PYÖREÄ - Kemppi

PRONewsKempin asiakaslehti2009FIEssen 2009 -messujulkaisu:Sisältää hitsausvirhejulisteenPYÖREÄon luontevamuoto– Kemppi vaihtoi ilmettä –Arkipäivän iloja:ensimmäinensiemaus olutta– Faktoja olutlasista –World of WeldingINTIA– monien kasvojen maaMISSION CONTROLUusi FastMig Pulse antaakontrollin hitsaajalle

www.kemppi.com60 vuotta suomalaista työtäglobaaleille markkinoilleKekseliäisyys ja kova uutteruus olivat ne kulmakivet,joille Kemppi perustettiin 1949. Vielä tänäkin päivänäluotamme noihin samoihin perusarvoihin.

Kemppi – 60 vuottasuomalaista työtäglobaaleille markkinoilleVuonna 1949 Martti Kemppialoitti veljiensä kanssahitsausmuuntajien valmistuksenomakotitalonsakellarissa. 60 vuottamyöhemmin Kempistäon tullut maailmanlaajuisesti tunnettu hitsausteknologiankehityksen uranuurtajaja yksi toimialansa johtavista yrityksistä.Maailma on kuluneina vuosina muuttunutmonin tavoin ja sen mukana Kemppikin,mutta Martti Kempin henkinen perintö jaarvomaailma elävät edelleen yrityksessä.Yrittäjyys, innovaatio, rehellisyys ja yksilönkunnioittaminen ohjaavat kaikkea toimintaamme.Juhlistamme tätä 60 vuoden merkkipaaluamonin eri tavoin tämän vuoden aikanasekä henkilökuntamme että asiakkaidemmeja yhteistyökumppaneidemme kanssa.Yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumistaon Schweissen & Schneiden -messut syyskuussaSaksan Essenissä. Tuomme jälleenkerran markkinoille uutuuksia, jotka näyttävättietä koko hitsausteknologian kehitykselle.Kyse on paljon muustakin kuinvain koneista ja laitteista, kuten tämänlehden sivuilta on luettavissa. Myös brändimmeon seurattava aikaansa, ja Kemppinäyttäytyykin hitsaavalle maailmalle Essenistälähtien uudella ilmeellä.Suomalaisuus on aina merkinnyt Kempillepaljon. Olemme viimeisiä kansainvälisentason elektroniikka- ja sähkölaiteyrityksiä,jonka koko tuotantotoiminta on Suomessa.Tämän pääkirjoituksen otsikon mukaisestikannamme huolta suomalaisen työnkannattavuudesta ja kilpailukyvystä globaaleillamarkkinoilla ja olemmekin kahdenviime vuoden aikana investoineetyli 20 M€ tuotantolaitoksiemme kehittämiseen.Helmikuussa avasimme uudenelektroniikkatehtaan, ja kokoonpanotehtaammelaajennus ja modernisointivalmistuivat kesällä. Yhteensäkäytössämme on nyt yli 30.000 m 2 huippumoderniatuotantotilaa.”Martti Kempinhenkinen perintö jaarvomaailma elävätedelleen yrityksessä.Yrittäjyys, innovaatio,rehellisyys ja yksilönkunnioittaminenohjaavat kaikkeatoimintaamme.”Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitammeja yhteistyökumppaneitamme, kuten myöshenkilökuntaamme kuluneesta ja uskonhyvän yhteistyömme jatkuvan. Näinä taloudellisestihaasteellisina ja epävarmoina aikoinaon hyvä tietää, että omiin kumppaneihinsavoi luottaa – yhtenä alansa kannattavimmistayrityksistä Kemppi on luotettavakumppani nyt ja tulevaisuudessa.Anssi RantasalotoimitusjohtajaKemppi ProNews 20093

Mikkonen (vas.)ja Armi Lahtonen ovat39Lottahitsausalan ammattilaisia.Heidän mielestään nainenpärjää hitsausalalla nimenomaannaisellisten ominaisuuksienansiosta.vaihtoiilmettä. Yhtiön liikemerkkion saanut 18Kemppiuuden, pyöreän muodon. Pyöreämuoto on täydellisyydenja ikuisuuden vertauskuva.Lue, mitä muuta siihen liittyy.mielenkiintoisiauutuuksiaSaksan Essenissä 14Odotettavissajärjestettävillä Schweissen &Schneiden -messuilla. Kannattaatutustua esimerkiksi, mitätarjoaa FastMig Pulse 350/450.Intia. ”Mitä tahansa27MonikasvoinenIntiasta sanotaan,myös sen vastakohta ontotta.” Tuntemattomaksi ajattelijaksijääneen lausahdustiivistää olennaisen.SisältöPääkirjoitusKemppi – 60 vuotta suomalaista työtä globaaleille markkinoille 3Lyhyesti 5InnovaatioFastMig Pulse 350/450: MISSION CONTROL 12JoystoryOlutlasin arvoitus 11NäkökulmaIiro Viinanen: Laman haasteet 21CaseOasis of the Seas, STX Europe, Turun telakkaSuomessa syntyy superlatiiveja 22LisäksiKemppi kehittää koulutus- ja konsultointipalveluja 10Kaarihitsauslaitteiden kehityksen askeleet 12VTT:n kehitysjohtaja Petri Kalliokoski: Palvelujen merkitys kasvaa 32Monitoroinnilla tehoa suoritukseenF1-kilparadoilla ja hitsaustyömailla 37Uinti sopii kaikille 41Kemppi-jälleenmyyjät 2009 43Kemppi ProNews. Julkaisija: Kemppi Oy. PL 13, 15801 Lahti. Internet: www.kemppi.com. Puhelin: (03) 899 11.Päätoimittaja: Hannu Jokela. Toimitussihteeri: Elina Suomalainen. Toimittaja: Jukka Pohjola. Valokuvat: Risto Kallio ja Teemu Töyrylä. Lay-out: Tekijätiimi Oy.Tilaukset ja osoitteemuutokset: Kemppikoneet Oy. Email: myynti.fi@kemppi.com. Paino: Esa Print Oy, Lahti. 2009. ISSN 1796-847X.4 Kemppi ProNews 2009

LyhyestiMe and MyPro -kampanjanvoittajat kisailivat SuomessaKempin Me and MyPro -kampanjan voittajat viettivät palkinnoksisaamaansa, moottoriurheilupainotteista viikonloppua Suomessahuhtikuussa.Onnettaren suosikit tutustuivat vierailullaan Kempin lisäksiLahden ja Helsingin nähtävyyksiin. Heille opetettiin asiaan kuuluvastimyös hitsausta. Kilpailun voittajia ei päästetty helpolla, sillähitsausoppien omaksumista testattiin kilvoittelemalla WiseRootjaMicroTack -prosesseilla. Voittajat ottivat mittaa toisistaan myöscarting-radalla.Me and MyPro -kampanjan kuvissa Sergei-hitsaaja kertootunteistaan uskollista kumppaniaan kohtaan. Tuo kumppani onKemppi Pro Evolution MIG-hitsauslaite. Kampanja oli eräänlainenkunnianosoitus Kemppi Pro-tuoteperheelle ja ennen kaikkeasen käyttäjille ympäri maailman. Kemppi Pro-tuoteperhe lanseerattiinEssenin hitsausmessuilla Saksassa vuonna 1993.Carting-kilpailun voittajakolmikko: kultaa ajoi Pascal Henrioud(Sveitsi), hopealle sijoittui Josef Samanek (Tsekki) ja pronssille tuli JörgLeonhard-Bassek (Saksa).Kemppi Oy:n toimitusjohtaja AnssiRantasalo nimitettiin EWA:n johtoonEurooppalainen hitsausalan toimijoidenyhteenliittymä European Welding Association(EWA) valitsi kesäkuussa 2008pidetyssä liittokokouksessaan uudeksipuheenjohtajakseen Kemppi Oy:n toimitusjohtajanAnssi Rantasalon, joka ontoiminut aikaisemmin liiton varapuheenjohtajana.Liiton uusina varapuheenjohtajinaaloittivat Henk Perée Lincoln ElectricEuropesta ja Fabio Annettoni Anastasta.Björn Hedlund jatkaa liiton toimitusjohtajana.EWA:n uuden johdon tavoitteena onjatkaa liiton toiminnan kehittämistä samallatarmolla ja määrätietoisuudella kuinsitä on tehty tähänkin asti.”Tämän vuoden liittokokouksen osallistujamääräoli suurempi kuin moneenvuoteen. Se on osoitus sitä, että Euroopanhitsausteollisuus arvostaa niitä tuloksia,joita tällainen vahva ja vakiintunutliitto voi saavuttaa”, arvioi liiton uusi puheenjohtajaAnssi Rantasalo.”Organisaatiollamme on tärkeä tehtävätoimialan standardien luonnissa. Lisäksiedistämme hitsausalan houkuttelevuuttatyöpaikkana ja olemme mukanakehittämässä eurooppalaisia talousalueita”,Rantasalo jatkaa.EWA– EuropeanWelding AssociationVuonna 1987 perustettu EuropeanWelding Association on Euroopantasolla toimiva liitto, jonka jäsenistöönkuuluu hitsauslaitteiden ja-lisäaineiden valmistajia.www.european-welding.orgEWA:n uusi johtoryhmä (vasemmalta oikealle):Henk Perée, Anssi Rantasalo, FranckMuller, Henning Fliess, Fabio Annettoni jaBjörn Hedlund.Kemppi ProNews 20095

LyhyestiHitsin hauska maailma:Eksyneenä EssenissäAlkuperäiset Schweissen und Schneiden-messut järjestetään Saksassa, Esseninkaupungissa joka neljäs vuosi. Ne ovathitsausalan suurin tapahtuma maailmassa,ja meno on tietenkin sen mukaista. Laitevalmistajatesittelevät intoa puhkuen uusiatuotteitaan ja messuvieraat käyskentelevätuteliaina messuosastolta toiselle.Kaikki käyvät ylikierroksilla ja odottavatettä tänään tapahtuu jotakin suurta.Varsinkin messuesittelijöille tämäsuurtapahtuma on kauan valmisteltu koitos,jossa pitkän odotuksen stressi pääseevihdoin purkautumaan. Eipä siis ihme, ettäeräällekin messuedustajalle tuli taksissaperäti uni silmään hänen oltuaan toisessakaupungissa illanvietossa työkaveriporukankanssa.Työkaverit, jotka niin ikään olivat perinväsyneessä mielentilassa, poistuivat aikanaantaksista omiin hotelleihinsa, eivätkähennoneet herättää nukkuvaa edustustyönsankariamme. He kertoivat vaintaksikuskille hotellin nimen, johon sankarimmeolisi vietävä.Jotenkin heiltä jäi kuitenkin täsmentämättä,että sikeitä vetelevä matkustajaei asukaan tässä samassa kaupungissa,vaan hänet olisi toimitettava naapurikaupunkiinasti. Kukapa sitä nyt olisi arvannut,että samannimisiä hotelleja voisi olla kahdessaeri kaupungissa?Niin siinä sitten kävi, että taksikuskiherätti uupuneen edustajamme oikeannimisenhotellin edessä, mutta täysin väärässäkaupungissa.Lieneekö nautintoaineilla ollut osuuttaasiaan, mutta eipäs vain huomannutedustajamme itsekään olevansa vääränhotellin aulassa, kun hän pyysi huoneensaavainta vastaanottovirkailijalta, joka eitietenkään epäillyt asiassa mitään virhettä,olihan vieras asiallisesti pukeutunut,vaikkakin silmin nähden väkijuomien uuvuttama.Eikä epäilys herännyt edustajammemielessä vielä silloinkaan, kun hän riisuikenkänsä vieraassa huoneessa ja kaatuivieraalle vuoteelle. Uni tuli välittömästi.Aamulla, kun syyskuinen aurinkooli jo noussut valaisemaan Nordrhein-Westfalenin metsiä, peltoja ja asutustaajamia,muuan kelmeä mies seisoi hotellinikkunan edessä ja katsoi hämmästyneenäikkunasta avautuvaa maisemaa:”Perkele, ei täällä eilen tältä näyttänyt.”Sangen pitkältä tuntui edustajastammese matka, jonka hän kävelihissin luota vastaanottotiskille.Kovin vaivautuneet olivat myös negutenmorgenit, jotka hän toivottihotellivirkailijalle jättäessään avaimenvastaanottoon ja tilatessaantaksin, joka veisi hänet samannimiseenhotelliin, samannumeroiseenhuoneeseen, mutta eri kaupunkiin.6 Kemppi ProNews 2009

Kansainvälisessä perhejuhlassa euroviisutunnelmaKemppiläiset juhlivat mieliin painuvastiyhtiön 60-vuotispäivää 29. toukokuuta.Kempin syntymäpäiväjuhlaan oli saapunuttyöntekijöitä ympäri maailman kaikista tytäryhtiöistä.Henkilöstön pääjuhlan avasi yksi tämänhetken arvostetuimmista suomalaisistaoopperalaulajista, mezzosopraanoLilli Paasikivi. Yrityksen historiaa käytiinläpi sekä sanoin että kuvaesityksin. Illanaikana palkittiin 75 kemppiläistä palveluvuosistaan.Iltaa juhlittiin pääasiassa euroviisutunnelmissa.Juontajina nähtiin ja kuultiinSuomen Euroviisuista tutut Jaana Pelkonenja Mikko Leppilampi. Kohokohta oliehdottomasti Teräsbetonin nousu lavalle.Kansainvälistä tunnelmaa loi eurovii-suasiantuntija Petri Kaivannon show, jossakuultiin otteita eurooppalaisista viisuistavuosien varrelta.Tanssimusiikin tahditti Kaartin Combosolistinaan Inga Söder. Buffet-illallisenantimista vastasi huippukokki Antti Vahtera.Valtiovarainministeri vihki Kempin uuden tehtaanValtiovarainministeri Jyrki Katainen kiittiKempin tulevaisuudenuskoa ja rohkeuttavihkiessään käyttöön yhtiön uuden elektroniikkatehtaan16. helmikuuta 2009.”On hienoa, että Kemppi uskoo tulevaisuuteenja haluaa olla taistelemassaniistä maailmanmarkkinoista, joita on nytja joita takuuvarmasti tulee olemaan tulevaisuudessa,sillä varmaa on, että jossainvaiheessa käyrät taas osoittavat ylöspäin”,ministeri totesi.Kempin arvot eli yrittäjyyden, innovatiivisuuden,rehellisyyden ja yksilön kunnioittamisenhän kelpuuttaisi sinällään myösSuomen arvopohjaan. Niitä tarvitaanetenkin vaikeina aikoina, kun tulevaisuudenrakentaminen on erityisen haastavaa.Elektroniikkatehdas on osa mittaviarakennusinvestointeja, jotka Kemppi Oyja sen emoyhtiö Kemppi Capital Oy tekivätvuonna 2008. Yhteensä noin 20 miljoonaneuron investoinnit käsittivät toimisto-ja tuotantotiloja sisältävän Valokaari1 -kiinteistön rakentamisen ja varus-tamisen sekä samalla tontilla sijaitseviennykyisten tuotantotilojen merkittävänlaajentamisen.Valokaari 1 -kiinteistö koostuu nelikerroksisestatoimistorakennuksestasekä kaarihitsauslaitteiden elektroniikkakomponenttienvalmistukseen tarkoitetustatuotantohallista. Kiinteistössä onkerrospinta-alaa yhteensä 7500 neliötä.ValtiovarainministeriKatainen vihki Kempinuuden elektroniikkatehtaankäyttöönkäynnistämällä komponenttilinjan,jostavalmistui erityisestijuhlatilaisuutta vartensuunniteltu elektroniikkakortti.Suurin osa kiinteistön toimistotiloista onvuokrattuna.Elektroniikkatehdas työllistää noin100 henkilöä, ja sen tuotantopinta-ala on4700 neliötä. Tuotantovolyymi on vuositasollanoin 500 000 piirikorttia ja 100 000muuntajaa. Piirikorteille ladotaan yhteensänoin 65 miljoonaa komponenttia vuodessa.Kemppi ProNews 20097

