2008 10. - Suomen Koivisto seura ry

Nro 10 Lokakuu 20083Koivistolaisten suku- ja kyläseuratYhteystietoja on pyydetty useampaan otteeseen. Tässä Koivisto-juhlilla päivitetytyhteystiedot jotka löytyvät myös www.koivistolaiset.net -sivustoilta.SukuseuratHeinotMauri Heino,Majoitusmestarinkatu 9 C 48, 20360 HelsinkiHoikkala-Kurkela sukuseuraJuha Hoikkala, Kellonsoittajankatu 1, 24100 SaloKoiviston Kaukiaisten sukuseuraRisto Kaukiainen,Kuninkaantammenkuja 2, 00430 HelsinkiKoivisto VirkitJouko Virkki, Metsolantie 30, 04430 JärvenpääKoiviston HämäläisetReijo Kauppi, Valkjärventie 281, 09220 SammattiMäkeläisten sukuRisto Mäkeläinen, Sepänkatu 9 A 35, 00150 HelsinkiRouskun sukuAntti Rousku,Kirkkokiventie 46 B, 53850 LappeenrantaTuulen sukuseuraRaimo Tuuli, Rehtarinteentie 161, 12900 TervakoskiVillasen sukuPirkko Lång, Lokinkatu 5, 15610 LahtiKylätoimikunnatAlvattiMatti Luukkainen, Pengerkatu 1 B 49, 00530 HelsinkiEstilä-IngerttiläTuula Agge, Muddaistentie 38, 21600 ParainenHumaljokiAnneli Rantanen, Uurtajantie 4, 00430 HelsinkiHärkälän kyläRisto Putus, Huovilantie 45, 07190 PornainenKiiskiläMatti Kurki, Ohjaajantie 3 F 66, 00400 HelsinkiMannolan koulupiiriVeli Hämäläinen, Teivalantie 85, 33400 TamperePatalan kyläAnja Talo-Lehto, Lehdontie 51, 45100 KouvolaPenttilän kyläRisto Mäkeläinen, Sepänkatu 9 A, 00150 HelsinkiRömpöttiTuula Raukola, Sammonkatu 18 B 23, 48600 KotkaSaarenpää-HyttöläLeevi Piela, Talvialantie 1 A 4, 42100 Jämsä— Puheenjohtajalt` iteltää —Seuran 60-vuotisjuhlan jälkeen olen ollut varsinaisensiviilityöni puolesta kiinni lähes joka minuutti. PaavoVäyrysen tultua kehitysyhteistyöministeriksi ovat maanmittausalanprojektit jälleen kysyttyjä. Viimeiset kymmenenvuotta Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on ollutköyhyyden poistamista. Sinänsä tietysti hyvä asia, muttasen otsikon alla ei saatu mitään konkreettista aikaan. Järjestettiinseminaareja ja koulutusta ja rahaa meni, muttatuloksia ei näkynyt. Sinä aikana maanmittausalan henkkeetpikku hiljaa loppuivat eikä uusia aloitettu. Ei ymmärretty,että mitään toimintoja ei voida harjoittaa, elleiole karttoja.Kun karttahankkeet koettiin vanhanaikaissiksi ja rahojakohdennetiin esimerkiksi koulutusprojekteihin, jouduttiinkuitenkin projektin alkaessa kysymään, missä ovatkylät ja lapset ja miten sinne päästään, mihin kannattaakoulut rakentaa jne. Sitten yritetään erilaisesta epämääräisestäaineistosta kyhätä epätarkkoja ja vaillinaisia karttoja,jotta koulutusprojekti voitaisiin ylipäänsä toteuttaa.Onneksi nyt taas ymmärrtetään perusasioiden merkitys.Olin ulkoasianministeriön toimeksiannosta Laosissa jasielläkin oli suunnitteilla monia erilaisia kehitysprojekteja,joilla kaikilla oli sama vaikeus, ei ole kunnollisia karttoja.Toivottavasti Suomen rahoituksella maahan saadaankunnolliset peruskartat.Väyrysen uuden kehitysyhteistyöstrategian johdosta ulkoasiainministeriösuorastaan tyrkyttää virastoille niinpaljon projekteja, että resurssit alkavat loppua. Laosinohella Maanmittauslaitokselle on tarjolla yhteistyötämyös Kamputsean ja Tadsikistanin kanssa. Edellisenkanssa meillä on jo pitkäaikainen yhteistyösuhde kiinteistöjenmuodostamisen ja rekisteröinnin alueella. Ne ovatvälttämättömiä edellytyksiä talouselämän kehitykselle.RakkaammeEemil Eelis PenttiLIPPONENs. 