PSS:n liiganaiset kulkevat harjoituksiin maakaasuautollaMaakaasuauton rattiin tarttuu useimmitenHanna-Kaisa Savolainen (vas.). Tankkausapuaantaa tarvittaessa Ei<strong>ja</strong> Pasanen (oik.) oikealla.Gasum aloitti viime keväänä markkinointiyhteistyön Porvoon Salibandyseuran (PSS)naisten edustusjoukkueen kanssa. Nyt osa joukkueen pelaajista taittaa matkan harjoituksiinmaakaasuauton kyydissä.Yhteistyö Gasumin kanssa lähti liikkeelle joukkueen tarpeesta löytää ympäristöystävällinenkulkuneuvo pelaajille, jotka kulkevat pääkaupunkiseudulta harjoituksiin Porvooseen.– Maakaasuauto tuntui sopivalta valinnalta, sillä halusimme korostaa joukkueen arvoissavastuullisuutta ympäristöä kohtaan. Lisäksi valintaa helpotti se, että Gasum lähtimukaan tukemaan polttoainekustannuksissa, kertoo joukkueen manageri Mika Haakanayhteistyön taustoista.Joukkueen VW Caddy kulkee Vantaa–Helsinki–Porvoo-reittiä lähes päivittäin, silläharjoituksia <strong>ja</strong> pelejä on 5–6 kertaa viikossa.– Kerromme mielellämme eteenpäin hyvistä kokemuksistamme maakaasuauton kanssa,<strong>ja</strong> asia onkin kiinnostanut muun muassa muita yhteistyökumppaneitamme Porvoon seudulla.Tämähän vastaa päivittäistä työmatkaliikennettä.Energian aikaaPäättymässä oleva talouslama on puhaltanut uutta tulta energiakeskusteluun.Keskustelun valtavirta maalaa Suomen täyteen tuulipuisto<strong>ja</strong><strong>ja</strong> parkkipaikat syksyllä täyteen halko<strong>ja</strong> talven varalle. Kukaanei mieti, miten pitkälle kansa <strong>ja</strong>ksaa maksaa näiden visioiden kustannukset.Tosiasiahan on, että teollisuuden kilpailukyky ei kestä kilpaili<strong>ja</strong>maitakorkeampia energiakustannuksia. Lisälaskut on tästä syystä pakko jättääkotitalouksien maksettavaksi. Varakkaana maana meillä on varaa maksattaakansalla korkeampia energialasku<strong>ja</strong> pienen mutta äänekkään piirinmukavista energiaharrastuksista.”Riittääkö energiahyvinvoinninturvaamiseen, on keljukysymys, eikä helppoavastausta ole.”Mukavia energialaje<strong>ja</strong> ovat tuuli <strong>ja</strong> puu,joita on trendikästä puolustaa. Jos näyttää siltä,että nämä eivät riitä tulevaisuuden hyvinvointiatakaamaan, jätetään puuttuva osa hoidettavaksiuusilla, vielä keksimättömillä energiamuodoilla.Riittääkö energia hyvinvoinnin turvaamiseen eikiinnosta monia, koska se on kelju kysymys, eikähelppoa vastausta ole.Keskustelun punainen lanka tuntuu olevan,että ainoatakaan tällä hetkellä käytössä olevaa energialähdettä ei saa lisätä,ettei syödä markkinaa näiltä mukavilta malleilta. Tämä siitä huolimatta,että merkittävä osa sähkön tuotantokapasiteetista vanhenee käsiin <strong>ja</strong>joudutaan pikapuoliin korvaamaan uudella kapasiteetilla.Näin on myös maakaasu jäänyt kokonaan keskustelun ulkopuolelle,lukuun ottamatta keskustelua meriputkesta. Hyvähän se on, että siitä nytkeskustellaan, itse emme saaneet tuota keskustelua käyntiin.Keskustelussamme ei tänään ole ollenkaan nähty meriputken meilletarjoamaa tulevaisuuden energiapotentiaalia. Maakaasun suurin ongelmakoko Suomen maakaasuhistorian a<strong>ja</strong>n on ollut kysymys toimitusvarmuudesta,koska olemme yhden toimitta<strong>ja</strong>n varassa. Kun runkoputkistoSuomen ra<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> Suomessa