinja oppilaitoksiin. PaavoMikkonen halusi tutustua Satakunnansotilassoittokunnan toimintaanja sen kapellimestariRiku Huhtasalo näytti toiveelleheti vihreää valoa.Riku Huhtasalo kertoo, ettäsotilassoittokunnassa on ollut aikaisemminkintyöelämään tutustujia,mutta Paavo Mikkonen onensimmäinen, joka on soittokunnanmukana kaksi viikkoa. Ensimmäiselläviikolla hän seurasisoittokunnan harjoituksia ”kuunteluoppilaana”,mutta toisella tutustumisjaksollahän pääsi mukaansoittamaan.- Sotilassoittokunnassa onrento meininki ja he ovat ottaneetminut hienosti vastaan. Harjoitustentauolla olemme käyneetsotilaskodissa munkkikahvilla. nammattistartti 1•09 25

Kokemuksia ammattistartin kentältäKaisa Kallio muistuttaa, että ammattistarttion yksi keino korottaayläasteen päästötodistuksennumeroita. Vuosi tarjoaa myösmahdollisuuden miettiä uravalintaansa,sillä läheskään kaikilla eiole vielä yläasteella selvillä, miksihe haluavat isona.Pohjois-Satakunnan ammattiinstituutissaammattistartti ei jääpelkäksi kokeiluksi, mikäli tulijoitariittää myös ensi syksynä. n<strong>Ammattistartti</strong>logoPääsin ammattistartille, kun ensaanut muuta opiskelupaikkaamistään muualta. Aluksi pyrinhakemaan rakennusalalle, muttapisteeni eivät riittäneet, jotenhain tekvalle ja kympille. Kunsain tietää, että en päässyt kympille,niin en tiennyt, mitä teen.Onnekseni minulle soitettiin ammattistartiltaja kysyttiin, haluankotulla opiskelemaan. VastasinFakta ammattistartti• Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutin ammattistarttialoitti syksyllä 2008.• Linjalla on 12 opiskelijaa.• Oppilailla yhteisiä aineita: englanti, ruotsi, äidinkieli,matematiikka, tietotekniikka, liikunta ja terveystieto.• Opiskelu sisältää myös urasuunnittelua, arkielämäntaitojen opettelua,• opiskelu- ja työelämän valmiuksia sekä eriammatteihin, kouluihin ja työelämään tutustumista.myönteisesti. <strong>Ammattistartti</strong> onomalla tavallaan mukava paikkaopiskella. Ei ole vain joka viikkostapenkillä istumista ja pänttäämistä.Opiskelu sujuu paljonmukavammin, kun joka toinenviikko on pajaa ja joka toinenkoulua. Pajalla on mukava olla,kun tekee esimerkiksi rahiatai tyynyä ja sen sellaista. Meidänluokan paja on ompelupaja,joka on myös mukava, muttamukavampi olisi ollut vaikkapapuutyöpaja. Kun itse hain rakennusalalle,niin se olisi paljonhyödyllisempi minulle. Tämä onhyödyllinen paikka, jos olet hakemassaammattikouluun, sillätäällä voi nostaa hyvin ammatteihintarvittavien aineiden arvosanoja.Koulupäivät kyllä tuntuvatjoskus hieman pitkiltä, kunkoko vuosi on joka päivä klo9–15. Pajalla myös harjoitetaanäidinkieltä kirjoittamalla portfoliotatöistä, joita on tehnyt.Kirjoitukseni mukana on ammattistartinlogo. Sen idea tulinluokan nimestä. Kun luokan nimion ammattistartti, niin mieleenituli heti ruutulippu. Ainakintämän vuoden käytämme ruutulippuaryhmämme logona. nJani SalminenammattistarttiopiskelijaVantaan ammattiopistoVaria26ammattistartti 1•09

