Liite 26

Ari Terävä (toim.)Perustietoa päihteistä japäihdeongelmastaKouluttavan opasA-klinikkasäätiön monistesarja nro 44A-klinikkasäätiö 2004ISSN 1237-7015 (moniste)ISSN 1459-5818 (verkkojulkaisu)ISBN 952-5587-04-5 (moniste)ISBN 952-5587-16-9 (pdf)

SisällysESIPUHE 4OPPAAN TARKOITUS JA RAKENNE 5TEEMAT 1–2: KOULUTUKSEN ALOITTAMINEN,ENNAKKOMATERIAALI JA -TEHTÄVÄTLiitteet:Liite 1: Koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen 12Liite 2: Yhteistoiminnallisia oppimisen ja opitun kertaamisen menetelmiä 18Liite 3: Koulutustavoitteen mukaiset menetelmät 19Liite 4: Päihteet ja päihteiden väärinkäyttö 20Liite 5: Ennakkotehtävä 24TEEMA 3: PÄIHTEET ILMIÖNÄLiitteet ja kalvot:Liite 6: Yleinen suhtautuminen päihteisiin 25Kalvo 6a: Vääristyneet perussuhtautumistavat huumausaineisiin 26Liite 7: Päihteet ja kulttuurit 27TEEMA 4: PÄIHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖLiitteet ja kalvot:Liite 8: Päihteet ja päihdehuollon historia 28Liite 9: Päihdetyötä koskeva lainsäädäntö 36Kalvo 9a: Alkoholilaki ja huumausainelaki 40Kalvo 9b: Alkoholi ja huumeet 41TEEMA 5: PÄIHTEET JA NIIDEN KÄYTTÖLiitteet ja kalvot:Liite 10: Päihteet, niiden erityisyys ja vaikutukset 42Liite 11: Suomessa tavattavien päihteiden vaikutuksia 43Liite 12: Alkoholin väärinkäyttö 45Liite 13: Huumeriippuvuus 47Kalvo 13a: Huumausaineet 48Liite 14: Lääkkeiden väärinkäyttö 49Liite 15: Monipäihteisyys eli sekakäyttö 502

TEEMA 6: PÄIHTEIDENKÄYTÖN LAAJUUS JA MUODOTLiitteet:Liite 16: Päihteiden ja huumeiden väärinkäytön laajuus 52Liite 17: Päihteiden käyttömuotoja 53TEEMA 7: PÄIHTEIDENKÄYTÖN SYYT JA SELITYKSETLiitteet ja kalvot:Liite 18: Miksi päihteitä käytetään? 55Kalvo 19a: Millaista tarinaa kertoisit? 56TEEMA 8: PÄIHDEONGELMAN JA -RIIPPUVUUDEN OLEMUSLiitteet ja kalvot:Liite 19: Päihdeongelman ja -riippuvuuden olemus 57Kalvo 20a: Ihmisen ulottuvuustasot 58Kalvo 20b: Ongelmanratkaisun ulottuvuustasot 59Kalvo 20c: Päihderiippuvuuden kehittyminen 60Kalvo 20d: Riippuvuuden merkitykset ja hoidon pyrkimykset 61Kalvo 20e: Kaikki vaikuttaa kaikkeen 62TEEMA 9: PÄIHDEONGELMAN JA -ONGELMAISEN KOHTAAMINENLiitteet ja kalvot:Liite 20: Tuen kohdentaminen ja sisältö 63Kalvo 21a: Päihteidenkäyttö, tuen sisältö ja tukijat 65Kalvo 21b: Päihde- ja huumetyön/tukemisen sisältö 66Kalvo 22a: Käytön kohtaaminen 67Kalvo 23a: Kohtaaminen ja rohkaiseminen 68TEEMA 10: MALLEJA KOULUTUSSUUNNITELMISTA JA -OHJELMISTALiitteet ja kalvot:Liite 21: Kouluttajamuistiomalli 69Kalvot 24.01–24.17: Kouluttajamuistion kalvopohjat 73Liite 22: Koulutussuunnittelun harjoitustyöt 93OHEISMATERIAALIALiite 23: Huumausaineet vaikutuksineen 1003

EsipuheRaha-automaattiyhdistyksen rahoittaman vammaisten päihdepalveluprojektin (Vapa) lähtökohtana olipäihdepalvelujen kehittäminen vammaisille. Tarkoituksena oli, että vammaiset saavat tarvitsemansapäihdehuollon palvelut tasavertaisuusperiaatteen mukaisesti normaalipalveluina. Vammaistenpäihdepalveluprojekti on ollut toiminnassa 2001–2004. Projektin ovat toteuttaneet A-klinikkasäätiö,Sininauhaliitto, Helsingin Diakonissalaitos ja Kalliolan kannatusyhdistys.Projektissa koulutettiin vammaispalvelujen piirissä työskenteleviä päihdetyöhön, jotta heillä olisiedellytyksiä tarttua vammaisen henkilön päihteiden ongelmakäyttöön. Vastaavasti päihdetyöntekijöitäkoulutettiin toimimaan eri vammaisryhmien kanssa. Näin vammaisten päihdeongelmat voidaan ottaapuheeksi ja päihdehoitojärjestelmä kykenee ottamaan vastaan vammaisia asiakkaita.Vammaisten päihdeongelmasta puhuminen on osoittanut vaikeaksi samoin kuin aikoinaanvammaisten seksuaalisuudesta puhuminen. Lisäksi vammaiset edustavat uutta vaikeastimääritettävää päihdeongelmaisten asiakasryhmää kuten huumeongelmaiset aikoinaan.Päihdeongelmaisia kuuroja on vastaavassa suhteessa kuin päihdeongelmaisia koko väestössä.Ongelmana on se, etteivät kuurot saa päihdehuollon palveluja omalla äidinkielellään, viittomakielellä.A-klinikkasäätiön osaprojektin tavoitteena on parantaa kuurojen päihdepalvelujen saatavuutta jalaatua mm. kehittämällä viittomakielisiä päihdehuollon palveluja. Projekti on järjestänyt päihdehuollonkoulutusta viittomakielentaitoisille.Kouluttavan opas koostuu Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön työntekijöille järjestetynPerustietoa päihteistä ja päihdeongelmasta -koulutuksen aineistosta. Peruskoulutus oli osakoulutusprosessia, johon kuuluivat myös jatkokoulutus ja erikoistumiskoulutus. Koulutusmallista jamuista Vapa-projektissa kehitetyistä päihdetyönmalleista saa lisätietoa Näkyvät kuuluvat jasaavutettavat päihdepalvelut – malleja kehittämistyöhön -oppaasta. Malleille on tehty myössoveltamisopas, jossa annetaan tietoa siitä miten vammaiserityisyys huomioidaan mallejakäytettäessä.Oppaita on saatavilla A-klinikkasäätiöltä ja muista Vapa-projektissa mukana olleistapäihdejärjestöistä.Marja MerikallioKehittämiskoordinaattoriA-klinikkasäätiö4

Oppaan tarkoitus ja rakenneTämä koulutusmateriaali on pyritty tekemään käyttökelpoiseksi ohjeelliseksi perusoppaaksivähäisempääkin kouluttamiskokemusta omaavien kouluttavien käyttöön. Sisällöllistenjäsennysehdotusten muodostavat "kouluttavan pankin", joka rakentuu 12 aihekokonaisuusehdotuksestaja niiden vaihtoehtoisesta teemoittelusta liitteineen ja kalvopohjineen. Kouluttava voikoulutettavien tarpeiden, tilanteen ja omien intressiensä mukaisesti ottaa esim. vain yhdenluentoteeman tai rakentaa aihekokonaisuuksista erilaisia opetuskokonaisuuksia aina 2–3 päivänkoulutuskokonaisuuksiksi tai luentosarjoiksi. Hän voi luonnollisesti käsitellä asioita haluamassaanjärjestyksessä.Kouluttamisen tueksi on liitetty yleinen ohjeistus kouluttamisesta (Koulutuksen suunnittelu jakouluttaminen, liite 1) sekä vihjeluettelo käyttökelpoisista oppimisen menetelmistä koulutuksissasovellettaviksi (Yhteistoiminnallisia oppimisen ja opitun kertaamisen menetelmiä, liite 2) jakoulutustavoitteen mukaisista – eli halutaanko vaikuttaa tiedolliseen, asenteelliseen vai osittaintaidolliseen tasoon – perusmenetelmistä (Koulutustavoitteen mukaiset menetelmät, liite 3).Tarkoituksena on, että materiaaleja hyödyntämällä kouluttava voi antaa riittävät tiedolliset jaasenteelliset perustiedot päihteistä, päihteidenkäytön ja päihdeongelman kohtaamisesta erilaistaasiakastyötä tekeville. Yleisenä vaikuttamistavoitteena on tiedollisten valmiuksien lisääminenpäihteistä ja päihdeongelmasta ja toisena tavoitteena on työntekijöiden asenteellisen ymmärryksenlisääminen päihdeongelman ja -ongelmaisen kohtaamiseksi ammatillisesti käytännön asiakastyössä.Päihdeasiakkaiden kanssa tehtävän hoitotyön taidollisien valmiuksien ja menetelmien osaamiseentämä kurssi ei siis pyri eikä ulotu.Teemat 1 ja 2 sisältävät ehdotuksia erilaajuisten koulutusten ennakkomateriaalista ja -tehtävistä sekäkoulutustilaisuuden aloittamisesta.Teema 3 sisältää ehdotuksia päihde-käsitteen ja ilmiön avaamiseksi yleisen suhtautumisen kannaltaja kulttuuriselta ja historialliselta kannalta.Teema 4 sisältää ehdotuksia päihde- ja huume-käsitteiden avaamiseksi päihdeluokittelun kannalta japäihteitä koskevan lainsäädännön hahmottamiseksi.Teema 5 sisältää ehdotuksia päihdeainetietouteen: mitä päihteet ovat ja mitkä ovat eri aineidenvälittömät psykofyysiset vaikutukset.Teema 6 sisältää ehdotuksia päihteidenkäytön laajuuden, muotojen ja käyttötapojen tarkastelulle.Teema 7 sisältää ehdotuksia tarkastelulle päihteiden- ja huumeidenkäytön motiiveista ja tarinoistasekä ehdotuksia siitä, miten on tarkoituksenmukaista suhtautua päihteidenkäyttäjään ja hänenongelmiinsa.Teema 8 sisältää ehdotuksia siitä, miten avata päihdeongelman olemusta kokonaisvaltaisesti ja mitävastauksia se voisi antaa suhtautumiselle ja tukemiselle.Teema 9 sisältää eräitä lähtökohtia ja ehdotuksia päihdeongelman ja -ongelmaisen ammatillisellekohtaamiselle.5

Teema 10 sisältää Outi Saarelan ja Ari Terävän vuosina 2001–02 kuurojen palveluiden työntekijöilleHelsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa yhteensä kuusi kertaa kahden päivän kokonaisuuksina pitämänPerustietoa päihteistä ja päihdeongelmasta -kurssin rakenteen ja Outin ja Arin kouluttajamuistionliitteineen. Osaan on liitetty kuurojen päihdepalveluiden työntekijöiden ammatillisen erityiskoulutuksen2003–04 päätösseminaarissa 13.–15.1.2004 ryhmätöinä valmistetut koulutussuunnitelmaluonnokset.Tässä monisteessa on avattu hieman kutakin teemaa ja liitetty teemoihin lyhyt määrittelyaihekokonaisuuden tavoitteesta, vihjeaineistoehdotus aiheen käsittelylle ja joitakin ehdotuksiateeman opetuksellisesta toteutuksesta, osa eritellymmin ja osa viitteellisesti. Tavoitejakson lopussaon suluissa myös viitteellinen vaikuttamistavoitemäärittely (tiedollinen, asenteellinen, osittaintaidollinen) auttamaan kouluttavaa määrittelemään, miten teeman opetuskokonaisuus olisitarkoituksenmukaista toteuttaa juuri tämän koulutusryhmän kanssa (ks. Koulutustavoitteen mukaisetmenetelmät, liite 3).Tämän oppaan loppuun on liitetty myös pieni jakso ja vihjeitä Koulutuksen arviointi -otsikon alle.Lisäksi on materiaaliin liitetty kouluttavan tukimateriaaliksi Huumausaineet vaikutuksineen (liite 23),jota sisältää syventävää huumetietoutta. Näin laajaa ja perusteellista huumausaineiden esittelyä eiole tarkoituksellista liittää Perustietoa päihteistä -kurssiin, vaikka kurssi toteutuisi laajempanakin. Sensijaan kouluttavat voivat varautua esim. kyseisen aineiston avulla koulutettavilta mahdollisestinouseviin tarkentaviin kysymyksiin. Jokaisen liitetekstien loppuun on pyritty myös liittämäänlähdemateriaaliluettelo tai viite, mistä aiheesta voi hakea lisätietoa.Teema 1. Ennakkomateriaali ja -tehtävätEnnakkotyöskentely sekä hallinnon että koulutettavien kanssa on tärkeä osa koulutusta.Onnistuessaan sen motivoi ja orientoi koulutukseen. Tietoa, asennetta ja/tai taitoa ei voi suoraansiirtää koulutettaville. Koulutuksellisesti on olennaista, että luodaan tila, jossa koulutettavat voivatrakentaa opetuksellisista ehdotuksista itselleen tarkoituksenmukaisen, heidän itsensä ajatteluunperustuvan ja käytäntöön soveltuvan tiedon ja/tai asenteen ja/tai taidon. Koulutus merkitsee yhdessätoinen toisiltaan oppimista, ei vain kouluttavan koulutettavilleen antamaa tietoa. Koulutukseenvalmistautuessa on tärkeä tuntea koulutettavan ryhmän kokoonpano mm. ammattitaustojen,työtehtävien ja päihdetyön kokemuksen osalta ainakin yleisellä tasolla. Mikäli koulutettava taho onkouluttavalla kovin vieras, voi olla hyödyllistä, että kouluttava on yhteydessä muutamaankoulutettavaan ennakkoon ja tutustuu siten koulutettavien lähtökohtiin ja koulutusodotuksiin.Hyviä kokemuksia on saatu myös koulutettaville ennakkoon lähetetystä kirjeestä, joka voi sisältäälukumateriaalin (Päihteet ja päihteiden väärinkäyttö, liite 4). Kirje voi sisältää myös pienen miettimis-,luku- tai kirjoitustehtävän (ennakkotehtävä, liite 5) . Koulutettaville voidaan pitää myösinformaatiotilaisuus tai palaveri, jossa kerrotaan koulutuksesta ja teetetään mahdollisesti pieni kyselytai annetaan tehtävä.Ennakko- ja välitehtävien tarkoituksena ei ole tarpeettomasti "pelästyttää" osallistujia ja vaikeuttaasiten motivoitumista vaan päinvastoin antaa koulutettaville suunnilleen sama tiedollinen valmiustasojo ennen koulutusta. Tehtävien suhteen on tärkeätä korostaa sitä, että tehtäviä ei voi tehdä "väärin"tai "oikein", vaan niiden tehtävänä on auttaa orientoitumaan tulevaan koulutukseen. Lukumateriaali jaennakkotehtävänä on syytä lähettää koulutettaville noin kaksi viikkoa ennen koulutusta.Katso myös Koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen -materiaali (liite 1).6

Teema 2. Koulutuksen aloitusOnnistuneessa koulutustilaisuudessa 3/5 on suhdetta, 1/5 tietoa ja 1/5 tapahtuman ulkopuolisia,kokemuksellisia ja tilannekohtaisia vaikuttimia. Suhteen luominen tapahtuu esim. tutustumalla,alkukeskustelulla ja orientaatiopohjan hahmottamisella.Tutustuminen on hyvä tehdä harjoituksen muodossa ja siihen on hyvä käyttää aikaa riittävästiTutustumisella ja esittäytymisellä voidaan luoda normi käytettävälle työskentelytavalle ja ryhmäyttääkoulutettavat. (Ks. Koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen -materiaali, liite 1.)Ohjelmaan, aikatauluihin, koulutustilaan, taukoihin ym. järjestelyihin liittyvät asiat on hyvä käydälyhyesti läpi koulutustilaisuuden alussa. On hyvä antaa tilaa käytännöllisille kysymyksille ja sille,voivatko kaikki sitoutua ehdotuksiin, jotta esim. suunnitellut harjoitusten ryhmämuodot toimisivat.Koulutettavien odotuksia on välttämätöntä kartoittaa koulutuksen alussa. Odotukset on hyvä kirjatanäkyviin esim. fläppitaululle, jolloin niihin on mahdollista palata koulutuksen loppuarvioinninyhteydessä. (Ks. Koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen -materiaali, liite 1.)Riippuen koulutuksen laajuudesta on koulutettavan myös kerrottava läpinäkyvästiorientaatioperustansa koulutukselle. Ihmisen mieli tarvitsee jonkinlaisen vastauksen miksikysymykseen,ennen kuin motivaatio miten-tasoon rakentuu. Hahmottamiseen on hyvä myös käyttääriittävästi aikaa. (Ks. Koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen -materiaali, liite 1.)Teema 3. Päihteet ilmiönäTavoitteena on valottaa eri maanosien ja eri kulttuurien "valtapäihteitä" ja suhtautumistapoja muidenkulttuurien päihteisiin. Lisäksi tavoitteena esitellä eurooppalaisen ja suomalaisen päihteidenkäytön,siihen kohdistuvan yhteiskunnallisen suhtautumisen ja hoidon historiaa sekä suhtautumistapäihteisiin tämän hetken Suomessa (vaikuttamistavoite tiedollinen ja asenteellinen).• yleinen suhtautuminen päihteisiin- aineisto (Yleinen suhtautuminen päihteisiin, liite 6, ja Vääristyneet perussuhtautumistavathuumausaineisiin, kalvo 6a)- opetuksellinen toteutus- aluksi esim. porinat, mistä johtuvat erilaiset suhtautumistavat eri päihteisiin ja sen jälkeenem. teemoista alustus- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liitteet 2 ja 3)• kulttuurien valtapäihteet ja suhtautuminen vieraisiin päihdekulttuureihin meidän valtapäihteemmealkoholin kautta- aineisto (Päihteet ja kulttuurit, liite 7)- opetuksellinen toteutus- aluksi esim. porinat, miksi eri kulttuureilla on erilaiset "valtapäihteet" ja tai miksivieraisiin päihteisiin suhtaudutaan eri tavoin kuin omiin ja sen jälkeen em. teemastaalustus- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liitteet 2–3)• päihteidenkäyttö ja siihen suhtautuminen länsimaissa ja Suomessa- aineisto (Päihteet ja päihdehuollon historia, liite 8)- opetuksellinen toteutus7

- aluksi teemaluento ja sitten esim. porinaryhmät ja keskustelu siitä, mitkä asiathistoriassa ovat vaikuttaneet suhtautumisen muutoksiin- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liitteet 2–3)Teema 4. Päihteet ja lainsäädäntöTavoitteena on avata käsitettä päihde eli miten päihteet luokitellaan erilaisiin laillisiin ja laittomiinkemikaaleihin sekä mitä ovat laissa tarkoitetut huumausaineet (vaikuttamistavoite tiedollinen jaosittain asenteellinen).• päihde-käsite- aineisto (sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuisto 1986, kalvo 9b)- opetuksellinen toteutus- luento ja opetuskeskustelu- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liitteet 2–3)• päihteisiin liittyvää lainsäädäntöä- aineisto (Päihdetyötä koskeva lainsäädäntö, liite 9, ja Alkoholi ja huumelait, kalvo 9a)- opetuksellinen toteutus- luento ja opetuskeskustelu- ks. myös Koulutusmenetelmiä (liite 2)• laissa tarkoitetut huumausaineet- aineisto (Huumausaineet, kalvo 13a)- opetuksellinen toteutus- luento ja opetuskeskustelu- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liite 2–3)Teema 5. Päihteet ja niiden käyttöTavoitteena on antaa perustiedot erilaisista päihteistä ja erityisesti suomalaisen kulttuurinvaltapäihteistä (alkoholi ja lääkkeet) sekä sekakäytöstä, päihteiden käyttötavoista ja vaikutuksestaihmisen fyysiseen ja psykologiseen tilaan ja käyttäytymiseen (vaikuttamistavoite tiedollinen).• eri päihteet ja niiden vaikutukset- aineisto (Päihteet, niiden erityisyys ja vaikutukset, liite 10, Suomessa tavattavien päihteidenvaikutuksia, liite 11)- opetuksellinen toteutus- teemaluento ja keskustelu päihteiden eroista ja yhteneväisyyksistä esim.lääketieteellisesti, vierotusoireiden suhteen jne.- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (tiedollinen vaikuttaminen, liitteet 2–3)• alkoholin väärinkäyttö- aineisto (Alkoholin väärinkäyttö, liite 12)- opetuksellinen toteutus- teemaluento ja kokemusten vaihto (porinat, pienryhmät, yleiskeskustelu) omistakokemuksista alkoholin väärinkäyttäjien suhteen ja miten kokemukset suhteutuvatesitettyyn teoriaan- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (tiedollinen vaikuttaminen, liitteet 2–3)• lääkkeiden väärinkäyttö- aineisto (Lääkkeiden väärinkäyttö, liite 14)- opetuksellinen toteutus (ks. koulutusmenetelmä, liitteet 2–3)• monipäihteisyys ja sekakäyttö8

- aineisto (Monipäihteisyys eli sekakäyttö -materiaalin pohjalta, liite 15)- opetuksellinen toteutus- teemaluento ja kokemusten vaihto (porinat, pienryhmät, yleiskeskustelu) omistakokemuksista ja siitä, miten kokemukset suhteutuvat esitettyyn teoriaan- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (tiedollinen vaikuttaminen, liitteet 2–3)Teema 6. Päihteidenkäytön laajuus ja muodotTavoitteena on antaa tietoa päihteiden väärinkäytön profiilista ja käytön muodoista Suomessa(vaikuttamistavoite tiedollinen).• päihteiden väärinkäytön laajuus- aineisto (Päihteiden- ja huumeidenkäytön laajuus, liite 16)- opetuksellinen toteutus- teemaluento ja keskustelu luennon herättämistä ajatuksista erilaisten päihteidenyleisyydestä- ks. myös Koulutusmenetelmiä (tiedollinen vaikuttaminen, liite 2)• päihteidenkäytön muodot- aineisto (Päihteiden käyttömuodot, liite 17)- opetuksellinen toteutus- teemaluento ja keskustelu luennon herättämistä ajatuksista päihteidenkäytön erimuodoista- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (tiedollinen vaikuttaminen, liitteet 2–3)Teema 7. Päihteidenkäytön syyt ja selityksetTavoitteena on lisätä tietoa päihteidenkäytön syistä ja käytön olemuksesta kokonaisvaltaisenailmiönä sekä lisätä ymmärrystä päihteiden väärinkäyttäjän tilanteesta ja tuen tarpeista(vaikuttamistavoite tiedollinen, asenteellinen ja osittain taidollinen).• miksi päihteitä käytetään- aineisto (Miksi päihteitä käytetään, liite 18)- opetuksellinen toteutus- koska kyse on osin asenteellisesta vaikuttamistavoitteesta ja koska tavoitteena on, ettäkoulutettavat voisivat samaistua asiakkaan maailmaan ymmärtääkseen sitä paremmin, ontarkoituksellista aloittaa yksilö- ja pari- tai yksilö- ja ryhmäharjoituksella ja antaa teoreettinenjäsennys vasta harjoituksen purun jälkeen. Muutamia vaihtoehtoja:1) Katso (Kouluttajamuistiomalli, liite 24) Huumausaineen käytön motiivit: yksilö- japariharjoitus.2) Katso jatkotehtävä (liite 24) Suhtautumistoiveet: yksilö- ja ryhmäharjoitus.3) Yksilö- ja ryhmäharjoitus: Minkälaista tarinaa kertoisit? (kalvo 19a)- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liitteet 2–3)Teema 8. Päihdeongelman ja -riippuvuuden olemusTavoitteena on antaa jäsennystä päihdeongelmasta ja riippuvuuden olemuksesta sekä ymmärrystäpäihteiden väärinkäyttäjän tuen tarpeista ja niihin ammatillisesti vastaamisesta (vaikuttamistavoitetiedollinen, asenteellinen ja osittain taidollinen).9

• ihmisen ulottuvuustasot- aineisto (Päihdeongelman ja -riippuvuuden olemus, liite 20, ja Ihmisen ulottuvuustasot,liite/kalvo 20a)- opetuksellinen toteutus- ensin on syytä avata aineiston avulla olemus-käsite ja sitten teettää esim. yksilö- jaryhmäharjoitus:1) Jatkotehtävä Minkälaista tarinaa kertoisit? -harjoitukseen (liite ja kalvo 20b):Ryhmätyöteemat learning cafe:Kouluttajat laativat pöytiin ryhmien pohdittavaksi "nelijaon" mukaisetkysymykset:1. pöytä: Mikäli eläisit tarinaasi oikeasti, minkälaisia olisivat henkisettarpeesi, toiveesi, tavoitteesi tullessasi hoitokontaktiin?2. pöytä: Mikäli eläisit tarinaasi oikeasti, minkälaisia olisivatpsykologiset…?3. pöytä: Mikäli eläisit tarinaasi oikeasti, minkälaisia olisivatfyysiset…?4. pöytä: Mikäli eläisit tarinaasi oikeasti, minkälaisia olisivatsosiaaliset…?(Pöydissä voi olla myös "lunttina" Ihmisen ulottuvuustasot -aineisto.)2) Riippuvuuden kehittyminen -ryhmätehtävä (kalvo 20c):- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liitteet 2–3)• hoidon vastaukset- aineisto ja opetuksellinen toteutus: lopuksi voi esitellä Riippuvuuden merkitykset ja hoidonvastaukset -aineiston (kalvo 20d) ja lisäksi voi nelijako-kolmion (kalvo 20e) avullahavainnollistaa, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen eli tukemalla jotakin kanttia, se vaikuttaakorjaavasti myös muihin olemuspuolen osiin. Löydät varmaan kokemuksestasi avaavantarinan.Teema 9. Päihdeongelma- ja ongelmaisen kohtaaminenTavoitteena auttaa jäsentämään erilaisissa suhteissa päihteisiin olevien ihmisten arvostavantukemisen sisältöä (vaikuttamistavoite tiedollinen, asenteellinen ja osittain taidollinen).• tarkoituksenmukainen kohtaaminen ja tukeminen- aineisto (Tuen kohdentaminen ja sisältö, liite 21 ja kalvo 21a)- opetuksellinen toteutus- luento ennen tai jälkeen ryhmätehtävän: Päihde- ja huumetyön/tukemisen sisältö (liiteja kalvo 21b)- erillinen tai täydentävä ryhmätehtävä: Käytön kohtaaminen (kalvo 22a)- ks. myös koulutusmenetelmäliitteet (liitteet 2–3)• ammatillinen kohtaaminen ja rohkaiseminen- aineisto ja opetuksellinen toteutus: koulutukseen on aina liityttävä positiivinen "loppuisku" jasellaisena voi toimia esim. jos käy lävitse kohtaamisen ja rohkaisemisen periaatteita (kalvo 23a)Teema 10. Malleja koulutussuunnitelmista ja -ohjelmistaTavoitteena on toimia ideapankkina ja mallina eräistä tavoista toteuttaa 1–2 päivän koulutuksiaerilaisille kohderyhmille (vaikuttamistavoite lähinnä tiedollinen ja taidollinen).10

Aineistot:• Ohjelma (kalvo 24.01)• Kouluttajamuistiomalli (liite 21) kalvoineen (24.01–24.16)• Kuurojen päihdepalveluiden työntekijöiden ammatillisen erityiskoulutuksen 2003–2003kouluttajavalmennuksen koulutussuunnittelun harjoitustyöt (liite 22):• Tukihenkilö päihdetyössä• Perustietoa päihteistä ja päihdeongelmasta• Päihdeaakkoset• Päihdeongelmaisen kohtaaminen asiakastyössä• Päihdekoulutuspäivä PietarissaKoulutuksen arviointiTavoitteena auttaa koulutettavia opitun merkitysten itsearviointiin, tarkistaa saivatko koulutettavat sitämitä toivoivat sekä saada arviointia ja palautetta koulutuksen onnistumisesta (vaikuttamistavoitetiedollinen ja taidollinen).• luennon arviointi- porinat, keskustelu, kommentit jne.- ks. Koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen (liite 1) ja Yhteistoiminnallisia oppimisen jaopitun kertaamisen menetelmiä (liite 2)• koulutuspäivän arviointi- Koulutusmuistion kalvopohjat (Päivän anti, kalvo 24.17). Näytä kalvo vaiheittain, peittäenpaperilla alaosa.- tarkistaa mahdollisesti koulutuksen alussa asetetut toiveet- ks. Ennakkotehtävä ja sen purku (esittäytyminen) (liite 4)- arviointi lomakkeella- esim. 1) koulutuksen hyödyllisyys oman työn kannalta, 2) mitä erityisesti antoi, 3) mitäjäi kaipaamaan, 4) palaute kouluttajalle, 5) muuta- ks. Koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen (liite 1) ja Yhteistoiminnallisia oppimisen jaopitun kertaamisen menetelmiä (liite 2)Oheismateriaali:• Huumausaineet vaikutuksineen (liite 23)11