LyhyestiKiinalaisvieraat mykistyivät LapissaKemppi juhli yhteistyökumppaneidensakanssa Pekingissä Kiinan myyntiorganisaationsakymmenvuotista olemassaoloa jasen toimintojen laajenemista viime vuonna.Juhlan teemana olivat pohjoinen mystiikkaja revontulet.Illan yksi kohokohta oli arvonta, jonkaonnellinen voittaja Ding Wei (ChinaAcademy of Railway Sciences Metals andChemistry Research Institute) pääsi SuomenLappiin ihastelemaan oikeita revontulia.Keväisellä matkalla matkaseurana olipuoliso Zhang Ling.”Maisema on kauneudessaan korkeallaodotusten yläpuolella. Lumi peit-tää maan ja taustalla seisoo sankka metsä”,kuvaa Ding Wei elämystään pohjoisentunturimaisemassa. Lapissa pariskuntasai myös kokeilla erilaisia talvisia lajejakuten laskettelua, murtomaahiihtoaja moottorikelkkailua.Kiinalaisvieraat tutustuivateteläisenkin Suomen nähtävyyksiin,muun muassa Sibelius-monumenttiinja olympiastadioniin Helsingissä.Lahdessa Kempillä kiinnostuksenkohteena olivat luonnollisestihitsauslaitteet ja niiden teknologia.Ding Weille Kempin laitteet ovatentuudestaan tuttuja hänen työpaikaltaan.Hän arvostaa erityisesti niiden suorituskykyäja luotettavuutta sekä yhtiön tarjoamaateknistä tukea.”Kemppi on ollut aina alan edelläkävijä.Sen lanseeraama digitaalisesti ohjattuinvertteriteknologia oli läpimurto, jokatoi hitsausalalle muun muassa energiansäästöä, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.””Uskon, että myös Kiinassa digitaalitekniikkavaltaa analogisten virtalähteidenpaikan asteittain taloudellisen kehityksenmyötä. Kempillä tulee varmasti olemaankehityksessä merkittävä rooli.”Kempin Okeroistenyksikkö koki todellisenmullistuksen, kun vanhatuotantohalli uudistettiintäydellisesti ja senpäätyyn rakennettiinvielä reilusti lisätilaa.Valoisat, ajanmukaisillanäyttöpäätteillävarustetut kokoamislinjattakaavat tehokkaanlaitetuotannon.Kempillekaksi red dot-kunniamainintaaHitsauslaitteiden valmistus on selvästi vakiinnuttamassaasemaansa myös arvostettunateollisen muotoilun alana. KemppiOy sai tänä vuonna kaksi kunniamainintaakansainvälisen red dot -kilpailun palkintoraadilta.Tämänvuotiset Kempin red dot-kunniamaininnat tulivat uudelle, kompaktilleFitWeld 300 -hitsauslaitteelle sekävallankumoukselliselle SuperSnake-välisyöttölaitteelle.FitWeld-hitsauslaitetta käytetään silloitukseensekä teräsmateriaalien ja alumiininhitsaukseen. Laitteessa on moniahitsaajan työtä tehostavia ja helpottaviauusia ominaisuuksia, kuten lankakelakotelonBrights-valaistus, QuickArc-tekniikkanopeaan silloitukseen, työturvallisuuttaparantava GasGuard-toiminto sekä uusiGT WireDrive-langansyöttömekanismi.SuperSnake-välisyöttölaite helpottaaMIG/MAG-langansyöttöä pitkillä välimatkoillaja hankalissa olosuhteissa, joissa tavallisenlangansyöttölaitteen käsittely onvaikeaa tai jopa mahdotonta.Kemppi Oy on nyt kolminkertainenred dot -voittaja. Kolme vuotta sittenKempin MinarcMig Adaptive 180 -hitsauslaitevoitti red dot -palkinnon uudenlaisestamukautuvasta säätötavasta.Red dot on maailman kuuluisimpia jatavoitelluimpia teollisen muotoilun palkintoja.Tänä vuonna kilpailuun osallistui1400 valmistajaa ja 3500 tuotetta. Palkintoraatikoostuu muotoilun huippuammattilaisistamaailmassa.8 Kemppi ProNews 2009

Puolueeton testi paljasti:MinarcMig Adaptive 150 ontodellinen pikkujättiläinenSuomalainen maatalouden erikoislehti,Tekniikan Maailman rinnakkaislehti, Käytännönmaamies järjesti numerossaan9/2009 laajan testin, jossa vertailtiin valovirtakäyttöistenMIG/MAG-hitsauslaitteidenominaisuuksia. Vertailuun oli valittueri valmistajien hitsauslaitteita, jotka kuuluvatsamaan teho- ja hintaluokkaan.Vertailun voitti Kempin MinarcMigAdaptive 150, joka peittosi kilpailijansaselvästi, vaikka se olivertailun ylivoimaisestipienin ja kevein laite.MinarcMigin maine hitsauksentodellisena pikkujättiläisenäsai siis näin puolueetontavahvistusta.Testiryhmän yleinen kanta oli, ettei hitsaaminenvoi enää tästä juurikaan helpommaksitulla. Erityisesti kiitettiin muun mu-”Testaajien yleinenkanta tuntuu olevan,ettei hitsaaminen voienää tästä juurikaanhelpommaksi tulla.”(KM 9/2009)assa hitsauksen sujuvuutta,helppoja säätöjä ja tehoa.Suomenkielinen testion luettavissa Kempin verkkosivustosta.Pikkujättiläiselle lisää voimaaJouko Kemppikutsuttiin SHY:nkunniajäseneksiSuomen Hitsausteknillinen Yhdistys juhli60-vuotista taivaltaan Helsingissä 23. huhtikuuta2009. Juhlan yhteydessä jaettiinerilaisia tunnustuksia yhdistyksen toiminnassaansioituneille. Jouko Kemppi saiharvinaisen ja arvokkaan huomionosoituksen,kun hänet kutsuttiin yhdistyksenkunniajäseneksi. Hän on toiminut yhdistyksenpuheenjohtajana vuosina 1987-1995 ja Lahden paikallisosaston puheenjohtajanavuosina 1983-1995.Suomen Hitsausteknillinen Yhdistyson saavuttanut kansainvälisestikin tunnustetunaseman hitsauksen koulutuksen jastandardoinnin alueella.Vastikään hitsauslaitteiden vertailutestinvoittanut Kempin MinarcMig Adaptive150 on saanut lisää tehoa. Päivityksenmyötä koneesta tuli MinarcMigAdaptive 170.Uudistetun koneen kuormitettavuuson nyt omaa luokkaansa. Voit käyttää 170ampeerin hitsaustehoa 25 %:n käyttösuhteella.Myös langansyöttönopeuden maksimiaon parannettu arvoon 12 m/min.Uudistuksessa vaihdettiin myös koneeseenvakiovarusteena kuuluva hitsauspistoolientistä kehittyneempään malliin.MMG20-pistooli on edeltäjäänsä ergonomisempija tuo lisää sujuvuutta hitsaustyöhön.Uusi MinarcMig Adaptive 170on jokamiehen työkalu. Se kulkeekätevästi hitsauskohteesta toiseenja mukautuu erilaisiin hitsaustarpeisiin.Helppokäyttöisyytensä ansiostase sopii sekä ammattilaisel-le että kodin ja maatilan hitsaustöihin, erityisenFe-umpilankojen ja -täytelankojen hitsaukseen.Käytännön maamies -lehden vertailutestinylivoimainen voittajalaite on tämän uudistuksenmyötä kohentanut entisestään niitäominaisuuksiaan, jotka saivat testiryhmän läheshaltioihinsa.Kemppi ProNews 20099

Kemppi kehittää koulutus- jakonsultointipalvelujaHitsaavan teollisuuden koulutus- ja konsultointipalvelujentarve kasvaa. Kemppi on valmis tarjoamaan asiakaskohtaisiakokonaisratkaisuja koulutuksen, konsultoinnin, tutkimuksen jatuotekehityksen uusissa tiloissa.Hitsauspalvelut ja robotiikka, laitehuoltosekä hitsauslaboratorio ovat saaneet uudetajanmukaiset tilat.”Tiloja käytetään koulutukseen, asiakkaidenyksilölliseen konsultointiin,testaukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.Nämä kaikki kulkevat käsi kädessä,kun etsitään ja luodaan räätälöityjäkokonaisratkaisuja asiakkaan tarpeisiin”,alleviivaa markkinointijohtaja HannuJokela.”Koulutus- ja konsultointipalvelujentarpeet ovat selkeästi aiempaa enemmänasiakaskohtaisia.”Hannu Jokela korostaakin yksilöllistenkokonaisratkaisujen merkitystä:”Ratkaisu voi sisältää esimerkiksiasiakkaan laitetarpeen kartoituksen, tarvittavatlaitteet ja ohjelmistot sekä niidenkäyttöön liittyvän koulutuksen. Erilaisistaasiantuntijapalveluista koostetuilla ratkaisuillaautetaan asiakasta kehittämäänomaa toimintaansa”, hän tiivistää.Kempillä laaditaan parhaillaan koulutus-ja konsultointipalveluista tuoteperhettä,josta asiakkaan on aiempaa helpompikoota tarvitsemansa palvelupaketti. Asiakkaatpääsevät tutustumaan laajenevaanpalvelupalettiin vuoden 2010 alussa.Kempin hitsausteknologiapäällikköJyri Uusitalo (vas.) ja hitsausinsinööriJuha Nykänen ovat tyytyväisiäuusiin, hyvin varusteltuihin tutkimusjakoulutustiloihin.Tilaa ja toimivuuttaHitsausinsinööri Juha Nykänen käveleetyytyväisenä hitsauspalvelut ja robotiikka-yksikön uusissa tiloissa. Kahdeksantäydellisesti varusteltua hitsauspistettäodottaa uutuutta kiiltävinä koulutettaviaan.Asianmukaiset ilmastointi- ja savukaasunpoistolaitteettakaavat miellyttävänoppimisympäristön. Hitsauksessa jakoulutuksessa tarvittavia apulaitteita jatyökaluja on uusittu ja hankittu lisää.”Koulutukset suunnitellaan aina asiakkaantarpeisiin. Ne liittyvät Kempinlaitteisiin, niiden ominaisuuksiin sekäkehittämiimme hitsausprosesseihin ja erikoistoimintoihin.Tyypillisesti ne kestävätyhdestä kolmeen päivään.””Tyypillinen koulutus voi opastaa esimerkiksiputken pohjapalon hitsaamistaWiseRoot-menetelmällä”, hän lisää.Kaikkiaan koulutustilaa on 450 neliömetriä.Tällä hetkellä se on jaettu kahteenosaan, mutta on helposti muunneltavissatarpeiden mukaan.Koehitsaukseen todellisettyökappaleetRobottihitsaussoluissa on maailman kolmenkaarihitsauksen alalla tunnetuimmanvalmistajan robotit.Järeidenkin kappaleiden siirtämiseenja käsittelyyn ovat valmiina tarvittavatnosturit ja erilaisia kappaleenkäsittelylaitteita.Tilat ja kalusto mahdollistavatkinasiakkaiden todellisten työkappaleidenkoehitsaukset.”Voimme koehitsata ja tarjota hitsausneuvontaaaidoissa tarpeissa. Tiloissaonnistuu ammattitaitoinen konsultointi,esimerkiksi hitsausohjeiden (WPS) laatimisessaavustaminen”, esittelee HannuJokela.Asiakkaan omiin sovelluksiin keskitytääntutkimuksen ja laitekehityksen keinoinuudessa hitsauslaboratoriossa.”Asiakkaan toistuviin sovellusalueisiinpyritään löytämään lisäarvoa hitsaus-,laite- ja suoritustekniikan keinoin”,lisää innovaatio- ja kehitysjohtaja MikkoVeikkolainen.Laitehuolto painottuuohjelmistojen hallintaanKempin huoltokoulutus on tyypillisimmilläänjälleenmyyjien sekä huoltopisteissätyötä tekevien ja avainasiakkaidenhuoltohenkilöstön kouluttamista. Koulutusvoidaan jakaa kolmeen tasoon. Työssäänaloittavat saavat Kempin tuotteistaperuskoulutuksen. Jonkin aikaa huoltotöitätehneet käyvät läpi syventävän koulutuksen.Kolmannella tasolla koulutettavaterikoistuvat tiettyjen laitteiden huoltoon.Markkinointijohtaja Hannu Jokelauskoo, että laitehuollon koulutustarvesäilyy tulevaisuudessa. Painopiste tuleekuitenkin siirtymään entistä enemmänmekaanisten osien huollosta ohjelmistojenhallintaan.”Hitsauslaitteet sisältävät yhä enemmänerilaisia ohjelmistosovelluksia”, häntoteaa.Teksti: Pirjo Kemppinen10 Kemppi ProNews 2009

Olutlasin arvoitusVarmaan tiesitkin, että hämähäkinseitti on paksuuteensanähden teräslankaakinkestävämpää. Sitä eimillään uskoisi, mutta tottase on, kun kerran Wikipediassakinniin sanotaan. On siis luojan lykky,että seitti ei ole teräslangan paksuista,muutenhan olisi turha yrittää raivata tietäänsyksyisessä sienimetsässä, ainakaanilman kunnon sivuleikkureita.Maailma on täynnä mitä uskomattomimpiaasioita. Sellaisia löytyy myös ihan jokapäiväisestäelämästämme. Ensimmäiseksitulee mieleen olutlasi, jonka muotoon liittyyeräs melkoisen uskomaton asia. Kerronsiitä seuraavassa.Poljettuani kerran kovassa helteessä työpaikaltanikotiin soin itselleni oikeuden istahtaatakapihan terassille nauttimaan aurinkoisestaperjantai-iltapäivästä olutlasillisenseurassa. Jääkaapistani löytyy tällaisiatilanteita varten aina muutama tölkillinenvaaleaa lageria, Lahdessa pantua, totta kai.Oluttahan voi toki juoda suoraan peltitölkinraosta, mutta jos haluaa todellanauttia tuon sielukkaan tuotteen viljaisastamausta, tölkin sisältö kannattaa ensinlaskea olutlasiin. Siinä voi sitten ihastellaoluen kaunista kullanruskeaa väriä ja upeaavaahtokukkaa, ennen kuin nostaa lasinhuulilleen ja antaa vilvoittavan, kirpeännesteen valua alas kurkusta.Jotenkin epämääräisen muotoisen pintlasinlisäksi kaapin perällä seisoi pölyttyneenämutta ryhdikkäänä myös oktoberfest-tyyppinenraskassarjalainen, kolpakko,jonka nostaminen tyhjänäkin saa hauiksenpullistumaan. Siinä on jämäkkyyttäja tuhtia muotoa, joka sopii kyllä tummalleja vahvalle oluelle, muttei kevyelle kesäoluelle.En siis valinnut kolpakkoa.Lopulta nappasin mukaani Ikeasta ostamanikorkean ja kapean lasin. Sellaisen,johon oluen vaahtokukka mahtuu hyvinsuojaamaan alla olevan nesteen hienovaraisiaaromeja. Muodoltaan se oli kuinkorkea maljakko.Kohta jo istuinkin terassilla, ja edessänioli lasillinen tenhoavasti kuohuvaa olutta.Mutta mitäpä tässä enempiä jaarittelemaan.Ensimmäinen siemaus olutta onyksi elämän suurista nautinnoista, ja juurisiitä minä olin aikeissa ryhtyä nauttimaan.Tartuin päättäväisesti tuohon jalomuotoiseenlasiini, nostin sen viipyillen huulilleni,mutta sitten...Kesken kaiken laskin oluen takaisin pöydälle.Lasin erityisen korkea muoto jasuppea suu toivat mieleeni juuri sen uskomattomanasian, josta alussa mainitsin.Kysymys kuuluu näin:kumpi on suurempi, olutlasinpyöreän suuaukonympärysmitta vai lasinkorkeus?StoryLasin korkean ja kapeanmuodon vuoksi tuntuipäivänselvältä, että sen korkeus on paljonsuurempi kuin mitä sen suuaukko voi ikinäolla. Olin valmis lyömään asiasta vetoa.Toisaalta, jos tällainen kysymys esitetään,se viittaa tietenkin siihen, että asia voisikinolla päinvastoin.No, ei auttanut muu kuin ryhtyä itse mittaamaan.Otin pöydältä lautasliinan ja mittasinsillä lasin suuaukon ympärysmitan.Sen jälkeen vertasin saamaani mittatulostalasin korkeuteen ja hämmästyin suuresti.Sen voin sanoa, että tuon tapauksen jälkeenvasta tajusin, kuinka pettävää voikaanolla silmämääräiseen arvioon perustuvatieto. Vasta mittaus kertoo totuudenkaikessa uskomattomuudessaan.Ettekö usko? No, tehkää itse sama testi.Niinpä minäkin siis menin keittiön kaapilleetsimään tilaisuuteen sopivaa olutlasia.Minkähän valitsisin? Kenties englantilaistyyppisen,keskeltä pullistuvan ja suutaankohti suippenevan pint-lasin, joka sopiihyvin lager-oluelle, vaikka lieneekinalun perin tarkoitettu brittiläisen bitterinnauttimiseen?Pint-lasista minulle tulee mieleeni ensimmäinenBritannian-matkani, jolloin ihastelinluontevaa ja vapaamielistä pubikulttuuria.Sellainen puuttui tyystin tuon ajanSuomesta. Silloin elettiin aikaa, jolloin olipyydettävä ravintolan henkilökunnaltaerikoislupa, jos halusi tehdä niinkin rohkeantempun kuin siirtää alkoholijuomansaviereiseen pöytään. Sitä ei nuori polviedes muista enää.11© Rodeo.fi/Steve Cukrov Kemppi ProNews 200911

