2/2012 - Fingrid

12DesigniaKANSALLISMAISEMAANHyvin suunniteltu, loppuun asti harkittu, kaunis ja yksinkertainen kokonaisuus.Muun muassa näillä perusteilla Fingridin peltopylväs pokkasi Grand Prix-palkinnon arvostetussa Fennia Prize 2012 -muotoilukilpailussa.Teksti: Ursula Aaltonen | Kuvat: Mait Jüriado, Jonna Monola, Muotohiomo ja FutureimagebankFINGRID 2/2012 | 4

Fennia Prize -näyttelyn avajaisiavietettiin Helsingin Kaapelitehtaallakesäkuun alussa. Peltopylväs olikesän ajan nähtävillä myös HelsinginTaidehallissa Teollisuustaiteen liittoOrnamon 100-vuotisjuhlanäyttelyssä.Viereisellä sivulla: Peltopylvään voittoisan tiimin hymy oli herkässä palkintojenjakotilaisuudessa.Kunniakirjaa edessä pitelee Fingridin Kari Kuusela,jonka oikealla puolella iloitsee Muotohiomon Pekka Toivanen. Mukana kuvassamyös palkinnon rahoittavan Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljakka (ylärivissäoikealla). Oikeanpuoleisessa kuvassa peltopylvään ideoinnissa mukana ollutFingridin entinen ympäristöpäällikkö Sami Kuitunen.tamisen arjen ongelmaan. Voimajohtojenpelto-osuuksille tarvittiin pylväsmalli,joka mahdollistaa työskentelynlähellä pylvästä. Perinteisten harustettujenpylväiden tukivaijerit estävätvoimajohtopylväiden lähelle pääsyn jasiten vähentävät käytössä olevaa viljelysalaa.Idea uuden pylväsmallin suunnitteluunlähtikin alun perin maanviljelijöiltäsaadusta palautteesta. Tärkeintäkohderyhmää on kuultu myös suunnitteluprosessineri vaiheissa. ”Maanviljelijöidenantaman palautteen perusteellasuurensimme pylvään jalustojen aukkojaniin, että niistä mahtuu kulkemaankaikilla Suomessa käytössä olevillamaatalouskoneilla”, kertoo pylväänsuunnitelleen Muotohiomon toimitusjohtajaPekka Toivanen.Perusteellisine perehtymisineen jataustatöineen peltopylvään suunnittelutyövei kaikkiaan noin puolitoistavuotta. Suunnittelua rajoittivat niinrakenteisiin ja teknisiin ratkaisuihinkuin turvallisuuteenkin liittyvät tiukatreunaehdot. ”Ratkaisevaa oli, ettäsuunnittelussa oli alusta alkaen mukanaFingridin omia asiantuntijoita. Heidänpanoksensa oli onnistuneen lopputuloksenkannalta ensiarvoisen tärkeä– kuten myös se, että saimme vapaatkädet ideoida ja toteuttaa jotain uutta”,Toivanen suitsuttaa osapuolten saumattomastisujunutta yhteistyötä.Maailmaa valloittamaanKuluvan vuoden muotoilupääkaupunkihankeon synnyttänyt paljon positiivista”pöhinää” ja nostanut muotoilunajankohtaisen keskustelun keskiöön laajemminkin.Myös peltopylväs on saanuttästä osansa. Sitä on voinut kesän ajanihastella peräti kahdessa eri paikassa –Helsingin Kaapelitehtaalle pystytetynFennia Prize -näyttelyn lisäksi pylväspääsi mukaan Teollisuustaiteen LiittoOrnamon ”Tulevan perinne” -100-vuotisjuhlanäyttelyyn.Mikko Kalhama povaa peltopylväällekukkaista tulevaisuutta myös kesänmentyä. Seuraavaksi Fennia Prize-palkituista koottu näyttely pakataanlaatikoihin ja lähetetään keräämäänkansainvälistä glooriaa. ”Perinteisestitässä kilpailussa pärjänneet ovat lähteneetlennokkaasti pesästä valloittamaanmaailmaa.”FINGRID 2/2012 | 6

Muotoilu ja tekniikkakäsi kädessäEnsimmäinen ajatus peltopylväästä syntyi – missäs muualla kuin pellolla.lapsesta saakka viettänyt paljon aikaa landella,ensimmäinen työpaikkanikin oli pottupellolla.”OlenMyös nykyinen kotini on maalla, Kirkkonummellavoimalinjojen naapurissa. Pitkään pylväitä katselinja mietin, voisiko niille tehdä jotain”, kertoo Muotohiomontoimitusjohtaja Pekka Toivanen. Parivuotinen pylväsprojektiei olisi voinut päättyä hänen kannaltaan paremmin. ”Onnistunutlopputulos ja tyytyväinen asiakas ovat meille paraskiitos. Fennia Prize on upea lisä siihen päälle, harvinaistaherkkuahan nämä ovat kenelle tahansa suunnittelijalle.””Mahtava tunnustus pitkäjänteisestä työstä”, kommentoipalkintoa Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela.”Olemme tässä projektissa onnistuneet hienosti yhdistämäänmuotoilun ja teknologian – tulkitsen, että tämä tunnutus onennen kaikkea osoitus siitä.”Muotoilun vahvasta läsnäolosta huolimatta peltopylväänsuunnittelun lähtökohtana on ollut käytännöllisyys. Pait-si maisemaan sopiva, pylväästä haluttiin mahdollisimmanturvallinen ja toimiva. ”Keskeisenä tavoitteena meille oli toteuttaauusi pylväs ilman haruksia. Haruksettomuus paitsihelpottaa maanviljelyä, lisää myös pelloilla liikkumisen turvallisuutta”,Kuusela selventää.Ensi vuoden aikana käyttöön otettava peltopylväs on läpäissyttarkat lujuus- ja turvallisuustestit. Kari Kuuselan arvionmukaan voimalinjoille tullaan pystyttämään noin 10–20peltopylvästä vuodessa.Yhden peltopylvään hinta on noin 60 000 euroa, eli suurinpiirtein kaksinkertainen perinteisiin pylväisiin verrattuna.”Kokonaiskustannusten osalta ero jää kuitenkin pieneksi,sillä pylväiden osuus voimajohdon kaikista kustannuksistaon keskimäärin vain parin prosentin luokkaa. Käytämmepeltopylväitä vain siellä missä se on tarpeen, eli pääsääntöisestilinjojen pelto-osuuksilla. Voimajohtojen metsäosuudetrakennetaan edelleen perinteisillä pylväillä.” FINGRID 2/2012 | 7

Projektipäällikkö Hannu Kuikka seurasi110 kilovoltin voimajohtopylvään pystytystäkesäkuun alussa Hyvinkään eteläpuolella.Nurmijärvi–Hyvinkää–Hikiä-voimajohtoprojekti lyhyesti• hankkeen kokonaisbudjetti 13,5 miljoonaa euroa• aikataulu• valmistuminen syyskuu 2013• perustustyöt 1/2012–2/2013• 110 kV asennustyöt 4/2012–6/2013• 400 kV asennustyöt 1/2013–9/2013• Metsäkaltevan alueen purkutyö 9/2013–10/2013FINGRID 2/2012 | 8

ENSIMMÄINENpeltopylväs tulee HyvinkäälleFingrid uudistaa Nurmijärven, Hyvinkään ja Hausjärven Hikiän välillä olevia voimajohtolinjoja.Taajaman läheisyys tuo muutoksia voimajohtorakentamiseen: vanhaa johtoa siirretään uudellereitille ja maisemaa keventämään käytetään poikkeavia pylväsmalleja. Myös Fingridin ensimmäinenpeltopylväs rakennetaan Hyvinkäälle.Teksti: Tiina Miettinen | Kuva: Juhani EskelinenFingrid vahvistaa suurjänniteverkkoaEtelä-Suomessa ja rakentaauuden 400 kilovoltin voimajohdonHyvinkäältä Hausjärven Hikiälle.Samanaikaisesti uusitaan 1920-luvullarakennettu 110 kilovoltin kaksoisjohto,ns. ”Rautarouva” Hikiän ja Nurmijärvensähköasemien välillä sekä toteutetaanMetsäkaltevan alueen voimajohtojärjestelytHyvinkäällä.Hyvinkään ja Hikiän välisen voimajohdonuusiminen on osa kantaverkonkymmenvuotista investointiohjelmaa.Hyvinkään kytkinlaitoksesta luovutaanja verkon solmupisteessä Hikiän sähköasemallatehdään uusia johtojärjestelyitä.Hikiällä varaudutaan siihen, että400 kilovoltin verkkoa täydennetäänedelleen Forssaan ja myöhemmin itäänja pohjoiseen. Hikiän ja Nurmijärvenvälinen 110 kilovoltin voimajohto puolestaanvaatii uusimisista, sillä vanhajohto on huonokuntoinen ja rakennettujo 1920-luvulla.Hyvinkäällä kierretäänuusi asuinalueVoimajohtotyöt sijoittuvat pääsääntöisestiolemassa oleville voimajohtoreiteille.Paikoin uusi 400 kilovoltin voimajohtosijoittuu uudelle johtoreitille taisiirtyy hieman johdon kulmapisteissä.Hyvinkäällä 400 kilovoltin voimajohtosiirretään uudelle reitille kaupunginsuunnitteleman uuden Metsäkaltevanasuinalueen ja Kravunharjun asuntomessualueentieltä.Hyvinkään ja Hikiän välisen johtoosuudenreittipituus on noin 17 kilometriäja Nurmijärven ja Hikiän välisenosuuden noin 29 kilometriä. Urakoitsijanahankkeessa on suomalainen EltelNetworks Oy.Nurmijärven ja Hikiän välisen voimajohdonrakentaminen on aloitettu perustustöillätämän vuoden tammikuussa.Vanhojen voimajohtorakenteidenpurkaminen ja uusien johtojen rakennustyötetenevät vaiheittain siten, ettähanke on kokonaisuudessaan valmislokakuun 2013 loppuun mennessä.Asuinalueen läheisyyteen sijoittuvahanke on projektipäällikkö HannuKuikan mukaan varsin tyypillinen voimajohdonrakentamishanke. Muutamiakilometrejä rakennetaan kuitenkin käyttäentavallisesta poikkeavia pylväsmalleja.”Asuinalueiden lähellä olemme ottaneethuomioon maisemavaikutukset.Hyvinkään sähköaseman pohjoispuolellakäytämme kevyitä kartioputkipylväitä.Ne ovat huomattavasti kalliimpiakuin tavalliset pylväsmallit, muttaistuvat taajamamaisemaan paremmin”,Kuikka kertoo.Lisäksi hankkeen aikana rakennetaanensimmäinen peltopylväs Hyvinkäälle.”Peltopylväitä käytetään ensisijaisestiuusien voimajohtojen rakentamiseenpeltoalueilla. Mallipylväs pystytetäänalkuvuonna 2013 lähelle Hyvinkäänasuntomessualuetta”, Kuikka kertoo. FINGRID 2/2012 | 9

TAIPUA SAA– VAAN EI TAITTUAFingrid testauttaa yleisimminkäyttämänsä pylvästyypitVoimajohtopylvään on Suomen oloissa kestettävä huomattavan suuriakuormia. Sen tulee seistä murtumatta ankarissa tuulissa ja rakenteisiinkertyneen jäätaakan painamana. Tämän varmistamiseksi Fingrid onkäynnistänyt laajan testausohjelman, jonka piiriin kuuluvat kaikkiyhtiön voimajohdoilla käytetyt tyyppipylväät.Teksti: Maria Hallila | Kuvat: Ritva LaineTestausohjelman taustalla on hanke,jonka tavoitteena on kootatyyppipylväistä Fingridin ”pylväsperhe”.Se kattaisi jopa 90 prosenttiayhtiön yleisimmin käyttämistä pylvästyypeistä.Projektipäällikkö Ritva Laineenmukaan ”perheeseen” valittujentyyppipylväiden määrä lähentelee 30:tä.”Vakiinnuttamalla pylväiden perusvalikoimanja käyttämällä valmiita suunnitelmiavoimme tehostaa ja nopeuttaasekä voimajohtojen rakennushankkeidenläpimenoa että johtojen kunnossapitoa”,hän sanoo.Testausasemia harvassaRitva Laine on yli kaksikymmenvuotisenuransa aikana osallistunut jo parinkymmenenvoimajohtopylvään testaukseen;neljän viime vuoden aikanakohteena ovat olleet ns. tyyppipylväät.Testejä on tehty projektipäällikkö RitvaHauvosen valvonnassa myös rakenteillaolevan EstLink 2 -siirtoyhteydenmaanpäällisen johto-osuuden uusillepylväille.Pylväiden testausta hankaloittaa molempienprojektipäälliköiden mukaantestausasemien harvalukuisuus. Euroopassaasemia on vain Espanjassa, Italiassaja Romaniassa, ja näistä ainoastaanRomaniassa on mahdollisuus testata yli30 metriä korkeita 400 kilovoltin voimajohdonharustettuja pylväitä.Fingrid on testauttanut pylväitä myösKiinassa, jonka testausasema on ainutlaatuinensikäli, että siellä pystytääntestaamaan jopa 140 metriä korkeitapylväitä.”Logistisesti Kiinan testausasema oneurooppalaisia kilpailijoitaan epäedullisempi.Pylväitä ei kannata sinne astikuljettaa, vaan ne valmistetaan Kiinassa”,Ritva Laine kertoo.Näin toimitaan hänen mukaansatoisinaan myös eurooppalaisilla testausasemilla.Putkirakenteiset pylväätvalmistetaan useimmiten Suomessa jakuljetetaan paikalle osina rekka-autoilla.Romanian testausasema saa RitvaLaineelta ja Ritva Hauvoselta hyvänarvosanan palvelun joustavuudesta,aktiivisuudesta ja uudistumiskyvystä.Asemalle on hankittu uusia laitteita javalmiuksia nimenomaan Fingridin tarpeidenmukaan.Tietotekniikalla tehokkuuttaKantaverkon pylväiden lujuusvaatimuksetmääritetään eurooppalaisissavoimajohtostandardeissa. Testeissä mal-FINGRID 2/2012 | 10