Koska aikaa useimmiten on liian vähän, ovat ns. aktivoivat opetuksen keinot käyttökelpoisia.Pienimuotoiset nopeat harjoitustehtävät toimivat hyvin toimipaikka- ja täydennyskoulutuksissakunhan instruktiot (ohjeet) annetaan riittävällä varmuudella ja riittävän selkeästi. Käsiteltäviä asioitaon syytä rajata, jotta päästään riittävän perusteelliseen käsittelyyn. Koulutuksessa olevien työ- jaelämänkokemusten hyödyntäminen ja opitun kytkeminen tietoperustaan edellyttää keskustelua jaharjoittelua.Koulutustilaisuuden toteuttamisestaKoulutuksen alkuvalmisteluilla luodaan hyvää pohjaa omaehtoiselle oppimiselle. Alkuvalmisteluihinkuuluvat mm. tutustuminen, alkuarviointi ja orientaatiopohjan hahmottaminen. Koulutustilaisuus onhyvä aloittaa tutustumisella. Tutustumisharjoituksiin on hyvä käyttää aikaa 10–30 minuuttia, koskanäin luodaan pohja hyvälle oppimisilmapiirille. Tutustumiseen voi käyttää esim. seuraaviaharjoituksia:• pareittain haastatellaan ensin toinen toisiaan ja esitellään sitten toinen toisensa kokokoulutusryhmälle• perinteisesti henkilö kerrallaan kukin vuorollaan kertoo nimensä, tehtävänsä ja jonkun positiivisenpäihdetyökokemuksensa muille• "kaleidoskooppi": noustaan seisomaan vuorotellen ammattiryhmittäin/työyksiköittäin ja sanotaanoma nimi ja yksikkö• edellistä kevyempänä ja tunnelmaa vapauttavana "kaleidoskooppina" voidaan käyttää seisomaannousemista sen mukaan, kuka on juonut kahvia aamulla, kenellä on sinistä vaatteissa jne.• esittäydytään pareittain toinen toisilleen jollakin uudella tavalla esim. esittelemällä itsensälapsuuden toiveammattiin liitetyllä omalla toisella nimellä ja äidin tyttönimellä ja kättelemällävasemmalla kädellä vierustovereita, kertomalla omaan nimeen liittyvä taustatarina tms.Koulutustilaan, aikatauluun, taukoihin ym. järjestelyihin liittyvät asiat on hyvä käydä lyhyesti läpikoulutustilaisuuden alussa.Koulutettavien odotuksia on hyvä kartoittaa koulutuksen alussa. Siinä voidaan käyttääennakkotehtävistä saatua tietoa. Odotuksia voidaan kartoittaa myös pareittain tai ryhmissäkeskustellen. Odotukset voi kirjata näkyviin esim. fläppitaululle, jolloin niihin on mahdollista palatakoulutuksen loppuarvioinnin yhteydessä.Koulutuksen alussa voidaan toteuttaa myös alkuarviointi (5–10 min.), jossa koulutettavia pyydetäänarvioimaan omia valmiuksiaan. Koulutettaville kerrotaan, että arviointi on olennainen osa opiskelua jaettä siihen palataan koulutuksen päättyessä. Arviointia koskevan instruktion eli ohjeen tulee ollaennakkoon tarkkaan mietitty, lyhyt ja selkeä. Yli kahden päivän koulutuksessa voi olla käytössä esim.täytettävä arviointilomake tai oppimispäiväkirja. Lomake voidaan jakaa/pyytää tuomaan etukäteen,mikä kuitenkin helposti "nostaa rimaa". Täytetty lomake voi joko jäädä osallistujille koulutuksen ajaksitai kouluttaja kerää lomakkeet ja palauttaa ne koulutuksen päättyessä vertailtavaksi loppuarvioinninyhteydessä. Itselle tarkoitettu oppimispäiväkirja voi olla vapaamuotoisia muistiinpanojaluentomuistioihin tai erilliseen vihkoon tai kouluttaja voi antaa myös muutamia viitteitä tai kysymyksiäesim. sisällöstä ja toteutuksesta sekä itselle saadusta hyödystä. Keveämpi muoto on pyytää kunkinpäivän päätteeksi koulutettavia selaamaan läpi päivän aikana käsitellyt asiat ja poimimaan sieltäesim. kaksi itselle tärkeää asiaa, jotka auttoivat oivaltamaan jotakin uutta tai vahvistivat jotakinmyönteistä vanhaa itselle ja lopuksi pyydetään koulutettavia kirjaamaan nuo asiat lyhyesti itselleenmuistiin.14

Koulutuksen orientaatioperustan hahmottamiseen on hyvä käyttää aikaa 10–20 minuuttia.Kouluttava laatii orientaatioperustan, johon hän on koonnut opetettavien asioiden ytimen, ja käy senrauhallisesti lävitse. Orientaatioperustalla havainnollistetaan, mihin kokonaisuuteen nyt toteutettavakoulutus liittyy. Orientaatioperusta on hyvä aina visualisoida kalvolle, fläpille tai/ja monisteena. Kukinkoulutettava voi samalla arvioida oman tietämyksensä, koulutuksensa ja työkokemuksensa antamaahenkilökohtaista orientaatiopohjaansa. Orientaatioperustaa esiteltäessä voidaan todeta osallistujillaolevan paljon tietoa ja taitoa asiakkaiden kohtaamisessa, mutta päihdeongelman liittyessäasiakassuhteeseen nuo taidot eivät aina pääse riittävästi käyttöön. Päihdeongelman luonneedellyttää moninäkökulmaista lähestymistapaa ja tietojen ja taitojen jatkuvaa "päivittämistä", etenkinjos koulutettava ei tee varsinaisesti päihdetyötä.Luennot on syytä valmistaa mahdollisimman väljiksi: mieluummin vähemmän asioita kunnolla kuinyrittää todistaa tietämystään määrällä. Jos asiaa on paljon ja aikaa vähän, luento kannattaa kirjoittaatarkkaan etukäteen ja pysyä paperissa. Runsaudenpulassa on hyvä miettiä, mikä on tärkeintä,opetettavan asian ydin, oleellista, mikä ainakin on tärkeää sanoa. Kalvojen tehtävänä onhavainnollistaa opetusta eikä toimia luennoitsijan luentorunkona. Kalvojen käyttö vie usein yllättävänpaljon aikaa. Väärin käytettynä ne ovatkin melkoisia "aikavarkaita", sopivasti käytettynä ajansäästäjiä. Fläppitaulun käyttäminen erivärisillä tusseilla on hyvä havainnollistuskeino itsenäisenä jakalvojen tukena. Se toimii myös parhaiten ryhmätöiden ja keskustelun kirjaamisessa. Toimipaikkajatäydennyskoulutuksessa olevat ammattilaiset keskustelevat mielellään. On hyvä varata riittävästiaikaa keskinäiselle vuorovaikutukselle. Opetuskeskusteluja on syytä käyttää tietoisesti luentojenlomassa tai erillisinä.Luennoilla käsiteltyjä asioita on tärkeää syventää erilaisten harjoitusten, ryhmätöiden ja välitehtävienavulla. Kuulemastaan ihminen omaksuu vain 20 %, näkemästään 30 %, samanaikaisestinäkemästään ja kuulemastaan omaksuu 50 %. Jos koulutettava itse puhuu kuulemastaan janäkemästään, muistiin jää 70 %, ja jos tähän lisätään vielä itse tekeminen esimerkiksi harjoitustenavulla, omaksuminen on 90-prosenttista.Koulutettavat toivovat usein monisteita välttyäkseen muistiinpanojen tekemiseltä. Useissakoulutuksissa on myös totuttu saamaan kirjallista materiaalia. Jos koulutuksessa jaetaan kopioitaluennoista, kalvoista, artikkeleista ym., kannattaa punnita niiden opetuksellinen funktio ja kytkeä neopetukseen niin, että ne vahvistavat ja täydentävät opetettua asiaa.Muistiinpanojen tekemistä voidaan myös perustella oppimisen edistämisellä:• kirjoittaessa poimii asioista itselleen tärkeät asiat, kiteyttää oleellisen• kirjoittaessa käsi ja näkö toimivat oppimista edistävästi, koska visuaalinen ja kinesteettinenaistikanava toimivat yhtä aikaa• kirjoitetuista muistiinpanoista voi jälkeenpäin saada enemmän irti kuin kuullun muistamisestaOpetettavan asian havainnollistaminen ja opetuksen saaminen kiinnostavaksi jää kouluttajienpersoonallisuuden ja luovuuden varaan. Opetusta voi elävöittää monin keinoin. Pienistä virittävistä jarentouttavista harjoituksista, musiikista, runoista ym. on hyviä kokemuksia, mutta ne eivät saa olla"temppuja temppujen vuoksi", vaan niiden tulee sisällöllisesti liittyä käsiteltävään aiheeseen tai ollamuutoin opetuksellisesti perusteltavissa.Koulutusryhmästä huolehtiminen ja oppimiselle otollisen positiivisen ilmapiirin luominen jaylläpitäminen ovat erittäin tärkeitä asioita. Aina silloin tällöin tarvitaan "pieniä välipaloja", joitakutsutaan energisoijiksi tai jäänsärkijöiksi. Energisoijia on kahdentyyppisiä. Käsiteltävään aiheeseenliittyvät energisoijat voivat toimia siltana aiheesta toiseen tai päivästä seuraavaan siirryttäessä (esim.15

aforismit tai runot). Toisentyyppisillä energisoijilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa (esim.yhteinen jumppa, venyttely, vireytys, leikki). Energisoijat ovat parhaimmillaan jotakin pientä (enintään15 min.), sopivasti hämmentävää, mikä on eduksi oppimiselle. Toisaalta välipalat eivät saa olla liianhauskoja, sillä silloin oppiminen estyy.Alkuvaiheen harjoitusten jälkeen, kun motivointityöskentely etenee eteenpäin kohti tavoiteasettelua,suunnitelman tekemistä ja siihen sitoutumista, harjoitukset ovat monimutkaisempia. Pikkuryhmät,esimerkiksi parit ja kolmiot, ovat hyviä alussa. Taidollisten valmiuksien lisäämiseen tähtäävässäkouluttamisessa ja harjoitusten vaikeutuessa ja tullessa vaativimmiksi on hyvä käyttää vaihtoehtoisiatoimintatapoja, mm. rooliharjoituksia, ongelmanratkaisukeskustelua, demonstraatioita.Videot ovat tehokas kouluttamisen apuväline vaikutettaessa niin tiedolliseen, asenteelliseen kuintaidolliseenkin oppimisen tasoon. Visuaalisuus on nopein tie ihmisen mielle- ja oppimisjärjestelmiin.Eri järjestöt ja yhteisöt ovat tuottaneet hyviä lyhyitä tietoiskuja, jotka voivat toimia luennon tukena taikeskustelun pohjana. Samoin asennevaikuttamisessa voidaan käyttää esim. ajatuksia tai opetuksiaherättäviä ja välittäviä animaatio- tai lyhytelokuvia. Ammatillisessa ja taidollisessa valmennuksessavideot toimivat hyvin kahdensuuntaisesti, kun työskentelyä voidaan kuvata kameralla ja katsoa jaarvioida sitten vastaanottimen kautta.Koulutuskokonaisuuden lopuksi on hyvä kerrata koko koulutuksen orientaatio ja lyhyestikoulutuksen kulku. On hyvä kysyä koulutukseen osallistuneiden odotusten täyttymistä. Koulutettavatovat kohdanneet toisensa. Erilaisista tarpeistaan lähtien he ovat etsineet yhdessä tavoitteita,tarvittavaa muutosta ja keinoja siihen. On taas kerran aika arvioida, miten siinä on onnistuttu.Arviointi on oleellinen osa kaikkea työtä, ja myös opettamista ja oppimista. Arviointi onparhaimmillaan koulutukseen sisäänrakennettuna alusta loppuun, alkaen koulutuksen suunnittelustajälkiarviointiin saakka. Koulutusta voidaan arvioida monella tavalla: koulutustarpeina, opiskelijanomien valmiuksien arviointina, koulutuksen toteuttamisen tai sen vaikuttavuuden arviointina.Arviointi tehdään joko vapaamuotoisesti keskustellen ja/tai kirjallisesti. Tärkeätä on kuitenkin tehdä sejossain muodossa. Kirjallista arviointia käytettäessä voidaan käyttää tavoitteista ja alkuarvioinnistajohdettua arviointilomaketta tai käyttää muualla aikaisemmin hyväksi havaitsemiaan keinoja. Voidaanpyytää erikseen yleisarviota sekä arviota erikseen sisällöstä ja toteutuksesta. Eräs paljon käytettyyksinkertainen tapa on kysyä:- Mitä hyödyit? ( + )- Mitä jäit kaipaamaan? ( - )- Mitä muuta haluat sanoa? ( ? )On erittäin tärkeätä, että koulutuksen viimeinen "isku" on positiivinen. Niinpä arvioinnin jälkeenkouluttava voi päästää luovuutensa valloilleen koulutuksen päätteeksi. Hän voi teettääkoulutettavilla joitain päätösesityksiä, soittaa musiikkia, laulattaa koulutusryhmää, kertoa tarinan,lausua runoja, laulaa, halata tai kätellä. Päätösrituaalit ovat merkityksellisiä myös opitunvahvistamisen ja käytäntöön siirtämisen, motivaation ja sitoutumisen kannalta. Koulutuksen lopuksivoidaan jakaa todistukset, jotka voi jakaa esim. koulutuksen tai järjestävän tahon henkilö. Voidaanjuoda loppukahvit tai toteutetaan jokin muu päätösseremonia.Koulutus jää todennäköisesti pohdituttamaan kouluttavaa vielä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa.Koulutus on kokonaisvaltainen oppimisprosessi. Kouluttava on myös muutoksen ja prosessin ohjaaja.Koulutuksessa oppii itse paljon. Koulutettavat ovat antaneet kouluttavalle palautetta pitkin matkaa.Hänen on hyvä ottaa itse siitä opikseen mm. tekemällä itselleen ja mahdollisesti tilaajalle tai16

esimiestaholle oman loppuarviointinsa ja huomioimalla kokemusta mahdollisen seuraavankoulutuksen suunnittelussa. Lopuksi hänen on hyvä palkita myös itsensä jollakin itselle miellyttävälläja energisoivalla tavalla.Lähde: Airi Partanen ja Mailis Taskinen: Pienet neuvoa antavat – Vinkkejä varhaisvaiheenpäihdetyön kouluttajalle. A-klinikkasäätiön monistesarja nro 9. A-klinikkasäätiö 1998.17

Liite 2. Yhteistoiminnallisia oppimisen ja opitun kertaamisen menetelmiä1. Koulutettavat jaetaan ryhmiin 1, 2, 3… sen mukaisesti, kuinka monta jäsennyskokonaisuuttaopittavaan asiaan liittyy. Ryhmää pyydetään kääntymään selin piirto-heittimeen. Pyydetäänvuorotellen ykkösiä, kakkosia, kolmosia… tutustumaan piirtoheittimellä luettavissa olevaanopetusainekseen. Ryhmien tehtävänä on "asiantuntijoidensa" kautta opiskella ryhmänäasiakokonaisuudet. Lopuksi tarkistetaan ryhmiltä, mitä he ovat oppineet ja annetaanohjeistuksessa kullekin annettu perustieto kaikille.2. Learning cafe. Kouluttajat laativat pöytiin erilaisia kysymyksiä (jotka koulutettavat voivat myöslaatia itse). Jokainen koulutettava käy jokaisessa pöydässä aina vaihtuvassaryhmämuodostelmassa keskustelemassa satunnaisesti muodostuvan ryhmän kanssakysymyksistä ja kirjaa keskustelun tuotokset pöydällä olevalle fläpille tai pöytäliinaan. Pöytiä jaryhmämuodostelmia vaihdetaan merkistä noin 10–15 min. välein. Kussakin pöydässä viimeksiollut ryhmä/sihteeri raportoi pöydän koko tuotoksen kaikille. Toiset voivat lopuksi täydentää.3. Koulutettavat kirjaavat 3–4 hengen ryhmissä heitä askarruttavia kysymyksiä. Ryhmät vaihtavatkysymyksensä ja vastaavat toistensa kysymyksiin ja raportoivat vastaukset.4. Kouluttajat laativat kysymyslappuja opittavasta materiaalista. Koulutettavat nostavatvuorotellen kysymyslappuja ja vastaavat niihin yksin tai ryhmänä.5. Kouluttaja kirjoittaa osan tiedosta fläpeille eri puolille koulutustilaa. Koulutettavat lähtevätkävelylle ja täydentävät tietoja/faktoja.6. Esitellään (esim. pikku alustuksella) opittavat asiat. Ryhmissä keksitään sisällöistä sloganeja.Voidaan myös piirtää fläpeille.7. Kouluttajat laativat väittämälappuja opittavasta tai opitusta materiaalista. Osa väittämistä onpaikkansa pitäviä ja osa vääriä. Oikeat vastaukset kirjoitetaan lappujen taakse ja kiinnitetäänlaput seinille. Koulutettavat kiertävät 2–3 hengen ryhmissä kaikki laput, kysyvät kysymyksettoisiltaan, lukevat oikeat vastaukset ja voivat syventää asiaa hetken keskustelemalla.8. Kouluttaja esittää oikein- ja väärin-väittämiä. Jos koulutettavan mielestä väittämä oikein,siirrytään ringissä olevissa tuoleissa oikealle ja jos väittämä on väärä niin vasemmalle.9. Rentoutustilan kautta kouluttaja lukee kertomuksen opittavasta asiasta perehdyttävässävaiheessa tai yhteenveto-/kertausvaiheessa.Ari Terävä, Hietalinna-yhteisö, 200318

Liite 3. Koulutustavoitteen mukaiset menetelmätKoulutustavoitteen (eli mille oppimisen tasolle halutaan vaikuttaa)mukaisia menetelmiä (metodeja)Tiedon (faktat, käsitteet) jakamisen menetelmiä:• havainnollistettu luento• ryhmäkeskustelu, josta tehdään raportti• syventävä keskustelu yksityiskohtaisella instruktiolla (ohjeella)• opetusvideo/filmi/televisio• oheismateriaali• kirjallisuus• lähdeluettelo• internetin hyödyntäminen• etäopiskelu• asiantuntijapaneeli• workshop (työpaja)• teemaseminaari• symposiumAsenteisiin (uskomukset, mielipiteet, tunteet) vaikuttamisen menetelmiä:• aivoriihi• väittely• avoin (ei-tavoitteellinen) keskustelu ja ryhmätyö• asiakasdemonstraatio• tapausselostus• haastattelutilanne tai -asetelma• roolileikki ja roolinvaihdokset• koeasetelmaTaitojen (menetelmien oppiminen, valmennus, käyttäytymismuutos tai -säätö) kehittämisenmenetelmiä:• ohjattu harjoittelu• päätöksenteon/raportoinnin sisältävä ryhmätyöskentely• havainnointi- ja palauteharjoitukset• mallittaminen• asian tai toiminnan esittelydemonstraatio• simulaatio• videoharjoitus• roolipelit• itsearviointilomake• etätehtävä/itsenäinen työskentelyAri Terävä, Hietalinna-yhteisö, 200319

Liite 4. Päihteet ja päihteiden väärinkäyttöPäihteiden väärinkäytön laajuus"Päihteillä tarkoitetaan kemiallisia aineita tai yhdisteitä tai luonnontuotteita, joita käytetään päihtymis-,piristymis- tai huumaustarkoituksessa. Väärinkäyttömallin on erotettava normaalista, vapaa-ajanviettoon liittyvästä käytöstä.Valtaosa suomalaisten päihteidenkäytöstä on alkoholinkäyttöä. Sen kulutus nousee hitaasti, ja olivuosituhannen lopulla eurooppalaista keskitasoa eli noin 9 litraa asukasta kohden. Kulutuksenrakenteessa on tapahtumassa muutoksia siinä, että nuorten osuus päihteidenkäyttäjistä on noussuthuomattavasti. (Ahlström 1999). Myös huumausaineiden käyttö lisääntyy ja yleistyy maan eri osissa,joskin sekä kokeilu että käyttö kasautuvat Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.Lääkeaineiden ja alkoholinkäytön yleisyys ja humalahakuinen juomistapa vaikeuttavatongelmakäytön arviointia varsinkin silloin, kun ongelmakäytön arviointia varsinkin silloin, kunongelmakäytön tuntemus on pinnallista. Lukuisat päihteidenkäyttömuodot lisäävät erheellistentulkintojen vaaraa ja näiden perustuvia toimenpiteitä ja kannanottoja.Päihdehuollon erityispalvelujen asiakkaina on vuosittain noin 65 000 henkeä, joista naisia onStakesin päihdelaskennan mukaan noin 30 %. Alkoholia koko joukosta käytti 94 %, lääkeaineita 23 %kannabista 9 % ja muita huumeita 7 %. Luvut ovat olleet viime vuosikymmenellä melko pysyviä,joskin naisten ja huumeidenkäyttäjien osuus on kasvanut. Alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö,varsinkin sekakäyttö, aiheuttavat edelleen suurimmat terveys- ja sosiaaliset haitat. Palvelujen piiriinon vuosittain hakeutunut vapaaehtoisesti 6 000–10 000 laittomien päihteiden käyttäjää. Stakesintilastoraportti 34/1999 mukaan kuden kuukauden aikana hoitoon hakeutuneista 3 000 asiakkaastalähes puolella oli yleisimpänä käyttömuotona ensisijaisesti amfetamiinin ja heroiinin suonensisäinenkäyttö. Prosentuaalisesti luku on edelleen pieni mutta antanee silti viitettä huumeongelmankehityssuunnasta maassamme.Päihteiden käyttömuotojaAlkoholin sosiaalisen käytön syyt vaihtelevat laajasti. Normaalikäytössä on yleensä kyse jostakin'hyvästä', kuten lääkkeestä vilustumiseen, piristyksestä väsymykseen, hyvän kaupan tai muunsopimuksen symbolisesta vahvistamisesta, iloisen tapahtuman juhlistamisesta tai samaistumisestatiettyyn ryhmään. Lääkkeiden normaalikäytössä on tarkoitus hoitaa terveyttä (Sariola, 1954). Kaikistanäistä kulkee kuitenkin polku myös väärinkäyttöön.Yleisimmät päihteiden riskikäyttötavat ovat kokeilu-, satunnais-, tapa- ja suurkäyttö. Kokeilut tehdäänyleensä nuoruudessa ja ryhmätilanteissa. Monet huomaavat, ettei vaikutus ole miellyttävä tai ettäelimistö ei hyväksy ainetta. Jos kyseessä on alkoholi, käyttö rajoittuu tulevaisuudessakin kohtuuteenja mietoihin juomiin sosiaalisissa tilanteissa. Alkoholisteiksi kehittyville on ominaista elimistön korkeasietokyky, toleranssi. Jos he jatkavat käyttöä, he kestävät pitkään suuria määriä ennen kestokyvynromahdusta.Huumeiden osalta kokeilukäyttöön kohdistunut tutkimus on koskenut kannabistuotteita eli hasista jamarihuanaa. Kansainvälinen tutkimus osoittaa että noin 70 % luopuu niistä kokeilun jälkeen. OsmoKontulan suurilla otoksilla tekemissä epidemiologisissa, tietyin välein toistuvissa, tutkimuksissa(1992, 1994 ja 1996) vastaava luku pysyi Suomessa 80 %:ssa. Kokeilijoista 10 % vakinaisti20

käyttönsä ja 1 % siirtyi ns. kovempien aineiden sekakäyttöön. Kokeilut ovat kuitenkin lisääntyneetjatkuvasti, ja kuudessa vuodessa kokeilijoiden määrä on kaksinkertaistunut.Satunnaiskäytöstä puhutaan silloin, kun päihdettä käytetään silloin tällöin, lähinnä sopivan tilaisuudentullen tai kun sitä on tarjolla. Uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään tilannekohtaisesti. Alkoholiavoidaan ottaa kerran melkoinenkin määrä, mutta se ei johda jatkoon. Myös ns. mietojen huumeidensatunnaiskäyttöä esiintyy kokeilun jälkeen.Tapakäytössä voidaan puhua myös sosiaalisesta käyttäytymisestä, jolle on ominaista toistuvuus.Alkoholin kohdalla voi esimerkkinä olla saunailtoina otetut oluet tai kokouksen päätteeksisäännönmukaisesti otetut pari rentouttavaa lasillista ja ystäviä tavatessa nautittu lasillinen.Tapakäyttöä suositaan eurooppalaisena sivistyneenä juomatapana, johon ei kiinnitetä erityisempäähuomiota. Suomalainen humalahakuinen juomatapa vaikeuttaa pidättäytymistä pariin lasilliseeneurooppalaiseen tapaa. Ammattipiireissä puhutaan tapakäytön yhteydessä joskus 'turhasta käytöstä',jota olisi varhaisessa vaiheessa helppo karsia. Joidenkuiden kohdalla tapa johtaa nimittäinhallitsemattomaan käyttöön.Lääkeaineiden kohdalla puhutaan 'pilleriyhteiskunnasta', ja sana kuvaa hyvin tapakäyttöä. Päätäsaattaa särkeä ylirasituksesta, mutta tila helpottuu särkylääkkeellä, rauhoittava lääke auttaahermostuttavissa tilanteissa nopeasti ja unilääke otetaan varmuuden vuoksi, jos on pelko, ettei unitulekaan (Pajupuro 1984).Huumausaineiden käyttö on kriminalisoitu, mutta pieni aktiivinen ryhmä puhuu kannabiksenlaillistamisen puolesta. Sosiologit ovat pyrkineet tieteellisin keinoin selvittämään kannabiksentapakäytön yleisyyttä. Viimeisimpään kyselyyn vastanneista 76 % ilmoitti kokeilleensa alle 10 kertaahasista ja 64 % ilmoitti kokeilleensa sitä alle viisi kertaa (Partanen 1998). Pitkin 1990-lukua toistetuttutkimukset ovat tuottaneet samoja lukuja (Kontula & Koskela 1992, Partanen 1994, Hakkarainen ym.1996). Tutkijoiden tulkinnan mukaan kannabiksen tapakäyttäjiäkin voi olla. Kysymyksessä saattaakuitenkin olla ydinjoukko, jonka 'seikkailevaan elämäntyyliin kuuluvat myös runsas alkoholinkäyttö jaravintolaelämä'.Suurkäyttö liitetään runsaaseen alkoholin käyttöön, joka ei vielä täytä jäljempänä esitettäviäalkoholismin riippuvuuskriteerejä. Käyttäjä pystyy aika hyvin lopettamaan omaehtoisesti, hän pystyyhalutessaan säätelemään kertajuomisensa määriä, ja hänen käyttömotiivinsa ovat lähinnäsosiaaliset, kuten hauskanpito, rentoutuminen, ihmisten tapaaminen tai tapahtumien juhlistaminen.Suurkäyttö vaatii kasvavaa toleranssia eli 'hyvää viinapäätä', joka yksi alkoholismin kehityksenedellytyksistä ja riskitekijöistä. Ongelmallista on myös suomalaisten humalaa tavoitteleva juomatapa,jonka johdosta suur suurjuojat käyttäytyvät usein väkivaltaisesti tai muuten epäasiallisesti, ajavathumalassa, häiritsevät perheen taloutta tai joutuvat muihin pahoihin sosiaalisiin tilanteisiin.Tärkeimmät terveydelliset haitat suurjuojien kohdalla ovat vahvat vieroitusoireet, kuten krapula, jaitsensä kolhiminen tai palelluttaminen ja onnettomuusalttius.RiippuvuuskäyttöArkikielessä riippuvuuskäyttäjille annetaan isti-pääte, esimerkiksi alkoholisti tai heroinisti.Riippuvuuskäyttöön liittyy elimistön, mielen, tunteiden, päättelykyvyn tai sosiaalisten suhteidenvaurioita. Käytön motiivit ovat ainekeskeisiä, ts. ainetta pitää saada eikä se saa loppua. Käyttömuuttuu vähitellen pakonomaiseksi eikä sen lopettaminen suju tahdon- tai päätöksenvaraisesti, kutenennen.21