Kemppi – 60 vuotta suomalaista työtäglobaaleille markkinoilleStanislav Olszewskin nimeäkantava mitali myönnettiin Kempilleinnovatiivisesta hitsauslaitekehityksestävuonna 2008. Olszewskia pidetääntoisena nykyaikaisen kaarihitsauksenkeksijöistä.12Kaarihitsauslaitteidenkehityksen askeleet34Kuva 1: AC/DC TIG -laitteisto. Kuva 2: Virtalähde1950-luvulta, jolloin seleenitasasuuntaajatotettiin käyttöön. Kuva 3: 1960-luvunmagneettivahvistintekniikkaan perustuvapuikkovirtalähde. Kuva 4: Ensimmäinenmonitoimi-invertteri vuodelta 1979, Kempin Hilarc250.Nykyaikaisen kaarihitsauksen keksijöinäpidetään venäläistä Nikolai Benardostaja puolalaista Stanislav Olszewskia, jotkavuonna 1885 oivalsivat käyttää kahdenhiilipuikon välissä palavaa valokaarta hitsaukseen.Muutamia vuosia myöhemmin Benardoksenmaanmies N. G. Slavianoffsai päähänsä polttaa valokaarta työkappaleenja metallilangan välillä. 1800-luvullakaarihitsauksen heikkoutena oli kuitenkinse, että ympäröivän ilman happi ja typpiliukenivat hitsisulaan ja aiheuttivat hitsiinsen kestävyyttä heikentäviä reikiä. Asiaanlöytyi korjaus, kun ruotsalainen keksijäja insinööri Oskar Kjellberg oivalsivuonna 1907 päällystää puikon kuonaamuodostavalla aineella, jonka keskeisinäainesosina olivat piin, kalsiumin ja titaaninyhdisteet.Ensimmäisissä kaarihitsauskokeiluissakäytettiin tehonlähteenä akkuparistoja.Käytännön hitsauksissa niitä ei kuitenkaankäytetty, vaan tarvittava sähkövirtasynnytettiin muuntajan tai muuttajakoneenavulla. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaarihitsaus toteutettiinedellä kuvatuilla menetelmillä ja laitteilla1990-luvun alkupuolella.Lentokoneteollisuuden tarve hitsataalumiinilevyjä synnytti TIG-hitsauksen1940-luvulla, ja lähes samoihin aikoihinsen kanssa syntyi inerttiä suojakaasua56Kuva 5: Ensimmäisen sukupolvenIGBT-invertteri1990-luvun alusta, KempinMaster 2200. Kuva 6: 1990-luvuntekniikalla tehty 500 ampeerin monitoimiinvertteriraskaaseen hitsaukseen.12 Kemppi ProNews 2009

Innovaatio:FastMig Pulse350/450MissionYleensä ajatellaanniin, että säästetäänControl”sokerit pohjalle”.Ainakin Euroopanhitsausteollisuudessatämä tarkoittaa sitä,että uusimmat tuotteet lanseerataan joka neljäs vuosiSaksan Essenissä järjestettävien suurten Schweissen& Schneiden -hitsausmessujen aikana.14 Kemppi ProNews 2009

Suuret, kansainväliset hit saustapahtumatantavat erinomaisentilaisuuden uusientuotteiden esittelemiseen,ja näyttävä esillepano tuomahdollisimman paljon näkyvyyttäsekä tuotteelle että brändillle.Useimmat laitevalmistajat ovat kuitenkinryhtyneet tarkastelemaan suurtenhitsausmessujen tuomaa hyötyä entistätarkemmin. Jos valmistaja aikoo investoidasuuriin myyntitapahtumiin, sen onjäätävä yleisön mieleen tavalla tai toisella,joko tuotteiden ansiosta tai ilmanniitä.Viihdettä ja aitoa asiaaKemppi on aina ollut näyttävästi esilläEssenin messuilla, ja hitsaava yleisö onsaanut nauttia eri teemoihin perustuvistaosastoista ja silmänruokaa tarjoavistatanssiesityksistä. Uusi ja innovatiivinenhitsaustekniikka on kuitenkin aina ollutja tulee olemaan asian ydin.Kemppi viihdyttää vieraitaan jälleenmessuilla teemanaan hit saus alan monimuotoisetmaailmanmarkkinat sekäniillä vaikuttavien kulttuureiden energisyysja värikkyys. Esittelemme toki myösmonia loistavia tuotteita, jotka ovat takuullavalmiita markkinoille. Nykypäivänätuotteen ollessa valmis markkinoillese tuodaan kaikkien käyttäjien saatavillevälittömästi, eikä vasta seuraavilla messuilla.Näytteillä olevat uutuudet ovatsiis heti tilattavissa ja toimitettavissa.Lahjakkaat suunnittelijat tekevätvarmaa tulostaKemppi investoi merkittävästi tuotekehitysohjelmaansaja -henkilöstöönsä.Näillä investoinneilla nopeutetaan uusientuotteiden saamista markkinoille jamahdollistetaan tarkat tuotekehitystavoitteettiettyjen toimintojen ja markkinasegmenttienosalta. Lahjakkaat suunnittelijatja 20 miljoonan euron teknisetuudistukset takaavat varman tulokseneli entistäkin kiinnostavampien uutuustuotteidensaamisen markkinoille aiempaauseammin.Tätä kirjoitettaessa kesä on täydessävauhdissa ja Essenin-messuihin onenää reilut kaksi kuukautta. Kemppi toiuusia tuotteita markkinoille jo keväällä,ja luvassa on lisää uutuuksia, kuten pulssi-MIG/MAG-tuoteperhettätäydentäväFastMig Pulse 350/450, intuitiiviset välisyöttöratkaisutSuperSnake-perheeseensekä useita WISE-kaarihitsausprosesseja,joilla voidaan ohjata sekä laatua ettätuottavuutta.Wise, Wizard, DataGun ja SuperSnakevoivat saada monet hieraisemaan silmiään,mutta ne ovat todellakin hitsauksessakäytettäviä tuotteita, joiden avullavoidaan toteuttaa uusia, asiakaskohtaisestiräätälöityjä ratkaisuja. Ne ovat huomisentuotteita, jotka Kemppi on tuonuthitsausmarkkinoille jo tänään.FastMig Pulse 350/450FastMig Pulse -tuoteperhe on tästä hyväesimerkki. Hitsauskohteet vaihtelevat,joten laitteiden on oltava mukautumiskykyisiä.Se tarkoittaa muutakin kuinkaaren ominaisuuksia, jotka toki nekinovat varsin vakuuttavia. FastMig Pulseantaa asiakkaalle mahdollisuuden entistälaajempiin valintoihin. Uuden ohjelmistonansiosta asiakas voi valita jokovakio-ohjelmiston tai asiakaskohtaisenpaketin vain omia hitsaustarpeitaanvarten, jolloin valinta sekä teknisessäettä kaupallisessa mielessä on täysin asiakkaankäsissä. Näitä mahdollisuuksiakutsutaan nimellä Work Pack ja ProjectPack.→Kemppi ProNews 200915

”Wise, Wizard, DataGun ja SuperSnakevoivat saada monet hieraisemaansilmiään, mutta ne ovat todellakinhitsauksessa käytettäviä tuotteita.”Work Pack sisältää kaikki perushitsaukseentarvittavat ominaisuudet MIG/MAG ja 1-MIG -hitsauksessa sekä synergisessäpulssimig-prosessissa. Materiaalivalikkosisältää ominaiskäyrät mustalleraudalle, alumiinille ja ruostumattomalleteräkselle lankahalkaisijoittain. WorkPack on helppo päivittää tarvittaessasisältämään Wise ja Match -tuotteet. Siistodella hyvää vastinetta rahoillesi!Project Pack sopii asiakkaille, joillaon erityisvaatimuksia tai jotka hitsaavatWise ja Match -tuotteet tarjoavat lisätoimintojaja -mahdollisuuksiasekä hitsausratkaisuja”tosielämän” hitsaustöihin.Voit siis olla varma, että hitsaustarpeesihuomioidaannyt ja tulevaisuudessa.Esimerkiksi Wise-tuotteetsisältävät erikoisparametritjuuren hitsausta varten(WiseROOT) ja ohutlevykentiesvain yhtä materiaalia. ProjectPackin ansiosta asiakaskohtainen hitsausohjelmavoidaan valita Wise & Match-tuoteluettelosta jo tilausvaiheessa.Laitteet on helppo päivittää hitsaustarpeidenmuuttuessa. Saat siis sitä, mitätarvitset juuri silloin, kun sitä tarvitset!DataGunDataGun on Kempin automaattinen ohjelmointilaite,jonka avulla päivityksethoituvat helposti ja joustavasti myöskenttäolosuhteissa. Tähän asiakkaalle toimitettavaan,käsikäyttöiseen laitteeseenon ladattu Wise ja/tai Match -tuotteidenohjelmistolisenssin numero. DataGunkytketään FastMig-laitteeseen, jolloinkone päivitetään ja konfiguroidaan automaattisesti.Yksinkertaista ja helppoa!Wise ja Match16 Kemppi ProNews 2009

hitsaukseen (WiseTHIN), automaattisenhitsaustehon säädön (WisePENETRA-TION) sekä valokaaren tunnistustoiminnon(WiseFUSION). Match-tuotteetsisältävät lisäominaiskäyrät perusmateriaaleilleja ohjauspaneelien toimintovaihtoehdot.Wise & Match -tuotteidenavulla voit suorittaa yksilöllisiä hitsaustöitäainutlaatuisella tavalla.Arc WizardKaikkia näitä hienoja ominaisuuksia jatoimintoja on tietysti myös ohjattava.FastMig Pulse -laitteessa on Arc Wizard-käyttöliittymä, joka sisältää selkeän jaloogisen valikkojärjestelmän nestekidenäytöllä.Arc Wizard -valikon avulla käyttäjävoi hienosäätää, muokata ja hallitalaitteen ominaisuuksia. Valikosta voimyös valita käyttöjärjestelmän kielen.Tehokas ja nopea digitaalinen prosessoriohjaa hitsauskaarta, joten FastMig Pulsevarmistaa aina tasaisen hitsin laadun.Yksinkertaista ja tarkkaa.SuperSnake GT02SJos välimatkat ja hitsattavan kohteensijainti muodostavat ongelman, ratkaisuon SuperSnake-tuoteperhe. SuperSnakepidentää tavallisten, euroliittimellävarustettujen MIG/MAG-hitsauspistoolienulottuvuuden jopa 30 metriin useillalankatyypeillä.SuperSnake on kokonaisratkaisulangan etäsyöttöön ja kohteisiin, joissaon tilarajoitteita. Se on helppo kytkeäFastMig-langansyöttölaitteisiin. Näinlaa dukkaan hitsin tekeminen onnistuumyös kohteissa, joihin muilla hitsauslaitteillaei ole asiaa.Perinteiset moottoripolttimet jake lapistoolit ovat painavia ja lisääväthitsarin käteen kohdistuvaa rasitusta.Niiden ulottuvuus, lisäainelankatyypit jahitsauskapasiteetti ovat rajallisia. Super-Snake ratkaisee kaikki nämä ongelmatlisäämällä välimatkaa ja kapasiteettia ilmankäyttäjää rasittavaa painonlisäystä,sillä käytössä ovat vakiopolttimet. Super-Snaken ansiosta ei suuria ja painavialangansyöttölaitteita enää tarvitse siirrellä,jolloin hitsarin käsi väsyy vähemmän,turvallisuus paranee ja tuottavuuskasvaa.John FrosttuotemarkkinointipäällikköKemppi ProNews 200917

Kemppi vaihtoiKuten tämänilmettäasiakaslehdenkinulkoasusta voi päätellä,Kemppi on uudistanut ulkoisen ilmeensä. Yhtiönliikemerkki on saanut uuden, pyöreän muodon,ja logo on kokonaisuudessaan nuorekkaampi jatrendikkäämpi. Kaiken kaikkiaan Kempin kokocorporate design on keventynyt ja raikastunut.Brändin ulkoisten tunnusmerkkien uudistaminenon aina uskomattoman työläsprosessi, johon tuskin kukaan ryhtyykevein perustein. Muutos vaatii runsaastityötunteja ja eri alojen asiantuntijoidenpaneutumista. Brändiuudistuksen perusteenaon aina oltava jotakin syvällisempääkuin pelkkä kyllästyminen vanhaanliikemerkkiin.Uusi brändi, uusi rooliKempin brändiuudistuksen taustalla ovatyhtiön liiketoiminnassa tapahtuneet muutokset.Kemppi on vastannut kiristyneeseenkilpailuun siirtämällä liiketoimintansapainopistettä laitevalmistajan roolistayhä enemmän palveluntarjoajan ja räätälöityjenhitsausratkaisujen tarjoajan rooliin,siis entistä lähemmäs asiakasta.Yhtiö viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan.Kuuden vuosikymmenenkokemus maailman hitsauslaitetekniikankehityksen kärjessä antaa Kempille uskottavuuttaja riittävän leveät hartiat tarjotahitsausalan osaamista asiakkailleenmyös laajemmin kuin pelkän laitevalmistajanroolissa.Tekemänsä yrityskaupan myötäKemppi on myös saanut runsaasti lisäätietotekniikan osaamista oman katon alle,mikä vahvistaa yhtiön kykyä kehittää jatarjota hitsauksen ohjelmistokomponentteja,hitsaustietojen analysointijärjestelmiäja muita räätälöityjä IT-ratkaisujahitsaavan teollisuuden tarpeisiin.Näitä Kempin liiketoiminnassa tapahtuneitamuutoksia on haluttu korostaamyös yhtiön visuaalisessa ilmeessä.Pisaran hallittu liikeUuden liikemerkin pyöreä, pisaramainenmuoto ei ole syntynyt sattumalta. Pisarallaon tärkeä merkitys hitsauksessa, sillävalokaaressa sula metalli siirtyy lisäainelangastaperusaineeseen pienenpieninäpisaroina.Pulssihitsauksessa, jossa sula lisäainemuodostaa suuren pisaran ja virtapulssisyöksee sen valokaaren läpi hitsisulaan,pisaran oikea-aikaisella irtoamisella langanpäästä on erityisen suuri merkitys hitsauksenonnistumisen kannalta.Kempin uuden liikemerkin pyöreä,pisaramainen muoto korostaa tätä hit sauksenperustapahtumaa eli lisäaineen siirtymistähitsisulaan valokaaren läpi. Sen toteuttaminenhallitusti mitä erilaisimmissaolosuhteissa ja erilaisilla materiaaleillaon sitä ammattitaitoa, jota Kemppi tarjoaaasiakkailleen uusien ratkaisutuotteidenmuodossa.Valokaaren tapahtumia tutkitaanKempin hitsauslaboratoriossa suurnopeuskameralla,joka pystyy havaitsemaanjopa sekunnin murto-osia kestäviä tapahtumia.Hitsaustutkimuksella Kemppipyrkii parantamaan laitteidensa ominaisuuksiasekä kehittämään täysin uusiahitsausohjelmia ja mukautettuja prosesseja,jotka tekevät hitsaustyöstä helpompaa,nautittavampaa ja tehokkaampaa.Uudessa Kempin yrityskuvassa laitevalmistuksenrinnalle yhä tärkeämpäänrooliin ovat nousseet uudet ohjelmistotuotteet,asiakaskohtaiset hitsausratkaisutja tiedonkeruusovellukset.Pyöreä, pisaramainen liikemerkki jakeveämpi corporate design edustavat sitäuutta Kemppiä, joka haluaa tarjota jokaiselleasiakkailleen täsmälleen oikeanlaisiahitsausratkaisuja, olivat ne sittenlaitteita, ohjelmistoja, palveluja tai niidenyhdistelmiä.18 Kemppi ProNews 2009

