Vuosikertomus - Fingrid

Vuosikertomus2008

SisällysFingrid lyhyesti 4Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 5Toimitusjohtajan katsaus 6Voimajärjestelmän käyttö 9Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen 11Verkon kehittäminen ja ylläpito 13Asiakkaat ja sidosryhmät 15Henkilöstö ja osaaminen 17Tutkimus ja kehitys 19Ympäristö 21Yhtiön talous ja rahoitus 233Hallitus 24Johtoryhmä 26Neuvottelukunta 28Yhteiskuntavastuu 30FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

4Fingrid Oyj lyhyestiYhtiö perustettu 29.11.1996.Operatiivinen toiminta alkoi 1.9.1997.Yhtiön omistuksessa on Suomen kantaverkkoja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet.Voimajohtoja on yhteensä noin 14 000kilometriä ja sähköasemia 106.Asiakkaina sähköntuottajia, sähkömarkkinatoimijoita,suurteollisuusyrityksiä sekä aluejajakeluverkonhaltijoita.Liikevaihto 382 miljoonaa euroa.Taseen loppusumma 1 562 miljoonaa euroa.Fingrid omistaa 20 prosenttia sähköpörssiNord Pool AS:stä.Henkilöstö vuoden lopussa 249 (vakinaisessatyösuhteessa 237).Fingridin perustehtäväFingridin tehtävä kantaverkkoyhtiönä onkehittää voimansiirtojärjestelmääsiirtää toimintavarmasti sähköäedistää sähkömarkkinoita.Fingridin arvotavoimuustasapuolisuustehokkuusvastuullisuusFingridin visioFingridin tavoitteena on ollakantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva.

Fingrid OyjJukka Ruusunen, toimitusjohtajaSiirtokapasiteetin varmistaminenKäyttövarmuuden hallintaSähkömarkkinoiden toiminnan edistäminenVerkkopalvelu Sidosryhmäsuhteet VoimajärjestelmänkäyttöOmaisuudenhallintaJärjestelmäkehitysTalous jaliiketoiminnankehitysMarkkinakehitys5Fingrid Oyj:nvoimansiirtoverkko1.1.2009400 kV kantaverkko220 kV kantaverkko110 kV kantaverkkomuiden verkkoFINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

Toimitusjohtajan katsaus6Päätöksenteko energia-asioissa onenenevässä määrin siirtymässäEuroopan unionin vetovastuulle.Konkreettinen esimerkki tästä saatiinvuoden lopulla, kun EU:n energia- ja ilmastopaketistapäästiin sopuun. EU ottikonkreettisesti päästökaupan ohjaukseensaja asetti uusiutuvalle energiallesitovat kansalliset tavoitteet. Toimenpiteetuusiutuvan energian tavoitteidensaavuttamisessa jätettiin kuitenkin vielätoistaiseksi kansalliselle tasolle.EU:n ilmasto- ja energiastrategialla onmerkittävä vaikutus Fingridin toimintaan,sillä strategian toteuttaminen perustuukeskeisesti luotettavaan ja tehokkaaseeneurooppalaiseen kantaverkkoinfrastruktuuriin.Kantaverkon kehittäminenonkin noussut hyvin merkittäväänrooliin EU:n strategiassa. Toimivaeurooppalainen kantaverkko on välttämätönedellytys sille, että EU:ssa voidaanhyödyntää alueen synergioita sähkömarkkinoillatäysimääräisesti. Se onvälttämätön edellytys myös EU:n kunnianhimoisilleuusiutuvan energian lisäämisentavoitteille. Suomen kannaltaverkon kehittäminen tarkoittaa jatkossaPohjoismaiden sijaan Itämeren alueenverkon kehittämistä.Toinen Fingridin toimintaan merkittävästivaikuttava lakikokonaisuus on käsittelyssäoleva EU:n kolmas sähkömarkkinalakipaketti,jonka käsittely on jäänytselvästi energia- ja ilmastopaketin jalkoihin.Päätöksiä odotetaan mahdollisestikeväällä 2009. Sähkömarkkinalakipakettitoisi muutoksia kantaverkkoyhtiöidenomistukseen – Fingrid mukaanlukien. Paketti määrittelisi nykyistä selkeämmänrakenteen EU-tason kantaverkkojenmarkkina- ja teknisten sääntöjenlaadintaan: komission, viranomaistenja kantaverkko-organisaatioidenroolit selkeytyisivät. Tämä olisi huomattavaparannus esimerkiksi nykyiseenpohjoismaiseen malliin, jossa yhteistyöperustuu puhtaasti vapaaehtoisuuteenja eri toimijoiden roolit alueellisen tasonpäätöksenteossa perustuvat kansallisentason lainsäädäntöön.Eurooppalaisen energia-alan historiaakirjoitettaessa päivämäärä 19.12.2008muistetaan vielä merkittävänä virstanpylväänä.Tuolloin Euroopan kantaverkkoyhtiötperustivat Brysselissä yhteistyöjärjestönENTSO-E:n (European Networkof Transmission System Operators– Electricity). Kaikkiaan 42 kantaverkkoyhtiötä34 maasta allekirjoittivat järjestönperustamisasiakirjat. Järjestö aloittaatoimintansa huhtikuussa 2009.Järjestön perustaminen liittyy EU:n kolmanteensähkömarkkinalakipakettiinsekä EU:n energia- ja ilmastopakettiin,joissa kantaverkkoyhtiöiltä edellytetäänaktiivista yhteistyötä. Järjestön tehtävänäon edistää EU:n sähkömarkkinoidenintegroitumista ja luoda kantaverkkoihinliittyviä markkina- ja toimitusvarmuussääntöjäyhteistyössä EU:n komissionja sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyöelimenACERin kanssa. Tehtävänäon myös laatia kymmenvuotissuunnitelmatverkkojen kehittämiseksi, seuratatoimitusvarmuuden kehittymistä sekälaatia käyttötoiminnan tueksi yhteisiämenettelyjä.

Aiemmat yhteistyöorganisaatiot sulautuvatENTSO-E:hen vuoden 2009 aikana.Pohjoismaissa tämä tarkoittaa sitä, ettäNordelin viimeinen vuosikokous pidetäänkesäkuussa 2009 Helsingissä. Käytännössäpohjoismainen yhteistyö jatkuualueellisina ryhminä uudessa ENT-SO-E-organisaatiossa.Fingrid on ollut ENTSO-E:n rakentamisessaaktiivisesti mukana alusta lähtien.Kuten ulkoministerimmekin on todennut:"EU:ssa ei ole pöytiintarjoilua." Parastapa tuoda esille suomalaisia ja pohjoismaisianäkökulmia on toimia aktiivisestiuudessa järjestössä. Suomalaisillejärjestön perustaminen merkitsee yleiseurooppalaistennäkökulmien laajempaahuomioonottamista sähkömarkkinoidensekä sähköverkon suunnittelun ja käytönkehittämisessä. Pohjoismaita ajatellenjärjestön perustaminen tulee erinomaiseenaikaan: olemme saaneet viimeistenvuosien aikana huomata, ettäPohjoismaat on liian pieni alue silloin,kun tehdään alueellisia kantaverkon kehittämissuunnitelmiaja kehitetään kansainvälisiäsähkömarkkinoita.Suomessa hallitus julkisti oman ilmasto-ja energiastrategiansa loppuvuodesta.Keskeinen tavoite on saavuttaa omavaraisuussähköenergian ja -tehon suhteen.Kantaverkon kannalta keskeisettuotantoinvestoinnit ovat lisäydinvoimanja 2 000 megawatin tuulivoimakapasiteetinliittäminen kantaverkkoon.Fingridin näkökulmasta strategiassa onpaljon positiivisia elementtejä. Fingridinkeskeinen huoli on tehon riittävyys tulevaisuudessa:sähköä kun on tuotettavajoka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.Hallitus on todennut itsekin, ettämarkkinaehtoisesti ei maassamme tuotetahuippuvoimaa riittävästi.Fingrid toimii omalta osaltaan vastuullisesti,jotta strategiassa määritellyt tavoitteetvoidaan Suomessa toteuttaa.Yhtiön pitkän aikavälin strategian mukaiset1,6 miljardin euron investoinnitverkkoon ja varavoimaan seuraavienkymmenen vuoden aikana mahdollistavatilmasto- ja energiastrategian tuotantoinvestoinnit.Seuraavat kymmenenvuotta muodostavat uuden luvun Suomensähköverkon kehitystarinassa: 1,6miljardin investointiohjelma vastaa lähespuolta Fingridin nykyisen voimajärjestelmänjälleenhankinta-arvosta! Tämä työon jo tänään täydessä käynnissä.Strategia vaatii meiltä myös käyttötoiminnankehittämistä uutta toimintaympäristöävastaavaksi. Tässä työssä Olkiluoto3:n verkkoon kytkeminen on merkittävävirstanpylväs. Lisäämme myös reservejätoisaalta rakentamalla omaa varavoimakapasiteettiasekä toisaalta sopimallatuotanto- ja kulutuspuolen ratkaisujayhteistyössä asiakkaidemme kanssa.Sähkömarkkinoiden kehittämisen osaltakeskeistä on yhteispohjoismaisten Elbas-ja säätösähkömarkkinoiden kehittäminen.Myös markkinaehtoisen kysyntäjoustonedistäminen on tärkeällä sijalla.On hyvä muistaa, että esimerkiksituulivoima tarvitsee tuekseen toimivatsähkömarkkinat.Ohjauskeinoihin liittyen olemme aloittaneetvalmistautumisen syöttötariffijärjestelmänhoitamiseen ja tukien läpinäkyväänraportointiin. Fingrid pitää tässäkinasiassa läpinäkyvyyttä tärkeänä.Tällä tavoin edistämme tehokkuutta jatoimimme parhaalla mahdollisella tavallaasiakkaiden eduksi.Yhteistyö asiakkaidemme kanssa on toiminuterinomaisesti. Olemme kehittäneetasiakasyhteistyötä Fingridin neuvottelukunnanavustuksella, minkä seurauksenaperustimme toimintavuonnakolme asiakastoimikuntaa päätehtäviemmemukaisesti: verkkotoimikunnan,käyttötoimikunnan ja markkinatoimikunnan.Vastaavalla rakenteellatoteutimme kolme asiakaspäivää, jotkasaivat erinomaisen vastaanoton. Tältäpohjalta on hyvä kehittää ennakoivaatoimintaa, olivatpa sitten kyseessä Suomen,Pohjoismaiden tai Euroopan tasonasiat.Yhtiöllä on takanaan hieno vuosi. Päävalmentajanahaluan lausua Fingridjoukkueellelämpimät kiitokset erinomaisestatyöpanoksesta. Olemme yhdessämääritelleet pitkäjänteisen ja mielenkiintoisentien, joka kulkee suomalaisenyhteiskunnan ytimessä ja samallaosana kansainvälistä kehitystä. Tällätiellä tekemisiämme ohjaavat vahva yhteinenarvopohja ja tavoitteemme ylläpitäähyvä käyttövarmuustaso sekä toimivatsähkömarkkinat – suomalaisen yhteiskunnanhyväksi.Jukka Ruusunentoimitusjohtaja7FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