varmistettiin rinnakkaisputkella <strong>ja</strong> investoitiinvarapolttoainejärjestelmään, oli tekninen toimitusvarmuuskysymyskäyttäjiä tyydyttävällä tavalla ratkaistu.Nyt olemme saamassa lisäksi Suomen ra<strong>ja</strong>n läheisyyteen vahvan kaasukeskuksen,jonka läpi aikanaan virtaa vielä pääosa Barentsin kaasusta.Luulisi, että tämä otettaisiin huomioon siellä missä energiatulevaisuuttapohditaan. Miksei Suomi voisi olla riippuvainen sellaisesta energiaverkostosta,josta koko muu Eurooppa saa kolmanneksen primäärienergiantarpeestaan?Kaupallinen <strong>ja</strong> poliittinen riski ovat usein olleet keskustelu-stelutasollaesillä, mutta kertaakaan ei ole löydetty skenaariota, a, jossaolisi nähty, mikä voisi olla motiivi Suomen toimitusten tahalliseen alliseenkatkaisemiseen. Suomi on hyvä asiakas <strong>ja</strong> Gazprom osakkaana Gasumissa<strong>ja</strong> se tuntee meidän markkinoidemme faktat hyvin.Meriputkikeskustelu onkin lähtenyt aivan eri raiteille kuin Suomenaikaisemmat maakaasudebatit. Lähes jokapäivä joku esittelee putken aiheuttamia sotilaallisiariskejä Itämerelle. Johtuisiko se siitä, että pelätäänympäristöargumenttien putken vastustamisessakuluvan loppuun?Kun Euroopan seuraava suuri maakaasulähdetulee olemaan Stokmanovin kaasukenttäBarentsin merellä <strong>ja</strong> muut Barentsin kentät,on meriputkireitti Barentsin kaasun luonnollinenväylä Länsi-Eurooppaan. Silloin saamme lähelleSuomea vankan kaasulähteen pitkälle tulevaisuuteen. Kaasuntoimitusvarmuus ei siis Suomen osalta ole vaarassa tulevaisuudessakaan.On syytä muistaa, että pelkkä Stokmanovin kenttä sisältää arvioidenmukaan saman verran kaasua kuin Nor<strong>ja</strong>sta on kaiken kaikkiaanlöydetty.Luulen, että pian koittaa taas se aika, jolloin on mietittävä seuraaviasuuria askeleita maakaasun käytön lisäämiseksi Suomessa. Seaika lähenee sitä mukaa kun taloudelliset tosiasiat aukenevat poliitikoille<strong>ja</strong> kansalle.Monipuolinen keskustelu energiasta <strong>ja</strong> turvallisuusasioista ontietenkin kaikkina aikoina tervetullutta <strong>ja</strong> tarpeellista. Sivustakatso<strong>ja</strong>saanee silti uskoa siihen, että venäläisillä voi olla muita syitä ajellasotalaivoillaan Itämerellä <strong>ja</strong> Suomenlahdella kuin maakaasuputkimeren poh<strong>ja</strong>ssa.Tapio HarraKirjoitta<strong>ja</strong> on Gasumin ensimmäinen toimitusjohta<strong>ja</strong>.Tapio Harra <strong>ja</strong> Mikko Kotisaari vuorottelevat Gasetin kolumnisteina.22 Gasetti 3 | 2009
KOONNUT: MINNA OJALA JA JUKKA ISOKOSKITankki täyteenmaakaasuaTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERIKUVA: VV-AUTO GROUP OYPSS:n autoa a<strong>ja</strong>a useimmiten Hanna-Kaisa Savolainen,joka kertoo, ettei hänellä ollut aiempaa kokemusta maakaasuautoista.