2/2012 - Fingrid

Muotoilu ja tekniikkakäsi kädessäEnsimmäinen ajatus peltopylväästä syntyi – missäs muualla kuin pellolla.lapsesta saakka viettänyt paljon aikaa landella,ensimmäinen työpaikkanikin oli pottupellolla.”OlenMyös nykyinen kotini on maalla, Kirkkonummellavoimalinjojen naapurissa. Pitkään pylväitä katselinja mietin, voisiko niille tehdä jotain”, kertoo Muotohiomontoimitusjohtaja Pekka Toivanen. Parivuotinen pylväsprojektiei olisi voinut päättyä hänen kannaltaan paremmin. ”Onnistunutlopputulos ja tyytyväinen asiakas ovat meille paraskiitos. Fennia Prize on upea lisä siihen päälle, harvinaistaherkkuahan nämä ovat kenelle tahansa suunnittelijalle.””Mahtava tunnustus pitkäjänteisestä työstä”, kommentoipalkintoa Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela.”Olemme tässä projektissa onnistuneet hienosti yhdistämäänmuotoilun ja teknologian – tulkitsen, että tämä tunnutus onennen kaikkea osoitus siitä.”Muotoilun vahvasta läsnäolosta huolimatta peltopylväänsuunnittelun lähtökohtana on ollut käytännöllisyys. Pait-si maisemaan sopiva, pylväästä haluttiin mahdollisimmanturvallinen ja toimiva. ”Keskeisenä tavoitteena meille oli toteuttaauusi pylväs ilman haruksia. Haruksettomuus paitsihelpottaa maanviljelyä, lisää myös pelloilla liikkumisen turvallisuutta”,Kuusela selventää.Ensi vuoden aikana käyttöön otettava peltopylväs on läpäissyttarkat lujuus- ja turvallisuustestit. Kari Kuuselan arvionmukaan voimalinjoille tullaan pystyttämään noin 10–20peltopylvästä vuodessa.Yhden peltopylvään hinta on noin 60 000 euroa, eli suurinpiirtein kaksinkertainen perinteisiin pylväisiin verrattuna.”Kokonaiskustannusten osalta ero jää kuitenkin pieneksi,sillä pylväiden osuus voimajohdon kaikista kustannuksistaon keskimäärin vain parin prosentin luokkaa. Käytämmepeltopylväitä vain siellä missä se on tarpeen, eli pääsääntöisestilinjojen pelto-osuuksilla. Voimajohtojen metsäosuudetrakennetaan edelleen perinteisillä pylväillä.” FINGRID 2/2012 | 7