Helsingin kauppatorija tuomiokirkkoiltavalaistuksessa.8Voimajärjestelmän käyttö 2008 2007 2006 2005Sähkön kulutus Suomessa TWh 86,9 90,3 90,0 84,7Fingridin siirtovolyymi TWh 65,4 68,2 67,3 62,3Sähkön siirto Suomi–Ruotsivienti Ruotsiin TWh 4,2 3,7 3,8 1,4tuonti Ruotsista TWh 3,7 4,0 3,4 7,0Sähkön siirto Suomi–Virotuonti Virosta TWh 2,3 1,9Sähkönsiirto Suomi–Venäjätuonti Venäjältä TWh 10,9 10,2 11,5 11,3

Voimajärjestelmän käyttöTammikuussa saavutettiin talven kulutushuippu,joka kuitenkin jäi kymmenisen prosenttiaedellisvuosien huippukulutuksesta.Kantaverkossa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviähäiriöitä. Ilmoitus kiristyneestä tehotilanteesta jouduttiinkuitenkin antamaan tammikuun 5. päivänä Olkiluoto 2:nhäiriötä seuranneen tiukan käyttötilanteen vuoksi.Suomessa kulutettiin sähköä toimintavuonnaedellisvuotta 3,8prosenttia vähemmän, 86,9 terawattituntia(90,3 terawattituntia vuonna2007). Poikkeuksellisen leuto talvi vähensikulutusta. Myös talouden taantumasyksyllä pienensi teollisuuden sähköntarvetta.Fingridin verkossa sähköä siirrettiin65,4 terawattituntia (68,2), joka vastasi75:tä prosenttia Suomen kulutuksesta.Leudon talven vuoksi sähkön kulutushuippu13 770 megawattia jäi 10 prosenttiaedellisten vuosien huippukulutustaalhaisemmaksi (14 914 megawattiavuonna 2007). Tehoreservilain mukainenhuippuvoima ei käynnistynyt kertaakaan.Olkiluodon toinen ydinvoimayksikkökytkeytyi irti verkosta 5.1.2008, minkäseurauksena tuonti Ruotsista kasvoi täyteensiirtokapasiteettiin. Sähkönkulutusei tapahtumapäivänä ollut merkittävänkorkea (huipussaan noin 13 000 megawatintasolla). Tästä huolimatta Fingridantoi ilmoituksen kiristyneestä tehotilanteestaillalla, kun Olkiluodon uudelleenkäynnistysviivästyi eikä täydentuonnin tilanteessa kotimaisia säätötarjouksiaollut tarjolla kattamaan yösähkökuormienkulutuksen kasvua. Ilmoituksenseurauksena käyttöön saatiin lisäätuotantokapasiteettia, eikä tilannejohtanut tehopulaan.Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtooli alkuvuonna pääosin tuontia RuotsistaSuomeen. Huhtikuun puolivälistä lähtiensiirtosuunta vaihteli ollen loppukesästävuoden loppuun jälleen vientipainotteista.Verkon huolto- ja investointityöteivät juuri pienentäneet markkinoilletarjottavaa siirtokapasiteettia. Sähköätuotiin Ruotsista Suomeen vuoden aikana3,7 terawattituntia (4 terawattituntiavuonna 2007) ja Suomesta vietiin sähköäRuotsiin 4,2 terawattituntia (3,7 terawattituntia).Sähkön siirto Baltiasta Viron Estlinkyhteydelläoli vuoden aikana pääosintuontia Suomeen. Suomeen tuotiin Estlink-yhteydenkautta sähköä 2,3 terawattituntia(1,9 terawattituntia). Vironsisäinen kantaverkko rajoitti ajoittain Vironsuuntaan tarjottavaa siirtokapasiteettia.Fingrid huolehti Estlink-yhteydenkäytöstä yhdessä Viron kantaverkkoyhtiönPõhivõrkin kanssa.Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,9 terawattituntiavuonna 2008 (10,2 terawattituntia).Venäjän yhteyden tuontikapasiteettiarajoittivat huoltotyöt Venäjänpuolella maaliskuun loppuun asti.Kantaverkossa ei ollut merkittäviä laajojahäiriöitä. Venäjän yhteydellä oli alkusyksystämuutamia lyhytaikaisia Venäjänverkosta aiheutuneita häiriöitä, jotkaenimmillään pienensivät tuontia 900megawattia. Voimajohtopylvään kaatuminenhelmikuun puolivälissä haruskorroosionvuoksi Paimiossa aiheutti parinviikon siirtokeskeytyksen Lieto–Salo 400kilovoltin voimajohdolla. Tapahtumastaei aiheutunut vahinkoja ympäristölleeikä katkoksia sähköntoimitukseen.Fingrid varautuu lähivuosina lisäämäännopeaa häiriöreserviä. Nopealla häiriöreservilläturvataan sähköjärjestelmäntoimivuus muun muassa voimalaitostenhäiriötilanteissa ja palautetaan sähköjärjestelmämahdollisimman nopeastinormaalitilaan. Toimintavuonna Fingridteki käyttöoikeussopimuksen Hinkismäen40 megawatin kaasuturbiinin käyttämisestävaravoimalaitoksena.Sähkön siirrossa syntyy aina häviöitä.Kantaverkon häviöiden määrä on ollutvuodessa hiukan yli yksi terawattitunti,mikä vastaa noin yhtä prosenttia Suomensähkönkäytöstä. Poistojen jälkeenhäviösähkön hankinta on Fingridin suurinyksittäinen kustannuserä, toimintavuonna50 miljoonaa euroa. Fingrid tekitoukokuussa kolmivuotisen sopimuksenhäviösähkön hankinnan salkunhallintapalveluista.Käyttövarmuuden hallintaan liittyy oleellisestimyös valmiussuunnittelu. Voimatalouspoolijatkoi toimintaansa Fingridin javaltion välisellä sopimuksella huolehtienvoimahuoltoalan valmiudesta. Voimatalouspoolion yksi 24 poolista, jotka kaikkihoitavat public-private-partnership-periaatteellaelinkeinoelämän varautumistakriisitilanteisiin. Poolissa ovat edustettuinakantaverkkoyhtiön lisäksi voimantuottajatja -jakelijat.Voimajärjestelmän käytön kansainvälinenyhteistyöympäristö muuttuu merkittävästieurooppalaisten järjestöjen perustamanuuden yhteistyöjärjestön ENT-SO-E:n myötä. ENTSO linjaa jatkossa eurooppalaistatoimitusvarmuuden tasoa jatiivistää käyttöyhteistyötä. Pohjoismaisenyhteiskäyttöverkon tiivis yhteistyö jatkuuedelleen, nyt ENTSOn alueellisen komiteanja työryhmien kautta.Fingrid järjesti marraskuussa käyttövarmuuspäivänasiakkailleen ja muillesidosryhmille.FINGRID OYJ Vuosikertomus 20089

