metsä 1/2011 - Sampo-Rosenlew

Pieni, tela-alustainen kuormatraktorikiipeää serpentiinitielläylös metsäistä vuorenrinnettä. Koneen kuormatilavetää ehkä 3-4 kiintokuutiometriäpuuta. Hytti onhyvin tuulettuvaa mallia,suojaten kuitenkin sateeltaja paahteelta. Sugi-puutakasvava metsä on tiheäja aivan ilmeisesti harvennuksentarpeessa.Herra Yuasa kertoilee, että Japaninpinta-alasta 66 % eli 25 miljoonaahehtaaria on metsän peitossa. Tästä30 % on valtion maata. Jalkanialkavat taas kantaa. Matka ylösvuorelle pikkuruisella nelivetoisellaautolla oli hiuksia nostattavakokemus. Toisen maailmansodanSampoNousevanAuringonMaassaTeksti ja kuvat: Hannu Nummelinkaipaavaa. Sugi (Cryptomeria japonica)ja hinoki (Chamaecyparisobtusa) ovat tavallisimmat puulajit.Niitä et Euroopan metsistä löydä.100 miljoonaa asukasta.Jälleenmyyjämme, SojitzMachineryn edustaja DaisukeKobayashi kertoo, ettäJapanissa on koneellinenpuunkorjuu tarkoittanutpaljolti sitä, että puut kaadetaanja tuodaan sellaisenaanvälivarastolle. Siellärunko karsitaan ja katkotaankaivinkonealustaan kiinnitetyllähakkuupäällä. Valtiontukemassa kehittämishankkeessaollaan viemässä menetelmiä eteenpäin,ja pyöräalustaiset harvesteritovat osa tätä kehitystä. Sojitz onmyös Kone-Ketonen Oy:n jälleenmyyjä.Ahtaudumme taas nelivetoiseen jalaskeudumme kylään. Toimistonpuukamiina kohisee. Kello on täälläseitsemän tuntia edellä Suomenaikaa ja ensimmäisenä päivänätahtoo väsyttää. En aivan ehdinukahtaa, kun lähdemme paluumatkallepaikallisjunalla. Rautatienäkyy vedetyn ainakin Honshunsaarella melkein joka kylään. Lastentuolilta tuntuvalla penkillä istuenkatselen vuoristomaisemaa.Tätä kirjoitettaessa on Japanissatehty jo paljon puuta Sampolla. Vaikuttaasiltä että paljon tehdään vielätulevaisuudessakin. Niinpä voidaankintämä pikku tarina lopettaatervehdykseen‚ “Sayonara“!Koulutus menossa. Vaaleansinisessä asussa Daisuke Kobayashi.jälkeen alkoi Japanissa kiivas jälleenrakennus.1960-luvulle saakka jatkuivatlaajamittaiset avohakkuut janiitä seuranneet istutukset. Näitäperuja on maan metsistä suuri osa45–65 –vuotiasta ja harvennustaPuuta huojuu hehtaarilla pikaisestiarvioiden noin 500 kuutiometriä.Hyvä hoito näkyy ja tuottaa raakaainettasahoille ja sellutehtaille.Silti puutuotteita tuodaan runsaastimaahan, jossa on kuitenkin yliJapania äskettäin kohdannut luonnonkatastrofiei suoranaisesti vaikutaSampo–Rosenlewin metsäprojekteihinJapanissa, eikä yhteistyöyrityksemmetyöntekijöitä ollut pahimmalla tuhoalueella.Sampo-Rosenlew Oy on välittänytosanottonsa japanilaisille liiketuttavillesekä koko Japanin kansalle.Metsä | Kevät 20113