Fingridin tyyppipylväätovat läpäisseet lujuustestitpääsääntöisesti ongelmitta.Kuormitus on nostettuhieman yli 100 prosenttiintestauskuormista, jolloin teräsominaisuuksiensa mukaisestijonkin verran taipuu.linnetaan erilaisia pylväisiin kohdistuviavoimia – mm. jää-, tuuli-, asennus- javarmuuskuormia – rakenteisiin kiinnitettyjenvetoköysien, väkipyörien sekävinssien avulla. Näin varmennetaan,että pylvään lujuuslaskennan yhteydessätehdyt laskelmat pätevät ja että liitokseton suunniteltu oikein.Yhden testauksen vaatima aika pylväänvalmistuksesta ja kuljetuksesta senpystytykseen, itse testaukseen ja purkamiseenon Ritva Laineen mukaan noinneljä kuukautta. Fyysinen testaus onnykymenetelmin vietävissä läpi yhdentyöpäivän aikana.Tietotekniikan rooli testauksessa onviime vuosina tuntuvasti lisääntynyt.”Sen myötä testausajat ovat lyhentyneetja työvaiheet helpottuneet. Se on myösparantanut testien hallittavuutta ja turvallisuutta”,hän kertoo.Testausohjelma havaitsee muun muassa,jos pylväs jossain vaiheessa taipuuliikaa. ”Kuormitus keskeytyy tällöin automaattisesti,ja näin vältytään vahingoilta.”ja Ritva Hauvosen mukaan läpäisseetlujuustestit pääsääntöisesti ongelmitta.”Joitain kertoja on testauksen aikanailmennyt lieviä puutteita, joiden korjaamisenjälkeen testit on voitu viedä läpionnistuneesti”, he kertovat.Testaus tapahtuu portaittain: kuormaasäädetään ensin 50 prosentin ja sittenvähin erin 75:n, 90:n, 95:n ja lopulta100 prosentin tasoon pylvään kestokyvylleasetetusta raja-arvosta.Testausta on mahdollista jatkaa senkinjälkeen, kun 100 prosentin kuormitustasoon saavutettu. ”Standardien mukaantämä ei ole pakollista, mutta näinsaadaan selville, paljonko pylväs todellakestää. Tiedosta saattaa olla hyötyä, kunhalutaan optimoida vaikkapa materiaalinkustannustehokkuutta”, Ritva Laineselvittää.Testauksen jälkeen pylväs puretaanja tutkitaan, ovatko taipumat pysyneetsäädetyissä rajoissa. Testin läpäissytpylväs liitetään Fingridin tyyppipylväsperheeseen.Vahvaa tekoaVoimajohtojen testauksessa noudatetaaneurooppalaista standardia. Fingridintyyppipylväät ovat Ritva LaineenFINGRID 2/2012 | 11

1.Voimajohtopylvään testausvaihe vaiheeltaEnnen testausta pylvään suunnittelijalaatii yhteistyössä testiaseman kanssatestiohjelman. Se sisältää tiedotkuormituksista, joita pylväs on suunniteltukestämään, sekä suunnitelluntestausjärjestyksen ja testausmenetelmänköysien kiinnityskohtineen.Pylvään valmistus, kuljetus testausasemalleja pystytys.2. 3.Voima-anturat kalibroidaan tulostenoikeellisuuden varmistamiseksi.Pylvääseen kiinnitetään vetoköydetsekä voima-anturat, joilla mitataanköysistä pylvääseen tulevaa kuormitusta.Jos testauksessa halutaan mitata teräksessäesiintyviä jännityksiä, pylväisiinkiinnitetään venymäliuskat.4.Pylvään haruksiin kiinnitetään mittalaitteet,joilla voidaan seurata haruksiinsyntyvää voimaa.Kuormitustilanteet käydään läpi testausohjelmanmukaisesti. Jokaisessakuormitusportaassa (50 %, 75 %,90 %, 95 %, 100 %) mitataan siirtymätja myös, kun kuormitus on laskettunollaan (pysyvä taipuma).Pylväästä otetaan materiaalinäytteet,joilla varmistetaan, että testissä käytettyteräs on oikeaa laatua.Testien jälkeen pylväs romutetaankierrätettäväksi. Pylväät testataansinkitsemättöminä, koska sinkitys onkallista eikä se muuta terästen lujuusominaisuuksia.1. Testeissä mallinnetaan erilaisia pylväisiin kohdistuvia voimia, jotkajohdetaan pylvään rakenteisiin portaalien kautta vetoköysien avulla.2. Pylväisiin tulevat kuormat saadaan aikaan automaattiohjatuillavinsseillä.3. Testauslaitteiston voima-anturoista lähtee suora valokuituyhteystestausaseman valvomon tietokoneelle.4. Ennen testausta pylväsrakenteisiin tulevat vetoköydet kiinnitetäänpaikoilleen ja kiristetään. Pylväässä näkyvät teippaukset kiinnittävätpaikoilleen venymäliuskat, jotka mittaavat teräksessä esiintyviäjännityksiä.FINGRID 2/2012 | 12

Omaisuudenhallintapäivässäteemana työturvallisuusFingrid järjesti toukokuun lopussa joperinteeksi muodostuneen Omaisuudenhallintapäivänpalvelutoimittajilleen.Päivän teemana oli tällä kertaatyöturvallisuus.Aihetta pohdittiin useissa puheenvuoroissaja paneelissa. Viimevuosina työturvallisuuden saralla onkoettu sekä onnistumisia että epäonnistumisia.Vakavien tapaturmien määräon laskenut, mutta samanaikaisesti tapaturmataajuuson kasvanut. Keskeisenätavoitteena onkin asenteiden ja kulttuurinmuutos.Tilaisuudessa Fingridin varatoimitusjohtajaKari Kuusela kertoi yhtiönkiivaasta rakentamisohjelmasta. Viimevuosi oli ennätyksellinen jo henkilötyövuosienmäärässä: Fingridin työmaillatehtiin 625 henkilötyövuotta, kun normaalistiluku on noin 500. Forssan varavoimalaitoksellaoli enimmillään 160ihmistä töissä. Töiden määrän kasvu selittääkinosin tapaturmien määrän kasvua,mutta siitä huolimatta tavoitteenatulee olla nolla tapaturmaa.Omaisuudenhallintapäivässä myönnettiinvuoden rakentajan ja vuodenkunnossapitäjän palkinto ansioituneillepalvelutoimittajien edustajille. Vuodenrakentaja -palkinto myönnettiin InfratekinKari Likanderille, joka toimi vuoden2011 aikana Uusnivalan, Tuovilanja Huutokosken 400 kV sähköasemahankkeidenprojektipäällikkönä. Likanderintoiminnalle sähköasemahankkeissaon leimallista laaja, yksityiskohtiinulottuva tekninen perehtyneisyys jaosaaminen myös asennustöiden ja kytkentäsuunnittelunosalta.Vuoden kunnossapitäjä -palkintopuolestaan myönnettiin EmpowerinJuha Laukkolalle, joka toimii LänsijaLounais-Suomen alueilla Fingridinvoimajohtokunnossapidon vastuuhenkilönä.Laukkola sai kiitosta kunnossapitopalvelunlaadun parantamisesta.Toiminta on ollut joustavaa ja töidentoteuttaminen lyhyelläkin varoajalla onhoidettu hyvin. Tilaajan esittämiin kehitysehdotuksiinon suhtauduttu positiivisestija ne on viety käytäntöön.Kuvat: Juhani EskelinenElering ja LitgridNord Pool SpotinosakkeenomistajiksiViron kantaverkkoyhtiö Elering jaLiettuan kantaverkkoyhtiö Litgridhankkivat kumpikin elokuun alussakahden prosentin suuruisen osuudenEuroopan suurimmasta sähköpörssistäNord Pool Spotista.Latvian kantaverkkoyhtiö AugstspriegumaTklsillä (AST) on lisäksi oikeushankkia vastaava kahden prosentinsuuruinen osuus Nord Pool Spotista,kun Latvian sähkömarkkinat vapautuvat.Kun kaikista kolmesta Baltian maankantaverkkoyhtiöstä on tullut Nord PoolSpotin osakkeenomistajia, pohjoismaisillaosakkeenomistajilla on seuraavansuuruisetomistusosuudet: Statnett 28,2,Svenska Kraftnät 28,2, Energinet.dk18,8 ja Fingrid 18,8 prosenttia.Nord Pool Spotin pohjoismaisetomistajat katsovat, että omistuksen laajeneminenBaltian maiden kantaverkkoyhtiöihinon tärkeä ja luonnollinenkehitysvaihe Baltian maiden ja Pohjoismaidensähkömarkkinoiden integroinnissa.Baltian maiden kantaverkkoyhtiöilleNord Pool Spotin omistus on strategineninvestointi. Se mahdollistaa yhtiöidenosallistumisen kunkin Baltianmaan markkinaetuja koskevaan päätöksentekoon.Omistuksen avulla Baltiankantaverkkoyhtiöt voivat myös ottaaosaa Itämeren alueen ja koko Euroopansähkömarkkinoiden kehittämiseen NordPool Spotin kautta.Elokuun alusta astui voimaan myösNils Nygrenin nimitys Nord Pool Spotinuudeksi hallituksen puheenjohtajaksi.Nils Nygren on aiemmin vastannutFortumin yhteiskuntasuhteista Skandinaviassaja toimii nykyisin konsulttina.Juha Laukkola ja Kari Likander painottivat kiitospuheissaan tiimityönmerkitystä.FINGRID 2/2012 | 13

VASTUULLISESTIhuomisen hyväksiYli vuoden kestäneen työn tuloksena Fingridin maankäyttö- jaympäristöpolitiikka on nyt kirjattu yksiin kansiin. ”Periaatteena oli,että mitään sellaista ei sanota, mihin emme voi aidosti sitoutua”,sanoo maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm.Teksti: Ursula Aaltonen | Kuva: Valtteri KantanenFINGRID 2/2012 | 14