92 000 asukkaan Kuopio onSuomen yhdeksänneksi suurinkaupunki. Vuonna 2008 KuopionEnergian sähköverkon alueellakulutettiin sähköä noin570 gigawattituntia.10PullonkaulatulotM€ Pohjoismaissa Suomen ja Ruotsin välillä

Sähkömarkkinoidentoiminnan edistäminenEurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt perustivatjoulukuussa uuden yhteistoimintajärjestönENTSO-E:n edistämään sähkömarkkinoidenyhdentymistä ja kantaverkkotoiminnanmuuta yhteistyötä.Sähkömarkkinoiden läpinäkyvyyttä parannettiin vuodenaikana, ja Fingrid lisäsi internet-sivustollaan julkaistavansähkömarkkinatiedon määrää.Pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoillaaluehinnat eriytyivättoisistaan merkittävästi.Sähkön spot-hinta oli alkuvuonna Suomessaajoittain jopa nelinkertainen verrattunavastaavaan hintaan Etelä-Norjassa,kun teknisistä vioista aiheutuneetsiirtoverkon pullonkaulat Etelä-Skandinaviassahankaloittivat norjalaisen vesisähkönpääsyä pohjoismaisille markkinoille.Koko pohjoismaisella sähkömarkkina-alueellaoli yhtenäinen hinta ainoastaan9 prosenttia vuoden tunneista.Merkittävimmät rajoitukset sähkön siirtokapasiteetissaolivat Oslovuonon alittavissakaapeleissa sekä Etelä-Norjan jaJyllannin välisessä Skagerrak-yhteydessä.Sen sijaan Suomen ja Ruotsin välilläei ollut ongelmia siirtoyhteyksissä. Maatmuodostivatkin käytännössä yhtenäisensähkön tukkumarkkina-alueen, jossaoli sama spot-hinta 98 prosenttia ajasta.Maiden rajalta kertyi vain 0,5 prosenttianiin sanotuista pullonkaulatuloista, jotkanousivat Pohjoismaissa kaikkiaan yli240 miljoonaan euroon.Spot-markkinoiden keskihinta oli vuodenaikana keskimäärin 45 euroa megawattitunnilta(28 €/MWh vuonna 2007),kun taas pullonkaulat nostivat Suomenaluehinnan tasoon 51 euroa megawattitunnilta(30 €/MWh).Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminenetenee merkittävästi uudeneurooppalaisen järjestön ENTSO-E:n (EuropeanNetwork of Transmission SystemOperators – Electricity) perustamisenmyötä. Uusi järjestö edellyttää kantaverkkoyhtiöiltäaiempaa suurempaapanostusta markkinoiden ja niiden pelisääntöjenkehittämiseen Euroopassa.Yhteistyötoiminta saa virallisemmanluonteen ja myös enemmän resursseja.ENTSO-E jatkaa alueellisten markkinoidenkehittämistä, mutta edesauttaamyös pelisääntöjen kehittämistä alueidenvälillä.Markkinoiden läpinäkyvyyttä parannettiinmerkittävästi. Fingrid lisäsi internetsivustollaanjulkaistavan sähkömarkkinatiedonmäärää. Uutta tietoa ovatmuun muassa pullonkaulatulot, sähköntuotantoennuste sekä tase- ja säätösähkönmäärät ja hinnat. Nord Pool Spotjulkaisi myös lisätietoja, samoin kantaverkkoyhtiöideneurooppalainen ETSO-Vista-palvelu.Pohjoismaiset energiaministerit päättivätsyyskuussa toimista sähkömarkkinoidenkehittämiseksi. Ministerit pyysivätpohjoismaisia kantaverkkoyhtiöitä ryhtymääntoimiin yhteispohjoismaisen sähköpörssialueenjakamiseksi nykyistä useampaanhinta- ja/tai tarjousalueeseen.Tämän perusteella Fingrid käynnistiosaltaan selvityksen, jossa analysoidaanSuomen mahdollista jakamista kahteenalueeseen.Tasepalvelun harmonisoinnista sovittiinPohjoismaiden välillä ja uusi menettelyotettiin käyttöön vuoden 2009 alusta.Keskeisiä muutoksia ovat sähkötaseidenkäsittely kahdessa eri taseessa, tuotanto-ja kulutustaseessa, sekä tasepalveluunsisältyvien kustannusten harmonisointi.Tuotantotaseen tasepoikkeamallekohdistetaan ns. kaksihintamallija kulutustaseen tasepoikkeamalle ns.yksihintamalli. Keskeinen malliin liittyvämuutos on myös tuotantosuunnitelmienja säätösähkötarjousten jättäminen45 minuuttia ennen kunkin käyttötunninalkua. Valtakunnalliseen taseselvitykseenotettiin lisäksi käyttöön uusi tietojärjestelmä.Pohjoiseurooppalaiset sähkön tukkumarkkinatintegroituvat, kun pohjoismaisenja saksalaisen sähkön spot-pörssialueenyhdistävä European MarketCoupling Company aloittaa operatiivisentoiminnan. EMCC yhdistää Pohjoismaidenja Saksan pörssialueiden tarjouskirjatja optimoi pörssialueiden välisensähkön siirron. Siirtokapasiteetti tuleetehokkaampaan käyttöön ja kaupat toteutuvataina halvemman markkinahinnanalueelta kalliimman markkinahinnanalueelle. Tekniset ongelmat siirsivättoiminnan käynnistymistä kuitenkin syksystä2008 seuraavan vuoden puolelle.Yhdessä Venäjän ja Viron organisaatioidenkanssa selvitettiin mahdollisuuksianykyistä markkinaehtoisemman sähköpörssiähyödyntävän sähkökaupan käyttöönottoonrajan ylittävässä sähkönsiirrossa.Venäläiset ovat olleet kiinnostuneitatuomaan sähköä Suomesta, jakantaverkkoyhtiöt selvittivätkin alustavasti,millä tavoin nykyinen yhteys voitaisiinmuuttaa osittain kaksisuuntaiseksi.Naapurimaiden valmiudet eivät kuitenkaanole mahdollistaneet etenemistäasiassa.Tehoreservilain mukaisen huippuvoimanmarkkinoille tarjoamiseen neuvoteltiinyhdessä Svenska Kraftnätin ja Nord PoolSpotin kanssa uudet, Nordelin suosituksiavastaavat toimintamallit.Sähkömarkkinat 2008 2007 2006 2005Nord Pool systeemihinta, keskihinta €/MWh 44,74 27,93 48,59 29,33Suomen aluehinta, keskihinta €/MWh 51,02 30,01 48,57 30,53FINGRID OYJ Vuosikertomus 200811

Kotkan satama on yksi Suomenvilkkaimmista vientisatamista.Vuonna 2008 sen kautta kulkitavaraa lähes 11,6 miljoonaatonnia.12Suomen kantaverkon rakentaminenkmRakennetut voimajohtokilometritSuunnitellut voimajohtokilometrit