“Jos ei olisi kannattanut, niin aikojasitten olisin homman jo lopettanut.”Metsien miesEletään tammikuun 2011 alkua Lapuan ja Kuortaneen rajamailla,pakkasta -26 °C, metsästä kuuluu koneen ja kaatuvienpuiden ääni. Menossa on männikön ensiharvennus.Teksti ja kuvat: Mikko Pihalaampo–Rosenlew 1046Spro konetta käskeekuortanelainen Ari Yli-Kaatiala, miesjoka on työskennellyt metsässä 35 vuotta.Ura metsässä alkoi armeijan jälkeen metsurina.Metsuriaikaa kesti 20 vuotta. KonehakkuutAri aloitti 1996. Hakkuukoneita onkoko aikana ollut neljä ja kolme niistä Sampoja.Nykyisen koneen mittarissa on tällähetkellä muutama sata tuntia. Kaikki SampotYli-Kaatiala on hankkinut uutena.Metsässä Arin seurana työskentelee poikaJuho, joka ajaa Arin tekemät puut tien varteen.Isän ja pojan työt eivät rajoitu pelkästäänmetsään. Siitä pitää huolen kotonaammuva lypsykarja. Isä käy navetassaaamulla ja poika illalla, nuorelle miehellekun uni maistuu aamuisin paremmin.Urakanantajana tällä hetkellä on MHYLapua. Metsäyhtiöiden työmaista on myöskokemusta. Työmaita Ari kehuu hyviksi,yhdistyksellä on riuskoja raivausmiehiä,jotka raivaavat koneelle sopivia työmaita.Hyvin raivatuissa kohteissa työmotivaatioja korjuujälki on parempi kuin raivaamattomissa.Hyvä työjälki auttaa myös uusientyömaiden hankinnassa.Kahdella hakkuu-urallaParhaina työmaina Ari pitää selkeitä männikönensiharvennuksia, joista tulee pelkästäänkuitupuuta. Harvennus suoritetaankahta hakkuu-uraa käyttäen ja ajouravälipyritään saamaan 40 metrin paikkeille.Näin metsään jää kasvamaan puita riittävästi,ja lisäuria voidaan avata tarvittaessaseuraavien harvennusten yhteydessä.Yli-Kaatiala on aina luottanut pieneen6 Metsä | Sampo–Rosenlew Oy:n metsäuutisia

koneeseen ja isommasta ei ole edes haaveiltu. Pienelläkoneella saavutetaan myös sama tuottavuus nuorissa metsissäkuin isolla ja vähäisemmillä kustannuksilla. Tulojakun ei voi määrättömästi kasvattaa, mutta kuluja voi karsia.Kannattavuudesta puhuttaessa Ari sanoo jämäkästi pohjalaisittain,että jos ei olisi kannattanut, niin aikoja sitten olisinhomman jo lopettanut. Kokemus on osoittanut, että pienelläkoneella työllisyys on tasainen ympäri vuoden. Siitä kertoomyös se, että omissa metsissä olisi harvennettavaa yhdeksitalveksi. Muiden metsissä on siis töitä riittänyt.Kenelläon enitenajettuSampoharvesteri?Usein esitetty kysymys kuuluu:”Montako käyttötuntia Sampo-Rosenlewin valmistamalla harvesterillavoi tehdä töitä?”. Oikea vastaustähän on: ”Emme tiedä vielä”.Juho ja Ari Yli-Kaatiala talvisessa työympäristössä.Metsäkoneurakoinnin tuottoja Yli-Kaatiala on sijoittanutmetsään. Uusia metsäpalstoja on vuosien varrella hankittuja niiden suhteen silmät ovat avoinna koko ajan.– Palstojen hinnat vain tuppaavat nykyään nousemaan korkeiksi,Yli-Kaatiala toteaa.Nyt etsimmekin eniten ajettua konetta.Mikäli arvelet että koneesi menestyykilvassa, ilmoita sen malli ja valmistusnumerosähköpostilla 30.4.2011 mennessäseuraavaan osoitteeseen:hannu.nummelin@sampo-rosenlew.fi.Samalla voit kertoa koneen vaiheista.Eniten ajetun koneen ilmoittajalle on luvassatuotepalkinto.Esittelemme eniten ajetun Sampo-harvesterinja kuljettajansa lehden seuraavassanumerossa.Vapaa-aikaVapaa-aikanaan Ari suuntaa metsään kartan ja kompassinkanssa. Suunnistus on kuulunut harrastuksiin 12 –vuotiaastaalkaen. Ensi kesän Fin5 -suunnistusviikolle Lohjalleon ilmoittauduttu jo hyvissä ajoin. Hyväkuntoinen kuljettajajaksaa myös koneen hytissä paremmin ja terveempänä.Metsien mies jatkaa töitään.Metsä | Kevät 20117

