Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Epävarmuuden tunnelmissaAinoa asia, joka tuntuu tässä maailmassa nykyään olevan varmaa onjatkuvasti kasvava epävarmuus. Onko tämä sitten vain sen tunnettatai todellisuutta? Vai johtuuko se siitä, että kun aiemmin olimme auvoisentietämättömiä suuremman maailman menosta, eläminen olihelpompaa.Tältä se ainakin kuulostaa, kun keskustelee vanhemman väenkanssa. Ei ollut 24/7 infoähkyä häiritsemässä, eikä ollut mahdollistakaansaada kaikkea mahdollista tarpeellista tai tarpeetonta tietoapäätöksenteon tueksi. Rahat olivat tiukassa, joten käytettiin kengätkinpuhki ennen kuin hankittiin uudet. Ja kun uudet sitten hankittiin,niin mietittiin käytännöllisesti niiden toimivuutta ja kestävyyttä eikäuskottu myyntitykkien ”kymmenen hyvää ja kymmenen vielä parempaa”puheisiin. Hutejakin sattui, mutta ei sorruttu vanhoihin virheisiinainakaan yhtä helpolla.Onko nykyään helpompaa, kun erilaista tietoa on tarjolla vaikkakuinka paljon? Haluaisin kyllä myöntää energia- ja kaukolämpöyhtiöidenjohdolle vastuuvapauden jo ennakkoon. Ainakin investointienhuonosta käyttöasteesta sen voi huoletta luvata. Investoinnin tuottoonja tuotteiden hintaan vaikuttavat monet reunaehdot, joita onvaikea nähdä ennakkoon, ja joihin on melkeinpä mahdotonta vaikuttaa.Esimerkkinä vaikka vaan suunniteltu energiaverojen muutos.Viime kädessä vastuuvapautta ei tietenkään voi antaa. Mutta onhyvä tietää, ettei ole yksin, kun joutuu lusikka kädessä päivittäin tekemäänpäätöksiä olosuhteissa, jossa tulevaisuuden kuva on hyvin hatara.Tässä tilanteessa tulee vain hyödyntää kaikki se osaaminen, mitälöytyy omasta joukosta ja asiakkaista, joihin päätökset vaikuttavat.Menneeseen, nykyiseen ja tulevaan törmättiin myös M2010 hinnoittelujärjestelmäntyöryhmässä. Yhteistyöstä suuri kiitos kaikilleuuden hinnoittelujärjestelmän kehittämisessä mukana olleille. Tulevaisuusnäyttää miten hyvin järjestelmä toimii. Ainakin osallistujatolivat ammattilaisia, jotka tekivät ne käytännönläheiset ratkaisut annetuissapuitteissa.Aleksei NovitskyGasum EnergiakauppaJulkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.iPäätoimittaja: Minna Ojala, minna.ojala@gasum.i , p. 020 447 8622Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila, Jukka IsokoskiToimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.iToimitus ja taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802Kannen kuva: Markku OjalaPainos: 3 000 kplPaino: Finepress

4AJANKOHTAISTA GASUMILLAUusia tankkausasemia, YVA valmistui,rinnakkaisputki Hämeeseen ja perusparannusKouvolassa, Maailmalta.6MAAKAASULLA10PUHDASTAKAUKOLÄMPÖÄMOSKOVAN JA PIETARINKAASUKELLOT11 EKOTEKOMaakaasutrukki nostaa yrityksenvihreitä arvoja.12MAAILMAN MAKEINPAAHTIMO14 VUOROVAIKUTUSTOIMI M2010-RYHMÄSSÄ16MAAKAASUSTA LÄMPÖÄLÄHELLERäätälöityjä palveluja teollisuudellesekä lämmön ja kylmän tuotantoon.12618 SINUNKAUPATRami Saajorannan kanssa.19”Maakaasuon hyvä valintakaupunkienlämmön -tuotannossa.”Jouni Haikarainen, FortumARTON PALSTA20 LUETTUAMaakaasukauppiasJuha Ruusuvuoren Stallarissa.21 LYHYESTIHarjoitus Räikkölässä, EMMAnuutuusnäyttely, y liiganaiset kaasu-autossa, Mitä kuuluu, Sivusta katsoen.21vuotta20 sittenPutken varrelta 1/1989Jalkapallo-oppituntiJohanneksessaToisella puolikkaalla kotijoukkue löysäsi vauhtiaja teki vain kolme maalia. Rajun sadekuuronsäestämänä päättyi ensimmäinen yhteinenkoitos tulokseen 1–6. Yhteisen saunareissunjälkeen nautimme juhlapäivällisen, joka sisälsimuun muassa kaksi kokonaisena paistettuajuottoporsasta. Sunnuntaina oli vuorossayhteinen kiertoajelu Viipurissa. Kaiken kaikkiaantappiosta huolimatta hyvä reissu.(Matkaraportti Neste maakaasun ja Lentransgasinensimmäisistä yhteisistä urheilukisoista.)"Myös Suomen kaasuhuollon toimitusvarmuusparanee, kun lähialueellamme onenemmän maakaasua saatavilla."Nord Streamin yhteiskuntasuhteistavastaava johtaja Sebastian SassTalouselämässä11.9.2009."Energiapoliittisessa selonteossa ei juurimaakaasu-sanaa lausuta, vaikka yritimmesiihen ihenhallituksen litujaeduskunnan huomio-ta kiinnittää."Öljy- ja kaasualan keskusliitontoimitusjohtaja Jarmo NupponenKeskisuomalaisessa30.7.2009."Kyllä Suomessakin savupiippuja tarvitaan.a Tässä tapauksessa piipusta ei kui-tenkaan tule savuavaan vesihöyryä."Lacellin toimitusjohtaja Risto Tamminenuudesta maakaasua käyttävästäkuitukangastehtaasta IitissäEtelä-Suomen Sanomissa 30.6.2009.Gasetti 3 | 2009 3

Porvooseen jaItä-Helsinkiin uudetmaakaasun tankkausasematGasum avasi kesän aikana maakaasun tankkausasemat Porvooseenja Itä-Helsinkiin. Uudet tankkauspisteet vahvistavat Suomenmaakaasun tankkausasemaverkostoa, joka käsittää nyt yhteensä12 julkista tankkausasemaa. Gasumin tavoitteena on kolminkertaistaaSuomen maakaasuasemien määrä lähivuosien aikana. Seuraavatuudet asemat avataan Lahteen ja Hyvinkäälle.Porvoon tankkausasema palvelee kaasuautoilijoita osoitteessaHarabackankatu 16. Helsingin Roihupellon aseman katuosoite onViilarintie 7.Helsingin Roihupellon tankkausaseman avajaispäivänä 6. elokuutaGasum tarjosi kaasuautoilijoille ilmaisen tankkauksen. Ilona Oksanenhyödynsi avajaiskampanjan tankkaamalla kaasu-Volvon tankin täyteen.Mäntsälä–Siuntio putken YVA valmistuiMäntsälästä Siuntioon suunnitellun maakaasuputken ympäristövaikutustenarviointi (YVA) on valmistunut. Syksyllä 2008aloitetun arviointityön tulokset on koottu YVA-selostukseen, jonkaGasum luovutti yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle10. elokuuta.Arviointiselostuksessa vertaillaan vaihtoehtoisia linjauksia maakaasuputkelle.Lopullinen valinta toteutettavasta linjauksesta tehdään,kun Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsaYVA-selostuksesta. Yhteysviranomaisen lausuntoa odotetaan vuodenloppuun mennessä.Ympäristövaikutusten arviointityön aikana tarkasteltiin hankkeenvaikutuksia eri näkökulmista. Tarkastelun kohteena olivatmuun muassa vaikutukset luonnonoloihin, pinta- ja pohjavesiin,maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen sekä ihmisten elinoloihinja viihtyvyyteen. Arvioinnin perusteella hankkeen merkittävimmätympäristövaikutukset syntyvät maakaasuputken rakentamisenaikana. Maakaasuputken käytön aikaiset haitalliset vaikutuksetovat huomattavasti vähäisempiä.Maakaasuputken rakentaminen kestää noin puolitoista vuotta.Gasumin tavoitteena on aloittaa rakennustyöt valitulla putkilinjallaalkukesästä 2010 ja saada maakaasuputki valmiiksi syksyllä 2011.Uutta maakaasuputkea tarvitaan lisäämään maakaasun siirtokapasiteettiapääkaupunkiseudulle, jossa kaasun kulutuksen arvioidaankasvavan huomattavasti lähivuosien aikana. Mäntsälä–Siuntio-siirtoyhteydenmyötä maakaasu voidaan ottaa käyttöön läntisen Uudenmaankunnissa, muun muassa Nurmijärvellä ja Vihdissä, jotka eivättällä hetkellä ole kaasuverkon piirissä. Lisäksi toinen putkiyhteyspääkaupunkiseudulle lisää maakaasun toimitusvarmuutta.Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset esiteltiin putkilinjanmaanomistajille Uudenmaan ympäristökeskuksen järjestämissäyleisötilaisuuksissa. Hyvinkään keskustelutilaisuuteen syyskuussaosallistunut Seppo Jokinen tutkii arviointiselostuksen liitekarttaayhdessä YVA-konsultti Pöyry Energyn Terhi Fitschin kanssa.Arviointiselostus liitteineen on luettavissa Gasumin verkkosivuillaosoitteessa www.gasum.i /YVA.4 Gasetti 3 | 2009

KOONNUT: JUKKA ISOKOSKI | KUVAT: JUKKA ISOKOSKIHämeen rinnakkaisputki ja Kouvolanrunkoputken perusparannus valmistuivatKesän aikana Gasum sai valmiiksi kaksi merkittävää putkihanketta.Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettu maakaasun rinnakkaisputkitarkastettiin ja otettiin käyttöön syyskuussa. Rakennustyöt43 kilometriä pitkällä putkilinjalla alkoivat kesäkuussa 2008. Rakennustöidenhaastavin kohde, noin neljä kilometriä pitkä vesistönalitusVanajavedellä toteutettiin kesä–heinäkuun vaihteessa. Työtsujuivat suunnitelmien mukaisesti eikä niistä työnaikaisten arvioidenperusteella aiheutunut haittaa ympäristölle. Vaikka maakaasujo virtaakin uudessa rinnakkaisputkessa, on jäljellä vielä muun muassasalaojien korjaustöitä ja lunastustoimitukseen liittyviä katselmuksiaputkilinjan maanomistajien kanssa.Maakaasuputken perusparannus Kouvolassa Pajarin venttiiliasemanja Kiehuvassa sijaitsevan Gasumin maakaasukeskuksen välillävalmistui alkukesästä. Uudistettu 27 kilometriä pitkä putkiosuusliitettiin maakaasuverkostoon kesäkuun puolivälissä. Myös Kouvolanseudulla rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2008. Parhaimmillaanrakennustöiden kiireisimmän vaiheen aikana työmaan vahvuus olinoin 145 henkilöä. Putkityömaa työllisti merkittävästi myös Kouvolanseudun yrittäjiä. Hankkeessa pääurakoitsijana toimineen YIT:ntyöntekijöistä noin 75 prosenttia tuli lähialueelta.Valmistuneiden putki-investointien arvo on yhteensä noin 55miljoonaa euroa.TEKSTI: MINNA OJALA ❘ KUVAT: PHOTOSTOGO, IGUKAASUVÄKI KOOLLA ARGENTIINASSAJärjestyksessä 24. maailman kaasukonferenssi järjestettiin Buenos Airesissa Argentiinassa lokakuunensimmäisellä viikolla. Konferenssiin saapuivat muun muassa energiaministerit eri puolilta maailmaakeskustelemaan energian tuottajien ja käyttäjien välisistä suhteista ja maailman energiaturvallisuudesta.EU:n edustajana paneeliin osallistui energiakomissaari Andris Piebalgs, lisäksi mukana olivatesimerkiksi Japanin, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat. Itse konferenssin ohjelmaan kuuluiluentoja, paneelikeskusteluja sekä International Gas Unionin komiteoiden kokouksia. Gasuminteknologiapäällikkö Sari Siitonen piti esitelmän maakaasupohjaisesta CHP-tuotannosta.NABUCCOON KAASUA IRAKISTA?Turkki ja Irak neuvottelevat mahdollisuudesta toimittaa Eurooppaan maakaasua Irakista Turkin kauttaNabucco-putkessa. Turkin energiaministeri Taner Yildiz kertoi syyskuun puolivälissä, että maat valmistelevatasiaa koskevaa Memorandum of Understanding -asiakirjaa. Irakin pääministeri Nuri al-Malikion arvioinut, että maa voisi toimittaa noin 15 miljardia kuutiometriä kaasua. EU on luvannut rahoitustaNabucco-hankeelle, jonka kustannusarvio tällä hetkellä on lähes kahdeksan miljardia euroa.ALGERIAN KAASUN VIENTIYHTEYDET PARANEVATAlgerian energiaministeri Chekib Khalilin mukaan kaasunsiirtoreittien kehittyminen lisää Algerian mahdollisuuksiamaakaasun vientiin. Pituudeltaan 210 kilometrin Medgaz-putki yhdistää Algerian Beni Sai nEtelä-Espanjassa sijaitsevaan Almeriaan. Putken siirtokapasiteetiksi arvioidaan 8 miljardia m 3 vuodessa.Medgazin piti olla jo käytössä, mutta Algeriassa sijaitseva kompressoriasema ei ole valmistunut aikataulussaan.Toinen Euroopan ja Algerian yhdistävä hanke on Galsi, jonka arvioidaan valmistuvan käyttöön vuosina2012–2013. Myös käytössä olevan Trans-Mediterranean-kaasulinjan siirtokapasiteettia on lisätty.Gasetti 3 | 2009 5

Maakaasulla puhdastakaukolämpöäTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: MARKKU OJALAKaukolämpö on ympäristö ystävällinen lämmitysmuoto, johon suomalaiset ovat tyytyväisiä.Suomenojan uusi maakaasukäyttöinen CHP-voimala lisää yhdistetyn sähkön ja kaukolämmöntuotantoa Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella. Maakaasulla tuotetulla kaukolämmöllävoidaan mini moida hiilidioksidi-, rikki- ja hiukkaspäästöjä.6 Gasetti 3 | 2009

Suomenojan uusi voimala on suurinFortumin maakaasukäyttöinen laitosSuomessa. Pentti Eronen (vas.) ja JouniHaikarainen tyynyeristematoilla peitetynmaakaasuturbiinin vieressä. Kaasuturbiinion Ansaldo V94.2.Suomessa on kaukolämpöä käytettyjo 1950-luvulla, voimakkainrakennusvaihe ajoittuumuutaman vuosikymmenentaakse. Uutta verkostoa rakennetaanedelleen lisää. Suurimmissakaupungeissa on kaukolämmön markkinaosuusnyt jo 90 prosenttia.Kaukolämmöllä lämmitetyissä asunnoissaasuu 2,6 miljoonaa suomalaista. Suuri lukuselittyy sillä, että lähes 95 prosenttia asuinkerrostaloistasekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksistaon yhdistetty kaukolämpöverkkoon.Energiateollisuus ry:n tekemienasiakastyytyväisyystutkimusten ja isännöitsijähaastattelujenperusteella kaukolämpöasiakkaatovat hyvin tyytyväisiä valitsemaansalämmitysmuotoon.Lisääntyvä kaukolämmön tarve Espoon,Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella oliyksi syy, miksi Fortum alkoi rakentaa uutta,tehokkaampaa voimalaitosta Espoon Suomenojalle.Laitoksen rakentaminen aloitettiinkesällä 2007. Rakentaminen on pysynytaikataulussa ja koekäyttö alkoi lokakuussa.Investoinnin kokonaishinta on 220miljoonaa euroa.– Jos kaikki menee hyvin, voidaan laitoksessatuottaa tasaisesti lämpöä ja sähköäjo loka–marraskuussa. Kaupallinen käyttöönottoon joulukuun alussa, kertoo Fortum Heat-yksikön liiketoimintajohtaja Jouni Haikarainenhankkeen etenemisestä.Voimalaitoksessa on kolme vierekkäistäkaukolämmönvaihdinta. Laitoksenkaukolämpöteho on 214 MW.Gasum rakensi rinnakkaisputken Suomenojanvoimalaitokselle. Rinnakkaisputkiasennettiin samaan kaivantoon Fortuminkaukolämpöputkien kanssa. Kaasu tuleevoimalaitosalueen paineenvähennys- jamäärämittausasemalle siirtoverkostonpaineessa. Asemalla se alennetaan uudenlaitoksen tarvitsemaan 21,5 barin paineeseen.400 miljoonaa kuutiota maakaasuaSuomenojan laitos on suurin Fortumin Suomessaomistama maakaasukäyttöinen voimala.Suomenojan vanha laitos käyttää maakaasuakivihiilen ohessa. Laitos pystyi aiemminkattamaan noin 60 prosenttia alueenkaukolämmön tarpeesta. Nyt luku nousee90 prosenttiin.Pääkaupunkiseudun voimakas laajentuminenon lisännyt kaukolämmön kysyntää.Gasetti 3 | 2009 7

Jouni Haikaraisen mielestä Suomenojanuusi voimala on 2000-luvun voimala,jossa mennään iso askel kohtipuhtaamman kaukolämmön tuottamista.Maakaasukäyttöisen CHP-laitoksenrakennusaste on hyvä, mikä lisää entisestäänmaakaasun kilpailukykyä muihin polttoaineisiinverrattuna.Fortumin laskelmien mukaan uuden voimalankapasiteetti riittää 2020-luvulle asti.Vanha laitos on edelleen käytössä tasoittamassakulutushuippujen tuotantotarvetta.Uuden voimalan arvioidaan käyttävänmaakaasua 400 miljoonaa kuutiota vuodessaeli kolme kertaa enemmän kuin nykyinen.– Lämmöntuotanto kasvaa Suomenojallaolennaisesti, mutta merkittävää on se, ettäsähköntuotanto kaksinkertaistuu. Maakaasullavoimme tuottaa sähköä entistä tehokkaammin,koska CHP-voimalan rakennusaste onhyvä, toteaa Haikarainen.Hyvä yhteistuotantosuhdeUuden voimalan sähköntuotantoteho on234 megawattia ja kaukolämpöteho 214 megawattia.”CHP-laitoksen hyväsäädettävyys lisääkustannustekokkuutta.”– Maakaasuvoimalan kokonaishyötysuhdeon pitkälti yli 90 prosenttia, muistuttaaHaikarainen.CHP-laitoksen hyvä säädettävyys lisääkustannustekokkuutta, kun voimalaa voidaanajaa täysillä jo varhaisessa vaiheessa ennenpakkaskauden alkamista. Jouni Haikarainenkertoo, että Suomenojalla uuden laitoksenkoko sähkön- ja lämmöntuotannonkapasiteetti tulee olemaan käytössä jo silloin,kun lämpömittari näyttää hieman alle 10 astetta.Voimalaa voidaan lämpiminä aikoinaajaa myös osakuormalla lauhdevoimalan tapaansähköntuotannon lisäämiseksi.– Ajoaikaa pidennetään sähkönhinnanmarkkinatilanteen mukaan.Vähäpäästöinen maakaasuPuhtaamman kaukolämmön tuottaminensopii hyvin EU:n asettamiin ilmastotavoitteisiin.Jouni Haikaraisen mielestä maakaasunkäytön lisääminen on askel kohti vähäpäästöisempäälämmön ja sähkön tuotantoa,koska puhtaasti palavan maakaasun hiilidioksidi-ja rikkipäästöt ovat muihin fossiilisiinpolttoaineisiin verrattuina vähäisiä. Espoos-sa hiilidioksidipäästöt laskevat 10 prosenttiatuotettuun energiaan nähden.Kivihiilen käyttö on tuonut alueelle liikennettä,kun hiiltä on kuljetettu voimalaanja tuhkaa puolestaan voimalasta pois.– Voimalaitoksen läheisyydessä asuvienkannalta maakaasussa on miellyttävää myösse, ettei siitä tule hiukkaspäästöjä. Olemmekinyleisötilaisuuksissa saaneet kiitosta niinalueen asukkailta kuin kaukolämmön asiakkailtakinpäästöjen vähenemisestä.Jouni Haikaraisen mielestä maakaasu onedelleen myös hinnaltaan kilpailukykyinenpolttoaine. Maakaasun energiaveron korotusehdotusoli tosin ikävä yllätys.Haikarainen korostaa, että maakaasu onhyvä valinta kaupunkien lämmöntuotannossa.Fortum panostaa myös biopolttoaineitakäyttävien voimaloiden rakentamiseen, muttaesimerkiksi Suomenojalla ei biopolttoaineitavoida logistiikan ja varastoinnin takiaedes ajatella.– Kuluttajat ovat ympäristötietoisia jameidän pitää koko ajan kehittää parempia javähäpäästöisempiä tapoja tuottaa kaukolämpöäja sähköä, toteaa Jouni Haikarainen.SUOMENOJANUUSI VOIMALAITOS:• Kombivoimalaitoksen sähköteho on 234 MW,josta kaasuturbiinin osuus 168 MW ja höyryturbiinin66 MW.• Kaukolämpöteho on 214 MW, joka vastaa85 000 kaukolämmitteisen omakotitalon lämmöntarvetta.• Käyttää maakaasua noin 400 miljoonaa kuutiotavuodessa.• Tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten jaKirkkonummen kaukolämpöverkostoon, jonkakokonaispituus on noin 740 kilometriä.• Tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon.• Kaupallinen käyttö alkaa joulukuussa 2009.• Hankkeen kokonaisinvestointi noin 220 miljoonaaeuroa.8 Gasetti 3 | 2009Kaukolämpövalvomossa Tero Puumalainen (vas.) ja Miso Pokela seuraavat verkoston tilannettamuun muassa etämittauspisteiden avulla Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.