6.1.1928 Koivistok. 19.9.2008 KalantiOi Herra, suothan sä minullesun armos voimaksi matkalle.Anteeksi anna, mua nosta, kanna,vie perille!Lämmöllä muistaenPuolisoLapset, lastenlapsetja lastenlastenlapsetMuut sukulaiset ja ystävätSiunaus toimitettu omaisten ja ystävien saattamana.Lämmin kiitos osanotosta.Tiurinsaaren kyläRainer Tuuli, Kupittaankatu 13 C, 20520 TurkuVatnuorin kyläHelge Teikari, Hakalantie 96, 07190 HalkiaToiminnanjohtajaAiri SirkkaJOUTSIMIESs. 6.9.1923 Koivistok. 2.8.2008 JyväskyläKaivatenPentti ja AstaMarjattaSirkku-Liisa perheineensuvun jäsenet ja Martta-ystävätNiinkuin muuttolintusen tiekotoa kauas matka vie.Siunaus toimitettu Jyväskylässä ja uurna laskettuParaisten kirkkomaahan. Lämmin kiitos osanotosta.Jonkin verran johtamani laitos tekee myös lähialueyhteistyötäVenäjän kanssa. Sen merkitys on kuitenkin aikamarginaalinen ottaen maan koon huomioon. Ehkä senparas anti on se, että naapurin asiantuntijat tutustuvatlänsimaiseen ajatteluun ja tapaan hoitaa asioita. Kaikenkaikkiaan syksy on sujunut tiiviin työnteon merkeissäeikä tahti näytä osoittavan minkäänlaisen helpottumisenoireita. Sen verran kuitenkin pitää pitää huolta, että ehtiiaina silloin tällöin hirvimetsälle.Toivotan Viestin lukijoille kuulasta ja kirkastasyksynaikaa!Jarmo RatiaSuomenKoivisto-Seura r.y.Perustettu 1948Toimii koivistolaisten yhdyssiteenä- järjestää kotiseututilaisuuksi- harjoittaa julkaisutoimintaa- suorittaa kotiseutukulttuuriin liittyvää kokoamista ja tallentamista.www.koivistolaiset.netPuheenjohtaja, Jarmo RatiaMuseokatu 24 A 20, 00100 Helsinkipuh. 09-447 748, 040-745 2627Varapuheenjohtaja, Juha-Veikko KurkiKoivistontie 2 C, 02140 Espoopuh. 09-541 6751, 0400-601 838Sihteeri, Marja-Leena MontonenSusisuontie 36, 06200 Porvoopuh. 019-668 811, 040-500 5026varalla Riitta Nurmi, PorvooTaloudenh. Karjalan Tilikeskus/VitikainenRatakatu 47, 53100 L.ranta p. 05-5448850Perinnetoimikunta, Jorma Simola pj.Proomukatu 6 A 14, 15140 Lahtipuh. 040-564 9341Taidetoimikunta, Leena Airaksinen pjMetsäpirtintie 10 A 1, 02130 Espoopuh. 09-455 0501Senioritoimikunta, Helge Teikari pj07190 Halkiapuh. 019-664 8112Hallituksen muut jäsenet:Hannu Veijalainen, Lahti. 03-228 5621varalla Raimo Kyytsönen, MäntsäläEero Ahtikari, Piikkiö. 050-525 5174varalla Airi Saarinen, TurkuSeppo Mäkinen, Anjalankoski. 040-506 0430varalla Martti Karvonen, KausalaEsko Kaukiainen, Tuusula. 0400-800 752varalla Pertti Hämäläinen, EspooVirpi Huhtanen, Espoo. 0440-501 806varalla Risto KaukiainenHanna Silfver, Piispanristi. 02-243 2940varalla Tuula Koppinen, EspooTuula Raukola, Kotka. 044-522 8098varalla Mirja Haapanen, HaminaKoivisto-säätiö:Hallituksen pj. Sirpa TaskinenIntiankatu 11, 00560 Helsinkipuh. 09-797 011Säätiön asiamies Pertti HoikkalaVanha Veckjärventie 11, 06150 Porvoopuh. 040-583 5397koivisto-saatio@kolumbus.fi