Kun päihderiippuvuus kattaa laajan alueen käyttäjän elämästä sen laatua heikentäen, on kysymysongelmakäytöstä.Viime vuosikymmenellä on päihderiippuvuus enenevästi alettu määritellä ilmiöksi, jota tuleetarkastella kokonaisvaltaisesti eli ihmisen henkisestä, psykologisesta, sosiaalisesta ja fysiologisestaulottuvuudesta käsin. Erityisesti huumausaineiden käyttäjien terapeuttiset hoitoyhteisöt ovat jovarhain korostaneet myös henkisen ulottuvuuden merkitystä (Kooyman 1993). Päihteiden käytönaikana tapahtuu muutoksia kaikilla näillä tasoilla samanaikaisesti. Hoidon tulee olla monitavoitteistaja hakea tasapaino näiden ulottuvuuksien välisiin jännityksiin (de Leon 1990) Tasoja voidaantiivistäen kuvata seuraavasti:1. Henkinen taso: ihmisen emotionaalinen ja henkinen alue: arvot, uskomukset, mielikuvat,tarkoitukset, ihanteet, identiteetin muodostus, elämänfilosofia, luovat prosessit, hengellisyys jamerkitykset, joita ihminen antaa sanoille ja tilanteille.2. Psykologinen taso: ihmisen kognitiivinen, selitettävien tunteiden ja älyllisyyden ja järjen alue:tunnereaktiot, päättely- ja päätöksentekokyvyt, ongelmanratkaisutaidot ja pystyvyys valintoihin.3. Fyysinen taso: ihmisen on biologisen olemisen alue: elimistön tila ja sen toiminta sekä hermostojaaivotoiminta.4. Sosiaalinen taso: ihmisten ja istituutioiden välisten suhteiden, kanssakäymisen javuorovaikutuksen alue: lähisuhteet, joita ovat pari-, perhe-, toveruus- ja ystävyyssuhteet, jayhteiskunnalliset suhteet, joita yksilöllä on mm. sosiaali-, terveys- ja opetusviranomaisiin jataloudenhoitoon liittyviin instansseihin, kuten pankkeihin ja asuntomarkkinoihin.Suomessa nelitasoista lähestymistapaa ovat kehittäneet edelleen Hietalinna-yhteisön johtaja KatriinaPajupuro, joka soveltaa tasoja huumausaineiden käyttäjien riippuvuuskuvaan (Pajupuro 1999). Hänon nostanut esiin myös ajatuksen, että päihderiippuvuus olisikin ensisijaisesti sosiaalis-henkistälaatua. Esimerkiksi muistikuvat päihteistä ja sosiaalisista tilanteista, kuten kaveripiiristä ja muistakäyttötilanteista herättävät retkahdukselle alttiin vahvan tunnetilan, himon (Pajupuro 1992).Myös valtiotieteiden tohtori Jorma Niemelä Sininauhaliitosta käyttää nelijakoa ja painottaaväitöskirjassaan hengellisyyden merkitystä. Hän kutsuu tasoja 'ihmisen olemuspuoliksi', joita ovatkehollisuus, tajunnallisuus, elämäntilanteisuus ja henkisyys. Niemelä korostaa henkisen tasonhengellistä ulottuvuutta alkoholi- ja huumeriippuvaisten ja heidän läheistensä selviytymisessä.Seuraavassa esitetään kooste sekä alkoholin että muiden päihteiden käytön riippuvuuskriteereistä.Jos yksilöllä on esiintynyt seuraavasta oireluettelosta kolme oiretta viimeisen kuukauden aikanajatkuvasti tai 12 kuukauden aikana toistuvasti, hän kärsii riippuvuudesta. (DSM IV 1997, Huttunen1954, ICD-10, 1997, Koski-Jännes 1998, Poikolainen 1998)Riippuvuuskriteerit1. Yksilö ei tunne hallitsevansa päihteiden käytön määrää eikä käytön kestoa.2. Hänellä on vaikeuksia olla ajattelematta ja käyttämättä ainetta. Hän kokee tilansa himona.3. Hän halua lopettaa tai hallita käyttöä ja tekee useita yrityksiä tähän suuntaan.4. Hänen toleranssinsa nousee, joten hän tarvitsee päihtyäkseen yhä suurempia alkoholimääriä.22

5. Hänen elimistönsä rasittuu. Hän saa pahoja vieroitusoireita, kuten vapinaa, hikoilua,pahoinvointia ja huimausta, masennusta, ärtyneisyyttä, ahdistusta ja kiihtymystä. Aivojenbiokemiallinen toiminta muuttuu.6. Hän alkaa käyttää 'krapularyyppyjä' tai muuta ainetta ehkäistäkseen vieroitusoireita tailievittääkseen niitä.7. Vaikeuden työelämässä lisääntyvät joko 'työmaajuopottelun', krapulan, vieroitusoireiden taipoissaolojen vuoksi.8. Sosiaaliset suhteet kapeutuvat, koska hänen kiinnostuksensa aineisiin syrjäyttää ammatillinen,harrastus- ja virkistystoiminnan. Syntyvät vaaratilanteet, mm. väkivaltaisuus ja päihtyneenäajaminen, rasittavat muita.9. Päihteiden käyttö jatkuu, vaikka hän tiedostaa, että siitä koituu terveydellisiä ja sosiaalisia haittojaja vaikeuksia työelämässä.Päihderiippuvuudesta vapautumiseen tarvitaan vähintään 2–5 vuotta. Tällä aikajänteelläuusiutuminen on mahdollista kaikilla mainituilla tasoilla. Esimerkiksi fyysisen tason vapautuminen eitapahdu viikossa, vaikka fyysiset vieroitusoireet olisivatkin ohi. Siinä vaiheessa maksa, keuhkot,munuaiset, muut sisäelimet, hermosto ja verenkierto vasta alkavat toipua aineiden rasituksista. Omanaikansa vaatii myös ajattelutapamuutokset (henkinen taso), tunnekuohujen laantuminen ja itsenäisiinratkaisuihin totutteleminen (psykologinen taso) ja sosiaalisen tason muutokset, kuten uusiensosiaalisten suhteiden luominen ja niiden hyväksyminen omaan elämänpiiriin. (Frykman 1992). Aikaajoin tarvitaan hoitoverkostojen monenlaisia valmiuksia, mutta koko ajan tarvitaan kuntoutujan omaaaktiivista panosta.Päihteiden jaksottainen ja sekakäyttö on tavanomainen riippuvuuskäytön muoto. Jaksottaista käyttöäharrastaa esimerkiksi nuori, joka mielialan muutoksiaan säädelläkseen käyttää vuorotellen alkoholiaja kannabista. Aikuisille on ominaista alkoholin ja bentsodiatsepiinien vuorottainen käyttö.Tavoitteena on pitää alkoholiongelma kurissa rauhoittavien lääkkeiden avulla. Tavasta on lyhyt askelsekakäyttöön, jolle on ominaista useamman psyykeen vaikuttavan aineen käyttö samanaikaisesti.Varsinkin nuoret käyttävät monia aineita yhtä aikaa, sekaisin. Motiivina on usein elämyksellistenhetkien tavoittelu tai turhautumien purkaminen."Lähde: Ritva Saarelainen: Päihteet ja päihteiden väärinkäyttö. Teoksessa Ritva Saarelainen, EijaStengård ja Anne Vuori-Kemilä: Mielenterveys ja päihdetyö – yhteistyötä ja kumppanuutta. WSOY2000.23

Liite 5. Ennakkotehtävä1. Tutustu oheiseen lukumateriaaliin Päihteet ja päihteiden väärinkäyttö.2. Mieti ja kirjaa muistiin, mitkä asiat askarruttavat sinua päihteidenkäytön ja -käyttäjänkohtaamisessa oman työsi kannalta.3. Mieti ja kirjaa muistiin ajatuksiasi, minkälaisia erityisiä kysymyksiä tulisi ottaa huomioonkuurojen päihdepalvelujen kehittämisessä.Ennakkotehtävän purku(liitettynä esittäytymiseen)Palauta mieleesi ennakkotehtävä 2.(Mitkä asiat askarruttavat sinua päihteidenkäytön ja -käyttäjän kohtaamisessa omassa työssäsi?)Mieti hetki,mikä sisältöön liittyvä toive (mahdollisimman konkreettinen) tehtävästä nousee tälle koulutuspäivälle?Jokainen vuorollaan:1) esittele itsesi: kuka, mistä ja2) mikä toive tälle kurssille?(Kerätään toiveet flapille, jotta voidaan lopuksi tarkistaa, ovatko kaikki saaneet sitä mitä tulivathakemaan.)Outi Saarela ja Ari Terävä: Perustietoa päihteistä ja päihdeongelmasta -kurssit 2000–200124

Liite 6. Yleinen suhtautuminen päihteisiinHyvin harva muu ilmiö yhteiskunnassamme herättää niin paljon ristiriitoja ja tunteita kuin päihteet jaetenkin huumeet. Asioista on hankala puhua asiallisesti ja kiihkottomasti ja kaikki muu kuin jyrkkätuomitseminen tulkitaan usein asian puolusteluksi. Huumausainekysymyksissä ongelman luonteestakeskusteleminen usein värittyy voimakkaasti riippuvuustodellisuuden mukaisesti, ja se värittää kokokeskustelua, vaikka olisi sitten kyse ennaltaehkäisystä tai lievemmistä riskikäyttäytymisen muodoista,joissa on kyse aivan muusta kuin vakavassa huumeriippuvuudessa. Tämä ilmapiiri vaikeuttaa paitsiasiallista keskustelua myös muiden kuin hallinnollisten ratkaisujen etsimistä ongelmiin.Toisaalta ilmenee ambivalenssia suhtautumisessa siten, että lääkkeisiin – vaikka ne olisivathuumausaineisiin rinnasteisia – suhtaudutaan kovin myönteisesti ja kulttuurimme pääpäihteeseenliittyy lähes "rakastavia" piirteitä, kuten niin monet "kännäilyä" ihannoivat vitsit ja tarinat sekä lempeät"kekkuli"-tyyppiset sanonnat. Toisaalta ovat urbaanit Turmiolan Tommi -kauhutarinat, jotka eivät annaoikeaa kuvaa alkoholiongelman luonteesta tai irrottavat rakentavien ratkaisujen etsimisestäongelmiin.Myös huumausaineisiin ja niiden käyttöön liittyy myönteistä ilmapiiriä etenkin joissakin nuortenalakulttuuri-ilmiöissä. Tunnetuimpia ovat rave-kulttuurin eli diskokulttuurin marginaaliryhmän tarinatekstaasin avulla jaksamisesta ja "uskomattomista elämyksistä" ja toisaalta esim. Kannabisyhdistyksenvirittämä keskustelu "keveiden" huumeiden vaarattomuudesta, johon liittyy käytönlaillistaminen joidenkin Euroopan maiden tapaan. Myös huumausaineisiin liittyy paljon ihailevia jamystifioivia lempinimiä: "piri", "muheva", "polle", "tötsyt", "kuutamo" jne.Tähän on varmasti syynsä ja varmasti kaikki myös haluavat ratkaista ongelmat myönteisesti.Riippumatta siitä, mikä on kenenkin uskomus, tarkoitus ja vaikuttamistavoite, yleisen vääristyneensuhtautumisen voi jakaa vähättelevään ja paisuttelevaan suhtautumiseen. Kalvo 6a kertoo, mitensuhtautumistavat näyttäytyvät huumausaineiden kohdalla.Ari Terävä, Hietalinna-yhteisö, 200325

(Kalvo 6a)Vääristyneet perussuhtautumistavat huumausaineisiinPaisutteleva suhtautuminen huumausaineisiin:= pelottelu, kauhukuvien maalailu, jyrkkä moralismiSyyt:- vieraat kulttuurit (meille tuttu päihde on alkoholi)- aineiden laittomuus- sensaatiohakuisuus (lehdistö)- tiedon/ymmärryksen puuteVähättelevä suhtautuminen huumausaineisiin:= käytön ihannointi, elämyksellisyys,"keveiden" huumeiden puolusteluSyyt:- lääketieteelliset perustelut, eurooppalainen näyttö- mystifiointi, alakulttuurit- tiedon/ymmärryksen puute26

Liite 7. Päihteet ja kulttuuritEri maanosilla, eri kulttuureilla ja jopa eri valtioilla esiintyy omia "valtapäihteitä". Puhtaita yhdenpäihteen alueita on vaikea löytää. Luonnonolosuhteet, raaka-aineiden viljeltävyys, päihdekulttuuriperinneja tuottamis- ja kauppakulttuuri määrittävät päihteiden yleisyyttä. Alkoholi on länsimaisenyhteiskunnan valtapäihde. Eurooppalaiset kuluttavat noin puolet kaikesta alkoholista. Tämän asianymmärtäminen voi helpottaa yleistä suhtautumista ja keskustelua esim. huumausaineista.Puhtaita yhden päihteen kulttuureita on vaikea löytää, ja siksi jako onkin ylimalkainen. Maailmavoidaan kuitenkin karkeasti jakaa neljään alueeseen valtapäihteen mukaan:1. Oopium-kulttuuri (Itä-Aasia: Kiina, Kambodzha, Korea, Laos, Thaimaa, Vietnam jne.)2. Kannabis-kulttuuri (Afrikka ja Etelä- ja Länsi-Aasia: Afganistan, Intia, Pakistan jne.)3. Kokaiini-kulttuuri (Etelä-Amerikka)4. Alkoholikulttuuri (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka)Alkoholi- eli juomakulttuuri voidaan jakaa myös alkoholijuomien mukaan:1. Olutkulttuuri (esim. Englanti, Belgia)2. Viinikulttuuri (esim. Italia, Ranska)3. Viinakulttuuri (esim. Suomi)Myös juomakulttuureissa on löydettävissä perinteisiä sekä–että-alueita, kuten Saksa, ja kaikkiaankulttuurit ovat sekoittumassa.Kuten vieraat kulttuurit yleensäkin, myös päihdekulttuurit herättävät epäluuloja toisenlaisissapäihdekulttuureissa. Asiaa on tutuinta tarkastella oman valtapäihteemme alkoholin kautta: kulttuuritvoidaan jakaa alkoholiin suhtautumisen perusteella (David Pittman) esim. seuraavasti:1. Pidättyvät kulttuurit, joissa kaikenlainen alkoholinkäyttö tuomitaan (esim. hindut ja muslimit).2. Ambivalentit eli kaksijakoiset kulttuurit, joissa esiintyy rinnakkain sekä jyrkästi torjuvia ettäjuopumista ihannoivia asenteita (esim. Anglosaksiset maat ja Pohjoismaat).3. Sallivat kulttuurit, joissa hyväksytään kohtuullinen alkoholinkäyttö, mutta suhtaudutaan torjuvastijuopumiseen (esim. juutalaiset ja italialaiset).4. Ylisallivat kulttuurit, joissa hyväksytään kohtuukäytön lisäksi riippuvuus alkoholista ja juopuneidenpoikkeava käyttäytyminen (esim. ranskalaiset ja japanilaiset).Mitä sallivampi kulttuuri on, sen korkeampaa on alkoholinkulutus. Tämä pätee myös muidenpäihteiden suhteen. Samoin mitä lähempänä valtapäihdettä on, sitä sallivampi on suhde omaanpäihteeseen ja sitä epäilevämpi on suhde vieraaseen päihteeseen. Lainsäädäntö noudattelee tätäsamaa logiikkaa. Suomi lukeutuu ambivalentteihin kulttuureihin suhtautumisessa alkoholiin. Tämänäkyy myös suhtautumisessa muihin kemikaaleihin, kuten lääketieteellisesti huumausaineisiinrinnastettaviin lääkkeisiin ja huumausaineisiin.Lähde: Seija Kaunisto: A-klinikkasäätiön päihdetyön koulutuksen (PÄTY) koulutusmateriaalia 2003.27

Liite 8. Päihteet ja päihdehuollon historiaAika ennen ajanlaskun alkuaPäihdyttäviä aineita on käytetty aina kivikaudelta (noin 6500–1500 eKr.) lähtien. Käyttöä on ohjaillutja säädellyt yhteisöllinen kontrolli. Päihteidenkäyttö on palvellut useita päämääriä. Tietoisuuttamuuttavia aineita on käytetty mm.- tarvittaessa yhteyttä tuonpuoleiseen,- uskonnollisissa rituaaleissa, joissa päihteidenkäyttö on vahvistanut yhteenkuuluvuutta,- parannettaessa tietoisuuden muuttamiseen, lääkkeenä tai lääkeaineen valmistuksessa,- sosiaalisessa kanssakäymisessä rohkaistumiseen, rentoutumiseen,- elämysten ja mystisten kokemuksen hankkimisessa.Ihminen on ollut yhtä älykäs suunnilleen viimeiset 5 000 vuotta. (Keijo Tahkokallio: Perunakerrallaan). Alkoholia hän on käyttänyt ainakin 4 000 vuotta.Ensimmäiset merkinnät oluen ja viinin valmistuksesta Egyptistä ja sen lähialueilta on ajoitettu noin3000–2000 eKr. Jo silloin lääketiede tunsi useita eri tapoja valmistaa lääkkeitä alkoholin avulla.Kreikassa (Kyproksella) on valmistettu samalla menetelmällä vieläkin myynnissä olevaa viiniä(Commodore) noin 4 000 vuotta.Ajanlaskun alun jälkeenJuomatavat vaihtelivat kulttuurista toiseen ja muokkaantuivat kansojen kohdatessa. Esim.kreikkalaiset saivat egyptiläisiltä vaikutteita, kuten kohtuuden ja vapaamielisyyden periaatteet.Juutalaisetkin omaksuivat egyptiläisiä tapoja. Yhdistettynä Vanhan Testamentin kanssa oppien tulosoli absolutismi tai vähäinen ja hallittu juominen. Kristinuskossa toteutuivat sekä kreikkalainen ettäjuutalainen juomistapa ja lopputulos oli ambivalentti suhtautuminen. Raamatussa kuvataan paljonkinviinin kuulumista kulttuuriin.1300–1400-luvut: Olut oli suomalaisten pääasiallisin alkoholijuoma, mutta paloviina teki tuloaan. Kunvielä opittiin tekemään paloviinaa viljasta, oli taito kaikkien saatavilla. Viinanpoltosta alettiin periäveroa. 1600-luvulla juomatapa saattoi olla hyvinkin hillitön. Alkoholinkäyttö liittyi paljolti yläluokanihmisiin, etenkin papistoon. Papistolla oli viinanpoltto-oikeus myyntitarkoituksiin. Vuosisadanloppupuolella tämä oikeus poistui. Ajan hengen mukaisesti katsottiin, että viina oli talonpojillevälttämätön juoma ja tärkeä myös lääkkeenä. Tuomittavaksi katsottiin liallinen ja jatkuva alkoholinkäyttö.1700-luku: Vuosisadan alkupuolisko oli laajamittaisen juopottelun aikakausi. Loppupuoliskollakuningas Kustaa III julisti kieltolakeja talonpojille ja niiden seurauksena salapoltto lisääntyi. Käyttöönotettiin vapausrangaistuksia. Juopumusasetuksen perusteella julkisesta juomisesta tuli rikos jaalaikäisten juomiseen kiinnitettiin huomiota. Kotipoltto laillistettiin ennen vuosisadan vaihdetta.Tapahtui papiston raitistumista. Juomista alettiin pitää syntinä ja katsottiin, että liiallinen juominentuhoaa terveyden, vie siveellisyyden sekä hävittää omaisuuden. Toisaalta runsasta juomista ihailtiin.1800-luku: K. A. Gottlund selvitti vuosisadan alkupuolella, että suomalaiset "halasivat viinaajuuakseen, vaan ei nauttiaksee…innolla ja kiivastuksella, ikään kuin joisivat uhalla". Eli suomalainenhumalahakuinen juomistapa on ollut kautta aikain samansuuntaista. Tätä kuvaa myös Matti Virtanenkirjassaan Änkyrä, tuiske, huppeli. 1866 kotipoltto kiellettiin uudelleen ja viinaa sai valmistaa vaintehdasmaisesti. Raittiusliike ja uskonnolliset herätysliikkeet voimistuivat.28

Alkoholistihuollon syntyAlkoholistihuollon synty on läheisesti kytköksissä raittiusliikkeen toimintaan. Amerikasta saatujenesikuvien mukaan Elias Lönnrot perusti 1834 Kajaanin raittiusyhdistyksen. Venäjän tsaari AleksanteriII:n ollessa hallitsijana Helsingin Seurahuoneella toimikunta keräsi varoja ja tuotti raittiuskirjasia,joista kuuluisin on 1856 ilmestynyt Turmiolan Tommi. Samaan aikaan toisaalla käytiin Krimin sotaa,joka heijastui myös hyökkäyksenä Ahvenanmaalle (Oolannin sota).Vuosisadan puolivälissä alkoi myös raittiuskasvatus Suomessa. Raittiuspuhujat kävivät kouluissa,perustettiin lasten raittiusyhdistyksiä. Raittiuskirjasia tuottavan toimikunnan tilalle perustettiinKohtuuden Ystävät, joka julkaisi 14 uutta raittiuskirjasta. Suunniteltua raittiusjärjestötoimintaayhdistys ei kuitenkaan saanut käynnistettyä ennen kuin 1883. Perustettiin paikallisyhdistyksiä japidettiin suullisia valistustilaisuuksia. Kohtuuden Ystävät muutti nimensä Raittiuden Ystäviksi (RY)vuosikokouksessa 2.2.1884. Aamunairut-lehti (myöhemmin Kylväjä) perustettiin TampereenRaittiusseuran ja myöhemmin myös RY:n yhteiseksi äänenkannattajaksi. RY ry:stä tuli keskusjärjestöja maa jaettiin seitsemään raittiuspiiriin. 1898 aloittivat raittiusyhdistykset yhdessä työväenyhdistystenja nuorisoseurojen kanssa juomalakon. Noin 70 000 ihmistä sitoutui vähintään vuoden kestäväänraittiuteen.Samaan aikaan vaadittiin kieltolakia. Raittiusliike korosti toisaalta ehdotonta raittiutta, toisaalta se oli"pelastavaa" raittiustyötä. Raittiusliikkeen toimintaan kuuluivat kristilliset arvot: se oli uskonnollista japainotti kristillistä lähimmäisenrakkautta. Tarkoituksena oli pelastaa ja nostaa niitä, jotka olivatvajonneet juoppouteen. Raittiusliikkeen ajanjakso päihdehuollossa perustui vapaaehtoisuuteen eikälainsäädäntö ollut sitä tukemassa. Työn viitekehys oli pelastava, kasvattava ja uskonnollinen.Kirjallisuuden tuottaminen, lehdet, kurssit, kulttuurikilpailut, kuten raittiuskilpakirjoitukset, liikunta jaleirit olivat työmuotoina. Työtä toteuttivat lähinnä valistuneet kansalaiset. Rikoslain ja irtolaislainperusteella voitiin juomiseen puuttua ja käyttää tahdonvastaisia toimenpiteitä. Juomarit saatettiintoimittaa pitkiksikin ajoiksi esim. köyhäinhoitolaitoksiin tai mielisairaaloihin. Maassa oli voimassa 1852(uusi asetus 1879) alkaen Vaivaishoitoasetus ja sen mukaiset köyhäinhoitopiirit piirikaitsijoineen.Maamme ensimmäisenä päihdehuollon hoitopaikkana pidetään 1888 perustettua alkoholistiparantolaTurvaa, joka siirtyi RY:ltä valtion ylläpitämäksi 1937. 1880-luvulla oli myös muita hoitopyrkimyksiä,kuten lääkekokeiluja. RY otti 1902 käytäntöön raittiustutkinnon Väinö Voionmaan ehdotuksesta.RY:n asettama komitea sai 1904 valmiiksi kunnallisen kielto-oikeuden pohjalle rakentuvanehdotuksensa alkoholilainsäädännön uudistamiseksi. Lakiesityksen antaminen valtiopäiville raukesikuitenkin yleisen mielipiteen käännyttyä kannattamaan yleistä väkijuomakieltoa (kieltolakia). Hallitusei kuitenkaan 1907 vahvistanut lakiesitystä. Eräät RY:n paikallisyhdistykset liittyivät 1914perustettuun Suomen sosiaalidemokraattiseen Raittiusliittoon. Raittiuden ystävät ry osallistuikieltolain tukemiseen, mutta ei liittynyt jäseneksi perustettuun Kieltolakiliittoon.Kieltolain aikaKieltolaki astui voimaan 1919 ja oli voimassa 5.4.1932 klo 10 asti. Suomessa oli aiemmin ollutvoimassa kuusi osittaista kieltolakia. Maamme itsenäistymisen aikoihin kulki länsimaissakieltolakiaalto, joista USA:n kieltolaki lienee tunnetuin. Kieltolain aikaa on syytä tarkastella osanapäihdehuollon historiaa ja toisaalta siihen yhteiskunnalliseen tilanteeseen peilaten. Jälkeen päinarvioiden kyseessä oli todella radikaali yhteiskunnallinen kokeilu. Kieltämällä ja kriminalisoimalla sekäalkoholin tarjonta että käyttö uskottiin, että "alkoholikysymys" tuli ratkaistuksi kerralla. Myös uskottiin,että tarjonnan estäminen estäisi myös alkoholismin. Pian saatiin kuitenkin toisenlaisia kokemuksia.29

Jo vuonna 1924 valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan alkoholistilakia. Lainvalmistelussalähdettiin hakemaan keinoja nimenomaan tahdonvastaisen hoidon toteuttamiseen. Kieltolain aikaanalkoholiongelma esiintyi vahvasti kontrolloidussa ja sanktioidussa ilmapiirissä. Yleinen mielipide alkoivieraantua kieltolain hengestä. Virallisen politiikan tärkeimpiä toteuttajia olivat kontrolliviranomaiset(poliisi, merivartiosto, tulli, tuomioistuimet ja vankilat). Kuten tunnettua, kieltolain aikana pirtunsalakuljetus oli laajaa ja verkottunutta. Esim. 1923 takavarikoitiin alkoholipitoisia aineita yli 500 000litraa ja 1930 ylitettiin miljoonan litran raja. Vuodesta 1922 lähtien kieltolaki- ja juopumusrikoksetolivat noin 80 % kaikista rikoksista. Jälkeen päin kieltolakia voi kuvata ensimmäiseksi vakavaksiyritykseksi toteuttaa ehkäisevää ja rakenteellista päihdehuoltoa.1930-luvun alussa oli maassa pulaa ja aggressiivisuutta. Mitä muuta tapahtui kieltolain aikaan?Sosiaalilautakunnat ja raittiuslautakunnat perustettiin 1920-luvulla. Köyhäinhoitolaki ja laki au-lapsistatulivat voimaan 1922.Lakisääteisen alkoholistihuollon alku1931 saatiin ”hiljaisten humalaisten nuhtelulaki” eli laki juopuneiden huollosta eräissä tapauksissa.Tästä käynnistyi 1986 loppuun asti jatkunut lakiin perustuva käytäntö, jonka mukaan poliisin tuliilmoittaa huoltoviranomaisille juopumuksen takia pidätettyjen henkilöiden nimet. Poliisin jahuoltoviranomaisten työ kytkettiin siis yhteen. Ilmoitettua henkilöä lautakunnan tuli opastaa, neuvoaja varoittaa.Vuosina 1934–37 saatiin Köyhäinhoitolain lisäksi ns. sosiaalihuollon peruslait kuten- Laki kunnallisesta huoltolautakunnasta- Lastensuojelulaki- Äitiysavustuslaki- Irtolaislaki- Alkoholistilaki (voimaan 1.1.1937)Alkoholistilain myötä maassamme käynnistyi pitkään hoitoajatteluamme hallitseva perinne, jonkamukaan alkoholisti määrittyi työn kohteeksi (ei subjektiksi) ensisijaisesti muille aiheutettujen haittojenperusteella (sosiaalinen, ei esim. lääketieteellinen määritelmä). Useimmat lain pykälät on rakennettusen varaan, että henkilö itse ei halua hoitoa. Välineet ovat kasvavia valtuuksia puuttua alkoholistinelämään tahdonvastaisesti: selvittämistä, kuulustelemista, varoittamista, kehottamista, valvontaanmääräämistä, huoltolahoitoon määräämistä. Hoitomuotoja tunnettiin kaksi, avohuolto ja laitoshoito.Ajattelumalli oli kasvattava ja kontrolloiva. Asteittain kovenevien toimenpiteiden uskottiin toimivanmyös ehkäisevästi. Laki oli alussa myös tärkein oppikirja. Lain toteuttajina olivat avohuollossaensisijaisesti luottamushenkilöt, päätoimista henkilökuntaa oli vähän. Ensimmäiset erityistyöntekijätolivat laitoksissa, huoltoloissa. Sosiaalityöntekijöiden koulutus alkoi 1942 YhteiskunnallisessaKorkeakoulussa.Sota tuotti pienen joukon fyysisesti ja henkisesti vammautuneita ihmisiä, jotka olivat sodan aikana saaneetsairaaloissa suuria määriä voimakkaita lääkkeitä, kuten morfiinia. Tässä yhteydessä puhutaan jopa Suomenensimmäisestä huumeriippuvuusilmiöstä. Heidän lääkehoitonsa jatkui sairaanhoidon laitos- ja avohuollonkautta. Osa ohjautui myös mielisairaaloihin.30