Työhön ryhdyttiin, koska maankäyttöäja ympäristöasioita koskevathajanaiset periaatteet haluttiinkoota yhteen ja samalla tuodaniihin konkretiaa. ”Tämän työn perusajatuson ollut laittaa homma kerrallakuntoon niin, että asiat on oikeasti mietittyloppuun. Ei mitään ympäripyöreyksiä,vaan kaikensanotun takana seistään”,Ilkka Alm painottaa.Vaikka maankäyttöäja ympäristöpolitiikkaakoskevat periaatteet olivat pääosinjo olemassa, ei niiden kirjaaminenollut yksinkertaista, vaan päin vastoinhyvinkin haastava tehtävä. ”Voimajohtojenrakentamisen ja kunnossapidonosalta toimimme pääsääntöisesti toistenihmisten mailla, joten lähtökohtaisestikinasetelma on aika epäkiitollinen.Tekemisiämme ja toimintaamme seurataanusein suurennuslasin kanssa,joten siksikin meidän onkatsottava erityisentarkasti, mitä näistäasioista sanomme.”Maankäyttö- jaympäristöpolitiikkaon osa Fingridin vastuullisuusperiaatteita,jotka nekin on vastikäänjulkaistu omanajulkaisunaan. ”Vaikkakantaverkkoyhtiönä jajärjestelmävastaavanatoimimme tietynlaisessaerityisasemassa,meille on todella tärkeää,että se mitä teemmeon kaikin tavoin yhteiskunnallisestihyväksyttävää. Haluamme vahvastikehittää kaikkea toimintaamme tähänsuuntaan – ja toimia mielellään myösjonkinlaisena suunnannäyttäjänä.”Heti osaksi käytäntöäKaikkien toimien taustallaon aito halu kehittää yhtiönympäristöpolitiikkaa.Maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan periaatteidenjalkauttaminen aloitetaansyksyn aikana omasta henkilöstöstä.Sille järjestetään muun muassa ryhmätyötilaisuuksia,joissa jokainen toimintayksikkösaa pohtia periaatteiden merkitystäja toteuttamista oman työnsäkannalta.Merkittävä kohderyhmä ovat myösFingridin yhteistyökumppanit, urakoitsijatja palvelutoimittajat. ”Tämä onmeille myös haasteellisin kohderyhmä,sillä he ovat käytännössäjuuriniitä ihmisiä, joitamaanomistajat jamuut kohderyhmämmeyleisimminkohtaavat.”Maankäyttö- ja ympäristöasiat sisällytetäänjatkossa entistä kiinteämminosaksi Fingridin solmimia urakkasopimusehtoja.Asiat nostetaan myös säännöllisestikäsiteltäviksi työmaakokoustenasialistoille. ”Aiomme seurata, ettäasiat etenevät ja toteutuvat sovitullatavalla. Työmailla tullaan järjestämäänentistä säännöllisemmin myös ympäristöauditointeja.”Kaikkien toimien taustallaon aito halu kehittääyrityksen ympäristöpolitiikkaa.”Maankäyttö- jaympäristöasiat ovat aihealue,josta saamme ylivoimaisestieniten palautetta”,Ilkka Alm sanoo.Tämän vuoksi on hänenmukaansa ensiarvoisentärkeää saadamyös kaikki yhteistyökumppanitsitoutettuamukaan näiden periaatteidentoteuttamiseen.”Vaikka tahtotilammeolisi kuinka vahva, emme koskaan voipäästä tilanteeseen, jossa kaikki olisivataina tyytyväisiä siihen miten toimimme.Ja totta kai annamme toisinaan myösaihetta kritiikkiin – mutta jotta voimmetehdä asioille jotain, meidän täytyysaada tietoa epäkohdista. Siksi palautteensaaminen on meille ensiarvoisentärkeää.”Voimalinjoja rakennettaessa tavoitteenaon aina tuottaa mahdollisimmanvähän haittaa niin ympäristölle, maanomistajillekuin lähialueen asukkaillekin.Siksi raskaimmat rakennustyötviljelysmailla pyritään ajoittamaan talvikauteen,jolloin maa on roudassa jatyöt aiheuttavat vähemmän haittaa pelloille.Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista,vaan toisinaan rakentaminenon ajoitettava esimerkiksi voimalaitosseisokkienmukaan. ”Kaikkein tärkeintätietenkin on turvata häiriötön sähkönsaanti,joten näillä ehdoilla meidän onensisijaisesti mentävä”, Alm kiteyttää.”Oltiin kaukaa viisaita”Viime vuoden puolella tapahtunut Fingridinomistuspohjan muutos on niinikään lisännyt ympäristöraportoinnintarvetta. Ilkka Alm on tyytyväinen, ettäprosessi uudistusten käynnistämiseksialoitettiin hyvissä ajoin – itse asiassa joennen kuin edessä olevista muutoksistatiedettiin. ”Valtio-omistaja edellyttäämeiltä tarkkaa ympäristöön liittyvääraportointia. Olimme ikään kuin kaukaaviisaita, mihin voimme tässä vaiheessaolla todella tyytyväisiä.”Pitkän aikavälin tavoitteena on edetäkohti kokonaisvaltaisempaa ympäristöjohtamista– siis sellaista, jossa ympäristöasiatnähdään luontevana osanayrityksen kaikkea johtamista ja toimintaa.Tämä edellyttää sitä, että tavoitteisiinsitoudutaan aidosti, läpi koko organisaation.”Työstimme nyt julkaistujaperiaatteita yli vuoden päivät, ja mukanatässä työssä oli aktiivisesti kaikkiaannoin 15 henkeä mukaan lukien talonylin johto. Kommentteja on toki päässytantamaan paljon suurempi joukko, jotenkaikki halukkaat ovat varmasti saaneetnäkökantansa ja äänensä kuuluviin”,Ilkka Alm summaa. Fingridin Maankäyttö- jaympäristöpolitiikka löytyyverkkosivujemme www.fingrid.fiympäristö-osiosta.FINGRID 2/2012 | 15

RAHA ONNIUKKA HYÖDYKEUseita kuukausia kestäneen tiiviin ja perusteellisen valmistelun jälkeen Fingrid laski viimehuhtikuun alussa liikkeeseen 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan. RahoituspäällikköKatrina Klinge-Sonnisella oli keskeinen rooli järjestelyssä, joka lujittaa merkittävästi yhtiönmittavan, 1,7 miljardin euron investointiohjelman rahoituspohjaa.Teksti: Maria Hallila | Kuvat: Juhani Eskelinen ja Heidi Sonninenja finanssimarkkinoidenepävarmuuson vaikuttanut ”Maailmantaloudenyritysten varainhankintaan. ‘Cash isking – raha ratkaisee’, mutta nyt joskoskaan voi sanoa, että raha on niukkahyödyke”, Katrina Klinge-Sonninensanoo.”Vain muutos on pysyvää”Epävakaat ajat testaavat hänen mukaansayritysten talouden ja rahoituksenpohjan lujuutta ja luotettavuutta.”Fingridissä rahoituspolitiikan kulmakivenäon pitkäjänteisyys. Lähdemmesiitä ajatuksesta, että vain muutos onpysyvää.”Rahoitustoiminnan periaatteet ovatyhtiön hallituksen hyväksymät, ja hallitussaa myös säännöllisesti raportit rahoitustilanteestaja -riskeistä.”Riskit ja niiden rajat on meillä mitoitettusiten, että niitä ei jatkuvastimuuteta. Niiden puitteissa rahoitus onpystyttävä hoitamaan kestävällä tavalla;se ei saa aiheuttaa heilahtelua yhtiöntulokseen tai vaarantaa yhtiön likviditeettiäja rahoitusasemaa.”Markkinoiden viimeaikainen voimakasheittelehtivyys on Katrina Klinge-Sonnisen mukaan osoittanut selkeästiFingridin rahoituksen periaatteiden kestävyyden.Sen perusteita ei ole tarvinnutmuuttaa suurenkaan epävakaudenaikana.Katrina Klinge-Sonninen kokee mielekkääksi talous- ja rahoitusratkaisujakoskevan tiiviin yhteistyön yhtiön hallituksen kanssa. Hallituksen hyväksymätrahoitustoiminnan periaatteet ohjaavat toimintaa, ja se saa myössäännöllisesti raportit rahoitustilanteesta.Oikeanhintaista rahaaFingridin pääomarakenne on velkapainotteinen.Yhtiöllä on 1,5 miljardinFINGRID 2/2012 | 16

Rahoituspäällikön työn jasuosikkipelin väliltä voi löytääyhtymäkohtia. ”Golf pitäänöyränä ja vaatii harjoittelua,mutta strategian kentälläon oltava sellainen, että pelion varmaa tilanteessa kuintilanteessa – ja näinhänpitää olla myös, kun ollaanvelkarahaa hakemassa”, KatrinaKlinge-Sonninen naurahtaa.euron kansainvälinen joukkovelkakirjalainaohjelma,jonka puitteissa ennentämän kevään isompaa joukkovelkakirjajärjestelyäoli markkinoilla joukkovelkakirjalainoja757 miljoonan euronarvosta. Yhtiön kokonaisvelka oli 1,23miljardia euroa.”Rahoituspäällikkönä tehtäväni onvarmistaa, että yhtiöllä on toimintansaja vastuidensa hoitamiseen riittävästioikeanhintaista markkinaehtoista rahaa”,Katrina Klinge-Sonninen tiivistäätyönkuvansa keskeisen tavoitteen.Uusimman lainajärjestelyn taustallaoli hänen mukaansa velkamääränkasvun myötä syntynyt tarve pidentääerääntymisprofiilia.Tasainen erääntymisprofiili, lyhyt- japitkäaikaisen velan suhde velan kokonaismäärään,on tärkeä lähtökohta yhtiönvelkasalkun hallinnassa. Lujan perustanvarainhankinnalle muodostavattoimivat velkaohjelmat, hajautetut rahoituslähteet,korkea luottoluokitustasosekä pitkäjänteinen pankki- ja sijoittajatoiminta.Johtavat kansainväliset luokituslaitoksetovat määrittäneet Fingridinluottokelpoisuuden seuraavasti: AA-(Standard & Poor’s), A1 (Moody’s) ja A+(Fitch Ratings).Huhtikuun alussa liikkeeseen lasketun300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainankeskeisiä ehtoja ovat 12vuoden laina-aika, kertalyhenteisyys javuosittain maksettava 3,5 prosentin kuponkikorko.Laina on vakuudeton, jotensijoittajat ottavat puhtaasti luottoriskiäFingridistä eli riskiä yhtiön kyvystä hoitaakorkojen ja velan takaisinmaksuseuraavien 12 vuoden aikana.”Eurooppalaisilla pääomamarkkinoillaon ollut erittäin vähän näin pitkänlaina-ajan velkakirjoja liikkeeseen laskeviayrityksiä, joten se toi toisaaltaoman lisähaasteen, mutta Lontoon arvopaperipörssissänoteerattu laina herättisijoittajissa suurta kiinnostusta, jase ylimerkittiin. Merkitsijöinä oli noin70 eurooppalaista, pohjoismaista ja kotimaistainstitutionaalista sijoittajaa”,Katrina Klinge-Sonninen kertoo.Hänen mukaansa ”bondi” eli joukkovelkakirjalaina(engl. bond) vahvistientisestään Fingridin asemaa toimianiin kotimaisilla kuin kansainvälisilläpääomamarkkinoilla ja lisäsi yhtiöntunnettuutta myös suurten eurooppalaistensijoittajien keskuudessa.Aktiivisesti ajan hermollaFingridin velkarahoituksen rakenneja sen hoitaminen on Katrina Klinge-Sonnisen mielestä aina yhtä innostavatehtävä. ”Velkakirjojen liikkeeseen laskutja siitä syntyvä sidosryhmäsuhdesijoittajiin ja pankkeihin on positiivisenhaasteellinen työkenttä. Suhteet tähänsidosryhmään perustuvat vuorovaikutukseensekä pitkäjänteiseen yhteistyöhön,ja niiden merkitys on korostunutviime vuosina”, hän toteaa.Yli 14 vuoden työskentely Fingridintalous- ja rahoitusosastolla on tuonutkahden tutkinnon (KTM, CEFA) ekonomistillevaativia tehtäviä mutta antanutosaamisesta ja onnistumisesta myöspalkitsevaa palautetta.”Paras palaute on ollut se, että vointehdä työtäni itsenäisesti ja että olenaina saanut siirtyä projektista seuraavaan.Pitää paneutua asioihin ja antaakaikkensa”, hän sanoo painottaen kuitenkinsamalla hyvin toimivan tiiminmerkitystä.”Kevään bondijärjestelyn pitkässävalmistelu-urakassa esimieheni, talousjarahoitusjohtaja Tom Pippingsköldinsekä rahoitusasiantuntija Aila Siirilänpanos oli korvaamattoman arvokas.”Työpisteessään Katrina Klinge-Sonninenvoi seurata kahdelta näyttöruudultatalouden ja markkinoiden tunnuslukujaeri puolilta maailmaa. Ajan hermollapysyminen on tärkeää paitsi velkarahoituksenmyös muiden työnkuvaankuuluvien tehtävien hoidossa.”Fingridin taseen vastattavasta 70prosenttia on velkaa. Yhtiö ei spekuloi,vaan suojaa ja varmistaa. Riskeiltä suojautuminen,ennen muuta korkoriskinaktiivinen hallinta, sekä markkinatilanteenepävarmuuden lisääntyessä likviditeetti-ja vastapuoliriskin analysoinninja hallinnan merkitys on korostunut.”Vapaa-ajan instrumentitKatrina Klinge-Sonnisen työpäivät kuluvatrahoituksen ja riskienhallinnaninstrumenttien parissa. Entä millaisetinstrumentit kuuluvat rahoituspäällikönvapaa-aikaan?”Kaikenlaiset sukset, polkupyörä,kävelysauvat, rullaluistimet, lenkkarit,golfmailat, kalastusvälineet”, energinenekonomisti luettelee suosikkivarusteitaanoman kuntopääoman hallintaan.”Ulkoilu säällä kuin säällä on olennainenosa elämäntapaani”, hän kertoo.Noin 11 kilometrin mittainen työmatkaEspoosta Helsingin keskustaan taittuupyöräillen – ja virtaa riittää. FINGRID 2/2012 | 17