PyÖreÄ muoto– täydellisyyttä ja ikuisuuttaPyöreä muoto on täydellisyyden ja ikuisuudenvertauskuva. Vaikka se on niin kovin arkipäiväinenmuoto, siinä on jotakin käsittämätöntä. Ympyrällä ei olealkua eikä loppua. Siinä ei ole tarttumapistettä, jonkasuhteen sen muodon voisi hahmottaa. Mistä pyöreäalkaa? Miltä kantilta sitä oikein voisi katsoa?→Kemppi ProNews 200919

”Luonnossa materiaali pyrkii yleensähakeutumaan pyöreään muotoon, sillä seon luonnon tehokkain tapa ilmaista itseään.”Matemaattisesti määriteltynäpyöreällä muodollaon keskipiste jasäde. Muuta ei tarvitaympyrän tai pallonmäärittämiseen. Keskipistekintarvitaanvain sitä varten, ettämääritetään pyöreänmuodon paikka maailmankaikkeudessa,jamaailmankaikkeushanitse on kaikkein suurin ihmisjärjelläkäsitettävissä olevapyöreä muoto.Maailmankaikkeus on pullistuva pallo.Se on kuin taikinapallo, jossa kaikkikappaleet etääntyvät jatkuvasti toinen toisistaan.Tämä on jotenkin lohduton ajatus,kuten kaikki sellaiset ajatukset, joihinliittyy äärettömyys, sillä äärettömän vastaparion rajallisuus. Se tuomieleen oman rajallisuudenja kuolevaisuuden.Luonnossa materiaalipyrkii yleensä hakeutumaanpyöreäänmuotoon, sillä se onluonnon tehokkaintapa ilmaista itseään.Kun vesihöyry alkaatiivistyä pilvissä, nestesaa pyöreän pisaran muodon,koska siinä pinta-ala onpienimmillään ja se vaatii vähitenenergiaa. Samasta syystä myös hitsausvalokaaressalisäainelangasta irtoava sulametalli ottaa pyöreän muodon ja siirtyypieninä pisaroina hitsisulaan.Pyöreällä muodolla on aivan erityinenmerkitys kansantarustoissa, uskomuksissaja rituaaleissa. Pyöreät ja ympyrän-muotoiset symbolit yhdistävät maailmaneri kulttuureja ja uskontoja. Esimerkiksivihkisormuksen pyöreä muoto edustaaikuisuutta, joka sinetöi kahden ihmisenvälisen liiton.Jin ja jang ovat kiinalaisessa filosofiassamaailmankaikkeuden kaksi perusvoimaa,jotka kuvataan yleensä toisiinsakietoutuneeksi pyöreäksi muodostelmaksi.Ne ovat kaksi toisilleen vastakkaistavoimaa, tai ehkä pikemminkin saman voimankaksi eri puolta, joista kumpaakaanei voi olla ilman toista: ikuisuus ja rajallisuus,elämä ja kuolema, hyvä ja paha,positiivinen ja negatiivinen.Kuvat: Pixmac20 Kemppi ProNews 2009

näkökulma© Heikki Saukkomaa / LehtikuvaIiro ViinanenKirjoittaja on eläkkeellä oleva Suomen entinenvaltiovarainministeriLaman haasteetMaailmanlaajuisesti tuskaillaan lähes vertaansavailla olevan laman vaikutuksista, jaainoaksi keinoksi on kaikkialla otettu käyttöönennen näkemättömän suuruinen velkaelvytys.Velkarahaa käytetään kuin paniikissalähes kaikkeen, mitä suinkin keksitään,ja silti työttömyysluvut jatkavat synkkenemistään.Sanotaan, että kauppa ei käy,kun ei ole kysyntää. Varmasti se on ainakinosittain totta. Pitäisi kuitenkin muistaa, ettämaailmankaupassa ollaan suunnilleen kolmenvuoden takaisella tasolla, eikä se ollutlainkaan huonoa aikaa.Jotkut toimijat siis edelleen pärjäävät. Voikinkysyä, miksi joidenkin tuotteet eivätkelpaa maailmanmarkkinoille, jos kerranjotkut toiset kykenevät edelleen viemääntuotteitaan vieläpä menestyksekkäästi. Sellaisiayrityksiä on lukuisia myös Suomessa.Kemppi Oy on eräs niistä.Eiköhän ole niin, että mikäli tuote on laadultaan,hinnaltaan, ominaisuuksiltaan javaikkapa lisäksi muotoilultaan kiinnostava,kauppa käy edelleen. Ja kaikkiin edellämainittuihin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaayrityksen omin tai kansallisin päätöksin.Meillä suomalaisilla on vahvat kokemukset90-luvun lamasta, jonka suurin syy oli hintakilpailukyvynmenetys. Silloisen päävientimaammeostajat eivät juuri esimerkiksimuotoilulle eikä aina hinnallekaan suurtapainoarvoa antaneet.Unohdettiin tuotekehitys, muotoilu jatuottavuuteen perustuva palkkaus. Luotettiinvaluuttakurssimuutoksen hoitavanaikanaan noususuhdanteessa tehdyt virheet.Kuviteltiin, että ruusuinen elämä jatkuuikuisesti, vaikka historia toistaa itseääneli nousua aina seuraa lasku. Siihen tulisivarautua.Nyt ei kurssimuutos paranna meidän hintakilpailukykyäeikä minkään muunkaaneurovaluuttavaltion. On pärjättävä jo edellisessälamassa tarjottua keinoa käyttäeneli sisäisen devalvaation keinoin lähes kokoEU-alueella. Sehän tarkoittaa kustannustenleikkausta ja siis samalla eduista luopumista,niin epämiellyttävää kuin se onkin. Siihentarvitaan niin yrityskohtaisia kuin kansallisiapäätöksiä ja kaiken lisäksi nopeasti.Velkaantumisellakin on rajansa.Maailmantalous tuskin palaa entisiin uomiinsalaman päätyttyä. Menestyjiä ovatmaat, jotka tekevät tarvittavat taloutta tervehdyttävätpäätökset viivyttelemättä. Kunon eletty yli varojen, palattakoon terveellepohjalle ja nopeasti kaikista valituksistahuolimatta. Siinä on Euroopalle haastettariittämiin. Sopii vaan toivoa, että päätöksiinlöytyisi laaja yksimielisyys, etteivät kilpailijammeEuroopan ulkopuolelta veisi meiltämarkkinoita.”Menestyjiä ovat maat,jotka tekevät tarvittavattaloutta tervehdyttävätpäätökset viivyttelemättä.”Suomen valtiontalous, eli meidän kansalaistenyhteinen talous, on kohtaamassapaljon suuremmat ongelmat kuin edellisessälamassa mittavien korkokulujen javäestön ikääntymisen takia. Siksi nopeillaja vaikuttavilla päätöksillä on suomalaistenmenestymisen kannalta oleellinenmerkitys. Sama pätee yritysten toimintaan,sillä jälleen kerran vain aikaansa seuraavatja avoimesti johdetut yritykset menestyvätalati kovenevassa kilpailussa.Kemppi ProNews 200921

Laivan keskustorina on jalkapallokentänpituinen Central Park -puisto. Senmolemmilla puolilla nousevat kaksi erillistähotellirakennusta. Puistoon istutetaanaitoja puita, nurmikkoa ja istutuksia.Puiston reunoille rakennetaan kahviloita,ravintoloita ja kauppoja. Yksi mielenkiintoinenerikoisuus on aluksen kolmen kannenvälillä hissin lailla nouseva ja laskevaravintola.Lisäksi aluksesta löytyvät vesiteatteri,päiväkoti, terveyshoitoloita, iso uimaallasalue,tenniskenttä, minigolf-rata, koripallokenttäja kalliokiipeilyseinä.Vielä kymmenisen vuotta sitten risteilyKaribialla kuulosti ylellisyyden huipentumalta,jollaisen suurimmalle osallemahdollisti ainoastaan lottovoiton kaltainenonnenkantamoinen. Yhä mielessäpyörivät televisiosarjojen luomat mielikuvatupeista iltapuvuista ja eksoottisistasatamista. Satamista löytyy yhä eksotiikkaa,mutta tunnelma laivalla on kaikkeamuuta kuin jäykän juhlallinen.”Risteilyillä ollaan lomalla nauttimassaauringosta, hyvästä ruoasta ja tacase:Oasis of the Seas,STX Europe, Turun telakkaOasis ofthe Seas lipuuneitsytmatkalleenAtlantin upeille aalloille Karibian hehkuvissamaisemissa joulukuun 2009 alussa. Samalla seperii maailman suurimman risteilyaluksen tittelinedeltäjältään, joka sekin syntyi aikanaan Suomessa.Suomessa syntyySUPERLATIIVEJAAstelen pitkin Central Park -puiston nurmikonkeskellä kiemurtelevaa kävelytietäja ihailen ympäröiviä upeita istutuksia.Ylläni kaartuu avara sininen taivas. Auringonlämpö hyväilee ja taustalla soivatMerenguen keinuvat rytmit. Kauempaakoripallokentältä kantautuvat nuortenkisailun äänet. Läheisellä ostoskadullakuhina on vilkkaampaa. Pohdin, istahtaisinkohetkeksi kahvilaan vai jatkaisinkomatkaani kylpylään.Rantalomalla? Ei, vaan unelmissaniristeilemässä.Laineilla lipuva lomakaupunkiSTX Europen Suomen Turun telakallaon parhaillaan työn alla Oasis of the Seas-risteilyalus, jota on verrattu pieneen kaupunkiin.Sen tilaaja on maailman toiseksisuurin risteilyvarustamo, norjalais-yhdysvaltalainenRoyal Caribbean Cruises Ltd.Valmistuessaan se on maailman kaikkienaikojen suurin matkustaja-alus ja myöskallein. Sen arvo on noin 900 miljoonaaeuroa.sokkaasta palvelusta. Royal Caribbeaninlaivoilla tunnelma on rento ja välitön”,vakuuttaa STX Europen viestintäpäällikköMarjo Keiramo.”Ylellisyyttä on, ettei kenenkääntarvitse siivota tai laittaa ruokaa”, MarjoKeiramo lisää matkalaisten arvostavanmyös hyttikohtaista palvelua.Risteilijät haluavat nähdä tyypillisestiviikon pituisella lomallaan useita kohteitaja kokea monenlaisia elämyksiä. Ohjelmatarjontaaluksilla onkin ennen kokemattomanrunsas. Tekemistä ja viihdykettäon aamusta yöhön kaikenikäisille.Satamakohteiden erilaiset retket varmistavat,että matkalta jää muistoja muustakinkuin auringosta ja aalloista.Marjo Keiramo kertoo, että tänä päivänäristeilyjä harrastavatkin kaikenikäisetvauvasta vaariin. Tyypillisiä matkalaisiaovat esimerkiksi lapsiperheet sekäyhdessä lomailevat ystäväperheet.→22 Kemppi ProNews 2009

Kemppi ProNews 200923

FitWeld kehitettiin telakan tarpeisiinSTX Europen telakoilla kaivattiin kevyttäja tehoiltaan riittävää MIG/MAG-hitsauslaitettaerityisesti laivan rungon pienehköihinhitsauksiin. Tarvittiin pienikokoinen,kevyt ja helposti liikuteltava MIG/MAG-invertteri, joka tarjoaisi kuitenkinriittävästi hitsaustehoa.Kemppi tarttui haasteeseen ja lähtikehittämään yhteistyössä telakan kanssalaivanrakennusteollisuuteen sopivaalaitetta. Kehitystyön tuloksena syntyiFitWeld 300 -hitsauslaite. Se soveltuuerityisesti silloitushitsaukseen, muttamyös tuotantoon, asennukseen ja muuhunMIG/MAG-hitsaukseen. Kevyttä japienikokoista laitetta on helppo kuljettaaja siirrellä ahtaissakin paikoissa.STX Europen Turun telakalla on hitsattuFitWeldillä usean kuukauden ajan.”Käyttökokemukset ovat pääsääntöisestihyvät. FitWeld on kevyt ja mitoiltaansopiva. Sen hitsausominaisuudetovat hyvät”, kiittää runkotuotannonhitsaus- ja laatuosaston päällikkö PasiHiltunen.”Langansyöttökotelon valaiseminenled-valoilla on onnistunut idea. Langansyöttölaitteenoma kohdevalaistus helpottaamuun muassa langan asentamistakoneeseen.”24 Kemppi ProNews 2009

”Laivassa on hitsejä noin 2 400kilometriä ja niiden hitsaamiseenkäytetään yli miljoona kiloa lisäaineita.”Hitsienkin hiveltävä silmiäSuomen telakoiden historia juontaa juurensa1700-luvulle. Vuosisatojen aikanakertyneellä ammattitaidolla on rakennettuyli 3 500 mitä erilaisinta alusta.STX Europe on maailman johtava risteilyalustentoimittaja. Sen telakoilla onrakennettu tai rakenteilla kaikki 15 maailmansuurinta risteilyalusta. KansainväliseenSTX Europe -ryhmään kuuluvallaSTX Finland Cruise Oy:llä on Suomessakolme telakkaa, Turussa, Raumalla jaHelsingissä. Turun telakka on näistä suurinja erikoistunut nimenomaan suuriinristeilyaluksiin.Risteilyaluksen rakentaminen vievuosia alun myynti- ja markkinointityöstävalmiin aluksen luovuttamiseen. Oasisof the Seas -aluksen tilaus allekirjoitettiin6. helmikuuta 2006. Vaadittiin lukemattomiasuunnittelutunteja ennen kuin sen rakentaminenpääsi käyntiin 1. maaliskuuta2007.Runkotuotanto aloitettiin osien valmistuksella.Yhteen liitettävistä osistasyntyi lohkoja, joita edelleen liittämälläsaadaan kootuksi suurlohko. Alus koostuu181 suurlohkosta, jotka painavat 400-600tonnia kappale. Suurlohkon mitat voivatolla esimerkiksi 22 metriä pitkä, 32 metriäleveä ja 13 metriä korkea.”Laivan rungon yksi päätuotantomenetelmistäon hitsaus. Laivassa on hitsejänoin 2 400 kilometriä ja niiden hitsaamiseenkäytetään yli miljoona kiloalisäaineita”, laskee STX Europen TurunOasis of the SeasPituus: 360 metriäLeveys: 47 metriäKorkeus: 65 metriä vedenpinnastaSyväys: noin 9 metriäNopeus: noin 22 solmuaKapasiteetti: 5 400 matkustajaa ja3 000 miehistön jäsentäHinta: noin 900 miljoonaa euroaLisätietoja: www.oasisoftheseas.comwww.stxeurope.comrunkotuotannon hitsaus- ja laatuosastonpäällikkö Pasi Hiltunen.Maalatut lohkot kuljetettiin rakennusaltaalle,jossa laivan runko koottiin liittämällälohkot yhteen. Varustelu jatkui, jatässä vaiheessa asennettiin myös matkustaja-alustenhytit.”Hitsaamalla liitetään metalleja yhteenvarusteluvaiheessakin. Tyypillisestimatkustajat näkevät hitsit laivan ulkopuolella,sisällä matkustajatiloissa erilaisetpinnat peittävät alleen runko- ja tukirakenteet.”Pasi Hiltunen kertoo, että hitsausprosessintuloksia tarkastetaan tuotannon erivaiheissa monin eri menetelmin. Hitseiltävaaditaan ehdotonta lujuutta ja sitkeyttäerilaisissa oloissa. Laivan rakenne joutuukäytössä jatkuvaan dynaamiseen kuormitukseen.”Oasis of the Seas -projektissa tarkastetaanmm. ultraäänellä ja röntgenillä yli8,5 kilometriä päittäishitsejä”, hän huomauttaa.Turun telakka työllistää noin 2 100henkilöä. Oasis of the Seas -aluksen valmistumiseenloppuvarusteluineen osallistuuyli 4 000 henkilöä, kun mukaan lasketaantoimittajaverkosto.”Hitsaajien ammattitaitovaatimuksetovat kovat. Kaikkien hitsaajien pitää suorittaahyväksytysti pätevyyskokeita SFS-EN 287 tai muun soveltuvan standardinmukaisesti”, alleviivaa Pasi Hiltunen.”Telakka kouluttaa työntekijöitä jatkuvastieri tehtäviin myös omassa oppilaitoksessaan.Telakan omat levyseppähitsaaja-kurssitovat pyörineet vuosienajan tarvittavan osaavan työvoiman kouluttamiseksi.”Sisaralus Allure of the Seaspurjehtii perässäTuhannet innokkaat risteilymatkustajatovat jo kauan aikaa sitten varanneet lippunsaKaribian risteilyreittien uudelle tulokkaalle.Oasis of the Seas lähtee Turuntelakalta loka-marraskuun vaihteessa jatekee neitsytmatkansa joulukuun alussa.Työt STX Europen Turun telakallajatkuvat sen Allure of the Seas -sisaraluksenparissa. Aikataulun mukaan se luovutetaanTurusta syksyllä 2010.”Laivanrakennusteollisuus ponnisteleetällä hetkellä suurten vaikeuksienkeskellä maailmanlaajuisesti. Siitä huolimattauskomme tulevaisuuteen on vankka”,vakuuttaa viestintäpäällikkö MarjoKeiramo.Tekstit: Pirjo KemppinenKuvat: STX EuropeKemppi ProNews 200925

