Artikkelisivut / Artikel - Rengas

Tuula mit Sohn Timo und SchwiegertochterChristine.siileja, jotka löytyivät maantietä rakennettaessa1914. Kun rakennusmiehet eivät parempaakaankeksineet, he veivät löytönsä ”Mutter Siepeen”– ja saivat ”maksuksi” korkeaprosenttista. Mitenvanhan, 1400-luvulla rakennetun katolisen kirkonpylväät ja pyhää Antoniusta esittävä patsas päätyivät”Mutter Siepeen”, on sen sijaan arvoitus.Tuulasta on tullut osa Seppenradea ja Seppenradestaosa Tuulaa jo kauan sitten. Ja jokatalvinentakkailta tulee pysymään osana Münsterinseurakunnan toimintaa, vaikka ”Mutter Siepe”onkin virallisesti siirtynyt Tuulan pojan Timonja tämän sveitsiläisen vaimon Christinen käsiin.Ehkä Tuulalla näin yhä useammin on aikaa istuamukana juttelemassa, kun nauru taas hersyy takanloimussa.Ritva PrinzDie Geschichte von „Mutter Siepe“ im LüdinghausenerStadtteil Seppenrade begann 1840. AmAnfang stand das von August Siepe nach traditionellerArt gebraute Altbier, das er unter dem Namen„Heideblümchen“ an die umliegenden Bauernverkaufte. Die Bauern holten das Bier jeweilssonntags nach der Kirche für die ganze Wocheab. An die Anfänge erinnern heute noch einigealte Bartkrüge auf dem Kaminsims der Gaststätte.Seinen eigentlichen Namen erhielt das Haus inder zweiten Generation, unter Caspar Siepe. Dieerste „Mutter Siepe“ wurde die angeheirateteWirtin Anne Schultz Witte. 1945 übernahmenWalter Siepe und seine Frau Hildegard das Haus.Da der Tourismus allmählich aufkeimte, wurdenunter ihrer Leitung Hotelzimmer und ein größererGastraum eingerichtet.Nach seiner Lehre in Siegen und einigen Wanderjahrenin Norddeutschland übernahm WalterCaspar Siepe mit seiner finnischen Frau Tuula1971 den Betrieb. Ihr Sohn Timo und seine FrauChristine führen die Gaststätte seit 2002 – nunalso bereits in fünfter Generation. Die Besonderheitvon „Mutter Siepe“ sind Lammspezialitätenaus eigener Texelschafzucht. Und für den,der länger im „Rosendorf“ bleiben möchte, gibtes gemütliche Zimmer.Weitere Informationen www.muttersiepe.dePieni mutta pirteäkuvat/Fotos: Ritva PrinzYhteistyö on 150-jäsenisen Münsterin suomalaisen seurakunnan avainsana. ”Meitä on niin vähän,ettei me olla vedetty rajoja”, toteaa seurakunnan puheenjohtaja Paula Dierig. Olipa järjestäjäseurakunta tai DFG, yhteen on tultu vuodesta 1977 lähtien. Takkailtojen lisäksi suomalaisnaisetkokoontuvat vapaamuotoisen ajatusten vaihdon merkeissä kerran kuussa. Jumalanpalveluksiaon noin kuusi vuodessa. Niissä esiintyy usein myös kuoro, johon kaikki laulamisesta innostuneetovat tervetulleita mukaan. Juhannuksena grillataan Aa-järven rannalla ja joulun alla on tietystimyyjäiset ja pikkujoulut. Silloin tällöin vuoden mittaan järjestetään esitelmätilaisuuksia, filmiiltojaja muuta kulttuuritoimintaa. Tai lähdetään yhdessä vaikka pyöräretkelle tai opastetullekaupunkikierrokselle. ”Nyt meillä on suunnitteilla vierailu synagogaan ja moskeijaan”, valottaaPaula tulevaa toimintaa.04-05 • 2013 | 25