Kuulumisia Ranuanammattistartilta:Ranuan ammattistarttiohjaajan mietteitäLapin ammattiopiston kolmesta ammattistarttiryhmästä yksi toimii nyt lukuvuonna2008−2009 toista vuotta Ranualla. Viime vuoden kokemukset olivat hyviä, ja opiskelijoistakaikki löysivät paikkansa startin jälkeen, suurin osa ammatillisessa koulutuksessaja yksi työelämässä. Tänä lukuvuonna ryhmässä on 14 opiskelijaa, joista kaksi on keskeyttänytlukion ja kaksi ammattiopinnot. Yksi opiskelijoista siirtyi joustavan perusopetuksenkautta ammattistartille syyskuussa ja muut olivat hakeutuneet koulutukseen suoraanperuskoulusta.Pienellä paikkakunnalla yhteistyö kunnan kanssa sujuu joustavasti, ja saamme käyttääkunnan palveluja hyödyksemme. Puolet opiskelijoista asuu kaukana kirkonkylästä, muttahe saavat käyttää koulukyyditystä, ja Ranuan kunta maksaa heidän omavastuuosuutensakoulukuljetuksista, samoin kuin se tekee lukiolaistenkin osalta. Kaiken paperityön hoitaalukion kanslisti. Kouluterveydenhoitajan, psykologin, lääkärin ja hammashoidon palvelutjärjestyvät myös omassa kunnassa.Työharjoittelupaikkojen löytäminen tuottaa jonkin verran vaikeuksia, koska meillä eijuuri ole esimerkiksi teollisuusyrityksiä ja muitakin yrityksiä on vähän. Jotta harjoittelupaikkojenlöytäminen helpottuisi, teemme opiskelijoiden kanssa tällä hetkellä yläasteenja lukion opinto-ohjaajan opastuksella Pedanettiin TET-toria. Torille keräämme kaikki ranualaisetyritykset, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan peruskoulun TET-harjoittelijoita,joustavan perusopetuksen työpaikkaoppijoita sekä ammattistartin työharjoittelijoita.Näin toisen jakson loppupuolella tiimityöskentely alkaa sujua ja vuorovaikutus opiskelijoidenvälillä on jo luontevaa. Yhteistyö toimii koulutuskokeilujen ja työharjoittelupaikkojensuunnittelussa. Ideoita syntyy yhdessä pohtimalla ja toisten kokemuksia kuuntelemalla.Urasuunnitteluunkin saa toisilta tukea ja kannustusta. Ryhmän hyvä henki ontärkeää, koska se tekee opiskelusta hauskempaa ja huumorikin pääsee kukkimaan…Kokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 27

Kokemuksia ammattistartin kentältäOlen 16-vuotias ja opiskelen Ranuan ammattistartilla. Hain pelkästään ammattistarttiin,koska en ollut täysin varma, mille alalle halusin. Täällä olen saanut lisää tietoa minuakiinnostavista aloista, ja olen täysin varma, minne haen seuraavaksi. Haen maataloudenperustutkintoon ja sen jälkeen pieneläinhoitajan koulutukseen Tervolaan. Myöhemminaion suorittaa seminologin ammattitutkinnon.Meillä oli kolmen viikon työharjoittelu lokakuussa, ja kaksi ensimmäistä viikkoa olinRanuan Halpahallissa harjoittelemassa. Viimeisen viikon olin omalla kotitilallamme jatykkäsin oikein paljon työskentelystä. Töihin kuului eläinten ruokinta, lannanluonti jalypsäminen. Olisi ollut kiva, jos olisin mennyt jonnekin toiselletilalle harjoitteluun, sillä tila on tuttu ja olen ollut sielläpaljon töissä. Joulukuun kolme ensimmäistä viikkoa ontaas työharjoittelua ja ensimmäisen viikon vietän Tervolassatutustuen niihin koulutuksiin, mitä siellä on. Kaksi muutaviikkoa olen Ranuan Eläinpuistossa harjoittelemassa.Aionkin tutustua mahdollisimman paljon sellaisiin ammatteihin,joissa ollaan tekemisissä eläinten kanssa. Josmahdollista, jatkan työskentelyä kotitilalla ja laajennantilan sen