Verkon kehittäminen ja ylläpitoFingrid kertoi suunnitelmistaan vahvistaa Suomenkantaverkkoa. Kantaverkko- ja varavoimainvestoinnit ovatyhteensä 1,6 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.Sähköverkkoa on rakennettu useassaaallossa – uusi luku sähköverkon kehitystarinassakäynnistyi. Fingrid rakentaa vuoteen2018 mennessä yli 2 700 km voimajohtojaja noin 30 uutta sähköasemaa.Verkon rakentaminen jatkui aktiivisenakoko vuoden. Fingridin kokonaisinvestoinnitvuonna 2008olivat 88 miljoonaa euroa (79 M€ vuonna2007). Investointitahti jatkuu kiivaanatulevinakin vuosina, sillä Fingrid oninvestoimassa kantaverkkoon ja varavoimaanseuraavien kymmenen vuoden aikanayhteensä 1,6 miljardia euroa. Tämämahdollistaa yhden suuren ydinvoimayksikönja 2 000 megawatin maantieteellisestihajautetun tuulivoimakapasiteetinliittämisen Suomen kantaverkkoonvuoteen 2020 mennessä sekäikääntyvien verkonosien uusimisen.Yksi toimintavuoden merkittävimmistähankkeista oli 400 kilovoltin siirtoyhteydenkäyttöönotto Ulvilasta Kangasalle.Yhteys vahvistaa sähkön siirtoyhteyttälänsirannikolta Pirkanmaalle. Lisäksiuusittiin Kankaanpään ja Lålbyn välinen110 kilovoltin voimajohto. Kaikkiaankäynnissä oli noin 40 kantaverkon investointihanketta.Vuoden aikana solmittiin useita merkittäviähankintasopimuksia. Suomen jaRuotsin välisen uuden tasasähköyhteyden(Fenno-Skan 2) merikaapelin toimittaaNexans Norway AS ja suuntaajaasematrakentaa ABB Ab. Näiden toimitustenyhteisarvo on noin 260 miljoonaaeuroa, josta Fingridin kustannusosuuson puolet. Fenno-Skan 2 -yhteyden rakentaminenkäynnistyi vuoden aikana,ja sen on suunniteltu valmistuvan vuoden2011 lopulla.Muita merkittäviä hankintoja, joista toimintavuonnapäätettiin, olivat muunmuassa Isoniemen 220/110/20 kilovoltinsähköasema, Isoniemen ja Vajukoskenvälinen 220 kilovoltin voimajohto,Asmuntin ja Tuomelan 400 kilovoltinsarjakondensaattoriasemat, Kopulan400/110 kilovoltin sähköasema, Petäjäskosken400 kilovoltin ja Valajaskosken220 kilovoltin sähköasemat, Keminmaansähköaseman laajennus sekä Katermanja Kuhmon välinen 110 kilovoltinvoimajohto.Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöt jatkoivattyötään pullonkaulojen poistamiseksiverkosta. Nordelin aikaisemmin ehdottamistaviidestä hankkeesta neljä on teknisessäsuunnittelu- tai rakennusvaiheessaja viidennestä on tehty aiesopimus. Keväällä2008 Nordel esitti suunnitelmanuusista hankkeista, jotka ajoittuvat vuoden2015 jälkeiseen aikaan. Uusi verkkosuunnitelmayhdessä kansallisten investointihankkeidenkanssa kaksinkertaistaapohjoismaiset investoinnit nostaen ne600–800 miljoonan euron vuositasolle.Pohjoismaisen selvityksen rinnalla tutkittiinBaltian alueen ja Puolan sekäPohjoismaiden välillä kolmen siirtoyhteydenkannattavuutta. Selvityksen ensimmäinenvaihe valmistui vuodenvaihteessa2008/2009. Tarkastelussa olivatmukana Suomen ja Viron välinen Estlink2 -siirtoyhteys, Ruotsin ja Baltian maidenvälinen yhteys sekä Liettuan ja Puolanvälinen yhteys. Baltian alueen sähköntoimitusvarmuuden varmistamiseksiEU asetti loppuvuonna Itämeren alueenjäsenmaista koostuvan ryhmän pohtimaanalueen sähkömarkkinoiden ja siirtoyhteyksienpitkäjänteistä kehittämistä(Baltic Interconnection Plan). Fingridosallistuu aktiivisesti myös tämän ryhmäntyöhön.Verkkosuunnitteluyhteistyö laajeneeENTSO-E:n myötä kattamaan koko Euroopanalueen. Tämä tarkoittaa käytännössätulevaisuutta koskevien skenaarioidenlaatimista ja siirtotarpeiden määrittämistäyhä laajemmalla maantieteelliselläalueella. Samalla se mahdollistaapohjoismaisen markkinalähtöisen verkkosuunnittelunlaajamittaisen soveltamisen.Fingridin näkökulmasta keskeisintäon Itämerta ympäröivän verkonkehittäminen.Fingrid varautuu lähivuosina lisäämäännopeaa häiriöreserviä 100–400 megawatilla.Yhtiö selvittää, onko Suomen nykyisessätuotantokapasiteetissa varavoimakäyttöönsoveltuvia laitosyksiköitätai teollisuuden irtikytkettävää kuormaa,joilla voidaan pienentää rakentamistarvetta.Hankkeeseen liittyen käynnistettiinloppukesästä uusien varavoimalaitostenympäristövaikutusten arviointikuudella paikkakunnalla.Vuoden aikana kilpailutettiin ja solmittiinsähköasemien, voimajohtojen ja varavoimankunnonhallinnan kolmivuotissopimukset.Ikääntyvän kantaverkonkunnonhallintaan käytettiin 16 miljoonaaeuroa (16 M€ vuonna 2007). Fingridinkaasuturbiinien peruskorjaukseenja ylläpitoon käytettiin noin 7 miljoonaaeuroa (6 M€).Fingrid julkaisi verkkopäivässä 9.9.tuulivoimaselvityksen, jossa tarkasteltiintuulivoiman lisäämisen vaikutuksiakantaverkkoon käyttövarmuuden,siirtokapasiteetin riittävyyden ja sähkömarkkinoidenkannalta.13FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

Jyväskylästä tuli vuoden 2009alussa kuntaliitosten myötäSuomen seitsemänneksi suurinkaupunki. Kuvassa Ylistön siltailtavalaistuksessa.14Fingrid oli jälleen mukana FarmarijaMetko-messuilla. Molemmat tapahtumatovat tärkeitä, koska näyttelyttarjoavat mahdollisuuden tavatakasvokkain maanomistajia ja muitasidosryhmiä sekä käydä keskustelujaesimerkiksi johtoalueiden moninaiskäytöstäja käynnistymässäolevista rakennushankkeista.

Asiakkaat ja sidosryhmätFingrid varmistaa vuoropuhelun sidosryhmiensäkanssa uudella toimikuntarakenteella.Yhtiöllä on kolme toimikuntaa,neuvottelukunta ja yhteistyöfoorumeita,joiden työhön osallistuu yli 60 asiakkaidenja sidosryhmien edustajaa.Fingrid uudisti toimintavuonna asiakastoimikuntarakenteensa.Käyttö-, verkko- ja markkinatoimikunnat tarjoavatmahdollisuuden tiiviiseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutustalisättiin myös muiden sidosryhmien keskuudessa.Kantaverkkoyhtiön sidosryhmäkenttäon laaja, sillä yhtiön toimintavaikuttaa välillisesti kaikkiensuomalaisten elämään. Toimintavuonnapidettiin tiivistä yhteyttä paitsiyhtiön asiakkaisiin, myös sähkömarkkinatoimijoihin,viranomaisiin, maanomistajiin,tutkimus- ja koulutusmaailmanedustajiin sekä median edustajiin.Teknologiafoorumi kokoontui kaksi kertaakeskittyen osapuolten väliseen tiedonvaihtoonja Fingridissä ideoitujentutkimus- ja kehityshankkeiden jatkojalostamiseen.Voimajohdot ja luonto-foorumissa käytiin läpi voimajohtojenlinnusto- ja maisemakysymyksiä. Voimajohdotja ympäristölainsäädäntö -foorumissakäsiteltiin yhtiön häiriöreservejä jalähitulevaisuuden voimajohtohankkeita.Maanomistajia tavattiin paitsi eri hankkeidenesittelytilaisuuksissa, myös kaksillaerikoismessuilla.Yhtiö selvitti toimintavuoden lopulla sidosryhmiensäkäsityksiä Fingridin toiminnasta.Palaute oli rohkaisevaa. Fingridintoiminnan koettiin olevan vastuullista,avointa ja kustannustehokasta.Yhtiön toimintaa arvostettiin laajalti eriryhmissä. Maanomistajat toivoivat voivansavaikuttaa enemmän voimajohtojakoskeviin päätöksiin. Heistäkin enemmistökatsoi saaneensa tarpeeksi tietoauuden voimajohdon rakentamisesta, eikäenemmistölle tullut rakennusaikana esillemerkittäviä haittoja.Asiakkailleen yhtiö tarjoaa siirtopalveluitaja sähkömarkkinapalveluita. Siirtopalveluihinkuuluvat verkkoon liittyminen,sähkönsiirto ja verkon kehittäminen.Sähkömarkkinapalvelut puolestaansisältävät sähkömarkkinainfrastruktuurin,sähkömarkkinainformaation ja tasepalvelut.Vuoden 2008 alussa käynnistyi sähkönsiirtopalvelunuusi nelivuotinen sopimuskausi.Siirtopalvelun hintatasoa nostettiinkeskimäärin 4,5 prosenttia. Keskeisinsyy korotukseen on yhtiön mittavainvestointiohjelma ja yleinen kustannustasonnousu. Kantaverkkopalvelunehtoja täsmennettiin molemminpuolisestivahingonkorvausvastuiden osalta.Vahingonkorvausvastuuta laajennettiinkattamaan alueverkkoon liittyneet sähkönkäyttäjätesine- ja henkilövahinkojenosalta.Energiamarkkinavirasto valvoo sähköverkkoliiketoiminnantuoton kohtuullisuutta.Vuosien 2005–2007 valvontajaksonaikana Fingridin toiminnan tuottooli noin 100 miljoonaa euroa allevalvonnassa sallitun tuoton. Meneilläänoleva valvontajakso kattaa vuodet2008–2011.Energiamarkkinavirasto vahvisti toimintavuonnapäivitetyt kantaverkon yleisetliittymisehdot ja liityntöjen hinnoitteluperiaatteetsekä voimalaitosten järjestelmäteknisetvaatimukset.Uutta, vuoden 2009 alusta voimaan tulevaatasepalvelumallia esiteltiin tasevastaaville.Aiheen tiimoilta järjestettiinFinlandia-talossa seminaari tasepalveluasiakkaille.Vuoden aikana järjestettiinlisäksi asiakkaille ja sidosryhmille kolmeseminaaripäivää: sähkömarkkinapäivä,verkkopäivä ja käyttövarmuuspäivä. Tilaisuuksissakäsiteltiin ajankohtaisia teemojamarkkinoiden toimintaan, investointeihinja käyttövarmuuteen liittyen.Venäjän tuontisopimukset vahvistettiinvuoden pituisina vuodelle 2009. Venäjänsähköntuonnin siirtoehtoja pyritäänmuuttamaan sähkömarkkinoita paremminpalveleviksi. Kehitystyö on meneillään,ja uudet, markkinaehtoisemmattuontiehdot on tarkoitus ottaa käyttöönvuoden 2009 alussa.Asiakkaiden ja markkinatoimijoiden äänion kuulunut kantaverkkoyhtiössä senperustamisesta lähtien. Kuluneen vuodenaikana uudistettiin asiakastoimikuntienja neuvottelukunnan kokoonpanoaja tehtäväalueita. Neuvottelukuntamuodostaa yhtiön toimitusjohtajanstrategisen vuoropuhelukanavan asiakaskunnanedustajien kanssa. Syksynaikana toimintansa käynnistivät myösverkko-, käyttö- ja markkinatoimikunnat,jotka keskittyvät nimensä mukaisestioman toiminta-alueensa ajankohtaisiinkysymyksiin ja operatiivisiin käytäntöihin.15FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