Vaihtoehtojen nousu 1947–1955Valtaväestön keskuudessa perinteisen suomalaisen viinakulttuuri kuitenkin jatkui entiseen tapaan.Kaupunkilaistumisen kautta vilkastui anniskeluravintolakulttuuri. Kansakouluissa järjestettiin edelleenraittiuskilpakirjoituksia nuorison kasvattamiseksi raittiuteen. Alkoholistilaki oli voimassa vuoden 1961loppuun. Ensimmäistä vuosikymmentä on kuvattu sosiaalitoimiston ja huoltolan hegemonian ajaksi,sillä tänä aikana lakisääteinen päihdehuolto kehittyi ja vahvistui melko yksisuuntaisesti eikä avo- jalaitoshuollon ideologista vastakohtaisuutta ollut. Toisella vuosikymmenellä nousi esiin monia uusiaajatuksia ja hoitomalleja, useimmat vaihtoehtoisina viralliselle ja lakisääteiselle alkoholistihuollolle.Ajatus A-klinikkatoiminnan aloittamisesta kypsyi. Keskeisenä toimijana oli professori (sosiologi) K. E.Lanu, joka 1953 totesi mm. "ihmiset eivät ole kohteita vaan he tietävät". Vaasassa aloitti lääkäriLeinebergin innostuksesta toimintansa pieni kokeiluklinikka. Sen kokemukset vaikuttivat Helsinginklinikan toimintaan. Henkilökunnan koostumus oli tärkeää. Ensimmäiset työntekijät koulutettiin Alkonostajaintarkkailijoista, joiden tehtävänä oli ehkäistä alkoholin väärinkäyttöä.Sodanjälkeisessä Suomessa rahaa oli, pulaa oli tavaroista. Viinalla saattoi saada palveluksiaparemmin kuin rahalla. Myyntikieltoja annettiin ja puhutteluita suoritettiin. Osoittautui kuitenkin, etteitällä systeemillä paljoakaan saada aikaan. "Ei varsinkaan jos asiakkaita siellä myymälässä alettiinpuhutella. Se oli kaikkein hulluinta! Tilanne oli aivan nurinkurinen: puhutellaan silloin, kun toinen tuleeviinaa ostamaan. Asiaa ryhdyttiin sitten pohtimaan ja lopulta puhuttelut siirrettiin ns. rekisteritoimistoon.Siellä oli puhuttelijoita, joilla oli jo vähän terapeuttinen rooli. Pyrimme selvittämäänpuhuteltavien alkoholinkäyttöä ja ohjaamaan heitä 'kunnollisille juomatavoille'." Näin kuvailee EeroTuominen, joka toimi ostajaintarkkailijana 1946–50 ja josta tuli Helsingin A-klinikan ensimmäinenesimies 1954–55. Jo mainittujen lisäksi muita toimijoita olivat mm. tohtori Jorma Tirkkonen,Väkijuomakysymyksen tutkimussäätiön sihteeri Sakari Sariola, professori Martti Kaila, VTL HelmiMäki (myös sosiaalityöntekijä, terveydenhuollon tutkinto, MSc-tutkinto Harvardissa), sosiaalityöntekijäHelena Erä-Esko sekä vt. professori, sosiaalityön lehtori, VTL Marjatta Eskola (o .s. Isola).Myös Suomessa vieraillut H. Jellinek vaikutti A-klinikkatoiminnan kehittymiseen, kuten myösaikalaiset Pekka Kuusi, Lauri Tarvainen, Liisa Hakola, Matti Joensuu, Heimo Salminen ja monetmuut.Työhön lähdettiin amerikkalaisin sosiaalityön (social case work) menetelmin. Helvi Booth kutsuttiinUSA:sta 1955 seminaariin esittelemään henkilökohtaisen huollon menetelmää. A-klinikoitten toimintaoli tiimijohtoista. Hoitokokoukset olivat työkäytäntöinä alusta pitäen. Työskentelyn ytimen muodostikolmio sosiaalityöntekijä - lääkäri - sairaanhoitaja, jotka konsultoivat säännöllisesti psykiatria jatyönohjaajaa. Kantavina periaatteina olivat yksilöllisyys, vapaaehtoisuus ja oma motivaatio.Kokonaisvaltaisuutta ja yhteistyötä korostettiin.Uudet kokeilut organisoituivat virallisen huollon ulkopuolelle, järjestöjen, tutkimustahojen jaterveydenhuollon puitteisiin. Uusien vapaamielisten mallien rinnalla laajennettiin kuitenkin kontrolliasäätämällä 1947 voimaan tullut raittiushuoltolaki, joka koski 18–24-vuotiaita.Vuonna 1948 perustettiin Vapaan alkoholistihuollon kannatusyhdistys ylläpitämään "alkoholistikoteja"vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuville (Kankaanpään ja Mikkelin A-kodit). Myös AA:n itseapuliike aloittiSuomessa 1948 ja löysi nopeasti paikkansa. Samana vuonna otettiin käyttöön Antabus-lääke, jokaauttaa alkoholistia itse kontrolloimaan omaa juomistaan. Vuonna 1951 perustettiin psykiatrijohtoinenAlkoholistien vastaanottolaitos, sittemmin Järvenpään sosiaalisairaala. Vuosina 1953–54 Väkijuoma-31

kysymyksen tutkimussäätiö kokeili ensimmäisiä A-klinikoita Vaasassa ja Helsingissä, mikä johtivuonna 1955 A-klinikkasäätiön perustamiseen.Eri vaihtoehtojen nousu johti päihdehuollon eriytymiseen erilaisiin toisilleen vastakkaisiinkin toimintamalleihin.Sekä laitos- että avohuollossa ryhdyttiin kehittämään palveluja, joihin voi hakeutua vapaaehtoisesti.Näin työn kohde laajeni kohti lievempiä ongelmamuotoja ja aktiiviväestöä. Alkoholiongelmanamäärittelyä ja hahmottamista laajennettiin ja alettiin soveltaa uusia eri tieteenaloiltasaatuja tietoja. Alettiin kehittää lääkehoitoja psykiatriasta ja social case workista saaduin menetelmin,tehtiin tiimityötä, korostettiin kokonaisvaltaisuutta. Samalla kun hyödynnettiin ulkomailta tulleitavaikutteita, perustettiin uusia ammattiryhmiä, ja terveydenhuollon osuus korostui. Myös toipuneidenalkoholistien tulo työntekijöiksi oli uutta.Kritiikin ja murroksen aika 1962–19741960-luku oli kulttuurisesti ja poliittisesti kansainvälistymisen ja uudistusmielisyyden aikaa. Tämävaikutti myös päihteidenkäyttöön ja suhtautumiseen päihteisiin sekä yksilön että yhteiskunnantasoilla. Alkoholin – myös viinin ja oluen – käyttö yleistyi. Naiset ja erityisesti nuorten kulttuureihinkytkeytyi runsastakin päihteidenkäyttöä. Keskioluen vapautuminen ja viinakortin poistuminenvoimistivat tätä kehitystä. Keskioluen vapautuminen 1968 näyttäytyi myöhemmin taitekohdaksipäihdetyön kannalta. Myös huumausaineet, lähinnä kannabis, löysivät tiensä suomalaisten nuortenalakulttuureihin. 70-luvun alkuun sijoittuu Suomessa ensimmäinen ns. huumeaalto. Myös päihteidenja lääkkeiden sekakäyttö yleistyi.Päihdehuollossa ensimmäisenä kehityspiirteenä voidaan mainita vuoden 1962 alusta voimaan tullutLaki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta (PAV-laki) jatkoi kuitenkin samaa kontrollimalliaasteittain tehostuvine toimenpiteineen, vaikka se laajensikin kohdetta myös muiden päihteiden kuinalkoholin käyttäjiin sekä haittakriteerien osalta (perheväkivalta, rattijuopumus). Määritelmä oliedelleen sosiaalinen, ei esim. lääketieteellinen. Toisaalta laissa näkyi myös korjaava ja kuntouttavahenki. Viranomaisten piti kannustaa hakeutumista vapaaehtoiseen hoitoon, suosia avohuoltoa sekätukea ja neuvoa perheenjäseniä. Sosiaalityö ammatillistui. Saatiin sairausvakuutusjärjestelmä jaeläkelait.Toisena kehityspiirteenä ilmeni sosiaalihuollossa ja siten myös päihdehuollossa oli ensin voimakastakritiikkiä ja sitten uudistushankkeiden käynnistymistä. Pakkoauttajat-kirja ja Punahilkka-elokuvanäkivät päivänvalon. Kritiikki nosti esiin mm. sosiaalihuollon toimintaperiaatteet, asiakkaidenoikeusturvan, pakkoauttamisen ja tahdonvastaisten toimenpiteiden käytön. Päihdehuollossa kritiikkikohdistui vanhoihin työmuotoihin, sosiaalitoimistoihin ja huoltoloihin. Huoltoloita alettiin tutkiatotaalisina yhteisöinä, "minuuden riistäjinä".Kritiikki loi otollista maaperää uusille, vapaaehtoisuuteen perustuville työmuodoille. Se vaikuttipäihdehuollon välineistöön ja toimintafilosofiaan. Asiakkaan oikeudellinen asema määriteltiinuudelleen: hän oli aktiivinen, vastuullinen ja itsestään määräävä henkilö. A-klinikoiden yhteyteensyntyneet A-killat järjestäytyivät 1968 A-kiltojen liitoksi.Kolmas tärkeä kehityspiirre päihdetyön kannalta oli päihdehuollon erityispalvelujen laajentuminen.A-klinikoita perustettiin lisää sekä niiden rinnalle hoitokoteja ja katkaisuhoitoasemia. 1971 perustettiinensimmäiset nuorisoasemat, joissa järjestettiin myös katkaisuhoitoa, yksilö- ja ryhmäterapiaa sekäpäiväkeskustoimintaa huumausaineita käyttäville nuorille.32

A-klinikoilla käynnistyi krapulanhoito. Asunnottomuuteen vastattiin myös päihdehuollon keinoin:hoitokotien rinnalle tuli ensisuojia ja huoltokoteja. Juopumuspidätysten rangaistavuus poistui jaalettiin puhua säilöönotoista. Keskustelu selviämisasemista käynnistyi. Työssä käyvän aktiivisväestöntarpeisiin saatiin hoitoonohjaussuositus 1972. Uudet toimintamallit antoivat yhä useammanlaisilleasiakkaille mahdollisuuden valita eri hoitovaihtoehdoista. Tarpeisiin vastattiin erikoistunein,erityispalveluja laajentavin toimenpitein. Toisaalta tuli voimaan 1972 Kansanterveyslaki, joka toitoimintajärjestelmään terveyskeskukset. Luotiin työehtosopimus- ja virkaehtosopimusjärjestelmät.Erityispalvelujen hegemonia 1975–1983PAV-lain osittaisuudistus antoi kunnille mahdollisuuden saada suoraan valtionosuuttaerityispalvelujen ylläpitämiseen, minkä seurauksena kunnallisten A-klinikoiden määrä kasvoivoimakkaasti. Laki vahvisti poliklinikoiden ja katkaisuhoitoasemien vapaaehtoisuusperiaatteen.Samanaikaisesti päihdeasian neuvottelukunta valmisteli uutta lakia (mietintö 1978) korostaensosiaalitoimistojen roolia. Neuvottelukunta korosti kokonaiskuntoutuksen periaatetta kaikissapäihdehuollon tehtävissä, mikä hillitsi liiallista erikoistumista.Työlaitosjärjestelmä purettiin 1979–80 ja samalla kasvoi päihdehuollon laitospaikkojen määrä.Laitoshoito myös monipuolistui ja mm. 1982 Kalliolan kuntoutusklinikka aloitti toimintansa AAideologianpohjalta saaden aikaan paljon myönteistä palautetta mutta myös kritiikkiä. Seuraavanavuonna perustettiin Myllyhoitoyhdistys, joka ylläpitää hoitolaitoksia ja kehittää ja kouluttaa Minnesotamallinmukaista päihdetyötä.80-luvun puolenvälin jälkeen perustettiin myös useita myös huumausaineiden väärinkäyttäjilletarkoitettuja erityishoitoyksikköjä mm. A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisö, HYKS:n huumeyksikkö jaKalliolan Kiskon kuntoutusyksikkö.30-vuotiaan Helsingin A-klinikan juhlakirjassa Kohtauspaikkana A-klinikka Jukka Mäki toteaa 1984,että "pienestä tutkijoiden, filantrooppien ja Alkon kokeilusta on kehkeytynyt kiinteä osa suomalaistasosiaalipalvelujärjestelmää". A-klinikat syntyivät siis 1950-luvulla vaihtoehdoksi kontrolliin ja pakkoauttamiseensekä asteittain koveneviin toimenpiteisiin perustuvalle lakisääteiselle päihdehuollolle.A-klinikka oli ajan "sosiaalinen keksintö", jota mm. tutkimusjohtaja Kettil Bruun esitteli Australiassakansainvälisessä konferenssissa 1970 otsikolla Finland: The non-medical approach. Bruunin sanomaoli, ettei lääkärikunta voi olla eikä sen tule olla pääasiallinen alkoholiongelmien käsittelijä. Useimmatalkoholiongelmat olivat Bruunin mukaan käytännöllisiä sosiaalisen elämän pulmia.Uudelleenorganisoinnin aika 1984–1987Tänä aikana uudistuivat koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat suunnittelulait (SVOL eli ns.VALTAVA-uudistus). Ne paransivat valtionosuusjärjestelmän yhdenmukaistamisen myötä kuntienmahdollisuuksia kehittää palvelujaan. Kuntien asema suunnittelussa vahvistui ja järjestöjen olitehtävä ostopalvelusopimuksia kuntien kanssa valtionosuuksien saamiseksi. Uuden lainsäädännönpuitteissa alettiin korostaa yhä enemmän virallisen organisaation tutkimus-, kokeilu- jakehittämistoimintaa. Kokonaisuudistus toi mukanaan myös ns. puitelait, joiden henki on hyvinhumaani, kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen, asiakkaan tarpeita korostava. Lakiuudistus toiSosiaalihuoltolain, uuden Lastensuojelulain, Lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta,Hallintomenettelylain ja Päihdehuoltolain, johon kirjattiin A-klinikkasäätiöllä ja A-klinikoilla jo 30 vuottatoteutetut toimintaperiaatteet. Elettiin voimakasta nousukautta – kunnes tuli lama.33

Lama ja vuosituhannen vaihdeAlkoholin kokonaiskulutus on vuosituhannen lopulla lisääntynyt tasaisesti. Entistä nuorempientapakäyttö muodostaa huomattavan kansanterveydellisen riskin. Huumausaineiden kohdallaamfetamiinin ja vähemmässä määrin joidenkin muiden ns. kovien huumeiden käyttö alkoi yleistyä.Huumeiden suonensisäinen käyttö yleistyi. 90-luvulla tämä kehitys voimistui. Amfetamiinin lisäksiheroiinin ja liuotettujen lääkeaineiden suonensisäinen käyttö yleistyi. Sekakäyttö sai jatkuvasti uusiamuotoja entistä nuorempien keskuudessa. Hiv, hepatiitit ja huumemyrkytykset lisääntyivät.Päihdehuoltolaki on edelleen voimassa, vaikka 1990-luvun talouslama ja sen seuraukset olivat asiaahämärtäneetkin. Päihdehuollon määrärahoja supistettiin, maksusitoumukset olivat tiukassa, laitoksialakkautettiin, koulutusmäärärahat kutistuivat, työnohjauksista ei juuri puhuttu, kokouskahvitkinkatosivat muutamaksi vuodeksi. Päihdehuoltoa ohjasivat paljolti taloudelliset arvot. Kun 2000-luvulletultaessa talous alkoi helpottaa, havahduttiin 1990-luvulla tulleeseen ns. toiseen huumeaaltoon(ensimmäinen 1970-luvun alussa). 1990-luvun puolivälistä alkaen toimikunnat ja komiteat laativatstrategioita ja ohjelmia.2000-luvun alkuvuosina ns. kovien huumeiden käyttö on edelleen lisääntynyt ja heroiinin käyttäjätovat laajasti siirtyneet korvaushoitolääkkeenä käytettävän Subutexin käyttöön. Myös päihteidensekakäyttö ja terveyshaitat ovat lisääntyneet. Samoin naisten osuus käyttäjinä ja hoidoissa onnoussut. Huumeidenkäyttö nähdään "mediaseksikkäänä" ilmiönä ja julkiseen keskusteluun onilmaantunut uussanoja, kuten päihdeäiti ja reivaajanuoret. Maailman huumekauppa asettuu ase- jaöljykaupan väliin. Omaksuttiin termi "harm reduction" -toiminta, ja nyt alalla puhutaan mm.utilitarismista (monipäihteisyys) ja komorbiditeetistä (rinnakkaissairastavuus).Hoitoja – lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä – on edelleen kehitetty ja monipuolistettu. Päihdehuollonpiirissä erityispalvelujärjestelmät ovat laajentuneet. Muotoina ovat mm. terveysneuvontatoiminta(Vinkit) ja opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoito. Myös muissa yhteiskunnallisissa perus- jatukipalveluissa – mm. ensikodit, vankeinhoito, hiv-positiivisten erityispalvelut, mielisairaanhoito –päihdeongelmat ovat keskeinen työnsisältö. Päihdeongelmiin puuttumisen ja haittojen korjaamisenvaikeudet liittyvät lähinnä liian vähäisiin taloudellisiin resursseihin ja resurssien kohdentamisenvaikeuksiin. Varhaisen puuttumisen, palveluiden verkostoitumisen, järkevän työnjaon javiranomaisyhteistyön, hoitoonohjauksen, hoitojatkumoiden ja -ketjujen, palveluidenmonipuolistumisen, asiakkaiden oma-aputoiminnan ym. onnistuessa on saavutettu hyviä tuloksia.Nyt ollaan huolissaan yhä nuorempina dementoituvista alkoholiongelmaisista ja Viron viinavirroista.Valtioneuvoston periaatepäätös 9.10.2003 alkoholipolitiikan linjauksista kehottaa vähentämäänalkoholihaittoja. Valmisteilla on Alkoholiohjelma 2004–2007 (www.alkoholiohjelma.fi), joka kokoaavaltion, kunnat, järjestöt ja elinkeinoelämän haittojen vähentämistalkoisiin. Haasteellista päihdetyötäsiis riittää, jotta juopolla on oikeus hoitoon ja hyvään kohteluun sekä hoidonaikaiseen sosiaaliturvaan.Lähteitä ja luettavaa:• Aalto, Mäki, Nissinen & Österberg (toim.): Kohtauspaikkana A-klinikka. A-klinikkasäätiönjulkaisuja nro 8. A-klinikkasäätiö 1984.• Ahonen: A-klinikkatoiminnan taustaa. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 22. A-klinikkasäätiö1997.• Alkoholipotilas hoidossa. A-klinikoiden toimintaa ja hoitokertomuksia. Väkijuomakysymyksentutkimussäätiön julkaisuja n:o 5, 1956.• Kettunen & Leppänen: Myllyhoito. Alkoholismista päihteettömään elämäntapaan. 1994.34

• Kaunisto: A-klinikkasäätiön päihdetyön koulutuksen (PÄTY) koulutusmateriaalia. 2003.• Konstari-Junnola: ”Kukaan muu Suomessa ei ole tehnyt mitään tällaista”. Tiimi 2/2000.• Ollikainen: Julkaisematon opetusmoniste päihdepolitiikan synnystä.• Peltoniemi & Voipio: Alkoholi ja yhteiskunta. Otava 1983.• Salaspuro, Kiianmaa & Seppä (toim.): Päihdelääketiede. Kustannus Oy Duodecim 1998.• Saarelainen, Stengård & Vuori-Kemilä: Mielenterveys- ja päihdetyö. WSOY 2001.• Tammi: Huumekuri vai haittamaltti? Yhteiskuntapolitiikka 5/2003.• Raittiuden ystävät ry:n kotisivut (www.raitis.fi).Mailis Taskinen ja Ari TeräväA-klinikkasäätiön päihdetyön koulutus (PÄTY) 200435

Liite 9. Päihdetyötä koskeva lainsäädäntöPäihdehuoltolaki (41/1986) – lain henkiPäihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviäsosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensätoimintakykyä ja turvallisuutta. (1 §) Päihteellä tarkoitetaan alkoholijuomaa sekä muutapäihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta. (2 §)Kunnan (sosiaali- ja terveyslautakunnan) on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetäänsisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Yleisten palvelujenvastuu on siis ensisijainen ja erikoistuneita palveluja järjestetään tarpeen mukaan.Päihdehuoltolaki (PHL) kumosi Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta 1961 annetun lainsekä vuodelta 1936 olevan Irtolaislain. Vaikka PHL:ssa kaksi kolmannesta pykälistä käsitteleetahdosta riippumatonta hoitoa, suurin muutos on juuri siinä, että ns. pakkohoidon merkitys jäimarginaaliseksi. Tahdosta riippumattomia toimenpiteitä säätelevien pykälien määrä kertoo siitä,kuinka tärkeitä oikeusturvanäkökohdat ovat. Laki korostaa ainakin kahta asiaa, kokonaiskuntoutustaja asiakkaan oikeutta saada tarpeittensa mukaista hoitoa.Päihdehuoltolain keskeiset periaatteet ja painopistealueet ovat:• oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen, vapaaehtoisuus• luottamuksellisuus (salassapito)• palveluja tarpeen perusteella• yleisten palvelujen ensisijaisuus, erityispalvelut täydentävät• asiakkaan etu huomioitava• kokonaiskuntoutuksen periaate: vaikuttaminen laajemmin asiakaan ja hänenlähiympäristönsä sosiaalisiin ongelmiin kuten työn, perheen, asumisen jatoimeentulon ongelmiin, fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan sekäpäihteidenkäyttöön liittyvään elämäntapaan ja kulttuuriin• vaikuttaminen myös elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin• asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet• rakenteellinen ja ehkäisevä toiminta• kriisipalvelujen kehittäminen• huonoimmassa asemassa olevien huomioon ottaminen (esim. päiväkeskustoiminta)• yhteistoiminnallisuus (sosiaali- ja terveydenhuolto, raittiustoimi, asuntoviranomaiset,työvoima, koulutoimi, nuorisotoimi, poliisi)• oman työn sisällön kehittäminen• pakkohoito minimoitava (edellyttää eettiseltä kannalta, että on tahto ja mahdollisuustodella auttaa esimerkiksi kriisityön keinoin)Kuntoutuminen on päämäärä, johon pyritään usein prosessimaisen aaltoliikkeen kautta. Välillä asiatmenevät paremmin, välillä huonommin. Sekä päihdeongelman syntyminen että kuntoutuminen onprosessi, jossa vaikuttavat monet tekijät peräkkäin ja rinnakkain. Kokonaistilannetta tutkittaessa ontärkeää kysyä, keitä kaikkia on sosiaalisessa verkostossa mukana (läheisverkosto, viranomaisverkosto)ja miten päihteidenkäyttö tähän liittyy. Myös on syytä tiedostaa kunkin positio ja yhteistyönmahdollisuudet. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa esimerkiksi fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja36

sielullisen ulottuvuuden huomioon ottamista päihdetyössä, ts. kehollisen, tajunnallisen jasituationaalisen olemuspuolen huomioimista.Sosiaalityössä se voidaan Anna Metterin (1996) mukaan hahmottaa:1. Ihmisen omien kokemusten huomioon ottaminen tilannetta selvitettäessä tai suunnitelmialaadittaessa.2. Yksittäisten oireitten ja ratkaisujen merkitys suhteessa kokonaisuuteen.3. Ihmisen tilanteen ymmärtäminen ottaen huomioon kulttuuriset, yhteiskunnalliset ym. ehdot javuorovaikutus ihmisen ja ympäristön välillä.Kuntoutuksen tavoitteet voivat olla monenlaiset: ongelmien ratkeaminen, myönteinen kehitys,haittojen väheneminen, tilanteen pysyminen ennallaan, kielteisen kehityksen hidastuminen,inhimillisen kärsimyksen lieveneminen. Hoitoon pääsyn tulisi olla helppoa. Maksukysymykset eivätsaisi olla esteenä.Kuntoutussuunnitelmassa otetaan huomioon tarpeet, asiat joihin halutaan vaikuttaa, keinot ja arvioituaika ja se miten suunnitelmaa tarkistetaan. Itsenäistä suoriutumista tuetaan ottamalla voimavarojakäyttöön, vähentämällä riippuvuutta ja etsimällä lisäresursseja verkostosta ja palvelujärjestelmästä.Jotta yhteistyö ja vaikuttaminen on mahdollista, on tunnettava muiden viranomaisten palveluja japelisääntöjä (esim. asunto- ja työvoimaviranomaiset). Ehkäisevä päihdetyö tulee konkretisoidasuunnitelmaksi, joka sisältää esimerkiksi• palveluista tiedottamisen korostaen asiakkaan oikeuksia niihin,• riskiryhmiin vaikuttamisen (raskaana olevat, alakulttuurit, työntekijäryhmät),• asunto-oloihin vaikuttaminen tiedottamalla tai suoritta yhteydenotoilla.Tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat terveysvaara tai väkivaltaisuus,elleivät vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut ole mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneetriittämättömiksi.Alkoholilaki (1143/1994)Lain tarkoitus on alkoholinkulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuviayhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Alkoholinkulutusta ohjataan säätelemällä mm.alkoholipitoisten aineiden valmistusta, myyntiä ja mainontaa. Laissa poistettiin kunnalta silläaikaisemmin ollut mahdollisuus vaikuttaa alueellaan myönnettäviin yksittäisiin anniskelulupiin.Huumausainelaki (1143/1994)Lakia sovelletaan huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvontaan.Tähän liittyvät lääkkeitä koskevat lait, raittiustyölaki, päihdehuoltolaki ja rikoslaki. Laissa määritelläänhuumausaineiksi luokiteltavat aineet ja määrätään huumausaineille yleiskielto: huumausaineentuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kiellettymuihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaaedistäviin tarkoituksiin. Lisäksi on kielletty oopiumunikon, kokapensaan ja hampun viljelykäytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena.37

Raittiustyölaki (828/1982)Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitävälttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle onensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä. Käytännön raittiustyön tekemisestä vastaavat pääasiassakunnat sekä raittius- ja kansanterveysjärjestöt. Kunnan tehtävänä on siis tehdä ehkäisevääpäihdetyötä.Sosiaalihuoltolaki (710/1982)Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalistaluottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön,perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. (1 §)Sosiaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on huolehdittava sensisältöisinä ja siinä laajuudessakuin kulloinkin säädetään1) sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen:sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto,perhehoito, omaishoidon tuki sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta javammaisten työtoiminta.Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaistenerityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen jatukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden,lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen,elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun kuuluvientoimenpiteiden ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavastatyötoiminnasta. On annettava tietoa myös muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjattavaniiden piiriin.2) toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle,3) sosiaaliavustusten suorittamisesta asukkailleen,4) ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista janiiden hyväksikäyttämisestä,5) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä,6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- jakehittämistoiminnan järjestämisestä sekä7) sosiaalisen luoton myöntämisestä asukkailleen (20.12.2002/1134).Kunta on muutoinkin velvollinen toimimaan alueellaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi jasosiaalisten epäkohtien poistamiseksi. (13 § ja 17 §)Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)Lain tarkoitus on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekäasiakkaan ja työntekijöiden sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Laki sisältää sosiaalihuollonasiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet.Laki täsmentää perusoikeuksien sisältöä sosiaalihuollossa ja määrittelee tietosuojaa koskeviakysymyksiä. Laki koskee sekä viranomaisen että yksityisen järjestämää sosiaalihuoltoa.38

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)Laki käsittelee potilaan hoitoon ja kohteluun liittyviä oikeudellisia periaatteita terveyden- jasairaanhoitoa järjestettäessä. Sisältönä on mm. valtakunnallisesta terveydenhuollon eettinenneuvottelukunta, oikeus hyvään terveyden ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun, pääsyhoitoon, potilaan tiedonsaantioikeus, potilaan itsemääräämisoikeus, alaikäisen potilaan asema,kiireellinen hoito, tiedonsaantioikeus ja toimivalta, muistutus ja potilasasiamies, potilasasiakirjat janiihin sisältyvien tietojen salassapito.Lastensuojelulaki (683/1983)Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen jamonipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. (1 §) Lastensuojelun tarkoituksena onturvata lapsen 1 §:ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lastenkasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Tavoitteena on, että lapsisaa kaikissa olosuhteissa sellaisen huollon kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussalaissa on säädetty. (2 §)Keskeisenä periaatteina mainitaan lapsen edun huomioon ottaminen, suotuisten kasvuolojenvakiinnuttaminen, tarvittavan sijaishuollon järjestäminen viivytyksettä ja hienovarainen toiminta niin,ettei aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle.(9 §)Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsenyksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheisetihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito jakasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle onpyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia jatoivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä,turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. (1 §)• Rikoslaki ja laki rikoslain muuttamisesta (1304/1993 käsittelee huumausainerikoksia ja niidenrangaistuksia.• Kansanterveyslaki (66/1972) säätää vastuun terveydenhuollosta kunnalle.• Mielenterveyslaki (1116/1990) sisältää mm. tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset.• Laki päihteiden käsittelystä (461/1973) sisältää päihtyneiden säilöönottoa koskevat määräykset.• Asetus opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä(289/2002)Kaikki lait muutoksineen löytyvät internetistä osoitteesta www.finlex.fi.Mailis Taskinen ja Ari Terävä, A-klinikkasäätiön päihdetyön koulutus (PÄTY) 200439

ALKOHOLILAKI (1995)(Kalvo 9a)• Mieto alkoholijuoma sisältää enintään 22 % etyylialkoholia.(Olut, siideri, lonkero, viini)• Alkoholijuoma luetaan väkeväksi, kun se sisältää etyylialkoholia yli 22 %.• Alle 18-vuotias ei saa edes kuljettaa tai pitää hallussaan alkoholijuomia.• Mietoja juomia saa myydä 18 vuotta täyttäneelle.• Väkeviä juomia saa myydä 20 vuotta täyttäneelle.• Alkoholijuomia ei saa myydä päihtyneelle eikä päihtyneen seurassaolevalle.• Raja tieliikenteessä on 0.5 promillea.HUUMAUSAINELAKI (1994)Huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu,kauppa, hallussapito ja käyttö muuhun kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taihuumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin onkielletty.Huumausainerikokseen syyllistyy henkilö, joka• laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta tai viljeleeoopiumunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai senraaka-aineena,• tuo tai yrittää tuoda maahan tai vie tai yrittää viedä maasta tai kuljettaa taikuljetuttaa huumausainetta,• myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittäähuumausainetta,• pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta tai käyttää sitä.Huumausainerikokseen syyllistynyt on tuomittava sakkoon taivankeusrangaistukseen enintään kahdeksi vuodeksi.40