kokoiseksi, että siellä riittää töitä.OpiskelijaMinä tulin tänne ammattistarttiin siksi, kun minulla ei ollutmuita vaihtoehtoja, koska en tiennyt mihin ammattiinhaluan. Olen tyytyväinen päätökseeni, kun täällä onollut hauskaa. Minun ammattivalinta on muuttunut aikalailla. Ensin ajattelin lukea vaatesuunnittelijaksi, muttaenpä enää. Ei minua enää kiinnosta vaatesuunnittelu.Tällä hetkellä ammattivaihtoehtoina ovat eläintenhoitajaja lähihoitaja. Aion suunata eläintenhoitajan ammattiin.Se kiinnostaa minua eniten.Minä olin työharjoittelussa kolme viikkoa Ranuaneläinpuistossa eläintenhoitajan mukana. Tykkäsinkauheasti olla siellä. Siellä oli mukavia ja ystävällisiätyöntekijöitä. Työtehtävät olivat juuri sopivia jamielenkiintoisia.Meillä ammattistarttilaisilla on työharjoittelu joulukuun alussa. Minä olenmenossa yhdeksi viikoksi Tervolaan tutustumaan Louen maatalousoppilaitokseen. Kahdeksiviikoksi menen Rantakodille tekemään lähihoitajan työtä vanhuksien parissa. Siinä saan kokeaja nähdä minkälaista on lähihoitajan työ vanhusten kanssa.Minä harrastan kansantanssia. Tykkään käydä lenkillä ja kuntosalilla, mutta se on jäänytvähän vähäiseksi, koska olen innostunut käyttämään yhden pariskunnan koiria lenkillä toisenammattistarttilaisen kanssa.Niina, 16 vuotta28ammattistartti 1•09

Nimeni on Sanna, olen 17-vuotias jakäyn Ranuan ammattistarttia. Aloitin16-vuotiaana lukion Tampereella jamuutettuani Ranualle kesällä 2008 jatkoinRanuan lukiossa. Terveydentilani vuoksipäätin, että jätän lukion ja vaihdan ammattistarttiin.Siirtyminen kävi hankaluuksitta, sillä aloin melkein heti tutustuauusiin luokkalaisiini. Opiskelu on ollut mukavaa, ei liian yksitoikkoista taipaineenalaista. Erilaiset retket luontoon, Rovaniemelle ja tutustumiskäynnit työpaikoillaovat olleet miellyttäviä virkistyksiä.Syksyllä meillä oli kolme viikkoa kestävä TOP (työharjoittelujakso), ja siitä oliminulle erityisen paljon hyötyä. Minua kiinnosti hotellivirkailijan ammatti, ja meninHotelli Ilveslinnaan harjoitteluun. Hoksasin siellä kuitenkin, että hotelli- ja ravintola-alaei sovi minulle diabeteksesta johtuvien hermostosairauksien vuoksi.Liiallinen seisominen rasittaa jalkojani siinä määrin, etten pystyisi hoitamaan työtänipitemmän päälle. Toinen ala, joka on minulla aina ollut vahva kiinnostuksenkohde, on matkailupuoli. Suunnitteilla on, että lähden kolmeksi viikoksi tutustumaanPudasjärven matkailualan kouluun, jotta saisin kuvan opiskelusta ja alasta itsestään.Myös koruartesaanin ja kosmetologin ammatit kiinnostavat.Ammattistartista on ollut minulle hyötyä, vaikka minulla on ollut aikaisemminkinmäärätietoiset suunnitelmat elämälleni. Nyt osaan harkita minua kiinnostaviaaloja realistisemmin; huomioon täytyy ottaa työllistymismahdollisuudet kyseiselläalalla ja palkkaus sekä minulla henkilökohtaisesti terveys (diabetes). <strong>Ammattistartti</strong>on myös tavallaan ollut minulle hengähdystauko,kun viime vuonna lukio kävi niinrankaksi.Se on antanut minulle valmiudet aloittaaoman elämän rakentamisen, enkä kadu, ettäpäädyin ammattistartille.Kokemuksia ammattistartin kentältäSanna Niemeläammattistartti 1•09 29