4 Nro 10 Lokakuu 2008jatkuu sivulta 1Laskimme matkalla haikaranpesiä,joita silmiimme osui toistakymmentä– kaikki savupiipuissa.Vaikka pesät tukkivat savupiiput,niitä ei hävitetä, sillä silloin vanhanuskomuksen mukaan ”lapslykky”lähtee talosta. Tällä Kurki-suvunmatkalla näimme myös kymmeniäkurkia.Linnoissa kreivien häätvietetään…Lintuparatiisin jälkeen tulimmetietöiden myllertämän alueen läpiViron pisimmälle Vöhandu-joelle,joka virtaa Räbina-nimisen kaupunginläpi Peipsijärveen. Räbinaon Kangasalan ystävyyskunta.Se on parhaat vuotensa nähnyttsaarin aikaan, jolloin siellä toimipaperitehdas. Viron ensimmäisenitsenäisyyden aikana täällä painettiinmaan oma raha -Viron markka.Kävimme vielä Sillanpäänkartanon upeassa puistossa. Senarboretumissa on yli 300 kasvilajia.Menneistä ajoista muistuttaamyös joenrantapaviljonki nk.Pusutemppeli. Ajelimme edelleenpitkin Peipsijärven rantaa eteläänpäin. Rantaniittyjen ja peltojenlomitse välkkyi sininen Peipsi. Jotenkinmieleen tulivat Koivistonrannat, ennen kuin uusrikkaattäyttivät ne pytingeillään. Peipsion todella kuin meri… Pian edessämmeseisoi jykevä valkoinen”oikea prinsessalinna” torneineen.Tämä Alatskiven kartanolinna onvielä pääosin restauroimatta, muttakäytyämme sisällä, voi vain kuvitella,millainen se tulee olemaantäysin korjattuna. Kartanon pihallaoli penkkirivistöt valmiinaillan teatterivierailuun. TartonVanemuine-teatterin väki vetisiellä Humisevan harjun kenraaliharjoitusta.Näimme vilauksenpääosan esittäjästä Marko Matverestä– Viron suosituimmastanäyttelijä-laulajasta. Suomalaisillehän taitaakin olla paremmin tunnettuGeorg Otsina. Seuraavanapäivänä kävimme vielä yhdessälinnassa. Otepään ja Pyhäjärvenkautta ajoimme Sangasten kartanolinnanpihalle. Linnan viimeinenomistaja oli kreivi Borg, jokakuoli täällä linnassaan yksinäisenä,kuurona ja sokeana vuonna1938. Pikakierroksen aikana ehdittiinnähdä, että tämä punatiilinenherraskartano on muutakinkuin museo. Vaikka 1700-luvullarakennettu 99-huoneinen Sangasteon tuhottu ja ryöstetty moneenkertaan, on se nykyisin suosittujuhlapaikkana. Näimme hääjuhlaavarten koristellun salin juuriennen hääparin saapumista. Ajettuammelinnanportista ulos vastaammetulikin heti häävieraidenkovaääninen autokaravaani.Tartossa Tötterötalo jaTaskumattiEnsivaikutelma Tartosta olimyönteinen. Se on siisti ja sivistynyt.Sameavetinen Emajoki virtaakaupungin halki. Jokilaiva jakanootit kuljettavat matkailijoitayläjuoksulle päin. Seilasipa Emajoellasavusaunakin – uusi turistipyydys.Meillä ei kuitenkaan ollutaikaa testata sen