(Kalvo 9b)PÄIHTEETALKOHOLImuut huumaavat taipäihdyttävät aineet= HUUMEETeräät tekniset HUUMAUSlääkeaineetliuottimet AINEETkäyttö, hallussapito,kauppa, jakelu javalmistuskriminalisoituLähde: Huumeongelma – tietoa vanhemmille, nuorille ja ammattiauttajille.Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 1/1992, 2. korjattu painos41

Liite 10. Päihteet, niiden erityisyys ja vaikutuksetPäihteet voidaan jakaa mm. kemiallisen rakenteen, juridisen sijoittumisen, biologisten vaikutusten,riippuvuusvaikutusten ja yleisyysvaikutusten mukaisesti.Pääasiallisen päihdyttävän vaikutuksen mukaan päihteet voidaan jakaa rauhoittaviin aineisiin,piristäviin aineisiin, hyvän olon tunneta aiheuttaviin aineisiin ja harhoja aiheuttaviin aineisiin.Maassamme yleisimmin käytetyistä päihteistä, niiden vaikutuksista ja riskeistä kerrotaan liitteessä 11.Päihdyttävien ja huumaavien aineiden jako vaikuttavuuden mukaan on sikäli keinotekoinen, ettäaineet vaikuttavat eri tavoin yksilöön mm. paitsi kemiallisen luonteensa, myös hänen henkisen,psykologisen, fyysisen ja sosiaalisen tilansa ja tilanteensa sekä muiden hänen mahdollisestikäyttämiensä aineiden mukaisesti. Vaikutus on myös riippuvainen annostuksesta. Pieni alkoholimäärävoi esim. vaikuttaa piristävästi tai rentouttavasti, mutta suurempien annosten vaikutus on ainalamaannuttava. Myös haittavaikutukset vaihtelevat aineittain, mutta pääsääntöisesti kaikkienpäihteiden vaikutus kasvaa annoksen kasvaessa sille ominaisella tavallaan, kunnes tietyn rajanjälkeen toivottu vaikutus muuttuu haitalliseksi ja vaaralliseksi. Tämä näkyy selvästi esim. alkoholin(sammuminen, myrkytystila), rauhoittavien lääkkeiden (tajuttomuus), opiaattien, kuten heroiinin(hengityksen lamaantuminen) kohdalla. Käytön määrä ja pituus saattaa muuttaa vaikutuksen siispäinvastaiseksi. Jotkut aineet voivat aiheuttaa huomattavia haittavaikutuksia jo pieninä annoksina taiensimmäisen käytön yhteydessä.Tärkeä käsite päihteiden biologisista vaikutuksista puhuttaessa on toleranssi eli kasvava sietokyky.Käytön vähentyessä toleranssi vähenee. Vieroitusoireet johtuvat siitä, että elimistö on tottunutjohonkin tai useampaan aineeseen ja niiden vaikutukseen. Aineen puutostila aiheuttaa oireita, jotkaovat vastakkaisia aineen varsinaisella vaikutukselle. Aineiden erillisten vaikutusten tunnistamisentekee vaikeaksi niiden sekakäyttö. Samoin katukaupassa myytävät valmisteet voivat ollaepäpuhtaita ja sisältää useampia, jopa myrkyllisiä kemikaaleja, jolloin suoranaiset terveysriskitmoninkertaistuvat.Fyysisiä vieroitusoireita, etenkin huumausaineiden kohdalla, usein liioitellaan. Fyysisetvieroitusoireet kestävät kuitenkin aineen mukaan joistakin päivistä pariin viikkoon. Sekakäytönaiheuttama aineiden ristikkäisvaikutus elimistössä voi aiheuttaa arvaamattomuutta vieroitusoireidenlaadussa ja kestossa.Lähde: Pekka Aarninsalo & Pauli Karvonen: Biologinen näkökulma päihdetyössä. Teoksessa RitvaSaarelainen, Eija Stengård ja Anne Vuori-Kemilä: Mielenterveys ja päihdetyö – yhteistyötä jakumppanuutta. WSOY 2000.42

Liite 11. Suomessa tavattavien päihteiden vaikutuksiaALKOHOLIToivottu vaikutus• rauhoittava, rentouttava, rohkaiseva, sosiaalistavaVaikutukset elimistöön• määrästä ja käytön kestosta riippuvaisia, turruttava, lamauttava, monivaikutteinen elimistössäHaittavaikutukset• krapula, vainoharhat, pitkäaikainen käyttö vaurioittaa hermostoa, maksaa, aivoja, vatsaaMuuta• säännöllinen käyttö lisää säännöllinen käyttö lisää sietokykyä, runsaassa riippuvuuskäytössäsietokyky alkaa aletaKANNABISToivottu vaikutus• hyvän olon tunne, rentouttava, rauhoittavaVaikutukset elimistöön• muistin heikentyminen, turtuminen, hengityselinten ärtyminen poltettaessaHaittavaikutukset• masennus, muistihäiriöt, arviointi- ja koordinaatiokyvyn heikentyminen, hidastuneisuus, harhatMuuta• pitkäaikaiseen käyttöön liittyy lamaantuneisuus ja aloitekyvyttömyysAMFETAMIINIToivottu vaikutus• piristävä, mielialaa kohottava, tarmokkuutta ja vireyttä lisäävä, väsymystä ja ikävystymistäpoistavaVaikutukset elimistöön• vie näläntunteen, kiihdyttävä, nostaa pulssia ja verenpainettaHaittavaikutukset• tuskaisuus, ärtyneisyys, harhaisuus, psykoosi-, sydän- ja aivoverenvuotoriskitMuuta• käytön jälkeen uupumus, masentuneisuus, tuskaisuus, nälkä, vainoharhaisuus, motivaationpuuteLSDToivottu vaikutus• aistiharhat, herkistyminen, ympäristön ja ruumiillisten tuntemusten vähentyminenVaikutukset elimistöön• nostaa verenpainetta ja pulssia, pahoinvointi, oksenteluHaittavaikutukset• ahdistus- ja masennusoireetMuuta• takaumat, nopeasti kehittyvä toleranssiHEROIINI JA MUUT OPIAATITToivottu vaikutus43

• voimakas fyysinen hyvänolon tunne, kipujen poistuminenVaikutukset elimistöön• estää tuntemasta kipuja, suurina annoksina lamaa hengityksenHaittavaikutukset• yliannostuskuoleman riski, annokset vaihtelevat käytön määrän mukaan, epäpuhtaat aineetMuuta• voimakas fyysinen riippuvuus, tarve suurempiin annoksiinBENTSODIATSEPIINIT JA NUKAHTAMISLÄÄKKEETToivottu vaikutus• rauhoittava, väsymystä poistava, siirtävät tai poistavat esim. alkoholin vieroitusoireitaVaikutukset elimistöön• yhdessä muiden lääkkeiden tai päihteiden kanssa voivat lamata hengitystä, tajuttomuusHaittavaikutukset• pitkäaikaisen runsaan käytön lopettaminen saattaa aiheuttaa kouristuksia, uni- ja muistihäiriöitäEKSTAASI (MDMA, MDA)Toivottu vaikutus• pirteys, energisyys, herkistynyt havaintokyky, mielihyvä, yhteyden ja läheisyyden tunneVaikutukset elimistöön• kiihdyttää, nostaa verenpainetta ja pulssia, vie nälkää, nestehukka, lämmönsäätelyhäiriötHaittavaikutukset• lämpöhalvaus, aivoverenvuotoMuuta• käyttö lyhyissä jaksoissa, pitkä käyttö aiheuttaa vaikeaa masennusta, muistin heikkenemistä,paniikkia, pelkotiloja, vainoharhaisuutta, laihtumistaLähde: Pekka Aarninsalo & Pauli Karvonen: Biologinen näkökulma päihdetyössä. Teoksessa RitvaSaarelainen, Eija Stengård ja Anne Vuori-Kemilä: Mielenterveys ja päihdetyö – yhteistyötä jakumppanuutta. WSOY 2000.44

Liite 12. Alkoholin väärinkäyttö"Valtaosa suomalaisten päihteidenkäytöstä on alkoholinkäyttöä. Sen kulutus nousee hitaasti, jase oli viime vuosituhannen lopulla eurooppalaista keskitasoa eli noin 9 litraa asukasta kohden.Kulutuksen rakenteessa on tapahtumassa muutoksia siinä, että entistä nuorempien osuus myösalkoholinkäyttäjistä on noussut huomattavasti.Alkoholin normaalikäytössä on yleensä kyse jostakin 'hyvästä', kuten lääkkeestä vilustumiseen,piristyksestä väsymykseen, hyvän kaupan tai muun sopimuksen symbolisesta vahvistamisesta,iloisen tapahtuman juhlistamisesta tai samaistumisesta tiettyyn ryhmäänSuurkulutus liitetään runsaaseen alkoholinkäyttöön, joka ei vielä täytä jäljempänä esitettäviäalkoholismin riippuvuuskriteerejä. Käyttäjä pystyy aika hyvin lopettamaan omaehtoisesti, hän pystyyhalutessaan säätelemään kertajuomisensa määriä ja hänen käyttömotiivinsa ovat lähinnä sosiaaliset,kuten hauskanpito, rentoutuminen, ihmisten tapaaminen tai tapahtumien juhlistaminen. Suurkäyttövaatii kasvavaa toleranssia eli 'hyvää viinapäätä', joka yksi alkoholismin kehityksen edellytyksistä jariskitekijöistä.Fyysisen riippuvuuden kehittyminen paljastuu usein vasta vieroitusoireiden ilmetessä alkoholinsaannin loppuessa ja alkoholin poistuessa elimistöstä. Alkoholin poistuessa elimistöstä alkoholinlamauttavaan vaikutukseen sopeutuminen paljastuu hermoston yliärtyvyytenä ja vieroitusoireina.Vieroitusoireita alkaa ilmetä veren alkoholipitoisuuden laskiessa lähelle nollaa. Tavallisesti oireetalkavat 12–48 tunnin kuluttua alkoholin nauttimisesta, ja niiden vaikeusaste ja esiintulon ajankohtariippuvat edeltäneen alkoholinkäytön rajuudesta. Jo yhtä alkoholin nauttimiskertaa seuraava krapulavastaa oireiltaan ja olemukseltaan vieroitustilaa. Pitkään jatkuneen runsaan alkoholinkäytönkeskeytymistä seuraavat vieroitusoireet ovat voimakkaammat ja niistä palautuminen kestääkauemmin. Fyysinen riippuvuus vieroitusoireineen edustaa pelkästään yhtä alkoholismin oiretta.Ongelmallista on suomalaisten humalaa tavoitteleva juomatapa, jonka johdosta suurjuojatkäyttäytyvät usein väkivaltaisesti tai muuten epäasiallisesti, ajavat humalassa, tuottavat ongelmiaperheen taloudelle tai joutuvat muihin pahoihin sosiaalisiin tilanteisiin. Tärkeimmät terveydellisethaitat suurjuojien kohdalla ovat vahvat vieroitusoireet, kuten krapula ja itsensä kolhiminen taipalelluttaminen ja onnettomuusalttius.Alkoholin runsaan käytön seurauksena kehittyvä toleranssi viittaa fyysisen riippuvuuden lisäksimyös psykologisiin vaikutuksiin ja hermoston sopeutumisesta alkoholin vaikutuksiin. Alkoholinhermostollisten vaikutusten perustaa ei tunneta yksityiskohtaisesti; toisin kuin useimmilla muillapäihteillä, alkoholilla ei ole spesifistä vaikutuskohtaa aivoissa.Alkoholilla on humalluttavan vaikutuksensa ohella myös muita henkis-psykologisiavaikutuksia, jotka koetaan mielihyvää tuottavina ja joiden takia käyttäjä on taipuvainen nauttimaansitä toistuvasti. Nämä ns. vahvistavat vaikutukset voivat johtaa aivoissa tapahtuvien sopeutumismuutostenkautta yhä suurenevien alkoholimäärien nauttimiseen ja alkoholiaddiktion tai-riippuvuuden kehittymiseen. Kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista johtaa useimmitenjuomiskatkosta retkahtamiseen eli juomisen uuteen aloittamiseen. Stressi on ilmeisesti eräsolennainen retkahtamiseen johtava tekijä. Alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä niinikään yksilönkaikkinaisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen.45

Seuraavassa esitetään kooste sekä alkoholin että muiden päihteiden käytönriippuvuuskriteereistä. Jos yksilöllä on esiintynyt seuraavasta oireluettelosta kolme oiretta viimeisenkuukauden aikana jatkuvasti tai 12 kuukauden aikana toistuvasti, hän kärsii riippuvuudesta. (DSM IV1997, Huttunen 1954, ICD-10, 1997, Koski-Jännes 1998, Poikolainen 1998)Riippuvuuskriteerit10. Yksilö ei tunne hallitsevansa päihteiden käytön määrää eikä käytön kestoa.11. Hänellä on vaikeuksia olla ajattelematta ja käyttämättä ainetta. Hän kokee tilansa himona.12. Hän halua lopettaa tai hallita käyttöä ja tekee useita yrityksiä tähän suuntaan.13. Hänen toleranssinsa nousee, joten hän tarvitsee päihtyäkseen yhä suurempia alkoholimääriä.14. Hänen elimistönsä rasittuu. Hän saa pahoja vieroitusoireita, kuten vapinaa, hikoilua,pahoinvointia ja huimausta, masennusta, ärtyneisyyttä, ahdistusta ja kiihtymystä. Aivojenbiokemiallinen toiminta muuttuu.15. Hän alkaa käyttää 'krapularyyppyjä' tai muuta ainetta ehkäistäkseen vieroitusoireita tailievittääkseen niitä.16. Vaikeuden työelämässä lisääntyvät joko 'työmaajuopottelun', krapulan, vieroitusoireiden taipoissaolojen vuoksi.17. Sosiaaliset suhteen kapeutuvat, koska hänen kiinnostuksensa aineisiin syrjäyttää ammatillinen,harrastus- ja virkistystoiminnan. Syntyvät vaaratilanteet, mm. väkivaltaisuus ja päihtyneenäajaminen, rasittavat muita.18. Päihteiden käyttö jatkuu, vaikka hän tiedostaa, että siitä koituu terveydellisiä ja sosiaalisia haittojaja vaikeuksia työelämässä.Riippuvuuden kehittymiselle on olennaista jatkuva altistuminen alkoholin vaikutukselle eliveressä on yhtäjaksoisesti alkoholia. Eräiden havaintojen mukaan päivittäiset juomakerrat, joidenseurauksena veren alkoholipitoisuus ei ylitä yhtä promillea, eivät johda fyysisen riippuvuudenkehittymiseen. Samoin juomisen katkeaminen päiviksi näyttää vähentävän fyysisen riippuvuudenkehittymisen todennäköisyyttä, koska taukojen aikana mahdollinen alkava riippuvuus voi purkautua.Päihderiippuvuudesta vapautumiseen tarvitaan 2–5 vuotta. Tällä aikajänteellä uusiutuminen onmahdollista kaikilla mainituilla tasoilla. Esimerkiksi fyysisen tason vapautuminen ei tapahdu viikossa,vaikka fyysiset vieroitusoireet olisivatkin ohi. Siinä vaiheessa maksa, keuhkot, munuaiset, muutsisäelimet, hermosto ja verenkierto vasta alkavat toipua aineiden rasituksista. Oman aikansa vaatiimyös ajattelutapamuutokset (henkinen taso), tunnekuohujen laantuminen ja itsenäisiin ratkaisuihintotutteleminen (psykologinen taso) ja sosiaalisen tason muutokset, kuten uusien sosiaalistensuhteiden luominen ja niiden hyväksyminen omaan elämänpiiriin. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö,aiheuttavat edelleen suurimmat terveys- ja sosiaaliset haitat."Lähde: Ritva Saarelainen: Päihteet ja päihteiden väärinkäyttö. Teoksessa Ritva Saarelainen, EijaStengård ja Anne Vuori-Kemilä: Mielenterveys ja päihdetyö – yhteistyötä ja kumppanuutta. WSOY2000. Lähteenä myös Kalervo Kiianmaa: Alkoholiriippuvuus. Päihdelinkin tietopankin tietoisku,www.paihdelinkki.fi.46

Liite 13. Huumeriippuvuus"Huumeriippuvuudella tarkoitetaan riippuvuutta ihmisen hermostoon ja psyykeen vaikuttavistalaittomassa käytössä olevista aineista. Eri huumeiden riippuvuusominaisuudet vaihtelevathuomattavasti. Yleisimmin käytetyn huumausaineen, kannabiksen, riippuvuusominaisuutta pidetäänlievänä. Kokeilleista noin kymmenen prosentin arvioidaan tulevan riippuvaiseksi kannabiksesta.Amfetamiinin ja heroiinin kokeilijoilla on kannabista huomattavasti suurempi riippuvuusriski.Heroiinin riippuvuuspotentiaalia pidetään näistä kaikkein voimakkaimpana. Ihmisen yksilöllinen alttiuskehittyä riippuvaiseksi heroiinista vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Myös Suomessaharvinaisempaan kokaiiniin toistuvasti käytettynä liittyy suuri riippuvuusriski. Niille, joille riippuvuuskehittyy helposti, jo muutamien viikkojen tai kuukausien toistuva käyttö saattaa johtaa aineensietokyvyn kasvuun, aineen himoon ja vaikeuksiin lopettaa käyttö.Oireet voimistuvat melko nopeasti käytön jatkuessa. Tila johtaa kuukausien tai muutamanvuoden kuluessa aineen pakonomaiseen päivittäiskäyttöön. Riippuvuuden kroonisessa vaiheessaaineen aiheuttaman mielihyväkokemuksen merkitys vähenee. Tilalle tulee välttämättömyys saadaainetta hermoston normaalitoiminnan turvaamiseksi. Tätä riippuvuuden vaihetta kutsutaan fyysiseksiriippuvuudeksi. Tällöin heroiinin voi korvata joku muu ominaisuuksiltaan samaan ryhmään kuuluvaaine, kuten morfiini, kodeiini, opium-unikon kodista tehty uute ("unikkotee") tai joku synteettinenlääkeopiaatti (Abalgin, Subutex, Temgesic, metadoni, Tramal). Riippuvuuteen ajautuneennäkökulmasta tila on usein niin vaikea, että hän hankkii keinoja kaihtamatta joko ensisijaisestihaluttua ainetta (heroiinia) tai jotain korvikeainetta.Pakonomaisen tarpeen takana ovat nykykäsityksen mukaan aivojen mielihyväkeskuksessatapahtuvat monimutkaiset opiaatin aiheuttamat toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset. Muutoksetjohtavat aivojen luonnollisen opioidin, endorfiinin, vähenemiseen aiheuttaen tilalle tyypilliset oireet.Muutokset ovat nykykäsityksen mukaan ainakin osalla ihmisiä hitaasti palautuvia. Tämä selittäävaikeasti heroiiniriippuvaisten taipumuksen retkahtaa pitkienkin päihteettömyyskausien jälkeen jahuonot hoitotulokset nopeasti tapahtuneiden vieroitushoitojen jälkeen.Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudessa heroiiniriippuvuuden kaltainen fyysinen tekijä ole niinvoimakas. Ainehimo kuitenkin on miltei yhtä voimakas ja retkahdusriski onnistuneenkin vieroituksenjälkeen suuri. Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudelle ei tunneta toistaiseksi tehokasta lääkehoitoa.Hoidossa onnistutaan hyvin myös lääkkeettömillä kuntoutusohjelmilla.Hallusinogeeniset aineet, kuten sienet, LSD, muskottipähkinä tai fensyklidiini eivät aiheuta yhtäselvää riippuvuutta kuin opiaatit ja stimulantit, mutta nekin saattavat aiheuttaa psyykkistä mieltymystäaineiden käyttöön. Näiden aineiden käytössä riippuvuutta suurempi vaara on riski kontrolloimattomiinsekavuustiloihin, joihin liittyy välitön hengenvaara tai vaarallisuus ympäristölle."Lähde: Antti Holopainen: Huumeriippuvuus. Päihdelinkin tietopankin tietoisku, www.paihdelinkki.fi.47

Huumausaineet(Kalvo 13a)• kannabis- marihuana- hasis- hasisöljy• amfetamiinit- amfetamiinisulfaatti- metamfetamiini- MDMA eli ekstaasi• LSD• Kokaiini- kokaiinihydrokloridi- crack- kokaiinitahna- kokapensaan lehdet• opiaatit- heroiini- morfiini- oopiumi• unilääkkeet ja ahdistusta lievittävät lääkkeet, jotkamääritelty erikseen huumausainelaissa48

Liite 14. Lääkkeiden väärinkäyttö"Ihmisen hermostoon ja tunnetiloihin vaikuttavilla lääkeaineilla on yleensä hoidollistenvaikutusten ohella myös epäsuotavia vaikutuksia. Tässä mielessä ongelmallisia ovat rauhoittavatja unilääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit ja barbituraatit. Lisäksi sellaisia ovat keskushermostoonvaikuttavat kipulääkkeet, kuten morfiinijohdannaiset, laihdutuslääkkeet eli amfetamiinin kaltaisetaineet, jotkut yskänlääkkeet, jotka sisältävät kodeiinia ja/tai efedriiniä ja jotkut suoliston toimintaanvaikuttavat lääkkeet, jotka sisältävät oopiumia. Alkoholin ja barbituraattien tai alkoholin ja propoksifeeninyhtäaikainen käyttö voi olla jopa hengenvaarallista.Haittakäytön ehkäisemiseksi näiden lääkkeiden saatavuus on lääkärin valvomaa.Reseptilääkkeiden ohjeiden vastainen käyttö on siitä huolimatta tutkimusten mukaan yleistä. Osa'väärinkäytöstä' on pelkästään terveydellisesti haitallista käyttöä, osa varsinaista lääkkeidenpäihdekäyttöä.Lääkkeiden haitallista käyttöä on jo esimerkiksi antibioottikuurien ottaminen 'varmuuden vuoksi',kuurien keskenjättäminen oireiden helpottuessa tai särkylääkkeiden liikakäyttö. Uni- ja rauhoittavienlääkkeiden ns. tapakäyttö voi sekin fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden lisääntyessä saada käyttäjänylittämään ohjeiden mukaisen annostuksen.Varsinaisella väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä enemmän tai vähemmän tietoista rauhoittavan taimuun lääkkeen käyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi tai tilan muuttamiseksi. Lääkkeitä käytetääntällöin esimerkiksi yhdessä alkoholin tai muun päihteen kanssa, tavallisesti yliannoksina. Syötäväksitarkoitettua lääkettä saatetaan uuttaa ja käyttää suonensisäisesti. Tavallista on myös kielen allasulatettavaksi tarkoitetun tabletin nuuskaaminen.Lääkkeiden päihdekäyttö on osa vaikeaa monipäihderiippuvuusongelmaa, johon tavallisestiliittyy mukaan alkoholi. Päihdehakuisen lääkkeiden käytön tai lääkeriippuvuuden takana voi olla myöshuumeongelma. Erityisesti opiaattiriippuvaiset päihteiden käyttäjät voivat etsiä korvikevaikutuksiaheroiinille ja lievitystä vieroitusoireisiinsa opiaatteja sisältävistä lääkevalmisteista."Ari Terävä, Hietalinna-yhteisö, 2003Lähde: Antti Holopainen: Lääkkeiden väärinkäyttö. Päihdelinkin tietopankin tietoisku,www.paihdelinkki.fi.49

Liite 15. Monipäihteisyys eli sekakäyttö"Riippumatta aineiden laillisuudesta tai laittomuudesta osa ihmisistä ryhtyy käyttämään niitähaitallisesti. Päihdehakuisella käyttäytymisellä on tapana kroonistua ja monimutkaistua. Psykoaktiivisetaineet muuttavat toistuvasti tai jatkuvasti käytettynä hermoston tilaa. Muutoksille onominaista päihdehakuisen käyttäytymisen voimistuminen ja laaja-alaistuminen. Myös sekä ainespesifitettä yleiset riippuvuusilmiöt voimistuvat. Kroonistuneessa sekakäyttötyyppisessä päihderiippuvuudessaon tavallista, että aineesta toiseen on helppo siirtyä ja aikaisemmin kehittynytpakonomainen käyttäytyminen aktivoituu myös uuden aineen kanssa.Miltei kaikkiin päihderiippuvuuden muotoihin liittyy monipäihteisyyttä. Suuri enemmistö alkoholinsuurkuluttajista tupakoi ja myös kofeiinin yliannostelutyyppinen käyttö on yleistä. Rauhoittavien jaunilääkkeiden tarve kasvaa alkoholiongelman hankaloituessa. Yliannostelutyyppinen rauhoittavienlääkkeiden käyttö kehittyy helposti johtuen alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden farmakologisenvaikutuksen samankaltaisuudesta ja aineiden ristitoleranssista. Lääkeongelma kehittyy pahimmillaanhankalaksi lääkeriippuvuudeksi, jossa hengenvaarallisetkin annostelut usein yhdessä alkoholinkanssa ovat erittäin tavallisia. Yritykset vähentää lääkkeiden käyttöä tai lopettaa se kerralla johtavatvieroitustiloihin, jotka saattavat yllättää odottamattomalla tajuttomuus-kouristuskohtauksella tai muullavakavalla oireella."Päihteiden sekakäyttö ja jaksottaisuus on tavanomainen riippuvuuskäytön muoto Suomessa.Jaksottaista käyttöä harrastaa esim. nuori, joka mielialan muutoksiaan säädelläkseen vuorotteleealkoholia ja kannabista. Aikuisten sekakäytölle on luontaista alkoholin ja bentsodiatsepiinienyhtäaikaiskäyttö. Varsinkin nuoret käyttävät monia aineita yhtä aikaa ja sekaisin. Hietalinnayhteisössätehdyn kartoituksen mukaan vain yhtä ainetta päihteenä käyttäviä on asiakkaista noin10 %, kahdesta neljään eri päihdettä käyttäviä on noin 50 % ja viittä tai useampaa päihdettä käyttäviäon noin 40 %."Melko laajalle levinnyt hoitopalvelujen ulkopuolella oleva 'lääkityksen' tarve on synnyttänytlääkkeiden katukaupan, jota niin huume- kuin alkoholiongelmaisetkin varsin usein käyttäväthyväkseen. Heidän kykynsä hallita rauhoittavien lääkkeiden käyttöä on kuitenkin usein heikentynyt.Tapaturmaiset myrkytykset pahimmillaan kuolemaan johtavina ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenienaikana huolestuttavasti heikossa hoidossa tai hoitopalvelujen ulkopuolella olevissaryhmissä.Huumeidenkäytön yleistyminen on tuonut suomalaiseen alkoholi-lääke-sekakäyttöjoukkoon kaikkimuutkin psykoaktiiviset aineet. Kannabiksen, amfetamiinin ja opiaattien käyttö on lisääntynyt myösalkoholi- ja lääkeongelmaisilla. Erityisesti opiaattiriippuvaiset ajautuvat varsin nopeasti sekakäyttäjiksi,kun pakonomainen opiaattien tarve on kehittynyt. Sekakäyttö alkaa, kun opiaatteja eikäytännössä aina ole saatavilla. Silloin ne korvataan stimulanteilla, bentsodiatsepiineilla,kannabiksella tai alkoholilla. Erityisesti Suomessa sekakäyttötyyppinen huumeongelma näyttääolevan vallitseva huumeongelman muoto.Sekakäyttötyyppistä huumeongelmaa pidetään kansainvälisesti kaikkein vaikeimpanahuumeongelman muotona. Yliannostelukuolleisuus tässä ryhmässä on 'puhtaiden' aineidenkäyttäjäryhmiin verrattuna suurempaa. Vieroitus on yleensä vaikeampaa, kun huomioon on otettavauseita riippuvuuksia. Sekakäyttäjä-huumeongelmaiset ovat myös yleensä muita syrjäytyneempiähuumeongelmaisia.50

Monipäihdeongelmaisuudelle ovat siis tyypillisiä komplisoituneet psykiatriset ongelmat, sosiaalinensyrjäytyminen ja pitkälle kehittyneenä myös fyysisen terveyden heikkeneminen. Suonensisäisenkäytön seurauksena tapahtuva tarttuvien tautien leviäminen, bakteeritulehdusten ja muidentulehdustautien ilmaantuminen ovat ilmiöitä, jotka ovat yleistyneet syrjäytyneiden monipäihdeongelmaistenkeskuudessa ulkomailla. Myös Suomessa alkaa olla havaittavissa merkkejäkehityksestä tähän suuntaan."Ari Terävä, Hietalinna-yhteisö, 2003Lähde: Antti Holopainen: Monipäihteisyys. Päihdelinkin tietopankin tietoisku, www.paihdelinkki.fi.51