Kokemuksia ammattistartin kentältäTeksti Kimmo SiuruainenAmmattina muusikkoMusapäivä Rovaniemellä 29.10.2008Syksyllä koulun alkaessaopiskelijoihin tutustuessammehuomasimmetyöparini Johanna Keräsenkanssa, että ryhmässämme onsuuri määrä musiikista kiinnostuneitanuoria. Joukossa on vakavastimuusikon uraa ammatikseenharkitsevia sekä musiikkiaenemmän tai vähemmän tosissaanharrastavia. Lapin ammattiopistossaei musiikkialankoulutusta järjestetä, mutta halusimmetarjota alasta tietoaopiskelijoillemme.Otin yhteyttä musiikkialallatyöskentelevään Ville ”Hammasharja”Siuruaiseen ja tiedustelinhäneltä mahdollisuuttaauttaa asiassa. Ville innostuikinasiasta kovasti ja rupesimme yhteistyössäkehittelemään koulullemmeMusapäivää. Suunnittelunalkutaipaleella Ville ilmoittisaaneensa työparikseen musiikkibisneksessävahvasti mukanatoimivan Hank Mannion. Hankja Ville ovat molemmat rumpaleita,jotka ovat työllistäneet itsensämuusikkoina 2000- luvunalusta lähtien soittamalla kei-koilla ja studioissa useiden bändiensekä artistien kanssa (mm:Dingo, Monday, Agnes, Blake,Kristian Meurmann, Telaketju,Jaarli Padington, May´aPaakkari…). Yhteensä kaveruksetovat tehneet yli 2 000 keikkaaja soittaneet tai tuottaneetkymmeniä levyjä.Johannan kanssa mietimmekoululla Musapäivän sisältöä japäädyimme ratkaisuun, jossa Villeja Hank päättävät päivän ku-lusta. Muutamia toiveita listasimmeheille päivän sisältöönliittyen, mutta opetusmenetelmiinemme puuttuneet:• Miten pääsee muusikoksi?• Muusikon arki, mitä se on?• Asepalvelus soittokunnassa30ammattistartti 1•09

Näiden toiveiden ja yhteistenkeskusteluidemme pohjalta Villeja Hank valmistelivat meille kokopäivän esityksen muusikonammatista.Musapäivänä markkinoituesitys pidettiin 29.10. koulummeliikuntasalissa. Hankin ja Villenesittäydyttyä he aloittivat erittäinkattavan ja laajan muusikonammattia käsittelevän kokonaisuudenesittämisen. Esityksessäkäytiin läpi erilaisia tapoja päästämuusikoksi Villen kertoessaoman tiensä muusikoksi ja Hankinkertoessa omansa. Ville kertoiopiskelleensa itselleen myös”oikean ammatin”, maalarin ammatin.Rumpujen soittaminen olivielä tässä vaiheessa Villelle harrastus.Rumpujen soitto jatkuiVillellä ja keikkarintamalla riittivilskettä. Rumpujen soiton opettamisessariitti myös kysyntää,mutta soitonopettajan hommistahän luopui aloittaessaan opinnotammattikorkeakoulussa huonekalujenentisöimisessä. Jossakinvaiheessa Ville huomasi pystyvänsäansaitsemaan elantonsamusiikilla ja ajautui asumaanHelsinkiin. ”Opinnot valmistuivataikanaan, mutta vielä en ole huonekalujenentisöintialalle ehtinythakeutumaan. Nyt tehdään täysillätöitä musiikkibisneksessä”, Villekertoi oppilaille.Hankin tie muusikoksi on ollutvarsin toisenlainen. Jo nuorenaHank oli päättänyt uravalinnastaanmusiikin parissatähdäten vain ja ainoastaan musiikkialalle.Kesätöistä saamansarahat hän käytti yksityistuntienrahoittamiseen parhaidenrumpaleiden opissa ja opiskelupaikkaalan oppilaitoksissa häämöttimielessä. Useiden yritystenjälkeen paikka Kuopion Pop& Jazz Konservatoriossa varmistuija opinnot alkoivat. Useidenvuosien opinnot musiikkialallaovat loppusuoralla, ja Hankon jo