Länsirannikon Koulutus Oy Winnova on länsisuomalainenkoulutuksenjärjestäjä. Se on yksi kahdeksasta vastaavastaoppilaitoksesta, jonka tutkintovalikoimasta löytyy metsäkoneenkuljettajakoulutus.Winnovan tätä koulutusta tarjoava yksikkösijaitsee Ulvilan kaupungissa Kullaalla.Sampo–Rosenlew 1046 pro– metsäkoneopetuksen yleiskoneTeksti: JP Koivusalo200 oppilaana tai töissä metsäkoneidenparissaYksikössä opiskelee 150 nuorta ja aikuista metsäkoneenkuljettajiksi10 kuukaudesta 3 vuoteen kestävissäkoulutuksissa. Henkilökuntaa Kullaan yksikössäon noin 50, joista 35 on opettajia. Winnovanmetsäkonekoululla on yli 20 metsätraktoria opiskelijoidenkäytössä. Konekannasta puolet on hakkuukoneitaja puolet kuormatraktoreita.Kolmevuotisella (120 opintoviikkoa) metsäalanperustutkinnolla metsätraktoreihin tutustutaan joensimmäisenä opiskeluvuotena. Aluksi harjoitellaanperustaitoja simulaattoreilla, mutta melkein samanaikaisestisaadaan ensikosketus myös aitoon metsätraktoriin.Räätälöidyt koneet oppilaiden suosikkeinaKoneellisen puunkorjuun alkeisharjoitukset aloitetaanSR 1046 hakkuukoneilla, joita Winnovassa onkaksi. Koneet ovat vuosimallia 2009 ja rakenteeltaantäysin identtiset. Koneet tilasi aikanaan Porin kaupunkioman graafisen ohjeistonsa mukaisesti sini-8 Metsä | Sampo–Rosenlew Oy:n metsäuutisia

Kuukkariksi. Viikkari oli400:s Sampo–Rosenlewillävalmistettu hakkuukone.Koneet ovat olleet opiskeli-”Koneet tilasi aikanaan Porin kaupunkioman graafisen ohjeistonsa mukaisestisinisiksi maalattuina.”siksi maalattuina.mainio laite. Kynnys metsäkoneen kuljettajaksi onHakkuukoneet nimettiin Porin kaupunginosien konkreettisesti sopivan matalalla, sillä SR 1046 on käytöltäänmukaan Viikkariksi jahyvin selkeä ja perustekniikkaon helppo oppia.Koneesta on hyvä näkyvyys,ja ohjaamossa on kaikki tarpeellinenhyvin esillä.joiden keskuudessa hyvin suosittuja ja ensimmäisenäkäyttövuotena kertyi molempiin koneisiin tunteja yli Koulun koneisiin on huoltokohteet merkitty korostetustioppimisen helpottamiseksi. Koneen huolto-1000, mikä on erinomainen määrä koulutuskäytössä.oveen on kiinnitetty voitelu- ja sähkökaaviot havainnollistamistahelpottamaan. Opiskelijan on helppoSampon kynnys on matalaKooltaan pieni hakkuukone on alkeisopetuksessa edetä päivittäisissä tarkastuksissa ja huolloissa itse-Metsä | Kevät 20119

näisesti, koska kaikki tarvittava tieto on helposti esillä.Koneen rasvauskohteet on numeroitu sekä merkittyhuoltovälimerkinnöillä varustetuin tarroin, mikävahvistaa omalta osaltaan huoltokohteiden oppimista.Kullaan koneiden hytissä saa olla rauhassaHakkuukoneen käytön oppimista helpottamaanon koneisiin asennettu lyhytaaltopuhelimet, joillayhteydenpito opettajan ja opiskelijan välillä onluontevaa. Kun yhdellä opettajalla on työmaallayhtä aikaa kaksi Sampon koneyksikköä oppilaineen,voidaan opiskelu toteuttaa tehokkaasti turvallisuudenvaarantumatta.Winnovassa koneopetuksen perusohje on, ettei ohjaamossasaa olla kerrallaan kuin yksi henkilö. Opiskelijallapitää olla koneessa työrauha sekä esteetönnäkymä joka suuntaan. Useamman henkilön oleskeluohjaamossa on myös työturvallisuusriski. Konetyössäohjaamo keinuu maaston epätasaisuuksista johtuenjoskus ennakoimattomastikin, jolloin ilman asiallistaistuinta ja turvavyötä loukkaantumisriski on huomattava.Metsätraktoreiden ohjaamot testataan tyyppihyväksynnänyhteydessä oletuksella, että ohjaamossatyöskentelee vain yksi henkilö.Isot Sampot järeillä savotoillaAikuiskoulutuksessa käytetään SR 1066 –yleishakkuukoneita.Tällä hetkellä koneita on käytössä kaksi,joista toinen on varustettu Keto 100- ja toinenWaratah 750 –hakkuupäällä. Myös SR 1046 –hakkuukoneettulevat aikuisopiskelijoille tutuiksi. Näinjokainen opiskelija saa jo koulun työmailla perusopitmolemmille harvennustavoille. Kasvatusmetsienkäsittelyn oppimisessa Sampon hakkuukoneet ovatmainioita työvälineitä.10 Metsä | Sampo–Rosenlew Oy:n metsäuutisia