Helsingin asukasluku lähestyyjo 575 000:ta. Vuonna 2008helsinkiläiset kuluttivat sähköänoin 4,67 terawattituntia.16Työturvallisuus on Fingridissä keskeinentavoite. Vuonna 2008 yhtiöpalvelutoimittajineen on kiinnittänyterityistä huomiota järjestelmälliseenhenkilösuojainten käyttöön.Työmaa-alueilla tai kytkinkentilläliikuttaessa on käytettävä kypäränohella myös huomioväristä asuatai huomioliiviä.

Henkilöstö ja osaaminenFingridissä työskenteli vuoden lopussa249 henkilöä, joista vakinaisia oli 237.Henkilömäärä vastaa hyvin yhtiöntoiminnan tarpeita.Toimintavuonna Fingridissä käynnistettiin räätälöidyt johtamisenja esimiestyön valmennusohjelmat. Samanaikaisestijärjestettiin koko henkilöstölle työyhteisövalmennusta,sisäistä teknistä koulutusta, kielikoulutusta ja tuettiin työntekijöidenammatillista täydennyskoulutusta.Fingridin henkilöstöpolitiikka nojaayhtiön arvoihin: avoimuuteen,tasapuolisuuteen, tehokkuuteenja vastuullisuuteen. Yhtiön johtamisessakorostuu työntekijöiden hyvinvointi.Laajeneva ja monipuolistuva tehtäväkenttäsekä jatkossa monella tavoin aiempaavaativampi toimintaympäristöhaastavat muutokseen. Henkilöstömotto"Virtaa riittää" edellyttää hyvin toimivaatyöyhteisöä, jossa panostetaan kestävästihenkilöstövoimavarojen ja osaamisenkehittämiseen sekä hyvään johtamiseen.Perusta hyvälle työilmapiirille ja tehokkaalletoiminnalle luodaan riittävällähenkilöstön koulutuksella sekä erilaisillatyöhyvinvointia edistävillä palveluilla jaseurannalla. Muutoksia työilmapiirissä jatyön kuormittavuudessa selvitetään jokavuosi kyselytutkimuksin. Henkilöstönpalaute on ollut viime vuosina rohkaisevanmyönteistä, mistä on hyvä jatkaatoiminnan kehittämistä. Fin grid sai toimintavuonnaTyöterveyslaitoksen ilmapiiritutkimuksessakouluasteikolla yleisarvosanaksityönantajana 8,5. Kaikkiaanilmapiirikyselyn tulokset olivat erittäinhyviä; osin yhtiö sai jopa huippuarvosanojaverrattaessa muihin suomalaisiinyrityksiin.Henkilöstön valmennuksessa lähtökohtanaon jokaisen vastuu työhyvinvoinnistaja toiminnan tuloksista. Vuoden2008 aikana henkilöstön kehittämisprosessissatoteutettiin räätälöidyt valmennusohjelmatniin hallitus- ja johtoryhmätyönkuin esimiestoiminnan parantamiseksi.Koko henkilöstölle suunnattutyöyhteisövalmennus käynnistettiinkevään henkilöstöpäivillä, ja sitä jatketaantulevina vuosina järjestelmällisestipienemmissä ryhmissä. Vastaavasti esimieskunnanvalmennusta jatketaan kaksivuotisenFingridille räätälöidyn ohjelmanmukaisesti. Asiantuntijoille valmennuksetovat niin ikään Fingridin lähtökohdistarakennettuja kokonaisuuksia.Yhtiössä käytössä olevan asiantuntijaurankriteerit päivitettiin toimintavuodenaikana. Tavoitteena on mahdollistaajatkuva kehittyminen asiantuntijana läpinäkyvinja yhtäläisin kriteerein.Yhtiön tehokkaan ja tuloksellisen toiminnantakana on henkilöstön yhteinennäkemys ja ymmärrys toimintaa ohjaavistaarvoista, strategiasta ja tavoitteista.Tämä edellyttää tehokasta viestintääja vuoropuhelua. Fingridissä järjestetäänvuosittain kolme henkilöstöpäivää.Henkilöstötilaisuuksissa käsitelläänmuun muassa tulos- ja tavoitekeskusteluja,toiminnansuunnittelua ja yhtiönoperatiivista toimintaa.Henkilöstön määrä pysyi toimintavuonnaedellisvuoden tasolla. Vuoden päättyessäFingridissä työskenteli 249 henkilöä,joista vakinaisia oli 237. Fingridinhenkilömäärä vastaa hyvin yhtiönnykyisen toiminnan laajuuden tarpeita.Osa yhtiön henkilöstöstä saavuttaa lähivuosinaeläkkeelle jääntiin oikeuttavaniän tai lähestyy sitä. Yhtiö panostaa yhäenemmän näiden ikäluokkien asiantuntemuksensiirtämiseen nuoremmille.17FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

18Näkymä Tornionjoen yli. Tornionsuurimman työnantajan OutokumpuStainless Oy:n sähkönkulutus onlähes kymmenkertainen Tornionmuuhun sähkönkulutukseenverrattuna. Outokummun Torniontehtaat kuluttavat vuosittain reilut2,1 terawattituntia sähköä.

Tutkimus ja kehitysFingridin T&K-panostus oli noin miljoonaeuroa. Tutkimus- ja kehityshankkeet tukivatyhtiön keskeisiä liiketoimintaprosesseja.Fingridin tutkimus- ja kehitystyön keskeisenä tavoitteena onkehittää uusia menetelmiä kantaverkon korkean käyttövarmuudenylläpitämiseen ja hyödyntää samalla verkon täysisiirtokyky. Lisäksi toiminnalla pyritään kehittämään sähkömarkkinoita,sovittamaan kantaverkko ympäristöönsä jaedistämään osaamista yhteistyössä sidosryhmien kanssa.Fingridissä oli käynnissä noin 55tutkimus- ja kehityshanketta, joistamuodostuu yhtiön noin miljoonaneuron T&K-panostus. Lisäksi rahoitettiinTeknillisen korkeakoulun sähkönsiirtojärjestelmienprofessuuria sekäsähkötutkimus- ja ympäristöpoolien toimintaa.Hankkeet tukivat Fingridin keskeisiäliiketoimintaprosesseja eli siirtokapasiteetinvarmistamista, käyttövarmuudenhallintaa ja sähkömarkkinoidentoiminnan edistämistä. Kuten aikaisempinakinvuosina, useaan hankkeeseenliittyi joko yhtiössä tai yhtiön rahoituksellatehty diplomi- tai väitöskirjatyö.Usean opinnäytetyön ohjauksessahyödynnettiin lahjoitusprofessuuria.Monia hankkeita toteutettiin myös kantaverkkoyhtiöidenvälisenä pohjoismaisenayhteistyönä.Merkittävä T&K-panostus käytettiinedellisiltä vuosilta jatkuneiden tehoheilahteluidenseurantaan ja niiden hallintaanliittyviin hankkeisiin. Verkon siirtokykyäon saatu lisättyä merkittävästinäiden hankkeiden avulla. Parhaillaanaiheesta on tekeillä väitöskirja sekä yhteispohjoismainenprojekti, jossa hyödynnetääneri puolille Nordel-verkkoaasennettuja synkronoituja mittalaitteita.Käyttövarmuuden tarkempaan määrittelyyn,käyttövarmuuden parantamiseen jatuulivoiman järjestelmävaikutusten selvittämiseentähtäävät projektit etenivätopinnäytetöiden avulla. Aiheista on tekeilläkaksi väitöskirjatyötä. Aiemmin kehitettyjälaskentamenetelmiä sovellettiinmyös käytännön verkkosuunnittelussa.Toimintavuonna aloitettiin energiamarkkinavirastonkanssa yhteinen T&Khanke,jossa päivitetään sähkönsiirronkeskeytysten kansantaloudelle aiheuttamienhaittojen laskemisessa tarvittavatkulutustyyppikohtaiset parametrit.Projekti saadaan päätökseen alkuvuonna2009.Vuoden aikana selvitettiin yhteistyössäprojektitoimittajien kanssa uusien menetelmien,muun muassa maatutkauksen,soveltuvuutta voimajohtopylväiden perustustentutkimiseen. Tulosten perusteellatodettiin uusien tutkimusmenetelmienkuitenkin sopivan paremmin sähköasemienmaaperätutkimuksiin.Sähkömarkkinoiden toiminnan edistämiseenliittyen Fingrid osallistui useidensuomalaisten osapuolten yhteishankkeeseen"Suomalaisen energiateknologiantulevaisuus", jossa selvitetään muunmuassa sähkön kysynnän ja tarjonnankehittymistä Suomessa ja naapurimaissa.Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvää tutkimustajatkettiin useassa eri projektissa.Kenttien teoreettiseen laskemiseen sopivialaskentaohjelmia kartoittanut hankesaatiin päätökseen alkuvuonna, ja työnperusteella päädyttiin hankkimaan uusityökalu sähkö- ja magneettikenttien arvioimiseen.Kesällä tutkittiin johtoaukeillaoleviin sähköpaimeniin indusoituvia jännitteitä.Lisäksi Fingridin edustaja osallistuikansainväliseen työryhmään, jossatehdään työntekijöiden kenttäaltistukseenliittyvää standardia.Sähkömuseo Elektrassa vietettiinkoko perheen puuhapäivää elokuunalussa. Viikonlopun teemana olivatsähköiset keksinnöt ja niiden keksijät.Mielikuvitusta ruokkivassa kilpailussalapset saivat suunnitella omansähköä käyttävän keksinnön. Jos itselleei tullut uusi keksintö mieleen,mallia saattoi hakea museon näyttelystä"Meripihkasta teknologiaksi".19FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