vakiinnuttanut paikkansamusatouhuissa. ”Vankka uskoomiin kykyihin sekä kova työon tuotti lopulta tulosta”, Hanktotesi lopuksi.Musapäivän tarkoituksena olisaada musiikista kiinnostuneetmiettimään itselleen sopivintavaihtoehtoa muusikoksi pääsemiseksi.Onko järkevää laittaakaikki yhden kortin varaanja keskittyä täysipäiväisesti musiikkiinvai onko muiden alojenopiskeleminen este tiellä muusikonammattiin? Se jäi jokaisenhenkilökohtaisesti mietittäväksi,kummastakin tavasta saimmekuulla hyvän esimerkin. nKokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 31

Kokemuksia ammattistartin kentältäTeksti & kuva Johanna KeränenYhteistyö pelittääKoulutusaloihin tutustuminentoimii ja opiskelijat saavatvahvistusta uravalinnoilleen32ammattistartti 1•09

<strong>Ammattistartti</strong>laisia ohjataanhenkilökohtaisesti eri työnteon vaiheissa. Tärkeää on,että ohjauksen suunnittelussatehdään tiiviistä yhteistyötäalojen opettajien kanssa,toteavat Mauno Ylioja (vas.)ja Juha Nikkinen.<strong>Ammattistartti</strong>lainenperehtyytyöelämään,ammatteihinja koulutuksiin työharjoittelemallajokopaikallisissa yrityksissätai Lapinammattiopiston erikoulutusaloilla. Kokemuksemmemukaan työpaikoillaopiskelija oppii parhaitentyöelämän pelisääntöjä ja pääseenäkemään kyseisen ammatin hyvätja huonot puolet todellisissatyötilanteissa. Koulutusalavalintojenselkiyttämiseksi ammattistarttilaisenon kuitenkin hyvä perehtyämyös monialaisesti Lapin ammattiopistoneri aloille. Näin ollenhän saa runsaasti tietoa perustutkinnostaja pääsee näkemään, mitäopiskelijat tekevät käytännöntyöskentelyä vaativissa oppimisympäristöissä.Otimme tarkemminselvää, millaisia kokemuksia opettajillaon yhteistyöstä ammattistartinkanssa. Haastateltavinammeolivat Lapin ammattiopiston tekniikanalan opettajat Juha Nikkinenja Mauno Ylioja.Nikkinen työskentelee talonrakentajienperustutkinnon opettajanaja Ylioja puolestaan talotekniikanperustutkinnon opettajana.Molempien kokemukset ammattistarttilaisistaovat olleet pelkästäänpositiivisia. Nikkisen mukaanopiskelijat ovat olleet motivoituneitaja saaneet todellisen kuvanrakennusalan töistä. Opiskelijoillaon mahdollisuus työskennelläomakotityömaalla timpurin töissä,ja muiden alan opiskelijoidenmukana. Yleensä toiset opiskelijatovat 2-vuosikurssilaisia.Vaihtoehtoisesti opiskelijat voivatmyös tutustua rakennusosastonhallissa 1-vuosikurssilaistenopiskelijoiden opetukseen. Jokaisellaopiskelijalla on omat mielikuvatomasta tulevaisuudestaan,ja opettajat pyrkivät sen mukaanohjaamaan opiskelijan toimintaaja oppimista eteenpäin. <strong>Ammattistartti</strong>laisilletodellisiin erialojen töihin tutustuminen luoaidon vahvistuksen omiin ajatuksiintulevasta urasta. Oppilaanohjaus on tällä tavoin järjestettyerinomaisesti, toteaa Nikkinen.Kehittämisideoiden suhteen Nikkinenkorostaakin, että joka alallaolisi hyvä olla yhteistyökumppani,joka keskittyisi pelkästäänammattistarttilaisten opastamiseenja kertoisi kyseisten työtoimintojenmerkityksestä.Yliojan mukaan ammattistarttilaistentavoitteena tutustumisjaksonaikana on oppia alasta itsetyön välityksellä. Tekniikan aloistaopiskelijoita kiinnostavat