Liite 16. Päihteiden ja huumeiden väärinkäytön laajuus"Päihteiden väärinkäyttömalli on erotettava normaalista, vapaa-ajan viettoon liittyvästä käytöstä.Valtaosa suomalaisten päihteidenkäytöstä on alkoholinkäyttöä. Sen kulutus nousee hitaasti, ja olivuosituhannen lopulla eurooppalaista keskitasoa eli noin 9 litraa asukasta kohden. Kulutuksenrakenteessa on tapahtumassa muutoksia siinä, että nuorten osuus päihteidenkäyttäjistä on noussuthuomattavasti. (Ahlström 1999) Myös huumausaineiden käyttö lisääntyy ja yleistyy maan eri osissa,joskin sekä kokeilu että käyttö kasautuvat Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.Lääkeaineiden ja alkoholin käytön yleisyys ja humalahakuinen juomistapa vaikeuttavat ongelmakäytönarviointia varsinkin silloin, kun ongelmakäytön tuntemus on pinnallista. Lukuisat päihteidenkäyttömuodotlisäävät erheellisten tulkintojen vaaraa ja näihin perustuvia toimenpiteitä jakannanottoja.Päihdehuollon erityispalvelujen asiakkaina on vuosittain noin 65 000 henkeä, joista naisia onStakesin päihdelaskennan mukaan noin 30 %. Alkoholia koko joukosta käytti 94 %, lääkeaineita23 %, kannabista 9 % ja muita huumeita 7 %. Luvut ovat olleet viime vuosikymmenellä melkopysyviä, joskin naisten ja huumeidenkäyttäjien osuus on kasvanut. Alkoholin ja lääkkeidenväärinkäyttö, varsinkin sekakäyttö, aiheuttavat edelleen suurimmat terveys- ja sosiaaliset haitat.Palvelujen piiriin on vuosittain hakeutunut vapaaehtoisesti 6 000–10 000 laittomien päihteidenkäyttäjää. Stakesin tilastoraportin 34/1999 mukaan kuuden kuukauden aikana hoitoon hakeutuneista3 000 asiakkaasta lähes puolella oli yleisimpänä käyttömuotona ensisijaisesti amfetamiinin jaheroiinin suonensisäinen käyttö. Prosentuaalisesti luku on edelleen pieni, mutta se antanee siltiviitettä huumeongelman kehityssuunnasta maassamme."A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisössä vuoden 2002 asiakkaista, jotka painottuvat ikäryhmään 18–30 vuotta, tehdyn kartoituksen mukaan- vain yhtä ainetta päihteenä käyttäviä on asiakkaista noin 10 %,- kahdesta neljään eri päihdettä käyttäviä on noin 50 % ja- viittä tai useampaa päihdettä käyttäviä on noin 40 %.Heistä ensisijaisesti, säännöllisesti tai satunnaisesti käytti yhtenä päihteenä alkoholia noin 70 %,kannabista noin 80 %, Amfetamiinia noin 80 %, heroiinia noin 25 %, opioidi-korvauslääkkeitä(Subutex) noin 40 %, bentsodiatsepiinia noin 60 %, ekstaasia noin 35 %, kokaiinia noin 10 %, LSD:tänoin 5 %, muita lääkkeitä noin 25 % ja muita huumaavia aineita (gamma, crack, sienet, korvikkeet)noin 10 %. Ensisijaisena päihteenä 35 %:lla oli amfetamiini, ja alkoholin, opioidi-korvaushoitolääkkeidenja kannabiksen osuus oli kunkin noin 15 %. Toissijaisena, säännöllisesti käytettynäkannabis on yleisin noin 25 %:lla ja bentsodiatsepiinit noin 20 %:lla. Satunnaisesti käytettyinäyleisimpiä ovat kannabis, alkoholi ja bentsodiatsepiinit. Myös ekstaasin käyttö on luonteeltaan lähinnäsatunnaista, kuten myös muutoinkin vähäiseksi jäävät gamma, kokaiini ja LSD. Muiden pääkaupunkiseudunnuorten erityishoitopaikkojen seurannat osoittavat samansuuntaista tilannetta.Ari Terävä, Hietalinna-yhteisö, 2003.Lähteet: Ritva Saarelainen: Päihteiden väärinkäytön laajuus. Teoksessa Ritva Saarelainen, EijaStengård, Anne Vuori-Kemilä: Mielenterveys ja päihdetyö – yhteistyötä ja kumppanuutta, WSOY2000, ja Hietalinna-yhteisön toimintakertomus 2002.52

Liite 17. Päihteiden käyttömuotoja"Alkoholin sosiaalisen käytön syyt vaihtelevat laajasti. Normaalikäytössä on yleensä kyse jostakin'hyvästä', kuten lääkkeestä vilustumiseen, piristyksestä väsymykseen, hyvän kaupan tai muunsopimuksen symbolisesta vahvistamisesta, iloisen tapahtuman juhlistamisesta tai samaistumisestatiettyyn ryhmään. Lääkkeiden normaalikäytössä on tarkoitus hoitaa terveyttä. (Sariola, 1954) Kaikistanäistä kulkee kuitenkin polku myös väärinkäyttöön.Yleisimmät päihteiden riskikäyttötavat ovat kokeilu-, satunnais-, tapa- ja ongelmakäyttö.Kokeilukäyttö on tarkoituksenmukaista erottaa käyttömuotona, koska näyttää, että vain harvatkokeilijat ajautuvat varsinaisiksi huumausaineiden käyttäjiksi, joskin riskinsä siihenkin liittyy.Riippuvuuskäyttö on hyvä erottaa riskikäytöstä omaksi kategoriakseen sen erityisen vakavuuden jahankalan hoidettavuuden vuoksi. Vieroittuminen on kuitenkin aina mahdollista. Vallitseva jamedikalisoitunut huumehoitokeskustelu ei näe vakavasti huumeriippuvaisten (tarkoittaa yleensäopioidiriippuvaisia) hoidossa muita vaihtoehtoja kuin ylläpito- ja korvaushoidot. Kuitenkin on hyviätuloksia vakavastakin riippuvuuskäytöstä luopumisesta myös ilman korvaus- ja vierotuslääkitystä.Kokeilut tehdään yleensä nuoruudessa ja ryhmätilanteissa. Monet huomaavat, ettei vaikutus olemiellyttävä tai että elimistö ei hyväksy ainetta. Jos kyseessä on alkoholi, käyttö rajoittuutulevaisuudessakin kohtuuteen ja mietoihin juomiin sosiaalisissa tilanteissa. Alkoholisteiksi kehittyvilleon ominaista elimistön korkea sietokyky, toleranssi. Jos he jatkavat käyttöä, he kestävät pitkäänsuuria määriä ennen kestokyvyn romahdusta.Huumeiden kokeilukäyttöön kohdistunut tutkimus on koskenut kannabistuotteita eli hasista jamarihuanaa. Kansainvälinen tutkimus osoittaa että noin 70 % luopuu niistä kokeilun jälkeen. OsmoKontulan suurilla otoksilla tekemissä epidemiologisissa, tietyin välein toistuvissa tutkimuksissa (1992,1994 ja 1996) vastaava luku pysyi Suomessa 80 %:ssa. Kokeilijoista 10 % vakinaisti käyttönsä ja 1 %siirtyi ns. kovempien aineiden sekakäyttöön. Kokeilut ovat kuitenkin lisääntyneet jatkuvasti jakuudessa vuodessa kokeilijoiden määrä on kaksinkertaistunut.Satunnaiskäytöstä puhutaan silloin, kun päihdettä käytetään silloin tällöin, lähinnä sopivantilaisuuden tullen tai kun sitä on tarjolla. Uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään tilannekohtaisesti.Alkoholia voidaan ottaa kerran melkoinenkin määrä, mutta se ei johda käytön jatkamiseen. Myös ns.mietojen huumeiden satunnaiskäyttöä esiintyy kokeilun jälkeen.Tapakäytössä voidaan puhua myös sosiaalisesta käyttäytymisestä, jolle on ominaista toistuvuus.Alkoholin kohdalla voivat esimerkkeinä olla saunailtoina otetut oluet tai kokouksen päätteeksisäännönmukaisesti otetut pari rentouttavaa lasillista ja ystäviä tavatessa nautittu lasillinen.Tapakäyttöä suositaan eurooppalaisena sivistyneenä juomatapana, johon ei kiinnitetä erityisempäähuomiota. Suomalainen humalahakuinen juomatapa vaikeuttaa pidättäytymistä pariin lasilliseeneurooppalaiseen tapaan. Ammattipiireissä puhutaan tapakäytön yhteydessä joskus 'turhastakäytöstä', jota olisi varhaisessa vaiheessa helppo karsia. Joidenkuiden kohdalla tapa johtaa nimittäinhallitsemattomaan käyttöön.Lääkeaineiden kohdalla puhutaan 'pilleriyhteiskunnasta', ja sana kuvaa hyvin tapakäyttöä. Päätäsaattaa särkeä ylirasituksesta, mutta tila helpottuu särkylääkkeellä, rauhoittava lääke auttaahermostuttavissa tilanteissa nopeasti ja unilääke otetaan varmuuden vuoksi, jos pelätään, ettei unitulekaan (Pajupuro 1984).53

Huumausaineiden käyttö on kriminalisoitu, mutta pieni aktiivinen ryhmä puhuu kannabiksenlaillistamisen puolesta. Sosiologit ovat pyrkineet tieteellisin keinoin selvittämään kannabiksentapakäytön yleisyyttä. Viimeisimpään kyselyyn vastanneista 76 % ilmoitti kokeilleensa alle 10 kertaahasista ja 64 % ilmoitti kokeilleensa sitä alle 5 kertaa (Partanen 1998). Pitkin 1990-lukua toistetuttutkimukset ovat tuottaneet samoja lukuja (Kontula & Koskela 1992, Partanen 1994, Hakkarainen ym.1996). Tutkijoiden tulkinnan mukaan kannabiksen tapakäyttäjiäkin voi olla. Kysymyksessä saattaakuitenkin olla ydinjoukko, jonka 'seikkailevaan elämäntyyliin kuuluvat myös runsas alkoholinkäyttö jaravintolaelämä'.Ongelmakäyttö eli suurkäyttö liitetään runsaaseen alkoholinkäyttöön, joka ei vielä täytä jäljempänäesitettäviä alkoholismin riippuvuuskriteerejä. Käyttäjä pystyy aika hyvin lopettamaan omaehtoisesti,hän pystyy halutessaan säätelemään kertajuomisensa määriä ja hänen käyttömotiivinsa ovat lähinnäsosiaaliset, kuten hauskanpito, rentoutuminen, ihmisten tapaaminen tai tapahtumien juhlistaminen.Suurkäyttö vaatii kasvavaa toleranssia eli 'hyvää viinapäätä', joka yksi alkoholismin kehityksenedellytyksistä ja riskitekijöistä. Ongelmallista on myös suomalaisten humalaa tavoitteleva juomatapa,jonka johdosta suur suurjuojat käyttäytyvät usein väkivaltaisesti tai muuten epäasiallisesti, ajavathumalassa, tuovat ongelmia perheen taloudelle tai joutuvat muihin pahoihin sosiaalisiin tilanteisiin.Tärkeimmät suurjuojien terveydelliset haitat ovat vahvat vieroitusoireet, kuten krapula ja itsensäkolhiminen tai palelluttaminen ja onnettomuusalttius.RiippuvuuskäyttöArkikielessä riippuvuuskäyttäjille annetaan isti-pääte, esimerkiksi "alkoholisti" tai "heroinisti".Riippuvuuskäyttöön liittyy elimistön, mielen, tunteiden, päättelykyvyn tai sosiaalisten suhteidenvaurioita. Käytön motiivit ovat ainekeskeisiä, ts. ainetta pitää saada eikä se saa loppua. Käyttömuuttuu vähitellen pakonomaiseksi eikä sen lopettaminen suju tahdon- tai päätöksenvaraisesti, kutenennen. Kun päihderiippuvuus kattaa laajan alueen käyttäjän elämästä sen laatua heikentäen, onkysymys vakavasta ongelmakäytöstä."Lähde: Ritva saarelainen: Päihteiden käyttömuotoja. Teoksessa Ritva Saarelainen, Eija Stengård,Anne Vuori-Kemilä: Mielenterveys ja päihdetyö – yhteistyötä ja kumppanuutta. WSOY 2000.54

Liite 18. Miksi päihteitä käytetään?Miksi ihmiset käyttävät päihteitä? "Kyseessähän ovat aineet, jotka aiheuttavat runsaasti sekäerilaisia fyysisiä ja henkisiä terveyshaittoja että sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Eivät kaiihmiset käytä aineita itselleen vaikeuksia hankkiakseen? Yleisesti hyväksyttyä, yhtä ja ainoaa syytäkäytölle ei ole. Selvityksiä on koetettu hakea ihmisen ruumiillisesta ja henkisestä rakenteesta sekäympäröivästä yhteiskunnasta.Päihteet vaikuttavat suoraan ihmisen elintoimintoihin. Monet kokevat päihteiden välittömänvaikutuksen myönteisenä tai helpottavana, jotkut vain turruttavana ja väsyttävänä. Päihteiden välitön,ahdistusta ja jännitystä lievittävä vaikutus on epäilemättä eräs tärkeä joskaan ei ainoa syy käytölle.Etenkin runsaan käytön seurauksena ovat ennen pitkää epämiellyttävät tuntemukset, kuten krapula,vierotusoireet ja syyllisyydentunnot.Päihtymys voi auttaa hetkeksi unohtamaan arkipäivän vaikeudet ja ristiriidat: velat muuttuvatsaataviksi ja heikko itseluottamus vahvistuu. Vaikutus on kuitenkin nopeasti ohimenevä. Päihteeteivät ratkaise sen enempää käytännön elämän vaikeuksia kuin itseluottamuksen puutettakaan. Siltipäihteitä käytetään irrottelun ja rohkaisun välineenä.Päihteidenkäyttö on myös tapa, jolla on taipumus toistua ja jatkua aivan kuten millä tahansatottumuksella. Juon, koska olen tottunut juomaan tietyssä seurassa, tiettynä aikana tietyssäpaikassa, vaikkapa viikonloppuna – mutta en työpaikalla aamupäivisin. Yhteisön säännöt, muidenihmisten hyväksyntä tai paheksunta, säätelevät voimakkaasti päihteidenkäyttöä."Lähde: Ilkka Halonen: Miksi Jeppe juo? Päihdelinkin tietopankin tietoisku, www.paihdelinkki.fi.55

(Kalvo 18a)Minkälaista tarinaa kertoisit?Yksin:Mieti viisi minuuttia itseksesi ja kirjaaitsellesi muistiin: mikäli itse käyttäisitjotakin huumausainetta, millainen olisitarina, jota kertoisit itsestäsi jatilanteestasi ympäristölle?3–4 hengen ryhmät:Kertokaa vuorotellen tarinannetoisillenne. Ryhmä kuuntelee, eikommentoi. (Noin 5 min./henkilö)56

Liite 19. Päihdeongelman ja -riippuvuuden olemus"Viime vuosikymmenellä päihteidenkäytön syyselityksiä ja päihderiippuvuuden kehittymistä onenenevästi alettu tarkastella prosessina ja määritellä ilmiöksi, jolloin on tarkasteltava ihmistäkokonaisvaltaisesti eli henkisestä, psykologisesta, sosiaalisesta ja fysiologisesta ulottuvuudestakäsin." Ihminen siis todentaa itseään kaikkien puoliensa kautta koko ajan.Niinpä päihdeongelman, joka yleensä ensiksi näkyy fyysisinä ja psykologisina seuraamuksina, syytvoivat löytyä esimerkiksi henkiseltä alueelta, arvoristiriidoista vanhempien tai yhteiskunnan kanssa,turhautumisesta unelmiin tai heikosta identiteetistä jne. tai päihteillä haetaan ratkaisua esim. erilaisiinsosiaalisen elämän ja osaamisen vaikeuksiin, yksinäisyyteen, ihmissuhdevaikeuksiin jne. Kaikkipuolet vaikuttavat toisiinsa ja selittävät päihteidenkäytön taustavaikuttimia. Niinpä kaikilla tasoillatarvitaan tukea, mikäli halutaan irrottautua väärinkäytöstä."Tasoja voidaan tiivistäen kuvata seuraavasti (Ihmisen ulottuvuustasot – Kalvo 20a):Henkinen taso: ihmisen emotionaalinen ja henkinen alue: arvot, uskomukset,mielikuvat, tarkoitukset, ihanteet, identiteetin muodostus, elämänfilosofia, luovatprosessit, hengellisyys ja merkitykset, joita ihminen antaa sanoille ja tilanteille.Psykologinen taso: ihmisen kongnitiivinen, selitettävien tunteiden ja älyllisyyden jajärjen alue: tunnereaktiot, päättely- ja päätöksentekokyvyt, ongelmanratkaisutaidot japystyvyys valintoihin.Fyysinen taso: ihmisen on biologisen olemisen alue: elimistön tila ja sen toimintasekä hermosto- ja aivotoiminta.Sosiaalinen taso: ihmisten ja instituutioiden välisten suhteiden, kanssakäymisen javuorovaikutuksen alue: lähisuhteet, joita ovat pari-, perhe-, toveruus- jaystävyyssuhteet, ja yhteiskunnalliset suhteet, joita yksilöllä on mm. sosiaali-, terveysjaopetusviranomaisiin ja taloudenhoitoon liittyviin instansseihin, kuten pankkeihin jaasuntomarkkinoihin.Suomessa nelitasoista lähestymistapaa on kehittänyt edelleen Hietalinna-yhteisön johtaja KatriinaPajupuro, joka soveltaa tasoja huumausaineiden käyttäjien riippuvuuskuvaan (Pajupuro 1999). Hänon nostanut esiin myös ajatuksen, että päihderiippuvuus olisikin ensisijaisesti sosiaalishenkistälaatua. Esimerkiksi muistikuvat päihteistä ja sosiaalisista tilanteista, kuten kaveripiiristä ja muistakäyttötilanteista herättävät retkahdukselle alttiin vahvan tunnetilan, himon (Pajupuro 1992). Myösvaltiotieteiden tohtori Jorma Niemelä Sininauhaliitosta käyttää nelijakoa ja painottaa väitöskirjassaanhengellisyyden merkitystä. Hän kutsuu tasoja ihmisen olemuspuoliksi, joita ovat kehollisuus,tajunnallisuus, elämäntilanteisuus ja henkisyys. Niemelä korostaa henkisen tason hengellistäulottuvuutta alkoholi- ja huumeriippuvaisten ja heidän läheistensä selviytymisessä."Ari Terävä, Hietalinna-yhteisö, 2003Lähde: Ritva Saarelainen: Riippuvuuskäyttö. Teoksessa Ritva Saarelainen, Eija Stengård ja AnneVuori-Kemilä: Mielenterveys ja päihdetyö – yhteistyötä ja kumppanuutta, WSOY 2000.57

(Kalvo 20a)IHMISEN ULOTTUVUUSTASOTHENKINEN TASOPSYKOLOGINEN TASOFYYSINEN TASOSOSIAALINEN TASOIhmisen emotionaalinen ja henkinen alue:arvot, uskomukset, mielikuvat,tarkoitukset, ihanteet, identiteetinmuodostus, elämänfilosofia, luovatprosessit, hengellisyys ja merkitykset,joita ihminen antaa sanoille ja tilanteille.Ihmisen kongnitiivinen, selitettävientunteiden ja älyllisyyden ja järjen alue:tunnereaktiot, päättely- ja päätöksentekokyvyt,ongelmanratkaisutaidot japystyvyys valintoihin.Ihmisen on biologisen olemisen alue:elimistön tila ja sen toiminta sekähermosto- ja aivotoiminta.Ihmisten ja instituutioiden välistensuhteiden, kanssakäymisen javuorovaikutuksen alue: lähisuhteet, joitaovat pari-, perhe-, toveruus- jaystävyyssuhteet, ja yhteiskunnallisetsuhteet, joita yksilöllä on mm. sosiaali-,terveys- ja opetusviranomaisiin jataloudenhoitoon liittyviin instansseihin,kuten pankkeihin ja asuntomarkkinoihin.58

Ongelmanratkaisun ulottuvuustasot(Kalvo 20b)Yksin 15 min.:Mieti Ihmisen ulottuvuustasot -aineistonpohjalta ja merkitse itsellesi muistiin: mihinriippuvuuden tasoihin tarinasi (tehtävä 19)kuvaus viittaa?Ryhmätyö:Minkälaisia voisivat olla ne henkiset,psykologiset, fyysiset ja sosiaalisetlähestymistavat/toimenpiteet/keinot, jotkaauttaisivat sinua ongelmasi ratkaisussa?Kirjatkaa ajatuksenne fläpille.Raportoikaa ryhmänne tuotos.59

(Kalvo 20c)PÄIHDERIIPPUVUUDEN KEHITTYMINENMääritelkää henkisiä, psykologisia, fyysisiä jasosiaalisia tekijöitä, tapahtumia jatapahtumaketjuja, joiden muodossa, kauttaja/tai seurauksena päihde- ja huumeriippuvuusvoi kehittyä.Tavoitteena ryhmässävilkas mielipiteiden vaihtoja yhteinen jäsentäminen.Kirjatkaa keskeiset johtopäätöksetkalvolle.Purku noin 5 min./ryhmä kalvojahyödyntäen.60

RIIPPUVUUDEN MERKITYKSET JAHOIDON PYRKIMYKSET(Kalvo 20d)Henkinen riippuvuuselämän tarkoitusidentiteettiepätoivoisuus, kohtalonomaisuus... ja hoidossa pyritäänsovitus/hyvitys, sisäinen kasvuuusi minäkuvausko ja toivo, vastuu valinnoistaPsykologinen riippuvuususkomuksettunnesyytpersoonalliset ominaisuudet... ja hoidossa pyritäänuskomusten muuttaminentunteiden käsittelypersoonallisuudenhyödyntäminenja mallittaminen, voimavarojen jakykyjen vahvistaminenFyysinen riippuvuusmielihyvä/tottuminentoimintakyvyn ylläpitovieroitusoireet... ja hoidossa pyritäänvieraannuttaminen aineistafyysinen vahvistuminenhyvinvoinnin tunnistaminenSosiaalinen riippuvuuselämäntapasamaistumineneristäytyminen… ja hoidossa pyritäänyhteisöllinen kasvuasenteiden muokkautuminenavoimuus, vuorovaikutustaitojenkehittyminenHietalinna-yhteisö 199961

(Kalvo 20e)”KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN”•VAIKKA ONGELMA NÄYTTÄYTYISIKIN MERKITYKSELTÄÄNFYYSISENÄ•VOI SIIHEN VAIKUTTAA MYÖS KAIKKIEN MUIDEN OLEMUSPUOLTENPYRKIMYSTEN KAUTTASOSIAALINENMERKITYSPYRKIMYSFYYSINENMERKITYSPYRKIMYSHENKINENMERKITYSPYRKIMYSPSYKOLOGINENMERKITYSPYRKIMYS62

Liite 20. Tuen kohdentaminen ja sisältö"Riippuvuus", "alkoholismi" ja "narkomania" ovat voimakkaita mielikuvia herättäviä sanoja. Sanoillaviitataan päihteiden käyttömuotojen kautta tarkasteltuna kokeilusta alkaneen jatkumon toiseenpäähän, jossa näyttäytyvät rappioalkoholismi ja narkomania.Valtaosalla eriasteisesti päihteitä käyttäviä riippuvuus ei kuitenkaan kehity syy-seuraus -jatkumon, ns."porttiteorian" mukaisesti. Jokaisen vakavaan päihderiippuvuuteen ajautuneen käyttöhistoriasta onlöydettävissä ongelman vakavammaksi kehittymisen vaiheita mutta yhtä lailla toisensuuntaisiakehityspiirteitä, yrityksiä hallita käyttöä. Suurin osa esimerkiksi kokeilijoista ei siirry vakavamminpäihteitä käyttäviksi. Samoin ongelmallisemminkin päihteitä käyttävät usein saavat käyttönsähallintaan tai lopettavat sen kokonaan. Tämä koskee kaikilla vakavuusasteilla olevaa käyttöä.Vakavasti päihderiippuvaisetkin usein toipuvat. Jotkut taas alkavat jossakin elämän vaiheessakäyttää päihteitä suoraan ongelmallisesti, ilman esim. kokeilun ja satunnaisen käytön esivaiheita.Aineet eivät sinänsä kemiallisen luonteensa kautta aiheuta kaikissa niitä kokeilevissa tai vakavamminkäyttävissä samanlaisia seuraamuksia.Erilaiset aineet vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin ja saavat erilaisia merkityksiä erilaisissa elämänvaiheissaja -tilanteissa. Olennaista on luonnollisesti mahdollisimman nopea ja kussakin tapauksessatarkoituksenmukainen ja tehokas puuttuminen käyttöön, oli se minkäasteista hyvänsä. Koskaan ei oleliian myöhäistä, sillä mikään päihde ei ole vahvempi kuin ihmisen oma tahto.Puuttumisessa ja tukemisessa olennaista on kohdata käyttäjä ja käyttö nimenomaisessavakavuudessaan ja tilanteen mukaisilla keinoilla. (Kalvo 21a)”Ei-käyttävillä” tarkoitetaan yleensä nuoria mutta joskus myös vanhempia ihmisiä, jotka eivät käytäpäihteitä lainkaan tai heillä on luonnollinen ja esim. rituaalinen suhde alkoholiin tai lääkkeisiin esim.arjen juhlistamisessa, sairauksien hoitamisessa jne.Useat saattavat kokeilla laittomia päihteitä jossakin elämänvaiheessa. "Ei-käyttävien" ennaltaehkäisyssäolennaista on asiallinen valistus. Lipsahdusten ja kokeilujen puheeksiottamisessa onolennaista rauhallinen, tuomitsematon ja rehellinen suhtautuminen. Puheeksiottamisessa on tärkeätämuistaa, ensimmäiset päihdekokeilut eivät yleensä ole miellyttäviä ja että tekijälleen niihin yleensäliittyy epäonnistumisen, epävarmuuden ja häpeän tunteita, joista puhumiselle on hyvä antaa tilaa.Myös Puheeksiottajalle tapahtuneeseen liittyy yleensä tunteita, kuten hämmennystä, säikähtämistä,pelkoja jne., jotka voi kertoa, ei vaatimuksina vaan välittämisen ilmauksina. Liiallinen hyökkäävyys jarankaisevuus johtavat siihen, että ihminen joutuu puolustuskannalle ja sitoutuu tällöin asioihin, joihinei alun perin haluaisi sitoutua. Tapahtumat saattavat saada esim. vallantunteeseen liittyviä sivumerkityksiä,jotka alkavatkin sitkostaa ja ylläpitää tilannetta ja pohjustaa ongelmallisuutta. Ennaltaehkäisyä,valistusta ja varhaista puuttumista hoitavat parhaiten ne ihmiset, tukihenkilöt ja toimijat,jotka muutoinkin työskentelevät kyseisten ihmisten kanssa, esim. kasvatuksessa ja tukityössä.Olennaista on, ettei normaali päihteidenkäyttö, joka saattaa joskus lipsahtaa kohtuuttomaksikin, jamahdolliset "huumekokeilut" johda uusiin kokeiluihin tai vakavampaan käyttöön.Eriasteisesti päihteitä käyttävien kohtaamisessa toimenpiteiden laatu liikkuu "miehen – tai naisen –mukaan" tukea antavasta, elämän ja käytön hallintaa varmistavasta kohtaamisesta aina hoidolliseenkohtaamiseen asti. Näissä kohtaamisissa on tärkeätä tasavertaisuus, jolloin tärkeitä ihmisiä ovat –kuten varhaisemmassakin puuttumisessa – ne ihmiset, tukihenkilöt ja toimijat, jotka työskentelevät63

luonnollisesti kyseisten ihmisten kanssa. Olennaisiksi tukihenkilöiksi tulevat myös vertaisryhmänihmiset, toiset samassa asemassa tai tilanteessa olevat, omais- ja läheisverkostot ja erityisestihoitotilanteissa asiantuntija- ja viranomaisverkostot. Hoitoon ohjautuvista ihmisistä valtaosa on ns.prosessoijia, jotka elävät muutosvaiheiden kautta ja käyttävät aineita usein yrityksen, erehdyksen jaoppimisen tasoilla. Työntekijöiden ja tukijoiden on hyvä nähdä, missä vaiheessa ihminen kulloinkinon, jotta he onnistuisivat tukemaan prosessia myönteisen muutoksen suuntaan. Liian vaativatmuutosehdotukset johtavat yleensä epäonnistumiseen ja pettymykseen. Toisaalta on osattavanostattaa sopivasti oppimista ja valintoja mahdollistavaa ambivalenssia eli ristiriitaa, toiveikkuutta janäköaloja ratkaisuille. Olennaista on, että käyttäjävaiheessa olevat jaksaisivat pysyä muutoksenhallinnan ja ylläpitämisen tilassa ja ettei "retkahduksia" tulisikaan.Toipuneiden eli "ex-käyttäjien" ryhmässä toimenpiteet liittyvät kokonaisvaltaisen "psykososiaalisenkuntoutumisen" toimintaan. Heidän tukijoinaan toimivat edelleen kaikki ne ihmiset, tukihenkilöt jatoimijat, jotka työskentelevät luonnollisesti kyseisten ihmisten kanssa. Mikäli "raitistumiseen" onliittynyt hoitoalan asiantuntijoita ja viranomaisverkostoa, heillä on tärkeä jälkihoidollinen rooli, muttaentistä tärkeämmäksi nousevat "normaalia elämää" mahdollistavat ihmiset: vertaisryhmä, ystävät,tukihenkilöt, jotka liittyvät palveluihin, opiskeluun, työhön, harrastuksiin, ihmissuhteisiin jne.Olennaista on, että entinen käyttäjä ei enää aloittaisikaan käyttöä. Usein se tarkoittaa hyvin pitkänaikaa täydellistä erillään olemista päihteistä. "Kohtuukäyttö" ei ole tavoite vaan ehkä joskusmahdollinen tilanne.Ari Terävä, Hietalinna-yhteisö, 200364