26 Kemppi ProNews 2009© Gettyimages

World of Welding© Boaz Rottem / LehtikuvaMonikasvoinen Intia”Nähdäkseni sekä ihmiset että luonto ovattehneet kaikkensa, jotta Intia olisi kaikkeinpoikkeuksellisin maa, jota aurinko tervehtiikierroksellaan. Mitään ei näytä unohdetun,mitään ei ole jätetty huomiotta.”(Mark Twain)→Kemppi ProNews 200927

Ayurveda, elämisen taitoAyurveda on terveyttä vaalivaa, mielen ja kehon harmoniaatavoittelevaa elämäntaitoa. Se on maailman vanhintunnettu ja yhä käytössä oleva luonnonmukainen terveydenhoidonjärjestelmä, jonka juuret löytyvät Intiasta yliviiden tuhannen vuoden takaa.Ayurvedan oppien mukaan kehon kyvyssä parantaa itseitsensä on tärkeintä fysiologian, mielen ja tunteiden sopusointu.Jokaisen pitää ottaa itse vastuu terveydestään. Epätasapainotilojenja sairauksien syntymisen voi ehkäistä tuntemalla oman yksilöllisenkehotyyppinsä ja eri tekijöiden vaikutukset siihen. Mikälikeho ja mieli ovat jo epätasapainossa, tarvittavan hoidon voimääritellä, kun ymmärtää kehon senhetkisen tilan.Ayurveda hyödyntää ruokavaliota, päivä- ja vuodenaikarytmiä,yrttivalmisteita, meditaatiota ja joogaa sekä kuonaaineitakehosta poistavia hoitoja.Epätasapainotilan määrityksessä käytetään apunapulssinluentaa. Ayurvedan mukaan pulssissa kulkeeinformaatio koko kehon toiminnasta ja tilasta.Ayurvedan perimmäinen tavoite ei ole vainkehon terveys, vaan myös mielen- ja sielunrauha.”Mitä tahansa etsitkin, löydät sen Intiasta.””Mitä tahansa Intiasta sanotaan, myössen vastakohta on totta.” Tuntemattomaksijääneen ajattelijanlausahdus tiivistää olennaisen.Intiaa ovat Himalajan korkeatvuorenhuiput yhtä hyvin kuinauringon paahtamat tasangot,palmujen reunustamatvalkohiekkaiset rannat samallatavalla kuin suurkaupunkienkiihkeä ihmisvilinä.Intiassa tuhansia vuosiavanha kulttuuri kietoutuutämän päivän tietotekniikkaan.Maan uumenissa ovatluonnonlääketieteen juuret,mutta se tunnetaan myös tämänpäivän informaatioteknologiankärkimaana.Intian luonto on uskomattomanvaihteleva. Maa mielletään usein kuumanaja trooppisena. Etelä sitä onkin, muttasieltä on pitkä matka pohjoiseen. IntianTaj Mahalin kauneus kumpuaa kaipauksestakauneimmiksi kiitetyillä uimarannoillaauringonpalvojat vilvoittelevat Arabianmerenaalloissa eteläisessä Keralassa jasamaan aikaan laskettelijat viilettävät alaslumisia rinteitä Kashmirissa.Voiko mikään muu valtio kilpailla Intiankanssa rotujen, kielten ja uskontojenmoninaisuudessa?Mitä tahansa etsitkin, löydät sen Intiasta.Liikenne on joustavaa kaaostaIntian vasemmanpuoleisessa liikenteessävallitsee hämmentävä, mutta paikallistenyllättävän hyvin hallitsema kaaos. Kulkuneuvot,jalankulkijat ja eläimet poukkoilevatnäennäisen holtittomasti kaistaltatoiselle. Samassa risteyksessä voivatetuajo-oikeudesta kilpailla henkilöauto,traktori, norsu, lehmä, moottoripyörä,polkupyörä, kolmipyöräinen tuk-tuk jaturistibussi.→Keisari Shah Jahanin hiukset muuttuivatharmaiksi yhdessä yössä vuonna1631, kun hänen suurin rakkautensakuoli synnyttäessään pariskunnan 14.lasta. Puolisonsa kuolinvuoteen äärellätuskainen mogulikeisari lupasi rakentaaikuisen rakkautensa osoituksena muistomerkin,jonka nähdessään maailmahaukkoo henkeään.Mumtaz Mahalin, ”Palatsin jalokiven”hautamuistomerkin rakennustyövaati yli 20 vuotta, 20 000 työmiehenaherruksen, 41 miljoonaa rupiaa rahaaja 500 kiloa puhdasta kultaa. Se on rakennettuvalkoisesta marmorista, jonkalisänä on käytetty 28 erilaista kivilaatuakuten jadea, jaspista, kristallia ja safiiria.Taj Mahal kohoaa Agrassa, noin 200kilometriä New Delhistä etelään. KeisariShah Jahan valvoi rakennustöitä näköetäisyydelläolevan Agran linnakkeentornipaviljongista. Siellä hän myös kuolioman poikansa vangitsemana. Pojanmitta täyttyi, kun isä suunnitteli rakennuttavansatoisen hautamuistomerkinitselleen.Taj Mahal tunnetaan ikuisen rakkaudensymbolina ja sitä pidetään yhtenämaailman kauneimmista rakennuksista.Se on Intian suosituin turistikohde jakuuluu Unescon maailmanperintölistalle.28 Kemppi ProNews 2009

Suurten lukujen maaAsukasluku: n. 1,1 miljardiaPinta-ala: 3 287 590 km 2Suurimmat kaupungit: Mumbai 16,4 milj.asukasta, Kolkata 13,2 milj., pääkaupunki Delhi14 milj.Valuutta: Intian rupia on n. 0,02 euroa, 10 euroaon noin 680 INRKieli: Intiassa on 22 virallista kieltä. Maanpääkieli hindi lukeutuu viiteen maailmassaeniten puhuttuun kieleen. Maan keskushallintokäyttää virallisina kielinä hindiä jaenglantia. Kaikkiaan Intiassa onpuhuttuja kieliä ja murteitayli 1600.© PixmacKemppi ProNews 200929

”Mutta menipä Intiassa minne tahansa, voi olla varma,että maa on kasvissyöjän paratiisi.”Intiassa kuvataan maailmankatsotuimmat elokuvatTurvaväli on tuntematon käsite, eikäintialaisten vahvimpiin puoliin kuulu liikennesääntöjennoudattaminen. Suurinosa intialaisista ajoneuvoista lieneekinainakin kertaalleen kolaroitu. Pahimmatruuhkat syntyvät kansankokouksista yhteentörmäyksenjälkeen. Palaverissa onyhtä monta tuomaria kuin osallistujaa.Ajoneuvojen ehdottomasti tärkeinja käytetyin osa on äänitorvi. Intialaisenautokoulun ensimmäinen oppi onkin: ”Sinullaon torvi, käytä sitä.” Asia ei pääseunohtumaan, sillä ”horn, please” -kehotuson maalattu useimpien kuorma-autojenperään.Kasvissyöjän paratiisiIntian ruokakulttuuri on tuhansia vuosiavanha. Intialaista keittiötä ei kuitenkaanole olemassa yksikössä. Se on erilainenpohjoisessa, etelässä, lännessä ja idässä,lisänä joukko erilaisten väestöryhmienkeittiöitä.Intialaisten suhde ruokaan ei oleyksinomaan aineellinen, vaan siinä onmukana vahvasti uskonto, sielu ja ihmisruumiinfysiologia. Ateriakokonaisuusrakentuu kuudestarasasta, perusmausta. Happamaan,makeaan, suo-Intialaisen elokuvateollisuuden tärkein keskus on Mumbai eli entinenBombay. Bollywood-nimitystä käytetään Mumbaihin keskittyvästäIntian hindinkielisestä elokuvateollisuudesta.Bollywood-elokuvat tarjoavat elämää suurempia tunteita, perinteisiäperhearvoja, värikkäitä tanssinumeroita ja yleensä hittilistoille nouseviaelokuvasävelmiä. Elokuville tyypillistä on pituus (jopa neljä tuntia), lukuisatnäyttävät musiikkikohtaukset ja tunteiden melodramaattisuus.Bollywood rikkoo epäröimättä länsimaisen elokuvataiteen genrerajoja.Samaan filmiin pyritään mahduttamaan kaikki mahdolliset tunnetilat. Yhdessäelokuvassa voivat yhdistyä koskettavan rakkaustarinan, vertahyytävän trillerinja hersyvän komedian ainekset. Tämän vuoksi Bollywood-elokuvia kutsutaantoisinaan masalaksi, joka varsinaisesti tarkoittaa tulista maustesekoitusta.Bollywoodissa tuotetaan 150-200 elokuvaa vuodessa. Kaikkiaan intialainenelokuvateollisuus tuottaa jopa tuhat elokuvaa vuosittain eli huomattavastienemmän kuin Hollywood. Elokuvat keräävät yli 300 miljoonaa katsojaa. Intianelokuvateollisuus onkin maailman suurinta, käytettiinpä mittarina tuotettujenelokuvien tai myytyjen lippujen määrää.laiseen ja karvaaseenintialaiset lisäävätkirpeän ja pistävän.Ruokakulttuuria säätelevät monin tavoinuskonnot. Hinduille nauta on pyhäeläin ja ankarin hindulaisuus hylkää kaikenlihan. Muslimi ei puolestaan hyväksysianlihaa.Mausteet ovat intialaisen keittiönydin. Mitä etelämmäksi mennään, sitätulisemmat mausteet ovat. Kunnollinenperheenemäntä ei osta mausteita valmiiksijauhettuina, vaan kaikki hienonnetaanitse. Intialainen keittiö tuo mieleen ensimmäisenäcurryn, mutta mielikuva onhämäävä. Intialainen curry ei ole mauste,vaan maustesekoitus. Koostumus vaihtelee,yksi tavallisimmista on kardemumman,kanelin, korianterin, inkiväärin,muskotin ja kurkuman cocktail.Todella tärkeä asema intialaisessakeittiössä on toisellakin maustekimaralla,garam masalalla, jonka sekoitus muuntautuukokin mukaan. Mukana saattaaolla esimerkiksi kardemummaa, kanelia,kuminansiemeniä, neilikkaa, mustapippuriaja muskottipähkinää.Mutta menipä Intiassa minne tahansa,voi olla varma, että maa on kasvissyöjänparatiisi. Riisin, papujen ja erilaisten linssiensekä hedelmien valtava valikoima jamoninaiset valmistustavat saavat vegetaristinvuodattamaan ilon kyyneleitä.Englannin kieli talouskasvuntukenaIntia on liittovaltio, jossa on 28 osavaltiotaja seitsemän liittovaltion aluetta.Intialaiset kutsuvat maataan mielellään30 Kemppi ProNews 2009

”maailman suurimmaksi demokratiaksi”.Valtionpäämies on presidentti, jonka valitsijamiehetvalitsevat viisivuotiskaudelle.Intia itsenäistyi vuonna 1947 toisenmaailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennenBritannian tärkein siirtomaa. Tärkein kieliintialaisessa yhteiskunnassa, politiikassaja talouselämässä onkin englanti. Intiauskookin nousevansa Aasian johtavaksitalousmahdiksi tukenaan väestön vankkaenglanninkieltentaito ja demokraattinenvaltiomuoto.Valtakunnallinen ja ensisijainen kieliyli 40 prosentille intialaisista on hindi.Intia on edennyt uskomatonta vauhtiakehityksen tiellä itsenäisyyden saavutettuaan.Talouden taantumassakin Intia onsäilynyt yhtenä mahdollisena kasvualueena.Intiassa arvostetaan koulutusta väylänämenestykseen. Maassa on noin 350yliopistoa ja tuhansia ammattikorkeakoulujavastaavia oppilaitoksia. Yksi Intianvalteista on osaavan työvoiman saanti jasen edullisuus. Maassa toimiikin tuhansiaulkomaisia yrityksiä.Suurimpia haasteita talouskasvulleasettavat väestönkasvu ja infrastruktuuri.Erityisesti sähköntuotanto kaipaa kipeästimittavia investointeja.Force India uhkuu voitontahtoaForce India on ensimmäinen intialainenformula 1 -kuninkuusluokan talli. Tallinkuljettajina kaudella 2009 ajavat italialainenGiancarlo Fisichella ja saksalainenAdrian Sutil.Force Indian F1-tallin omistaja VijayMallya kertoi olevansa tyytyväinen tiiminsäkuluvan kauden suorituksiin.”Mielestäni olemme kehittyneet valtavastitässä lajissa ja talli kulkee oikeaansuuntaan. Olisi kohtuutonta odottaa ihmetuloksia”,hän on sanonut.Force Indian ja Ferrarin välinen sopimuspurettiin ennen joulua 2008.Seuraavat viisi vuotta tallin moottoritoimittajaon McLaren Mercedes, jonkasopimuspakettiin kuuluu myös paljonpuhuttu uudistus, jarrutusenergiaa talteenottava kers. Force Indian uudenajokin kehitystyö sujui hämmästyttävännopeasti ja talli otti käyttöönsä uutukaisenVJM02-auton jo keväällä.Kuva: Force IndiaForce Indian perustana toimii entinenJordan-talli, joka myytiin kauden2005 päätteeksi. Sen jälkeen tallin nimeksituli Midland. Se puolestaan ehtikilpailla vain yhden kauden ajan, kunnesSpyker osti tallin. Kaudella 2007 oliSpyker kaupan. Kuvaan astui intialainenliikemies ja miljardööri Vijay Mallya. SyntyiForce India.Kemppi on tukenut kilpatallia jo senkilpaillessa vielä Jordan-nimisenä. Kempinbrändi on ollut näkyvästi esillä Formula1 -kilpailuissa tälläkin kaudella.”Kemppi tukee mielellään Force India-tallia. Sen energia ja optimismi ovatsen jäsenille kunniaksi”, kiittää toimitusjohtajaAnssi Rantasalo.Tekstit: Pirjo KemppinenKuvat: Lehtikuva OyKemppi ProNews 200931