enitenhienomekaniikka, auto, lvi jarakennus. <strong>Ammattistartti</strong>laista ohjataanhenkilökohtaisesti työnteoneri vaiheissa, ja siinä mukanaovat sekä opettaja että alan opiskelijat.Tärkeää on, että ammattistarttilaisenohjauksessa ja tutustumisjaksonsuunnittelussa tehdääntiivistä yhteistyötä alojen opettajienkanssa, toteaa Ylioja. Hyvänämottona onkin ”Yritetään yhdessä”.Viimevuotiset ammattistarttilaisetovat kiinnittyneet hyvin erialoille, ja Yliojan opiskelijaryhmässäheitä on peräti viisi. nKokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 33

Kokemuksia ammattistartin kentältäJoustaviaopinpolkujaja onnistuneitasiirtymiäAmmattiYhteistyöElämänhallintaTyöelämään tutustuminenNoin puolitoista vuottakestäneen seurantaselvityksentuloksetosoittavat, että suurella osallaammattistarttiin tähän mennessäosallistuneista nuorista opinpolkujatkui heille henkilökohtaisestisopivimmalla tavalla. Esimerkiksilukuvuoden 2007–2008 noin tuhannestastarttilaisesta yli 700:lleoli auennut suunnitelmallinenoma tie eteenpäin. Tämä loistavatulos kertoo siitä, että ammattistarttion löytänyt paikkansa yhtenätoimivana ja tarpeellisena nivelvaiheenkäytänteenä. Vaikkavaltaosa oli lukuvuoden 2007–2008 jälkeen siirtynyt ammatilliseenperuskoulutukseen, jatkoiosa opintojaan jossain muussakoulumuodossa, oppisopimuksenpiirissä tai työelämässä.Saamieni runsaiden hyvien tulostenohella, joita esittelen artikkelinloppupuolella, nousi esiinmyös eräitä jatkohaasteita. Neliittyvät useimmiten ammattistartinulkopuolisiin tekijöihin eivätkäole kenenkään yksin ratkaistavissa.Tarvitaan moniammatillistaasiantuntijuutta ja eri toimijoidenyhteistyötä, jotta haasteet muuttuvatvahvuuksiksi. Tässä yhteistyössäjohdolla ja koko muullahenkilöstöllä on merkittävä rooli.Ensimmäinen haaste liittyyopiskelijoiden elämänhallintaan.Koska tyypillistä starttilaistaei ole olemassa, vaihtelevattästä johtuen myös opiskelijoidenelämänhallinnan kysymyksetja niiden ratkaisut, joihin on34ammattistartti 1•09

ammattistartissa todella panostettu.Koulu ei kuitenkaan pysty eikäse edes voi ottaa päävastuutanuorten elämänhallinnasta. Osavastuusta kuuluu kodeille ja osaaiempiin oppimisympäristöihintai yhteiskunnalle. Koulun kannaltahyvin järjestetty, monipuolinenja kiinteästi ammattistarttiinliittyvä opiskelijahuolto on ratkaisevantärkeä elämänhallinnankysymyksiä ratkottaessa.Toinen ja ehkä kaikkein suurinhaaste on kokeilujen liittäminenolennaiseksi osaksi kokooppilaitoksen toimintaa. Organisatorisetmallit näyttävät vielähakevan muotoaan ja pysyvämpienstrategioiden kehittyminenon keskeneräistä hyvistä verkostoistahuolimatta. Mallien ja strategioidenvakiinnuttamiseen meneeluonnollisesti aikaa, muttasuunnitelmallisuus sekä johdonja muun henkilöstön entistä tiiviimpikytkeminen mukaan ammattistartintoimintaan auttavathaasteen voittamisessa. Eräs yksittäinentärkeä tekijä liittyy koulutuspaikkojenmäärään. Niitä eiaina ole tarjolla, vaikka opiskelijaolisi kaikin puolin valmis siirtymääneteenpäin omalla opinpolullaan.Koulutuspaikkojenkysynnän ja tarjonnan tasapainoon varmasti yksi kokeilun keskeisistäratkaistavista asioista.Kolmas