Kaukolämmöllämenee hyvinTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERIEnergiateollisuus ry:n kaukolämmönjohtaja Jari Kostama toteaakaukolämmön tulevaisuudennäkymäthyviksi. Syksyn imagokampanjajakaa tietoa kaukolämmöneri osa-alueista.Maakaasu on teknis-taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ratkaisusähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kuva Fortumin uudesta Suomenojanmaakaasukäyttöisestä voimalaitoksesta.”Maakaasu parhaimmillaanyhteistuotannossa”Gasumin Energiakaupan asiakaspäälliköt Ossi Savolainen ja Lauri Pirvolatoteavat, että maakaasun monipuoliset ominaisuudet ovat parhaimmillaan yhdistetyssäsähkön ja lämmön tuotannossa. Maakaasukäyttöisen CHP-voimalanrakennusaste on huomattavasti parempi kuin muilla energialähteillä.– Kolme neljäsosaa maakaasun vuosikulutuksesta on yhteistuotantoa. Luvussa onmukana yhdyskuntien energiantuotanto ja teollisuus, laskee Ossi Savolainen.Suomenojan voimalan investointipäätös on positiivinen indikaatio maakaasun kilpailukyvystäsuuren, eteläsuomalaisen kaupungin kaukolämmön tuotannossa. Esimerkiksimaakaasuverkoston länsilaajennuksen yhtenä pääajatuksena on se, että Turunseudulla siirryttäisiin kaukolämmön tuottamisessa kivihiilestä maakaasuun.– Maakaasu on jatkossakin sekä teknis-taloudellisesti että ympäristöllisesti kestäväratkaisu sähkön ja kaukolämmön tuotannossa maakaasu-Suomen alueella.– Valtakunnallisesti tarkasteltuna biopolttoaineiden ja turpeen hyödynnettävyyson parhaimmillaan alueilla, joille näiden polttoaineiden tuotantokin keskittyy. Suurissataajamissa sähköä ja kaukolämpöä kannattaa tuottaa maakaasulla, jotta tuotannonlähipäästöt ja polttoainelogistiikan vaikutukset ympäröivään yhdyskuntarakenteeseensaadaan minimoitua, toteaa Lauri Pirvola.Suomenojan uuden voimalan lisäksi maakaasun käytöstä saadaan etuja myös pienemmissävoimalaitoksissa.– Maakaasulla on hyvä hyötysuhde, erinomainen säädettävyys, laitokset ovat edullisiarakentaa tuotantotehoon suhteutettuna, laitokset ovat kustannustehokkaita, maakaasullaon fossiilisista polttoaineista pienimmät hiilidioksidipäästöt, eikä käytännössälainkaan hiukkaspäästöjä, luettelevat Savolainen ja Pirvola.Kansainvälinen energiajärjestö IEA on myöntänyt Suomelle viisi tähteä tehokkaastatavasta tuottaa lämpöä ja sähköä yhteistuotantona. Järjestö korostaa kaukolämmönmerkitystä maailmanlaajuisesti tehokkaana keinona vähentää lämmityksestä aiheutuviahiilidioksidipäästöjä.Miksi olette lähteneetkampanjoimaan kaukolämpöä?– Viime vuonna valmistuneen kaukolämpöalan strategian mukaan"Kaukolämpö koetaan Suomessa hyväksi, luotettavaksija turvalliseksi lämmitysmuodoksi, mutta sitä pidetään itsestäänselvyytenä”.Tämän takia päätimme käynnistää Hyvän olonenergiaa -imagokampanjan. Tavoitteena on vaikuttaa kansalliseenpäätöksentekoon ja päätösten pitkäjänteisyyteen. Esimerkiksipoliitikot tietävät yllättävän vähän kaukolämmöstä ja -jäähdytyksestäsekä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta.Miltä tulevaisuus näyttää?– Kaukolämmöllä on erittäin hyvät tulevaisuuden näkymät.Lähtötilanne on erinomainen, koska kerros- ja liike-, palvelujajulkisista rakennuksista lähes kaikki liittyvät kaukolämpöön.Jopa pientaloissa sen kilpailuasema on parantunut, vaikka kilpailuerityisesti maalämmön kanssa onkin kovaa. Viime aikoinakaukolämpöön on vuosittain liittynyt 5 000–6 000 uutta asiakasta,joista noin puolet on entisiä öljylämmittäjiä. Yhteistuotantoaon noin 90 laitoksessa, joissa tuotetaan jopa 40 prosenttiakotimaisesta sähköstä.Ilmasto lämpenee ja matalaenergiarakentaminen yleistyy.Kaukolämmön kysyntä kääntynee laskuun joskus 2030-luvulla,mutta muut lämmitysmuodot laskevat suhteellisesti vieläenemmän. Lämpöpumpuista tulee pientalojen keskeinen lämmitysmuoto.Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa rakennetaanjatkossakin lämpökuorman antamien mahdollisuuksienmukaan. Samalla laitosrakentaminen lisääntyy myös pienemmissäkokoluokissa.Kaukolämmön tuotannossa maakaasua tullaan käyttämäänmaakaasuverkoston alueella, ja sen ulkopuolella kotimaistenenergialähteiden käyttö vahvistuu entisestään. Maakaasu sopiikaukolämmitykseen erittäin hyvin puhtautensa takia ja sitäkäyttävässä yhteistuotannossa päästään todella korkeisiinhyötysuhteisiin. Myös kaukolämmölle tyypillinen lämpötilariippuvuussopii mainiosti maakaasulaitosten helppoon säädettävyyteen.Mikä on kaukolämmön rooli maailmalla?– Kaukolämmön suosio kasvaa. Esimerkiksi Ranskassa on tehtypoliittinen periaatepäätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta.Kysyntä kasvaa myös Pohjois-Italiassa. Euroopan ulkopuolellakaukolämmitys kasvaa nopeimmin Kiinassa ja Koreassa.Myös Yhdysvalloissa kasvu on aikaisempaa nopeampaa.Gasetti 3 | 2009 9

Kaasukellot muistuttavatMoskovan ja Pietarin kaasuperinteistäTEKSTI: KATRIINA ETHOLÉN | KUVAT: PHOTOSTOGO JA KATRIINA ETHOLÉNTeollisesti valmistettu kaasu valaisiVenäjän kaupunkeja 1800-luvunviimeisinä vuosikymmeninä.Kaupunki kaasun historiastamuistuttavat vanhojen kaasutehtaidenrakennukset kaasukelloineen niinPietarissa kuin Moskovassakin. Pietarissarakennukset ovat suojeltuja, Moskovassasuurinta osaa vanhan kaasutehtaanrakennuskannasta uhkaa purkutuomio.Venäjän ensimmäiset katuvalot syttyivätPietarissa vuonna 1819, aluksitosin vain yhdellä kadulla. Eläkkeelläoleva luutnantti Piotr Sobolevsky oli jovuonna 1811 esitellyt ensimmäisen laitteenvalon tuottamiseksi kaasun avulla. Se oli paranneltuversio ranskalaisen Philippe Lebonintermolampusta. Sota ja Napoleoninhyökkäys Venäjälle kesällä 1812 siirsivät kuitenkinkaasuvalaistuksen aloittamista.Maan ensimmäinen kaasuosakeyhtiö,Obshchestvo dlya osveshcheniya Sankt-Peterburgagazom, perustettiin vuonna 1835.Saman vuoden syksyllä rakennettiin kaasutehdasObvodnyin kanavan alueelle, ja neljävuotta myöhemmin sytytettiin yhtä aikaa204 kaasulyhtyä. Vuonna 1859 Pietarin kaasuputkillaoli pituutta jo noin 44 kilometriä,ja kaasun kulutus nousi tasaisesti.Kaupungin toinen kaasuyhtiö perustettiin1858. Yhtiön tehdas sijaitsi Obvodnyinkanavan varrella. Alueen neljästä kaasukellostakolme valmistui 1850- ja 60-lukujenvaihteessa ja suurin vuonna 1884. Kaasutehtaitarakennettiin vielä pari lisää lisääntyvääkaasuntarvetta tyydyttämään.Museoksi vai vankilaksi?Valokaasun valmistus Obdonyin kanavanvarrella päättyi 1910-luvulla. Sen jälkeenalueella tuotettiin muun muassa koksia. Vuosiensaatossa tehdasalueelle ja sen kaasukelloilleon kaavailtu uusiokäyttöä, kutenurheilukeskusta, jolloin kaasukelloon olisisijoitettu uima-allas. Vuonna 1994 BalticBank suunnitteli ottavansa isoimman kaasukellonpankin käyttöön, ja suunnitelmiaon tehty myös siitä, miten rakennuksia voisikäyttää esimerkiksi kulttuurin tarpeisiin.Muihin ehdotuksiin on kuulunut museoitaja vankilan osasto.Nykyään alueen kolme vanhinta kaasukelloaovat ilmeisesti varastoina. Suurintakaasukelloa on ilmeisesti ajoittain vuokrattuparkkipaikaksi.Kaasutehtaat kukoistivat 30 vuottaPääkaupunki Moskovassa alettiin rakentaakaupungin ensimmäistä kaasutehdasta vuonna1865. Vuoden 1868 loppuun mennessäkoko maassa arvioitiin olevan yhteensä 310kaasutehdasta.Kaasuvalaistus ja -lämmitys olivat vieläviime vuosisadan alkupuolella erittäin tärkeässäroolissa niin Pietarissa kuin Moskovassa.Kaasuteollisuuden alamäki oli kuitenkinjo alkanut, ja vuonna 1913 toiminnassaoli enää 30 kaasutehdasta. Teollisesti tuotetunkaasun rooli heikkeni edelleen maailmansodanja vallankumouksen jälkeen, kunsähkövalaistus alkoi vallata alaa.Moskovan kaasutehdas toimi kuitenkinaina 1940-luvulle asti. Myöhemmin alueotettiin muuhun tehdaskäyttöön. Aluettahallinnoiva Arma-yhtiö on vuokrannut entisenkaasutehtaan tiloja monille eri toimijoille.Autokorjaamoiden ja varastojen sijaansinne on siirtynyt muodikkaita liikkeitäja klubeja. Yhdessä kaasukellossa toimiAlexander Yakutinin taidegalleria, jokajoutui lopettamaan toimintansa kasvaneidenvuokrien takia.Kaasukellot puhuttavat MoskovassaMoskovan kaasutehtaan alueelle on tehtyuseampiakin käyttösuunnitelmia, joissa keskeiselläsijalla on neljä vuonna 1868 valmistunuttaisoa kaasukelloa. Liikemaailma haluaasäilyttää vain näyttävimmät rakennukset,eli kaasukellot, ja nekin mahdollisesti suurestimodernisoituina toimistorakennuksina.Vaikka monet asiantuntijat ovat puhuneetalueen historiallisten arvojen ja kokomaan mittakaavassa ainutlaatuisen tehdaskokonaisuudenpuolesta, sitä ei ole luokiteltukulttuuriperinnöllisesti merkittäväksikohteeksi. Tämän vuoden maaliskuussa tehtiinpäätös, jonka mukaan alueen lukuisistarakennuksista tullaan säilyttämään vain historiallisestiarvokkaat, kaupunkikuvallisestimerkittäviksi kohteiksi luokitellut kaasukellotja kaksi muuta rakennusta.Maan alla putkessa kulkeva maakaasu einäy kaupunkien arkkitehtuurissa yhtä vahvastikuin kaasukellot aikanaan. Maa kaasutuli Leningradiin eli Pietariin vuonna 1959.Saratov–Moskova-maakaasuputki puolestaanrakennettiin vuonna 1946. GazprominPietariin suunnittelemasta isosta toimistorakennuksestatosin on ennakoitu kaasukellojakinnäkyvämpää arkkitehtonista monumenttia.10 Gasetti 3 | 2009

TEKSTI: NORA FORSMAN | KUVA: TAPANI LEPISTÖMaakaasutrukkinostaa yritystenvihreitä arvojaMaakaasutrukki on ympäristöystävällinen jataloudellinen vaihtoehto. Gasumilla trukkejaon käytetty jo vuoden ajan. Jatkossa Isoverrakennuseristeitäkinnostetaan maakaasutrukeilla.Gasumin Hyvinkään toimipisteessä onkäytössä tehdasvalmisteinen Linde-trukki.Gasumin asiakaspalvelupäällikkö AriSeppänen kertoo yrityksellä olevankäytössä tällä hetkellä kaksi maakaasutrukkia.– Hyvinkään toimipisteessä on tehdasvalmisteinenLinde-trukki ja Imatran vastaanottoasemallaon nestekaasutrukki, joka on muutettujälkiasennuksena maakaasukäyttöiseksi,Seppänen sanoo.Maakaasutrukki ei eroa käytöltään kovinpaljon tavallisista nestekaasu- tai dieseltrukeista.Etuja sen sijaan voidaan kirjata pitkä lista.Seppänen kertoo maakaasutrukin valinneidenyritysten painottavan erityisesti vihreitä arvojasekä pitkiä huoltovälejä.Gasumilla käytössä olevan maakaasutrukinon valmistanut Linde AG, joka panostaa vaihtoehtoistenenergialähteiden sekä kehittyneempienvoimansiirtoratkaisujen tutkimus- ja kehitystyöhön.Linden tavoitteena on saada markkinoilleentistä ympäristöystävällisempiä, tehokkaampiaja taloudellisempia ratkaisuja. Lindentrukkeja tuo maahan Wihuri Oy Autola.– Maakaasu on vähäpäästöinen polttoaine,joka ei sisällä hiukkasia eikä raskasmetalleja. Itseasiassa pakoputkista tulee ulos vain vettä sekäerittäin vähän hiilidioksidia ja typenoksideja,jotka jälkikäsitellään vielä katalysaattorilla, Seppänenselventää.Vähäpäästöisyyden ansiosta maakaasutrukitsoveltuvat käytettäviksi myös sisätiloissa.Koska hiukkaspäästöjä ei synny, soveltuu maakaasuerinomaisesti käyttökohteisiin, joissa onkorkeat puhtausvaatimukset. Seppänen mainitseeesimerkkinä paperiteollisuuden päällystyslinjojentilat.– Moni trukinkuljettaja arvostaa puhtaudenlisäksi myös maakaasutrukin hiljaista käyntiääntä,Seppänen lisää.Tiukentuneet päästövaatimuksetSeppänen toteaa EU:n päästönormien ja trukkejakoskevan työkonestandardin ISO 8178:ntiukentuvan lähivuosina huomattavasti, mikälisännee kiinnostusta maakaasutrukkien hankintaan.– Olemme jo nyt aloittaneet neuvottelutmuutaman asiasta kiinnostuneen yrityksenkanssa. Esimerkiksi Hyvinkäällä toimiva,Isover-tuotteita valmistava Saint-GobainRakennustuotteet Oy, on tilannut käyttöönsä14 Toyotan valmistamaa maakaasutrukkia, Seppänenkertoo.Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n osastopäällikköJarmo Sole kertoi idean maakaasutrukkientilaamisesta syntyneen, kun yrityskävi Gasumin Hyvinkään toimipisteessä tutustumassaLinde-trukkiin.– Teimme Gasumin ja Toyotan kanssaselvityksen, jonka pohjalta päätimme vaihtaadieselkäyttöiset trukit maakaasulla käyviin.Päätavoitteenamme oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjäsekä päästä eroon nokihiukkasista,Sole kertoo ja mainitsee investointikustannustenmaksavan itsensä takaisin muun muassaalhaisempina polttoainekustannuksina.– Saamme myös tontillemme Gasuminmaakaasun tankkausaseman.Gasetti 3 | 2009 11