– Ensimmäisellä kerralla hieman ihmettelimme tankkausasemalla,että miten tämä homma toimii. Mutta aina olemmesaaneet tankin täyteen, Savolainen nauraa.Tankkausasemat osuvat hyvin reitin varrelle. Useimmitentankataan Helsingissä Ruskeasuolla tai Malmilla tai Porvoossa.Alkaneeseen kauteen PSS lähti joukkueella, joka on sekoitusnuoria seuran omia kasvatte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kokeneita maajoukkuetasonpelaajia. Kansainvälisyyttä tuo pari tsekkivahvistusta. Joukkueenpäävalmenta<strong>ja</strong> Kati Eteläpää luottaa joukkueensa kykyihin<strong>ja</strong> taistelutahtoon. Naisten Salibandyliigassa Suomen mestaruudestakamppailee kaksitoista joukkuetta. PSS lähtee petraamaanedelliskauden neljättä si<strong>ja</strong>a.Gasum laajentaa aktiivisesti maakaasun tankkausasemaverkostoa.Maakaasukäyttöisen raskaanliikenteen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluautojenrinnalla on nyt tarjolla enemmän myös henkilöauto<strong>ja</strong>.VV-Auto Groupin Volkswagen-henkilöauto-osastonjohta<strong>ja</strong> Lauri Haapala kertoo, että uutuuksia on tulossa.Grillikisan voitto Loh<strong>ja</strong>lleSää suosi kesällä kaasugrillaajia <strong>ja</strong>lämmin syksy vielä pidensi grillauskautta.Gasumin suureen grillikilpailuunsaatiin ennätysmäärä vastauksia.Kilpailu liittyi suorapostitukseen,mutta siihen pystyi osallistumaanmyös Gasumin nettisivuilla.Arvonnassa Weberin maakaasugrillinvoitti Eino Lehkonen Loh<strong>ja</strong>lta.Lämmin kiitos arvontaan osallistuneille<strong>ja</strong> onnea voitta<strong>ja</strong>lle.500 kuutiota kaasuaPorvooseenGrillaaminen on helppoamaakaasugrillillä.Gasum Paikallis<strong>ja</strong>kelun Laadunseuranta-tutkimukseen liittyneessäarvonnassa 500 kuutiota ilmaista maakaasua voittiporvoolainen Jarno Peltola.Hän on ollut vuoden verran maakaasulämmittäjä. Peltolainnostui maakaasuvaihtoehdosta, kun huomasi tienvarsi-ilmoituksenmaakaasuverkon laajentamisen mahdollisuudesta Porvoossa.Heillä oli silloin käytössä öljylämmitys, jossa oli tulluteteen kattilan vaihto tai vaihtoehtoiseen lämmitykseen siirtyminen.Naapurien hyvät käyttökokemukset saivat osaltaan JarnoPeltolan siirtymään maakaasulämmittäjäksi.MITEN VOLKSWAGENILLALH: – Volkswagen tutkii <strong>ja</strong> kehittääkaikkia mahdollisia mootto-SUHTAUDUTAAN MAAKAASU-AUTOJEN KEHITTÄMISEEN?riteknologioita, joilla on realistisiamahdollisuuksia tulla sar<strong>ja</strong>tuotantoon.TSI- <strong>ja</strong> TDI-moottorit ovat johtavia luokissaan kulutuksen<strong>ja</strong> käyttöominaisuuksien kannalta tarkasteltuina. Lisäksi TSI-perustainenmaakaasumoottori on ollut selkeä edistysaskel maakaasukäyttöistenhenkilöautojen kehityksessä. Näillä on kehityspotentiaaliaolemassa <strong>ja</strong> ne muodostavat tulevaisuudessakin Volkswagenin moottoriperheenytimen.LH: – Viimeisimpänä markkinoillemmetullut Passat EcoFuel onMILLAINEN ON KAASUAUTOJENMAAHANTUONTITILANNE?vasta tiensä alussa. Mallia on ostettulähes 40 kappaletta, joka vastaasuunnitelmaamme. Volkswagen Caddyn kaasuautoaon ostettu noin 50 kappaletta vuoden alusta alkaen.ONKO VV-AUTOLTATULOSSA UUTUUKSIA?LH: – Tuomme tämän vuoden aikana uuden,viisipaikkaisen Touran Eco Fuelinmarkkinoille. Kaasukäyttöisenä autontoimintasäde on lähes 500 kilometriä,koska kaasusäiliöiden kokonaistilavuuttaon suurennettu.LH: – Maakaasuautojen markkinoidenMILLAISENA NÄET laajentuminen kulkee käsi kädessäKAASUAUTOJEN tankkausverkoston laajenemisenTULEVAISUUDEN SUOMESSA?kanssa. Samalla kasvavat myös käytettyjenkaasuautojen markkinointimahdollisuudet.Passat EcoFuelin toimintasädeon hyvä esimerkki nykytekniikan tarjoamista uusistamahdollisuuksista harvemmassakin maakaasun tankkausasemaverkostossa.Gasetti 3 | 2009 23