löylyjä. Tartossaon paljon puistoja ja patsaita. Joenrantaan on viime vuosina noussutmuutama kummallinen liiketalo.Yhden niistä asukkaat ovatristinneet Taskumatiksi. Toinentaas muistuttaa tötterömäistä täytekakkua.Vastaan tuli hauskojakadunnimiä, kuten Liivi, Haava,Kaali, Herne, Suppi, Tähe ja Veski.Me asuimme hotelli PallaksessaRiia-kadulla Vanemuine-teatterinnaapurissa. Keskustassa teimmepakollisen kävelykierroksen japarikin lenkkiä bussilla. Tutuiksitulivat yliopisto vuodelta 1699,raatihuone, Tarton Pisa eli vinotalo, ikivanha uhrikivi, kasvitieteellinenpuutarha ja mahtava laululava.Koska Tampere on Tartonystävyyskaupunki, löytyy täältämyös Tampere-maja. Toomemäelläkoluttiin tuomiokirkon rauniotja käyskenneltiin Enkelin ja Pirunsilloilla. Yliopiston vieressä vartioisen perustaja Kustaa II Adolf. Patsaankyljessä viheriöi kuningatarSilvian vuonna 2007 istuttamaterhakka tammi. Paljon mielenkiintoistajäi vielä näkemättä.Jalkojakin piti välillä lepuuttaa jasamalla testata tarttolaiset kahvilatja terassit. Katariina II rakennuttamanKaarisillan kaarta myötenkävely on hurjapäisten tarttolaisopiskelijoidenrohkeuden koetinkivi.Meille riitti kuitenkin sillanylitys ihan vaan katutasossa. Tartonkierroksen kruunasi illallinentiiliholvatussa Ruutikellari-nimisessäravintolassa. Talon erikoisuutenaon makoisa gulassikeitto,joka syötiin vehnätaikinastaleivotulta lautaselta. Harvemminsitä on lautasta syöty! Täällä olisivoinut illastaa myös ulkopöydissätai istuen suuressa kuumavesipaljussareipasta kansanmusiikkiakuunnellen. Iltaelämä vaikuttirauhalliselta. Olivathan opiskelijatkesälomilla.Setukaisia tapaamassaTartosta teimme koukkauksen SetumaalleViron kaakkoiskolkkaan.Jossain kyltissä oli teksti: Venäjänrajalle 8 km. Matkalla pidimmekahvitauon Piusan vanhan kvartsihiekkakaivoksenrinteellä. Turistiensuosimat hiekkaluolat oli valitettavastisuljettu sortumisvaaranvuoksi. Hiekkakaivoksella auringonporottaessa täydeltä taivaaltajoimme Ullan päivän kakkukahvit.Eikä kukaan huutanut ”Ronstattinäkkyy!”, sillä kahvi oli tositymäkästä. Päivänsankari pystyttikivelle ”putiikin”, josta sai ostaaKurki-suvun omia tuotteita. Matkajatkui. Mutkaiset hiekkatietkiertelivät kyliä Mikitamäe, Orava,Karisilla. Näimme luhistuneitatuulimyllyjä ja tsasounia. Lopultakuljettajamme jätti meidät Värskansetukaismuseon parkkipaikalle.Värskan museokompleksiinkuuluu useita rakennuksia: tyypillinensetukaistalo piharakennuksineenja savusaunoineen. Olipaanukattoisia mehiläispönttöjä jalautakeinu nuorille. Pihalla kirmasihevonen ja pari vuohta. Takapihallaoli pajoja ja kota, joissa voitutustua entisaikojen työtapoihin- savitöitä, kudontaa, huovutustaja sepän töitä. Rakennusten katotolivat pärekattoja ja osassa olikäytetty Peipsijärven järviruokoa.Koko tämä upea museoalue oli aidattuvanhaan tapaan riukuaidallaja suljettavilla susiporteilla. Kansallispukuunpukeutunut museonemäntä