HYVÄ RENKI,mutta huono isäntäHenkilönostimen kori lähtee nousuun voimajohtojen alapuolella. Taustalla soiva uhkaava musiikkija hautausurakoitsijan autossa odottava arkku saavat katsojan aavistamaan, että nostimen korissarautatankoa pitelevälle miehelle ei käy hyvin. Tuoreen kampanjan videot pysäyttävät muistamaansähköverkon vaarat.Teksti: Suvi Artti | Kuvat: GoodMood, Juhani Eskelinen ja Valtteri KantanenNäyttelijä Ville Virtasen esittämällähautausurakoitsijallariittää asiakkaita ”Tiedä ennenkuin toimit” -kampanjan videoissa:Puunkaato sähköjohdon vieressäei mene ihan niin kuin Strömsössä.Kaivinkoneen kauha osuu maakaapeliin,ja sähköisku vie apumiehen hengen.Kännykän etsimiseen keskittyvämaanviljelijä ajaa traktorinsa voimajohtopylvääseentuhoisin seurauksin.Kampanjasivustolla www.hengenvaara.fi nähtävillä olevat videot näyttävätkarulla tavalla, mihin turvaohjeiden laiminlyöntivoi pahimmillaan johtaa.Tukesin onnettomuustilastojen mukaanvuosituhannen vaihteen jälkeen– ajanjaksolla 2000–2011 – peräti 42vakavaa tapaturmaa on sattunut työskenneltäessäilmajohtojen tai maakaapelientuntumassa. Kuolemaanjohtaneet sähkötyötapaturmat ovat1970-luvulta lähtien selvästi vähentyneet,mutta silti niitä sattuu yhdestäkahteen vuosittain.Tavoitteenanolla sähkötapaturmaaKampanjan taustalla on koko sähköalanyhteinen huoli sähköverkkojen lähellätehtävien töiden turvallisuudesta. ”Viimevuosina on tullut vastaan useitaläheltä piti -tilanteita ja valitettavastimyös muutama työtapaturma, joidensyynä on usein vain ajattelemattomuus”,kertoo kampanjan projektipäällikköMarcus Stenstrand Fingridistä.Työkohteet sähköjohtojen läheisyydessäeivät ole harvinaisia. Sähköalanammattilaisten lisäksi johtojen lähellätyöskentelee väkeä maanrakentajistaomakotiasujiin ja metsureista maanviljelijöihin.Tyypillisimpiä vaaratilanteita ovatvideoissa esitettyjen kaltaiset tapaukset,joissa puu kaadetaan sähköjohdonpäälle, työkone yltää liian lähelle johtoatai kaivinkoneen kauha osuu maakaapeliin.Myös liian lähellä johtoja tehtäväträjäytystyöt sekä rakentaminen javarastointi johtoalueella kuuluvat vaarallisuutensavuoksi kiellettyjen listalle.FINGRID 2/2012 | 18

”Kaikki tapaturmat ovat ennaltaehkäistävissä”,totesi Fingridinvaratoimitusjohtaja Kari Kuuselakampanjan tiedotustilaisuudessa.Hän muistutti, että sähköyhtiöt jaFingrid ottavat kiitollisina vastaanhavaintoja sähköverkkoja koskevistapoikkeamista.Sähköalan yhteinen kampanjaTiedä ennen kuin toimit -kampanjan sivustolle www.hengenvaara.fi onkoottu työmailla tarvittavia perustietoja sähköverkon huomioimisestasekä toimintaohjeita tilanteeseen, jossa sähköjohto on vaurioitunut.Kampanjamateriaaliin kuuluu myös taskuun mahtuva turvaesitesekä koulutusaineistoa PowerPoint-muodossa.Toukokuussa 2012 käynnistetyn kaksivuotisenkampanjan taustalla on kymmenen sähköalanyritystä ja organisaatiota: Elenia Verkko Oy,Energiateollisuus ry, EPV Alueverkko Oy,Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto Oy, HelenSähköverkko Oy, INFRA ry, Itä-Suomenmaakunnalliset sähköyhtiöt, Tukes sekäVantaan Energia Sähköverkot Oy.TIEDÄENNEN KUIN TOIMITsähköverkon läheisyydessäKampanjasivuston hätkähdyttävät videotideoi ja toteutti videotuotantoyritysGoodMood. Kieltojen sijaan videoillahaluttiin näyttää, mitä voi pahimmillaantapahtua, jos toimii turvaohjeidenvastaisesti.”Mietimme alusta lähtien totutustapoikkeavaa tapaa tehdä turvavideota”,Otto Hietaharju GoodMoodista kertoo.Idea hautausurakoitsijasta syntyi luovanaivoriihen tuloksena. ”Suomessa kielletään,käsketään ja kehotetaan paljon.Ehkä siksi on totuttu ajattelemaan, ettätuossa nyt on kieltomerkki, mutta ei semitään, ei minulle ole ennenkään mitäänsattunut.”Videot ohjasi mm. musiikkivideoita jalyhytelokuvia ohjannut Teemu Nikki,joka tuli mukaan projektiin raakakäsikirjoitustenvalmistuttua. ”Perusasetelmaoli olemassa, ja lähdin viemäänideaa vähän gootahtavaan maailmaan”,Nikki kertoo. Vaikka lopputuloksestaon leikki kaukana, työryhmän henkioli hyvä. ”Siellä oli hirvittävän kylmää,märkää ja hauskaa”, hän muistelee marwww.hengenvaara.fiHautausurakoitsijamutaisella pellollaFINGRID 2/2012 | 19

Tapaturmat nollaanraskuisia kuvauksia mutaisella pellollaräntäsateessa.Kun valmiita videoita näytettiin ensimmäistäkertaa kampanjaväelle, tekijätseurasivat jännittyneinä yleisön reaktioita.”Suita loksahteli auki ja ilmeetolivat totisia”, Otto Hietaharju muistelee.Ensihämmennyksen jälkeen kaikkiolivat kuitenkin sitä mieltä, että videottoimivat juuri niin kuin niiden pitääkin:herättävät huomaamaan, että sähkööntodella liittyy hengenvaara.Projektipäällikkö Marcus Stenstrandtoivoo, että kampanjan viestitavoittaa mahdollisimman laajanyleisön. Kampanjassa mukana olevatsähköyhtiöt ja organisaatiot vievätsanomaa eteenpäin mm. erilaisissatapahtumissa.Fingridin uusilla työmailla on vuoden alusta lähtien ollut tiukka linja: työntekijä,jolla ei ole asianmukaisia suojavarusteita kuten kypärää, turvajalkineitatai huomioväristä vaatetusta, poistetaan työmaalta loppupäiväksi. Jos samatyöntekijä toistaa rikkomuksen, hän joutuu lähtemään koko projektista. Lisäksi pääurakoitsijalleosoitetaan kirjallinen reklamaatio ja 250 euron sakko. Vanhoissa projekteissasanktio on lievempi: sakkoa ei käytetä ja työntekijä saa yhden varoituksenennen työmaalta poistamista.”Sanktiot otettiin käyttöön osana työturvallisuuden uutta kehitysprojektiamme”,kertoo projektin vetäjä, kehityspäällikkö Suvi Lokkinen. Palvelutoimittajat ovat hänenmukaansa suhtautuneet pääosin myönteisesti uuteen käytäntöön. Suunniteltupalkitsemisjärjestelmä hyvästä työturvallisuudesta on puolestaan saanut nihkeämmänvastaanoton. ”Jotkut palvelutoimittajista ovat sitä mieltä, että koska työturvallisuudestahuolehtimisen pitäisi olla itsestäänselvyys, siitä ei ole syytä erikseenpalkita”, Suvi Lokkinen valaisee.Uudet sanktio- ja palkitsemiskäytännöt ovat vain pieni osa tämän vuoden alussastartannutta mittavaa hanketta, jonka Fingrid käynnisti palvelutoimittajien työtapaturmienmäärän vähentämiseksi. Työturvallisuuteen on kiinnitetty yhtiössä erityistähuomiota jo usean vuoden ajan, mutta työtapaturmien taajuuden indeksiluku kantaverkontyömailla ei ole silti laskenut toivotulle tasolle. ”Positiivista on kuitenkinse, että palvelutoimittajien tapaturmien vakavuutta kuvaava indeksi on kääntynytlaskuun”, Suvi Lokkinen kertoo.Fingrid on ulkoistanut rakennus- ja kunnossapitotoimintansa, joten käytännössäpalvelutoimittajat vastaavat kaikkien kantaverkon työmaiden toteutuksesta. Työturvallisuuslainmukaan niin palvelun tilaajalla kuin toimittajallakinon oikeus ja myös velvollisuus huolehtia työmaidenturvallisuudesta.Turvallisuushankkeen tavoitteena on ennen kaikkeavaikuttaa asenteisiin. Esimerkkinä asenteidenvoimasta Suvi Lokkinen mainitsee rakennusalan,jossa työtapaturmien määrä vaihtelee huomattavastieri yhtiöiden välillä. Toisissa yhtiöissä päästään lähellenollan tapaturman tavoitetta, kun taas toisissalukemat ovat jatkuvasti liian korkeita. ”Tämäkertoo siitä, että työskentelykulttuurilla onsuuri merkitys tapaturmien määrään.” Fingridissä työturvallisuuttapidetään osana projektienlaadukasta toteutusta,kehityspäällikkö Suvi Lokkinenkertoo.FINGRID 1/2012 | 20

Tällä palstalla esitellään ja selvitetään sähkönsiirronTja siihen läheisesti liittyvien alojen terminologiaa.ERMIT TUTUIKSIAskeljänniteTeksti: Juhani MäkeläIhmiselle vaarallinen askeljännite voisyntyä suurjännitejärjestelmän maasulkujenyhteydessä kahden pisteenväliin ihmisen jalkojen alle. Maasulkusyntyy, kun vian yhteydessä virtapiirinjohdin joutuu johtavaan yhteyteenmaan kanssa. Esimerkiksi jännitteisellejohdolle kaatuneesta puusta tai johtoonkiinni ajaneesta työkoneesta maahanvirtaava sähkö aiheuttaa askeljännitteen:erillään olevat jalat joutuvat erijännitteisiin, ja sähkövirtaa ohjautuukehoon.Suurimmillaan askeljännite on aivanmaasulun vieressä. Vikapaikan läheltätulee sähköiskun välttämiseksi poistuajoko tasajalkaa hyppien jalat kiinni toisissaantai loikkien niin, että vain toinenjalka kerrallaan koskettaa maata.Tärkeää on, että ihminen on kosketuksissamaahan vain yhdestä kohtaa kerrallaan.Turvallinen alue alkaa noin 20metrin päästä vikapaikasta. FINGRID 2/2012 | 21