Haastateltavana:Kuka:Diplomi-insinööri Petri KalliokoskiTyö:Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen(VTT) kehitysjohtaja, vastuualueenastrategia ja liiketoiminnan kehitys sekäkansainvälinen toimintaMiksi:Merkittävä tekijä suomalaisen palveluliiketoiminnanja ratkaisuliiketoiminnankehittämisessä. Hän on ollut esimerkiksimukana luomassa, kehittämässä javetämässä BestServ-foorumia, joka onpalveluliiketoiminnasta kiinnostuneilleteollisuusyrityksille suunnattu tutkimusjakehitysfoorumi (www.bestserv.fi)Yhteys:Mukana kehittämässä Kemppi Oy:nratkaisuliiketoimintaa.Tarina:”Kemppi liittyi mukaan BestServ-foorumiinjo sen alkutaipaleella. Tapasin toimitusjohtajaAnssi Rantasalon ensimmäisenkerran, kun hän omalla lennokkaalla tyylilläänvisioi nykyisin Kemppi Arc System-nimellä tunnettua hitsaustietojen keräily-ja analysointijärjestelmää. Innostuinasiasta ja tein heti lyhyen suunnitelmanyhteistyöstä.– Luuletko, että voisimme tehdäyhteistyötä tässä projektissa?, kysyi Anssiminulta kokouksen jälkeen.– Ehdotus on jo sähköpostissasi,vastasin.Anssi otti minuun yhteyttä nopeastija kertoi hyväksyvänsä ehdotukseni. Siitälähtien olen ollut mukana Kempin ratkaisuliiketoiminnankehittämisessä.Henkilökemiat Anssin kanssa toimivatensi hetkestä lähtien loistavasti. Meille onyhteistä nopea, viivyttelemätön reagointi.Pidän muutenkin kemppiläisestä ajattelutavasta,he haluavat olla edelläkävijöitä jamyös uudistaa toimialansa pelisääntöjä.Yhtiössä kehitetään tasapainoisesti uuttateknologiaa ja liiketoiminnan kaikkia osaalueitanähden ratkaisuliiketoiminta senyhtenä osana.”32 Kemppi ProNews 2009

Palvelujen merkityskasvaaRatkaisuliiketoiminnasta ontulossa yrityksen merkittävinkilpailukeino. Ennen kuin senhallitsee, on ymmärrettäväpalvelujen merkitys. ”Jokainenyritys on toimialastaanriippumatta palveluyritys”,vakuuttaa VTT:n kehitysjohtajaPetri Kalliokoski. Palvelu jaratkaisu ovat sanoina selkeitä.Mitä siis jää ymmärtämättä?Ensin syntyy kysymys, keskustellaankopalveluliiketoiminnasta vai ratkaisuliiketoiminnasta.Kaksi käsitettä sekoittuuhelposti toisiinsa. ”Puhutaanko eilisestävai tulevaisuudesta?”, kysyy Petri Kalliokoski.Tuote ratkaisee asiakkaan tietyn ongelman.Kun siihen liitetään palvelu, esimerkiksikoulutus, saa asiakas enemmän.Tässä muodossa palveluliiketoiminta onjo vakiinnuttamassa osaansa yritysten tarjonnassa.Kehitysjohtaja Petri Kalliokoskenmielestä on aika siirtyä seuraavaanvaiheeseen:”Ratkaisu on yhdistelmä tuotteita japalveluita, jotka räätälöidään asiakaskohtaisesti.Menestyjiä tulevat olemaanyritykset, jotka ymmärtävät ratkaisuliiketoiminnanmerkityksen.”Hän ottaa ratkaisuliiketoiminnan periaatteenesimerkiksi it- ja ict-teollisuuden.Vielä 70-80-luvuilla yritykset ostivat→Kemppi ProNews 200933

tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmistotuseilta eri toimittajilta. Yritykset palkkasivatomat mikrotukihenkilöt ylläpitämääntietotekniikkaa.”Nykyään yrityksen tarpeeseen räätälöidäänkokonaisratkaisu, johon sisältyvätlaitteet, ohjelmistot, koulutus ja ylläpitopalvelut.””Yritykset ovat keskittyneet ydinosaamiseensaja ulkoistaneet paljon muutakinkuin mikrotuen. Se on luonut kysynnäntoimittajien tarjoamille palveluille.”Viisi väittämää1. Palveluliiketoiminta on siivoamista, hiustenleikkaamista ja mcdonaldsin kassapalveluja.”Väärin. Näin kuitenkin yhä usein ajatellaan.Todellinen potentiaali on teollisissa palveluissa”2. Kaikki liiketoiminta on palveluliiketoimintaa.”Totta. Tulevaisuudessa liiketoiminta nähdään / arvioidaanyhä enemmän palvelujen kautta. Loppujen lopuksi kaikessaliiketoiminnassa tuotetaan asiakkaalle lisäarvoa ja palvelua.”Tunne asiakkaasi3. Palveluja voidaan tuotteistaa.”Totta. Ajatellaan, että palvelut ovat ainutkertaisia. Ne ovatuseimmiten asiakaskohtaisesti pitkälle räätälöityjä, mutta toisaaltasaman asiakassegmentin yrityksillä on usein samanlaisia tarpeita.”4. Palveluiden kehittäminen edellyttää asiakkaan tarpeidensyvää tuntemusta.”Totta. Palveluiden avulla tuetaan asiakkaan liiketoimintaprosesseja,ja on erityisen tärkeää tietää miten palvelut on syytä niihinkohdistaa.”5. Palveluliiketoiminta ratkaisee valmistavan teollisuuden haasteet.”Väärin. Tarvitsemme edelleen hyviä tuotteita ja uusia liiketoimintamalli-innovaatioita.Palvelut ovat tärkeä osa,mutta liiketoimintaa ja teollisia rakenteita pitää kehittääkokonaisuutena.Palvelujen kehittämisessä on aina lähdettäväliikkeelle asiakkaan tarpeista, eisiitä, mitä heidän kuvitellaan tarvitsevan.Petri Kalliokoski piirtää fläppitauluunviisiportaisen mallin kone- ja laitevalmistajankehityksestä ratkaisuliiketoiminnanosaajaksi.Alimmalla portaalla valmistaja tyytyytoimittamaan yksinomaan valmistamiaantuotteita. Seuraavalla tasolla yritys ottaamukaan myös muiden valmistajien laitteetja tarjoaa asiakkaalleen kokonaisjärjestelmiä.Noustessaan ratkaisutoimittajaksi setarjoaa asiakkaalle kokonaisjärjestelmiinliittyvät palvelut.”Neljännellä tasolla yritys on toimittanutasiakkaalle ratkaisun, jota se lähteekehittämään yhteistyössä asiakkaan kanssaesimerkiksi prosessin suorituskykyäparantamalla. Ylimmällä tasollakohtaavat yhteinen liiketoiminnankehitys ja myös arvomaailma.Yritys ja sen asiakas hakevatparasta mahdollista hyötyätoimitetuista ratkaisuistakumppaneina”, mallintaaPetri Kalliokoski.Hän syventää asiakkaantuntemisenmerkitystä. Asiakkaanostotoiminnan prosessienymmärtäminenriittää, jos yritys myyyksinomaan koneita jalaitteita. Ratkaisukokonaisuuksiatarjoavanon tunnettava asiakkaankoko tuotantoprosessi.”Oikeanlaisia tuotteitaja palveluja voi ehdottaavain jos tietää, minkälaisiatuotteita ja miten yritys valmistaa. Ylimmällätasolla ryhdytään asiakkaan kumppaniksi.Silloin on oltava perillä asiakkaankoko liiketoiminnasta ja tiedettävä,mitä sillä tavoitellaan.”Myynnille uudet asenteetMielenkiintoinen haaste on myyntiosaamisenkehittäminen. Sen kehityksen esteenäovat usein perinteiset tavat tehdäbusinesta, toimintamallit ja asenteet. Onaivan eri asia myydä tuotteita kuin tarjotakokonaisratkaisuja.”Suomalainen insinööri on tottunuttukeutumaan teknisiin ominaisuuksiintodistaessaan edustamansa tuotteen pätevyyttä.Ratkaisuliiketoiminnassa teknisetominaisuudet eivät riitä, vaikka ne kilpailijantuotteen vastaavat arvot päihittäisivätkin”,muistuttaa Petri Kalliokoski.”Ostopuolen kavereiden tunteminenriittää, jos myyt koneita ja laitteita. Palvelujentarjoajan on tunnettava yrityksentuotannon prosessit. Mitä syvempää yhteistyötärakennetaan, sitä enemmän tietämystävaaditaan. Ratkaisuliiketoiminnassakumppani hallitsee asiakkaan kokoliiketoiminnan perusteet ja tavoitteet.Hän tuntee ehkä jopa tämän asiakkaat.Silloin keskustelukumppanina on useinyritysjohto.”Palvelus on ilmainen, palvelumaksaaYlitettävä este on myös palveluiden hinnoitteluja tässäkin painolastina ovat totututtavat. Nyt kehityksen ja kaupallistamisenkohteena olevat palvelut on useintarjottu asiakkaalle ilmaiseksi, edistämäänkaupan syntymistä tai ylläpitämäänasiakassuhdetta. Petri Kalliokoski käyttää34 Kemppi ProNews 2009

”Palveluliiketoiminnasta on tehtyhäiritsevässäkin määrin taikasana,jota kaikki kilvan hokevat.”termiä palvelus esimerkiksi myydyn tuotteenkäyttöön veloituksetta liitetystä neuvonnasta.”Yritykset eivät ole tottuneet ostamaanpalveluja. Konkreettisesta tuotteestaollaan valmiita maksamaan, mutta eiesimerkiksi prosessien kehittämisestä taikonsultoinnista. Palveluhan on aika useinaineeton. Se kulutetaan samalla hetkelläkuin se tuotetaan.”Petri Kalliokoski pohtii käytännönesimerkkejä. Tietokonealan ammattilainenperehtyy asiakkaan tarpeisiin, valitseeparhaan mahdollisen laitekokoonpanon jasoveltuvimmat ohjelmistot. Ostaako asiakasyksinomaan tuotteet vai kokonaispalvelun?”Moni yritys on ryhtynyt seuraamaanasiantuntijapalvelujen tuottamisen ja kehittämisenaiheuttamia kuluja. Luvut voivatolla yllättäviäkin.””Toiset asiakkaat tarvitsevat palveluja,toiset eivät. Kustannukset lankeavatkaikkien maksettaviksi, ellei niistä peritätarvitsevilta hintaa”, muistuttaa Petri Kalliokoski.Yhteisten määritelmien puutejohtaa harhaanVaraosien myynti sekä huolto- ja korjaustyötovat valmistavan teollisuuden perinteisestitarjoamia palveluja. Tällä hetkelläniiden osuus palveluliiketoiminnan osanajohtaa monin tavoin harhaan. Palveluidenkirjo ja mahdollisuudet ovat paljon laajempia.”Teollisen palveluliiketoiminnan kehittämisenkärjessä kulkevat tällä hetkelläyritykset, jotka keskittyvät täysin uudenlaisiinpalvelukonsepteihin asiakkaidensatoiminnan ja prosessien parantamiseksi.Näistä ns. toisen aallon teollista palvelukonsepteistaon vielä varsin vähän esimerkkejä.””Uudistavaa palvelua on auttaa asiakastakehittämään toimintaansa. Sitä ovatasiantuntijapalvelut, jotka voivat liittyäneuvontaan, konsultointiin, koulutukseentai esimerkiksi tietojärjestelmiin, jotkaauttavat asiakasta seuraamaan tuotannontilannetta.”Maailmasta puuttuvat vielä palvelujenyhteisesti hyväksytyt määritelmät jaterminologia. Suomessa on parhaillaankäynnissä kansallinen, palveluliiketoiminnalleyhteistä sanastoa luova projekti.Määritelmillä voi olla yllättävän laajamerkitys. Petri Kalliokoski huomauttaa,että esimerkiksi sijoittajat seuraavat yritystenpanostuksia palveluihin.Yritykset voivat puolestaan jopa manipuloidaliiketoimintansa näkymiä.”Yritys A laskee varaosien myynninpalveluliiketoiminnan osaksi, yritys B ei.Näin A:lla palvelujen osuus tuloslaskelmassaon 50 % ja B:llä 10 %. Sijoittajatpanostavat A:han, koska uskovat sen panostavanpalveluiden kehittämiseen.”Ihan kiva, mutta mitä hyötyä?Tällä hetkellä eri teollisuudenalat eläväthyvin erilaista kehitysvaihetta palvelujaratkaisuliiketoiminnan kehittämisessä.Kone- ja laitevalmistusteollisuus onpanostanut palveluihin 90-luvun lopultalähtien. Kuitenkin vielä 2000-luvun alkaessamoni yritys kehitti palvelujaan teknologialähtöisesti.”Osta tällainen musta laatikko, jollapystyt käyttämään konettasi toiselta puoleltamaailmaa”, kuvaa Petri Kalliokoski.”Asiakas vastasi, että kiva idea, muttamitä hyötyä siitä on minulle.””Palveluliiketoiminnasta puhuttiinpaljon, mutta ei keskitytty ratkaisemaanasiakkaan ongelmaa. Moni hyvä hankekaatui teknologialähtöisyyteen.”Palveluliiketoiminnan merkitykseenuskottiin, vaikka tuloksia ei syntynyt.Vuonna 2004 perustettiin BestServ-foorumi,jotta asiasta kiinnostuneet yrityksetpääsivät vaihtamaan mielipiteitään sekähyviä ja huonoja kokemuksiaan asiantiimoilta. Vähitellen oivallettiin asiakaslähtöisyydenmerkitys. Foorumi toimiiedelleen.Varoituksen sana muodista”Palveluita ei tarvita ellei ole edelleentuotteita ja teollisia prosesseja”, muistuttaaPetri Kalliokoski. Hänestä palveluliiketoiminnastaon tehty häiritsevässäkinmäärin taikasana, jota kaikki kilvan hokevat.Esimerkiksi VTT:n teknologia- jainnovaatiostrategiassa palvelua ei ole eroteltuomalle jalustalleen.”Palvelu sisältyy eri teollisuudenalojenlohkoihin. Esimerkiksi metsäteollisuudenalalla palvelu liittyy liiketoiminnankehittämiseen yhtenä osa-alueena.Siihen liittyy paljon muutakin. Tehokkuutta,innovaatioita ja kustannustehokkuuttavoidaan hakea myös tuotekehityksellä,uusilla tuotteilla, liiketoiminta- taihinnoittelumallin muutoksilla sekä brändinkehittämisellä.”Toki on hyvä, että asiasta keskustellaan.Tuotteiden kehittämistä ei kuitenkaansaa unohtaa.”Tekstit ja kuvat: Pirjo KemppinenKemppi ProNews 200935