oli meitä portilla vastassa.Hän kertoi meille setukaistenelämästä ennen ja nyt. Setukaisiaarvioidaan olevan 10.000-13.000,osa Venäjän puolella. AsuminenVenäjän rajan pinnassa tuo omatongelmansa. Neuvostoaikana eijulkisesti saanut käyttää omaakieltään ja nykyisin on taas ongelmiasaada viisumi sukulaiskäyntiävarten Venäjän puolelle. Uskonnoltaansetukaiset ovat ortodokseja.He ovat palvoneet myös Pekoa,jonka puinen hahmo seisoimuseon aitan oven vieressä. Pekoon myös setukaisten kansalliseepos.Museoemäntä antoi meillenäytteen setukaisten kielestä, jotavirolainen oppaammekaan ei ymmärtänyt.Isot kansallispukuisetnuket mallina museoemäntä kertoi,kuinka vaatetus paljastaa setukaistensiviilisäädyn ja varakkuuden.Vanhanpiian huivi, rikkaanemännän kuusikin kiloa painavahopeinen rintakoristus tai miestenkirjaillun vyön solmun paikkakertovat heti, kuka kukin on.Kansallispukuja käytetään täälläSetumaalla edelleenkin kaikissajuhlissa. Tämä museokäynti oliyksi matkamme kohokohdista.Lähitulevaisuus näyttää, pystyykötämä pieni vähemmistökansa säilyttämäänkielensä ja tapansa.Viljandin valleillaViimeisenä päivänä matkalla takaisinTallinnaan pysähdyimmeViljandiin - 20.000 asukkaan vehreäänpikkukaupunkiin. Koskaaikamme oli rajoitettu, ehdimmevain käväistä ritarilinnan raunioillaja ihailla huikeita näkymiä alasViljandijärven selälle. Raunioillaon nykyään kesäteatteri luonnonkulisseineen,jotka hienosti sopivathistoriallisiin esityksiin. Takaisintulimme vallihautojen yli kulkevaa50 m riippusiltaa pitkin. Hyvinhänse kannatti koko porukan,vaikka vähän huojuikin. Poikkesimmevielä Linnanpuiston laululavalleja sen vieressä olevalle JohanLaidonerin (1884-1953) muistopatsaalle.Tämä Viron itsenäisyystaistelunsotilaallinen johtaja oliViljandin poikia. Täällä olisi viihtynytpitempäänkin, mutta meilläoli vielä 160 kilometrin matkaTallinnaan. Eikä laivasta sopinutmyöhästyä. Paluumatkalla maisemamuuttui taas kumpuilevastatasamaaksi. ”Lehmän munat” elituorerehupaalit olivat siisteissä riveissäpeltojen pientareilla. Siellätäällä oli aidattuja uusrikkaidenlinnoja jämpteine pihapiireineen.Matkalla seurueemme ”satakieli”Riitta lauloi oppaamme kanssa vironkielellä matkaan sopivan laulunViljandi Paadimees. Reissunaikana Kurkien oma laulukirjaoli kovassa käytössä. Riitta laulattimeitä aina silloin, kun opasei jaksanut puhua. Moni laulukajautettiin sointuisalla viron kielellä.Loppumatka naurettiin, kunseurueemme lapset tarttuivat mikkiinja kertoivat vitsejä. Yllättäenhorisonttiin ilmestyikin Tallinnantelevisiotorni. Koukkasimme uudenkauppakeskuksen kautta, jonkatavarapaljoutta emme muuallaVirossa ole nähneet. Vielä kuppikahvia ja yhteiskuva muistoksireissusta. Bussimme kaartaessaTallinnan satamaan näkyikin joSuomi-poikia astumassa laivaan”mäyräkoirat” kainalossa. Samaanjonoon vaan! Satamassa oppaammejäi vilkuttamaan, kun ”Kurjetlensivät” takaisin koti-Suomeen.