Päihteidenkäyttö, tuen sisältö ja tukijat(Kalvo 21a)ei-käyttäjät käyttäjät ex-käyttäjätkokeilijatretkahtelijatSISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ* elämän laatu * todellisuus * todellisuus* turvallisuus * valinta * hallinta* arvostus * vaihtoehdot * toiminta, opiskelu* tila ja vastuullisuus * tavoitteet, ratkaisut * vastuullisuus* kokemuksellisuus * prosessi * uudet haasteet* ongelmanratkaisukyky * hoito * prosessi* unelmat, arvot * menetelmät * oma-apu* voimaannuttaminen * unelmat, arvot * usko, luottamus* valistus * voimaannuttaminen * unelmat, arvot* säädökset, * säädökset, kontrolli, * voimaannuttaminenkontrolli sanktiot * säädökset, kontrolli,sanktiotTUKIJAT TUKIJAT TUKIJAT- PERHE - VIRANOMAISET - VERTAISRYHMÄ- YSTÄVÄT, KAVERIT - AMMATTIAUTTAJAT - YSTÄVÄT, KAVERIT- OPETTAJAT, - LÄHEISET - LÄHEISETVIRANOMAISET - TUKIVERKOSTO - TUKIVERKOSTO- TUKIVERKOSTO - VERTAISRYHMÄ - VIRANOMAISET65

Päihde- ja huumetyön/tukemisen sisältö(Kalvo 21b)ei-käyttäjät käyttäjät ex-käyttäjätkokeilijatretkahtelijatRyhmätehtävä:Keskustelkaa ryhmässä, miten voisitte tukea erilaisessasuhteessa päihteisiin olevia ihmisiä‣ niin ettei kokeilua syntyisi‣ niin etteivät käyttäjät retkahtaisi‣ niin että ex-käyttäjien muutos vakiintuisiKirjatkaa fläpille keskeiset johtopäätökset.Valmistautukaa raportoimaan fläppiä apuna käyttäen(n. 5 min./ryhmä).6661

”Käytön kohtaaminen”(Kalvo 22a)Ryhmätehtävä:Ryhmä 1: Minkälaisia voivat olla ne sosiaalisetasiat,Ryhmä 2: Minkälaisia voivat olla ne fyysiset asiat,Ryhmä 3: Minkälaisia voivat olla ne psykologisetasiat,Ryhmä 4: Minkälaisia voivat olla ne henkiset asiat,jotka astuessaan päihteiden- jahuumeidenkäytön tilalle mahdollistavatmuutoksen?Listaa asioita rikkaasti fläpille.Purkukeskustelu 5 min./ryhmä fläpeiltä.6762

KOHTAAMINEN JA ROHKAISEMINEN• kuulla, arvostaa, antaa tilaa, lohduttaaja vahvistaa toiveikkuutta• haastaa kohtaamaan todellisuussellaisena kuin se näyttäytyy juuri nyt(Kalvo 23a)• kyseenalaistaa muutosta estäviä uskomuksia• olla kiinnostunut siitä, mikä ihmisille onarvokasta, tärkeää ja tarkoituksellista• tutkia ja havaita ihmisten onnistumisia,heidän kykyjään ja voimavarojaan• tukea tavoitteiden asettamisessa”kohti jotain” (ei vain ”pois jostakin”)• rajata omat velvollisuudet ja oikeudettukemisessa ja auttamisessa• vastuuttaa asiakasta valinnoistaan6863

Liite 21. KouluttajamuistiomalliSeuraavassa esitellään Outi Saarelan ja Ari Terävän vuosina 2002–2003 kuurojen palveluidentyöntekijöille toteuttaman kurssin rakenne ja sisältö.Etukäteen oli postitettu kutsukirje, ohjelma, lukumateriaali Päihteet ja päihteiden väärinkäyttö(ks. liite 4, ss. 21–24) sekä ennakkotehtävä:Ennakkotehtävä:1. Tutustu oheiseen lukumateriaaliin Päihteet ja päihteiden väärinkäyttö.2. Mieti ja kirjaa muistiin, mitkä asiat askarruttavat sinua päihteidenkäytön ja -käyttäjänkohtaamisessa oman työsi kannalta.3. Mieti ja kirjaa muistiin ajatuksiasi, minkälaisia erityisiä kysymyksiä tulisi ottaa huomioonkuurojen päihdepalvelujen kehittämisessä.PERUSTIETOA PÄIHTEISTÄ JA PÄIHDEONGELMASTAKouluttajamuistioI päivä10.00 Avaus /Marja W10.15 Esittäytyminen- me esittäydymme /Ari ja Outi- ohjelma KALVO JA MONISTE /Outi- painotus 1) suhtautumis- ja asennekysymyksissä harjoitusten ja ryhmätöidenkautta ja 2) tiedollisissa asioissa meiltä teille ennakkomateriaalin ja nytjaettavan materiaalin muodoissa ja teiltä meille ennakkotehtävien,ryhmätöiden tuotosten ja palautteiden muodoissa- päihde- ja huumeongelman kohtaamisen taidolliset asiat jatkokoulutuksissa- nyt: paussit, onko kysyttävää ym. (liite 24.01)ja tavoitteet/Ari- jokainen palauttaa mieleensä ennakkotehtävän 2: Mitkä asiat askarruttavatsinua päihteidenkäytön ja -käyttäjän kohtaamisessa omassa työssäsi?- jokainen miettii hetken, mikä sisältöön liittyvä toive em. nousee näille 2päivälle- jokainen vuorollaan 1) esittelee itsensä, kuka, mistä ja 2) mikä toive kurssilleKALVOLLA (liite 24.02)-> TOIVEET FLÄPILLEnoin 10 min. paussi11.15 Käytön motiivit /Outi1) yksin 2 min.: Mieti pari minuuttia itseksesi, missä tilanteessa voisit itse kuvitellakäyttäväsi jotakin huumausainetta?2) vaihda mielipiteitä vierustoverisi kanssa pari minuuttia3) pieni yhteenvetokeskustelu 10 min.: Minkälaisia ajatuksia tilanteista nousi?KALVOLLA (liite 24.03)11.30 Mieti pari min. itseksesi, minkälaista suhtautumista ja puuttumista/apua tuossatilanteessa toivoisit? KALVOLLA (liite 24.04)4) ryhmät (2–3 paria yhteen eli 3–4 ryhmää)6964

12.00 LounasKeskustelkaa ryhmässä lounaaseen saakka ja kirjatkaa kalvoille johtopäätöksennesiitä, millaista suhtautumista ja puuttumista/apua toivoisitte?Valmistautukaa lounaan jälkeen raportoimaan kalvoja apuna käyttäen (noin 5min./ryhmä)(KALVOT RYHMILLE)13.00 Tehtävän purku ryhmittäin /Outi13.30 Päihde- ja huumeongelma, käytön vaikutukset, rakenteet ja tasot /Ari- luento- vaikutukset käyttöön ja käytön vaikutukset (liite 24.05)- on hyvä tietää jotakin päihteistä, ihmisestä ja ympäristöstä,mikään ei sinänsä tai yksin selitä mitään, kaikki vaikuttaa (liite 24.06)kaikkeen, tärkeätä on kiinnostunut ja tutkiva näkökulma, ei selityksiävaan kuvausta- ”miksi päihteitä käytetään?” (liite 24.07)14.15 Kahvi14.30 Päihde- ja huumeongelmaan vaikuttamisen sisällöt /Outi- ryhmätyö (3–4 ryhmää eriväristen instruktiomonisteiden kautta)30 min.: Keskustelkaa ryhmässä, mitkä asiat ovat tärkeitä, hyödyllisiä,merkittäviä eri vaiheissa olevien ihmisten tukemisessa?Kirjatkaa fläpille keskeiset johtopäätökset.Valmistautukaa raportoimaan fläppiä apuna käyttäen (n. 5 min./ryhmä) (liite 24.08)15.00 Purku /Ari15.30 Tarpeenmukainen tukeminen /Outi- luento KALVO, MONISTE(päihde- jahuumetyön/tukem. sis. tukijat,kalvopohja 21a/kouluttavan opas,s. 66)15.50 Päivän päättäminen /Ari- yksin pieni miettimistehtäväMieti hetken aikaa itseksesi kaikkia niitä asioita, joita on käsitelty ja joiden kanssatyöskennelty. Poimi kokonaisuudesta kaksi asiaa, jotka ovat olleet sinulle tärkeitä,auttaneet sinua oivaltamaan jotakin tai vahvistaneet jotakin tietoon, asenteisiin taitaitoihin liittyvää valmiuttasi.Kirjaa nämä asiat muistiisi! KALVOLLA (liite 24.17)7065

II päivä09.00 Avaus /Ari- fyysinen vireytys ja keskittyminen, Chi-kung -liikkeitä- päivän ohjelma: paussit, onko kysyttävää ym.09.30 Päihderiippuvuuden olemuskokonaisuus /Outi- Ihmisen ulottuvuustasot (käsitteet auki)KALVOLLA JA MONISTE(ihmisen ulottuvuustasot,kalvopohja 20a/kouluttavan opas,s. 59)- Päihderiippuvuuden olemusanna tehtävän ”yksin” osa kalvosta alaosa ”ryhmätyö” peittäenKALVO (liite 24.09)jaa Hietalinnan asiakaskuvauksista tehty lomakeMONISTE (liite 24.10)anna ryhmätehtävä näyttäen myös kalvon alaosanKALVO(ryhmille tyhjät kalvopohjat) (liite 24.09)10.30 Purku /Outi- ryhmät näyttävät kalvonsa- pieni keskustelu- ”oikeat vastaukset” (liite 24.11)11.00 Huumeongelman erityisyys /Ari- keskusteleva luento (porinoita):kiintymys, pyrkimyksellisyys ja riippuvuusaspektit nelijaon mukaisestiKALVOT, MONISTEET (kaikki vaikuttaakaikkeen ja riippuvuudenmerkitykset jahoidon pyrkimykset,kalvopohjat 20d ja20e/ kouluttavan opas,ss. 62–63)- päihderiippuvuus = kokemuksellinen kiintymys päihteisiin KALVO (liite 24.12)12.00 LounasKoulutustilassa valmiina neljä nimettyä pöytää: henkinen, psykologinen, fyysinenja sosiaalinen. Ihmisiä pyydetään asettumaan haluamansa tunnuksen alle(4 hlöä/pöytä).13.00 Käyttö valintana /Outi- luento- päihderiippuvuudesta… käyttäminen valinta… KALVO (liite 24.13)- asioita, joita yritetään saavuttaa päihteiden avulla KALVO (liite 24.14)7166

- hyviä kysymyksiä puheeksiottamisessa ja tukemisessa KALVO (liite 23.15)13.30 Käytön kohtaaminen /Outi- ryhmät henkinen/psykologinen/fyysinen/sosiaalinen (pöytien mukaisesti)pohtivat omalta kannaltaanMinkälaisia voivat olla ne henkiset/psykologiset/fyysiset/sosiaaliset asiat, jotkaastuessaan päihteiden- ja huumeidenkäytön tilalle mahdollistavat muutoksen?Listaa asioita rikkaasti fläpille.14.15 KahviRyhmätyöskentelyaika kahviin saakka.KALVO ja joka ryhmälle oma INSTRUKTIOMONISTE14.30 Ryhmätyön purku /Ari- fläpit ryhmittäin- yhteenvetokeskustelu- työntekijän työvälineet, kohtaaminen ja rohkaiseminenKALVO, MONISTE(käytön kohtaaminen,liite 24.16, 4 sivua)(kohtaaminen jarohkaiseminen,kalvopohja 22a/kouluttavanopas, s. 68)15.00 Yhteenveto päivästä /Ari- yksin pieni miettimistehtävä:Mieti hetken aikaa itseksesi kaikkia niitä asioita, joita on käsitelty ja joiden kanssaon työskennelty. Poimi kokonaisuudesta kaksi asiaa, jotka ovat olleet sinulletärkeitä, auttaneet sinua oivaltamaan jotakin tai vahvistaneet jotakin tietoon,asenteisiin tai taitoihin liittyvää valmiuttasi. Kirjaa nämä asiat muistiisi!KALVOLLA (liite 24.17)15.15 Loppukeskustelu- saivatko ihmiset mitä halusivat? /MeArviointi LOMAKE /Marja- ennakkotehtävän mietinnän lomake myösKurssin päättäminen16.00 Kiitos! /Kaikki7267

(Kalvo 24.01)PERUSTIETOA PÄIHTEISTÄ JA PÄIHDEONGELMASTA -kurssipv. kk. v, paikka, paikkakuntapv.kk (I kurssipäivä)OHJELMA10.00 AvausEsittäytyminen ja koulutuksen tavoitteet11.15 Päihteiden- ja huumeidenkäytön motiivit12.00 Lounas13.00 Miten suhtautua käyttöön?13.30 Käyttö ongelmanaKäytön vaikutukset, rakenteet ja tasot14.15 Kahvi14.30 Tarpeenmukainen tukeminenPäivän arviointi16.00 Päivän päättäminenpv.kk (II kurssipäivä)09.00 Aamuviritys09.30 Päihderiippuvuuden olemuskokonaisuus11.15 Huumeidenkäytön erityispiirteet ja riippuvuuden luonne12.00 Lounas13.00 Käyttö valintana13.30 Käytön kohtaaminen14.15 Kahvi14.30 Teema jatkuu15.00 Yhteenveto ja arviointi16.00 Kurssin päättäminen7368

Esittäytyminen(Kalvo 24.02)Palauta mieleesi ennakkotehtävä (2.)Mitkä asiat askarruttavat sinuapäihteidenkäytön ja -käyttäjänkohtaamisessa omassa työssäsi?Mieti hetki,mikä sisältöön liittyvä toive(mahdollisimman konkreettinen)ennakkotehtävästä nouseenäille kahdelle päivälleJokainen vuorollaan:1) esittele itsesi: kuka, mistä ja2) mikä toive tälle kurssille?7469

(Kalvo 24.03)Huumausaineen käytön motiivitYksin:Mieti pari minuuttia itseksesi, missätilanteessa voisit itse kuvitellakäyttäväsi jotakin huumausainetta?Vierustoverin kanssa 2–3 min.:Vaihda mielipiteitä vierustoverisikanssa pari minuuttia.Minkälaisia ajatuksiakeskusteluissanne nousi?7570

(Kalvo 24.04)SuhtautumistoiveetYksin:Mieti pari minuuttia itseksesi,minkälaista suhtautumista japuuttumista/apuatuossa tilanteessa toivoisit?Ryhmät:Keskustelkaa ryhmässä 30 min. jakirjatkaa kalvoille johtopäätöksennesiitä, millaista suhtautumista japuuttumista/apua toivoisitte?Valmistautukaa raportoimaankalvoja apuna käyttäen(noin 5 min./ryhmä)7671

(Kalvo 24.05)MIKÄ SYNNYTTÄÄ KÄYTTÖÄ – MITÄ KÄYTTÖSYNNYTTÄÄ?erilaisetolosuhteet ja asiatvaikuttavaterilaiset eri ihmisiin erilaistapäihteet eri tavoin käyttöäerilaisten päihteiden erilainen käyttövaikuttaaeri tavoineri ihmisiinja vaikuttaaeri tavoinympäristöön7772

(Kalvo 24.06)PÄIHDEONGELMA EI JOHDUVAIN YKSILÖSTÄ, VAIN AINEISTA,VAIN YMPÄRISTÖSTÄKAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEENyksilö?päihteetympäristöSIKSI TYÖNTEKIJÄN ON HYVÄ TIETÄÄJOTAKIN YKSILÖSTÄJOTAKIN PÄIHTEISTÄJOTAKIN YMPÄRISTÖSTÄEI VAIN TIETOA PALJON JA TARKASTIVAAN ARVIOITAVAMITÄ TIEDOLLA TEEMME?MIKÄ OLEELLISTA ASIAKASTILANTEESSASUHTEESSA TAVOITTEESEEN?7873

(Kalvo 24.07)LÄÄKETIETEELLINENKAVERITKOKEILU ALAKULTTUURIT VAPAA-AIKAPAKKOKÄYTTÖSATUNNAINENONGELMAKÄYTTÖ TAPA HARRASTUKSETTERVEYSSEKA-KÄYTTÖTOIMEEN-TULOALKOHOLISUHTEET VANHEMPIINLIUOTTIMETPIRISTEETLÄÄKKEET KANNABISLSD OPIAATITVÄHÄTTELYHYÖDYTITSEÄÄNTOTEUTTAVATHENKINEN JA IHMISSUHTEET HYVÄKSYNTÄ SELITYKSETPSYKOLOGINENIDENTITEETTIFYYSINEN NÄKÖALATTOMUUS KASVATUSSOSIAALINEN HORJUVA MINÄKUVA MIELIHYVÄTURVATTOMUUSLÄHEISYYSTOIMINTAKYKYISYYS HALLINTA VALTATERVEYSNAUTINTOONGELMANRATKONTATAIDOTYKSINÄISYYS VANHOJEN ARVOJEN KYSEENALAISTAMINEN HYÖTYTALOUDELLISET VAIKEUDETKOULUTUKSEN PUUTEUSKOMORAALIITSETUNTOISUUSMONET ASIATYHDESSÄ JA ERIKSEENVAIKUTTAVAT PÄIHTEIDENKÄYTÖNLAATUUN JA VAKAVUUTEEN,JA PÄIHTEIDENKÄYTTÖ VAIKUTTAAMONIIN ASIOIHIN7974

(Kalvo 24.08)Päihde- ja huumeongelmaanvaikuttamisen sisällötRyhmäharjoitus:Keskustelkaa ryhmässä, mitkä asiatovat tärkeitä, hyödyllisiä, merkittäviäeri vaiheissa olevien ihmistentukemisessa?(30 min.)Kirjatkaa fläpillekeskeiset johtopäätökset.Valmistautukaa raportoimaanfläppiä apuna käyttäen(noin 5 min./ryhmä)8075

(Kalvo 24.09)Päihde- ja huumeriippuvuuden olemusHarjoitus:Yksin 15 min.:Mieti ja määrittele(ruksaa ”Riippuvuuden olemuspuoltenkartoitus” -lomakkeeseesi)”Ihmisen ulottuvuustasot” -monistettahyväksi käyttäen, mihin riippuvuudentasoon kukin kuvaus viittaa?Ryhmätyö 45 min.:Keskustelkaa ja päättäkää ryhmässä,mihin riippuvuuden tasoon kukinkuvaus viittaa?Tehkää yhteinen kalvo.Purkukeskustelu 10.30(10 min. paussi ennen purkua)8176

Riippuvuuden olemuspuolten kartoitus(Kalvo 24.10)Ruksaa seuraavat hoitoontulotilanteessa annetut kuvaukset riippuvuusluokkiin(henkinen, psykologinen, fyysinen ja sosiaalinen). Yksin työskentely 15 min. jaryhmätyö 45 min.henk. psyk. fyys. sos.tekijät tekijät tekijät tekijät- olen ihan rikki, elämäntilanne tuntui toivottomalta- armeijan jälkeen retkahtanut erilaisiin päihteisiin- haluan kasvaa ulos tästä tilanteesta- aloin miettiä, mitä mä oikein haluan ja oon- elimistö alkaa pragaamaan, välillä ihme sätkyjä- luulin, että päihteet ovat ratkaisu yksinäisyyteen- kunto petti, tuntuu että olen tosi pohjalla- oloni on toiveikas mutta sekava- pelkäsin kuolemaa- asunut kavereilla ja nyt muutaman viikon kadulla- ihmissuhteet käymistilassa- subutex, hasis ja mitä nyt kavereilta saa- retkahtanut, huono olo- työasiat rempallaan, poissaoloja- suhteet vanhempiin huonot- elämässä ei mitään sisältöä- haluan jossakin vaiheessa elättää itseni omalla työllä- häätöuhka, heikko kunto- en halunnut lapselleni narkkariäitiä- tiedän ettei tästä hyvä seuraa- epätoivoinen, kriisihoidon paikka- huumeidenkäyttö lähes päivittäistä- olen juonut 3 viikkoa ja tapellut puolison kanssa- masennus, tarvitsen rauhaa ympärilleni- käyttänyt satunnaisesti, pelkään että menee hallinnasta- psykoosi oli kova kokemus- aineiden käyttö on väärin- sekaisin ja vainoharhainen- krapula, 2 kk putki, retkahdin 7 kk:n raittiuden jälkeen- haluan päästä opiskelemaan8277

Riippuvuuden olemuspuolten kartoitus – yhteenveto(Kalvo 24.11)Seuraava Hietalinna-yhteisön asiakkaiden tulohaastattelujen kuvauksiin perustuva”luokittelu” on viitteellinen, koska siihen on vaikuttanut runsas muukin informaatioasiakkaan tilanteesta:henk. psyk. fyys. sos.tekijät tekijät tekijät tekijät- olen ihan rikki, elämäntilanne tuntui toivottomalta x- armeijan jälkeen retkahtanut erilaisiin päihteisiin x- haluan kasvaa ulos tästä tilanteesta x- aloin miettiä mitä mä oikein haluan ja oon x- elimistö alkaa pragaamaan, välillä ihme sätkyjä x- luulin, että päihteet ovat ratkaisu yksinäisyyteen x- kunto petti, tuntuu että olen tosi pohjalla x- oloni on toiveikas mutta sekava x- pelkäsin kuolemaa x- asunut kavereilla ja nyt muutaman viikon kadulla x- ihmissuhteet käymistilassa x- subutex, hasis ja mitä nyt kavereilta saa x- retkahtanut, huono olo x- työasiat rempallaan, poissaoloja x- suhteet vanhempiin huonot x- elämässä ei mitään sisältöä x- haluan jossakin vaiheessa elättää itseni omalla työllä x- häätöuhka, heikko kunto x- en halunnut lapselleni narkkariäitiä x- tiedän ettei tästä hyvä seuraa x- epätoivoinen, kriisihoidon paikka x- huumeidenkäyttö lähes päivittäistä x- olen juonut 3 viikkoa ja tapellut puolison kanssa x- masennus, tarvitsen rauhaa ympärilleni x- käyttänyt satunnaisesti, pelkään että menee hallinnasta x- psykoosi oli kova kokemus x- aineiden käyttö on väärin x- sekaisin ja vainoharhainen x- krapula, 2 kk putki, retkahdin 7 kk:n raittiuden jälkeen x- haluan päästä opiskelemaan x8378

(Kalvo 24.12)PÄIHDERIIPPUVUUS= KOKEMUKSELLISTA KIINTYMYSTÄPÄIHTEISIINRIIPPUVUUTTA AIHEUTTAVATKIINTYMYKSEN LAJIT OVAT• HENKINEN KIINTYMINEN• PSYKOLOGINEN KIINTYMINEN• FYYSINEN KIINTYMINEN• SOSIAALINEN KIINTYMINENRIIPPUVUUS AJATELLAAN USEIN"PSYKOFYYSISEKSI" ONGELMAKSI,MUTTA USEIMMITEN SE NÄYTTÄYTYY"HENKIS-SOSIAALISENA" ONGELMANA8479

(Kalvo 24.13)PÄIHDERIIPPUVUUS ONPYRKIMYSTÄ OLOTILAAN,JOTA EI USKOSELVIN PÄIN SAAVUTTAVANSASO. RIIPPUVUUTTAJOSTAKIN OLOTILASTA,EI JOSTAKIN AINEESTAMITÄ VÄHEMMÄN ONODOTETTAVAA TAI MENETETTÄVÄÄSITÄ HELPOMPAA ON VALITA PÄIHTEETPÄIHTEIDEN KÄYTTÄMINEN ON SIISVALINTA, JOHON VAIKUTTAA KESKEISESTISE MITÄ VOI MENETTÄÄ,SO. RISKIT8580

ASIOITA, JOITA YRITETÄÄNSAAVUTTAA PÄIHTEIDEN AVULLA• itsearvostus ja toisten hyväksyntä• läheisyys ja turvallisuus• hallinnan tunne ja valta(Kalvo 24.14)• jonkin arvokkaan aikaansaamisen tunne• kivun ja muiden ikävien tuntemustenpoistaminen• mukavuuden ja muiden miellyttävientuntemusten kokeminen8681

(Kalvo 24.15)HYVIÄ KYSYMYKSIÄ PUHEEKSIOTTAMISESSAJA ASIAKKAAN TUKEMISESSAei-käyttäjät käyttäjät ex-käyttäjätMIKSI? MIKSI? MIKSI?~ JOKU EI HALUA ~ JOKU EI KÄYTÄ ~ JOKU EI KÄYTÄKOKEILLAKAAN? AINA? ENÄÄ?~ JOKU EI ALOITA ~ JOKU HALUAA ~ JOKU HALUAAVAIKKA KATKAISTA? ALOITTAAKOKEILISIKIN? KONTROLLOIDA? UUDELLEEN?LOPETTAA?~ JOKU HALUAA ~ JOKU ALOITTAA ~ JOKU ALOITTANUT JAOLLA RAITIS? RAITTIUDEN? PITÄNYT RAITTIUDEN?KUKA VAIN VOI OLLA "JOKU"JA JOKAINEN TEKEE SENOMISTA SYISTÄÄN JA OMALLA TAVALLAANKIINNOSTAVAA ON• MIKÄ ARVO, MERKITYS, TARKOITUS JA AIKOMUSHÄNELLÄ ON TEKEMISENSÄ TAKANA• MITÄ KYKYJÄ JA VOIMAVAROJA HÄNELLÄ ON• MITEN HÄN SEN TEKEE• MISSÄ, MILLOIN JA KEIDEN KANSSA HÄN SEN TEKEE• JA MISTÄ HÄN ALOITTAA8782

Käytön kohtaaminen(Kalvo 24.16/1)Ryhmätyö:Minkälaisia voivat olla ne sosiaalisetasiat, jotka astuessaan päihteiden- jahuumeidenkäytön tilallemahdollistavat muutoksen?Listaa asioita rikkaasti fläpille.Ryhmätyöskentelyaika kahvin(14.15–14.30) jälkeen 30 min.Purku alkaa siis klo 15.00.8883

Käytön kohtaaminen(Kalvo 24.16/2)Ryhmätyö:Minkälaisia voivat olla ne fyysisetasiat, jotka astuessaan päihteiden- jahuumeidenkäytön tilallemahdollistavat muutoksen?Listaa asioita rikkaasti fläpille.Ryhmätyöskentelyaika kahvin(14.15–14.30) jälkeen 30 min.Purku alkaa siis klo 15.00.8984

Käytön kohtaaminen(Kalvo 24.16/3)Ryhmätyö:Minkälaisia voivat olla ne psykologisetasiat, jotka astuessaan päihteiden- jahuumeidenkäytön tilallemahdollistavat muutoksen?Listaa asioita rikkaasti fläpille.Ryhmätyöskentelyaika kahvin(14.15–14.30) jälkeen 30 min.Purku alkaa siis klo 15.00.9085

Käytön kohtaaminen(Kalvo 24.16/4)Ryhmätyö:Minkälaisia voivat olla ne henkisetasiat, jotka astuessaan päihteiden- jahuumeidenkäytön tilallemahdollistavat muutoksen?Listaa asioita rikkaasti fläpille.Ryhmätyöskentelyaika kahvin(14.15–14.30) jälkeen 30 min.Purku alkaa siis klo 15.00.9186

(Kalvo 24/17)Päivän anti?Mieti hetken aikaa itseksesi kaikkia niitäasioita, joita on käsitelty ja joiden kanssatyöskennelty.Poimi kokonaisuudesta kaksi asiaa,jotka ovat sinulle olleet tärkeitä, auttaneetsinua oivaltamaan jotakin tai vahvistaneetjotakin tietoon, asenteisiin tai taitoihinliittyvää valmiuttasi.Kirjaa nämä asiat muistiisi!9287