” Maailmanmakeinpaahtimo”TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERIKUVAT: MARKKU OJALAMinna Forsström kertoo, ettäuuteen paahtimoon on valittuympäristöystävällisiä ratkaisuja.Tuotantolaitos sijaitsee Vuosaarensataman lähellä.Projektijohtaja Minna Forsström esittelee innostuneena Pauligin uutta paahtimoa. Ja syystä.Kahvipaahtimo on ainutlaatuinen kokonaisuus modernia rakentamista ja arkkitehtuuria.Vierailu vastavalmistuneessa Pauliginpaahtimossa on piristävä kuin kupillinenhyvää kahvia. Laitos on arkkitehtuurin,rakennus- ja tehdassuunnittelunsekä laitehankinnan voimainnäyttö. Paahtimoninvestointipäätös tehtiin vuonna 2006,rakentaminen alkoi kesällä 2007 ja ensimmäisetkahvipaketit tulivat linjalta elokuussa2009. Vuoden loppuun mennessä laitostoimii täysillä. Rinnakkain toiminut vanhapaahtimo ajetaan alas lähikuukausina.– Tämä ei ole ehkä hienoin toimitalo,mutta varmasti maailman makein paahtimo,Minna Forsström naurahtaa.120 miljoonan euron rakennusJoulukuun alussa Minna Forsström vaihtaarakennusaikaisen projektijohtajan kypäräntehtaan tuotantojohtajan hattuun.– Vielä on haasteita edessä, mutta nytnäyttää siltä, että pysyimme aikataulussaja kustannusarviossa. Aika oli tosin huono,koska varsinainen rakennusvaihe oli juurisilloin, kun suhdannetilanne oli kuumimmillaan,miettii Forsström 120 miljoonaneuron hanketta.Paahtimossa on kahvinjalostuksen lisäksitilat toimihenkilöille ja konserninhallinnolle. Vaikka rakennuksessa on”Maakaasu on kahvinpaahtamisessaenergiatehokas ja puhdaspolttoaine.”32 000 neliötä, on kokonaisuus suunniteltuniin, että talon 250 työntekijää voivat kohdatakasvotusten.Rakennuksessa toistuvat kahvin eri värisävyttehosteväreineen. Kahvin tietä kulkiessavärit voimistuvat sitä mukaan, kun raakakahvipaahtuu ja jauhautuu valmiiksi. Talonjulkisivu on lasia ja terästä. Vapaasti ruostuvaCon-Ter-teräs on näyttävä ja kahvimaailmaansopiva pintamateriaali.Maakaasu lämmittää paahtokoneetGasum oli mukana hankkeen loppuvaiheessa,kun kolmeen saksalaiseen paahtokoneeseenasennettiin maakaasukäyttöiset polttimetavaimet käteen -periaatteella. GasumEnergiapalvelut avusti lisäksi käyttöönottoluvanhankinnassa.– Gasumlaiset tekivät maakaasuasennuksenhallin sisällä. He olivat mukanamyös ideoimassa ja miettimässä ratkaisuja.Yhteistyö sujui todella hyvin, Minna Forsströmkiittelee.Yhden paahtokoneen kapasiteetti on5 000 kiloa tunnissa. Eriä paahdetaan 6–10minuuttia paahdon tummuudesta riippuen.Jokaisessa paahtokoneessa on 1 600 kilowa-12 Gasetti 2 | 2009

Siilostoon mahtuu kolme miljoonaa kiloa kahvia. Maakaakaasukäyttöinen paahtokone paahtaa tunnissa 5 000 kiloa kahvia.tin pääpoltin sekä apupoltin. Paahtolämpötilaon noin 200 astetta ja liekin kuumuuson huipussaan noin 700 astetta.– Koska maakaasu palaa puhtaasti, voiliekki palaa paahtokoneessa, kertoo MinnanForsström.Ympäristöystävällisiä ratkaisujaMaakaasu on ollut Pauligilla käytössä1990-luvun alusta lähtien.– Maakaasu on kahvin paahtamisessaenergiatehokas ja puhdas polttoaine. Emmeedes miettineet muita kuin maakaasukäyttöisiäpaahtokoneita. Maakaasu on vähäpäästöinen,helppo ja hyvä energialähde.Pauligin paahtimon kaasunkulutus vuonna2008 oli 18 562 MWh. Kulutuksen arvioidaanpysyvän ennallaan uudessa paahtimossa.Maakaasun toimittaa Helsingin Energia.– Koska olemme halunneet valita ympäristöystävällisiäratkaisuja, pyrimme vähentämäänmyös energian käyttöä. Esilämmitämmeesimerkiksi raakakahvin paahtoprosessissasyntyvällä lämmöllä. Esilämmitysnostaa paahtokoneen käyttöastetta 20–25prosenttia. Prosessilämmön talteenotto olisiliian hidasta ja vaivalloista, mutta esilämmitykselläsaamme säästöä. Paahtokoneen läm-pökään ei mene kokonaan hukkaan vaan sekierrätetään takaisin prosessiin.Paahtokoneet ovat kovassa käytössä. Uudestapaahtimosta valmistuu yli 100 miljoonaakahvipakettia vuodessa. Paahtimon tuotantokapasiteettion 40–50 miljoonaa kiloavuodessa. Tuotantoa voidaan kasvattaa tarpeenmukaan ja hallissa on tilaa neljännellepaahtokoneelle.Laadunvalvontaa ja tuotekehitystäKahvia viljellään lähinnä Etelä- ja Keski-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Oseaniassa.Pauligille raakakahvipavut tulevat laivoillaVuosaaren satamaan. 20 tonnin vetoisiakontteja vastaanotetaan päivässä 10–12.Kahvi on pakattu suursäkkeihin, mutta 5–10prosenttia tulee vielä 60 kilon juuttisäkeissälähinnä Itä-Afrikasta.Raakakahvia varastoidaan parisen viikkoayli 40 metrin korkuisessa siilostossa, johonmahtuu kolme miljoonaa kiloa kahvia.Puhdistetut kahvipavut paahdetaan, jonkajälkeen ne siirretään jauhatukseen. Kahvimyllytjauhavat 4 000 kiloa kahvia tunnissa.Jauhatuksen ja pakkauksen jälkeen kahvipakettion valmis kotimaan markkinoilletai Venäjälle ja Baltiaan.– Tuotekehitys ja laadun valvonta ontärkeää kahvin valmistuksessa. Prosessin erivaiheita seurataan valvomosta ja työntekijämmeovatkin elintarviketeollisuuden erikoisosaajia,toteaa Minna Forsström.Presidentti Tumma Paahto on MinnaForsströmin suosikkikahvi. Paahtimostavalmistuu yli 100 miljoonaa kahvipakettiavuodessa.Pauligin paahtoastemittarissa on viisipaahtoastetta.Valmista kahvi harkitenKahvin paahtaminen on kemiallinen prosessi, jossa tasapainotetaan hapot, aromit ja muut komponentitniin, että kahvin hapokkuus, maku, jälkimaku ja runko kehittyvät.Paahtoaika riippuu halutusta paahtoasteesta. Raakakahvia paahdetaan yleensä 5–8 minuuttia,kunnes pavun lämpötila on 180–240 astetta. Vaaleassa paahdossa kahviin muodostuu hapokkaampimaku kuin tummapaahtoisessa kahvissa. Paahtaminen vaikuttaa siis suuresti kahvisekoituksen makuun.Pauligin paahtoastemittarissa on viisi astetta.Kahvin valmistuksessa on tärkeää käyttää oikeaa jauhatusta. Jauhatus valitaan valmistusmenetelmänja käyttötarkoituksen mukaan.Kahvipakkauksesta kannattaa tarkistaa, mille valmistusmenetelmälle kahvi sopii parhaiten. Esimerkiksi,jos erittäin hienoksi jauhetusta espressokahvista valmistaa suodatinkahvia, tulee siitä palaneen ja kitkeränmakuista. Karkeaksi jauhetusta kahvista taas ei kannata valmistaa espressoa. (Lähde: www.paulig.i )Gasetti 2 | 2009 13

Vuorovaikutus toimiM2010-ryhmässäTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: PHOTOSTOGOM2010-hinnoittelujärjestelmän kehitystyössäoli mukana 10 asiakasta kahdessa työryhmässä.Mukana olleet ovat tyytyväisiä, että saivattaustatietoa järjestelmän rakentumisesta.Gasumissa haluttiin lähteä kehittämään uutta hinnoittelujärjestelmääyhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakastyöryhmiävetäneiden gasumlaisten Jukka Kaijansinkon,Lauri Pirvolan ja Ossi Savolaisen mielestä ryhmäläisiltäsaatiin hyvää palautetta ja parannusehdotuksia. Varsinkin kaasunhankinnanjoustavuuden lisääntyminen näkyy uudessa hinnoittelujärjestelmässä.Maakaasun hinnoittelujärjestelmä jakaantuu maakaasun siirtoonja energiakauppaan ja sitä täydentävään jälkimarkkinakauppaan.Keskeinen muutos uudessa M2010-hinnoittelujärjestelmässäon se, että yleistarifi asiakkaat voivat hankkia maakaasua vuosituotteenaja kuukausituotteena. Pienkulutustarifi on edelleen valittavissasilloin, kun kaasun käyttö on alle 50 GWh:ta ja sopimustehojää alle 40 MW:n.Elokuun lopulla asiakkaille esiteltiin lopullinen versio järjestelmästäsekä eriytetyt siirron ja energiakaupan hinnastot.– Muutoksia pelkästään muutosten takia ei lähdetty tekemään,vaan tavoitteena oli huomioida saatu palaute ja muut kehitystarpeet,toteaa Jukka Kaijansinkko M2010-järjestelmästä.Maakaasun hankintarakenteen entistä parempi huomioon ottaminenoli yksi merkittävimmmistä Gasumin tavoitteista uudessaM2010-järjestelmässä.Kehitysajatukset julkiEnergianhallintapäällikkö Jukka Joronen Tampereen SähkölaitosOy:stä piti asiakastyöryhmässä mukanaoloa mielenkiintoisena.– Saimme hinnoitteluun liittyvää taustatietoa ja kuulimme eriyhtiöiden energiataloudellisia näkemyksiä. Ryhmä esitti muutoksiaalkuperäiseen suunnitelmaan ja ne kirjattiin ylös. Vaikutelmaksi jäi,että työryhmä saattoi vaikuttaa lopputulokseen, Joronen miettii.Imatran Energia Oy:n liiketoimintapäällikkö Pentti Niemeläinenkorostaa työryhmän käyneen asioita läpi laajasti ja useistanäkökulmista.– Eri asioiden vaikutukset erilaisille kaasunkäyttäjille tulivat hy-14 Gasetti 3 | 2009