Nro 10 Lokakuu 20087Kirjotuksii` ja kuulumissii`Sydämellinen kiitosKaikille muistaneille ja 60 vuotis -juhlillamukana olleille 20.9.2008Suomen Koivisto-Seura ry jaKoivisto SäätiöJoonas Mäkinen voitti Koiviston Viestinkirjoituskilpailussa 2. jälkipolvien sarjan. Vain kolmekirjoittajaa uskaltautui kilpasille. Jatkuvuudenvarmistamiseksi jälkipolvia innostava toiminta on tärkeäosa Koivisto-Seuran toimintaa.Kirjoituksessaan Joonas pohtii oman sukunsatarinaa. Koivistolaisille hän on tullut tutuksi loistavanapianistina ja viime kesän Porvoon juhlien nuortenKoivistolaisen puheenvuorostaan.Yhteisiä muistelmia"Tervetulloo Kiskilää!" tokaisin hymyillen veljelleni, jokaoli juuri saapunut kotiin. Oli kulunut jo kauan siitä, kunPiki-Jussi oli ainut laiva, joka Iiikennöi Kiiskilään – nykyäänKiiskilän niemiä kiersi yksi jos toinen paatti. Laivojarantautui usein, ja merenkulkijoiden vierailut piristivätaina kaikkien päivää. Oma veljenikin oli täysiverinenmerimies ja kapteeni.Elämä ei täällä ollut koskaan tylsää,sillä pienessäkin kylässä tapahtuiaina kaikenlaista: milloin jokututtava meni naimisiin, milloinnaapuri sai uuden polkupyörän.Jos Boman elämän tiimellyksessäei riittänyt tarpeeksi mielenkiintoa,virikkeitä ja jännitystä täytyihakea kyläjuoruista.Karjalassa eläviä oli ennenkinhistoriassa hätyytelty, ja näin30-luvun lopulla kaikki me kylänasukkaat tunsimme Neuvostoliitonsuunnalta tulevan paineen.Idän uhka oli ilmeinen, mutta elämäjatkui silti tavalliseen tapaan.Kalastajat tarkistivat pyydyksensä,ja lastaajat kävivät töissä lähikyliensatamissa. Monet kyläläiset hallitsivatuseamman ammatin, ja taitojasitten käytettiin aina sopivastikuluvan vuodenajan mukaan. Keväänkylvö näytti onnistuneen, jasatoa odotellessa nautittiin kesäauringonlämmöstä.Asuin perheeni kanssa merenrannallaKuusikkoniemessä. Kotitaloniedessä oli laaja hiekkaranta,ja hienoa puhdasta hiekkaa näkyipidemmälle, kuin pystyi näkemään.Rantavesi oli lämmin ja kalaisa.Talo oli seitsenhenkiselle perheellepieni, mutta juuri siksi kodista tuliminulle niin tärkeä paikka. Joku olikoko ajan kotona, ja tuvassa vallitsijatkuva turvallisuutta tuova hälinä.Aina löytyi joku, jonka kanssa haastellamilloin mistäkin. Vanhemmatsisarukset tosin olivat harvemminkotona, olihan osalla kenties jokinjännittävä työ esimerkiksi laivurina.Tulimme kaikki keskenämmehyvin toimeen. Nukuin sisarenikanssa kerrossängyssä, joka, kutensuurin osa muistakin huonekaluista,oli tehty itse.Rannan Sanomat kertoiyleisurheiluottelusta HärkäIänja Kiiskilän välillä. Härkälän kyläpuolusti Osuuskaupan kiertopalkintoa,mutta nyt Kiiskilävei voiton. Tällä kertaa kisattiinmuun muassa keihäänheitossa,kolmiloikassa ja erilaisissa juoksupyrähdyksissä.Urheilukilpailutsaivat aina paljon katsojia: Kiiskilässäasui noin neljäsataa ihmistä,ja vajaat kaksisataa saapui paikallekannustamaan omia poikiaan jatyttöjään. Miehet eivät olleet ainoitakisaajia – naiset kilpailivatsadan metrin juoksussa ja pituushypyssä.Vaikka naisillekin olilajeja, osallistujia ei aina oikeintahtonut löytyä. Viestijoukkueeseenkinjuoksijat saatiin mukaanviime hetkellä hihasta nykäisemällä.Muutenkin