Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

vinkin kattavasti esiin. Työryhmissä haettiin aktiivisesti ratkaisuja, jotka olisivathyväksyttäviä mahdollisimman monille käyttäjille, ja että ne kohtelisivaterilaisia käyttäjiä tasapuolisesti. Aika haasteellinen tavoite, joka kohtuullisestisaavutettiin, tuumii Niemeläinen.Tuotantopäällikkö Timo Jokinen KSS Energia Oy:stä toteaa, että työryhmässäpystyi tuomaan esiin nykyisen tarifin puutteita ja esittämään kehitysajatuksiauuteen. Hänen mielestään ryhmän työskentely oli vuorovaikutteista jailmapiiri kehitystyössä oli hyvä, vaikkakin kaikkia esiin tulleita kehitysideoitaei viety uuden tarifi n rakenteisiin.– Kiitän kutsusta päästä mukaan työryhmään. Ryhmän perustaminen oliGasumin puolelta erittäin positiivista.”Työskentely olivuorovaikutteista jailmapiiri kehitystyössäoli hyvä.”Miinusta ja plussaaHinnoittelujärjestelmän vaikutukseteri käyttäjäryhmiin saa miehet mietteliäiksi.– Merkittävin muutos uudessayleistarifi ssa oli vuosituotteen käyttöönotto,joka korvaa nykyisen tarifin volyymialennuksen. Muutoksen kaikista vaikutuksista saadaan lopullinenkäsitys, kun sen kanssa on ensin vuosi eletty. Nyt muutokset tuntuvat oikeansuuntaiselta, toteaa Pentti Niemeläinen.– Meillä maakaasu on pääasiassa lämmityskäytössä, ja sen käyttöproiili onepätasainen ja talvikauteen painottuva. Uuden tarifi n vuosituote kannustaa tasaisempaankäyttöön, joka on meillä haasteellista, pohtii Timo Jokinen.Jukka Joronen toteaa, että M2006 hinnoittelujärjestelmä sopi paremminsuurille sähkön- ja lämmöntuottajille. Uuden järjestelmän positiivisia puoliaovat esimerkiksi myyntitehon tilauksen tarkistaminen kuukausittain ja jälkimarkkinakaupanavaaminen tunnin päähän toimituksesta.Energiaintensiivinen SuomiPentti Niemeläinen ei usko M2010:n vaikuttavan välittömästi Imatran Energiankaasunkäyttöön.– Suurempi vaikutus on maakaasun hinnan kehityksellä muihin polttoaineisiinnähden. Maakaasun hinta vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä polttoainevalintoihin,ja pitemmällä tähtäimellä myös investointipäätöksiin, kertoo Niemeläinen.Jukka Joronen toteaa, että heillä maakaasua käytettäneen jatkossa samanverran kuin nykyisinkin.– Käyttö saattaa loivasti laskea, mutta se ei johdu uudesta hinnoittelujärjestelmästä.Käyttöön vaikuttaa ennen kaikkea sää ja tietyissä tilanteissa öljyjasähkömarkkinoiden kehitys. Näitä on tunnetusti hankala ennustaa kovinpitkälle eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon rakenne kehittyy.Näille suunnitelmille haetaan suuntaa muun muassa seuraamalla kansainvälistäpolitiikkaa ja alan tutkimusta, toteaa Joronen.Niemeläinen muistuttaa, että Suomi sijaitsee varsin pohjoisessa, ja ilmastostaja teollisuuden rakenteesta johtuen eläminen on varsin energiaintensiivistä.Sitä ei voi verrata ”keskimääräiseen eurooppalaiseen” tilanteeseen.– Kun haluamme ylläpitää ja kehittää suomalaisten elintasoa, tarvitaan siihenmonenlaisia tekniikoita ja energianlähteitä, kuten tuulta, aurinkoa, maakaasua,biopolttoaineita ja ydinvoimaa, jotka täydentävät toisiaan. Meillä ei olevaraa hylätä tai ylenkatsoa mitään vaihtoehtoa, joka on taloudellinen ja ympäristövaikutuksiltaanhyväksyttävä, vaan on pyrittävä hyödyntämään tehokkaastiniitä kaikkia, summaa Niemeläinen.Seitsemäsmaakaasuntukkumyynninhinnoittelu järjestelmäTEKSTI: MINNA OJALAMaakaasulla on ollut julkinen hinnoittelujärjestelmä elitarifi vuodesta 1992, jolloin Kilpailuvirasto edellyttihinnoitteluperusteiden julkistamista tasapuolisuudenvarmistamiseksi. Tarifi a uudistettiin vuosina 1996 ja 1998.Merkittävä uudistus tarifi ssa tapahtui vuonna 2001 Euroopanunionin vaatimusten vuoksi. Jäsenmaiden tuli energiakaupanhinnoittelussa edellyttää energian myynnin ja siirtotoimintaeriyttämistä toisistaan. Tavoitteena oli EU-maiden markkinoidenavaaminen siten, että asiakas voisi kilpailuttaa energianhankintansa. Luontaisena monopolina toimivan siirtotoiminnanhinnoittelun kohtuullisuutta valvottaisiin erikseen.Suomen maakaasumarkkinat eivät ole yhteydessä EU:nmarkkinoihin, joten maakaasun osalta Suomi sai oikeiden poiketadirektiivistä. Kaasumarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksiluotiin jälkimarkkinakauppa, jossa maakaasun käyttäjätvoivat käydä kauppaa itseltään käyttämättä jääneistä kaasueristä.Jälkimarkkinoiden kaupankäyntiä varten aloitti toimintansaKaasupörssi Oy.Uudistettua tarifi a tarkennettiin vuonna 2002. Suurempiremontti tarifi in tehtiin vuonna 2006. Tuolloin energiakauppajakautui yleis- ja pienkulutustarii iin ja Gasum toi markkinoilleniin sanotut lyhyen kaupan tuotteet, joilla tukkuasiakkaat voivattäydentää vuositilaustaan tarpeen mukaan.Kuluttajahinnat seuraavat tukkuhintojaGasum Oy on maakaasun tukkumyyjä. Gasumin asiakkaat sekäGasumin tytäryhtiö Gasum Paikallisjakelu Oy myyvät kaasuaedelleen yrityksille ja suoraan kotitalouksille ja kuluttajilleesimerkiksi lämmitykseen.Tätä myyntiä varten on erikseen omat hinnoittelujärjestelmänsä,jotka useimmiten seuraavat hyvin tarkasti tukkuhinnanmuutoksia.Gasum Paikallisjakelu tarkistaa energiamaksun osuutta hinnoittelussaanasiakastyypistä riippuen joko kuukausittain taineljästi vuodessa ja jakelun siirron osuuden kerran vuodessa.Liesikäyttäjillä on mahdollisuus valita myös kiinteä vuosihinta.Liikennekaasussa mukana investointikulujaMaakaasuautojen polttoaineeksi myytävä kaasu hinnoitellaankiloina. Maakaasun hinnan lisäksi liikennekaasun hinnassa ovatmukana muun muassa tankkausasemien perustamis- ja ylläpitokulut.Niin liikenne- kuin muunkin käyttäjän kaasulaskussa näkyymyös energiaverojen vaikutus.Gasetti 3 | 2009 15