vinkin kattavasti esiin. Työryhmissä haettiin aktiivisesti ratkaisuja, jotka olisivathyväksyttäviä mahdollisimman monille käyttäjille, ja että ne kohtelisivaterilaisia käyttäjiä tasapuolisesti. Aika haasteellinen tavoite, joka kohtuullisestisaavutettiin, tuumii Niemeläinen.Tuotantopäällikkö Timo Jokinen KSS Energia Oy:stä toteaa, että työryhmässäpystyi tuomaan esiin nykyisen tarifin puutteita ja esittämään kehitysajatuksiauuteen. Hänen mielestään ryhmän työskentely oli vuorovaikutteista jailmapiiri kehitystyössä oli hyvä, vaikkakin kaikkia esiin tulleita kehitysideoitaei viety uuden tarifi n rakenteisiin.– Kiitän kutsusta päästä mukaan työryhmään. Ryhmän perustaminen oliGasumin puolelta erittäin positiivista.”Työskentely olivuorovaikutteista jailmapiiri kehitystyössäoli hyvä.”Miinusta ja plussaaHinnoittelujärjestelmän vaikutukseteri käyttäjäryhmiin saa miehet mietteliäiksi.– Merkittävin muutos uudessayleistarifi ssa oli vuosituotteen käyttöönotto,joka korvaa nykyisen tarifin volyymialennuksen. Muutoksen kaikista vaikutuksista saadaan lopullinenkäsitys, kun sen kanssa on ensin vuosi eletty. Nyt muutokset tuntuvat oikeansuuntaiselta, toteaa Pentti Niemeläinen.– Meillä maakaasu on pääasiassa lämmityskäytössä, ja sen käyttöproiili onepätasainen ja talvikauteen painottuva. Uuden tarifi n vuosituote kannustaa tasaisempaankäyttöön, joka on meillä haasteellista, pohtii Timo Jokinen.Jukka Joronen toteaa, että M2006 hinnoittelujärjestelmä sopi paremminsuurille sähkön- ja lämmöntuottajille. Uuden järjestelmän positiivisia puoliaovat esimerkiksi myyntitehon tilauksen tarkistaminen kuukausittain ja jälkimarkkinakaupanavaaminen tunnin päähän toimituksesta.Energiaintensiivinen SuomiPentti Niemeläinen ei usko M2010:n vaikuttavan välittömästi Imatran Energiankaasunkäyttöön.– Suurempi vaikutus on maakaasun hinnan kehityksellä muihin polttoaineisiinnähden. Maakaasun hinta vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä polttoainevalintoihin,ja pitemmällä tähtäimellä myös investointipäätöksiin, kertoo Niemeläinen.Jukka Joronen toteaa, että heillä maakaasua käytettäneen jatkossa samanverran kuin nykyisinkin.– Käyttö saattaa loivasti laskea, mutta se ei johdu uudesta hinnoittelujärjestelmästä.Käyttöön vaikuttaa ennen kaikkea sää ja tietyissä tilanteissa öljyjasähkömarkkinoiden kehitys. Näitä on tunnetusti hankala ennustaa kovinpitkälle eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon rakenne kehittyy.Näille suunnitelmille haetaan suuntaa muun muassa seuraamalla kansainvälistäpolitiikkaa ja alan tutkimusta, toteaa Joronen.Niemeläinen muistuttaa, että Suomi sijaitsee varsin pohjoisessa, ja ilmastostaja teollisuuden rakenteesta johtuen eläminen on varsin energiaintensiivistä.Sitä ei voi verrata ”keskimääräiseen eurooppalaiseen” tilanteeseen.– Kun haluamme ylläpitää ja kehittää suomalaisten elintasoa, tarvitaan siihenmonenlaisia tekniikoita ja energianlähteitä, kuten tuulta, aurinkoa, maakaasua,biopolttoaineita ja ydinvoimaa, jotka täydentävät toisiaan. Meillä ei olevaraa hylätä tai ylenkatsoa mitään vaihtoehtoa, joka on taloudellinen ja ympäristövaikutuksiltaanhyväksyttävä, vaan on pyrittävä hyödyntämään tehokkaastiniitä kaikkia, summaa Niemeläinen.Seitsemäsmaakaasuntukkumyynninhinnoittelu järjestelmäTEKSTI: MINNA OJALAMaakaasulla on ollut julkinen hinnoittelujärjestelmä elitarifi vuodesta 1992, jolloin Kilpailuvirasto edellyttihinnoitteluperusteiden julkistamista tasapuolisuudenvarmistamiseksi. Tarifi a uudistettiin vuosina 1996 ja 1998.Merkittävä uudistus tarifi ssa tapahtui vuonna 2001 Euroopanunionin vaatimusten vuoksi. Jäsenmaiden tuli energiakaupanhinnoittelussa edellyttää energian myynnin ja siirtotoimintaeriyttämistä toisistaan. Tavoitteena oli EU-maiden markkinoidenavaaminen siten, että asiakas voisi kilpailuttaa energianhankintansa. Luontaisena monopolina toimivan siirtotoiminnanhinnoittelun kohtuullisuutta valvottaisiin erikseen.Suomen maakaasumarkkinat eivät ole yhteydessä EU:nmarkkinoihin, joten maakaasun osalta Suomi sai oikeiden poiketadirektiivistä. Kaasumarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksiluotiin jälkimarkkinakauppa, jossa maakaasun käyttäjätvoivat käydä kauppaa itseltään käyttämättä jääneistä kaasueristä.Jälkimarkkinoiden kaupankäyntiä varten aloitti toimintansaKaasupörssi Oy.Uudistettua tarifi a tarkennettiin vuonna 2002. Suurempiremontti tarifi in tehtiin vuonna 2006. Tuolloin energiakauppajakautui yleis- ja pienkulutustarii iin ja Gasum toi markkinoilleniin sanotut lyhyen kaupan tuotteet, joilla tukkuasiakkaat voivattäydentää vuositilaustaan tarpeen mukaan.Kuluttajahinnat seuraavat tukkuhintojaGasum Oy on maakaasun tukkumyyjä. Gasumin asiakkaat sekäGasumin tytäryhtiö Gasum Paikallisjakelu Oy myyvät kaasuaedelleen yrityksille ja suoraan kotitalouksille ja kuluttajilleesimerkiksi lämmitykseen.Tätä myyntiä varten on erikseen omat hinnoittelujärjestelmänsä,jotka useimmiten seuraavat hyvin tarkasti tukkuhinnanmuutoksia.Gasum Paikallisjakelu tarkistaa energiamaksun osuutta hinnoittelussaanasiakastyypistä riippuen joko kuukausittain taineljästi vuodessa ja jakelun siirron osuuden kerran vuodessa.Liesikäyttäjillä on mahdollisuus valita myös kiinteä vuosihinta.Liikennekaasussa mukana investointikulujaMaakaasuautojen polttoaineeksi myytävä kaasu hinnoitellaankiloina. Maakaasun hinnan lisäksi liikennekaasun hinnassa ovatmukana muun muassa tankkausasemien perustamis- ja ylläpitokulut.Niin liikenne- kuin muunkin käyttäjän kaasulaskussa näkyymyös energiaverojen vaikutus.Gasetti 3 | 2009 15

16 Gasetti 3 | 2009Anni Nuppunen ja Åke Vikstedt luettelevat maakaasulla tuotetunlämmön vahvuuksiksi muun muassa puhtaan lähi-ilman, koskamaakaasu ei tuo kuljetusliikennettä ja puhdas palaminen ei aiheutapienhiukkaspäästöjä. CO 2-päästöt voidaan neutraloida EU:npäästökauppainstrumenttien avulla. Anni Nuppunen muistuttaa,että maakaasu sopii hyvin elintarviketeollisuuden käyttöön.

Maakaasustalämpöä lähelleTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: TARMO VALMELAMaakaasusta on moneksi. Gasumin asiakaskohtaisetenergiaratkaisut kattavat teollisuuden höyry- ja lämmityspalvelutsekä muut prosessit asiakkaan tarpeiden mukaan.Gasumin lämpöpalveluiden toimintaon painottunut pääkaupunkiseudulleja Kouvolaan. Nyt palvelualueon päätetty laajentaa koko maakaasu-Suomeen.Seuraavaksi vähäpäästöisiä jahinnaltaan kilpailukykyisiä lämpöratkaisujaaletaan tarjota myös tuleville maakaasunjakelualueille. Toiminnan laajenemisen yhtenäosa-alueena on biokaasusovellutustenkäyttöönotto tulevaisuudessa.– Gasumin lämpöpalvelujen tarjoamaankuuluvat myös teollisuuden höyry- ja prosessiratkaisut.Lämpöpalvelut so pivat myösesimerkiksi taloyhtiöille sekä teollisuus- jahallitilojen lämmitykseen. Panos tamme nytvoimakkaasti teollisuuden energiaratkaisujenmarkkinointiin ja paikallisjakelualueillammepienehköjen, alle 1 000 kW:n lämmitysratkaisuihin,koska olemme saaneetniistä hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla,kertoo lämpöliiketoiminnan päällikköÅke Vikstedt.Hyötysuhde 109 prosenttiaLämpöpalvelujen toimintamallit muistuttavatasuin- ja liikekiinteistöissä sekä muissarakennuksissa kaukolämpöä. Suurin ero onsiinä, että maakaasulla tuotantolaitteisto jatekniikka ovat lähellä loppukäyttäjää.– Näin energian siirtohäviöt jäävät erittäinalhaisiksi. Kaukolämmössä pitkillä matkoillahäviö saattaa olla 10 prosenttia, arvioiVikstedt.Paikan päällä tai rakennusten välittömässäläheisyydessä tuotetun lämmön energiatehokkuuttaparantaa lisäksi nykyaikainenkondenssikattilatekniikka. Kondenssiilmiönavulla hyödynnetään polttoaineenylempi lämpöarvo ottamalla tarkasti talteenmyös savukaasujen sisältämää vesihöyrynenergiaa ja siksi hyötysuhde on vertailukel-poisella laskentatavalla jopa 109 prosenttia.Perinteisen kaukolämpökattilan hyötysuhdeon hieman yli 90 prosenttia.– Maakaasukäyttöisillä CHP-voimalaitoksillakannattaa tuottaa sähköä ja lämpöäsuurissa taajamissa, missä se on paras ratkaisu.Lähellä tuotetulla lämmöllä taas saadaanenergiatehokkuudesta paras hyöty alueilla,joilla ei ole mahdollista tuottaa sähköäja lämpöä yhteistuotantona tai vain lämpöäesimerkiksi yhdyskuntajätteitä polttamalla,kertoo Vikstedt.Rakennusten lämmitysratkaisut on tuotteistettuhuolellisesti ja räätälöintiä tehdäänasiakaskohtaisesti tarpeen mukaan. Teollisuudenenergiaratkaisut räätälöidään ja rakennetaankohdekohtaisesti.– Investointien rahoituksesta ja toteutustavastahuolehditaan joustavasti asiakkaantarpeiden mukaan.Laaja-alaista osaamistaEnergia- tai lämmitysratkaisun käyttöönottosujuu kokonaisuudessa Gasumin kautta.– Asiakkaalla on käytössä koko konserninosaaminen, jolloin tuotantolaitosten rakennuttaminenja energian käyttö on asiakkaallevaivatonta. Energiapalvelujen tuotantoonosallistuu henkilöitä konsernin kaikistatoimipisteistä, jolla varmistamme hyvän paikallistuntemuksenja joustavan palvelun erilaisiintarpeisiin.Åke Vikstedt kertoo, että teollisuuskohteidentehon tarve voi olla esimerkiksi 1–20MW. Tuotteina ovat esimerkiksi höyry, lämmitysja prosessikaasu sekä lähitulevaisuudessapienimuotoista CHP-tuotantoa. Ratkaisuttehdään yksilöllisen tarpeen mukaan.– Tuote- ja palveluvalikoimamme kattaasopimuspohjaisesti infrastruktuurin rakentamiseneli maakaasuliittymän, tarvittavat tuotantolaitteistotja rakennukset sekä varsinaisenoperoinnin eli käytön ja kunnossapidonsekä 24/7-valvonnan.– Toimintamme kasvaa ja monipuolistuukoko ajan. Myymme esimerkiksi KouvolassaVARI Oy:lle lämpöä talviaikaan maksimissaan15 MW:n teholla. Tuotanto perustuukaasuturbiinin pakokaasujen lämmön talteenottoon,jolloin ympäristönäkökohdatvain korostuvat, koska muutoin lämpö lauhdutettaisiinharakoille.– Tuusulassa taas on Itella-konserniinkuuluvassa AW-Storessa lämmitetty varastotilojalähes vuoden ajan. Kirkkonummellatoimitamme Sundsbergin asuinalueelle lämmityksetpienkiinteistöihin. Kotkassa tuotammenoin 1 000 kW lämpötehon AsuntoosakeyhtiöEKAn kohteisiin. Keväällä 2010aloitamme yhteistyön erään lämpöyhtiönkanssa Lohjalla, luettelee Åke Vikstedt.Lämpöpalvelut kasvussaGasumissa panostetaan lämpöpalvelujen kasvunkehittämiseen. Keväällä Kouvolan toimipisteessäaloitti työnsä kehitysinsinööriAnni Nuppunen, jonka tehtäviin kuuluumuun muassa lämpöpalvelukonseptien kehittäminensekä tarpeiden ja resurssien yhteenkutominen.– Palveluliiketoimintojen kehittäminenja tarjoama parantaa työn tuottavuutta jahyödyntää näin kaikkia maakaasun käyttäjiä.Tavoitteenamme on kasvattaa myyntiä200 GWh:iin vuoteen 2014 mennessä javuoteen 2020 mennessä 300 GWh:iin. Tähänpyrimme muun muassa yritys- ja liiketoimintaostojenavulla sekä menestymällä teollisuudenhankintakilpailuissa. Tuotevalikoimaalaajennetaan CHP-laitoksilla ja biokaasulla,suunnittelee Åke Vikstedt.Gasetti 3 | 2009 17