Sampo opetusmetsässäWinnovan metsäopetuksella on ollut syksystäalkaen opetuskäytössä kaksi Sampo-Rosenlew1066 harvesteria. Tapasin iltavuorossasastamalalaisen Ville Saukolan harventamassakaupungin metsää aivan valtatie kahden tuntumassaPorin Uudessaniityssä.Ville Saukolan houkutteli koneopetukseen tuttava,joka oli kysellyt halukkuutta opetella metsäkoneenkäyttö. Samaan aikaan oli ollut ilmoitus kurssista,jolle mies päätti hakeutua. Mieheltä löytyy myösCNC-koneistajan ja painopinnanvalmistajan ammattitutkinnot.Aikaisempaa konekokemusta on mönkijästä ajoneuvoyhdistelmään.Metsäkoneista kokemus rajoittuumoottorisahaan. Koulutus, jolle Saukolaosallistuu, on käytäntöön painottuva, noin 10 kk:nmittainen metsäkonekurssi. Koulutus antaa hänenmielestään valmiudet alalle, mutta varsinaiseksiammattimieheksi oppiminen kestää vielä vuosia,haastavinta on oikean metsänkäsittelyn oppiminen.Toiveissa siintää työpaikka metsäkoneen ohjaimissa.Saukola on päässyt jo sen verran sisälle metsäalaan,että parhaana puolena hän näkee työn vaihtelevuuden.Sampo-Rosenlew 1066 on Villen mielestä näppäräharvennuskone. Erityisesti miellyttää ohjaamonvakautus.Ville Saukola harjoitustyömaallaan.Mikko PihalaSampo–Rosenlew Oy:nlöydät myös netistäOsoitteesta www.sampo-rosenlew.fi löydätnettisivustomme. Sivustossa on esiteltykaikki tuoteryhmämme. Harvestereista onesitelty tekniset tiedot, esitteet, kuvat jalisäksi katsottavissa on harvesterien työskentelyvideoita.Klikkaa itsesi Sampo –harvesterien sivuille!Metsä | Kevät 201111

Vaihtokoneet1. Nokka Joker 16WD, -96, Keto 51, 15 800 h,35 000 € + alv2. Valtra X120F, -04, Nisula 400, 7 900 h3. Sampo-Rosenlew 1046X, - 07, Nisula 400H, 6 500 h4. Sampo-Rosenlew 1046X, -07, Kesla 18RH, 8 400 h5. Sampo-Rosenlew 1046X, -08, Keto 51 Victor, 650h6. Sampo-Rosenlew 1066, -07, Waratah 450, 4 500 h7. Arbro 400S sykeharvesteripää, -09 + hydr. pumppupaketti,500 h, 12 200 € + alv8. Keto 150 hakkuupää, -04, n. 9 000 h, 3 500 € + alv9. Keto 51LD hakkuupää, -08, ajamaton, 21 000 € + alv10. Mowi 700 liikeratanosturi, -02, 400 h, 11 000 € + alv11. Mense RP 60 raivauspää, käyttämätön12. MAN 14-224, 2-aks. lavettiauto, -98, 325 tkm,12 500 € + alvPidätämme oikeuden muutoksiinMyynti:Hannu Nummelin 040-524 5174Mikko Pihala 050-500 1092SR-Harvesting Oy, Jukka Salin 0400-836941Metsäkonetapahtumia vuonna 20118.4. Sampo-Rosenlew –työnäytös, Rovaniemi14.-16.4. Maamess, Tarto, Viro26.-28.5. SkogsElmia, Jönköping, Ruotsi16.-18.6. Skogsnolia, Uumaja, Ruotsi1.-3.7. Farmari 2011, Pori27.8. Tampereen seudun metsäpäivä, Ylöjärvi1.10. Länsirannikon konepäivät, UlvilaSampo–Rosenlew harvesterit...kun työn laadulla on väliä.