kylässä kilpailtiinja urheiltiin paljon, ja esimerkiksipesäpallosta oli tullut peli, johonkaikki kylin pojat osallistuivat.Iltamien, kilpailuiden ja naapurivierailujenjälkeen oli ainahienoa palata kotiin. Sain kuitenkinkokea hyvin nuorena sen, mitäliiallisesta riskien ottamisesta saattoiseurata, sillä isäni laittoi korttipelissäpanokseksi kotitalomme.Hän hävisi. Siitä lähtien perheemmejoutui elämään milloin missäkin,ja kaikista tavaroista oli pulaa.Kaikki vaatteeni olivat vanhoja jakäytettyjä, ja ruoka hädin tuskinriitti meille kaikille.Kotinsa menettäneellä ei ollutmukavaa, ja varsinkin lapsen onvaikeaa sopeutua elämään köyhyydessäilman kotia. ”Mitähän kaveritkinminusta ajattelevat?” käviusein mielessäni. Vaikka ajat olivatvaikeat, tein kaikkeni, etten mainostaisipuutteitani. Kun muut lapsetsöivät koulussa lounaaksi omiaeväitään, minä liikutin leukojani,ja teeskentelin syöväni. Perheellä eiollut varaa heittää mitään hukkaan,ja kaikessa täytyi säästää.Kiiskilässä pidettiin huoltavanhoista tavoista, ja perinteidenkunnioittaminen ja juhliminenkuului jokaisen elämään. Juhannuksenatuvat pestiin puhtaiksija porstuat koristeltiin koivuilla.Kiiskilä oli tunnettu ruoistaan, janäitä herkkuja syötiin juhlissa yllinkyllin. Juhannuskokkoa oli rakennettukylän rantaan jo useammanviikon ajan, ja polttopuuna oliniin risuja kuin vanha tervattu venekin.Aattoiltana juhannuskokkotuli vihdoin valmiiksi, ja vanhin jaarvokkain saisi sen sytyttää.Saunomisen jälkeen istahdinkokon äärelle, ja mietin menneitäja tulevia. Vaikka kohtalo kuinkaoli kolhinut perheemme elämää,aina meistä silti löytyi tahto elää jailoita. Kukaan meistä ei ollut täälläulkopuolinen tai syrjitty, vaankaikki jatkoivat elämäänsä kylässä,joka ei ollut hiljainen kuin yöllä,jos silloinkaan.Vaikka uhkapeli veikin sentalon, jossa asuin, oli minulla siltijonkinlainen pysyvä koti. TämäKiiskilän kylä oli paikka, jossaperhe ja ystävät asuivat. Kaikkimuistot olivat tiukasti sidottutänne, eikä ”uusi elämä” missäänmuualla voisi katkaista näitä siteitä.Olivat muistot sitten surullisiatai iloisia, ne ovat kaikki minulletärkeitä. Kun asuin Kiiskilässä,ruoan puutteenkin kesti. Kotitalonkinmenettämisestä selvittiin,mutta kuka olisi silloin ajatellut,että kymmenen vuoden kuluttuakoko kylä olisi kadonnut, enkävoisi enää koskaan palata kotiinKiiskilään?Jonathan Hill31. maaliskuuta 2008

8 Nro 10 Lokakuu 2008Onnitteluit` jamuistamissii`Elektroniikkainsinööriksi onvalmistunut TIMO SOUKKA TurunAmmattikorkeakoulusta.Äiti: Pirkko Soukka os ReimanKanneljärveltä ja isä Vaito SoukkaKoivistolta.Turkulainen JULIA LENKKERI on 30.52008 valmistunut Maatalous- jametsätieteiden maisteriksi, Metsänhoitajaksi.Helsingin yliopistosta.Julian isovanhemmat ovat edesmenneet:Isoisä, Merikapteeni EelisLenkkeri, Piisaaren Keskisaaresta jaisoäiti, sairaanhoitaja, Ann-Lis Lenkkeri(os. Mether) Myrskylän Kreivilänkartanosta.Tääl` tapahtuuKOIVISTON HÄMÄLÄISTEN SUKUSEURA r.y.Sääntömääräinen vuosikokous ja sukujuhla pidetään 9.11.2008Karjalatalon Laatokka-salissa, os. Käpylänkuja 1, Helsinki. Tilaisuusalkaa klo 13.00Vuosikokousasioiden jälkeen ohjelmassa kertomuksia tunnetuistasuvun henkilöistä mm Suur-Matista, Muural-Matista ja Parta-Paavostasekä muita muistelmia.Saila Hämäläinen viihdyttää soittamalla klassista pianolla, Tapio Jokinenlaulaa mukavia lauluja. Sen lisäksi nuoret henkilöt esittävätvalitsemaansa musiikkia.Tulkaa joukolla, ottakaa mukaan myös nuoret ja lapset sekä muutsukulaiset. Huom! Ei tarvise olla sukuseuran jäsen.Karhulan ja ympäristön KoivistolaisetKerhon pikkujoulu 29. 