Kehityspäällikkö Rami SaajorantaKehittää töissä ja rokkaa vapaallaTEKSTI: ANNE POIKOLAINENKUVAT: ANNE POIKOLAINEN JA LONE STAR DREAMERSGasumin kehityspäällikkö Rami Saajorantavastaa konsernin toimintajärjestelmän ja kehityshankkeidenkoordinoinnista. Työn vastapainonaRami laulaa 50–60-lukujen rock ’n’ rollia LoneStar Dreamers a cappella -yhtyeessä.Rami Saajoranta asuu vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssaSipoossa omin käsin rakentamassaan omakotitalossa.sinunkaupat RAMIN kanssaRami valmistui vuonna 2000 diplomiinsinööriksiOtaniemen teknillisestäkorkeakoulusta pääaineenaan energiatekniikka.Hän teki diplomityönsä Gasumille.Työt jatkuivat Espoon pääkonttorissasuunnitteluinsinöörinä ja myöhemmin laatupäällikkönä.Työnkuva on muokkautunut vuosien saatossasiten, että nykyisin työn pääpaino onkehityshankkeissa.– Kehitystyön taustalla on Gasumin perustoiminnoteli yhtiö hankkii, markkinoija myy maakaasua ja toimittaa sitä Suomessaomaa siirtoverkostoa pitkin. Lisäksi tarjoammeasiakkaillemme maakaasuun liittyviäpalveluita sekä energiaratkaisujaesimerkiksi lämmön tuottamiseen.Toinen tärkeä alueon kehittää aktiivisesti maakaasunpaikallisjakelua sekämaakaasuautojen tankkausverkostoa,ja panostaa mahdollisuuksiintuottaa ja hyödyntääbiokaasua sekä nesteytettyämaakaasua eli LNG:tä,Rami kertoo.Liiketoiminta- ja kehityshankkeidenhallinnoinnissa Ramilla onhyvänä työvälineenä ja apuna Improlitynprojektinhallintaohjelma.– Hankkeemme liittyvät pääosinuusien energiaratkaisujen, konseptienja tuotteiden kehittämiseen. Ohjelmistonavulla voimme hallita jajohtaa koko hankesalkkua ja samallapysymme kartalla eri hankkeidenetenemisessä.Täysikäinen Lone Star DreamersVapaa-ajallaan Rami laulaa solistina a cappella-lauluyhtyeen solistina. Rami perustilukiokavereidensa kanssa vuonna 1991 LoneStar Dreamersin, joka esiintyy ilman instrumenttisäestystä.Yhtyeen muut jäsenet ovatSami Oksanen, taustalaulu ja vokaalirummut,Samuli Talvio, taustalaulu ja torvisoolot,Jouni Finnilä, taustalaulu ja HannuFinnilä, bassolaulu.Yhtyeen musiikki koostuu pääosin50–60-lukujen englanninkielisistä lauluyhtyeidenkappaleista ja rock ’n’ rollista, kutenElviksen, Beach Boysien, Roy Orbisoninmusiikista. Kaunis nainen edustaa yhtyeenkäännösbiisiosastoa. Vuosien kuluessayhtyeen soundi ja tyyli on hioutunutomaperäiseksi.Yhtye on julkaissut pari singleä. Tänäsyksynä ilmestyy ensimmäinen pitkäsoittolevy,Greatest Hits, jossa on mukanamyös omaa tuotantoa oleva Why WhyWhy -kappale.– Levyä voi tilata netin kautta yhtyeenomilta sivuilta www.lsd.i. Sieltä löytää myöslisätietoa yhtyeestä tai voi varata bändinkeikalle, Rami mainostaa.Yhtye toivoo pääsevänsä syksyllä levynjulkaisukiertueelle. Samalla voisi juhlistaabändin täysi-ikäiseksi tuloa.– Keikkoja on keskimäärin kerran kuukaudessapubeissa, yritysten, yksityisten taijärjestöjen juhlissa. Yhtye on esiintynytmuun muassa Maakaasu Suomessa 30 vuotta-juhlassa. Julkisuuteen pääsimme TV2:n”Satuhäät” -ohjelmassa, jonka avausjaksossaesiinnyimme keväällä 2005.18 Gasetti 3 | 2009

KUVAT: FUTUREIMAGEBANKMaakaasustakosaunanlämmikkeeksi?Maakaasun eri käyttömuodot kiinnostavatlukijoita. Maakaasusaunastaolen saanut lukuisia kysymyksiä,joista keskityn nyt yhteen: Mitenmaakaasu soveltuu saunan kiukaan lämmitykseen?Voisiko maakaasulla lämmittää saunankiuasta ja saisiko siitä jotain käyttöetuja?Tai niin kuin nykyään halutaan asiaa muotoiltavan,saisiko siitä jotain ympäristöetuja.Ei vielä montakaan kuukautta vanha ansiokas VTT:n tutkimus kertoi,että perinteiset puulämmitteiset kiukaat ovat omakotialueiden sekätiheään kaavoitettujen loma-asuntoalueiden kaikkein suurimmat häkäjahiukkaspäästöjen lähteet. Eli pitäisikö minunkin rajoittaa saunan lämmityksiäni,ettei ilma saastuisi hiukkasista, häkäkaasusta, typenoksideistaja hiilidioksidista? Ja odottelisin ikään kuin ympäristöä säästäen, peseytymättömänädesini ointiaineita hölvänneenä niin, ettei iho kuitenkaanmätänisi, homehtuisi tai muuten happanisi ennen aikojaan.Mieleen tulee kokemus energian säästöistä. Piti rajoittaman ilmanvaihtoa,että energiaa säästyisi. Ja niin kävi, että säästäen rakennettujentalojen lastulevyseinät alkoivatkin tuottaa formaldehydejä hengityssairauksiensekä astman katalyyteiksi.Maakaasu ei ole paras mahdollinen saunan kiukaan energialähde, koskatulipesä on aivan liian pieni huonosti säteilevälle maakaasuliekille. Sen liekkiei yksinkertaisesti pysty lämmittämään tulipesän seinämiä yhtä tehokkaastikuin puun palamisen aikaansaama valaiseva liekki tai sen hiillos.Maakaasu synnyttää palaessaan kuumia, mutta hallitusta palamisestajohtuen puhtaita savukaasuja, joiden tehtävänä on siirtää lämpöä itseprosessiin, veteen, öljyyn tai suoraan itse tuotteeseen konvektion avulla.Ja saunassa sen kiukaan kiviin. Tulipesän terässeinämän läpi tämä ei hevinonnistu. Niin ollen maakaasun palamisessa syntyvät savukaasut pitäisikinjohtaa suoraan lämmitettävien kiuaskivien väliin. Rakenne on tietenkinkertalämmitteinen ratkaisu, eikä jatkuvalämmitteinen niin kuin tavanomaisissasähkölämmitteisissä kiukaissa, tai tavanomaisissa puulämmitteisissäkiukaissa.Älköön nyt kukaan ryhtykö kirjoittamaan minulle vastinetta savusaunanlämmityksestä ja sen teknillisen lämmönsiirron toteutuksesta. Tunnenprosessin jo lapsuuden ajoista lähtien hyvin. Tämä juttu onkin suunnattuensisijaisesti kaupunkilaisille. Toki muutkin voivat tämän lukea.Maakaasu ei siten ole kiukaan aivan ihanteellinen polttoaine, ellei käytetäkertakäyttöistä lämmitysmenetelmää, jossa maakaasuliekillä sekä savukaasuillalämmitetään suoraan kiukaan kivikerrosta, kuten Aito-merkkisissäkiukaissa on jo ajat sitten nähty. Kiuas ei ole halpa, eikä sitä sellaiseksi oletarkoitettukaan. Mutta erityisen miellyttävä se on ja maakaasukäyttöisenätaatusti vähäpäästöinen (tämä ei ollut maksettu mainos).Lukuisia innovaatioita on nähty ja kuultu kaasukäyttöisen saunan kiukaankehittämiseksi. Kaupallisesti menestyviä ratkaisuja ei liioin ole syntynyt.Perinteisissä kaasumaissa, Euroopassa ja USA:ssa, on markkinoillesaatettu jos jonkinlaisia kaasuvimpaimia, mutta ei vielä saunan kaasukiuasta.Ei ole moittiminen, että eikö yritystä olisi ollut. Myös erityisentehokkaiksi lämmittimiksi uskottuja kaasukäyttöisiä infrapunasäteilijöitäon kokeiltu kiuaskivien lämmittimiksi. Niin Japanin Osakassa kuin SuomenLieksassa. Toivoa sopii, että ainakin toinen niistä päätyisi vielä jossainvaiheessa joka kodin markkinoille.Riippumatta siitä, mitä polttoainetta käytetään, kiukaan kivet pitääsaada kuumaksi, keinolla millä hyvänsä. On saunankiviä pikalämmitettykaasuhitsauspillilläkin, ja hyvät löylyt lähtivät. Taitavat nykyiset tulityöluvatkieltää tuonkin huvin.Eräs viime vuosien kokeilu päättyi vähän nolosti, mutta kokemuksistarikkaana. Hankittiin kokeilusaunaan reippaan kokoinen kiuas, jotalämmitettiin kaasulla. Ei meinannut lämmitä millään, joten laitettiin kiukaaseenisompi kaasupoltin. Ei lämmennyt sauna vieläkään, joten kiukaanannettiin lämmetä useampi tunti. Ja ennen kuin sauna oli kylpykunnossa,savuhormin eristeet syttyivät palamaan. Mutta niinhän oli odotettavissakin.Jos ei lämpöä siirry tulipesässä terässeinämän läpi kiviverhoukseen,savukaasujen tehtäväksi jääkin lämmittää savuhormia ja sen eristeitä. Johonkinse poltossa syntynyt energia on tungettava, jos ei saunaan, niinlopuksi ulos harakoille. Savukaasujen poistohormi on siinä matkalla välissä.Tästä kokemuksesta saisikin aivan erinomaisen termodynamiikanlabratyön yliopiston teekkareille.Saunomisia miellyttävinä toivon, millä tahansa ne lämmittänettekin.Monenlaisia saunoja kokeneena.Arto RiikonenKirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä.Gasetti 3 | 2009 19