58 600 asukkaan Vaasassavuosittainen sähkönkulutus onnoin 579 gigawattituntia.20Jyväskylän yliopiston toteuttama monivuotinentutkimus osoitti perhosten hyötyvän johtoaukeistaluonnonsoita korvaavina elinympäristöinä. Perhostenmäärään voidaan vaikuttaa raivaamallasuoalueiden johtoaukeita yhtä usein kuin metsämaillasijaitsevia aukeita. Tutkimustuloksen perusteellaFingrid päätti lyhentää raivauskiertoaikaansasoilla.

YmpäristöFingrid kantaa kaikessa toiminnassaan vastuuta ympäristöstä.Lainsäädännön velvoitteiden ja ohjeistuksen noudattaminensekä sidosryhmäkeskustelu ja tutkimustoiminta ovatympäristön hoidon kulmakiviä.Toimintavuonna saatiin päätökseenympäristövaikutusten arviointimenettelyt(YVA) 400 kilovoltin voimajohtohankkeistaVantaan Länsisalmenja Helsingin Vuosaaren sekä HausjärvenHikiän ja Hyvinkään välillä. LisäksiLappeenrannan Yllikkälän ja JoroistenHuutokosken välille suunnitelluntoisen 400 kilovoltin yhteyden vuonna1998 valmistunut ympäristövaikutustenarviointiselostus ajantasaistettiin ennenhankkeen varsinaisten lupamenettelyjenkäynnistämistä.Uusia YVA-menettelyjä käynnistettiinPorin Tahkoluodon ja Kristiinankaupunginväliseen 400 kilovoltin voimajohtohankkeeseenja Hausjärven Hikiänja Forssan väliseen 400 + 110 kilovoltinvoimajohtohankkeeseen liittyen.Molempien hankkeiden ympäristövaikutustenarviointiselostukset kuulutettiinloppuvuodesta 2008. Myös varavoimalaitoskapasiteetinlisäämisestä käynnistettiinympäristövaikutusten arviointimenettelykuudella mahdollisella laitospaikkakunnalla.110 kilovoltin voimajohtojenympäristöselvityksiä valmistui kolmestaeri voimajohtohankkeesta.Suunniteltujen voimajohtoreittien saattamiseksimaakuntakaavoihin laadittiinkymmenkunta taustaselvitystä maakuntaliitoille.Lisäksi annettiin kunnille noin140 yleis- ja asemakaavoitusta koskevaalausuntoa.Vuoden aikana valmistui Jyväskylän yliopistontoteuttama monivuotinen tutkimusjohtoaukeista luonnonsoita korvaavinaelinympäristöinä, mikä johti myöskäytännön toimiin. Fingrid päätti lyhentääraivauskiertoaikaansa soilla 5–7 vuoteen.Toimintavuonna valmistuivat lisäksiselvitykset linnuston törmäysriskinseurannasta Hyvinkäällä, Fingridin voimajohtojenläheisyydessä olevien liitooravakohteidenseurannasta, niittymäistenjohtoaukeiden tunnistamisesta kaukokartoitusmenetelmilläja voimajohtojenvaikutuksista maatalousmaisemanarvoon.21FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

22Näkymä Malminkartanontäyttömäen huipulta Pohjois-Haagansuuntaan. Täyttömäki on Helsinginkorkein maastokohta.

Yhtiön talous ja rahoitusSuomen teollisuuden sähkönkulutus vähenihuomattavasti loppuvuotta kohden maailmantaloudenvoimakkaan hidastumisenvuoksi.Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä rahoitusmarkkinoidenkansainvälisestä kriisistä huolimatta.Konsernin liikevaihto oli tilikaudenaikana 382 miljoonaa euroa (335milj. euroa vuonna 2007). Kantaverkkotulotalenivat hieman tilikaudenalusta toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksestahuolimatta. Tämä johtuipääosin maailmantalouden voimakkaastahidastumisesta, minkä vuoksi Suomenteollisuuden sähkönkulutus aleni voimakkaastiloppuvuotta kohden.Konsernin IFRS-liikevoitto oli 68 miljoonaaeuroa (91 milj. euroa). Yhtiö siirtyikonserniraportoinnissa sähköjohdannaistenosalta suojauslaskentaan1.7.2007. Konsernin tilikauden voittooli 28 miljoonaa euroa (42 milj. euroa).Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8prosenttia (7,3 prosenttia) ja oman pääomantuotto 6,6 prosenttia (10,3 prosenttia).Omavaraisuusaste oli tarkastelukaudenlopussa 26,7 prosenttia (27,5prosenttia).Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä.Rahoitusmarkkinoiden kansainvälinenkriisi on nostanut yritysten varainhankinnanmarginaaleja merkittävästi.Yhtiö ei laskenut liikkeeseen uusiajoukkovelkakirjalainoja eikä nostanutpitkäaikaisia lainoja. Globaalin taantumanseurauksena sekä lyhyet että pitkätkorot ovat laskeneet tilikauden viimeiselläneljänneksellä. Raha- ja pääomamarkkinoidenepävarma tilanne jatkuuedelleen, ja sen kestoa on vaikea arvioida.Nettorahoituskulut ilman johdannaistenkäyvän arvon muutoksia alenivattarkastelukauden aikana 29 miljoonaaneuroon (31 milj. euroa).Yhtiö hankki rahoituksensa kansainvälisiltäja kotimaisilta raha- ja pääomamarkkinoilta.Lyhytaikainen varainhankintatoteutetaan kansainvälisen yritystodistusohjelmanavulla ja pitkäaikainenvarainhankinta kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelmanavulla.23FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

HallitusArtoLepistöTimoRajalaPuheenjohtajaTeollisuusneuvos,Energiamarkkinat-ryhmän päällikkö,työ- ja elinkeinoministeriöOllut mukana energiamarkkinoiden janiitä koskevan säädännön kehittämisessäeri tehtävissä. Osallistunut erilaistentoimikuntien ja työryhmien työhön puheenjohtajanaja jäsenenä sekä toiminutSuomen edustajana EU:n ja IEA:n organisaatioissa.1. varapuheenjohtajaToimitusjohtaja,Pohjolan Voima OyTeollisuuden Voima Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja.Oy Alholmens KraftAb:n ja Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiöidenhallituksen puheenjohtaja. Elinkeinoelämänkeskusliitto EK:n energiapoliittisenvaliokunnan puheenjohtaja, Puolustustaloudellisensuunnittelukunnan jasen keskusjaoston jäsen, KansainvälisenKauppakamarin (ICC) Suomen osastonhallituksen jäsen, Keskuskauppakamarintalouspoliittisen valiokunnan jäsen, SavonVoima Oyj:n hallituksen jäsen.24AnjaSilvennoinenEnergialiiketoiminnasta vastaava johtaja,UPM-Kymmene OyjUPM-Kymmene Oyj:n energiajohtajavuodesta 2004 ja vuodesta 2008 Energialiiketoiminnastavastaava johtaja. Aikaisempityöura eri tehtävissä energiateollisuudenpalveluksessa Suomessa jaulkomailla, liikkeenjohdon konsultoinnissaja kauppa- ja teollisuusministeriössä.Kemijoki Oy:n hallintoneuvostonja Pohjolan Voima Oy:n eräiden tytäryhtiöidenhallituksen jäsen. Puolustustaloudellisensuunnittelukunnan energiasektorinjäsen. Valtioneuvoston vuonna2008 perustaman Huoltovarmuusneuvostonjäsen, Elinkeinoelämän keskusliittoEK:n energiapoliittisen valiokunnanjäsen, Metsäteollisuus ry:n energiavaliokunnanpuheenjohtaja sekä CEPI:n(Confederation of European Paper Industries)energiakomitean varapuheenjohtaja.