suurempi haaste onsellainen yksilöllisten opinpolkujentoteuttaminen, joka ottaa samallahuomioon oppilaitoksenyleiset käytänteet ja normaalit rajoitukset.Ammattistartin henkilöstöei saisi uupua, vaan sen tulisivoida tukeutua koko organisaationkäytänteisiin ja sääntöihin.Tähän haasteeseen vastaamiseenliittyvät muun muassa harjoittelijoidenja apuhenkilöstön käyttösekä useamman ammattistarttiryhmäntoimiminen rinnakkaintoinen toistaan tukien.Neljäs haaste liittyy työelämääntutustumiseen ja työharjoitteluun.Ammattistartin työelämääntutustumisen sisällöt jatavat hakevat vielä uomaansa.Tämä on tietenkin yhteydessämitä suurimmassa määrin muihinhaasteisiin ja erityisesti opiskelijoidenheterogeenisuuteen, koskaerilaiset opiskelijat tarvitsevaterilaisia toteutuksia.<strong>Ammattistartti</strong> on tullut jäädäkseen.Ohjaavan ja valmistavankoulutuskokeilun useista myönteisistävaikutuksista voidaanpoimia hyviä esimerkkejä. Opiskelijatkokevat oman ryhmänsäelämäänsä tukevana paikkana jayhteisönä, jonne on helppo tullaja jossa on hyvä toimia. Ammattiopettajiltasaadun palautteenperusteella starttilaiset ovatkoulutukseen päästyään sitoutuneitaalaansa ja opiskeluihinsa.Kokeiluissa tehdään tiivistä ja hyvääyhteistyötä. Niitä vetävät kokeneet,pätevät, motivoituneet jasitoutuneet ammattilaiset. Nuoretsaavat paljon lisää itseluottamusta,ja monet haittaavat ongelmatalkavat vähetä kuten poissaolotja myöhästelyt. Osaamiseenja opintoihin jääneiden aukkojenpaikkaaminen on mahdollista.Sanalla sanoen: ammattistarttion turvallinen kasvun paikka,jonka hyvät vaikutukset näkyvät,vaikkakin usein viiveellä ja vastastarttikauden jälkeen. nDosentti, KTAini-Kristiina JäppinenKoulutuksen tutkimuslaitosJyväskylän yliopistoKokemuksia ammattistartin kentältäammattistartti 1•09 35

<strong>Ammattistartti</strong> ”pähkinänkuoressa”Tavoitteena on, että ammattistartin jälkeen jokaisellaopiskelijalla on opintoihin tai työhön siirtymisen suunnitelma!Tekniikan ja liikenteen ala – 26 perustutkintoaLuonnontieteiden ala – 1 perustutkintoYhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala – 1 perustutkintoLuonnonvara- ja ympäristöala – 6 perustutkintoaMikä ammattistartti on?• Ammatilliseen peruskoulutukseenohjaava ja valmistava koulutus, 20 –40 ov• Opintoihin voi kuulua:-- Työelämään, ammatteihin jakoulutukseen perehtymistä-- Opiskelu- ja elämäntaitojen hallintaa-- Ammatillisia opintoja ja työssäoppimista-- Lähtötason perustietojen täydentämistäKulttuuriala – 6 perustutkintoaSosiaali-, terveys- ja liikunta-ala – 6 perustutkintoa• Monipuolisia ja työvaltaisia opiskelumenetelmiä• Monenlaisia tukipalveluja ja runsaasti ohjausta• Opinnot suunnitellaan kullekin opiskelijallehenkilökohtaisesti• Ammattistartilta voi mahdollisesti siirtyä keskensuorittamaan ammatillista tutkintoa• Yhteishaussa saa 3 lisäpistettäkoulutuksen suorittamisestaMatkailu-, ravitsemis- ja talousala – 5 perustutkintoaHumanistinen ja kasvatusala – 3 perustutkintoaKatso lisää :Ammattistartista: www.edu.fi/ammatillinen/ammattistarttiKoulutusaloista ja ammateista: www.ammatillinenkoulutus.com,www.koulutusnetti.fi, www.ammattinetti.fi