Verkkosuunnitteluaasiakkaan kanssaSähköverkon suunnittelussa tarvitaan niin verkkotekniikankuin talous- ja ympäristöasioiden tuntemusta. Ennustajantaidostakin olisi hyötyä, sillä verkkosuunnittelijan pitäisi nähdäparinkymmenen vuoden päähän.Teksti: Maarit Kauniskangas | Kuvat: Juhani Eskelinen, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoja Futureimagebankverkkoa aluekerrallaan, sillä koko Suomen”Suunnittelemmekattava suunnitelma olisi aivanliian laaja kokonaisuus. Emme teetätä työtä yksin Fingridissä, vaan suunnittelussaovat tiiviisti mukana asiakkaamme– niin paikallisten verkko- jatuotantoyhtiöiden kuin teollisuudenedustajat”, kertoo Fingridin verkkosuunnitteluyksikönerikoisasiantuntijaAntero Reilander.Fingridin verkkosuunnitelma koostuu13 aluesuunnitelmasta, joista parhaillaantyön alla ovat Lapin, Varsinais-Suomen, Kymenlaakso/Etelä-Karjalan japääkaupunkiseudun suunnitelmat. Tällaisialaajoja aluesuunnitelmia tehdäännoin kolmesta viiteen vuosittain, jolloinkoko Suomi tulee käytyä läpi noin neljässävuodessa. Suunnitelmat ovat kuitenkinjoustavia ja suunnitteluprosessijatkuvaa, sillä usein ympäristössä tapahtuujotakin sellaista, mikä pakottaamuokkaamaan suunnitelmaa.Asiakkailta tietoa tulevasta”Tarvitsemme paikallista tietoa sähkönkulutuksesta ja arvioita tulevasta. Asiakasverkkoyhtiöidenedustajat ovat alustaalkaen mukana aluesuunnitelmantekemisessä”, Reilander kertoo.Hauduttelu ja dialogi kuvaavatAntero Reilanderin mukaan hyvinverkkosuunnitteluprosessinluonnetta.Fingridin suunnittelutiimi on yhteydessämyös sähkön tuotantoyhtiöidenja paikallisten teollisuusyritysten edustajiin.Uusien asuinalueiden samoinkuin uusien tehtaiden tai vaikkapa logistiikkakeskustenrakentaminen lisääsähkön tarvetta. Varsinkin teollisuudensähköntarpeen ennakointi on haasteellista,sillä yksi tehdas saattaa kuluttaasaman määrän sähköä kuin keskisuurikaupunki.”Jos teollisuusyritys suunnittelee esimerkiksiuuden tehtaan rakentamistatai vanhan alasajoa, olisi meidän hyvätietää siitä, jotta voisimme verkkosuunnittelussaottaa asian huomioon. Muutoksetvoivat olla nopeita, mutta verkonrakentamiseen on syytä varata vuosia.Tosin harvoin yrityksissäkään tiedetäännäistä asioista vuosia etukäteen. Siltiolisi hyvä mahdollisimman aikaisin tietäänäistä mahdollisuuksista”, Reilandertoivoo.Sähkön tuotannon ennakointia puolestaanhankaloittavat muun muassatuulivoiman rakentamiseen liittyvätepävarmuudet. Tuulivoiman aiheuttamatmuutokset verkossa ovat tähän astiolleet varsin maltillisia, mutta nyt tuulipuistohankkeitaon vireillä yli 300, yhteensänoin 15 000 megawattia. Alkuperäinentuulivoimalle asetettu tavoiteFINGRID 2/2012 | 22

oli vain noin 2 500 megawattia. Muttanäidenkin hankkeiden suhteen on vieläepävarmaa, mitkä niistä toteutuvat jamitkä eivät.Ideoista ratkaisuihinVerkkosuunnittelijat hahmottelevathankkimiensa ennakointitietojen perusteellaerilaisia skenaarioita alueen tulevaisuudennäkymistä ja tutkivat, minkälaisiavaikutuksia niillä on verkkoon.Tarvitaanko kantaverkkoon uusia voimajohtoja,sähkö- tai muuntoasemia?Miten tuulivoima olisi liitettävissä verkkoon?Tai tarvitseeko verkkoyhtiö uuttavoimajohtoliittymää oman verkkonsalaajennuksen vuoksi?Aluesuunnitelmissa otetaan huomioonmyös verkon ikääntymisen hallinta.Verkossa voi olla osia, jotka pitäisipurkaa, korjata tai rakentaa kokonaanuusiksi.”Pyrimme aina käyttämään olemassaolevaa verkkoa mahdollisimman optimaalisesti.Kaikkeen mahdolliseen eivoi eikä myöskään pidä varautua ylirakentamallaverkkoa. Tavoitteenamme onetsiä joustavia ja teknis-taloudellisestioikeita ratkaisuja vielä oikea-aikaisesti.Verkon rakentaminen on nimittäinerittäin kallista, ja verkolla on myösSähkön tuotannonennakointiahankaloittavat muunmuassa tuulivoimanrakentamiseen liittyvätepävarmuudet.ympäristövaikutuksia”, Reilander huomauttaa.Suunnittelutiimi tekee työtä yhdessä,mutta kukin jäsen työskentelee myös itsenäisesti.Ideointipalaverin jälkeen onaika palata tietokoneen ääreen simuloimaankaikkia mahdollisia ratkaisuja.Hauduttelu ja dialogi kuvaavat Reilanderinmielestä hyvin työn luonnetta.Suunnitelmia muokataan keskusteluissasaadun palautteen mukaan. Yhteistyössäasiakkaiden kanssa muokattuja hiottu aluesuunnitelma jaetaankaikille osapuolille Fingridin järjestämässätilaisuudessa. Tarpeen mukaanasiakaskohtaisissa luottamuksellisissaraporteissa pureudutaan kyseessä olevanasiakkaan verkon ja kantaverkonliityntöjen kehittämistarpeisiin. Aikaasuunnitelman tekoon on kulunut noinvuoden verran.”Kun aluesuunnitelmaa varten teemmeasiat etukäteen rauhassa ja käymmekeskustelut kaikkien sidosryhmienkanssa kunnolla, sujuu myös hankkeidentoteuttaminen paremmin”, AnteroReilander sanoo.FINGRID 2/2012 | 23

Verkon aluesuunnittelua pääkaupunkiseudullaHaasteena kasvu ja tiivistyminenPääkaupunkiseudun aluesuunnitelmaa päivitetäänperusteellisesti parhaillaan. Helsinkiläisestä HelenSähköverkko Oy:stä suunnitteluun osallistuvat verkostosuunnittelijaAtte Pihkala ja Verkon kehitys -yksikönpäällikkö Markku Hyvärinen.”Helenin verkko on kytketty useasta pisteestä kantaverkkoon;se on silmukoitu, eräänlainen rengasverkko. Tämänvuoksi kaikki verkon kehittämisen ratkaisut on tehtävä yhdessäFingridin kanssa”, Markku Hyvärinen sanoo.Haasteelliseksi kehitystyön tekee pääkaupunkiseudun kasvuja tiivistyminen. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tarvitaanuutta sähkönsiirron infrastruktuuria. Hankkeet edellyttävätpaljon valmistelua, muun muassa maankäytön osaltasekä teknisiltä ratkaisuiltaan.”Pääkaupunkiseudulle muuttaa uusia asukkaita, rakennetaanuusia asuinalueita ja toimitiloja. Vaikka energiatehokkuusasukasta kohti on parantunut, se hillitsee vaan eikumoa sähkönkulutuksen kasvua”, Markku Hyvärinen huomauttaa.Koska sähköä tarvitaan enemmän, tarvitaan lisää myössiirtokapasiteettia. Yksi verkkosuunnittelua hankaloittavatekijä on Hanasaaren voimalan tilanne. Päätös voimalantulevaisuudesta tehdään vuoden 2015 alussa. Ennen tuotapäätöstä on varauduttava verkkosuunnittelussakin erilaisiinvaihtoehtoisiin kehityspolkuihin. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa verkkohankkeetedellyttävät paljon valmistelua niin maankäytönkuin teknisten ratkaisujen osalta, tietävät MarkkuHyvärinen (vasemmalla) ja Atte Pihkala.Havainnekuva Kalasataman alueesta Helsinginydinkeskustan kainalossa. Alue tarjoaa 2030-luvunalkuun mennessä kodin noin 20 000 helsinkiläiselle.FINGRID 2/2012 | 24

Fingrid edelleenkansainvälisenvertailun kärjessäFingrid sijoittui kärkeen kansainvälisessäITOMS*-kunnossapitovertailussajo yhdeksännen perättäisenkerran. Vuodet 2010 ja 2011 kattaneeseenvertailuun osallistui 27 yhtiötäeri puolilta maailmaa.KustannustehokkuusvertailussaFingridin sijoitus oli hieman edelliskertaistaalempi. Tuloksessa kuvastuuviime vuosien vahva satsaus voimajohtopylväidenharusrakenteiden kunnostamiseenturvallisuuden ja käyttövarmuudenvarmistamiseksi.Osa-alueita, joilla yhtiö menestyierityisen hyvin, olivat katkaisijoidenkunnossapito ja johtokatujen kasvustonkäsittely. Molemmilla toiminta-alueillalaatutaso oli erittäin korkea, kun taaskustannukset olivat vertailuryhmän alhaisimmastapäästä.ITOMS-kilpailussa kantaverkkoalantoiminnan laatua, tehokkuutta ja taloudellisuuttavertaillaan kahden vuodenvälein. Tavoitteena on etsiä parhaita toimintatapojaja -menetelmiä sekä ottaaoppia muista yhtiöistä.*International Transmission andMaintenance StudyFingrid mukanasomessaOletko jo tutustunut?Fingrid on laajentanut viestintäänsämyös sosiaalisen median kanaville.Yhtiö on mukana sekä YouTubessaettä Facebookissa.Fingridin YouTube-sivustolla on nähtävissäesittelyfilmejä muun muassakantaverkkoyhtiön toiminnasta,sen noudattamista yhteiskuntavastuunperiaatteista ja roolista työnantajana.Voi myös tutustua fingridiläisiiin eriammattien edustajiin, ajankohtaisensähköturvallisuuskampanjan videomateriaaliinsekä koko Suomen sähköjärjestelmänperusteisiin.Yhtiön Facebook-sivusto (www.facebook.com/fingridfi)on perustietokanavasuurelle yleisölle. Ajankohtaisen uutisaineistonlisäksi sivuilla julkaistaantiedot mm. kaikista yhtiössä avoinnaolevista työpaikoista.VERKKOVISAKilpailu Fingrid-lehden lukijoilleVastaa kysymyksiin ja faksaa vastauksesi (numeroon 030395 5196) tai lähetä se postitse 30.9.2012 mennessä. Osoite:Fingrid Oyj, PL 530, 00101 HELSINKI. Merkitse kuoreen tunnus”Verkkovisa”. Voit osallistua Verkkovisaan myös netissä. Linkkilöytyy verkkosivustomme www.fingrid.fi etusivulta.Palkinnoiksi arvomme 5 kpl aurinkokennolla toimiviaretkilyhtyjä.Kysymysten vastaukset löytyvät tämän lehden jutuista.1. Fingridin ensimmäinen peltopylväs rakennetaanHyvinkäälleHikiälleForssaan2. Yhden voimajohtopylvään kestävyyden testaaminen testausasemallakestää kaikkiaan noin2 kuukautta4 kuukautta6 kuukautta3. Fingrid laski viime huhtikuussa liikkeeseen joukkovelkakirjalainan, jonkaarvo on200 miljoonaa euroa300 miljoonaa euroa400 miljoonaa euroa4. Tiedä ennen kuin toimit -kampanjan videoissa hautausurakoitsijaa esittääAntti ReiniTapio LiinojaVille Virtanen5. Jos työkoneen osa on osunut sähköjohtoon tai puu on kaatunut johdonpäälle, paikalta pitää poistuajuosten niin kovaa kuin pääseetasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaanmaassakyyryssä hiipien6. Ahvenanmaalla käytettävästä sähköstä tuotetaan Manner-Suomessanoin 7 prosenttianoin 15 prosenttianoin 20 prosenttia7. 400 kilovoltin jännite sähkönsiirrossa otettiin ensimmäisenä maailmassakäyttöönJapanissaVenäjälläRuotsissaEdellisen (1/2012) Verkkovisan palkinnot ovat lähteneet seuraaville oikeinvastanneille: Jarmo Henriksson, Turenki; Lidia Lybek, Helsinki; Kimi Patja,Turku; Arto Köykkä, Muhos; Tuomo Jokinen, Helsinki.FINGRID 2/2012 | 25