Liite 22. Koulutussuunnittelun harjoitustyötKuurojen päihdepalveluiden työntekijöiden ammatillinen erityiskoulutus 2003–2004Ennakkotehtävä koulutettaville (joulukuu 2003)1. Tutustu Perustietoa päihteistä ja päihdeongelmasta – kouluttavan oppaaseen.2. Suunnittele oppaan pohjalta määrittelemällesi kuurojen palveluiden työntekijöidenkohderyhmälle yhden päivän koulutus päihteistä ja päihdeongelmasta hyödyntäenKouluttavan opasta ja sen liitteitä, joista suunnittelun tukena erityisesti Kouluttamisensuunnittelu ja kouluttaminen (liite 1) sekä Kouluttamisen menetelmät (liite 2).Suunnittele määrittelemällä:- kohderyhmä, joka voi koostua "noviiseista" tai "asiaa tuntevista" tai molemmista- ryhmän koko, joka voi olla 12–24 henkilöä- mitkä teemat voisivat nousta kohderyhmän tarpeista (käytä mind mappia tai muutahahmotustapaa)- määrittele, mikä on kunkin teeman opetuksellinen vaikuttamistavoite (ks. Kouluttamisenmenetelmät)- em. pohjalta, mikä on kunkin teeman opetuksellinen toteutus (menetelmäehdotuksia:Kouluttamisen suunnittelu ja kouluttaminen, liite 1, ja Kouluttamisen menetelmät, liite 2).- muotoile opetuksen toteutus verraten sitä ehdotuksiin sekä omiin kokemuksiisi sekämäärittelemäsi ryhmän tarpeisiin (tämä on ennen kaikkea tärkeää, koska näin lopullinenopas voi saada sinun asiantuntemuksesi kautta konkreettisuutta)3. Tuo suunnitelmasi kirjallisena päätösseminaariin Korpilammelle 13.–15.1.2004.Jatkotyöskentely KorpilammellaKoulutuspäivä päihteistä ja päihdeongelmastaOpetussuunnitelman valmistaminen (aikaa noin 1 tunti)Suunnitelkaa fläpeille:• Määritelkää koulutuspäivällenne kohderyhmä ennakkotehtävän mukaisesti (KENELLE?)• Määritelkää koulutuspäivällenne otsikko (MITÄ?)• Määritelkää aihekokonaisuudet ja opetusjaksot (MIKÄ ON OPITTAVA AIHEKOKONAISUUSJA MISTÄ ALATEEMOISTA SE KOOSTUU?)Opetussuunnitelman valmistaminen II (purkaminen seuraavana aamuna)• Määritelkää opetusjaksoille vaikutustavoitteen (tiedollinen/asenteellinen/taidollinenvaikuttaminen) mukaiset opetusmenetelmät – TÄSMÄLLISESTI, MITEN KOULUTUSTOTEUTETAAN?• Määritelkää rytmitys ja toteutusaika (esim. 20 luento, 30 min. demo ja 10 min.opetuskeskustelu)• Kirjatkaa aihekokonaisuus, jaksotus, menetelmät ja toteutusaika fläpiltä kalvoille• Valmistautukaa ryhmänä esittelemään1) suunnitelmanne kokonaisuus (noin 5–10 min.)2) demonstraatio yhdestä koulutusmenetelmästä käyttäen koulutusryhmää kohderyhmänäja käyttäen havainnollistamiseen tarvittavaa ”rekvisiittaa” (noin 10 min.).Oheisten harjoitussuunnitelmien otsikot viittaavat oppaan ko. teemoihin ja aineistoihin.Harjoituksen II-vaiheen mukaisesti demonstraatioihin ryhmien valmistamat uudet ideoidentehtävienannot on kirjoitettu ohjeisiin.9388

TUKIHENKILÖ PÄIHDETYÖSSÄ(Työryhmä: Susanna Helminen, Tuija Mustonen, Esa Laine-Seitola)Kohderyhmä:Aihe:Tavoite:Tukihenkilöinä toimivat ja tukihenkilöiksi haluaville viittomakielisille(15 kuuroa ja 4–5 kuulevaa työntekijää (?).Päihdetieto ja päihteiden väärinkäyttäjän kohtaaminen.Lisätä tietoa ja ymmärrystä päihteidenkäytön syistä sekä kehittäävalmiuksia päihdeongelmaisen ihmisen kohtaamiseen jatukemiseen kuurojen yhteisössä ja vähentää päihteitä käyttäviensyrjäytymistä yhteisöstä.Nähdä ihminen – ei vain ongelmaa.Tarttua toivon kipinäänonnistumisen hetkiin.Hyväksyä ihminenoven raossa paikkaansa hakeva.TietoSuhtautuminenPäihteiden Reilu RohkaiseminenkäyttöKohtaaminenTaitoEtiikkaVoimavarakeskeisyysTaito9489

TUKIHENKILÖ PÄIHDETYÖSSÄOhjelma:09.00-09.30 Avaus- tervetuloa- kuva- tutustumisleikki pariharjoituksena- päivän ohjelma09.30-10.15 Päihteidenkäyttö- alustus, kalvot- keskustelu10.15-10.45 Samaistumisharjoitus päihteidenkäyttäjään- jos itse käyttäisit….(Tauko)11.00-11.30 Reilu kohtaaminen- eettiset ohjeetVoimavarakeskeinen harjoitus- ryhmätehtävä- varataan liikkumatila, paperiarkkeja ja tusseja- jakaannutaan 2 ryhmään- annetaan molemmilla ryhmille sama tehtävä: 1) asettukaahuoneen toiseen päähän, 2) kuvitelkaa, että olettehaaksirikkoutuneita, 3) tehtävänne on pelastua omillavoimavaroillanne rantaan (toinen seinä), 4) miettikääominaisuuksianne ja muotoilkaa ne voimavaroiksi, joilla voittepelastua, kirjatkaa yksi voimavara kerrallaan arkille, asettakaaarkki lattialle ja astukaa yksi askel kohti rantaa, sitten seuraavajne., kunnes olette rannassa ja takananne on ”voimavarapolku”- purku: keskustellaan ”mitä opimme tästä tukihenkilöinä?”Sinä-Minä -viestit -harjoitus- aktiiviset kielimallit- keskustelu12.00-13.00 Lounas13.00-16.00 (Nallekuva)Puheeksiottaminen ja motivoiva keskustelu- harjoitusAsiakkaan kohtaaminen ja rohkaiseminen- kalvo9590

PERUSTIETOA PÄIHTEISTÄ JA PÄIHDEONGELMASTA(Työryhmä: Anne Belghiti, Päivi Korhonen, Marianne Niemi)Kohderyhmä:Tavoite:Kuurojen työntekijät.Tiedollisten ja asenteellisten valmiuksia lisääminen.Ohjelma:09.00-11.00 Avaus (15 min.)- päivän ohjelmaKuurojen nuorten huumeinfo -video (10 min.)- purkukeskustelu 3–4 hengen ryhmissä (20 min.)(Paussi)Päihteet- luento aineista ja niiden vaikutuksista (45 min.)Milloin itse käyttäisin päihteitä- pohdi yksin (5 min.)- keskustelkaa ryhmässä (15 min.)(Lounas)12.00 Ihmisen ulottuvuustasot (25 min.)(henkinen, psykologinen, fyysinen, sosiaalinen)- luentoMitä riippuvuuden tasot tarkoittavat yksittäisen kuuron kohdalla?- ryhmätehtävä (4)(30 min.) kirjataan fläpille(Paussi)- ryhmätehtävän purku ryhmittäin (45 min.)Riippuvuuden merkitykset ja kohtaamisen/hoidon pyrkimykset- havainnollistettu luento (30 min.)(Kahvi)14.45-16.00 Visio kuurojen päihdehoidosta- ryhmätyöt (4)(30 min.) kirjataan fläpeille- purku fläpeiltä (30 min.)Yhteenveto- sloganeja:"Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera."(Raamattu)"Kypsyttäköön aika uuden ystävyyden kuin viini." (PyhäColumbus 600 e.Kr.)"Ei rakkautta ilman viiniä." (Euripides 410 e.Kr.)"Jos ryhdyt koettelemaan voimiasi viinin kanssa, kohtaathirvittävän vastustajan." (Euripides 410 e.Kr.)"Viini palauttaa uupuneen voimat." (Homeros 700 e.Kr.)"Kolme lasillista viiniä saa kaiken oikealle tolalle." (Kiinalainensananlasku)Päivän päättäminen9691

PÄIHDEAAKKOSETKoulutuspäivä Kuurojen palvelusäätiön ohjaajille(Työryhmä: Marketta Lahtela, Paula Piilola ja Kimmo Uschanoff)Kohderyhmä:Tavoite:Teemat:Kuurojen palvelusäätiön ohjaajatTiedollinen ja asenteellinen valmennusPäihteetAlkoholi- ja päihdelakiPäihdekulttuuriKuurojen (päihde)kulttuuriOhjelma:10.00-10.15 AvausRentoutusTavoitteet10.15-11.00 Päihteet- pikku luento- keskustelu teemasta ja oheismateriaalin jako11.00-11.45 Päihdelait- avaaminen kalvoilta- keskustelu- kertaus11.45-12.30 Ruokatauko12.30-14.00 Päihdekulttuuri- tehtävät (10 min.)- ryhmätyöt (40 min.)- purku (40 min.) ”vapaat kädet”(Paussi)14.15-15.00 Kuurojen (päihde)kulttuuri- tehtäväjako (10 min.)- ryhmätyöt (40 min.)- ryhmätöiden esittely (15 min.)15.00-16.00 Kertaus (tarinana rentoutuksessa?) sekätoiveet jatkossa ja ”fiiliskierros” (kahvin kera)9792

PÄIHDEONGELMAISEN KOHTAAMINEN ASIAKASTYÖSSÄ(Työryhmä: Marita Björn, Sisko Hiltunen, Anita Mustasaari, Ritva Sandelin)Kohderyhmä:Kuurojen palveluiden työyhteisö, 14–20 henkilöä.Tavoite:Tiedollisten, asenteellisten ja taidollisten valmiuksien lisääminen.Ennakkotehtävänä: Samaistuminen päihdeongelmaisen rooliin.Ohjelma:09.00-10.30 Avaus- virittäytymisharjoitusMiksi päihteitä käytetään- ennakkotehtävän purku ryhmissä- ryhmäjako ennakkotehtävässä olleen numeron mukaan- ryhmässä mietitään päihdeongelman syitä/taustoja- kirjataan fläpille henkisiä, psykologisia, fyysisiä jasosiaalisia syitä- yhteenvetokalvo (24/15)(Tauko)10.45-12.00 Päihdeongelman ja -riippuvuuden olemus- ihmisen ulottuvuustasot (liite 20a, opas s. 50)- riippuvuuden merkitykset ja hoidon pyrkimykset (liite 20d, opass. 53, vas. puoli)- ryhmätyö käytön kohtaamisesta (24/16)(Lounas)13.00-14.30 Miten kohdata päihdeongelmainen ja -riippuvainen ammatillisesti?Muutosvaihemalli- havainnollistettu luento- kalvo, monisteetRyhmätyön (24/16) purku (ks. ennen lounasta)Puheeksiotto/Hoidon pyrkimykset (liite 20d, opas s. 53, oik. puoli)(Kahvipaussi)15.00-16.00 Arvostava haastattelu- pariharjoitus ”asiakkaan kohtaaminen”:- arvostava, motivoiva haastattelu- pyydä asiakasta kuvailemaan elämäntilanne/pulma, jossahän on toiminut mielestään hyvin?, mitä voimavaroja se onvaatinut?- poimi avainsanoja, heijasta (empatia, palaute, ”olenkoymmärtänyt oikein?”)- kasvata tietoa/tietoisuutta (ongelman määrittely, huolenilmaisu, muutosaie, optimismi)- objektiivisen arvostuksen ja empatian osoittaminen (eikritiikkiä)- vedä yhteen, korosta asiakkaan omia vahvuuksia(onnistumiset, aitous, tuki, vastuut)/vaihtoehtoinen: Demonstrointi (ks. ennakkotehtävä)- kolmioharjoitus (asiakas, työntekijä, tarkkailija)Yhteenveto- rohkaiseminen16.00 Päivän päätös9893

PÄIHDEKOULUTUSPÄIVÄ PIETARISSA(Työryhmä: Seppo Mertanen, Reijo Partanen ja Pirjo Kuoppamäki)Kohderyhmä:Tavoite:Teemat:Pietarin kuurojen yhdistyksen aktiivit, tukihenkilöt ja viranomaisetAsenne-, tieto- ja taitotason valmiuksien lisääminenVarhainen puuttuminen päihdeongelmaanAsiakkaan kohtaaminen ja motivointiOhjelma:(Virittävä kuva piirtoheittimellä)10.00-10.30 Päivän avausTutustuminen- osallistujien esittely ja odotuksetMissä tilanteessa itse käyttäisit huumeita?- 1) yksin, 2) pariharjoitus, 3) keskustelu ja purku10.30-12.00 Varhainen puuttuminen- näkökulmat: nuoriso, perhe, koulu- luento ja keskustelu12.00-13.00 Lounas13.00-14.30 Asiakkaan kohtaaminen- motivoiva haastattelu – harjoitus ja keskusteluMotivointi (jos aika sallii)- harjoitus14.30-15.00 Kahvi15.00-16.00 Pietarilaisen kohderyhmän näkemykset- keskusteluKoulutuspäivän päättäminen9994

Liite 23. Huumausaineet vaikutuksineenHuumausaineita ovat huumeet (mm. hasis, amfetamiini ja heroiini), monet jännitystälieventävät lääkkeet, uni- ja psyykenlääkkeet sekä eräät lääkkeet, joita saa reseptillä taiilman reseptiä ja joilla etenkin ylisuurina annoksina on huumaava vaikutus. Lääkkeidenväärinkäyttö on kyseessä silloin, kun lääkkeitä käytetään ohjeiden vastaisesti ja/tai ilmanlääkärin määräystä (toisten henkilöiden reseptilääkkeet) ja valvontaa (katukauppa).Sosiaalinen, henkinen ja fyysinen riippuvuus kasvaa eri aineilla eri tavalla. Toisilla fyysinenriippuvuus kehittyy muutaman käyttökerran jälkeen. Osa aineista antaa sellaisenhyvänolontunteen, ettei arkipäivä enää maistu ilman boosteria. On kehittynyt henkinen sideaineen antamaan ilmapiiriin ja maailmaan. Huumekokeilut keskittyvät runsaasti polttaville jarunsaasti alkoholia käyttäville.KANNABISKannabikseen liitetään usein käsitteitä, kuten vapaus, itsensä löytäminen, itsensä toteuttaminen,uusien sisäisten maailmojen löytäminen. Sitä tarjotaan ihmelääkkeen tavoin lääkkeeksi lähesvaivaan kuin vaivaan. Valitettavasti se on vain yksi huume monien joukossa. Visiot ja uudetsfäärit ovat vain kemiallisen aineen aiheuttamia harhakuvia käyttäjän aivoissa. Todellisuusnäyttää muuttuvan tarua ihmeellisemmäksi.MARIJUANAItsekäärityissä sätkissä tai filtterittömissä savukkeissa poltettava ruskehtava tai vihertävämarijuana muistuttaa ulkonäöltään oreganoa tai rouhittua ruohoa.HASISYleensä piipussa tai sätkässä tupakkaan sekoitettu hasis on kiinteää massaa tai muruja, joidenväri vaihtelee vaaleasta harmahtavasta ruskeaan tai miltei mustaan. Hasista voidaan nauttiamyös suun kautta, jolloin vaikutukset alkavat myöhemmin kuin poltettaessa. On olemassa myösjonkinasteinen yliannostusvaara.HASISÖLJYKannabiskasvista puristettu öljy, jonka THC-pitoisuus on korkea. Käytetään esim. kostuttamallasavuke hasisöljylläVAIKUTUKSETKannabiksen käyttäjillä haittavaikutukset esiintyvät erityisesti säännöllisen käytön yhteydessä. Onhavaittu myös kertakäytön aiheuttamia muutoksia. Vaikutukset ovat yksilöllisiä: toinen saa"pilven", toinen saa psykoottisen reaktion, joillakin unenomainen hyvänolontunne, puheliaisuus jahilpeys tai omiin oloihin vetäytyminen, toisilla ahdistuminen ja epämiellyttävä kokemus. Joidenkinmielialaan aineella ei näytä olevan aluksi suurempaa vaikutusta.Yleisiä vaikutuksia ovat kuitenkin häiriöt ajan, paikan, etäisyyksien ja nopeuden tajussa.Vaarana ovat silloin erilaiset onnettomuudet esim. liikenteessäKannabiksen vaikuttavien aineiden, kannabinoidien, kertyessä aivosoluihin aivojen normaalitoimintakyky häiriytyy kognitiivisella alueella, erityisesti muisti häiriytyy. Keskittymis- jaoppimisvaikeudet lisääntyvät. Koordinaatio-, ajantaju-, ja tilannearviokyvyn heikkeneminen ontyypillistä kannabiksen käyttäjälle.THC:n puoliintumisaika on noin kahdeksan (8) päivää. Kannabinoidit poistuvat yksittäiskäytönjälkeen kehosta jopa viikkojen kuluttua. Säännöllisen käytön ja suurkulutuksen yhteydessäkehoon varastoituu näin THC-kertymiä, jotka voivat aiheuttaa päihdetiloja ilman uuttakäyttökertaa vapautuessaan elimistöön.10095

Säännöllinen kannabiksen käyttö muuttaa nuoren persoonallisuutta. Pahimmillaan nuoripassivoituu, muuttuu haluttomaksi eikä aiemmin tärkeä tunnu enää kiinnostavalta. Erityisestiherkillä nuorilla kannabiksen käyttö voi laukaista pitkäaikaisia harha-aistimuksia, jopasekavuustiloja ja yleisesti mielenterveysongelmia.Kannabiksen tapakäyttäjälle kehittyy aineriippuvuus ja vaihtelevia vieroitusoireita, kutenrauhattomuus, ärsyyntyneisyys, levottomat unet ja painajaiset, pimeän pelko, hikoilu ja lievälämpöily, vatsan toiminnan häiriöt ja ruokahaluttomuus. Oireet poistuvat kannabispäihdetilassa.AMFETAMIINIKemiallisia valmisteita, fenyylijohdoksia, jotka esiintyvät vaaleina, epäpuhtauksien vuoksierisävyisinä jauheina, tabletteina, kapseleina ja liuoksina. Amfetamiinia käytetään suun kautta,nuuskaamalla tai suonensisäisesti.VAIKUTUKSETErityisesti suonensisäisesti käytettynä toleranssi kasvaa nopeasti ja kerta-annosten määrätnousevat jo muutaman olotilan tunneiksi aineen oton jälkeen. Näinä tunteina verenpaine onkoholla, pulssi on tavallista korkeampi, silmäterät laajentuneet.Vaikutelma on hikinen, kiihtynyt, sanavalmis ja itsetietoinen. Puhe on uhmakkaan vaativaa.Väsymys ja näläntunne häipyvät. Suu kuivuu ja virtsarakon tyhjennys vaikeutuu. Amfetamiinipoistuu elimistöstä noin viikossa.Vieroitusoireiden alussa ylirasittuneen elimistön levontarve lisääntyy ja käyttäjä nukkuu.Herättyään hän kokee itsetuntonsa heikentyneen, on epävarmempi, hermostuneempi ja allapäin.Pitempiaikaisen käytön vieroitusoireena on vainoharhaisuutta. Toimintoihin voi tulla jakomielisiäpiirteitä, pakkoliikkeitä, aggressiivisuutta, epätoivoa, laihtumista ja unettomuuttaECSTASYEcstasya (3,4-metyleenidioksimetamfetamiini; MDMA, XCT, jne.) voidaan kutsuahallusinogeeniseksi amfetamiiniksi, jota taas tiettävästi valmistettiin ensimmäisen kerran 1914"laihdutuslääkkeeksi".Ecstasy on valkoista jauhetta, josta voidaan puristaa pillereitä, valmistaa kapseleita ja annostellapulverina. Ecstasy-eristä on löydetty usein mm. LSD:tä, kofeiinia, amfetamiinia ja jopa myrkkyä,strykniiniä (Eurad Information Sheet July 1995).Ecstasy liittyy erityisesti rave- ja teknokulttuuriin. Tyypillisiä käyttöpaikkoja ovat discot ja ravepartyt.VAIKUTUKSETEcstasyn vaikutus riippuu aineen määrästä ja laadusta sekä kestää yleensä 3–5 tuntia.Vaikutuksia, varsinkin psyykkisiä, on varmuudella vaikea ennustaa.Aineesta haetaan erilaisia tunnetiloja ja kokemuksia: voiman ja hyvänolon tunnetta, musiikin javalojen aikaansaamaa korostunutta tunne-elämystä, seksuaalista mielihyvää sekä uskonnollisiakokemuksiaEcstasy aiheuttaa vahvojen hyvänolokeskukseen liittyvien vaikutuksiensa vuoksi psyykkistäriippuvuutta. Käyttäjästä normaali elämä tuntuu tylsältä ja tunneköyhältä. Ilman ainetta käyttäjävoi tuntea tyhjyyden tunnetta, aggressiivisuutta, hermostuneisuutta jne.Fyysisistä vaikutuksista mainittakoon kehon lämmönsäätelyjärjestelmän toimintahäiriöt. Ecstasynostaa ruumiin lämpötilaa. Hikoilun myötä nestehukan vaara on ecstasya käyttävillä suuri.Sympaattinen hermosto kiihottuu, jolloin keho käy ylikierroksilla. Pulssi kiihtyy. Lihaskramppejavoi esiintyä kasvojen alueella. Ecstasy aiheuttaa myös maksavaurioita.10196

LSDLSD on voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava aine. Sitä valmistetaan kemiallisesti ja se onpuhtaana väritön neste. Se esiintyy pieniruutuisiin papereihin imeytettynä, erivärisinä tabletteinatai sytyttimien kiviä muistuttavina paloina. LSD:tä käytetään suun kautta.VAIKUTUKSETVaikutus alkaa 10–60 minuutin kuluessa ja kestää 8–12 tuntia.Aineen aiheuttamat harhat ovat voimakkaita. LSD:n käyttö voi johtaa mielenhäiriöitämuistuttavaan tilaan. Psyykkisiä vaikutuksia ilmenee ajan, paikan ja etäisyyksien arvioinninvaikeutena.Käyttäjälle ovat tyypillisiä epätodelliset mielikuvat ja minä-käsitteen häiriöt, näkö- ja kuuloharhatsekä monenlaiset fyysiset kiihtymysreaktiot, muutokset ajan, paikan ja etäisyydenarviointikyvyssä, tunne minän jakautumisesta, halvauskohtaukset, itsetunnon kohoaminen,hilpeys ja masentuneisuus vuorotellen, paniikki ja ns. "pahat matkat".Jälkihaittoja ovat itsestään uusiutuvat mielenhäiriöt, pysyvä mielisairausriski, itsemurhat jakrooninen pelokkuus, masennus tai vainoharhaisuus. Vahvat elämykset ja harhat aiheuttavatvoimakasta psyykkistä riippuvuutta. Elämä ilman ainetta tuntuu tyhjältä ja tunneköyhältäKOKAIINIKokaiini on kokapensaasta huumelaboratorioissa kemiallisesti uutettua huumetta.Etelä-Amerikassa huumekartellit pakottavat maanviljelijät kasvattamaan kokapensaitahyötykasvien sijaan. Vastustelijat eliminoidaan tehokkaasti.Kokapensaan lehdetEtelä-Amerikassa kokapensaan lehtiä pureskellaan ja näin haetaan piristävää vaikutusta.Pureskelu tuhoaa tehokkaasti hampaita ja ikeniä.KOKAIINIHYDROKLORIDIValkoista jauhetta, jota käytetään nuuskaamalla.POLTETTAVA KOKAIINI ELI CRACK JA FREE-BASEKokaiinijauheesta kemiallisesti emäksiseksi muutettua kokaiinia. Crack esiintyy kovinakellertävinä tai vaaleanruskeina pieninä rakeina.KOKAIINITAHNA ELI KOKABASEVälivaiheen uutos kokalehdistä.VAIKUTUKSETVaikutukset muistuttavat amfetamiinin vaikutuksia mutta ovat lyhytkestoisempia. Nuuskaamisen,polton ja ruiskeen oton jälkeen käyttäjä kokee voimakkaan hyvänolon ja kiihtyneisyyden tunteen.Pulssi ja hengitys nopeutuvat, silmäterät laajenevat ja hän tuntee olonsa itsevarmaksi,voimakkaaksi ja hilpeäksi. Nälän ja väsymyksen tunne häipyvät.Kokaiininuuskauksen vaikutus kestää 20–45 minuuttia, jota seuraavat rauhattomuus, ärtyisyys jaalakuloisuus. Muutaman vuorokauden käytön jälkeen elimistön uupumisen tai aineen loppumisenvuoksi käyttäjä "romahtaa" voimakkaisiin vieroitusoireisiin muuttuen sekä väsyneeksi ettäunettomaksi. Hän on myös masentunut, hermostunut, vainoharhainen, ruokahaluton, pahoinvoivaja kylmettynyt, joskus itsemurhaa hautova tai psykoottinen.Poltetun kokaiinin vaikutus alkaa 15–30 sekunnissa. Vaikutus kestää 6–11 minuuttia, jonkajälkeen uusi annos on saatava nopeammin, jotta vieroitusoireet vältetään. Kokaiinia ei juurikaanesiinny Suomessa.10297

OPIAATIT• Oopium• Morfiini• HeroiiniOOPIUMPolttamalla nautittava varsinkin Kaukoidässä käytetty voimakkaan riippuvuuden aiheuttavahuume. Saadaan oopium-unikon siemenkodasta.MORFIINIUnikon siemenkodasta erittyvästä raakaoopiumista valmistetaan uuttamalla morfiinia. Käytetäänvoimakkaana kipulääkkeenä esim. syöpätapauksissa. Sodan jälkeen useat haavoittuneet sotilaatjäivät kiinni morfiiniin Suomessa.HEROIINIMorfiinista kemiallisesti valmistettu aine, useimmiten ruskeata tai valkoista jauhetta. Aiemminheroiinia ja morfiinia käytettiin lähes yksinomaan suonensisäisesti, mutta viime aikoina Suomenmarkkinoilla esiintynyt heroiini on ollut myös poltettavaa. Poltettavan heroiinin yleistyminen onmadaltanut käyttökynnystä, ja poltettuun heroiiniin jää kiinni siinä kuin suonensisäisestikäytettyynkin.VAIKUTUKSETOpiaatit saavat aikaan voimakkaan hyvänolontunteen, jonka seurauksena jännitystilat jaahdistuneisuus laukeavat. Seksuaaliset tarpeet ja ruokahalu katoavat. Käyttäjä vajoaaeräänlaiseen horrokseen tai sisäiseen maailmaan, liikkeet ja refleksit hidastuvat, puhe muuttuusammaltavaksi ja pupillit supistuvat. Opiaatit poistuvat elimistöstä päivissä.Oopiumiin ja morfiiniin syntyy riippuvuus nopeammin kuin muihin huumausaineisiin. Myössietokyky kasvaa nopeasti ja käyttäjä joutuu ottamaan yhä suurempia annoksia huumaavanvaikutuksen saamiseksi. Näin yliannostuksen ja sen myötä kuoleman vaara kasvaa.Opiaattien aiheuttamat vieroitusoireet alkavat muutaman tunnin kuluessa aineen vaikutuksenloputtua. Oireet ilmenevät lähinnä psyykkisenä levottomuutena mutta kehittyvät melko nopeastiselvästi fyysisiksi ja parin vuorokauden kuluessa pahimmillaan sietämättömiksi kiputiloiksi,kouristuksiksi, ripuliksi ja jopa tajuttomuuskohtauksiksi.LÄÄKKEETLääkeaineet voidaan jakaa esim.• psykoosilääkkeet• neuroosilääkkeet• unilääkkeet• depressiolääkkeet• särky- ja kipulääkkeetLääkkeiden väärinkäyttöä on• lääkkeiden liikakäyttö: niitä käytetään liian pitkään tai liian suurina annoksina tai vastoinohjeita huumaavaan tarkoitukseen.• eri päihteiden sekakäyttö• lääketottumus: lääkkeitä nautitaan vaikka sairaus on jo parantunut .Tavallisimpia väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat nuorisoryhmissä uni- ja rauhoittavat lääkeaineet. Nekorostavat alkoholin ja muiden päihteiden vaikutusta ja lievittävät alkoholin ja muiden päihteidenvieroitusoireita.Suurimman ongelman muodostavat bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeet. Näitä lääkkeitä käytetäänyleisesti mm. ahdistusta lievittävinä rauhoittavina ja nukahtamislääkkeinä.10398

Lääkeriippuvuuden kehittyminen osaksi päihderiippuvuutta vaikeuttaa olennaisestipäihdeongelmaisen nuoren kykyä pärjätä elämässä.Lääkkeiden väärinkäytöllä on monia aineista riippuvia seuraamuksia:• lamaantumisen vaara yliannostuksessa• unihäiriöitä• väsymystä, ahdistuneisuutta, levottomuutta ja apaattisuutta• käytöshäiriöitäLääkekuolemia tapahtuu vuosittain noin 500, joiden lisäksi vielä tapahtuu useita alkoholin jalääkkeiden sekakäytön aiheuttamia kuolemia.DopingDoping on eräs lääkkeiden väärinkäytön muoto. Dopingiksi luetaan erilaisia aineita:• piristeet - parannetaan suorituskykyä• huumaavat kipulääkkeet - nostetaan kipukynnystä• anaboliset aineet - esim. steroidit ja kasvuhormonit• beeta 2-agonistit• nesteenpoistolääkkeet• erityisrajoitetut aineet - esim. kannabis ja alkoholi• näytteiden manipulointiin liittyvät aineet ja menetelmätDopingin käytöllä on selvät ja kiistattomat terveyshaitat.Esim. hormonien käyttöä harrastetaan esim. eri voimailulajeissa ja kehonrakennuksenyhteydessä. Yli 30 %:lla käyttäjistä esiintyy aineista johtuvia aggressioita, vihamielisyyttä jaärtyneisyyttä. Hormonien aiheuttamat lihasrappeutumat tulevat esiin vasta kilpailu-uran päätyttyä.Hormonien käyttö aiheuttaa persoonallisuusmuutoksia vastakkaisten sukupuoliominaisuuksienesiintymisen vuoksi.Lähde: www.antidrugnet.org10499