Juha Ruusuvuori: Stallari, WSOYMe maakaasun parissa toimivatolemme säännöllisesti huolissammesiitä, että maakaasu ei näy julkisessakeskustelussa tarpeeksi. Kulttuuripiiritovat kuluneen vuoden aikana ilahduttavastinoteeranneet maakaasun. Kansallisteatterinnäytelmässä Kuka kukin on Venäjänpääministeri Vladimir Putin (JukkaPuotila) saa apua tietokoneongelmiinsasuomalaisesta help-deskistä, ja kyselee, voikoneuvot maksaa maakaasulla. SarjakuvapossuWagnerkin huomasi maakaasun mahdollisuudet,ja kertoi Viiville myyneensä heidänasunnostaan tilaa Venäjän ja Saksan välisellemaakaasuputkelle.Juha Ruusuvuoren romaani Stallarikertoo neljästä Tampereen yliopistossaopiskelleesta nuorukaisesta, Olli-Pekkaeli OoPee Nevakivestä, Reino Saastamoisesta,Tero Malmivaarasta ja Roland Fuchsista.Opiskeluaikanaan he kannattavat vasemmistoaatettaja ovat ajan tavan mukaansitä mieltä, että heidän kantansa on ainoaoikea. Muuta mieltä olevat sekä oikealla ettävasemmalla ovat yksinkertaisesti väärässäja tyhmiä.Välillä tuntuu, että taistolaiskaudentraumoja on purettu vähintäänkin riittävästi.Tuskin olisin jaksanut tähän kirjaantarttua, jos en esittelystä olisi lukenut, et-tä yksi kirjan päähenkilöistä eli Rolle Fuchspäätyy maakaasukauppiaaksi. Varsin hyvinpärjäävät muutkin: Reiskasta tulee elinkeinoministeriönkansliapäällikkö, Oopee tahkoaarahaa kirjallisuuteen perustuvalla johdonkoulutusohjelmallaan. Tero Malmivaarapalaa juurilleen papiksi. Ongelman kokoköörille aiheuttaa Ooppeella oleva salaperäinen”lista” ja sen mahdollinen julkistaminen.Oopee lievittää ahdistustaan perisuomalaiseentapaan viinalla ja tilittää tuntemattomaksijäävälle nuorelle henkilöllelistan syntyyn johtaneita aikoja.Aikalaiset lienevät parhaita arvioimaan,miten todenmukainen kuvaus perin juurinpolitisoituneesta opiskelija- ja työelämästäon. Parikymmentä vuotta myöhemmin varsinepäpoliittisena aikana opiskelleelle kuvaon kieltämättä eksoottinen: vasemmistonja oikeiston väliset skismat vielä ymmärtää,mutta vasemmiston sisäinen kiehuntaja suvaitsemattomuus jaksaa edelleenhämmentää.Naislukijaa jäävät hieman ihmetyttämäänromaanin naishahmot: heillä ei juurimuita pyrintöjä politiikassa ole kuin jonottaaomaa vuoroaan kulloisenkin mieskellokkaanvuodekumppaniksi. Varmaankintällä asetelmalla kuvataan ennen kaikkeapäähenkilön persoonaa ja ajattelutapaa. Siltiolisi ollut jotenkin virkistävää, että kirjanhahmojen joukkoon olisi eksynyt edes yksiradikaalifeministi, joka olisi heittänyt rintaliivinsätuleen ja haistattanut pitkät kokokukkopoikajengillä. Kuvattu aikakausi olisivarmasti tämänkin mahdollistanut.Niin, se maakaasu: Rolle Fuchs hoiteleemaakaasubisneksiä tavalla, joka ei ainakaanminulle ole tuttu. Ruusuvuori haluaa myösolla asiassa ajan hermolla ottamalla mukaanItämeren kaasuputken. Kun Ruusuvuorimuun muassa lukijakirjeessään WSOY:nsivuilla kehuskelee aikalaiskuvauksensa autenttisuutta,ehkä maakaasuteemankin olisivoinut sitoa hieman tiiviimmin todellisuuteen.| Minna OjalaImatran vastaanottoaseman poikkeustilanneharjoitukseenosallistui noin 100 henkilöä, 14ajoneuvoa ja yksi helikopteri.KUVA : RAUNO TRÄSKELIN20 Gasetti 3 | 2009

KOONNUT: MINNA OJALA JA JUKKA ISOKOSKIPoikkeustilanneharjoitusvastaanottoasemallaSavua ja melua, hälytys ajoneuvoja ja loukkaantuneita ihmisiä,helikopterikin taivaalla. Tällaisen näyn kohtasi Gasumin Imatranvastaanottoasemalla poikkeustilanneharjoituksessa syyskuussa.Imatran vastaanottoasemalla Räikkölässäharjoiteltiin keskiviikkona 9. syyskuutatilannetta, jossa maakaasuputki on rikkoutunutja aiheuttanut kaasuvuodon, joka onsyttynyt palamaan. Onnettomuus on aiheuttanuthenkilövahinkoja. Kaasuvuoto ja paloovat aiheuttaneet suuria vahinkoja myös ympäristössävaurioittaen muun muassa venttiilienetäkäyttölaitteita.– Käytännössä tällaisen tilanteen toteutuminenon lähes mahdotonta. Se toteutuisivain, jos asemalla tehtäisiin useita merkittäviätoiminnallisia ja teknisiä virheitä, toteaaharjoituksen käsikirjoituksesta vastannut Gasuminturvallisuuspäällikkö Jarmo Aho.– Halusimme kuitenkin testata myös,miten yhteydet toimivat kaasun myyjämmesiirtoyhtiöön eli Gazprom Transgas St Petersburginvalvomoon.Harjoituksen varsinainen suunnitteluvastuuoli Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, johtajanatoimi palopäällikkö Jukka Valtoaho.Laajaa yhteistyötäYhteistoiminta kaasun toimittajan kanssa olivain yksi harjoituksen ulottuvuuksista. Suomenpuolella yhteistoimintaa harjoiteltiinpalo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Mukanaolivat Etelä-Karjalan pelastuslaitos japoliisilaitos ja Imatran kaupungin sairaankuljetus.Koska harjoitus koski rajavyöhykettä,myös rajavartiolaitos seurasi harjoitusta jaoli valmiina toimittamaan paikalle kalustoakuten helikopterin. Imatran Lämpö osallistuiharjoitukseen Gasumin asiakkaiden edustajanamuun muassa ottamalla käyttöön varapolttoaineen.Lisäksi testattiin Gasumin Imatran toimipisteenensiapu- ja pelastustaitoja. Harjoituksenensiaputoimintaa ohjasi työterveyshuollostavastaava Terveystalo Oy. Ensiapurastienpotilailla oli muun muassa palovammoja,häkämyrkytys ja avomurtumia.Harjoitukseen osallistui kaksikymmentäulkopuolista tarkkailijaa, jotka raportoivathavainnoistaan. Palautteen perusteella toimintaavoidaan edelleen kehittää.– Paikan päällä harjoitukseen osallistuinoin 100 henkilöä, 14 ajoneuvoa ja yksihelikopteri, Jarmo Aho kuvaa harjoituksenlaajuutta. Gasumin keskusvalvomo Kouvolassa,Gazprom Transgazin valvomo Pietarissaja Etelä-Karjalan pelastuskeskuksen johtokeskusLappeenrannassa osallistuivat tiiviistiharjoitukseen.Yhteys Venäjälle toimiiHarjoituksen tavoitteena oli testata teknistenlaitteiden, kuten hätäautomaation ja hälytysjärjestelmäntoimivuutta, aseman omansammutuskaluston riittävyyttä, henkilökunnantoimintaa onnettomuustilanteessa sekäennen kaikkea johtamistoimintaa monienosapuolien kesken.– Harjoituksen lopullista raporttia laaditaanparhaillaan. Alustavina havaintoina todettiinheti harjoituksen jälkeen, että vaihtoehtoisetyhteydet Venäjälle toimivat hyvin,ja välttämätön tulkkipalvelu saatiin liitettyäneuvotteluun mukaan suunnitellusti.Oman väen ensiaputoiminta oli varsin mallikasta.Viranomaisyhteydet Lappeenrannanjohtokeskuksen, Imatran kenttäjohtajan jaKouvolan keskusvalvomon välillä on asia,joka kaipaa vielä harjoittelua, ja ehkä johtamistoimintaaon kaiken kaikkiaan selvitettävä,pohtii Jarmo Aho.Tapio Wirkkala EMMAssaTapio Wirkkala- Etana, vaneri.Tapio Wirkkala Rut Bryk Sä ä tiöEspoon Modernin taiteen museossa EMMAssa avataan lokakuussa Tapio Wirkkalannäyttely, joka keskittyy ensimmäistä kertaa kokonaan muotoilijan veistotaiteeseen. Näyttelyon avoinna 14.10.2009–10.1.2010. Gasum tukee EMMAn toimintaa.Näyttelyn pääpaino on Tapio Wirkkalan ainutlaatuisissa lentokonevanerista tehdyissäveistoksissa, joista on tullut suomalaisen modernismin kansainvälisiä symboleita. Esilläon myös Wirkkalan puu-, lasi- ja pleksiveistoksia, puusta ja eri metalleista sekä keramiikastatyöstettyjä lintuja (Suokurppa-sarja), julkisten veistosten kilpailuluonnoksia sekä taiteilijanpiirustuksia.Wirkkala aloitti uransa kuvanveistäjänä, ja näyttelyn ensimmäiset puurelieit ja -veistoksetovat 1930-luvulta. Sotavuosien jälkeen taiteilija jätti perinteisen veistotaiteen. Muun työnohessa hän alkoi kehittää 1950-luvun alussa aivan uudenlaista suhdetta ja tekniikkaa kuvanveistoon.Tuloksena syntyivät maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiset vaneriveistokset. Veistoksetedustivat poikkeuksellisen puhdasta abstraktia veistäntää aikana, jolloin virallinen kuvanveistosuosi jäyhää monumentaalisuutta ja sankaripatsaita. Näillä veistoksilla Wirkkalasta ontullut Suomen abstraktin veistotaiteen edelläkävijä.Suurin osa näyttelyn teoksista tulee Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelmasta.Gasetti 3 | 2009 21