VerkkoratkaisujensuunnittelussaENNAKOIDENETEENPÄINEduskunta antoi heinäkuussa 2010 kahden uuden ydinvoimalaitoksenrakentamista koskevat myönteiset periaatepäätökset. Fingrid varautuuliittämään uudet ydinvoimayksiköt kantaverkkoon. Selvitykset laitostenedellyttämistä kantaverkkovahvistuksista on käynnistetty.Teksti: Maria Hallila | Kuvat: Juhani Eskelinen ja Esko Keski-OjaKantaverkkovahvistusten toteuttaminenedellyttää hankkeidensuunnittelu- ja ympäristöselvitystenvaiheistamista. TeollisuudenVoiman (TVO) Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikköönliittyvien 400 kilovoltinvoimajohtoreittien ympäristövaikutustenarviointi (YVA) käynnistyi loppuvuodesta2011. Myös FennovoimanHanhikivi 1 -ydinvoimalan tarvitsemienvoimajohtojen YVA-menettelyn käynnistämistävalmistellaan.Fingrid tekee päätökset voimajohtojenjatkosuunnittelusta ja rakentamisestamyöhemmin ydinvoimalaitoshankkeistavastaavien yhtiöiden päätöksenteonetenemisen mukaisesti.Kauaskantoista kehittämistäReilun vuoden kuluttua periaatepäätöksestäFingrid esitteli Olkiluoto 4 -laitosyksikönedellyttämiä voimajohtohankkeitakoskevan YVA-ohjelman. Nopeantoiminnan taustalla on yhtiön verkonkehittämissuunnitelmien pitkäjänteisyysja joustavuus. Toimintatapa on myösvakiintunut lukuisien voimajohtohankkeidenkokemusten myötä.”Ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvienverkkoratkaisujen karkeita linjauksiaon meillä mietitty pitkään. Reittejäon viety maakuntakaavoihin jo vuosina2007 ja 2008”, kertoo projektipäällikköMika Penttilä.Uudet voimajohdotpyritään suunnittelemaanja rakentamaan suureltaosin nykyisten rinnalletai paikalle käyttäenmahdollisimman paljonhyväksi olemassa oleviajohtoalueita.Olkiluoto 4:n kokoisen ydinvoimalaitosyksikönverkkoon liittäminen edellyttäähänen mukaansa aina uusia 400kilovoltin siirtoyhteyksiä. OlkiluodostaRaumalle varaudutaan rakentamaankaksi virtapiiriä käsittävä 400 kilovoltinvoimajohto ja sen rinnalle uusi 110 kilovoltinjohtoyhteys.Lisäksi kantaverkkoa on vahvistettavauusilla voimajohtoyhteyksillä RaumaltaUlvilaan, Forssaan ja Lietoon.Voimajohdot sijoittuvat 19:n Varsinais-Suomessa,Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä sijaitsevan kunnan ja kaupunginalueille.Uudet voimajohdot pyritään suunnittelemaanja rakentamaan valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden mukaisestisuurelta osin nykyisten rinnalletai paikalle käyttäen mahdollisimmanpaljon hyväksi olemassa olevia johtoalueita.Selvitystyötä riittääHankkeessa suunniteltujen, YVA-menettelynpiiriin kuuluvien voimajohtoreittienyhteispituus on Mika Penttilän mukaan390 kilometriä. Niiltä on jo tehtyrunsaasti sekä luonto- että arkeologisiaselvityksiä.”Tutkittavaa on paljon, sillä länsirannikkoon ollut asuttuna varhaisistaFINGRID 2/2012 | 26

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitoshankkeenedellyttämien voimajohtoratkaisujensuunnitteluun voi antaa palautetta Fingridinkarttapalvelun kautta. Palautesivu on YVAhankkeenomilla sivuilla, joille pääseeklikkaamalla yhtiön verkkosivujen etusivunylävalikosta ”Ympäristö” tai haulla fingrid.navici.com/ol4/.Olkiluoto 4:n edellyttämät voimajohtohankkeetja niiden ympäristövaikutukset olivataiheena Fingridin alkuvuodesta 2012järjestämissä kolmessa yleisötilaisuudessa.Mika Penttilälle (oikealla) ja Hannu Ylöselle(keskellä) riitti kysymyksiä vastattavaksi myöskahvipöytäkeskustelussa.ajoista ja alueella on runsaasti historiallisiakohteita. Myös luontoarvoihinliittyviä selvityksiä on tehty useidenvuosien aikana.”Johtoreittien varrelta tullaan tekemäänmyös havainnekuvia, joista pystyyhahmottamaan, miltä uudet voimajohdotnäyttävät tutussa maisemassa.Myös Fennovoiman Hanhikivi 1-ydinvoimalan edellyttämien voimajohtoreittienvaikutukset ympäristöönja ihmisiin selvitetään vastaavasti myöhemminkäynnistyvässä YVA-menettelyssä.Kyseisessä hankkeessa tutkittaviavoimajohtoreittejä on taustaselvitysvaiheessareilut sata kilometriä.Yleisötilaisuuksissa sana on vapaaKäynnistyneen voimajohtohankkeenYVA-menettelyn ensimmäisen vaiheenpuitteissa Fingrid järjesti viime tammikuussayleisötilaisuudet kolmella hankealueenpaikkakunnalla: Alastarolla,Harjavallassa ja Mynämäellä.Tilaisuuksissa esiteltiin hanketta yleisestisekä suunniteltuja voimajohtoreittejäja ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa.Fingridin asiantuntijoidenlisäksi kysymyksiin olivat vastaamassahankkeen yhteysviranomaisena toimivanVarsinais-Suomen ELY-keskuksen,YVA-konsulttiyrityksen sekä ydinvoimayhtiöTVO:n edustajat.”Näiden tilaisuuksien tarkoitus onosallistaa ja jakaa tietoa”, Mika Penttiläselvittää.YVA-hankkeen alkuvaiheessa tiedonsaantiei kuitenkaan tuntunut hankealueenasukkaita kovin vahvasti houkuttelevan.Kolme tilaisuutta keräsivätyhteensä satakunta kuulijaa.”Yleisömäärä oli vähäinen siihennähden, että suunnitellut johtoreitit kulkevatyhteensä 1 500–2 000 maanomistajanmailla. Tosin kiinnostus hankkeisiinyleensä kasvaa niiden edetessä, jajonkin verran kysymyksiä ja näkemyksiäon tullut myös puhelinsoittoina javerkkosivujemme karttapalautepalvelunkautta.”Maanomistajia ja asukkaita ovat MikaPenttilän mukaan tässäkin hankkeessakiinnostaneet hankkeen aikataulu, senmaankäyttövaikutukset, lunastuskorvauksetsekä pylväspaikat, jotka kuitenkinpäätetään vasta myöhemmin, johtoreittientarkemmassa suunnitteluvaiheessa.YVA-tuloksia odotettavissa syksylläYmpäristövaikutusten arviointityö jatkuu,ja sen tulokset kokoavan arviointiselostuksenodotetaan valmistuvan syksyllä.Silloin on jälleen myös yleisöllämahdollisuus saada lisää tietoa, esittäänäkemyksiään ja päästä keskustelemaanvoimajohtohankkeesta kasvokkainasiantuntijoiden kanssa. Yhteysviranomaisenlausunto päättää YVA-menettelynalkuvuodesta 2013.”Voimajohtojen rakentaminen kestäänoin kolme vuotta. Rakennusvaiheenalkaminen ja töiden eteneminen riippuuTVO:n Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikönaikataulusta”, Mika Penttiläsanoo. Laitoksen valmistumisen arvioidaanajoittuvan 2020-luvulle. FINGRID 2/2012 | 27

Ahvenanmaa tuottaaneljänneksensähköstään itseAhvenanmaalla käytetään vuodessa sähköä noin 300 gigawattituntia eli vajaan prosentin verranSuomen koko sähkönkulutuksesta. Noin neljännes sähköstä tuotetaan omassa maakunnassa, reilutkaksi kolmannesta tuodaan Ruotsista ja loput seitsemisen prosenttia Suomesta. Sähkön siirrostavastaa maakunnan oma kantaverkkoyhtiö Kraftnät Åland.Teksti: Antti Lagus | Kuvat: Kraftnät Ålandin arkistoAhvenanmaalta on 110 kilovoltinmerikaapeli RuotsinSennebyhyn, josta on yhteysVattenfallin verkon kautta Ruotsin kantaverkkoon.Merikaapelista sähkö johdetaanmaanpäällistä siirtoyhteyttä pitkinTingsbackan muuntoasemalle, joltaAhvenanmaan kantaverkkoyhtiö KraftnätÅland toimittaa sähköä eteenpäinneljässä haarassa 45 kilovoltin linjoillaitäiselle, läntiselle ja pohjoiselle Ahvenanmaallesekä Maarianhaminaan. Yksi45 kilovoltin siirtoyhteys kulkee saaristonhalki Turun saaristoon Kustaviin.Ahvenanmaalla käytetystä energiasta26 prosenttia on uusiutuvaa energiaa.Kahdenkymmenen tuulivoimalan lisäksienergiaa tuotetaan biolämpövoimalalla.”Pyrimme Ahvenanmaalla nostamaanuusiutuvan energian osuuden kokonaisenergiastavähintään 38 prosenttiin,joka on kansallinen tavoite. Uusiutuvanenergian osuuden noin 70 prosenttiinnostaviin uusiin tuulivoimaloihin ovatjo luvat valmiina, mutta niiden rakentaminenodottaa vielä tukipäätöksiä”, Ahvenanmaankantaverkkoyhtiön KraftnätÅlandin toimitusjohtaja Jan Kahlrothsanoo.Energiantarve kasvaa jatkuvasti. Ahvenanmaallakasvu on ollut kymmenenviime vuoden ajan 1,8 prosenttia vuodessa.Kahlroth arvioi myös Ahvenanmaanväestönkasvun vaikuttavan energianlisätarpeeseen. Ahvenanmaalla onnyt noin 28 000 asukasta.Tuulivoiman osuuskasvaa Ahvenanmaansähköntuotannossalähivuosina.FINGRID 2/2012 | 28

Kraftnät Åland käyttää omistamaansa kantaverkkoa, joka kattaa Ahvenanmaan kaikkiaan noin 300 kilometrin pituiset110 ja 45 kilovoltin yhteydet sähköasemineen ja ulkomaanyhteyksineen.Varavoiman vaihtoehdotRuotsin-yhteyden kautta voidaan käytännössähuolehtia koko Ahvenanmaansähkön saannista. Tämä tulee kyseeseensilloin, kun tuulta ei ole tarpeeksituulivoimaloiden pyörittämiseen. JosRuotsin-yhteys katkeaa, voidaan nykyisensaaristolinkin kautta saada energiaayhdeksän megawatin verran. Loputtarpeesta on määrä hoitaa varavoimakonein.Kraftnät Ålandilla on sopimus paikallisensähköntuottajan kanssa siitä, ettäse tuottaa tarvittaessa energiaa verkkoyhtiönkäyttöön. Yrityksen kahdellakaasuturbiinilla voidaan tuottaa energiaa24 megawattia ja kahdella dieselkoneellasaman verran. Lisäksi KraftnätÅlandilla on oma 25 megawatin kaasuturbiini.Rengas rakenteillaAhvenanmaalla on 17 sähköasemaa,joista osaa ollaan parhaillaan yhdistämässärenkaaksi jatkuvan käytön turvaamiseksi.Lisäksi vanhoja 1970-luvullarakennettuja sähköasemia ollaanuusimassa käyttövarmuuden parantamiseksi.”Sähköasemia uusitaan osittain siksi,että ne ovat niin vanhoja, että varaosiensaamisessa on ollut hankaluuksia. MyösEnergiantarvekasvaa jatkuvasti.Ahvenanmaalla kasvuon ollut kymmenenviime vuoden ajan 1,8prosenttia vuodessa.Ahvenanmaan kantaverkkoyhtiölläon edessään merkittäviä muutoksia,kertovat Sven-Anders Eriksson ja JanKahlroth.henkilöturvallisuus on tärkeässä osassa,sillä nykyään asemat rakennetaan työskentelyturvallisuudenkannalta aiempaaturvallisemmiksi”, Kraftnät Ålandinsähköverkkopäällikkö Sven-AndersEriksson sanoo.Vanhassa tekniikassa on ongelmanamyös se, että sen käyttämiseen tarvittaviaammattilaisia on entistä vähemmän.Eriksson vertaakin tilannetta siihen, ettätaksiautoilijalla olisi käytössään vanhaVolvo Amazon.Koko omistusmaakuntahallitukselleEU:n kolmannen sähkömarkkinadirektiivinmukaan sähkön jakeluyhtiöei voi olla omistajana kantaverkossa.Ahvenanmaan maakuntahallitus on kesänaikana lunastanut pois kaikki muutKraftnät Ålandin suuromistajat. Maakuntahallituksellaon jo ennestäänkinosake-enemmistö.Kraftnät Ålandilla on lähitulevaisuudessaedessään muitakin merkittäviämuutoksia.”Paikallisen sähköyhtiön kaasuturbiinitovat vanhoja, ja ne pitää ennenpitkää jättää pois käytöstä. Lisäksienergiantarve kasvaa jatkuvasti; jo nyttalvisin on sähkövajeen vaara. Varavoimakoneidenpoistumisen ja kasvavankulutuksen vuoksi olemme suunnitelleetmerikaapeliyhteyttä Manner-Suomeen,”Jan Kahlroth kertoo.Uuden kaapelin myötä Ahvenanmaavoi ostaa sähkönsä joko Suomesta taiRuotsista. Parhaillaan keskustellaan siitä,minkälainen malli otetaan käyttöönmarkkinasähkön hankinnassa, eikä lopullistapäätöstä ole vielä siitä, mistäsuunnasta pääosa sähköstä tuodaan.FINGRID 2/2012 | 29

