13.07.2015 Views

tutkielma.pdf, 350 kB - Helsinki.fi

tutkielma.pdf, 350 kB - Helsinki.fi

tutkielma.pdf, 350 kB - Helsinki.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

säädetään keinotekoinen nollataso. Seurataan seuraavaksi piirin napajännitettä U(t) jajännitehäviötä käämissä U 2 (t) kytkentänemon kanavilla 1 ja 2. Siksi kytketään potentiometriinpiste S, kanavaan 1 piste P ja kanavaan 2 piste Q.Oskilloskoopilla jännitteet voidaan mitata seuraavasti: Määritetään ensin jännitehäviötU 1 (t) ja U 2 (t) kytkemällä piste Q oskilloskoopin maadoituskohtioon, piste P kanavaan1 ja S kanavaan 2. Käännetään kanavan 2 napaisuus. Piirretään jännitehäviöidensumma U 1 (t) + U 2 (t) oskilloskoopin kuvaruudulle ja jäljennetään kuvaaja piirtoheitinkalvolle.Määritetään seuraavaksi piirin napajännite U(t). Verrataan lopuksi piirin napajännitteenkuvaajaa summajännitteen kuvaajaan.Kuva 5.3.4. Kokonaisvirta ja vastuksessa kulkeva virta (vasemmalla), kokonaisvirtaja käämissä kulkeva virta (oikealla).Komponentissa kulkeva hetkellinen virta voidaan mitata Nemo-mittausjärjestelmälläseuraavasti: Komponentin eteen kytketään vastus, jonka resistanssi tunnetaan.Mittausjärjestelmä mittaa etuvastuksen napojen välistä jännitettä ajan funktiona. Koskaetuvastuksen resistanssi tunnetaan, voidaan ohjelma asettaa piirtämään komponentissakulkevan sähkövirran kuvaaja.Rakennetaan kuvan 5.3.1.c. kytkentä. Kytketään piste Q muistinemon potentiometriin,piste P kanavaan 1 ja piste S kanavaan 2. Tällöin saadaan mitattua piirin kokonaisvirtaI(t) ja vastuksen läpi kulkeva virta I 1 (t). Tosin virran I 1 (t) kuvaaja on väärinpäin. Kuvaaja saadaan käännettyä Nemo-ohjelmiston taulukkolaskentaohjelmalla.Kytketään seuraavaksi piste T kanavaan 2. Tällöin saadaan mitattua piirin kokonaisvirtaI(t) ja käämin läpi kulkeva virta I 1 (t).Oskilloskoopilla hetkellisten virtojen mittaaminen käy Nemo-ohjelmistoa kätevämmin.Rakennetaan kuvan 5.3.1.c. kytkentä. Kytketään piste Q maadoituskohtioon,piste S kanavaan 1 ja piste T kanavaan 2. Tällöin saadaan mitattua vastuksen ja kääminläpi kulkevat virrat I 1 (t) ja I 2 (t) sekä niiden summa I 1 (t) + I 2 (t). Jäljennetään summavirrankuvaaja ja verrataan sitä kokonaisvirran I(t) kuvaajaan.Havainnot osoittavat, että jännitehäviöt sarjaankytketyissä komponenteissa voivatolla eri vaiheissa, mutta niiden summa on joka hetki yhtä suuri kuin piirin napajännite.Rinnankytkennässä komponenttien lävitse kulkevat virrat voivat olla eri vaiheissa, mut-24

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!