Artikkelisivut / Artikel - Rengas

taen samalla puolipäiväisesti paikallisen saksalaisenseurakunnan papin töitä. Kai muistelee:”Kun saavuin Saksaan, selveni varsin pian, ettäsekä suomalaisilla seurakunnilla että saksalaisellaseurakunnallani oli yksi selkeä yhteinen intressija puute – nuorisotyö. Molemmilla tahoillasen niukkuus koettiin kipeäksi ongelmaksi. Pianmyös kävi selväksi, että molemmilla tahoilla toivottiin,että minulla olisi edes jonkinlainen viisastenkivi takataskussani tilanteen korjaamiseksi.”Toimiiko Suomen malli ulkosuomalaistyössä?Jo seuraavana vuonna, 1983 järjestettiin ensimmäinensuomalais-saksalainen rippileiri LahdenHeinäsaaressa. Saksasta mukana oli 13 rippikoululaista.Isoset olivat Rüsselsheim-Königstädteninseurakunnan umpisaksalaisia nuoria, joille KaiHenttonen oli pitänyt vuoden mittaisen isoskoulutuksensuomalaisen mallin mukaan.Saksassa asuvien innostus kasvoi vuosi vuodeltaja 1988 rippikoululaisia oli jo 38. Yhden leirinjärjestäminen ei enää riittänyt ja uusi yhteistyöseurakuntalöytyi Helsingistä. Leirit järjestettiinensimmäisestä alkaen tiiviissä yhteistyössä suomalaistenseurakuntien kanssa siten, että puoletleiriläisistä, isosista ja opettajista oli Saksasta,toinen puoli suomalaisia yhteistyöseurakunnannuoria ja työntekijöitä. Työ kasvoi tasaisesti javuosina 1990-2000 leirejä järjestettiin vuosittainkolme. Parhaimmillaan rippikoululaisia oliliki 80. Uudella vuosituhannella Saksasta tulevienrippikoululaisten määrä on kääntynyt laskuunja tuntuu nyt vakiintuneen noin 30-35 rippikoululaiseen.kuva/Foto: SKTK:n arkisto04-05 • 2013 | 5