Merikaapelista yhdistävä linkkiAhvenanmaan ja Manner-Suomen välilleSuunniteltu Ahvenanmaan ja Manner-Suomenvälinen kaapeliyhteysalkaisi Suomen puolella Naantalistaja tulisi Ahvenanmaalla Jomalankuntaan Ytterbyhyn. Ytterbyssä sijaitsevantasasähkö-vaihtosähkömuuntoasemankautta yhteys jatkuisi 110 kilovoltinmaanpäällisenä siirtoyhteytenäTingsbackan sähköasemalle, josta jo nythoidetaan Ruotsin sähköyhteys.Kaapelia voitaisiin käyttää myös toiseensuuntaan. Jos Ahvenanmaan tuulivoimantuotantokasvaa suunnitelmienmukaisesti, voitaisiin tuulisina päivinäylijäämäsähköä toimittaa mantereelle.Tuulivoiman hyödyntämisessä on tärkeää,että käytössä on vahva verkko, jotavoidaan tarvittaessa käyttää varavoimanjakeluun ja jolla myös mahdollinenylijäämäsähkö saadaan toimitetuksieteenpäin.Kaapeliyhteydellä sähköä siirretäänmarkkinapohjaisesti eli halvemmaltaalueelta kalliimmalle.”Yhteys tuo myös yhden lisämahdollisuudenSuomen ja Ruotsin sähköverkkojenyhdistämiseen. Merikaapeliyhdistää Ahvenanmaan Ruotsiin jaManner-Suomeen, ja Ahvenanmaallayhteys kulkisi maanpäällisissä johdoissa.Tällaista lisäyhteyttä voitaisiin käyttääsähkön siirtoon maidemme välillä”,Kraftnät Ålandin toimitusjohtaja JanKahlroth sanoo.Käytännön ratkaisut sovitaan hänenmukaansa myöhemmin yhteistyössäKraftnät Ålandin, Svenska Kraftnätin,Fingridin ja Nord Pool Spotin kanssa.Kaapeli-investoinnista vastaa KraftnätÅland, joka on hakenut investointitukeaAhvenanmaan maakuntahallitukselta.Maakuntahallitus puolestaan voi hakeatämäntyyppisiin erikoismenoihin tukeaSuomen valtion budjetista. Tästä prosessistavastaa Ahvenanmaan valtuuskunta.Aiempia infrastruktuuri-investointejaAhvenanmaalla – Ruotsin-yhteyttä jakaasuturbiinivoimalaa – valtio on tukenut40 prosentilla. Valtio on myöntänyt125 miljoonan euron kaapelia varten 40prosentin tukiosuuden tai enintään 50miljoonaa euroa. Lopullinen sopimuskaapelin rakentamisesta voidaan tehdäsyksyllä EU:n hyväksyttyä tukipaketin.FINGRID 2/2012 | 30

SÄHKÖPYÖRITTÄÄTällä palstalla fingridiläiset kertovat kokemuksistaansähkömoottorilla toimivista laitteista. Johtavan asiantuntijanRisto Lindroosin testissä on Kalkhoff 8C HS -sähköpyörä.Työmatkapyöräilijänsähköinen kumppaniTeksti: Risto Lindroos | Kuva: Juhani EskelinenOlin jo pitkään haaveillut sähköpyörästä,kun silmiini osui sähköpyörävertailuLatu & Polku-lehden alkukevään numerossa. Vertailunvoittaja oli Kalkhoff 8C HS. Pyörässäon 540 Wh:n litium-akku ja 250watin sähkömoottori. Pyörälle luvataan120 kilometrin ajomatkaa yhdellä latauksella.Sattuma suosi valmistautunuttamieltä. Pian olinkin sähköpyöränonnellinen omistaja.Ei muuta kuin aamulla pyöräilemääntöihin. Ohjaustangostasähköavustus päälle– ledit osoittavat, että akkuon täysi. Tällähän on kevytajaa! Ajoasento on pysty, liikennettäon helppo seurata.Kaarteet pyörä ottaa hienosti,vaikka polkimet pakkaavatraapimaan asfalttia.Meno on vauhdikasta,mutta silti joku pyrkii ohi.”Ai sinullakin on dopingpyörä”,huikkaa ohiajaja. Olo onkuin koiranomistajalla: samanmielisetalkavat jutella. ”Piti sähköistää pyörä,kun talvella oli niin paljon lunta. Ostinitse asennettavan rakennussarjan”,ohiajaja selittää.Toisena päivänä matka töihin sujuukuin tanssi kolmekymmentä vuotta sitten.Kevyemmän matkan jälkeen tulenpirteänä töihin ja palaan kotiin vähemmänväsyneenä. Kolmantena päivänäolen jo kuin vanha tekijä. Mutta miksihäntuo ledi vilkuttaa? Olisi sittenkinpitänyt lukea käyttöohje. Ja kas, akkuloppuu jo menomatkalla. Nyt ymmärrän,miksi tässä tarvitaan kahdeksanvaihdetta. Ei auta kuin polkea lujempaa!Töistä kotiin päästyäni olen väsynyt,vaikka ei sähköttä ajo ole sen raskaampaakuin ”mummon pyörällä” ajaminen.Kuukauden kokemusten jälkeenalan olla vakuuttunut. Sähköpyörä onkilpailukykyisin 15–25 kilometrin matkoilla,joilla on suhteellisen paljon kaupunkimaistaajoa ja mäkiä. Kaupunkiajossasähköpyörä on perinteisiä pyöriänopeampi paremman kiihtyvyytensäansiosta. Testiaikana sähköpyöräni oliarviolta 20 prosenttia hybridipyörääninopeampi. Keskinopeus oli noin 25 kilometriätunnissa. Suurin hyöty tuli siitä,etten ollut väsynyt iltaisin kotimatkanjälkeen. Siksi voin käyttää sähköpyörääpitkähköillä matkoilla useammin kuinhybridipyörää. Sähköpyöräni maksaasiis itsensä takaisin ajansäästönä jasäästyneinä matkakustannuksina kahdessakolmessa vuodessa.Halutessaan sähköpyörällä voi kuntoillakuten millä tahansa pyörällä,koska sähköavustus lakkaa nopeudenylittäessä 25 km/h. Toisaalta sillä voiajella myös isommin hikoilematta, koskaavustuksen kanssa polkeminen onkuin silmänlumetta. Myös talviajossanastarenkaiden kanssa sähköpyörä onvarmasti kilpailukykyinen vaihtoehto.Vauhti on sähköpyörällä tasaisempaakuin hybridillä. Ylämäissä vauhtiei juurikaan hidastu. Alamäessä sähköpyöräkulkee painavuutensa vuoksivähän tavanomaista pyörää kovempaa.Liikennevaloista sähköpyöräilijä pääseeliikkeelle ensimmäisenä, kunsähkömoottori pukkaa alkuvauhtia.Sähköpyörän tärkeimpiäteknisiä ominaisuuksia onakun riittävyys. Myös jarrujenon oltava tehokkaat.Pyörän tapa avustaa polkemistaei saa olla nykivä.Nämä ominaisuudet olivattestatussa pyörässä hyvät.Kysymyksiä herätti sen sijaanvaihteiston välityssuhde, jokatuntui suurissa nopeuksissaliian pieneltä. Muita varjopuoliaovat suurempi huollontarve ja korkeahko hinta.Vielä muutama vuosi sitten sähköpyöräoli liikuntarajoitteisten ja ikäihmistenlaite. Yleistymistä haittasi erityisestikunnollisten akkujen kalleus.Muutamassa vuodessa sähköpyörienhinnat ovat pudonneet ja akun avustamaajomatka on selvästi kasvanut. Siksisähköpyörä yleistynee eurooppalaiseenmalliin ja löytänee oman käyttäjäkuntansa50+-vuotiaiden pyöräilijöidenkeskuudessa erityisesti pääkaupunkiseudulla,jossa pyöräily muutenkin onusein autoilua ja julkista liikennettä nopeampiliikkumistapa. FINGRID 2/2012 | 31

Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiätoimintaperiaatteita, laitekokonaisuuksia ja komponentteja.Sarjan tähän mennessä julkaistuihin kirjoituksiin voit tutustuaverkkosivuillamme osoitteessa www.fingrid.fi.Jännitteet sähkön siirto- ja jakelujärjestelmissäTeksti: Jarmo Elovaara | Kuva: Juhani EskelinenSähkönsiirron tekniikka on suhteellisennuorta: vasta 1880-luvunalussa luotiin edellytykset siirtääsähköä pitkähköjä matkoja. Tuolloinkehitettiin vaihtovirtamoottori ja patentoitiinidea, jossa generaattorin antamajännite muutettiin korkeammaksi sähkönsiirtoa varten ja kulutuskohteessataas alemmaksi sähkön käyttöä varten.Koska sähkön kehittäminen ja siirtäminenon ollut paljon pääomia vaativaatoimintaa, tehdyt investoinnit ovatolleet pitkäikäisiä. Tämä on joissakinmaissa, kuten Ruotsissa, näkynyt käytettävienjännitteiden melko suurenakirjona. Vasta viimeisten 40–50 vuodenaikana sähkönjakelujärjestelmää on rationalisoituvähentämällä käytössä olevienjännitetasojen määrää.Sähkönä siirrettävän tehon suuruusmääräytyy käytettävästä jännitteestäja siirrettävästä virrasta (P~ U·I).Sähkönkulutuksen ja siirtoetäisyyksienkasvaessa on tullut tarvetta entistä suuremmillesiirtojännitteille. Taloudellisinjännite riippuu sekä tehonsiirtotarpeestaettä siirtoetäisyydestä. Yleensä kannattaaottaa käyttöön sitä suurempi siirtojännite,mitä pidempi siirtoetäisyys on,mutta jännitearvot ovat tapauskohtaisia.Edullisimman jännitteen luonne on sellainen,että jännite kannattaa mieluumminylimitoittaa kuin alimitoittaa (kuva1). Kun tietyn tehon siirtämiseksi tarvittavajännite esimerkiksi kaksinkertaistetaan,virran arvo puolittuu ja johdossasyntyvät virtalämpöhäviöt pienenevätneliössä (~I 2 ) eli neljäsosaan alkuperäisestä.Näin siirron ja jakelun hyötysuhdeparanee. Pienempi virta merkitseemyös pienempää johdinpoikkipintaa jasiten kevyempiä ja halvempia johtimiaja pylväitä, mutta muutoin jännitteenkorottaminen suurentaa laitteiden kokoaja nostaa myös niiden hintaa. Lisäksisuurempi jännite merkitsee yleensämyös vähemmän rinnakkaisia johtojayhteysvälillä.Johdossa kulkeva virta aiheuttaahäviöitä, jotka ilmenevät sekä häviötehona(lämpönä) että johdon jännitteenalenemana.Sähkönjakeluverkotsuunnitellaan siten, että mitoittavan tehonsiirtämiseksi tarvittavien investointikulujenja häviökustannusten summapysyy mahdollisimman pienenä. Suurvoimansiirtoverkoissaetäisyydet ovatkuitenkin pitkiä ja huomiota on kiinnitettävämoneen muuhunkin jännitteestäriippuvaan seikkaan kuten esimerkiksisiihen, mikä on suurin siirrettävissäoleva teho ilman, että verkon eri generaattoreidentahtikäyttö häiriintyy. Seriippuu yhteyden päissä vaikuttavienjännitteiden tulosta.Suurin maailmalla käytössä olevajännite on yleensä myös suurin teknisestija taloudellisesti käytettävissäoleva vaihtoehto. Tekniset reunaehdottulevat yleensä vastaan katkaisijoidenvirrankatkaisukyvyssä ja laitteiden(mukaan lukien avojohdot) eristystenjännitekestoisuudessa. Jännitteiden javirtojen suurentuessa lisääntyvät myösympäristöhaitat ja turvallisuusuhat, kutenoiko- ja maasulkuvirtojen riskit. Neon hallittava.Sähkönkäytön alkuaikoina tekninentietämys oli vielä vajavaista, eikälaajoja verkkoja osattu rakentaa. Aluksiratkaiseva tekijä jännitetason valinnassaolikin kulutuslaitteiden mahdollisimmanhyvä toiminta. Ennen vaihtovirtamoottorinkehitystä sähköä käytettiin lähinnäsuurimpien kaupunkien valaisemiseen.Lamput olivat tasavirralla toimivia kaarilamppuja,joiden toiminnan kannaltanoin 120 voltin (V) jännite oli parasmahdollinen. Vuonna 1883 kehitettyvaihtosähköjärjestelmä mahdollistisuuremmat jännitteet ja sähkön käytönteollisuudessa. Vaihtosähköjärjestelmienkehittyessä alettiin valaistukseen käyttäämetallisella hehkulangalla varustettujalamppuja, joita voitiin käyttääkaarilamppuihin verrattuna noin kaksinkertaisellajännitteellä. Silti Suomessakinoli 1900-luvun alkupuoliskollamonessa kaupungissa pienjänniteverkonjännitteenä edelleen 110 V.Kaarilamppujen käyttö oli Atlantintakana ilmeisesti yleisempää kuin Euroopassa.Niinpä Euroopan ja Yhdysvaltainpienjännitejakeluun vakiintuivat erijännitteet, jotka ovat edelleen käytössä:Euroopassa standardijännite on 230/400V, Yhdysvalloissa ja siellä kehitettyäteknologiaa käyttävissä maissa puolestaan120/208 tai 120/240 V. Suurjännitteelläkineurooppalaiset ja amerikkalaisetstandardijännitesarjat yhtenäistettiinvasta vuonna 2006.Kuva 2 esittää verkon nimellisjännitteenäilmaistun vaihtosähköverkon siirtojännitteenkehitystä vuosien saatossa.Kuvasta näkyy, että siirryttäessä suuremmanjännitteen käyttöön peräkkäistenjänniteportaiden jännitteiden suhdeon teknistaloudellisista syistä suuruusluokkaakaksi. Suurin ilmajohtoverkoissakäytettävä vaihtojännite on nyt mm.Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa käytössäoleva 1000–1200 kilovolttia (kilovoltti,kV = 1000 volttia). Kaapeliverkoissaon tyydyttävä noin puolet pienempäänjännitteeseen, mutta suurien jännitteidensiirtoyhteydet ovat yleensä niin pitkiä,ettei kaapelien käyttö ole niissä edesmahdollista saati taloudellista.FINGRID 2/2012 | 32