TimoKarttinenAriKoponenRitvaNirkkonen2. varapuheenjohtajaKehitysjohtaja, Fortum Oyj,päävastuualueina lämpöliiketoiminta,tutkimus ja kehitys sekä ostotoimintaAB Fortum Värme Holding samägt medStockholms stad hallituksen puheenjohtaja,Energiateollisuus ry:n hallituksenvarapuheenjohtaja, Gasum Oy:n hallintoneuvostonjäsen, AS Eesti Gaasin hallintoneuvostonjäsen, Elinkeinoelämänkeskusliitto EK:n kauppapoliittisen jaenergiavaliokunnan jäsen, Kansainvälisenkauppakamarin (ICC) Suomen osastonvaltuuskunnan jäsen, Energiafooruminhallituksen jäsen.JormaTammenahoToimitusjohtaja,Fortum Sähkönsiirto OyFortum Sähkönsiirto Oy:n ja Fortum EspooDistribution Oy:n toimitusjohtaja jahallituksen jäsen. Fortum Elekter AS:nhallintoneuvoston puheenjohtaja. FortuminSuomen maajohtaja ja vastuussaverkosto-omaisuudesta Pohjoismaissaja Virossa.TarmoRantalankilaToimitusjohtaja,Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes OyToiminut vuodesta 1995 Jyväskylänseudun elinkeinojohtajana ja elinkeinoyhtiöJykes Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisempitehtävä kauppa- ja teollisuusministeriössäkaupallisena neuvoksenavastuualueena yritysten kansainvälistyminen.Saksan Liittotasavallan kunniakonsuliKeski-Suomessa, EURADA:n(European Association of DevelopmentAgencies) hallituksen ja työvaliokunnanjäsen, Matkailun edistämiskeskuksenjohtokunnan jäsen, Fingridin tarkastusvaliokunnanpuheenjohtaja, Jyväskylänyliopiston ja Invest in Finland -säätiönhallituksen varajäsen, Keski-Suomenkauppakamarin teollisuusvaliokunnanjäsen.25Salkunhoitaja,Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen,pääomarahastosijoitukset ja sijoituksetlistaamattomiin yhtiöihin, sijoittajaosakkaidennimeämä hallituksen jäsenHallituksen jäsen Enfo Oyj, OsuuskuntaKPY ja Leverator Oy, hallituksen varajäsenTornator Oy. Toiminut aikaisemminmuun muassa Teollisen yhteistyönrahasto Oy:n (Finnfund) investointitoiminnanjohtajana ja toimitusjohtajanvaramiehenä.Hallituksen sihteeriKonsernilakimies,Fingrid OyjHallituksen varajäsenetYli-insinööri Timo Ritonummi, työ- ja elinkeinoministeriöJohtaja Jussi Hintikka, Pohjolan Voima OyTalousjohtaja Juha Laaksonen, Fortum OyjSenior Adviser Kari Koivuranta, Fortum Sähkönsiirto OyErityisasiantuntija Pekka Kettunen, Valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausEnergiajohtaja Jukka Mikkonen, Stora Enso OyjPääomasijoitusjohtaja Risto Autio, sijoittajaosakkaiden nimeämäFINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

Johtoryhmä26VOIMAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖReima PäivinenJohtaja, vastuualueena käyttötoiminta,diplomi-insinööri, s. 1958Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta2005. Sitä ennen työskennellyt erilaisissakantaverkon käytön ja kunnossapidontehtävissä Fingridissä, IVO VoimansiirtoOy:ssä ja Imatran Voima Oy:ssävuodesta 1983 alkaen.Luottamustehtäviä: Fingridin käyttötoimikunnanpuheenjohtaja 2008–, Nordelinkäyttökomitean jäsen 2005–, Voimatalouspoolinpuheenjohtaja 2009.VERKKOPALVELUPertti KuronenJohtaja, vastuualueena verkkopalvelu,diplomi-insinööri, s. 1953Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta2003. Sitä ennen työskennellyt IVOVoimansiirto Oy:ssä ja Imatran VoimaOy:ssä sekä verkon käyttö- ja suunnittelutehtävissäFingridissä.Luottamustehtäviä: Nordelin suunnittelukomiteanjäsen 2000–, Porvoon AlueverkkoOy:n hallituksen jäsen.TALOUS JA LIIKETOIMINNAN KEHITYSTom PippingsköldTalous- ja rahoitusjohtaja,luonnontieteiden kandidaatti, MBA, s. 1960Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta2001. Sitä ennen työskennellyt Fingridissärahoituspäällikkönä ja rahoitusjohtajana1999–2001, vuosina 1990–1994 Postipankin investointipankissa sijoitustutkijanaja projektirahoituksessarahoituspäällikkönä sekä vuosina 1994–1998 Lontoossa Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankissa (EBRD) PrincipalEvaluation Officerina.Luottamustehtäviä: Nord Pool Spot AS:nhallituksen varajäsen.OMAISUUDEN HALLINTAKari KuuselaVaratoimitusjohtaja, vastuualueenaomaisuuden hallinta,diplomi-insinööri, s. 1955Vastannut Fingridin omaisuuden hallinnastavuodesta 1999. Sitä ennen työskennellytFingridissä teknisenä johtajanaja rakennuttamispäällikkönä, suunnittelupäällikkönäIVO Voimansiirto Oy:ssä1993–1997 ja IVO International Oy:ssä1991–1993, pääsuunnittelijana IVOTransmission Engineering Oy:ssä 1988–1991, relesuojaus- ja kaapeliasiantuntijanaImatran Voima Oy:ssä 1983–1987

sekä kehitysinsinöörinä Nokia Metalliteollisuudessa(Kaapeli) 1981–1983.Luottamustehtäviä: Suomen edustajaCigren tutkimuskomiteassa B3, sähköasemat2000–2006, Cigren työryhmänB3 WG 01 jäsen 1999–2005, Finergynverkkovaliokunnan jäsen 2003–,Sähköinsinööriliiton sähkövoimaosaston(SIL-S) hallituksen jäsen 1990–1992.TOIMITUSJOHTAJAJukka RuusunenToimitusjohtaja,tekniikan tohtori, s. 1958Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta2007. Sitä ennen työskennellyt vuodesta1982 alkaen eri tehtävissä Teknillisessäkorkeakoulussa ja Helsinginkauppakorkeakoulussa. Vuosina 1996–1998 työskennellyt asiantuntijana ImatranVoima Oy:n strategisen suunnittelunosastolla ja vuodesta 1998 lähtien kehitysjohtajanaFortum Power and HeatOy:ssä vuoteen 2006 asti.Luottamustehtäviä: Mukana useidenenergia-alan järjestöjen työssä Euroopassa,Pohjoismaissa ja Suomessa (Nordel,Eurelectric, Nordenergi, Baltrel,Energiateollisuus ry). Entso-E:n varapresidentti,Energiateollisuus ry:n hallituksenjäsen. Teknillisen korkeakoulun jaHelsingin kauppakorkeakoulun dosentti.MARKKINAKEHITYSJuha KekkonenVaratoimitusjohtaja,vastuualueena markkinakehitys,diplomi-insinööri, s. 1950Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta1997. Sitä ennen työskennellyt kauppa-ja teollisuusministeriön energiaosastollaasiantuntijatehtävissä ja toimistopäällikkönä1975–1988, Suomen pysyvässäOECD-edustustossa teollisuusneuvoksena1988–1990 sekä ryhmän johtajanakauppa- ja teollisuusministeriönenergiaosastolla 1990–1996.Luottamustehtäviä: Kemijoki Oy:n hallituksenjäsen 1992–1997, Nord Pool SpotAS:n hallituksen jäsen 2002–, hallituksenpuheenjohtaja 2006–2008, Nordelinmarkkinakomitean jäsen 2001–, puheenjohtaja2004–2006, hallituksen puheenjohtaja2006–2007, ETSO SteeringCommitteen jäsen 1999–, puheenjohtaja2001–2003, Voimatalouspoolin puheenjohtaja2001–2008, Entso-E:n markkinakomiteanpuheenjohtaja 2009–.SIDOSRYHMÄSUHTEETMatti TähtinenJohtaja, vastuualueena sidosryhmäsuhteet,insinööri, s. 1957Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta2007. Sitä ennen työskennellyt Fingridissäasiakas- ja sidosryhmäprosessienkehittämis- ja johtotehtävissä sekä1981–1997 Imatran Voima Oy:ssä asiantuntijanaja projektinjohtajana kansainvälisissävoimayhtiöiden käytönvalvontahankkeissa.Luottamustehtäviä: ETSO Steering Committeenjäsen 2001–2003, UNIPEDE/Eurelectric Network Regulation/Issues-työryhmän jäsen 1995–1999, Fingridinneuvottelukunnan sihteeri 1997–.JÄRJESTELMÄKEHITYSJussi JyrinsaloJohtaja, vastuualueena järjestelmäkehitys,tekniikan lisensiaatti, s. 1964Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta2005. Sitä ennen työskennellyt Fingridissäteknologiapäällikkönä, suunnittelupäällikkönäja myyntipäällikkönä,IVO Voimansiirto Oy:ssä myyntipäällikkönä,projektipäällikkönä ja suunnitteluinsinöörinä,Lappeenrannan teknillisenkorkeakoulun vt. apulaisprofessorinasekä Tampereen teknillisen korkeakoulunvs. yliassistenttina ja tutkijana.Luottamustehtäviä: Nordelin suunnittelukomiteanpuheenjohtaja 2008–, Suomenedustaja Cigren tutkimuskomiteassaB4 2002– ja sen strategiaryhmässä2005–, Fingridin teknologiafooruminpuheenjohtaja 2006–.FINGRID OYJ Vuosikertomus 200827