Kuva: Force India36 Kemppi ProNews 2009

MonitoroinnillatehoasuoritukseenF1-kilparadoilla jahitsaustyömaillaFaktatietojen kerääminen autojen teknisestä toiminnasta onF1-kilpailuissa itsestäänselvyys, sillä se tuo kilpailuun lisää nopeutta,luotettavuutta ja turvallisuutta. Vastaavanlaisella monitoroinnillavoidaan tehostaa myös hitsaustyön tuottavuutta.Formula 1 Grand Prix -osakilpailut vetävätihmisiä televisioruudun ääreenkaikkialla maailmassa, mutta takuullakaikkein tarkimmin kilpailun kulkuaseuraavat formulatallien kisainsinöörit,jotka tarkkailevat näyttöpäätteiltään herkeämättäomien talliensa autojen teknistätoimintaa.Nykyisin F1-kilpailuissa ei enää saamuuttaa autojen säätöjä suoraan varikoltatelematiikkajärjestelmän avulla, mutta sensijaan autosta varikolle päin lähetetäänmonenlaisia monitorointitietoja kilpailunaikana. Auton tekniikan toimintaa seurataankilpailun aikana anturien avulla jane tuottavat 3500 erilaista mittaustietoa,jotka analysoidaan tietojärjestelmässä jalähetetään raportteina kisainsinöörien jatallin pääinsinöörin näyttöpäätteeseen.F1-tallien kilpailusuoritukseen vaikuttavatsiis monet muutkin tekijät kuinauton ominaisuudet tai kuljettajan kestävyysja ajotaito. Iso merkitys on myössillä, miten tarkkoja faktatietoja autonteknisestä toiminnasta saadaan kilpailunaikana ja miten tallin tekninen henkilöstöosaa niitä hyödyntää.Kuljettaja saa varikoltatoimintaohjeitaKempin sponsoroiman, Force India -tiimintallissa monitoroinnin avulla kerätääntietoja kuljettajan lisäksi auton oh jausjärjestelmästä,moottorista sekä korista jaaerodynamiikasta. Tiedot kerätään langattomasti.Tukiasema-antenni sijaitsee varikkoalueellaolevan huoltorekan katolla,ja rekassa olevat tietokoneet tekevät kerätylletiedolle esikäsittelyn. Raportoinninpäänäkymässä ovat yhteenvedot eri osaalueista,joiden yksityiskohtaiset tiedotnähdään omilta sivuiltaan. Raporttienselkeyteen on kiinnitetty erityisesti huomiota,koska pienimmätkin poikkeuksetauton kriittisissä toiminnoissa pitää pystyähuomaamaan.Mikäli auton käytöksessä havaitaanjotakin poikkeavaa, kuljettajalle on tiedotettavaasiasta ja hänelle on välitettäväkorjausohjeet. Kilpailun aikana tallin kisainsinöörion ainut, joka saa olla yhteydessäkuljettajaan. Monitoroinnin avullahän näkee auton sijainnin radalla ja ottaayhteyden kuljettajaan vain turvallisessapaikassa, esimerkiksi pitkällä suoralla.Tiukkaa keskittymistä vaativanajosuorituksen aikana kuljettaja on kisainsinööriltätulleiden tietojen varassa.Hänen on pystyttävä sataprosenttisestiluottamaan siihen, että hänelle välitetyttiedot eivät perustu arvailuun, vaan ovatmonitoroinnin avulla saatua luotettavaafaktatietoa.→Kemppi ProNews 200937

10090807060Langansyöttövoima (%)Ratkaisu tuottaa ajantasaistatietoa hitsauskoneidenylläpidosta ja mahdollistaahuoltotarpeiden ennakoinnin.50403020100242021171365191012158113141618(%)71Myös hitsaustietoja monitoroidaanFormula 1 -maailmasta tuttu monitorointion käytössä myös hitsaustyössä.Siinä toimintaperiaate on pääpiirteissäänsama kuin F1-autojen monitoroinnissaeli tärkeät faktatiedot kerätääntalteen ja niistä tehdään analyysejä päätöksenteontueksi.Hitsaajan fysiologiaa ei toki tarkkaillahitsaustyön aikana, mutta hitsauslaitteistojentoiminnasta, hitsausparametrienarvoista ja lisäaineen menekistäsaadaan arvokkaita tietoja, joita voidaankäyttää hitsaustoimintojen tehostamiseksiyrityksen tuotantoprosessissa.Esimerkiksi Kempin kehittämä monitorointijärjestelmäKemppi Arc Systemon eräänlainen ”hitsauksen telematiikkaratkaisu”.Siinäkin hyödynnetäänlangatonta tiedonsiirtotekniikkaa jakeskitetyssä tietokantapalvelimessa tapahtuvaatietojen analysointia.F1-monitoroinnin tapaan myös KASjärjestelmässätuotetaan yksiselitteisiäraportteja, joiden avulla hitsauksen asiantuntijatvoivat tehdä nopeita johtopäätöksiäja ohjeistaa tuotannonsuunnitteluavälttämään ongelmatilanteitaja tuotannon pullonkauloja.Nykyaikaisten, huippuunsa kehitettyjenhitsauslaitteiden tuottavuudenparantamisessa ei laiteteknisillä keinoillaenää päästä kovin pitkälle. Sen sijaanKemppi Arc System voi avata oven tuottavuudenuuteen merkittävään parantumiseenhitsaustyön kokonaisprosessissa.”Kuljettajien kannalta monitorointi tuolisää turvallisuutta, mutta sillä voi ollaheihin myös kannustava vaikutus.”Raportit kertovat lahjomatontafaktaaMonitoroinnin avulla voidaan havaita F1-auton suoritustehoon ja hallittavuuteenvaikuttavat poikkeustilanteet. Niitä ovatesimerkiksi auton luotettavuutta haittaavajäähdyttimien likaantuminen, tai sivuponttoneihinkertyvät epäpuhtaudet, jotkavoivat pahimmillaan aiheuttaa vaihdelaatikonpettämisen. Lämpötilaseurannanperusteella tiimi osaa tehdä tarvittavathuoltotoimenpiteet varikkopysähdystenaikana.F1-autossa on myös lukuisia turvallisuusvarusteita,esimerkiksi takajarrujenkulumisanturit. Jos tiimi huomaatakajarrujen olevan vaarallisen kuluneet,kuljettajaa ohjeistetaan säätämään jarrutasapainoaeteen ja lisäämään moottorijarrutuksentehoa.Kuljettajien kannalta monitorointituo lisää turvallisuutta, mutta sillä voiolla heihin myös kannustava vaikutus.Kun jokainen ajosuoritus voidaan analysoidasekunnin murto-osien tarkkuudella,monitorointiraporteista voidaan nähdätarkasti erot eri kuljettajien tekemissäratkaisuissa. Tämä motivoi kuljettajiapyrkimään aina parhaimpaansa, sillä kuljettajienkeskinäinen kilpailu F1-talleissaon kovaa.Monitorointi on osa F1-tallinkilpailusuoritustaFormula 1 Grand Prix -kilpailuissa monitorointion erittäin tärkeässä roolissa. Senavulla hallitaan tiimin kilpailusuoritustakokonaisuutena: kuljettajan ajoratkaisuja,auton luotettavuutta ja turvallisuutta.Aika-ajoissa toimintojen monitorointion jopa niin tärkeä tekijä, että jos monitorointiyhteysF1-kilpa-autoon katkeaa,kyseisen auton matka keskeytetään ylimääräisenvarikkopysähdyksen ajaksi.F1 Grand Prix -kilpailu onkin varmastiyksi maailman tarkimmin valvotuistatapahtumista. Sitä tarkempaa monitorointilienee vain avaruuslennoissa,joissa myös kuljettajien eli astronauttienfysiologisia toimintoja valvotaan pieniäyksityiskohtia myöten.38 Kemppi ProNews 2009

NAINENei ole hitsauksenkummajainenPitääkö naisen muuttua äijäksi, jotta hän olisi kunnonhitsari? Ainakaan hitsaustyön ammattilaiset Lotta Mikkonenja Armi Lahtonen eivät sitä allekirjoita. Heidän mielestäännainen pärjää hitsausalalla nimenomaan naisellistenominaisuuksiensa ansiosta, sellaisten kuin tunnollisuus,ahkeruus ja pikkutarkkuus.Lotta Mikkosen ja Armi Lahtosen työnantajaon voikkaalainen SVS SuperviseService Oy, joka valmistaa ja asentaa erilaisiahöyrystimiä ja tulistimia energialaitoksiinja muihin kohteisiin.SVS Supervise Service kuuluu niihinmetallialan yrityksiin, joissa naishitsaajiinsuhtaudutaan myönteisesti ja ennakkoluulottomasti.Yrityksessä on töissäuseita naisia, ja heidän työtahtiinsa ja työhönsäollaan tyytyväisiä. ”Toisenlaisiakinyrityksiä tosin on”, mainitsee Lotta Mikkonen,joka on työskennellyt hitsaajana jolähes 15 vuoden ajan.”On tiettyjä firmoja, joilla on sellainenmaine, että sieltä naisen on turha hakeatöitä. Onneksi yleisesti ottaen suhtautuminenon kuitenkin Suomessa hyvää jatasapuolista”, hän toteaa. Lotalla on selkeänäkemys siitä, mitä on työskennellänaishitsaajana keikkahommissa. Hän onnimittäin ollut työurastaan enimmän osankentällä asennustöissä, koska sellaisentyön vapaus ja vaihtelevuus sopivat hänenluonteelleen parhaiten.Komennustöissä naishitsaajia näkeeLotan mukaan huomattavasti harvemminkuin verstaissa, sillä työn perässä matkustaminenistuu kai paremmin perinteiseenmiehen rooliin. Siksi asennusporukatovat yleensä hyvin miehisiä sakkeja, joissakeskinäiset jutut ovat tietenkin myöshyvin miehisiä.”Yleensä mies- ja naishitsarit tulevatihan hyvin juttuun keskenään”, Lotta vakuuttaa.”Tietysti keikkahommissa saattaajoskus tulla sellaisia tilanteita, että jokumiespuolinen kollega käy elvistelemäänja puhumaan ronskeja, mutta ei sellaistaole pakko kuunnella jos ei halua. Senverran pitää olla luonnetta, että uskaltaasanoa vastaan.”Komennustyöt ovat kausiluonteisia,mutta Lotalle sellainen työskentely sopiitoistaiseksi ihan hyvin. ”En voisi kuvitellakaanviihtyväni kovin pitkään verstaassahitsaamassa samanlaista saumaapäivästä toiseen”, hän toteaa.Kädessä pysyy sekä hitsaus- ettävirkkauspuikkoLotta Mikkonen on kotoisin telakkakaupungista,Raumalta. Hitsaajan tai metallinaisenammatti ei päilynyt hänen mielessäänminkäänlaisena haavekuvana vieläkouluiässä. Hän ei esimerkiksi osallistunutmetallitöihin, vaan kävi ihan normaalittyttöjen käsityötunnit. ”Sitten meninautonasentajakouluun Rauman ammattioppilaitokseen,ja siellä hitsasin migillä jakaasulla”, hän kertoo.→Kemppi ProNews 200939

”Onhan hitsaustyö toki rankkaa hommaa, muttaolin kerran puoli vuotta vanhainkodissa töissä, jakyllähän se on rankempaa hommaa kuin tämä.””Puikkohitsaus rupesi kiinnostamaanminua, kun sain kokeilla sitä kesätöissäRauman telakalla. Siellä kokeilin myösensimmäistä kertaa TIG-hitsausta.” ”Sittemminaikuisoppilaitoksessa kävin ensinkolmen kuukauden metallin peruskurssin,ja heti sen jälkeen suoritin putkihitsauskokeen.Olihan se vaikeata, mutta sisullasain sen läpi. Nykyisin hitsaan tigillämustaa ja kirkasta sekä puikolla mustaaja jonkin verran yhdistelmämateriaaleja”,hän luettelee.Hitsauspuikon lisäksi Lotta käyttäämielellään myös virkkauspuikkoa ja tekeemuitakin naisellisia käsitöitä. ”Työkomennuksillameillä on yhden naispuolisentyökaverini kanssa tapana vertaillakäsityömalleja keskenämme. Se saattaajoidenkin mielestä kuulostaa vähän poikkeavaltakeikkaelämältä, ettei istutakaanbaarissa juomassa kaljaa, vaan mennääntyöpäivän jälkeen kämpille tekemään käsitöitä”,Lotta kertoo.Meikkaaminenkin valmentaahitsaukseenSVS Supervise Servicen tehdaspäällikköMarkku Korpivaara kehuu vuolaastinaishitsaajia, ainakin kun sellainen seisoovieressä kuuntelemassa. Hän kertoo naistenolevan yleensä hyvin tunnollisia jaahkeria työntekijöitä. Enimmäkseen heitäon TIG-hitsaajina, mutta kyllä naiset hitsaavatmuillakin menetelmillä.Hän kertoo aiemmassa työpaikassaansattuneesta tapauksesta, jossa naiset hitsasivatvain MIG-menetelmällä, eivätkäedes tyrkyttäneet itseään TIG-puolelle.Naiset kehittyivät MIG-urakoissa todellaahkeriksi ja tehokkaiksi, ja lopulta MIGurakoistatuli niin tiukkoja, etteivät miehetenää halunneet niitä.”Lopulta katsoimme, että tähän onsaatava muutos, ja ohjasimme naisiapuolipakolla myös muihin menetelmiin”,Korpivaara kertoo. Hän paljastaa, että naisillaon yllättävä etulyöntiasema miehiinnähden hankalia paikkoja hitsattaessa.”Naiset ovat pienestä pitäen näpertäneetkasvojaan peilin edessä, joten peilin käyttöon heille helppoa. Niinpä kaikki minuntuntemani naishitsaajat ovatkin hyviä peilinavulla hitsaamisessa”, hän toteaa.Lotta on täysin samaa mieltä. Varsinkinasennushommissa hitsi pitää monestitehdä peilin avulla, koska poltinta joutuukurottamaan ahtaisiin paikkoihin putkienväliin. ”Olen huomannut, että peiliä käytettäessämieshitsaajien motoriikka toimiiyllättävän huonosti, kun taas meiltä naisiltahomma käy luonnostaan. Minullakinensimmäinen hitsauspeili oli nimenomaanpuuterirasian kansi”, hän naurahtaa.Hän painottaa myös, että metallialallehakeutunut nainen on yleensä motivoituneempikyseiseen työhön kuin mies, sillänainen ei voi ainakaan ajautua alalle perinteisenroolimallin ajamana.Ei mies- tai naishitsaajia, vaanhitsaajiaKirkas TIG-valokaari välkkyy tuotantohallinperällä, kun Armi Lahtonen hitsaahöyrystimeen tulevia putkia KempinMasterTigillä. Hitsauspäähineen alta tulevatesiin hiukset, jotka ulottuvat pitkällealaselkään. Työ näyttää sujuvan siinäkuin mieheltäkin.Armi saa hitsin valmiiksi ja nostaakypärän pois. Hän kertoo hitsanneensaviime aikoina vain tigillä, mutta tehneensäsitä ennen lähes yksinomaan MIG-hommia.Hän on ollut hitsausalalla kolmisenvuotta. Armi kouluttautui metallialalleihan toisesta ammatista.Armi ja Lotta innostuvat heittämäänläppää hitsausalan opetuksesta ja niistäkommelluksista, joita opiskeluaikana onkoettu. Kun he pääsevät kunnolla vauhtiin,voi vain ihastuneena kuunnella,kuinka naiselle niin tyypilliseen vuolassanaisuuteenyhdistyy miehisen metallimaailmanhäpeilemättömyys sekä ronski,värikäs kielenkäyttö.Heidän varmasta puheestaan ja ammattitermeistäänkuulee heti, että tässäpuhuu nyt kaksi hitsaria eikä kaksi naishitsaria.40 Kemppi ProNews 2009