Suhteellinen hinta / pu10,750,50,25S=50 kmTaloudellisinsiirtojänniteS=100 kmS=200 kmS=400 kmS=600 kmKuva 1: Tietyn pituisenjohdon hinnan riippuvuusjännitteestä (ehyt viiva)ja optimisiirtojännite(katkoviiva) erisiirtoetäisyyksillä eräässätilanteessa. Hintaakuvaavana suureena onominaiskustannus elisiirrettävän tehon suhteenskaalattu hinta. Lopputuloson esitetty suhteellisarvona.0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600Verkon jännite U R/ kVHyvin pitkissä ilmajohto- ja merikaapeliyhteyksissäkäytetään tasasähköä(DC). Tällaisia yhteyksiä on vähemmänkuin vaihtosähköyhteyksiä, eikä niissäole ollut saavutettavissa standardoinnillasamanlaisia säästöjä kuin vaihtosähköäkäytettäessä. Niinpä käytettävätjännitteet ovatkin projektien omientarpeiden ja teknologian kehityksenmääräämiä. Suurin siirtojännite DCavojohdoillaon tällä hetkellä 800 kV,DC-kaapeliyhteyksillä noin 550 kV.Sähkönkulutuksen määrän vaihdellessamyös jännitteen suuruus vaihtelee.Liian suuren vaihtelun estämiseksijännitettä on säädettävä verkon erikohdissa. Jännitettä voidaan säätää yhteiskäyttöverkossatahtikoneiden avullaja muuntoasemilla muuntajakäämienkierrosmäärää muuttamalla (käämi- javäliottokytkimet). Muualla verkossajännitteen säädössä turvaudutaan kompensoimislaitteideneli kondensaattorienja reaktorien (”kelojen”), aikaisemminmyös ns. synkronikompensaattorien(kuormittamaton tahtikone) ohjaukseen.Kondensaattori nostaa, reaktori laskeejännitettä.Sopivalla tavalla kytketyn reaktorienja kondensaattorien yhdistelmän avullavoidaan huolehtia myös sähkön laatuunvaikuttavista asioista. Perinteisten katkaisijallaohjattujen kompensoimislaitteidensijasta käytetään nykyään myöstehopuolijohteiden avulla kytkettäviäkompensoimislaitteita, jotka ovat lähesjatkuvasti ohjattavia. Niitä voidaankäyttää kompensoinnin lisäksi myösverkon dynaamisten ominaisuuksienmuuttamiseen, kuten vaimennuksen lisäämiseenmuutostilanteiden jälkeen. Verkon nimellisjännite / kV1400120010008006004002000525380220 28715 50 1101880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020VuosiKuva 2: Siirtojännitteiden kehitys. Jännitteen 380 kV rinnallakäytetään jännitettä 400 kV ja jännitteen 287 kV sijasta jännitteitä300 kV tai 365 kV.7351200Kuudessa vuosikymmenessä 7,8:sta 400 kilovolttiinSuomen ensimmäinen, 8 kilometrin pituinen 7,8 kV kolmivaiheinensiirtojohto rakennettiin 1897 Laatokan Karjalaan syöttämään sähköäkaivosteollisuuden pumpuille, murskauslaitteille, köysiradalle jne. Ensimmäinenkokonaan kotimaisin voimin suunniteltu voimansiirtojärjestelmä(15 kV ja 33 km) otettiin käyttöön vuonna 1900 Säkkijärven ja Viipurin välillä.Suomen ensimmäinen 110 kV johto siirsi vuodesta 1929 alkaen Imatrankoskessatuotettua energiaa Etelä-Suomen läpi Hikiän kautta edelleenTurun Koroisiin.220 kV käyttöön siirryttiin Suomessa 1950-luvun alussa. 400 kV jänniteotettiin ensimmäisenä maailmassa käyttöön Ruotsissa 1950-luvun alussa,kun Luulajajoen voimalaitokset kytkettiin valtakunnan verkkoon. Sitä ennenkorkein maailmalla käytetty jännite oli ollut 287 kV. Myös Suomi oliensimmäisten joukossa 400 kV käyttöönotossa 1960-luvun alussa.Ruotsissa valmistauduttiin 1970-luvun lopussa jopa 800 kV siirtojännitteenkäyttöön. Sähkön kysynnän kasvun väheneminen ja voimistunut keskustelu800 kV johtojen ympäristö- ja mahdollisista terveyshaitoista johtikuitenkin siihen, että Ruotsin hallitus ei antanut vuonna 1980 käyttölupaajo rakennetulle Forsmarkin ydinvoimalaitoksen ja Suur-Tukholman väliselle800 kV johdolle.FINGRID 2/2012 | 33

Otso, Mesikämmen, Vaari,Metsän kultainen omena…Suomen kielessä tunnetaanmiltei neljäsataa karhuatarkoittavaa nimeä.FINGRID 2/2012 | 34

KIIKARISSAMetsän isäntäKarhun palvonnasta löytyy merkkejä,jotka ovat yli kolmekymmentätuhattavuotta vanhoja.Otso on ollut pohjoisille ihmisille aivanerityinen eläin. Monet siperialaiset alkuperäiskansatpitävät sitä edelleen pyhänä,ja suomalainenkin historia tunteepeijaisrituaalit vain parinsadan vuodentakaa. Karhunpeijaiset olivat viikon kestävätmenot, jotka järjestettiin kaadetunkarhun kunniaksi ja sen hengen lepyttämiseksi.Karhua pidettiin ihmisten suvunkantaisänä, ja peijaisjuhlat olivatrituaaliset häät, joissa suvun myyttinenalkusynty toistettiin kerta kerran jälkeen.Karhua katsellessa on helppo nähdäpiirteitä, jotka ovat antaneet sille tämänerityisaseman. Se on suuri ja voimakasja nousee usein takajaloilleenseisomaan. Sen pienet silmät katsovatsielukkaasti suoraan eteen, aivan kutenmeidän. Se on kaikkiruokainen, se käyttää”käsiä” marjoja ahmiessaan, ja sensieraimista kuuluu usein vihellys senvetäessä vainua. Tästä johtunee uskomuskarhun kyvystä viheltää. Kun tapetunkarhun nylkee, nahan alta paljastuuhämmästyttävästi ihmisen kaltainenruumis, jolla erään myytin mukaan onpainava rahavyö lanteillaan.Itse näin ensimmäisen karhun ystäväniAntti Leinosen kojusta viitisentoistavuotta sitten. Se ilmestyi suolle toukokuisensydänyön hämärässä kuin taiottuna.Se tuli ääneti, oli yhtäkkiä edessäni,vain kymmenen metrin päässä. Senjälkeen, Anttia siteeratakseni, ”maailmaei enää ollut entisensä”. Karhun myyttisentaustan tunteminen toi hetkeenlatausta, jota en ole monta kertaa luonnossakokenut. Jäin koukkuun vaillamahdollisuutta karhun valokuvaamiseentai kohtaamiseen. Asun auttamattaväärässä osassa Suomea, kotiseudullaniei karhuja tuolloin ollut.Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin,karhu on levittäytynyt etelämmäksi jaUudellamaallakin elelee jokunen yksilö.Mahdollisuus kohtaamiseen on olemassa.Se on vähäinen, mutta jo pelkkä tietoisuussiitä, että Metsän isäntä liikkuusamoilla mailla, tuo olemiseen aivanuuden ulottuvuuden. Se tekee metsästämetsän, tuo siihen kesyttömyyttä jataikaa. Syysyönä tähtien alla nukkuessaajatus kulkee väkisin karhuun. Otava,joka on osa Ison karhun tähtikuviota,on myytin mukaan kultainen kätkyt jahopeiset vitjat, joilla ensimmäinen karhulaskettiin maan päälle taivaallisestaalkukodistaan.Suuren ylispetäjän tyvellä mieleennousee kallohonka – mänty, johon kaadetunkarhun puhdistettu kallo peijaistenpäätteeksi nostettiin ja jonka juurelleluut haudattiin tarkasti järjestettyinä.Luut vietiin paikalle juhlallisesti, laulujensaattelemana, ja kallo ripustettiinkatsomaan nousevaan aamuun. Mäntyoli symbolinen maailmanpuu, jota pitkinkarhun henki pääsi takaisin kotiinsayliseen maailmaan. Muutama vanhakallohonka seisoo yhä sitkeästi pystyssä,mutta enimmäkseen myytti elääpaikannimissä. Ohensaari, Koukonmäki,Karhunpääkallio ja lukemattomat muutkartoilta löytyvät paikat kertovat karhuhonkienmuinaisen sijainnin.Otso, Mesikämmen, Vaari, Metsänkultainen omena… Suomen kielessätunnetaan miltei neljäsataa karhua tarkoittavaanimeä. Ne ovat peitenimiä,sillä karhun oikeaa nimeä ei saanutturhaan lausua. Nimistö heijastelee sukulaisuutta,suurta kunnioitusta, mielistelynhalua,karhun liikkumisen kuvailuatai sen persoutta makealle. Metsäliikkuu, sanottiin, kun karhun tiedettiinoleskelevan lähistöllä. Se oli itse metsä!Vanhat myytit ovat historiankirjoitusta.Ne kertovat esi-isiemme tavasta selittäämaailmaa ja ihmisen alkusyntyäsamalla tavalla kuin nykyiset uskonnotkertovat tämän päivän uskomuksista.Myytit elävät ja muuttavat muotoaan,mutta karhulla on edelleen erityinenpaikka mielissämme. Se herättää joissainpelkoa, toisissa kunnioitusta, muttakiehtoo mielikuvitusta aivan eri tavallakuin useimmat muut eläimet.Minulta kysytään usein, enkö pelkääyöllä metsässä. Kun vastaan kieltävästi,tulee väistämätön jatkokysymys: ”Entäjos kohtaat karhun?” Se taas on suurihaaveeni – kohdata karhu omilla kotikonnuillani.Toistaiseksi se on pysynytpelkkänä haaveena, mutta ehkäpä joskus.Lehtemme kolumnisti Heikki Willamo on karjalohjalainenvalokuvaaja, kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut useitaluontokirjoja niin lapsille kuin aikuisille; viimeisimpiä teoksiaovat Pyhät kuvat kalliossa (yhdessä Timo Miettisen kanssa,Otava 2007), Huuhkajavuorella (yhdessä Leo Vuorisen kanssa,Maahenki 2008), Viimeiset vieraat – elämää autiotaloissa(yhdessä Kai Fagerströmin ja Risto Rasan kanssa, Maahenki2010) ja Vuosi metsässä (Maahenki 2012). Heikki Willamon erityisiä kiinnostuksenkohteita ovat eteläsuomalainen metsäluonto, pohjoinen kalliotaide jaeläimiin liittyvät myytit.FINGRID 2/2012 | 35

FINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 HELSINKI • Puhelin 030 395 5000 • Faksi 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HELSINKIPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HÄMEENLINNAPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OULUNSALOPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PETÄJÄVESIPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5524VarkausWredenkatu 278250 VARKAUSPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5611