Neuvottelukunta28Karri MäkeläJohtajaNord Pool Finland OyJukka RuusunenToimitusjohtajaFingrid OyjMatti RintanenToimitusjohtajaPori Energia OyRisto VesalaJohtajaPohjolan Voima OyEsa HagmanManagerFortum Power and Heat Oy

Hannu LinnaToimitusjohtajaVaasan Sähkö Oy (puheenjohtaja)Tuula LoikkanenToimitusjohtajaKorpelan Voima klIlkka LatvalaVice President, EnergyM-real OyjMikko RintamäkiEnergiajohtajaOutokumpu Oyj29Markus LehtonenStrategiajohtajaHelsingin EnergiaPertti LeppänenToimitusjohtajaLeppäkosken Sähkö OyPekka TynkkynenDirector, Energy MarketsUPM-Kymmene OyjJorma KorhonenToimitusjohtajaPohjois-Karjalan Sähkö OyMatti TähtinenJohtajaFingrid Oyj (sihteeri)FINGRID OYJ Vuosikertomus 2008

30Fingrid ja yhteiskunta

YhteiskuntavastuuFingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Yhtiön toiminta vaikuttaasuoraan yhteiskunnan toimivuuteen, eli jokaisen suomalaisen arkeen ja hyvinvointiin. Fingridinyhteiskuntavastuun erityispiirteenä on toiminnan lakisääteisyys, sähkömarkkinalakiin perustuva järjestelmävastuu.Yhtiön yhteiskuntavastuun osa-alueet ovat vastuu sähköjärjestelmän toimivuudesta valtakunnan tasolla, toiminnantaloudellinen vastuu, vastuu ihmisistä ja ympäristöstä. Toiminnassa keskeisellä sijalla ovat yhtiönarvot: avoimuus, tasapuolisuus, tehokkuus ja vastuullisuus.Vastuu sähköjärjestelmäntoimivuudestaFingrid huolehtii siitä, että kantaverkko toimii luotettavasti.Yhtiö kehittää sähkömarkkinoiden toimintaa jakantaverkkoa yhteistyössä asiakkaiden, sähkömarkkinatoimijoidenja muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssatulevat siirtotarpeet ennakoiden. Yhtiön tavoitteenaon minimoida markkinoita haittaavat verkon siirtorajoitukset.Fingrid panostaa alan kehittymiseen ja ylläpitää kantaverkkotoimintaanliittyvää erityisosaamista Suomessa.Yhteistyötahojen kanssa rakennetut palvelut ja toimintamallittakaavat joustavan toiminnan eri olosuhteissaja edistävät sähkömarkkinoiden toimintaa.Taloudellinen vastuuFingrid varmistaa palvelujensa vakaan hintakehityksensuunnittelemalla pitkäjänteisesti yhtiön taloutta ja investointeja.Säänneltynä liiketoimintana yhtiön keskeinentaloudellinen vastuu on kustannusten hallinta.Yhtiön tavoitteena on säilyttää nykyinen korkea toiminnantehokkuustaso ja sijoittua myös jatkossa kärkisijoillekansainvälisissä toiminnan tehokkuusvertailuissa.Vastuu ympäristöstäFingrid toimii vuorovaikutteisesti ympäristöviranomaistenja muiden yhteistyötahojen kanssa. Fingridlieventää ympäristösuunnittelulla sekä teknisillä jamaisemallisilla ratkaisuilla kantaverkon maankäyttö- jamaisemavaikutuksia. Johtoreittejä suunniteltaessa jajohtoja kunnossapidettäessä varmistetaan asianosaisillevuorovaikutus- ja yhteistyömahdollisuudet voimajohdonnaapurina.Yhtiö huolehtii tarkasti laitteistojensa turvallisuudesta.Sosiaalinen vastuuFingrid tukee aktiivisesti henkilöstönsä ammattitaidonja yhteistyövalmiuksien jatkuvaa kehittämistä. Yhtiönarvojen noudattaminen toiminnassa luo edellytyksetkorkeaan työmotivaatioon ja hyvään työilmapiiriin.Työhyvinvointi ja työturvallisuus varmistetaan noudattamallayhteisesti sovittuja henkilöstö- ja tasaarvoperiaatteita,työsuojelun toimintaohjelmaa sekäkeräämällä säännöllisesti palautetta.Yhtiö noudattaa hyvään hallinnointitapaan liittyviätoimintaperiaatteita. Yhtiö edellyttää myös palvelutoimittajiltaaneettisesti vastuullisia toimintaperiaatteita.

Käytännön esimerkkejä yhteiskuntavastuun hoidostaFingrid sai erinomaiset arvosanat toimintansa tehokkuudestaja palveluidensa laadusta kansainvälisessäkantaverkkoyhtiöiden vertailututkimuksessa. Tietojaanalysoitiin 19 eri osa-alueella, ja Fingrid oli parhaassaneljänneksessä lähes kaikissa osa-alueissa. Fingridoli yksi kolmesta parhaimmin suoriutuneista yhtiöistä.Markkinoiden läpinäkyvyyttä parannettiin lisäämälläinternet-sivustolle sähkömarkkinatiedon määrää.Uutta tietoa ovat muun muassa pullonkaulatulot, sähköntuotantoennuste sekä tase- ja säätösähkön määrätja hinnat.Fingrid sai asiakaskyselyssä kouluarvosanaksi 8,6.Yhtiön käyttövarmuuden hallintaan liittyy oleellisestivalmiussuunnittelu. Fingrid oli mukana julkaisemassapuolustusministeriön ja turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean kanssa "Näin selviät pitkästä sähkökatkosta"-kansalaisopasta.Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apusry teki seurantatutkimuksen Ritassaarensuon vaikutusalueenpesimä- ja muutonaikaisesta linnustosta sekälintujen lentoreiteistä. Lentotarkkailua tehtiin noin140 tuntia, joiden aikana havaittiin yhteensä noinkymmenentuhatta yksilöä. Tarkkailujaksojen aikana eihavaittu yhtään törmäystä voimajohtoon, ja kaikistahavaituista yksilöistä välittömässä törmäysvaarassa olivain 0,05 prosenttia.Vuolijoki–Alapitkä 400 kilovoltin voimajohdon alumiinipylväidenuusimisprojektin yhteydessä avustettiinSalmisentien tienhoitokunnan yksityistien sillan korjausta.Tietä käytetään alumiinipylväiden vaihtoprojektinjälkeen normaalina huoltotienä.Henkilöstö antoi toimintavuonna Työterveyslaitoksenilmapiiritutkimuksessa Fingridille kouluasteikollayleisarvosanaksi työnantajana 8,5. Yhtiö osallistuuvuonna 2009 Paras työpaikka -vertailuun.Sähkön siirtovarmuus Fingridin verkossa on kansainvälisestikinmitattuna korkealla tasolla. Merkittäväosa kantaverkon häiriöistä johtuu ilmastollisista syistä,kuten esimerkiksi ukkosesta. Häiriöistä aiheutuvia sähkönsiirronkeskeytyksiä oli asiakkaiden liittymispisteissävuonna 2008 keskimäärin 1,7 minuuttia.Yhteiskuntavastuuseen sisältyy avoin ja kattavavuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa. Tämä toteutuuosana yhtiön käytännön toimintaa ja myös vuoropuheluatehostavissa sidosryhmäfoorumeissa.Osoituksena kansainvälisestä luottamuksestaFingrid sai kaksi edustajaansa ENTSO-E:n korkeisiinluottamustehtäviin: Jukka Ruusunen toimii järjestönvarapresidenttinä ja Juha Kekkonen markkinakomiteanpuheenjohtajana.Jokaisen fingridiläisen toimintaa mitataan käyttövarmuuden,sähkömarkkinoiden toiminnan ja kustannustehokkuudenperusteella. Nämä laatupalkkioidenperustana olevat mittarit viestivät osaltaan vastuullisuudestaja sitoutumisesta sähköjärjestelmän toimivuuteen.

FINGRID OYJ, Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000, telefaksi 030 395 5196, www.fingrid.fi