PSS:n liiganaiset kulkevat harjoituksiin maakaasuautollaMaakaasuauton rattiin tarttuu useimmitenHanna-Kaisa Savolainen (vas.). Tankkausapuaantaa tarvittaessa Eija Pasanen (oik.) oikealla.Gasum aloitti viime keväänä markkinointiyhteistyön Porvoon Salibandyseuran (PSS)naisten edustusjoukkueen kanssa. Nyt osa joukkueen pelaajista taittaa matkan harjoituksiinmaakaasuauton kyydissä.Yhteistyö Gasumin kanssa lähti liikkeelle joukkueen tarpeesta löytää ympäristöystävällinenkulkuneuvo pelaajille, jotka kulkevat pääkaupunkiseudulta harjoituksiin Porvooseen.– Maakaasuauto tuntui sopivalta valinnalta, sillä halusimme korostaa joukkueen arvoissavastuullisuutta ympäristöä kohtaan. Lisäksi valintaa helpotti se, että Gasum lähtimukaan tukemaan polttoainekustannuksissa, kertoo joukkueen manageri Mika Haakanayhteistyön taustoista.Joukkueen VW Caddy kulkee Vantaa–Helsinki–Porvoo-reittiä lähes päivittäin, silläharjoituksia ja pelejä on 5–6 kertaa viikossa.– Kerromme mielellämme eteenpäin hyvistä kokemuksistamme maakaasuauton kanssa,ja asia onkin kiinnostanut muun muassa muita yhteistyökumppaneitamme Porvoon seudulla.Tämähän vastaa päivittäistä työmatkaliikennettä.Energian aikaaPäättymässä oleva talouslama on puhaltanut uutta tulta energiakeskusteluun.Keskustelun valtavirta maalaa Suomen täyteen tuulipuistojaja parkkipaikat syksyllä täyteen halkoja talven varalle. Kukaanei mieti, miten pitkälle kansa jaksaa maksaa näiden visioiden kustannukset.Tosiasiahan on, että teollisuuden kilpailukyky ei kestä kilpailijamaitakorkeampia energiakustannuksia. Lisälaskut on tästä syystä pakko jättääkotitalouksien maksettavaksi. Varakkaana maana meillä on varaa maksattaakansalla korkeampia energialaskuja pienen mutta äänekkään piirinmukavista energiaharrastuksista.”Riittääkö energiahyvinvoinninturvaamiseen, on keljukysymys, eikä helppoavastausta ole.”Mukavia energialajeja ovat tuuli ja puu,joita on trendikästä puolustaa. Jos näyttää siltä,että nämä eivät riitä tulevaisuuden hyvinvointiatakaamaan, jätetään puuttuva osa hoidettavaksiuusilla, vielä keksimättömillä energiamuodoilla.Riittääkö energia hyvinvoinnin turvaamiseen eikiinnosta monia, koska se on kelju kysymys, eikähelppoa vastausta ole.Keskustelun punainen lanka tuntuu olevan,että ainoatakaan tällä hetkellä käytössä olevaa energialähdettä ei saa lisätä,ettei syödä markkinaa näiltä mukavilta malleilta. Tämä siitä huolimatta,että merkittävä osa sähkön tuotantokapasiteetista vanhenee käsiin jajoudutaan pikapuoliin korvaamaan uudella kapasiteetilla.Näin on myös maakaasu jäänyt kokonaan keskustelun ulkopuolelle,lukuun ottamatta keskustelua meriputkesta. Hyvähän se on, että siitä nytkeskustellaan, itse emme saaneet tuota keskustelua käyntiin.Keskustelussamme ei tänään ole ollenkaan nähty meriputken meilletarjoamaa tulevaisuuden energiapotentiaalia. Maakaasun suurin ongelmakoko Suomen maakaasuhistorian ajan on ollut kysymys toimitusvarmuudesta,koska olemme yhden toimittajan varassa. Kun runkoputkistoSuomen rajalla ja Suomessa varmistettiin rinnakkaisputkella ja investoitiinvarapolttoainejärjestelmään, oli tekninen toimitusvarmuuskysymyskäyttäjiä tyydyttävällä tavalla ratkaistu.Nyt olemme saamassa lisäksi Suomen rajan läheisyyteen vahvan kaasukeskuksen,jonka läpi aikanaan virtaa vielä pääosa Barentsin kaasusta.Luulisi, että tämä otettaisiin huomioon siellä missä energiatulevaisuuttapohditaan. Miksei Suomi voisi olla riippuvainen sellaisesta energiaverkostosta,josta koko muu Eurooppa saa kolmanneksen primäärienergiantarpeestaan?Kaupallinen ja poliittinen riski ovat usein olleet keskustelu-stelutasollaesillä, mutta kertaakaan ei ole löydetty skenaariota, a, jossaolisi nähty, mikä voisi olla motiivi Suomen toimitusten tahalliseen alliseenkatkaisemiseen. Suomi on hyvä asiakas ja Gazprom osakkaana Gasumissaja se tuntee meidän markkinoidemme faktat hyvin.Meriputkikeskustelu onkin lähtenyt aivan eri raiteille kuin Suomenaikaisemmat maakaasudebatit. Lähes jokapäivä joku esittelee putken aiheuttamia sotilaallisiariskejä Itämerelle. Johtuisiko se siitä, että pelätäänympäristöargumenttien putken vastustamisessakuluvan loppuun?Kun Euroopan seuraava suuri maakaasulähdetulee olemaan Stokmanovin kaasukenttäBarentsin merellä ja muut Barentsin kentät,on meriputkireitti Barentsin kaasun luonnollinenväylä Länsi-Eurooppaan. Silloin saamme lähelleSuomea vankan kaasulähteen pitkälle tulevaisuuteen. Kaasuntoimitusvarmuus ei siis Suomen osalta ole vaarassa tulevaisuudessakaan.On syytä muistaa, että pelkkä Stokmanovin kenttä sisältää arvioidenmukaan saman verran kaasua kuin Norjasta on kaiken kaikkiaanlöydetty.Luulen, että pian koittaa taas se aika, jolloin on mietittävä seuraaviasuuria askeleita maakaasun käytön lisäämiseksi Suomessa. Seaika lähenee sitä mukaa kun taloudelliset tosiasiat aukenevat poliitikoilleja kansalle.Monipuolinen keskustelu energiasta ja turvallisuusasioista ontietenkin kaikkina aikoina tervetullutta ja tarpeellista. Sivustakatsojasaanee silti uskoa siihen, että venäläisillä voi olla muita syitä ajellasotalaivoillaan Itämerellä ja Suomenlahdella kuin maakaasuputkimeren pohjassa.Tapio HarraKirjoittaja on Gasumin ensimmäinen toimitusjohtaja.Tapio Harra ja Mikko Kotisaari vuorottelevat Gasetin kolumnisteina.22 Gasetti 3 | 2009

KOONNUT: MINNA OJALA JA JUKKA ISOKOSKITankki täyteenmaakaasuaTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERIKUVA: VV-AUTO GROUP OYPSS:n autoa ajaa useimmiten Hanna-Kaisa Savolainen,joka kertoo, ettei hänellä ollut aiempaa kokemusta maakaasuautoista.– Ensimmäisellä kerralla hieman ihmettelimme tankkausasemalla,että miten tämä homma toimii. Mutta aina olemmesaaneet tankin täyteen, Savolainen nauraa.Tankkausasemat osuvat hyvin reitin varrelle. Useimmitentankataan Helsingissä Ruskeasuolla tai Malmilla tai Porvoossa.Alkaneeseen kauteen PSS lähti joukkueella, joka on sekoitusnuoria seuran omia kasvatteja ja kokeneita maajoukkuetasonpelaajia. Kansainvälisyyttä tuo pari tsekkivahvistusta. Joukkueenpäävalmentaja Kati Eteläpää luottaa joukkueensa kykyihinja taistelutahtoon. Naisten Salibandyliigassa Suomen mestaruudestakamppailee kaksitoista joukkuetta. PSS lähtee petraamaanedelliskauden neljättä sijaa.Gasum laajentaa aktiivisesti maakaasun tankkausasemaverkostoa.Maakaasukäyttöisen raskaanliikenteen ja jakeluautojenrinnalla on nyt tarjolla enemmän myös henkilöautoja.VV-Auto Groupin Volkswagen-henkilöauto-osastonjohtaja Lauri Haapala kertoo, että uutuuksia on tulossa.Grillikisan voitto LohjalleSää suosi kesällä kaasugrillaajia jalämmin syksy vielä pidensi grillauskautta.Gasumin suureen grillikilpailuunsaatiin ennätysmäärä vastauksia.Kilpailu liittyi suorapostitukseen,mutta siihen pystyi osallistumaanmyös Gasumin nettisivuilla.Arvonnassa Weberin maakaasugrillinvoitti Eino Lehkonen Lohjalta.Lämmin kiitos arvontaan osallistuneilleja onnea voittajalle.500 kuutiota kaasuaPorvooseenGrillaaminen on helppoamaakaasugrillillä.Gasum Paikallisjakelun Laadunseuranta-tutkimukseen liittyneessäarvonnassa 500 kuutiota ilmaista maakaasua voittiporvoolainen Jarno Peltola.Hän on ollut vuoden verran maakaasulämmittäjä. Peltolainnostui maakaasuvaihtoehdosta, kun huomasi tienvarsi-ilmoituksenmaakaasuverkon laajentamisen mahdollisuudesta Porvoossa.Heillä oli silloin käytössä öljylämmitys, jossa oli tulluteteen kattilan vaihto tai vaihtoehtoiseen lämmitykseen siirtyminen.Naapurien hyvät käyttökokemukset saivat osaltaan JarnoPeltolan siirtymään maakaasulämmittäjäksi.MITEN VOLKSWAGENILLALH: – Volkswagen tutkii ja kehittääkaikkia mahdollisia mootto-SUHTAUDUTAAN MAAKAASU-AUTOJEN KEHITTÄMISEEN?riteknologioita, joilla on realistisiamahdollisuuksia tulla sarjatuotantoon.TSI- ja TDI-moottorit ovat johtavia luokissaan kulutuksenja käyttöominaisuuksien kannalta tarkasteltuina. Lisäksi TSI-perustainenmaakaasumoottori on ollut selkeä edistysaskel maakaasukäyttöistenhenkilöautojen kehityksessä. Näillä on kehityspotentiaaliaolemassa ja ne muodostavat tulevaisuudessakin Volkswagenin moottoriperheenytimen.LH: – Viimeisimpänä markkinoillemmetullut Passat EcoFuel onMILLAINEN ON KAASUAUTOJENMAAHANTUONTITILANNE?vasta tiensä alussa. Mallia on ostettulähes 40 kappaletta, joka vastaasuunnitelmaamme. Volkswagen Caddyn kaasuautoaon ostettu noin 50 kappaletta vuoden alusta alkaen.ONKO VV-AUTOLTATULOSSA UUTUUKSIA?LH: – Tuomme tämän vuoden aikana uuden,viisipaikkaisen Touran Eco Fuelinmarkkinoille. Kaasukäyttöisenä autontoimintasäde on lähes 500 kilometriä,koska kaasusäiliöiden kokonaistilavuuttaon suurennettu.LH: – Maakaasuautojen markkinoidenMILLAISENA NÄET laajentuminen kulkee käsi kädessäKAASUAUTOJEN tankkausverkoston laajenemisenTULEVAISUUDEN SUOMESSA?kanssa. Samalla kasvavat myös käytettyjenkaasuautojen markkinointimahdollisuudet.Passat EcoFuelin toimintasädeon hyvä esimerkki nykytekniikan tarjoamista uusistamahdollisuuksista harvemmassakin maakaasun tankkausasemaverkostossa.Gasetti 3 | 2009 23

HYVÄ SUOMI!LAUKAALTAMPEREJLAHTIQRIIHIMÄKII MÄNTSÄLÄHYVINKÄÄ O MPORVOOLOHJA R SH43PÄÄKAUPUNKISEUTUSVantaa4BIMATRALAPPEENRANTA PKOUVOLA GFHAMINAKOTKA KEGASUMIN TANKKAUSASEMAMUUN TOIMIJAN TANKKAUSASEMAGASUMIN ASEMA SUUNNITTEILLAA Espoo, Vermo Perkkaantie 17B Helsinki, Malmi Tattariharjuntie 41C Helsinki, Roihupelto Viilarintie 7D Helsinki, Ruskeasuo Hakamäenkuja 1E Kotka, Karhula Haminantie 1F Kouvola Tommolankatu 5G Lappeenranta Simolantie 14H Porvoo Harabackankatu 16I Riihimäki Merkoksenkatu 2J Tampere Viinikankatu 400,677K Hamina, Haminan Energia / ST1 Helsingintie 1 B1EspooNADHelsinkiCL Laukaa, Metener Oy Vaajakoskentie 104M Mäntsälä, Mäntsälän Sähkö / ST1 Lahdentie 23N Espoo, FriisiläO HyvinkääP ImatraQ LahtiR LohjaSTuusulaGASUM LAAJENTAA AKTIIVISESTI MAAKAASUNTANKKAUSASEMAVERKOSTOA. NYT TANKKAUSASEMIA ON JO 12.Maakaasu on ympäristöystävällinen, turvallinen ja edullinenpolttoaine. Sen käyttö ajoneuvoissa lisääntyy koko Euroopanalueella merkittävästi joka vuosi. Näin myös Suomessa.Lisätietoa saat osoitteesta www.gasum.