Uintisopii kaikilleUinti on monipuolisimpia liikuntamuotoja. Harrastajantavoitteena voi olla kunnon tai lihaskestävyyden parantaminen,tekniikan kehittäminen tai laihduttaminen, mutta yhtä laillayksinkertaisesti hyvä olo ja virkeä mieli.Rannan kaislat havisevat kesätuulen heiluttamina.Järven pinta väreilee ja vastarannaltakantautuu kuikan huuto. Autiollarannalla yksinäinen uimari kahlaa muutamanmetrin ja solahtaa sitten kirkkaaseenveteen. Hetken eteenpäin kauhottuaanhän pyörähtää selälleen kellumaan ja jäänauttimaan luonnon hiljaisesta rauhasta.Toisaalla kirmaavat lapset helteiselläja kansoitetulla hiekkarannalla. Luonnonäänet peittyvät nauruun ja riemun kiljahduksiin.Uinti eri muodoissaan on ainakinsuomalaisille suven suurimpia riemuja.Luonnonvesissä uiminen on hyväksi niinkeholle kuin mielelle, mutta onneksi uimahallienyleistymisen myötä harrastuksestaon tullut ympärivuotinen terveydenlähde.Pulikoida voivat vauvat javaaritVesiliikuntaa voi harrastaa omien mieltymyksienmukaan yksin tai ryhmässä.Uimataito kannattaa opetella mahdollisimmannuorena, mutta koskaan senhankkiminen ei ole liian myöhäistä.Uinnin suosiota selittää osaltaan sensoveltuvuus kaikille ikäryhmille. Vauvauinninvoi aloittaa noin kolmen-seitsemänkuukauden ikäisenä eikä harrastukselleole yläikärajaa. Ikääntyneet ovatkinyleinen ryhmä uima-altaissa. Uiminen onoivallinen keino ylläpitää fyysistä toimintakykyäja liikunnan tuomaa mielen virkeyttä.Työtä tekevät kaikki lihaksetKuntoilumuotona uiminen sopii kaikentasoisilleliikunnan harrastajille.Uiminen on täysivaltaista liikuntaa,sillä vedessä töihin joutuvat kaikki lihasryhmät.Vesi on tuhat kertaa tiheämpääkuin ilma ja sen vuoksi vedessä liikkujasaa siitä tuntuvan vastuksen. Mitänopeammin vedessä tekee liikkeen,sitä enemmän vesi liikettä vastustaa.Se ei kuitenkaan rasita niveliä yhtäpaljon kuin esimerkiksi juokseminen.Vesi kannattelee uimaria ja aikuinenpainaa veden varassa vain muutamiakiloja. Sen vuoksi uiminen sopii myösylipainoisille sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoistakärsiville. Vesiliikuntaa käytetäänapuna myös kuntoutuksessa.Tekniikka kuntoonUinti on tekniikkalaji ja uimisesta kiinnostuneenkannattaakin opetella oikeauintitekniikka heti. Yleiskunto ei kohene,jos tekniikka ei ole hallussa.Vesi elementtinä mahdollistaa monipuolisenharrastamisen. Vedessä viihtyvävoi toki valita muitakin liikunnanmuotoja, jos kuntouinti ei kiinnosta.Suosiotaan ovat kasvattaneet vesijuoksu,erilaiset vesipelit ja vesijumpat.Uinti on suosittukilpaurheilumuotoUinti on kuulunut alusta alkaen nykyaikaistenolympiakisojen ohjelmaan.Ensimmäisissä olympiakisoissa Ateenassavuonna 1896 ohjelmassa olimiesten vapaauinti. Naiset ovat kilpailleetolympiakisa-altaissa vuodesta1912.Olympialaisten kilpauintilajejaovat vapaauinti, selkäuinti, rintauinti,perhosuinti sekä sekauinti, jossa uidaanjärjestyksessä perhos-, selkä-, rinta- javapaauintia. Lisäksi uinti kuuluu osanavesipallon, taitouinnin, nykyaikaisenviisiottelun ja triathlonin kilpailusuoritukseen.Teksti: Pirjo KemppinenKemppi ProNews 2009 200941© Gettyimages

Alexei Mokichev on yksi LahdenUimaseuran lupaavimmista 1994syntyneistä junioripojista.Hyvässä seurassaLahden Uimaseura ry on toiminut aktiivisestijo kunnioitettavat 93 vuotta vesiliikunnanedistämiseksi. Seuran tavoitteenaon kehittää ja edistää uimataitoa, uintiurheiluaja -liikuntaa sekä hengenpelastustaitoaharrastuksena, kilpailumuotona jaliikunnallisena elämäntapana kaikissaikäryhmissä.Lahden Uimaseura on harrastajamäärältäänPäijät-Hämeen suurin nuorten liikuttaja.Alle 18-vuotiaita harjoittelee ympärivuoden yli 800. Sen lisäksi erilaisillauimaopetuskursseilla käy vuosittain noinneljä tuhatta nuorta.Eri ikäluokkien maajoukkueissa seuranuimareita on ollut lähes kaksikymmentäviimeksi kuluneen vuoden aikana.Seura onkin juniori-ikäluokissa viidenparhaan suomalaisen uimaseuran joukossa.Usein sijoitus on ollut 1-3.Kemppi Oy ja Lahden Uimaseurary ovat sopineet olympiadin mittaisestayhteistyöstä. Sopimusta tarkastellaan uudelleenLontoon olympialaisissa vuonna2012.Lontoon olympialaisiin valmentautuvassaUimaliiton/Olympiakomitean UnicefTeam Lontoossa on jäsenenä AnniinaAla-Seppälä, joka on myös henkilökohtaisestiKemppi Oy:n yhteistyöurheilija.14 vuoden ikäisenä vuonna 2008 Anniinavoitti kaksi aikuisten sarjan Suomenmestaruutta, toisen 200 metrin selkäuinnissaja toisen 400 metrin vapaauinnissa.Lisäksi hän kauhoi seitsemän oman ikäluokkansamestaruutta. 15-vuotiaiden tyttöjensarjassa lajeina olivat 100:n, 200:nja 800:n metrin vapaauinti sekä 100:n ja200:n metrin selkäuinti. 17-vuotiaidennuorten tyttöjen mestaruuteen hän ylsi200 metrin vapaauinnissa ja 200 metrinselkäuinnissa.Hyinen harrastusAvantouinti on perinteisimmillään uintiajäätyneeseen järveen tehdyssä avannossa.Jäiseen veteen pulahtavien suomalaistenmäärä kasvaa vuosittain, eikäihme. Avantouinnin kerrotaan muunmuassa purevan stressiin, virkistävänmieltä ja kehoa sekä parantavan verenkiertoa.Avannossa ei ehdi surra taloudellisiaongelmia, kun elimistö keskittyy kamppailemaanhyisen veden aiheuttamaashokkia vastaan. Pariasteinen vesisalpaa hengityksen eikä ensimmäisinäkauhunhetkinä tule mieleenkäänmurehtia tulevaa työpäivää.Höyryävä, hyinen vesi ja ympäröiväluminen maisema muodostavatkuitenkin ainutlaatuisenlumoavan tunnelman. Hyvä olo humahtaa,kun avannosta nousee ylös. Pirteysseuraa pitkälle päivään.Avannossa viihdytään niin kauankuin hyvältä tuntuu, tyypillisimmilläänparista kymmenestä sekunnista muuta-maan minuuttiin. Sukeltamista ja päänkastelemista ei suositella. Saunassa voiuinnin yhteydessä käydä, mutta löylyttelyäei yleensä suosita viimeisen uintikerranjälkeen. Moni haluaakin pulahtaaavantoon ilman saunaa.Avantouintiin liittyy myös terveysriskejäerityisesti sydän- tai verenkiertoelimistönongelmista kärsivillä.Lajin historiaa tunnetaan vähän.Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla vierailleidenulkomaalaisten kertomuksistalöytyy mainintoja suomalaisten tavoistakieriskellä hangessa ja pulahtaaavantoon saunomisen jälkeenjälkihikoilun estämiseksi.Tekstit: Pirjo Kemppinen42 Kemppi ProNews 2009© Lehtikuva Oy

Kemppi-jälleenmyyjät 2009HartolaTyökalu-Suomi OyRisulantie 3, 19600 HARTOLApuhelin: (03) 716 2201telefax: (03) 716 2205HelsinkiAhlsell OyLaippatie 1, 00880 HELSINKIpuhelin: 020 584 5894telefax: 020 584 5221HämeenlinnaHydrauliikka Oy KuhlströmLuukkaankatu 2 A, 13110 HÄMEENLINNApuhelin: 010 396 1500telefax: 010 396 1501IisalmiAhlsell OyYrittäjäntie 21, 74130 IISALMIpuhelin: 020 584 5720telefax: 020 584 5721ImatraImatran LaakerikeskusVuoksenniskantie 90, 55800 IMATRApuhelin: (05) 620 4050telefax: (05) 620 4060JoensuuAhlsell OyPamilonkatu 37, 80130 JOENSUUpuhelin: 020 584 5947telefax: 020 584 5936JyväskyläJyväskylän Teollisuuspalvelu OyLaukaantie 7, 40320 JYVÄSKYLÄpuhelin: 0207 9280 90telefax: 0207 9280 91JämsäJämsän Hydraulitarvike OyPietiläntie 5, 42100 JÄMSÄpuhelin: (014) 714 933telefax: (014) 716 28KajaaniKainuun Kone ja Laakeri OyTimperintie 13, 87400 KAJAANIpuhelin: 010 585 0940telefax: 010 585 0941KankaanpääPentti Korpela OyLorvikatu 3, 38700 KANKAANPÄÄpuhelin: (02) 576 800telefax: (02) 576 8011KauhajokiRM Rakennusmarket OyTopeeka 32, 61800 KAUHAJOKIpuhelin: (06) 231 3566telefax: (06) 231 3456KemiAhlsell OyAsentajankatu 11, 94600 KEMIpuhelin: 0207 43 6130telefax: 0207 43 6139KeravaMasino Welding Oy KeravaJäspilänkatu 6, 04250 KERAVApuhelin: (09) 242 3221telefax: (09) 294 3132KiteeKithydro OyNiittytie 3, 82500 KITEEpuhelin: 0424 8591telefax: (013) 413 150KokkolaHartman Rauta OyTervahovintie 9, 67100 KOKKOLApuhelin: (06) 827 1111telefax: (06) 827 1249KotkaKotkan Tarvikeapu OyTikankatu 9, 48600 KOTKApuhelin: 010 5850100telefax: 010 5850101KouvolaAhlsell OyKaitilankatu 9, 45130 KOUVOLApuhelin: 020 584 5999telefax: 020 584 5960KuopioSavon Teollisuuspalvelu OyLeppälammentie 1, Sorsasalo,70420 KUOPIOpuhelin: 0400 300989telefax: (017) 550 9911LahtiHR Service OyVipusenkatu 21, 15230 LAHTIpuhelin: (03) 874 460telefax: (03) 733 2230STARKKI OY ABAnsiokatu 3, 15610 LAHTIpuhelin: (03) 811 919telefax: (03) 8119 507LappeenrantaAhlsell OyAlaniitynkatu 6, 53100 LAPPEENRANTApuhelin: 020 584 5983telefax: 020 584 5984LohjaAsrex OyLaiturikatu 14, 08100 LOHJApuhelin: (019) 325 272telefax: (019) 325 271LoimaaLoimaan Hihna ja Varaosa OyLamminkatu 38, 32200 LOIMAApuhelin: (02) 762 1339telefax: (02) 762 1360MaarianhaminaHolmbergs AbGodbyvägen 13, 22100 MARIEHAMNpuhelin: (018) 525 566telefax: (018) 218 55MikkeliNuijaKone OyYrittäjänkatu 23, 50130 MIKKELIpuhelin: 010 5850 340telefax: 010 5850 341MänttäMäntän Laakeri OyLouhimontie 4, 35800 MÄNTTÄpuhelin: 010 5850 300telefax: 010 5850 301NurmesJukolan Osuuskauppa/RautaässäVälitie 2-4, 75530 NURMESpuhelin: (013) 480 709telefax: (013) 462 453OuluAhlsell OyVoudintie 8, 90400 OULUpuhelin: 0207 43 6100telefax: 0207 43 6109ParkanoRakennustarvike Pekka Seppälä OyHahkamäenkatu 1, 39700 PARKANOpuhelin: (03) 448 2696telefax: (03) 448 3773PieksämäkiKauko E. Naumanen Oy / RautiaNaumanenSelkiöntie 2, 76100 PIEKSÄMÄKIpuhelin: 0403 101 500telefax: 0403 101 502PietarsaariHartman Rauta OyPohjanlahdentie 40, 68600 PIETARSAARIpuhelin: (06)786 7111telefax: (06) 786 7299PoriPorin Hitsauslaite OyEteläväylä 20, 28610 PORIpuhelin: (02) 635 9002telefax: (02) 635 9203PorvooTyökalutalo Porvoo OyHitsaajantie 8, 06450 PORVOOpuhelin: 010 5850 920telefax: 010 5850 921RaaheAhlsell OyYrittäjäntie 3, 92120 RAAHEpuhelin: 0207 43 6110telefax: 0207 43 6119RaumaRauman Akku OyHakunintie 7, 26100 RAUMApuhelin: (02) 555 211telefax: (02) 555 2144RiihimäkiRiihimäen Teollisuuspalvelu OyKaroliinankatu 2, 11100 RIIHIMÄKIpuhelin: (019) 760 410telefax: (019) 720 625RovaniemiKoneliike Jomatig OyTeollisuustie 23, 96300 ROVANIEMIpuhelin: (016) 316 361telefax: (016) 316 361SavonlinnaSavonlinnan Tekniikka OyAinonkatu 8, 57200 SAVONLINNApuhelin: 010 5850 500telefax: (015) 520 275SeinäjokiHartman Rauta OyTeollisuustie 9, 60100 SEINÄJOKIpuhelin: (06) 418 3111telefax: (06) 418 3211SuonenjokiSisä-Savon Sähkö OyHerralantie 5 A, 77600 SUONENJOKIpuhelin: (017) 513 015telefax: (017) 513 012TammisaariOy Ben-Dix AbAjurinpuisto 7, 10600 TAMMISAARIpuhelin: (019) 241 1797telefax: (019) 241 1729TampereTampereen Sähkökonekorjaamo OyVihiojantie 20, 33800 TAMPEREpuhelin: (03) 382 0500telefax: (03) 382 0555TornioAhlsell OySukkatehtaankatu 5, 95420 TORNIOpuhelin: 0207 43 6140telefax: 0207 43 6149TurkuMasino Welding Oy TurkuKorjasmäenkatu 7, 20360 TURKUpuhelin: 010 8345 750telefax: 010 8345 751Työkalutukku OyKetarantie 31-39, 20100 TURKUpuhelin: (02) 212 2111telefax: (02) 233 1116VaasaOy Hitsman AbMyllärinkatu 10, 65100 VAASApuhelin: (06) 312 2899telefax: (06) 317 3201ValkeakoskiValkeakosken Tekniikka OyRuumyllynkatu 3, 37600 VALKEAKOSKIpuhelin: 010 5850 800telefax: 010 5850 801VammalaTyrvään Sähkötyö OyAsemakatu 23, 38210 SASTAMALApuhelin: (03) 511 3055telefax: (03) 511 3056VantaaMasino Welding Oy Vantaa / Sejotek OyKärkikuja 3, 01740 VANTAApuhelin: 010 8345 500telefax: 010 8345 579VarkausVarkauden Teollisuuspalvelu OyLaivalinnankatu 1, 78200 VARKAUSpuhelin: 042 468 7210telefax: (017) 552 7964VirratVirhydro OyPirkantie 22, 34800 VIRRATpuhelin: (03) 475 4111telefax: (03) 475 4112KIITOS, haluan Kemppi ProNews -lehden ILMAISEKSI Työpaikalleni KotiosoitteeseenYritys/yhteisö:Tilaajan nimi:Asema yrityksessä/yhteisössä:Lähiosoite/PL:Postinumero:Postitoimipaikka:Maa:Puhelin työpaikalle:Pvm:Allekirjoitus:OSOITTEENMUUTOSTilaajan nimi:Yritys/yhteisö:Vanha osoite:Uusi lähiosoite/PL:Uusi postinumero:Uusi postitoimipaikka:Maa: Pvm: Allekirjoitus:Faksaa palvelukortti numeroon (03) 734 8398 tai täytä lomake netissä: www.kemppi.com

Hyödynnä tiedon hedelmätKemppi Arc Systemtuottavuuden puuvähemmän kustannuksia • parempi laatu • nopeammattuotantoajat • entistä tehokkaampi hitsauskonekantaKemppi on innovoinut ratkaisun, jolla jalostat hitsaustietosi luontevalla tavalla tuottavuudeksi.Keräämällä oikea-aikaista tietoa koko hitsauskonekannastasi, prosessoimallaja jalostamalla sen tarvitsemaasi muotoon Kemppi Arc System TM parantaa päätöksentekoasimonin eri tavoin. Enää sinun ei tarvitse arvailla, kuinka tehostat hitsaustuotantoasi.Nyt saat tarkkaa tietoa, missä ja miten kustannuksia ja tuotantoaikojaon mahdollista minimoida ja kuinka voit maksimoida tuotantolaitoksesi laadun jatuottavuuden.www.kemppi.com