11. 2008 klo 17.00Ravintola HovinkoskiJokirannantie 8Sitovat ilmoittautumiset 23.11. mennessäTuula p. 044-522 80 98Eeva-Marjatta p. 285 035 tai 050-322 75 16Mukaan iloinen mieli ja pikkupaketti !Tervetuloa !Johtokunta.Hanki ystäville jajälkipolville upea kirjajoululahjaksi.Pentti Loukonen 040-759 2286Esko Kaukiainen 0400-800 752Raimo Kyytsönen 040-355 9964Keväällä sukeltamaan Kuunari KoivistolleNyt viestiä kaikille koivistolaisten sukeltaville jälkipolville.Tälle syksylle kaavailtu sukellusretki siirtyi ensi keväälle.Samoilla järjestelyillä muillakin Koivistolaisilla onmahdollisuus tulla mukaan sukellusretkelle.Aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Rami Toivoseen(Koivistolaisen vävy). p. 0400 780 398 toivonen.rami@gmail.comKoivisto-tuotteita myynnissäPieniet korvakorut 48€ Isot korvakorut 77€Kuunari Koivisto upotettiin kesällä 2007 sukelluskohteeksiPorin edustalle Luvian ulkosaaristoon. Kuunarivanhuslepää nyt 16 metrin syvyydessä.Rintaneula 48€Kravattipidike 42€Koivistolaisten kirjoittamia runoja kaivataan!Helsingin Koivistolaiset ry. järjestää 10.2.2009 klo 18.00 Karjalatalollarunoillan, jolloin esitetään koivistolaisten ”pöytälaatikkorunoilijoiden”kirjoittamia runoja.Kirjoittamansa runon voi tulla myös itse lausumaan, jos haluaa.Runojen lomassa esitetään musiikkia. Toivomme vain, että nuorilleartisteillemme sopii kyseinen ilta kalenteriin.Esittäisin tässä nyt toivomuksen:Katsohan mitä sieltä Siun pöytälaatikostais löytyy!Oisko siellä itse kirjoittamiasi runoja? Tai jonkun läheisesi kirjoittamia,joka antaisi suostumuksensa runojensa esittämiseen? Runojenaiheena voi olla kaivattu koti-Koivisto, karjalaisuus, evakkomatkatai ihan mikä muu aihe hyvänsä.Kaik hyvä kelpajaa!Pieni riipus ketjulla 33€ Iso riipus ketjulla 50€Ole hyvä ja lähetä runosi osoitteella:Helsingin Koivistolaiset ryTuula Koppinen, Rauhalanpuisto 10 B 36, 02230 Espoo.Toivomme saavamme ne joulukuun puoliväliin mennessä.Kiitoksia etukäteen!Jos runoja kertyy runsaasti ja niiden kirjoittajat antavat suostumuksensa,voisimme kenties koota niistä koivistolaisen runokirjan.Runot tuntuvat olevan nyt monella tapaa ”muodissa”. Uudenmaanpiirin karjalais-seurojen kulttuuritoimikunta järjestää 20.10.2008klo 17.30 Kampin palvelukeskuksessa karjalaisten runojen illan,jonka nimenä on ”Kaikenlaista Karjalasta”. Tilaisuus on maksuton,lämpimästi tervetuloa, jos liikut pääkaupungissa päin. On siellämukana yksi koivistolainenkin runoilija ja hän pääsee esille ihanensimmäiseksi!Koivistotuotteiden tilauksia ottaa vastaan Suomen Koivisto-Seura r.y.nSihteeri, Marja-Leena Montonen Susisuontie 36, 06200 Porvoo.puh. 019-668 811, 040-500 5026Koivistolaisterveisin, Tuula Koppinen